KYMP-lautakunta: HSL:n taloussuunnitelma

14 vastausta artikkeliin “KYMP-lautakunta: HSL:n taloussuunnitelma”

1. Pysäköin­tivirhe­mak­sun rin­nalle pitäisi saa­da “törkeä väärin­pysäköin­ti”. Käytän­nössä virhe­mak­sun saisi jos pysäköi lail­liselle paikalle väärään aikaan, kun taas törkeä väärin­pysäköin­ti rap­sah­taisi lait­toma­lle paikalle pysäköinnistä.

   80 euroa on riit­tävän kova hin­ta siitä, että mit­tari­in laite­tut eurot lop­pu­vat ennenaikaises­ti, mut­ta törkeän ali­hin­tainen kor­vaus siitä, että täysi spo­ra odot­taa hin­ausautoa risteyk­sessä. Tarkas­tus­mak­sun korot­tamista 100 euroon sen sijaan on todel­la vaikea ymmärtää; onko ongel­ma siinä, että pum­mil­la matkus­ta­jia on niin vähän, etteivät tarkas­tus­mak­sut riitä kat­ta­maan tarkas­tus­toimin­nan kuluja?

   Vastaa

   1. ark­ki­teh­ti:
      Pysä­köin­ti­vir­he­mak­sun rin­nal­le pitäi­si saa­da “tör­keä vää­rin­py­sä­köin­ti”. Käy­tän­nös­sä vir­he­mak­sun sai­si jos pysä­köi lail­li­sel­le pai­kal­le vää­rään aikaan, kun taas tör­keä vää­rin­py­sä­köin­ti rap­sah­tai­si lait­to­mal­le pai­kal­le pysäköinnistä.

      80 euroa on riit­tä­vän kova hin­ta sii­tä, että mit­ta­riin lai­te­tut eurot lop­pu­vat ennen­ai­kai­ses­ti, mut­ta tör­keän ali­hin­tai­nen kor­vaus sii­tä, että täy­si spo­ra odot­taa hinausau­toa ris­teyk­ses­sä. Tar­kas­tus­mak­sun korot­ta­mis­ta 100 euroon sen sijaan on todel­la vai­kea ymmär­tää; onko ongel­ma sii­nä, että pum­mil­la mat­kus­ta­jia on niin vähän, ettei­vät tar­kas­tus­mak­sut rii­tä kat­ta­maan tar­kas­tus­toi­min­nan kuluja?

      Törkeä väärin­pysäköin­ti voisi myös olla risteysalueil­la ja pelas­tustei­den tukkimi­nen. Tosi­aan spo­ras­sa pum­maami­nen ei ole kenellekään vaarak­si toisin kuin pysäköin­ti. 80kg liikku­va lai­haläs­ki on eri asia kuin 1500kg automobiili.

      Vastaa

2. Ohi aiheen, mut­ta kur­vailin äsket­täin Helsingissä.

   Alue Itä-Pasi­la — Vallil­la — Sörnäi­nen — Kulosaari on äärim­mäisen esimerk­ki siitä, kun liiken­nesu­un­nit­telu on päin persettä. 

   Aivan liian suuret nopeudet suh­teessa kaarteisi­in, kaisto­jen lev­eyk­si­in, ja opasteisi­in nähden.

   Kan­nat­taisi ottaa oppia Tam­pereelta, jos­sa keskus­tas­sa nopeudet on pudotet­tu 20–40 km/h ja liikenne sujuu nopeam­min ja suju­vam­min, kos­ka kuskeil­la on enem­män aikaa reagoida.

   Ruuh­ka aikaan Helsin­ki esit­täy­tyy autokaupunk­i­na. Auto­ja on paljon. Kuskit aja­vat aggres­si­ivis­es­ti tal­la poh­jas­sa seu­raavi­in punaisi­in valoihin.

   Mon­elle se auto on kuitenkin ain­oa vaihtoehto..

   Ehdotan Helsinki­in maanalaista tiev­erkos­toa, jos­sa nopeudet oli­si­vat mata­lam­mat, mut­ta vas­taavasti liikenne sujuisi ilman liiken­neval­o­ja, suo­jateitä yms. 

   Selkeät kier­toli­it­tymät, maanalaiset parkkilu­o­lat (robot­it kul­jet­ta­vat autot paikoilleen). Katu­ta­soon nous­taisi­in his­seil­lä. Lasku­tus mobi­il­isovel­luk­sel­la ja 5G pitäisi liit­tymät toimin­nas­sa maan alla.

   Maan pin­nalle jäi­sivät vain jakelu‑, hälytys‑, ja huoltoajoneuvot.

   Nopeusra­joi­tus voisi kan­takaupun­gin alla olla vain 20 km/h ja siltikin se olisi nopeampi kuin nykyiset maan pääl­liset reitit, kos­ka pysähdyk­siä ei ole.

   Maan pin­nal­la melu ja saas­teet väheni­sivät, ja autoil­i­joiden her­mot säästyisivät.

   Kan­nat­taisi olla rehelli­nen: auto­ja tulee ole­maan aina. Helsingistä ei koskaan tule auto­ton­ta ja siel­lä on täl­läkin het­kel­lä aivan val­tavasti autoja.

   Robot­ti­au­to­jen myötä auto­jen määrä moninker­tais­tu­isi, joten sik­sikin kan­nat­taa panos­taa suju­vaan henkilöau­toli­iken­teeseen, joka tekee elämästä parem­paa kokonaisvaltaisesti.

   Mitä tulee rahoituk­seen, niin jos Suomes­sa olisi tarkastel­tu vain rahoi­tus­ta, niin tähän maa­han ei olisi koskaan syn­tynyt sivil­isaa­tio­ta sil­lä mikään ei ole lähtöko­htais­es­ti rahoituk­sen näkökul­mas­ta järkevää tääl­lä pohjoises­sa. Tääl­lä tais­tel­laan ja kek­sitään teknolo­giaa, jol­la ratko­taan ongelmia.

   Itse en omista autoa, mut­ta vuokraan auton tarvit­taes­sa. Joukkoli­iken­net­tä en käytä, kos­ka en halua spur­gu­jen ja narkkarei­den sekaan.

   Onnek­si ei tarvitse elää ja työsken­nel­lä Helsingis­sä. Hyi olkoon!

   Vastaa

   1. Meil­lä on jo maanalainen liiken­n­ev­erkos­to. Se ulot­tuu Vuosaares­ta Matinkylään, pian myös Kiven­lah­teen. Toista ei kan­na­ta rakentaa.

      Vastaa

      1. Krtek: met­ro

         Krtek:
         Meil­lä on jo maa­na­lai­nen lii­ken­ne­ver­kos­to. Se ulot­tuu Vuo­saa­res­ta Matin­ky­lään, pian myös Kiven­lah­teen. Tois­ta ei kan­na­ta rakentaa.

         Itse Kiven­lah­den vier­essä asu­vana toteaisin että sen jatkami­nen Kiven­lahdes­ta Kauk­lah­teen olisi tule­vaisu­udessa parem­pi vai­hoe­hto kos­ka väli on bus­sil­la nyt 15 min. Uusi metrolin­ja tai jatke olisi parem­pi kuin se että tuon välin aje­taan bus­sil­la Kiven­lah­teen ja takaisin Kauk­lah­teen . Tarvikaanko toista metroa muulle on kysymys johon ei pitäisi sanoa Ei eikä kyl­lä vaan selvit­tää mikä koh­ta on nyt ongel­ma jopa bussien kanssa. Itämetroa ei ole syytä vielä rak­en­taa. Pasi­las­ta voisi kyl­lä rak­en­taa jonkin­lainen raidey­hteys itään ja län­teen . Pasi­las­ta pääsee jo nyt hyvin etelään ja pohjoiseen. Mut­ta huonos­ti itään ja länteen.

   2. <span class=“caps”>FOOBAR</span>:

      Itse en omis­ta autoa, mut­ta vuo­kraan auton tar­vit­taes­sa. Jouk­ko­lii­ken­net­tä en käy­tä, kos­ka en halua spur­gu­jen ja nark­ka­rei­den sekaan.
      Onnek­si ei tar­vit­se elää ja työs­ken­nel­lä Hel­sin­gis­sä. Hyi olkoon!

      Jouk­ko­lii­ken­teessä on muitakin matkus­ta­jia kuin spur­gu­ja nark­ka­rei­ta mut­ta valitet­tavasti jos yksikin spur­gu ja nark­ka­ri tulee sisään ja hänel­lä on sel­l­ainen päi­hdeon­gel­ma niin se pilaa koko muun matkus­ta­jien päivän niin se on erit­täin ikävää asia. 

      Minus­ta tämä ei ole Pääkaupunkiseudun kokon­aisongel­ma vaan muis­sakin Suomen suuris­sa kaupungeis­sa ja pikkukaupungeis­sa on spur­gu­ja ja nark­ka­reita katuku­vas­sa. Suo­ma­laisen yhteiskun­nan julki­nen suh­tau­tu­mi­nen spur­gu­ihin nark­ka­reihin on se että hei­hin suh­taudu­taan yleiss­es­ti eri taval­la kuin muis­sa Euroopan mais­sa. Jos spur­gu­ja nark­ka­reita ei halu­ta katuku­vaan hei­hin pitäisi myös suh­tau­tua toisin kuin täl­lä het­kel­lä yhteiskun­ta suhtatuu. 

      Pääkaupunkiseudul­la on paljon asuinaluei­ta ja viihty­isiä kaupungi­nosia jois­sa ei ole katuku­vas­sa paljonkaan spur­gu­ja ja nark­ka­reita. Se riip­puu onko alueel­la mil­lainen päi­hde katukaup­paa. Helsin­gin keskus­tan alueel­la on sata­man takia paljon huumekuri­ire­i­ta kos­ka sitä kaut­ta tulee matkus­ta­jien mukana huumei­ta etenkin Viros­ta. Toinen alue on lentoase­man seutu.

      Vastaa

   3. <span class=“caps”>FOOBAR</span>:
      Kan­nat­tai­si olla rehel­li­nen: auto­ja tulee ole­maan aina. Hel­sin­gis­tä ei kos­kaan tule auto­ton­ta ja siel­lä on täl­lä­kin het­kel­lä aivan val­ta­vas­ti autoja.

      Robot­ti­au­to­jen myö­tä auto­jen mää­rä monin­ker­tais­tui­si, joten sik­si­kin kan­nat­taa panos­taa suju­vaan hen­ki­lö­au­to­lii­ken­tee­seen, joka tekee elä­mäs­tä parem­paa kokonaisvaltaisesti.

      Robot­ti­au­to­t muut­ta­vat liiken­nekult­tuuria mut­ta niil­lä on Helsin­gin kan­takaupungis­sa on han­kalam­paa liikkua ja vaar­al­lista myös kos­ka siel­lä ajaa pääasi­asa raskas­ta liiken­net­tä (bus­sit, ratikat, kuor­ma-autot ja maantiekonei­ta ja ros­ka-auto­ja jne) . Robot­ti­au­to­t on hyviä lähiöis­sä jos halu­aa asioi­da ilman joukkoli­iken­net­tä lähistöllä

      Vastaa

3. “Virkami­esten tekemässä lausun­tolu­on­nok­ses­sa esitetään, että joukkoli­iken­teen tarkas­tus­mak­sua ei nos­tet­taisi 100 euroon 80 eurosta. Perus­teena käytetään sitä, ettei pum­mil­la matkus­tamisen pitäisi olla kalli­im­paa kuin pum­mil­la pysäköimisen. Kokoomus on asi­as­ta eri mieltä. Sen mielestä pum­mil­la pysäköimi­nen on pienem­pi rike, vaik­ka väärin pysäköin­ti tuot­taa selvää hait­taa ja jopa vaaraa muille.”

   Lais­sa on säädet­ty tarkas­tus­mak­su­ista, että “Tarkas­tus­mak­su on enin­tään 40 ker­taa niin suuri kuin lin­ja-autoli­iken­teen alin aikuisen ker­ta­mak­su kysymyk­sessä ole­van julk­isy­hteisön alueel­la tai halvim­man junatyypin alin aikuisen ker­ta­mak­su. ” Ker­tal­ipun hin­ta mobi­ilis­sa ja automaateis­sa on nyky­isin kai 2,80 euroa. Eli tarkas­tus­mak­sun lak­isääteinen enim­mäis­ra­ja on nyky­isin HSL-alueil­la 112 euroa.

   Pysäköin­ti­mak­su­ista lais­sa on säädet­ty seu­raavaa: “Pysäköin­tivirhe­mak­sun enim­mäis­määrä on 60 euroa. Jos kun­nan eri osis­sa per­itään erisu­u­ruista pysäköin­ti­mak­sua, pysäköin­tivirhe­mak­sun enim­mäis­määrä on kuitenkin 80 euroa siinä osas­sa, jos­sa pysäköin­ti­mak­su on suurin. Jos kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvon­ta on jär­jestet­ty, sisäasi­ain­min­is­ter­iön on ennen ase­tuk­sen antamista pyy­det­tävä lausun­to kunnal­ta ja tarvit­taes­sa asianomaiselta poliisilaitokselta.”

   80 euron pysäköin­ti­sakko on nykyisen lain mukainen mak­si­mi, joka sal­li­taan käytet­täväk­si vain osas­sa kun­taa. Tarkas­tus­mak­sun mak­si­mi ei ole val­takun­nalli­nen, vaan riip­puu alueel­lis­es­ta ker­tal­ipun hinnasta.

   Vastaa

4. 80€ tarkas­tus­mat­ka pum­mil­la matkus­tamisel­la on jo iso raha­sum­ma. Itsel­läni kävi omas­ta type­r­yy­destäni tilanne jos­sa sain 80€ tarkas­tus­mak­sun kesäl­lä kun ajoin Olympias­ta­dion­il­ta lauan­tai illal­la Kaisanimeen ratikalla ja sain 80€ tarkas­tus­mak­sun kos­ka uno­htin leima­ta matkan. Tuol­la rahal­la olisin matkus­tanut arvolip­ul­la kokoisen kuukau­den tai jopa enemmän. 

   80€ ja 100€ välil­lä on 20€. Onko kokoomuk­selle ehdotet­tu 90€ tarkas­tus­makun korot­tamisek­si kompromissia?

   Vastaa

5. Joukkoli­iken­teen ja yksi­ty­isautoilun välistä kus­tan­nu­songel­maa voi tarkastel­la myös joukkoli­iken­teen aiheut­tamien aikat­ap­pi­oiden kautta. 

   Itse olen vajaan puoli vuo­sisa­taa asunut Kehä ykkösen vaiku­tus­pi­iris­sä, eivätkä keskus­tan ruuhkat ole koske­neet min­ua. Kun ajan iltapäiväl­lä Itä-Helsinki­in hake­maan tyt­tären­poikia päiväkodista, voin havai­ta pien­tä ruuhkaa pohjoiseen Tuusu­lantien ja Lah­den­tien liit­tymis­sä, molem­mat ovat käsi­tyk­seni mukaan ratkaistavis­sa, jälkim­mäi­nen vaatii ehkä sil­ta­jär­jeste­lyn Kivikonlaitaan.

   Ratkaisuni maanti­eteel­lis­es­ti ahtaan keskus­tan ruuhki­in on keskus­tan pain­oar­von alen­t­a­mi­nen ja rauhoit­ta­mi­nen Yliopis­tolle, kult­tuurille ja hallinnolle. Muual­la Helsingis­sä yksi­ty­isautoilu ei ole vas­taa­va ongel­ma sem­minkin kun autot ovat sähköistymässä. Parkkipaikat ovat ongel­ma, ja ne saisi­vat olla kus­tan­nusten­sa hin­taiset, ei vält­tämät­tä kuitenkaan asun­to­ton­tin hin­tata­soon, kos­ka asun­to­tont­te­ja on vaikea rak­en­taa tiheään ilman autopaikkoja.

   Kuin­ka paljon yksi­ty­isautoilua pitäisi ran­gaista, jot­ta ihmiset siir­ty­i­sivät julk­isi­in? Ehkä yksi raja on tak­si­matkan hin­ta. Itsel­läni ei ole varaa käyt­tää tak­sia kun joudun hin­nan pulit­ta­maan omas­ta pus­sis­tani, mut­ta ehkä olisi varaa, jos omas­ta autoilus­ta tulisi suorit­taa sama väl­itön kustannus.

   Käytän julk­isia kun keskus­taan on har­voin asi­aa, mut­ta jos min­ut pakotet­taisi­in käyt­tämään julk­isia myös muil­la matkoil­la, kär­sisin noin tun­nin aikat­ap­pi­on edestakaisel­la matkalla lap­sieni tai likkakaverin luo. Olen asunut viimek­si Kon­tu­las­sa ja Kan­nelmäessä ja lapseni asu­vat Roi­hu­vuores­sa ja Olaris­sa ja naisys­tävä vuorol­laan Vuosaa­res­sa, Simonkallios­sa tai Munkkivuores­sa ja kaikki­in olen päässyt autol­la läh­es var­tis­sa ja korkein­taan 25 min­uutis­sa kun vai­h­don sisältävä julki­nen vai­h­toe­hto vie vähin­tään 50 minuuttia. 

   Mikä on tun­ti­ni hin­ta? Tun­nin junien muka kan­nat­tavu­ut­ta on pönkitet­ty joil­lain her­rasväen 5 min­uutin aikasäästöil­lä matkus­ta­jamääril­lä ker­rot­tuna mut­ta arvot­taako kukaan lähiöi­den asukkaiden nuhraan­tu­mista likaisil­la ja tuulisil­la pysäkeil­lä? Tilaisinko sit­tenkin taksin vaik­ka pää­sisin julk­isil­la ilmaisek­si? Lom­pakko ratkaisee.

   Olen pyöräil­lyt Kan­nelmäestä Olari­in ja Roi­hu­vuoreen tyt­tärieni luo. Aikaa ei kulu liikaa alamä­keen polkies­sa hyväl­lä sääl­lä, mut­ta takaisin olen tul­lut osin junakyy­dil­lä. Pyöräillen pääsee kesäisin minne vain maaseudun taa­jamis­sa, jot­ka muuten kirku­vat kul­je­tus­tukia, ja myös Helsin­gin keskus­tas­sa, mut­ta krunikalainen nurkkakun­taisu­us ei käy normik­si muun­laises­sa kaupunki­rak­en­teessa asuville, joiden työ‑, koulu- ja har­ras­tus­matkat suun­tau­tu­vat vai­htele­vi­in suuntiin.

   Nimeno­maan vihrei­den kan­nat­taa olla provosoimat­ta aidosti mukavu­usalueen­sa rajal­la ole­via äänestäjiä autoilun­vas­taisu­udel­la kos­ka kokoomus ja ps kor­jaa­vat voitot. Sen sijaan kan­nat­taisi edis­tää autoilun sähköistymistä ja keis­arin keskus­tan autioit­tamista, mikä tek­isi koko maalle oikein hyvää.

   Vastaa

6. Eri­laisil­la ruuhka­mak­su-/ti­etul­liviritelmil­lä keskus­ta hin­noitel­laan ulos, kun jo nyt on nähtävis­sä selvää uloslipu­tus­ta liikkei­den ja toimis­to­jen osalta. Myös asun­to­jen hin­nat ovat niiden omi­naisuuk­si­in näh­den tapis­sa. Parvek­kee­ton, katu-/sisäpi­hakuilu­un katso­va kan­takaupunkiluukku on ankea asum­is­muo­to. Nämä tul­lit ja mak­sut val­u­vat suo­raan naa­purikun­tien laari­in taloudel­lise­na toimeli­aisuute­na. Sta­di saa pitää pum­mil­la julkises­sa liiken­teessä ajel­e­vat spurgut, nis­tit ja mamut.

   Vastaa

   1. Tapa­ni Ver­ta­nen:
      Eri­lai­sil­la ruuh­ka­­mak­­su-/tie­­tul­li­vi­ri­tel­mil­lä kes­kus­ta hin­noi­tel­laan ulos, kun jo nyt on näh­tä­vis­sä sel­vää ulos­li­pu­tus­ta liik­kei­den ja toi­mis­to­jen osal­ta. Myös asun­to­jen hin­nat ovat nii­den omi­nai­suuk­siin näh­den tapis­sa. Par­vek­kee­ton, katu-/si­sä­pi­ha­kui­lu­un kat­so­va kan­ta­kau­pun­ki­luuk­ku on ankea asu­mis­muo­to. Nämä tul­lit ja mak­sut valu­vat suo­raan naa­pu­ri­kun­tien laa­riin talou­del­li­se­na toi­me­liai­suu­te­na. Sta­di saa pitää pum­mil­la jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä aje­le­vat spur­gut, nis­tit ja mamut.

      Tuokin näke­mys että ruuhka­mak­sut-/ti­etul­li valuisi­vat muille naa­pu­ri­kun­nille talou­del­li­se­na toi­me­liai­suu­te­na on ei oikein ole perustel­tu fak­tu­aa­li­nen väite kos­ka niis­sä Euroopan mais­sa jois­sa on ruuhka­mak­sut-/ti­etul­li kuten esimerkik­si Tukhol­mas­sa ja Kööpen­ham­i­nas­sa on edis­tynyt paljon enem­män kaupunkien keskus­to­jen elävyyt­tä. Syy mik­si Helsin­gin keskus­tas­ta on pois­tunut joitakin liike­toim­intaa ei ole autoilun vaikeus tai parkkipaikko­jen vaikea saan­ti vaan kiin­teistö­jen korkeat vuokrat. Myös se että lähiöi­den tar­jon­ta on paljon monipuolis­tunut kuin ennen san­o­taan 20 vuot­ta sitten. 

      Ruuhka­mak­sut-/ti­etul­lit menevät kyl­lä suo­raan Helsin­gin kaupungille kos­ka sisään­tu­lo väylil­lä kyseiset mak­sut per­itään. Toki jos koko Pääkaupunkiseudun sisään­tuloväylil­lä olisi ruuhka­mak­sut-/ti­etul­lit niistä saata­vat tulot tilitetään kaikkien kaupunkien kesken tasapuolisesti .

      Vastaa

   2. Tapa­ni Ver­ta­nen:
      Eri­lai­sil­la ruuh­ka­­mak­­su-/tie­­tul­li­vi­ri­tel­mil­lä kes­kus­ta hin­noi­tel­laan ulos, kun jo nyt on näh­tä­vis­sä sel­vää ulos­li­pu­tus­ta liik­kei­den ja toi­mis­to­jen osal­ta. Myös asun­to­jen hin­nat ovat nii­den omi­nai­suuk­siin näh­den tapis­sa. Par­vek­kee­ton, katu-/si­sä­pi­ha­kui­lu­un kat­so­va kan­ta­kau­pun­ki­luuk­ku on ankea asu­mis­muo­to. Nämä tul­lit ja mak­sut valu­vat suo­raan naa­pu­ri­kun­tien laa­riin talou­del­li­se­na toi­me­liai­suu­te­na. Sta­di saa pitää pum­mil­la jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä aje­le­vat spur­gut, nis­tit ja mamut.

      Sikäli kun olen oikein lukenut ruuhka­mak­susu­un­nitelmia, mak­su­ja ei ole tulos­sa vain säteit­täiseen, keskus­taan suun­tau­tu­vaan liiken­teeseen, vaan myös poikit­taiseen suun­taan. Tämä sinän­sä on fik­suakin, kos­ka kaupun­gin toimivu­u­den kannal­ta kehien ruuhkat ovat ongel­mallisimpia, kos­ka tehokas­ta joukkoli­iken­net­tä ei ole tar­jol­la poikit­tais­su­un­nis­sa autoilun vai­h­toe­hdok­si. Oma autoilu­nikin suun­tau­tuu ensi sijas­sa poikit­tais­su­un­taan, ei juuri koskaan keskus­taan, kos­ka pääsen sinne hel­posti muutenkin.

      Toimis­to­jen tai liike­toimin­nan “ulosliput­ta­mi­nen” jon­nekin kehätei­den var­sille ei toisin sanoen hyödytä taloudel­lisia toim­i­joi­ta mil­lään lail­la, kos­ka ruuhka­mak­su­ja ei voi siten vält­tää. Toden­näköis­es­ti tilanne onkin päin­vas­tainen, kos­ka keskus­taan on tar­jol­la laadukas julki­nen liikenne autoilun vastapain­ok­si ja mak­sut toden­näköis­es­ti siirtävät autoil­i­joi­ta varsinkin raiteille, jol­loin ruuhkat sisään­tuloväylil­lä helpot­ta­vat helpot­taen autoilua keskus­taan. Kehätei­den kohdal­la meno sen sijaan pysynee, ainakin alku­un saman­laise­na, mut­ta muut­tuu maksulliseksi.

      En nyt muutenkaan olisi järin huolestunut Helsin­gin keskus­tan ase­mas­ta kaupunki­rak­en­teessa, kun kan­takaupun­gin laa­jen­tu­mi­nen kru­unusil­lat mukaan­luet­tuna tuo sille 150 000 uut­ta asi­akas­ta. Tämä lie­nee moninker­tais­es­ti autol­la keskus­taan töi­hin ja asioimaan tule­vien määrä. Verkkokaup­pa ja etä­työ puolestaan syövät liike- ja toim­i­tilo­jen kysyn­tää täysin liiken­ner­atkaisu­ista riip­pumat­ta. Hal­pavaat­tei­den tilalle tulee sit­ten jotain muu­ta, esimerkik­si käytet­ty­jen merkki­vaat­tei­den kaup­paa tai muun­laista, ehkä sosi­aalis­es­ti ja ympäristön kannal­ta kestäväm­pää liike­toim­intaa. Eivätkä ne ihmiset ole keskus­tas­ta edelleenkään mihinkään havin­neet ainakaan omien havain­to­jeni mukaan.

      Tämä viimeaikainen autoilukeskustelu näyt­täy­tyy ainakin min­ulle lähin­nä kes­ki-iän ohit­tanei­den miesten muu­tosvas­tar­in­tana ja yleisenä nuri­nana, jon­ka taustal­la on yhteiskun­nan arvo­jen muu­tos ja eri­tyis­es­ti se, että pieni ja edelleen pienenevä vähem­mistö menet­tää val­tansa määritel­lä kaupun­gin tilankäyt­töä kas­va­van enem­mistön kus­tan­nuk­sel­la. Eikös muual­la maail­mas­sa ole keskus­to­jen yrit­täjäy­hdis­tyk­set toden­neet, että käve­lykeskus­to­jen vas­tus­t­a­mi­nen on ollut idioot­ti­maisin höm­pö­tys, johon ne ovat läht­e­neet mukaan. Tämä on tun­nustet­tu sen jäl­keen, kun on huo­mat­tu viihty­isien keskus­to­jen houkut­tel­e­van asi­akkai­ta huo­mat­tavasti parem­min kuin help­po autoilu.

      Vastaa

      1. Tuo­mas L.: Sikä­li kun olen oikein luke­nut ruuh­ka­mak­susuun­ni­tel­mia, mak­su­ja ei ole tulos­sa vain säteit­täi­seen, kes­kus­taan suun­tau­tu­vaan lii­ken­tee­seen, vaan myös poi­kit­tai­seen suun­taan. Tämä sinän­sä on fik­sua­kin, kos­ka kau­pun­gin toi­mi­vuu­den kan­nal­ta kehien ruuh­kat ovat ongel­mal­li­sim­pia, kos­ka teho­kas­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä ei ole tar­jol­la poi­kit­tais­suun­nis­sa autoi­lun vaih­toeh­dok­si. Oma autoi­lu­ni­kin suun­tau­tuu ensi sijas­sa poi­kit­tais­suun­taan, ei juu­ri kos­kaan kes­kus­taan, kos­ka pää­sen sin­ne hel­pos­ti muutenkin.

         Toi­mis­to­jen tai lii­ke­toi­min­nan “ulos­li­put­ta­mi­nen” jon­ne­kin kehä­tei­den var­sil­le ei toi­sin sanoen hyö­dy­tä talou­del­li­sia toi­mi­joi­ta mil­lään lail­la, kos­ka ruuh­ka­mak­su­ja ei voi siten vält­tää. Toden­nä­köi­ses­ti tilan­ne onkin päin­vas­tai­nen, kos­ka kes­kus­taan on tar­jol­la laa­du­kas jul­ki­nen lii­ken­ne autoi­lun vas­ta­pai­nok­si ja mak­sut toden­nä­köi­ses­ti siir­tä­vät autoi­li­joi­ta var­sin­kin rai­teil­le, jol­loin ruuh­kat sisään­tu­lo­väy­lil­lä hel­pot­ta­vat hel­pot­taen autoi­lua kes­kus­taan. Kehä­tei­den koh­dal­la meno sen sijaan pysy­nee, aina­kin alku­un saman­lai­se­na, mut­ta muut­tuu maksulliseksi.

         En nyt muu­ten­kaan oli­si järin huo­les­tu­nut Hel­sin­gin kes­kus­tan ase­mas­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, kun kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­tu­mi­nen kruu­nusil­lat mukaan­luet­tu­na tuo sil­le 150 000 uut­ta asia­kas­ta. Tämä lie­nee monin­ker­tai­ses­ti autol­la kes­kus­taan töi­hin ja asioi­maan tule­vien mää­rä. Verk­ko­kaup­pa ja etä­työ puo­les­taan syö­vät lii­ke- ja toi­mi­ti­lo­jen kysyn­tää täy­sin lii­ken­ne­rat­kai­suis­ta riip­pu­mat­ta. Hal­pa­vaat­tei­den tilal­le tulee sit­ten jotain muu­ta, esi­mer­kik­si käy­tet­ty­jen merk­ki­vaat­tei­den kaup­paa tai muun­lais­ta, ehkä sosi­aa­li­ses­ti ja ympä­ris­tön kan­nal­ta kes­tä­väm­pää lii­ke­toi­min­taa. Eivät­kä ne ihmi­set ole kes­kus­tas­ta edel­leen­kään mihin­kään havin­neet aina­kaan omien havain­to­je­ni mukaan.

         Tämä vii­me­ai­kai­nen autoi­lu­kes­kus­te­lu näyt­täy­tyy aina­kin minul­le lähin­nä kes­­ki-iän ohit­ta­nei­den mies­ten muu­tos­vas­ta­rin­ta­na ja ylei­se­nä nuri­na­na, jon­ka taus­tal­la onyhteis­kun­nan arvo­jen muu­tos ja eri­tyi­ses­ti se, että pie­ni ja edel­leen pie­ne­ne­vä vähem­mis­tö menet­tää val­tan­sa mää­ri­tel­lä kau­pun­gin tilan­käyt­töä kas­va­vanenem­mis­tön kus­tan­nuk­sel­la. Eikös muu­al­la maa­il­mas­sa ole kes­kus­to­jen yrit­tä­jäyh­dis­tyk­set toden­neet, että käve­ly­kes­kus­to­jen vas­tus­ta­mi­nen on ollut idioot­ti­mai­sin höm­pö­tys, johon ne ovat läh­te­neet mukaan. Tämä on tun­nus­tet­tu sen jäl­keen, kun on huo­mat­tu viih­tyi­sien kes­kus­to­jen hou­kut­te­le­van asiak­kai­ta huo­mat­ta­vas­ti parem­min kuin help­po autoilu.

         Pait­si, että Kehäti­et ovat Val­tion teitä. Helsin­gin Kaupungilla ei ole oikeut­ta per­iä siel­lä yhtään mitään. Lisäk­si Kehä3 kul­kee vain pienen matkan Helsin­gin Kaupun­gin alueel­la. Espoo ja Van­taa ovat selkeästi vas­tus­ta­neet tietulle­ja. Samat asi­at pätevät pääosin myös säteit­täisi­in pääväyli­in. Esim. Tuusu­lan tie on Val­tion tie heti Käpylästä lähtien.