Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.5.2019

Alueen varaami­nen YIT:lle ja Sato-asun­not oy:lle Jok­eriko­rt­telin toteu­tusedel­ly­tys­ten jatko­selvit­tämistä varten.

Pöy­dältä

Nämähän pitäisi aina kil­pailut­taa, mut­ta kil­pailut­tamises­sa on se vika, että sil­loin kaupungilla pitäisi olla hal­lus­saan kaik­ki viisaus siitä, miten aluet­ta kehitetään. Tässä oli kuitenkin kut­sut­tu yri­tyk­siä tekemään han­ke­selvi­tys­tä ja jol­lain kri­teer­il­lä YIT:n hake­mus valit­ti­in. Sopimuk­ses­sa koroste­taan, että nyt varataan alue vain selvit­tämistä varten. Varsi­nainen toteu­tus voi men­nä myös jollekin toiselle.

Han­ke sinän­sä on hyvä. Ennen ajatelti­in, että metroase­maa varten on määräala, eikä sen pääl­lä voi olla mitään. Sama kos­ki kaup­paa. Nyt nämä toimin­nat sijoite­taan talon alak­er­taan. Hyvä niin. Tästä suun­nitel­mas­ta on tul­lut kah­den­laista palautet­ta. Noin korkea rak­en­t­a­mi­nen ei sovi alueelle ja toisaal­ta, mik­si noin mata­laa. Elämme aikaa, jol­loin Helsingis­sä ale­taan hyväksyä ylöspäin rakentaminen.

Nordea tiivistää ja laa­jen­taa Alek­sis Kivenkadulla

Mod­erni toimis­to­ta­lo on peräti kym­menker­roksi­nen kuitenkin niin, että kore­am­mat osat ovat kort­telin keskel­lä ja kadulle näkyvä räys­täsko­rkeus on kuu­den ker­roksen korkeudel­la. Uut­ta toimis­tok­er­rosalaa tulee 9 400 k‑m2 ja työ­paikko­ja 600. Kaavoitushyödys­tä kilah­taa kaupun­gin kas­saan korvaus.

Saukonkana­van var­rel­la juuri hyväksyt­tyä kaavaa tiivistetään.

Raken­nu­soikeus nousee 10 000k‑m2 ja assukkai­ta tulee noin 260 aiem­min suun­nitel­tua enem­män. Näin vähäisil­lä asioil­la ei val­tu­us­toa tai kaupung­in­hal­li­tus­ta vai­va­ta, vaan lau­takun­ta hyväksyy kaava­muu­tok­sen. Kaupun­gin omis­ta­man tont­ti­maan arvo nousee vaivaiset 10 miljoon­aa euroa.

Jonkin pienen kun­nan val­tu­us­to jär­jestäisi val­tu­us­tosem­i­naarin kaavas­ta, joka tuo kun­taan 260 uut­ta asukas­ta ja kun­nan kas­saan kymme­nen miljoonaa.

 

Puheenvuoroni asuntopolitiikasta kaupunginvaltuustossa

Val­tu­us­to käsit­teli Kotikaupunk­i­na Helsin­ki 2016 ‑ohjel­man seu­ran­tara­port­tia. Keskustelu kään­tyi käsit­telemään kysymys­tä ARA-tuotan­non roolista. Osa sanoi, että asun­top­u­laa voidaan helpot­taa vain asun­to­ja rak­en­ta­mal­la ja osa taas, että olen­naista on rak­en­taa kohtu­uhin­taista asum­ista, kos­ka asun­not eivät lisää rak­en­ta­mal­la halpene. 

Arvoisa puheen­jo­hta­ta!

Toisin kuin tääl­lä on san­ot­tu, asun­to­tuotan­non lisäämi­nen on johtanut asun­to­jen halpen­e­miseen. Ei vielä Helsingis­sä, mut­ta osas­sa Espoo­ta, suures­sa osas­sa Van­taa­ta ja eri­tyis­es­ti kehyskun­nis­sa.  Tämä menee aivan oppikir­jan mukaises­ti. Asun­to­tuotan­non lisäämi­nen alen­taa hin­to­ja ensim­mäisek­si vähem­män halu­tu­il­la alueil­la. On näitä halpo­ja aluei­ta Helsingis­säkin, mitä voidaan pitää hyvänä tai sit­ten ei.

Se, että asum­i­nen on niin kallista Helsingis­sä, on tietysti entisen kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­nan vika. Olemme tehneet kaupungista liian hyvä paikan asua ja sik­si se on niin halut­tu ja kallis. Tym­peää kaupunkia rak­en­ta­mal­la olisimme saa­neet siitä halvemman.

Kun asun­not ovat Helsingis­sä niin kalli­ita, mei­dän eet­ti­nen velvol­lisu­utemme on rak­en­taa Helsinki­in lisää asun­to­ja ja paljon. Siihen on nyt myös tilaisu­us, kuin rak­en­t­a­mi­nen koko maas­sa hidas­tuu. Vapau­tuu siis kap­a­siteet­tia, joka on käytet­tävä asun­to­tuotan­non lisäämisen Helsingis­sä.  Mei­dän on olta­va valmi­it muut­ta­maan kaupun­gin strate­gias­sa sovit­tua rahankäyt­töä ja hyväksyt­tävä suurem­pi velka­an­tu­mi­nen. Ei voi olla niin, että sidomme käyt­täy­tymisen neljäk­si vuodek­si eteen­päin emmekä muu­ta sitä, vaik­ka maail­ma ympäril­lä muuttuu.

(Sai illal­la viestin val­tu­us­ton puheen­jo­hta­jal­ta, Otso Kivekkäältä, jon­ka mukaan kaupun­ki on lyhen­tänyt lain­o­jaan niin paljon, että strate­gias­sa sovit­tu velka­kat­to jous­taa sadoil­la miljoonil­la euroil­la. Huoleni oli siis aiheeton.) 

Tääl­lä on toiv­ot­tu, että kaupunkia raken­net­taisi­in rohkeam­min ylöspäin. Tiivistää voi kyl­lä ilman torne­jakin, mut­ta edel­lisen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan aikana lau­takun­ta lisäsi huo­mat­tavasti raken­nu­soikeut­ta virkami­esten esit­tämään kaavoihin ja rak­en­si myös rohkeasti ylöspäin. Siltä osin kuin nämä ympäristöään korkeam­mat raken­nuk­set ovat jo valmis­tuneet, ne eivät ole mitenkään huonon­nuk­sia kaupunkikuvaan.

Minä kuu­lun niihin, joiden mielestä asum­is­tu­ki on parem­pi tapa aut­taa pien­i­t­u­loisia asumises­sa kuin se, että raken­netaan pien­i­t­u­loisille eril­lisiä pien­i­t­u­lois­t­en talo­ja. Asum­is­tu­ki kohden­tuu huo­mat­tavasti parem­min tarpeen mukaan. ARA-poli­ti­ikan kaut­ta jaet­tavas­ta vuokrasäästöstä neljännes kohdis­tuu medi­aan­i­t­u­loa suu­rit­u­loisem­mille koti­talouk­sille, kun taas asum­is­tu­ki kohdis­tuu pien­i­t­u­loisille ja vain heille. Se kohtelee kaikkia samas­sa ase­mas­sa ole­via samal­la taval­la, kun taas ARA-asun­not saami­nen on lähin­nä arpa­peliä eikä se sik­si kohtele kaikkia samal­la tavalla.

Kaiken kukku­rak­si ARA-asun­nois­sa seg­re­gaa­tio on suurem­paa kuin vapaiden markki­noiden vuokra-asun­nois­sa. ARA-asun­to altistaa köy­hän asukkaan asumaan toden­näköisem­min pien­i­t­u­loisel­la alueel­la kuin asum­i­nen kovan rahan vuokra-asun­nos­sa. Yhteä syynä tähän nurinkuriseen tilanteeseen on se, että ARA-asukkaat Kata­janokalla ja Jätkäsaa­res­sa ovat varakkaampia kuin Itä-Helsin­gin ARA-asun­nois­sa. Hyväo­saisil­la on teräväm­mät kyynärpäät.

Hitas-asun­not ovat arpa­peliä aivan kir­jaimel­lis­es­ti. Joskus 1980-luvul­la olin Hitas-poli­ti­ikan innokas tuk­i­ja. Se oli aivan toisen­lai­sis­sa olois­sa luo­ton sään­nöste­lyn aikana, kun Helsingistä uhkasi tul­la kaupun­ki, jonne päästäk­seen piti olla joko hyvin köy­hä tai hyvin rikas. En näe täl­laises­sa sadan tuhan­nen euron etu­u­den arpomises­sa mitään puolustettavaa.

Nos­taako asum­is­tu­ki vuokrata­soa? Kaik­ki tavat rai­va­ta asun­tokan­nas­sa tilaa pien­i­t­u­loisille nos­taa muiden mak­samia hin­to­ja ja vuokria. Näin tekee myös se, että osa asun­noista varataan ARA-asun­noik­si. Sekin nos­taa muiden mak­samia vuokria. Ikävim­min tämä osuu niihin pieni­palkkaisi­in, jot­ka juuri ja juuri eivät saa ARA-asuntoa.

Paa­vo Arhin­mä­ki yrit­ti vaku­ut­taa meille, etteivät ARA-asukkaat saa mitään tukea asumiseen­sa. Ain­oa tuki hänen mielestään on vain 20 pros­ent­tia alem­pi ton­tin hin­ta. Tosi­a­sia nyt kuitenkin pitäisi tun­nus­taa. Jätkäsaa­res­sa tuo ton­tin hin­ta on noin 600 euroa kun kovan rahan ton­teista mak­se­taan 1500 euroa.

Sama kos­kee Hitas-tont­te­ja. Val­tu­utet­tu Ranta­la sanoi, että Hitas-ton­teista saa vain 20 pros­entin alen­nuk­sen vuokras­ta. Tuon vuokran perus­teena ole­va ton­tin hin­ta on kuitenkin yleen­sä huo­mat­tavasti markki­nahin­taa alem­pi. Eilen kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa Kru­unuvuoren­ran­nas­sa markki­nahin­naksi määritelti­in tar­jouskil­pailus­sa 1165 €/k‑m2, mut­ta viereisen Hitas-ton­tin arvok­si viereisel­lä ton­til­la määrät­ti­in run­saat 744 €/k‑m2.

Tehdään­pä pieni aja­tuskoe tästä Arhin­mäen väit­teestä, ettei ARA-asun­toon liity mitään tukea. Entä jos päät­täisimme, että jokaisel­la val­tu­ute­tul­la on oikeus yhteen ARA-asun­toon joko itselleen tai lähisuku­laiselleen. Paa­vo Arhin­mä­ki voisi koko val­tu­us­ton puoles­ta vas­ta­ta vihaisille kaupunki­laisille, etteivät val­tu­ute­tut näin saa mitään tukea kaupungilta. Men­estys­tä vain tähän tehtävään!

Vielä seg­re­gaa­tios­ta. Ei ole aivan yksinker­taista tor­jua asuinaluei­den eriy­tymistä, kos­ka keinomme rajoit­tuvat uus­tuotan­toon ja val­taosa seg­re­gaa­tios­ta tapah­tuu van­has­sa asuntokannassa.

Paras tapa tor­jua slum­mi­u­tu­mista on pitää huol­ta siitä, että meil­lä ei ole fyy­sisiltä omi­naisuuk­sil­taan huono­ja kaupungi­nosia eikä mis­sään huono­ja koulu­ja. Voimme peri­aat­teessa asut­taa pien­i­t­u­loisia kalli­iden osoit­tei­den alueille, mut­ta meil­lä ei ole mitään keino­ja pakot­taa hyvä­tu­loisia huonoi­hin osoit­teisi­in. On siis väl­tet­tävä, että emme syn­nytä huono­ja osoitteita.

Kaupunkiympäristölautakunta 7.5.2019

En mene kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee, joten taas vähän kursorisemmin

Pöy­dältä

Tont­ti Kata­janokan lai­turil­ta Var­malle tun­tem­at­toman pörssiy­htiön pääkont­to­ria varten 

Tämä on tätä kiusal­lista kun­tien välistä kil­pailua. Päätök­sen­tek­i­jän kannal­ta ongel­mallista on, että tämä sopimus sisältää vaa­timuk­sen, että sito­va sopimus tämän tun­tem­at­toman pörssiy­htiön kanssa on, mut­ta meille ei ker­ro­ta, mikä yhtiö on kyseessä.

Nykyti­laan ver­rat­tuna alue para­nee olen­nais­es­ti, mut­ta voisi­han noin arvokkaal­la ton­til­la olla jotain muu­takin. Autoli­ikenne Kata­janokan sum­pus­sa lisääntyy.

Tont­tien varaami­nen asuntotuotantoon

En tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöy­dälle. Aika paljon menee tont­te­ja edelleen ilman hintakilpailua.

Lausun­to Uuden­maan maakuntakaavasta

Paljon on tul­lut pos­tia siitä, että Helsin­gin lausun­non pitäisi olla eri­lainen. Lähet­täi­sivät lausun­non suo­raan maakun­tali­itolle. Tämä maakun­takaa­va nykyisel­lään tun­tuu aika turhal­ta lisuk­keelta, kos­ka sen ohjaus­vaiku­tus on huono eikä sen valmis­telu­un ole riit­tävästi voimavaro­ja niin, että ohjaus­vaiku­tus voisi edes olla parempi.

Oskalan aloite asun­to­tuotan­non nos­tamis­es­ta 10 000 asuntoon

Hyviä syitä, mik­si ei voi­da, mut­ta pitäisi kuitenkin voi­da. Yksi niistä on esil­lä seu­raavas­sa kohdassa

Kallvikin­tien suunnitteluperiaatteet

Pöy­dällepanon aikana tuli kaupungi­nosay­hdis­tyk­seltä kir­je, etteivät halua niin paljon asun­to­ja. Vuosaari maineikkaana met­sälähiönä vaaran­tuu. Minä luulin, että met­sälähiö on haukkumasana.

Ei voi tehdä pikaratikkaa, jos sen varaan ei voi­da rak­en­taa asun­to­ja. Mut­ta toisaal­ta ei väk­isin. Jos asialle on Vuosaa­res­sa laa­jaa vas­tus­tus­ta, Helsingis­sä on pikaratikka­su­un­nitelmia enem­män kuin voidaan toteut­taa, joten voidaan hyvin siirtää rahat muualle.

Kylpylähotel­li Hiet­sun uimaran­nan viereen

Tämä nousee tuhkas­ta kuin Feenix-lin­tu. Asial­la on puolen­sa ja puolensa.

Alueen varaami­nen YIT:lle Jok­eriko­rt­telin toteu­tusedel­ly­tys­ten selvittämiseksi 

Itäkeskuk­sen metroase­man ja tule­van jok­erin päät­tärin päälle on näköjään suun­nitel­tu 30 000 k‑m2 rak­en­tamista, jos­ta 19 000k‑m2 asum­ista, siis läh­es 500 asukas­ta. Miten minä en ole tien­nyt koko han­kkeesta? Sinän­sä fik­sua lait­taa talo ter­mi­naalin päälle.

Tont­tien laatu- ja hin­tak­il­pailu Kru­unuvuoren rannassa

Kohteessa toteutet­ti­in ensin laatuk­il­pailu, jol­loin jatkoon pääsi neljä hak­i­jaa ja näi­den välil­lä hin­tak­il­pailu. Kak­si ton­teista oli omis­tusasun­toko­htei­ta, jot­ka myy­dään eniten tar­jon­neelle hin­taan 1 165 euroa, ja kak­si Hitas- tai ASO-tont­tia, jot­ka vuokrataan pitäen pääo­ma-arvona 744 euroa. On makua­sia kumpaa pitää kalli­im­pana. En löytänyt mis­tään main­in­taan ker­rosneliömääristä. Ton­tin vuokra on ilmeis­es­ti 3,2 % pääo­ma-arvos­ta kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in sidot­tuna. Autopaikka­ton­tit annetaan käytän­nössä ilmaisek­si, eli voimakkaasti subventoituina.

Bud­jetin toteutusennuste.

Tulot ylit­ty­i­sivät 4,2 M€:lla, kos­ka maankäyt­tö­sopimuk­sis­sa on kerät­ty suun­nitel­tua enem­män kor­vaus­ta kaavoitushyödy­istä ja menot 7,8 miljoon­al­la, kos­ka tal­ven lumisateet eivät pysyneet budjetissa.

Työ­pa­jankatu 12 toimis­to­taloon 6 000 k‑m2 lisää raken­nu­soikeut­ta Kalasatamassa

Tämä säälit­tävän mata­la seit­senker­roksi­nen talo jää tämänkin jäl­keen täysin Redin tornien var­joon. Val­tu­us­toa täl­laisil­la lil­lukan­var­sil­la ei vai­va­ta, vaan lau­takun­ta päät­tä kaavas­ta itsenäis­es­ti. Taas kilisee rahaa viras­ton kas­saan maankäyttösopimuksesta.

Tapani­lan ala-asteen ase­makaa­van muuttaminen

Van­ha koulu­raken­nus suo­jel­laan. Kaa­va ei ker­ro mihin tarkoituk­seen se tulee. Asukkaat mieliv­ät siitä asukasti­laa. Toinen puoli ton­tista kaavoite­taan neljälle pien­talol­la, mitä asukkaat vas­tus­ta­vat. Kun en mene kok­ouk­seen, en pere­hdy tähän sen syväl­lisem­min – ellei tämä sit­ten jää pöydälle.

Atte Kale­van toivo­muspon­si taloudel­li­sista kan­nus­timista katutöi­den nopeuttamiseksi

Muis­tan esit­täneeni samaa joskus viime vuosi­tuhan­nel­la. Sil­loin se kumot­ti­in sil­lä perus­teel­la, että urakoit­si­jat piru­ut­taan nopeut­ta­vat töitään ja tämä tulee kaupungille kalli­ik­si. Nyt vas­tauk­ses­sa san­o­taan, että vähän tähyän suun­taan on men­ty, mut­ta edelleenkään ei klyl­lä mak­se­ta siitä, että alit­taa aikataulun.

Lausun­to talousarvioaloit­teesta koskien Yliopis­ton metroase­man pohjoista sisäänkäyntiä. 

Lausun­to on perin myön­teinen, mut­ta ker­ro­taan, ettei määrära­haa tähän ole. En kai tek­isi talousarvioaloitet­ta, jos määrära­ha jo olisi. Myös Liiken­nelaitok­sen lau­takun­ta on suh­tau­tunut myön­teis­es­ti, mut­ta puhuu vuodes­ta 2026.

Oikaisu­vaa­timus Hitas-asun­non epäämisestä

Kansalainen, jol­la on jo use­ampi Hitas-asun­to, on voit­tanut Hitas-arpa­jai­sis­sa. Kos­ka uut­ta Hitas-asun­toa ei enää voi ostaa, jos omis­taa Hitas-asun­non, häneltä on evät­ty voit­toar­van lunas­tus. Se on hänestä epistä ja niin­pä hän valit­ti asi­as­ta. Ei esitetä oikaistavak­si. Ei näköjään tiedä, miten määräys­tä kier­retään, enkä ajatel­lut neuvoa.

 

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itseään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tail­e­vat näinä päiv­inä Antti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hiilineu­traali ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­teko sitoutuneet globaal­isti ilmas­ton läm­pen­e­misen pysäyt­tämiseen 1,5 asteeseen? Olet­teko sitoutuneet siihen, että Suo­mi on hiilineu­traali vuo­teen 2035 men­nessä ja sen jäl­keen nopeasti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäytä, mut­ta Suomen on tehtävä oma osuuten­sa ja vähän enem­mänkin, kos­ka van­hat syn­timme ovat niin raskaat. Ilmake­hässä on paljon Suomen lip­ul­la varustet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­laisia toimen­piteitä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mielestänne edel­lyt­tää eri yhteiskun­nan osa-alueilla?

Hin­tao­h­jaus on tehokkain­ta, siis eri­laisia hiiliv­ero­ja ja päästöoikeusmak­su­ja. Paras­ta olisi, jos EU vähen­täisi päästöoikeuk­sien määrää niin, että päästöoikeu­den hin­ta nousisi nopeasti sataan euroon ton­nil­ta. Niitä joudut­taisi ehkä tuke­maan hiil­i­t­ulleil­la maista, jois­sa ei ole omaa päästöoikeusjär­jestelmää. Osa näin päästökau­pan tuloista tulee jakaa hiil­iosinkona kansalle takaisin, jot­ta tulon­jako­vaiku­tuk­set eivät olisi niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hiilin­ielu­jen kytkemistä päästöoikeuskaup­paan Antero Vart­ian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaade­taan. Sil­loin met­sis­sä on keskimäärin enem­män hiiltä sitoutuneena samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saadaan parem­pi tuot­to. kos­ka tukkipuu on arvokkaampaa.

c) Mitkä näette keskeis­inä keinoina luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaamisek­si ja parantamiseksi?

On suo­jelta­va huo­mat­tavasti isom­pi osan Suomen metsistä.

2. Suo­mi on kokoaan suurem­pi maailmalla

a .Miten Euroopan unio­nia tulee kehit­tää? Mitkä ovat Suomen EU-puheen­jo­hta­ju­uskau­den keskeiset tavoitteet?

Kohti määräen­em­mistöpäätök­siä, että päätök­siä noin ylipään­sä saataisi­in aikaan. Suomen puheen­jo­hta­jakaudel­la päästökaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen ulkopoli­ti­ikan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä rooli Euroopan on otet­ta­va yhteistyössä Afrikan union­in ja sen jäsen­maid­en kanssa Afrikan kehittämisessä?

Ymmärtääkö kysyjä itsekään, kuin­ka tärkeä asia tämä on. Nyt on viimeinen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väestökatas­tro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten koulu­tuk­sen ja taloudel­lisen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voisi­vat kyl­lä Afrikan maat tehdä asi­as­sa itsekin. Mil­jar­di afrikkalaista nälkä­pako­laista olisi Euroopalle vähän liikaa.

Perus­suo­ma­laiset vas­tus­ta­vat tietysti tätäkin, kos­ka johdon­mukaisu­us olisi elitismiä.

3. Tur­valli­nen oikeusval­tio Suomi

a) Kuvatkaa käsi­tyk­senne Suomes­ta oikeusval­tiona ja ker­tokaa keinot sen vahvis­tamisek­si. Miten edis­täisitte ihmisoikeuk­sien toteu­tu­mista Suomes­sa? Mil­lä tavoin olette valmi­it kehit­tämään kansal­liskiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuomiois­tu­in­ten pitäisi kehit­tää toim­intaansa, jot­ta ratkaisut eivät viipy­isi niin kohtu­ut­toman pitkään. Tuskin kansal­liskiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lista toisen koti­maisen opiskelua vält­tämät­tömänä, kos­ka suurim­malle osalle ei ole sille taidolle mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­senne lain­valmis­telun laadus­ta ja olet­teko valmi­it hyväksymään komiteape­rusteisen lainvalmistelun?

Aika heikkoa on lain­valmis­telu ollut. Sata-komiteas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toivon joidenkin muiden uhrautu­van komi­teoiden jäseniksi. Ehkä komi­teoiden työ kan­nat­taisi aloit­taa ensin asiantun­ti­javoimin ja vas­ta kun poh­jae­hdo­tus on valmis, päästää edun­valvo­jat irti.

c) Mitkä ovat sisäisen tur­val­lisu­u­den riskitek­i­jät ja kuin­ka vahvis­taisitte sisäistä turvallisuutta?

Autoil­i­jat tap­pa­vat 200 ihmistä vuodes­ta. Sen rin­nal­la muut uhkail­i­jat ovat aika kesyjä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen puo­lus­tus­poli­ti­ikan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokaiselle kansane­dus­ta­jalle nimikko­hävit­täjä oman valin­nan mukaan. Markus Mus­ta­järvi esimerkik­si val­it­sisi var­maankin tutun ja tur­val­lisen MIG-15:n. Jos Mikko Alat­a­lo olisi vielä eduskun­nas­sa, hän val­it­sisi Fouga Mag­is­terin, jos­ta Eero Rait­ti­nen laulaa niin tun­teikkaasti: “yöhön kesäiseen Fouga kau­ni­ina kul­kee. Hän kant­torik­si aikoo…”.

4. Elin­voimainen Suomi

a) Näet­tekö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja muiden mega­tren­di­en ratkaisu­jen kaut­ta rak­en­taa itselleen uut­ta, kestävää vien­tive­toista kasvua? Näet­tekö tarpeel­lise­na, että Suomeen laa­di­taan yhteinen strate­gia vahvis­tu­van elin­voiman ja kestävän kehi­tyk­sen talouskasvun tur­vaamisek­si? Mitkä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den raivaami­nen kaupunkien kasvun tieltä, kos­ka talouskasvu tapah­tuu kaupungeis­sa. Aikaa on vain neljä vuot­ta. Sit­ten Keskus­ta änkeää taas hal­li­tuk­seen sabotoimaan kaupunkien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­laisil­la toimen­piteil­lä kehitetään metropo­lialuet­ta, kas­vavia kaupunkiseu­tu­ja, seu­tukeskuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kuitenkaan ole, pitää metropo­lialueelle antaa toim­intava­pauk­sia. Val­tio voisi vetäy­tyä kokon­aan metropo­lialueen infrain­vestoin­neista ja kor­va­ta se seudun kun­nille kiin­teäl­lä vuosit­taisel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kesken asukaslu­vun kasvun suh­teessa. Yksi itsepäi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nille oikea kan­nustin nykyisen manku­miskult­tuurin tilalle.

c) Miten varmis­taisitte Suomen liiken­nein­fra­struk­tu­urin ylläpitämisen ja kehit­tämisen? Mikä on mallinne rahoituk­sen kehittämiseksi?

Halv­in­ta olisi tietysti, että val­tio ottaisi nol­lako­rkoista lainaa ja rahoit­taisi infran, mut­ta jos itse tehty­jen sään­tö­jen kiertämi­nen edel­lyt­tää ulkop­uolisille mak­samista, niin mak­se­taan sit­ten. Voisi tehdä infray­htiöstä kansanosak­keen, jonne ihmiset voisi­vat siirtää rahansa nol­lako­rkoisil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­t­en työ­markki­noiden Suomi

a) Miten kehit­täisitte työelämää ja sen sään­te­lyä yhteistyössä työelämän osa­puolten kanssa? Hyväksyt­tekö työelämän vähim­mäise­hto­jen sään­te­lyn nykyiseltä pohjalta?

Vähim­mäise­hdoista voitaisi­in säätää lail­la, ettei työ­markki­na­jär­jestöjä tarvitse aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uud­is­taisitte perhevapaita?

Me miehet vaadimme tas­a­puolis­es­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja nais­ten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Naisille lisää kun­ni­an­hi­moa ja teräväm­mät kyynärpäät.

6. Kestävän talouden Suomi

a) Mil­lä keinoil­la varmis­taisitte työl­lisyysas­teen kasvun selvästi yli 75 pros­ent­ti­in 2020-luvun aikana?

Jäl­jelle on jäänyt lähin­nä vain vaikeam­min työl­lis­tet­täviä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palkkat­uen käyt­tö Ruotsin tasolle saadaan heti kak­si pros­ent­tiyk­sikköä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kuitenkin täy­den­tävät tulon­si­ir­rot, kos­ka palkkatu­ki sitoo tuet­ta­van henkilön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täysi ääliö. (Miten SAK voi puoltaa tätä vai­h­toe­htoa?) Veroast­eikko voitaisi­in vetää tulo­jen alapäässä parisa­taa euroa nol­lan ala­puolelle pieni­palkkaisen automaat­tise­na palkkatuke­na. Työ­markki­na­jär­jestöt taas voisi­vat sopia tämän turvin har­joit­teli­ja- ym alem­mista palkoista niille, jot­ka eivät nyt pääse töi­hin. Net­toan­siot eivät tästä laske, kun on se 200 euron negati­ivi­nen tulovero pohjalla.

Perus­tur­vana mak­set­ta­va työkyvyt­tömyy­seläke muutet­takoon vam­maistuek­si, joka ei pienene, vaik­ka ansait­see kuin­ka paljon hyvän­sä. Siis sama peri­aate kuin näkövammaisilla.

b) Kuvatkaa tek­i­jät, joil­la julkisen talouden kestävyys tur­vataan eri­tyis­es­ti väestöke­hi­tys huomioon ottaen.

Varo­taan nyt ainakin kat­teet­to­mia eläkelu­pauk­sia. Jos saadaan Suomen Yri­tys­tukipuolue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pekkaroi­ja peräti Brys­seli­in, voidaan alkaa kar­sia yri­tys­tukia alka­en eniten vahinkoa tuot­tavista ja tehdä niil­läkin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mukainen, yhden­ver­tainen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vahvis­taisitte hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan palvelui­ta ja ihmis­ten toimeen­tu­lon tur­vaavia etuuk­sia? Kuvatkaa eri­tyis­es­ti keinonne, joil­la vahvis­tat­te ikään­tyvien ihmis­ten palvelui­ta ja toimeen­tu­loa. Mitkä ovat keinonne lap­siper­heköy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­likam­pan­jan pani­ik­ista huoli­mat­ta ei men­nä mihinkään tasaiseen henkilöstömi­toituk­seen, vaan arvioidaan jokaisen hoidon tarve erik­seen ja näi­den sum­mana tehdään kunkin yksikön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitävät henki­hiev­eris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehoste­taan työtä säästävän automaa­tio­ta hoi­vatyössä ja hyväksytään sen otta­mi­nen huomioon hoita­jami­toituk­ses­sa. Kun minä ja min­un kaver­it ollaan siinä iässä, meitä on paljon eikä henkilökun­taa riitä mitenkään.

c) Miten rahoit­taisitte edel­lisessä kohdas­sa kuvaa­manne toimen­piteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.

Kun puolueet ovat päässeet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäisi olla rohkeut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tuneista kohteista.

d) Mitkä eri­ar­voisu­ustek­i­jät suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa tun­nistat­te ja miten vähen­täisitte eriarvoisuutta?

Työelämä on muut­tunut eri­ar­voisem­mak­si, kos­ka lah­jakkaim­mat ja hyvin koulute­tut voivat pyytää mil­laista palkkaa tahansa ja perus­du­u­nar­it ovat markki­noiden armoil­la. Sik­si on hyväksyt­tävä suurem­mat palkkaerot ja tasat­ta­va niitä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaamisen, sivistyk­sen ja inno­vaa­tioiden Suomi

a) Tun­nistat­teko, että kestävän talouskasvun perus­tan vahvis­tamisek­si on tehtävä investoin­te­ja koulu­tuk­seen, tutkimuk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tu­uri­in? Kuvatkaa konkreet­tiset keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää san­ot­tavaa kuin sen, että ankaran laman olois­sa se panos­ti koulu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nistat­teko tarpeen, että koko ikälu­okan tulisi suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutk­in­to? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Aloite­taan siitä, että jokainen suorit­taisi perusk­oulun kun­nol­la. Alas armovi­toset. Jotkut kehit­tyvät hitaam­min kuin toiset, joten luokalle jäämi­nen ei ole aina mitenkään huono vai­h­toe­hto. Jos perusk­oulun saa valmi­ik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toisen asteen koulu­tuk­seen, jon­ka pitäisi olla kokon­aan ilmainen

c)  Miten varmis­taisitte sen, että jokaisen oppimi­nen ja osaamisen kehit­tämi­nen jatkuu läpi työuran?

Kaikille oikeus ja velvol­lisu­us viikon mit­taiseen koulu­tuk­seen vuosit­tain. Oppivelvol­lisu­usikä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täisitte kult­tuurin ase­maa Suomessa?

Yritän rahoit­taa sitä parhaani mukaan käymäl­lä kon­serteis­sa ja teat­teris­sa ja uusia kesäku­us­sa taas Museoko­rt­ti­ni. Puhu­mat­takaan kir­jas­toista: Halu­an huo­maut­taa, että Helsin­gin keskus­takir­jas­ton ruotsinkieli­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän kokon­aisu­ud­is­tus edel­lyt­tää use­ampia vaa­likau­sia. Olet­teko valmi­ita yhdis­tämään eri etuuk­sia ja hyväksymään yht­enäisen etu­us­ta­son eri syype­r­usteil­la siten, että uud­is­tus lisää työl­lisyyt­tä, nos­taa koulu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eri­ar­voisu­ut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä rak­en­taisin perus­tur­van negati­ivisen tuloveron varaan. Kun työelämän käytet­tävis­sä olem­i­nen on joillekin vah­va uskona­sia, niin lisätään tämä vaa­timus siihen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blogillani ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aal­i­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­täkää lähtöko­htanne sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veyskeskus­lääkäriä peruster­vey­den­hoitoon ja se on siinä.

Viisi sote-aluet­ta olisi hyvä, kos­ka miljoon­api­ir­it ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le riskiä, että näistä tulisi maakun­tia, jot­ka sotkeu­tu­isi­vat esimerkik­si maankäyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­teko valmi­ita osal­lis­tu­maan sosialidemokraat­tien johta­maan enem­mistöhal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­misel­lenne mah­dol­lisia kynnyskysymyksiä?

Ei liene pelkoa, että otettaisiin.

 

Wienin asuntopoliittinen ihme

Kun viimeaikoina on main­os­tet­tu paljon Wienin edullista asum­ista, lai­tan tähän luvun tekeil­lä olev­as­ta kir­jas­tani, jos­sa käsit­te­len sitä, miten tähän on päädyt­ty. Lopus­sa on Mikko Särelätä saatu tieto, että asi­at eivät itse asi­as­sa ole Wienis­sä niin hyvin kuin luulemme.

Hin­ta- ja vuokrasään­nöstel­ty asum­i­nen on johtanut vaikeuk­si­in aina, kun kaupun­gin asukasluku on kään­tynyt voimakkaaseen kasvu­un. Kun hin­nat eivät jous­ta, miukku­ut­ta säädel­lään jonoil­la ja jono­tuk­sen hin­taa pimeil­lä markki­noil­la, kuten Tukhol­mas­sa on tapah­tunut. Tästä on kuitenkin poikkeuk­se­na Wien. Miten Wienis­sä on onnis­tunut se, mikä kaikkial­la muual­la on epäonnistunut?

Yksi­tyisen maan konfiskoiminen 

Wienin sosialidemokraat­ti­nen hallinto sääti vuon­na 1922 kaupunki­maalle korkean kiin­teistöveron, joka rom­ah­dut­ti maao­maisu­u­den arvon. Sen jäl­keen kaupun­ki osti hal­val­la merkit­tävän osan yksi­tyis­es­tä maas­ta. Tämän jäl­keen kaupun­ki on sub­ven­toin­ut asun­to­tuotan­toa lain­oit­ta­mal­la sitä negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Kaupun­gin asukkaista 60 % asuu kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa. Huo­mat­takoon, että niihin eivät pääse kuin Itä­val­lan kansalaiset ja vähin­tään kak­si vuot­ta Wienis­sä asuneet. Myös yksi­tyiset vuokra-asun­not ovat vapaae­htois­es­ti sitoutuneet kohtu­uhin­taisi­in vuokri­in saadak­seen kaupun­gin tar­joa­maa edullista lainaa.

Voisiko tuol­lainen kaupunki­maan kon­fiskoimi­nen onnis­tua Suomes­sa vai tör­mäisikö se perus­tus­lain omaisu­u­den suo­jaan? Suomes­sa kaupungilla on oikeus lunas­taa maa­ta asun­to­tuotan­toon. Alun­perin ajatuk­se­na oli, että lunas­t­a­mi­nen tapah­tu­isi raaka­maan hin­nal­la, mut­ta tuomiois­tuimet ovat liu’ut­ta­neet käytän­töä lake­ja säätävältä eduskunnal­ta mitään kysymät­tä. Lisäk­si mon­es­sa kun­nas­sa ajatel­laan, että lain­säädän­nön tar­joami­nen keino­jen käyt­tö on laitonta.

Wienis­sä kerätään koti­talouk­sil­ta ja yri­tyk­siltä 0,5 pros­entin tuloista asun­toveroa, jol­la rahoite­taan asun­to­tuotan­non sub­ven­toin­ti. Kaupungille hal­vat asun­to­lainat eivät ole suuri kuluerä ainakaan täl­lä het­kel­lä, kos­ka kaik­ki vakavaraiset euroop­palaiset kaupun­git saa­vat markki­noil­ta hyvin hal­paa lainaa.

Asukaslu­vun lasku ja nousu

Asun­topoli­ti­ikkaa on helpot­tanut eri­tyis­es­ti kaupun­gin asukaslu­vun pitkäaikainen alamä­ki. Vuodes­ta 1910 vuo­teen 1990 Wienin kaupun­gin asukasluku aleni yli puolel­la miljoon­al­la asukkaal­la, mut­ta kään­tyi sen jäl­keen ripeään kasvu­un maail­man­laa­juisen kaupungis­tu­misaal­lon myötä. Tässä vai­heessa olisi luul­lut, että vuokrasään­nöste­ly olisi johtanut samoi­hin ongelmi­in kuin muis­sa kas­vavis­sa kaupungeis­sa, mut­ta kaupun­ki pystyi vas­taa­maan kasvu­un mas­si­ivisel­la asun­to­tuotan­nol­la, jota kaupun­ki siis sub­ven­toi ali­hin­taisil­la lain­oil­la. Kiin­nos­tavaa on, että Wienis­sä rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat selvästi alem­pia kuin Helsingissä.

Wienin tiivis kaupunki­rakenne on avit­tanut asun­topoli­ti­ikan onnis­tu­mista. Mon­es­sa euroop­palaises­sa kaupungis­sa asun­to­jen hin­nat ja vuokrat keskus­tan tun­tu­mas­sa ovat nousseet kohtu­ut­tomasti, kun aiem­paa selvästi use­ampi halu­aa asua keskus­ta­mais­es­ti lähiöa­sumisen sijas­ta tai kuten Helsingis­sä, ratikkakaupungis­sa. Melkein koko Wien on kaupunki­maisen tiivi­isti raken­net­tu ja kir­jaimel­lis­es­ti ratikkakaupunkia. Tämä helpot­taa huo­mat­tavasti asun­tomarkki­noiden tas­apain­oa. Vapaara­hoit­teinen asun­to keskus­tas­sa on kalli­impi kuin laidoil­la, mut­ta ero on huo­mat­tavasti pienem­pi kuin useim­mis­sa muis­sa kaupungeissa.

Tuuk­ka Saari­maa on arvostel­lut Wienin asun­topoli­ti­ikkaa siitä, että se ei paran­na kaupunki­lais­ten taloudel­lista ase­maa, kos­ka mitä mata­lana vuokrana voite­taan, se vas­taavasti korkeamp­ina veroina menetetään.

Taval­laan Wienis­sä jae­taan verovaroin kerät­tyä rahaa perus­tu­lona kaupunki­laisille edullis­ten vuokrien muo­dos­sa. Onko tämän ”perus­tu­lon” sit­o­mi­nen asumiseen järkevää? Eikö ihmis­ten pitäisi saa­da käyt­tää sitä mihin halu­a­vat? Oikeus tiet­tyyn perusasun­toon on saman­lainen meri­it­ti­hyödyke kuin ter­vey­den­huolto ja koulu­tus, johon jokaisel­la on oikeus tuloi­hin kat­so­mat­ta, mut­ta väljä tai muuten ylelli­nen asum­i­nen vaikut­taa asial­ta, jota ei pitäisi tukea ohi muun kulutuksen.

Myös Helsingis­sä kaupun­ki omis­taa huo­mat­ta­van osan maas­ta. Siitä perit­tävä maan­vuokra alen­taa kun­taveroa liki kahdel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä. Toisaal­ta Helsin­ki joutuu vas­taa­maan sel­l­ai­sista infra­struk­tu­uri-investoin­neista, joista muual­la vas­taa valtio.

Huo­mat­takoon, että Wienis­sä on päästy tilanteeseen, jos­sa asumiseen sido­tulle pääo­ma­lle ei mak­se­ta korkoa tai reaa­liko­rko on peräti negati­ivi­nen. Kun val­tiot ja kaupun­git saa­vat lainaa hyvin edullis­es­ti, tämän lainan välit­tämi­nen eteen­päin asumiseen vaikut­taa jär­keen käyvältä. Tämä todel­la paran­taa asukkaiden taloudel­lista tilan­net­ta, kos­ka tämä alen­taa vuokria taval­la, joka ei edel­lytä korkeam­paa vero­jen keräämistä. Yksi­tyiset toim­i­jat asun­tomarkki­noil­la ovat protestoi­neet Wienin asun­topoli­ti­ikkaa kohtaan ja valit­ta­neet siitä EU-tuomiois­tu­imeen pitämäl­lä sitä lait­tomana val­tion tukena.

Kun keskus­pank­ki pitää yllä hyvin keveitä rahamarkki­noi­ta edis­tääk­seen taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta ja investoin­te­ja, eikö asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen kas­vavi­in kaupunkei­hin ole hal­van keskus­pankki­ra­ha oikeaa käyt­töä? Yksi­ty­isille sijoit­ta­jille ei nol­lako­rko kel­paa tuo­tok­si, vaik­ka se kel­paakin keskus­pankille. Tämän voisi Wienin asun­topoli­ti­ikas­ta kopi­oi­da, mut­ta se merk­it­see suur­ta rak­en­teel­lista muu­tos­ta asuntopolitiikkaan.

Mata­lat rakennuskustannukset

Ker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen on Wienis­sä huo­mat­tavasti halvem­paa kuin Helsingis­sä. Jos olisin kil­pailu­vi­ra­nomainen, yrit­täisin selvit­tää, mik­si edullisia raken­nus­ma­te­ri­aale­ja ei tuo­da Itä­val­las­ta Suomeen. Raken­nusle­hti tosin revit­ti uutises­saan, että raken­nus­li­ik­keet tahkoa­vat Helsingis­sä asun­noil­la kohtu­ut­toman suuria voittoja.

Mut­ta, ei kaik­ki ole kul­taa mikä kiiltää.

Mikko Särelä soit­ti ja halusi täy­den­tää tieto­jani Wienin asun­toti­lanteesta. Asi­at eivät ole siel­lä niin hyvin kuin on kerrottu.

Wienis­sä on myös vapaiden markki­noiden vuokra-asun­to­ja. Niis­sä vuokrata­so on nous­sut viime aikoina viiden pros­entin vuosi­tahti­in — selvästi nopeam­min kuin Helsingis­sä. Se siis ottaa vas­taan niukku­u­den, kun asukasluku kas­vaa nopeasti.

Seinä on myös tulos­sa vas­taan. Wienis­sä on raken­net­tu vuosit­tain vain 6 000 asun­toa, mikä ei ole mis­sään suh­teessa 30 000 asukas­ta lähenevään vuo­tuiseen väestönkasvu­un. Joko pitkän väestön vähen­e­misen ansios­ta kaupungis­sa on ollut tyhjiä asun­to­ja tai sit­ten asum­isväljyys piene­nee nopeasti. Tämä ei ennus­ta hyvää.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 16.4.2019

Listal­la on run­saasti pöy­dälle pan­tu­ja asioi­ta. Lau­takun­ta oli kovin kärkäs pane­maan han­kalia asioi­ta pöy­dälle ennen eduskuntavaaleja.

Richard Man­nista esitetään maankäyttöjohtajaksi

Yleiskaavapääl­likkö vai­h­taa tehtävää. Oli­pas yllä­tys. Asian ratkaisee kaupunginhallitus.

HIFK:n hal­li, hotel­li, asun­to­ja ja hypermarket 

En pidä tästä hak­keesta, kos­ka ”ilman julk­ista tukea” raken­net­ta­van hallin talouden tuek­si on kaavoitet­tu aivan liian raskaasti.

Julk­isu­udessa on taivastel­tu, että han­kkeen tukemisek­si hak­i­ja saa vielä 28 000 ker­rosneliötä asuin­rak­en­tamista jostain paraati­paikalta Helsin­gin ran­noil­ta. Tämä on kuulem­ma markki­nahin­taista. Jos se olisi oikeasti markki­nahin­taista, hak­i­ja saisi ton­tit osal­lis­tu­mal­la tar­jouskil­pailu­un ja mak­samal­la markki­nahin­nan. Tämä ei näytä kau­ni­il­ta, mut­ta kyl­lä tuo Nor­den­skjöldinkadun ton­tin aht­a­mi­nen yli täy­teen on pahempi jut­tu. Se on kir­jaimel­lis­es­ti ruma ja sitä joudu­taan kat­se­le­maan vuosikymmeniä.

Minä ymmär­rän, että jääkiekkoa tue­taan kaikkial­la. Tam­pereel­la asun­tok­er­rosalaa annet­ti­in käytän­nössä ilmaisek­si kaupun­gin keskus­tas­ta. Eikö voisi käyt­tää rehellis­es­ti vain rahaa, niin ei tarvit­sisi tehdä näin huono­ja kaavo­ja? Epäilen että tämä jär­jeste­ly tul­laan tes­taa­maan oikeudessa. Onko tämä EU-lain­säädän­nön vas­taista val­tion­tukea riip­puu siitä, pide­täänkö jääkiekkoa urheilu­na vai liiketoimintana.

Markki­nae­htoisen pysäköin­nin periaatteet

Kokoomus pyysi tämän pöy­dälle, toiv­ot­tavasti ei kaataak­seen sitä.

Nihdin 3 000 asukkaan kaava

Kokoomus pyysi tämän pöy­dlle, kos­ka sidok­sis­sa markki­nae­htoiseen pysäköintiin.

Hakaniemen­ran­nan kaava

Tämän kaa­van liiken­nesu­un­nitel­ma mieti­tyt­tää. Kovin suur­ta kaistamäärää Hakaniemen torin kohdal­la perustelti­in val­oristeyk­sen väl­i­tyskyvyl­lä. Lyhyi­den vihrei­den aikana pitäisi saa­da mah­dol­lisim­man paljon auto­ja läpi.

Raide­jok­erin suunnitelmat

Hyväksytään 44 katu ym. suun­nitel­maa. Luot­ta­mus­mies ei voi kuin luot­taa. Suun­nitelmista on tehty kak­si muistutusta.

Kalvikin­tien suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet Vuosaaressa

Tätä pitkin on tarkoi­tus joskus kulkea Jok­eri 2 ‑pikaratikan ja sik­si alueelle suun­nitel­laan täy­den­nys­rak­en­tamista 3 000 asukkaalle. Van­han, har­vak­seltaan raken­netun met­sälähiön tiivistämi­nen katu­maisek­si ei ole aivan yksinker­taista. Kadun ja talo­jen väli­in on jätet­ty met­sää, jota ei kuitenkaan ole tarpeek­si siihen, että väli­in mah­tu­isi talorivi. Kuten seu­raavas­sa kohdas­sa ilme­nee, näyt­tää se silti onnistuvan.

Meriko­rt­tiku­jan 6:n tiivistyskaava

Aika mukavasti saati­in täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen mah­tu­maan. Sitä jäin miet­timään, että miltä ajoy­hteys pysäköin­ti­hal­li­in näyt­täää katuku­vas­sa. Har­mi kun tuo ratik­ka osui juuri sen eteen.

Tässä kuitenkin Kalvikin­tien ja ole­mas­sa ole­vien talo­jen väli­in saati­in mah­tu­maan kolme raken­nus­ta, jois­sa on asun­to­ja 250 uudelle vuosaarelaiselle.

Vallilan Pohjoisosan asemakaava

Tämä oli meil­lä 22.1.2019 ja tuli jo nyt lausun­noil­ta. Tiivistyskaa­va tuo alueelle 480 asukas­ta ja näitä varten 170 pakol­lista autopaikkaa. Jos markki­nae­htoista pysäköin­tipoli­ti­ikkaa sovel­let­taisi­in tääl­lä, noin paljon ei tarvit­taisi. Vallilas­sa ei ole tapana omis­taa autoa.

Ranta­ton­tin varaami­nen Kata­janokalta Var­malle merkit­tävän suo­ma­laisen pörssiy­htiön pääkont­to­ria varten

Kuvan osoit­ta­man varas­toraken­nuk­sen purkami­nen ei ole mikään kaupunkiku­valli­nen tappio.

Pääkaupunkiseudun kun­tien keskinäi­nen kil­pailu johtaa täl­laiseen. Kun pelis­sään­nöt ovat nämä, näil­lä pelataan tai sit­ten sään­töjä muute­taan. Parem­paan käyt­töön tont­ti tulee kuin se on nyt, mut­ta voisi kaupun­gin ran­nalle keskus­taan jotain muu­takin lait­taa. Huo­mat­takoon, että varause­hdois­sa huo­maute­taan varautu­mis­es­ta meren­pin­nan nousu­un. Rak­en­tamisen ehtona on var­muus tämän merkit­tävän pörssiy­htiön tulemis­es­ta vuokralaiseksi.

Tont­tien varaami­nen asun­to­hankkei­ta varten

Tont­te­ja esitetään luovutet­tavak­si yhteen­sä 181 000 k‑m2 edestä, joista 37 650 k‑m2 kil­pailute­taan. Lop­ut ovat Aravaa, Hitas­ta tai laatuk­il­pailuko­htei­ta. Ryh­märaken­nut­tamista tulee aika paljon, eikä sitä näköjään aio­ta kil­pailut­taa. Minä luulin, että kil­pailu­tuk­sen kaut­ta luovutet­taisi­in merkit­tävästi enem­män tontteja.

Lausun­to Uuden­maan maakuntakaavasta

Maakun­takaa­va vapaut­taa käytän­nössä suurmyymälöi­den perus­tamisen. Eikö tässä pitänyt vähen­tää autori­ip­pu­vu­ut­ta eikä kaataa lähikaup­po­ja ja pakot­taa asukkaat automar­ket­tei­hin? Ei tietysti ole Helsin­gin murhe, muu­ta kuin yhteisen ilmas­ton osalta.

Han­nu Oskalan aloite asun­to­tuotan­non nopeuttamisesta

Vas­tauk­ses­sa ker­ro­taan niistä kapeikoista, jot­ka aiheut­ta­vat han­kaluuk­sia nos­taa asun­to­tuotan­toa. Itse rak­en­tamisen osalta kapeikot helpot­tunevat, kun rak­en­t­a­mi­nen läh­estyy muual­la maas­sa lamaa, jol­loin kap­a­siteet­tia luulisi vapau­tu­van Helsinki­in. Se, että kaupungilta puut­tuu henkilökun­taa suun­nit­telus­ta ja ton­tin­lu­ovu­tuk­ses­ta, on kyl­lä aika type­rä asia.

Raken­nus­te­ol­lisu­us var­maankin halu­aisi hidas­taa rak­en­tamista, jos hin­to­jen ja vuokrien nousu hyy­tyy, mut­ta juuri sen takia kaupun­gin pitäisi taa­ta rak­en­tamisen tahti. Ton­tin­lu­ovu­tuk­seen ehto, joka estää ton­tin panttaamisen.

Hakaniemen­ran­nan hotel­li­ton­tin varauk­sen jatkaminen

Varaus meni umpeen vuo­den 2018 lopus­sa. Rak­en­taa ei ole voitu, kos­ka kaavas­ta on valitet­tu ja kos­ka esir­ak­en­t­a­mi­nen on viipynyt. Sik­si varaus­ta jatke­taan vuo­den 2024 lop­pu­un. Val­tu­us­to on hyväksynyt hotellin kaavan.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 9.4.2019

Markki­nae­htoinen pysäköinti

Asia, jos­ta minä olen puhunut ainakin 30 vuot­ta, ottaa nyt aimo askeleen eteen­päin. Peri­aatet­ta ale­taan kokeile­maan Nihdis­sä (=Som­pasaaren kär­ki Kalasa­ta­mas­sa), Hakaniemen ran­nas­sa ja Hernesaaressa.

Näistä Hakaniemen ranta on min­un mielestäni yksinker­taisin. Alueelle on tulos­sa kau­palli­nen pysäköin­ti­laitos torin alle. Asukkaat voivat vuokra­ta sieltä itselleen paikan, eikä siihen tarvi­ta väli­in sen parem­min kaupunkia kuin taloy­htiötäkään. Nuo vuokra­paikat ovat halvem­pia kuin oli­si­vat ton­til­la toteutet­ta­vat maanalaiset paikat, joten taloy­htiöi­den ei kan­na­ta rak­en­taa ton­tille paikko­ja. Yhteis­maaon­gel­man vält­tämisek­si uusis­sa talois­sa asumisen ei pitäisi oikeut­taa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen tai tun­nuk­sen tulisi olla huo­mat­tavasti kalli­impi kuin van­hois­sa kiin­teistöis­sä asuvil­la — niin kauan kuin tätä kadun­var­sipysäköin­nin ali­hin­noit­telua ylipään­sä nähdään viisaak­si jatkaa.

Viras­to on joutunut ongelmi­in Ara-tuotan­non pysäköin­nin kanssa. Kan­takaupungis­sa markki­nae­htoiset pysäköin­tipaikat tule­vat niin kalli­ik­si, etteivät vähä­varaiset asukkaat pysty niitä vuokraa­maan. Niin­pä Ara-asukkaissa tapah­tu­isi haitallista valikoi­tu­mista niin, että autoa tarvit­se­vat hakeu­tu­isi­vat alueille, jois­sa pysäköin­nin toteut­ta­mi­nen on halvem­paa. Mitä haitallista tässä on? Niin­hän ihmiset toimi­vat myös Ara-kan­nan ulkopuolella.

Miltä kuu­lostaisi, jos päätet­täisi­in, että jos Ara-asun­non vuokralainen – kut­su­taan hän­tä vaik­ka Vir­tasek­si – halu­aa itselleen autopaikan, hän mak­saisi vuokras­ta vain mur­to-osan ja lop­pu vuokras­ta perit­täisi­in talon muil­ta asukkail­ta. Mitähän ne muut asukkaat tästä ajattelisivat.

Tämä kuitenkin on se ratkaisu, jota virkamiehet esit­tävät. Näin sitä ei kir­joite­ta, mut­ta tätä se tarkoit­taa. Pait­si, että mak­saa pitäisi, vaik­ka Vir­ta­nen ei edes halu­aisi sitä autopaikkaa. Ara-yhtiö velvoite­taan han­kki­maan autopaikko­ja yhtä paljon kuin alueen kovan rahan yhtiössä ole­vat niitä osta­vat tai vuokraa­vat. Huo­mat­takoon, etteivät nämä kalli­it autopaikat tule ARA-asukkaillekaan taivaan lah­jana. Ne per­itään kaikkien ARA-asukkaiden vuokrassa.

Minus­ta ei ole mitään vikaa siinä, että autoa tarvit­se­vat hakeu­tu­vat asumaan sinne, mis­sä auton pitämi­nen on edullista ja autot­tomat sinne, mis­sä pysäköin­nin kus­tan­nuk­set ovat kohtuuttomat.

Minä halu­aisin lisätä kokeilu­alueeseen Vihd­in­tien bule­vardin, jot­ta kaik­ki eivät olisi keskustakohteita.

Ratik­ka-kaupun­ki laa­je­nee Nihtiin. 

Som­pasaari on rak­en­tunut häm­mästyt­tävän nopeasti. Alueen sisältä kat­sot­tuna se on mie­lenki­in­toisen vai­htel­e­va – joskaan en pidä vaaleas­ta tiilestä raken­ne­tu­ista asuin­taloista, mut­ta se on min­un mielip­i­teeni. Meren yli kat­sot­tuna tämä näyt­tää aika sekaval­ta. Kuva on otet­tu Ter­vasaaren kan­nakselta Kru­u­nun­haas­sa. Tämä ei tietenkään ole vielä valmis.

Nyt kaavoite­taan 3 000 asukas­ta Söm­pasaaren eteen Nihti­in. Umpiko­rt­telei­ta niin kuin tuulisel­la ran­nal­la kan­nat­taa ollakin ja varsin hyväl­lä tont­tite­hokku­udel­la. Asuin­tont­tien keskimääräi­nen tehokku­us = 2,57. Tämä tulee ole­maan ratikkakaupunkia. Toinen ratikkalin­ja menee Laa­jasa­losta keskus­taan ja toinen Kalasa­ta­man kaut­ta Pasi­lan asemalle.

Kort­telei­den nurkki­in tulee “jalus­tan päälle” korkeampia torne­ja. Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan, miltä tämä näyttää:

“Kuu­den­nen ker­roksen yläpuolelle nou­se­van torn­i­maail­man kaupunkiku­val­lise­na ideana on rak­en­taa muis­tu­ma van­has­ta kont­ti­sa­ta­mas­ta. Julk­i­sivut jäsen­netään korkeussu­un­nas­sa 1–3 ker­rosta korkeisi­in ja julk­i­sivukäsit­te­lyltään toi­sis­taan erot­tuvi­in osi­in. Julk­i­sivut ovat met­al­lia ja lasia. Väriskaala on hillit­ty ja suosii met­allin omia värisävyjä kuten teräk­sen­har­maa­ta ja kuparin eri sävyjä. Hillit­tyä väri­maail­maa rikaste­taan merikon­teille omi­naisil­la vahvoil­la väreil­lä kuten tiilen­punaisel­la, tum­mal­la sinisel­lä tai ”baby-bluel­la” .”

Tämä kaa­va on näitä voit­toa tuot­tavia. Kulut kaupungille 60  — 80 M€ ja raken­nu­soikeu­den arvo noin 120 M€.

Huo­mat­takoon, että kulut esir­ak­en­tamis­es­ta ovat ker­rosneliötä kohden huo­mat­tavasti suurem­mat kuin Malmin lento­ken­tän alueella.

Hakaniemen ran­nan ase­makaa­va ja liikennesuunnitelma

Ase­makaa­va tuo paikalliseen punav­ihreään kuplaan 1 200 asukas­ta lisää. Kaa­va on aiem­pi­en suun­nitelmien mukainen. Maise­mat kyl­lä muut­tuvat melkois­es­ti. Vaik­ka tääl­lä var­maankin ton­tin­hi­nat nou­se­vat korkeik­si, tämä han­ke on nipin mapin omil­laan, kos­ka esir­ak­en­t­a­mi­nen tulee kalliiksi.

Outoa on liiken­nesu­un­nitel­mas­sa, joka tuo Hakaniemeen paljon turhan tun­tu­isia kaisto­ja. Mik­si esimerkik­si Hakaniemen ranta lev­e­nee torin kohdal­la län­teen päin yhdestä kaistas­ta kolmeen?

 

 

Hietalahden laiturin päähän tarvitaan kävelysilta

Kun Jätkäsaa­reen on jos­sain vai­heessa muut­tanut 25 000 asukas­ta ja Her­ne­saa­reen liki 8 000, Helsin­gin niemen län­sir­an­ta välil­lä Hieta­lah­den­ran­ta ja Telakkakatu muut­tuu kaupun­gin takapi­has­ta aivan keskeisek­si käve­lyn, oleskelun ja rantakahviloiden alueeksi.

Siinä on yksi ongel­ma. Vuosia sit­ten pois­tet­ti­in sil­tay­hteys Hieta­lah­den lai­turin päästä. En muista, oliko se auki vain talvisin, mut­ta sil­tay­hteys oli ainakin osan vuodes­ta. Nyt se on kokon­aan pois­sa, joten jalankulk­i­jat pakote­taan pitkään kier­totiehen Hieta­lah­den altaan ympäri. Vas­takkain on muu­ta­man veneil­i­jän ja tuhan­sien jalankulk­i­joiden etu.

Sil­ta tarvi­taan ehdot­tomasti. Sen voi var­maan tehdä sen ver­ran korotet­tuna, että moot­torive­neel­lä pääsee ali vaik­ka pur­jeve­neel­lä ei pääsekään, kuten Kata­janokan ja Kaup­pa­torin välillä.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.3.2019

Her­ne­saaren kaava

(Pöy­dältä)

Tämä on muuten ker­rosalal­taan Helsin­gin suurin ker­ral­la käsitel­ty ase­makaa­va. Alueelle tulee 6 700 asukas­ta ja 200 työ­paikkaa. Jos tuo nie­mi olisi itsenäi­nen kun­ta, se olisi 146. suurin 312 kun­nan joukossa.

Tähän on tarkoi­tus soveltaa markki­nae­htoista pysäköin­tipoli­ti­ikkaa. Luotan siihen, etteivät tule­vat asukkaat ole halukkai­ta osta­maan kalli­ita pysäköin­tipaikko­ja läh­eskään siinä määrin kuin niitä on pakotet­tu Jätkäsaa­res­sa rak­en­ta­maan. Muus­sa tapauk­ses­sa tääl­lä pitäisi soveltaa mak­simi­normia, kos­ka jos tuos­ta tulisi auto­val­tainen alue, siitä tulisi myös toiv­o­ton liikennesumppu.

Kaavas­sa ei sovel­leta viherk­er­roin­ta. Pitäisi soveltaa, toki pienem­mäl­lä ker­toimel­la kuin väl­jem­mil­lä alueilla.

Pak­i­lantien kauppa

(Pöy­dältä)

Tämä on herät­tänyt asukkaissa tyr­mistys­tä, kos­ka kolmik­er­roksi­nen raken­nus poikkeaa mit­takaaval­taan alueen omakoti­taloista. Tyr­mistyk­seen on myötä­vaikut­tanut havain­neku­va, jos­sa talo on esitel­ty möhkälemäisenä. Se ei ole arkkite­htoni­nen suun­nitel­ma vaan mas­sa­hah­motel­ma. Ovatko­han asukkaat tietoisia, mil­laisia tiivistämis­su­un­nitelmia Pak­i­lan tien var­res­sa ylipään­sä on.

En ollut viime kok­ouk­ses­sa, enkä tiedä, mitä tästä on lau­takun­nas­sa sanottu.

Petra Malin­in toivo­muspon­si koulu- ja päiväkoti­tilo­jen riit­tävyy­den huomioimis­es­ta kaavoituksessa.

Kovin hyvin kaupun­ki ei ole onnis­tunut ennakoimaan tarvet­ta. Osit­tain tämä kyl­lä johtuu siitä, että lap­siper­heet käyt­täy­tyvät ennakoimat­tomasti – tai siis aset­tuvat asumaan eri taval­la kuin ennen.

Helsin­ki Gar­den asemakaava

HIFK halu­aa uuden jäähallin ja sen yhtey­teen jät­timäärän muu­ta raken­nu­soikeut­ta tuke­maan liike­toin­ta. Kaavas­sa on raken­nu­soikeut­ta yhteen­sä 175 800k‑m2, jos­ta asun­to­ja 22 500 k‑m2 (500 asukas­ta). Lisäk­si tulee hotel­li ja rav­in­toloi­ta ja paljon eri­laista liiketi­laa. Tähän on suun­nitel­tu myös kaup­pakeskus, mut­ta en löytänyt tek­stistä tietoa siitä, kuin­ka suuri päivit­täis­tavarakaup­pa on tulos­sa. Kos­ka käve­ly­matkan päässä on aika vähän asu­tus­ta, kyse on automarketista.

Raken­nuk­set ovat 7 — 13 ‑ker­roksisia.

Pysäköin­ti on maan alla Eläin­tarhana­jo­jen Moukaripörssin kohdal­la. Pysäköin­tipaikko­ja 1 100.

Myös se jäähal­li tietysti on tarkoi­tus rak­en­taa. Se on kaavas­sa maan alla. Jäähallin osu­us tässä kokon­aisu­udessa on aika vähäi­nen, noin 23 % kerrosalasta.

Joskus vuosia sit­ten, kun HIFK esit­ti suun­nitelmi­aan, he kuvit­te­liv­at saa­vansa raken­nu­soikeu­den läh­es ilmaisek­si. Nyt tässä kuitenkin asun­torak­en­tamis­es­ta mak­se­taan sen­tään 1 400 € k‑m2. Se ei ole ihan markki­nahin­ta alueel­la, mut­ta sen­tään jotain. Muut kau­pal­liset tilat 400 – 600 €/k‑m2. Pysäköin­ti­in tilat saa ilmaisek­si, pait­si siltä osin, kun niitä vuo­rataan ulkop­uolisille, 75 €/ k‑m2.

Suun­nitel­ma on sikäli muut­tunut, että alun perin oli tarkoi­tus, että jalka­pal­lo saisi tehdä tilaa jääkiekolle, kun HJK:n kupla­hallille ei löy­tynyt tilaa, mut­ta nyt sille osoite­taan tila läheltä, eikä jalka­pal­loil­i­joille tule kuin viiden kuukau­den treenitauko.

Jostain syys­tä en pidä tästä. Kan­natan avoin­ta bud­jet­tia, jos­sa tuki on bud­jetis­sa menona eikä sitä piilote­ta kiin­teistön­jalostuk­seen. On kuitenkin myön­net­tävä, että nuo ker­rosneliöhin­nat ovat jo jotenkin ymmär­ret­täviä. Luulen kuitenkin, että jos tuos­sa osoit­teessa jär­jestet­täisi­in tar­jouskil­pailu asuin­ton­teista, hin­ta var­maankin nousisi paljon korkeammaksi.

Mis­tä tulee nimi Helsin­ki Gar­den? Ei vaiku­ta eri­tyisen vehreältä.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.3.2019

En ole menos­sa kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee.

Maja­Ma­jan matkailuhanke Vuosaaressa

Tämä pan­ti­in viimekok­ouk­ses­sa kuitenkin pöy­dälle, kos­ka sekä puheen­jo­hta­ja että vara­puheen­jo­hta­ja oli­vat poissa.

Sil­tasaaren­portin asemakaava

Tästä oli suun­nit­telu- ja toteu­tuskil­pailu, jon­ka voit­ti HYY:an sidok­sis­sa ole­va taho. Paikalle tulee toimis­to­ja, hotel­li (taas!) ja tutk­i­joiden asuntoja.

Ihan kelvol­liset tont­tite­hokku­udet, 4,8 ja 5,5.

Fil­lar­i­paikko­ja tulee aika paljon. Autopaikkanor­mi on haus­ka. Se on asun­to­jen osalta min­imi­norni ja kaiken muun osalta mak­simi­nor­mi. Mak­simi­nor­mi ainakin on teho­ton, kos­ka toimis­to­jen autopaikat voidaan toteut­taa asun­to­jen min­imi­normin yli­tyk­senä. Mihin tarvi­taan koko normia, jos alueelle on tulos­sa kau­palli­nen pysäköin­ti­laitos, johon nuo paikat joka tapauk­ses­sa laitetaan?

Purka­van saneer­auk­sen kaa­va Oulunkylän ase­man pohjoispuolelle

Niin san­ot­tu Jok­eri-kaa­va. Alueelle 44 000k‑m2  asuin­talo­ja. Van­ho­ja kolmik­er­roksisia talo­ja pure­taan uusien tieltä. Tek­stistä ei selviä, miten tästä on sovit­tu omis­ta­jien kanssa. Aika paljon tehokkaam­paa kuin alueel­la on nyt.

Kaup­pa ja liikun­tatilo­ja Pakilantielle

Tämä oli meil­lä 25.9.2018 ja lähetimme sen lausun­noille. Lausunt­go­ja onkin tul­lut ja ne ovat pääosin voimakkaan vas­tus­tavia. Kolmek­er­roksi­nen kaup­pa­raken­nus ei sovi alueen mittakaavaan.

Ei sovikaan nyt. Lau­takun­ta on päät­tänyt, että Pak­i­lanti­etä kehitetään kaupunki­maise­na kokoo­jakatu­na, jon­ka maankäyt­tö on tehokkaam­paa kuin sen ulkop­uolel­la. Samal­la nykyi­nen homp­suinen katuku­va ehey­tyy. Näitä nykyti­laan sopi­mat­to­mia kaavo­ja on siis tulos­sa lisää. Niihin tämä soveltuu.

Aika iso kaup­pa sinne on tulos­sa, 1 900 neliötä. Mut­ta var­maankin alueel­la on ostovoimaa sen ylläpitämiseksi.

Lau­takun­nan jäsenet ovat saa­neet tästä run­saasti vas­tus­tavaa pos­tia. Jään uteliaana odot­ta­maan, mitä lau­takun­ta tästä päät­tää. Pelkkä kaup­pa ilman liikun­tatilo­ja ja ker­ros pois?