Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Wienin asuntopoliittinen ihme

Kun viimeaikoina on main­os­tet­tu paljon Wienin edullista asum­ista, lai­tan tähän luvun tekeil­lä olev­as­ta kir­jas­tani, jos­sa käsit­te­len sitä, miten tähän on päädyt­ty. Lopus­sa on Mikko Särelätä saatu tieto, että asi­at eivät itse asi­as­sa ole Wienis­sä niin hyvin kuin luulemme.

Hin­ta- ja vuokrasään­nöstel­ty asum­i­nen on johtanut vaikeuk­si­in aina, kun kaupun­gin asukasluku on kään­tynyt voimakkaaseen kasvu­un. Kun hin­nat eivät jous­ta, miukku­ut­ta säädel­lään jonoil­la ja jono­tuk­sen hin­taa pimeil­lä markki­noil­la, kuten Tukhol­mas­sa on tapah­tunut. Tästä on kuitenkin poikkeuk­se­na Wien. Miten Wienis­sä on onnis­tunut se, mikä kaikkial­la muual­la on epäonnistunut?

Yksi­tyisen maan konfiskoiminen 

Wienin sosialidemokraat­ti­nen hallinto sääti vuon­na 1922 kaupunki­maalle korkean kiin­teistöveron, joka rom­ah­dut­ti maao­maisu­u­den arvon. Sen jäl­keen kaupun­ki osti hal­val­la merkit­tävän osan yksi­tyis­es­tä maas­ta. Tämän jäl­keen kaupun­ki on sub­ven­toin­ut asun­to­tuotan­toa lain­oit­ta­mal­la sitä negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Kaupun­gin asukkaista 60 % asuu kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa. Huo­mat­takoon, että niihin eivät pääse kuin Itä­val­lan kansalaiset ja vähin­tään kak­si vuot­ta Wienis­sä asuneet. Myös yksi­tyiset vuokra-asun­not ovat vapaae­htois­es­ti sitoutuneet kohtu­uhin­taisi­in vuokri­in saadak­seen kaupun­gin tar­joa­maa edullista lainaa.

Voisiko tuol­lainen kaupunki­maan kon­fiskoimi­nen onnis­tua Suomes­sa vai tör­mäisikö se perus­tus­lain omaisu­u­den suo­jaan? Suomes­sa kaupungilla on oikeus lunas­taa maa­ta asun­to­tuotan­toon. Alun­perin ajatuk­se­na oli, että lunas­t­a­mi­nen tapah­tu­isi raaka­maan hin­nal­la, mut­ta tuomiois­tuimet ovat liu’ut­ta­neet käytän­töä lake­ja säätävältä eduskunnal­ta mitään kysymät­tä. Lisäk­si mon­es­sa kun­nas­sa ajatel­laan, että lain­säädän­nön tar­joami­nen keino­jen käyt­tö on laitonta.

Wienis­sä kerätään koti­talouk­sil­ta ja yri­tyk­siltä 0,5 pros­entin tuloista asun­toveroa, jol­la rahoite­taan asun­to­tuotan­non sub­ven­toin­ti. Kaupungille hal­vat asun­to­lainat eivät ole suuri kuluerä ainakaan täl­lä het­kel­lä, kos­ka kaik­ki vakavaraiset euroop­palaiset kaupun­git saa­vat markki­noil­ta hyvin hal­paa lainaa.

Asukaslu­vun lasku ja nousu

Asun­topoli­ti­ikkaa on helpot­tanut eri­tyis­es­ti kaupun­gin asukaslu­vun pitkäaikainen alamä­ki. Vuodes­ta 1910 vuo­teen 1990 Wienin kaupun­gin asukasluku aleni yli puolel­la miljoon­al­la asukkaal­la, mut­ta kään­tyi sen jäl­keen ripeään kasvu­un maail­man­laa­juisen kaupungis­tu­misaal­lon myötä. Tässä vai­heessa olisi luul­lut, että vuokrasään­nöste­ly olisi johtanut samoi­hin ongelmi­in kuin muis­sa kas­vavis­sa kaupungeis­sa, mut­ta kaupun­ki pystyi vas­taa­maan kasvu­un mas­si­ivisel­la asun­to­tuotan­nol­la, jota kaupun­ki siis sub­ven­toi ali­hin­taisil­la lain­oil­la. Kiin­nos­tavaa on, että Wienis­sä rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat selvästi alem­pia kuin Helsingissä.

Wienin tiivis kaupunki­rakenne on avit­tanut asun­topoli­ti­ikan onnis­tu­mista. Mon­es­sa euroop­palaises­sa kaupungis­sa asun­to­jen hin­nat ja vuokrat keskus­tan tun­tu­mas­sa ovat nousseet kohtu­ut­tomasti, kun aiem­paa selvästi use­ampi halu­aa asua keskus­ta­mais­es­ti lähiöa­sumisen sijas­ta tai kuten Helsingis­sä, ratikkakaupungis­sa. Melkein koko Wien on kaupunki­maisen tiivi­isti raken­net­tu ja kir­jaimel­lis­es­ti ratikkakaupunkia. Tämä helpot­taa huo­mat­tavasti asun­tomarkki­noiden tas­apain­oa. Vapaara­hoit­teinen asun­to keskus­tas­sa on kalli­impi kuin laidoil­la, mut­ta ero on huo­mat­tavasti pienem­pi kuin useim­mis­sa muis­sa kaupungeissa.

Tuuk­ka Saari­maa on arvostel­lut Wienin asun­topoli­ti­ikkaa siitä, että se ei paran­na kaupunki­lais­ten taloudel­lista ase­maa, kos­ka mitä mata­lana vuokrana voite­taan, se vas­taavasti korkeamp­ina veroina menetetään.

Taval­laan Wienis­sä jae­taan verovaroin kerät­tyä rahaa perus­tu­lona kaupunki­laisille edullis­ten vuokrien muo­dos­sa. Onko tämän ”perus­tu­lon” sit­o­mi­nen asumiseen järkevää? Eikö ihmis­ten pitäisi saa­da käyt­tää sitä mihin halu­a­vat? Oikeus tiet­tyyn perusasun­toon on saman­lainen meri­it­ti­hyödyke kuin ter­vey­den­huolto ja koulu­tus, johon jokaisel­la on oikeus tuloi­hin kat­so­mat­ta, mut­ta väljä tai muuten ylelli­nen asum­i­nen vaikut­taa asial­ta, jota ei pitäisi tukea ohi muun kulutuksen.

Myös Helsingis­sä kaupun­ki omis­taa huo­mat­ta­van osan maas­ta. Siitä perit­tävä maan­vuokra alen­taa kun­taveroa liki kahdel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä. Toisaal­ta Helsin­ki joutuu vas­taa­maan sel­l­ai­sista infra­struk­tu­uri-investoin­neista, joista muual­la vas­taa valtio.

Huo­mat­takoon, että Wienis­sä on päästy tilanteeseen, jos­sa asumiseen sido­tulle pääo­ma­lle ei mak­se­ta korkoa tai reaa­liko­rko on peräti negati­ivi­nen. Kun val­tiot ja kaupun­git saa­vat lainaa hyvin edullis­es­ti, tämän lainan välit­tämi­nen eteen­päin asumiseen vaikut­taa jär­keen käyvältä. Tämä todel­la paran­taa asukkaiden taloudel­lista tilan­net­ta, kos­ka tämä alen­taa vuokria taval­la, joka ei edel­lytä korkeam­paa vero­jen keräämistä. Yksi­tyiset toim­i­jat asun­tomarkki­noil­la ovat protestoi­neet Wienin asun­topoli­ti­ikkaa kohtaan ja valit­ta­neet siitä EU-tuomiois­tu­imeen pitämäl­lä sitä lait­tomana val­tion tukena.

Kun keskus­pank­ki pitää yllä hyvin keveitä rahamarkki­noi­ta edis­tääk­seen taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta ja investoin­te­ja, eikö asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen kas­vavi­in kaupunkei­hin ole hal­van keskus­pankki­ra­ha oikeaa käyt­töä? Yksi­ty­isille sijoit­ta­jille ei nol­lako­rko kel­paa tuo­tok­si, vaik­ka se kel­paakin keskus­pankille. Tämän voisi Wienin asun­topoli­ti­ikas­ta kopi­oi­da, mut­ta se merk­it­see suur­ta rak­en­teel­lista muu­tos­ta asuntopolitiikkaan.

Mata­lat rakennuskustannukset

Ker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen on Wienis­sä huo­mat­tavasti halvem­paa kuin Helsingis­sä. Jos olisin kil­pailu­vi­ra­nomainen, yrit­täisin selvit­tää, mik­si edullisia raken­nus­ma­te­ri­aale­ja ei tuo­da Itä­val­las­ta Suomeen. Raken­nusle­hti tosin revit­ti uutises­saan, että raken­nus­li­ik­keet tahkoa­vat Helsingis­sä asun­noil­la kohtu­ut­toman suuria voittoja.

Mut­ta, ei kaik­ki ole kul­taa mikä kiiltää.

Mikko Särelä soit­ti ja halusi täy­den­tää tieto­jani Wienin asun­toti­lanteesta. Asi­at eivät ole siel­lä niin hyvin kuin on kerrottu.

Wienis­sä on myös vapaiden markki­noiden vuokra-asun­to­ja. Niis­sä vuokrata­so on nous­sut viime aikoina viiden pros­entin vuosi­tahti­in — selvästi nopeam­min kuin Helsingis­sä. Se siis ottaa vas­taan niukku­u­den, kun asukasluku kas­vaa nopeasti.

Seinä on myös tulos­sa vas­taan. Wienis­sä on raken­net­tu vuosit­tain vain 6 000 asun­toa, mikä ei ole mis­sään suh­teessa 30 000 asukas­ta lähenevään vuo­tuiseen väestönkasvu­un. Joko pitkän väestön vähen­e­misen ansios­ta kaupungis­sa on ollut tyhjiä asun­to­ja tai sit­ten asum­isväljyys piene­nee nopeasti. Tämä ei ennus­ta hyvää.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 16.4.2019

Listal­la on run­saasti pöy­dälle pan­tu­ja asioi­ta. Lau­takun­ta oli kovin kärkäs pane­maan han­kalia asioi­ta pöy­dälle ennen eduskuntavaaleja.

Richard Man­nista esitetään maankäyttöjohtajaksi

Yleiskaavapääl­likkö vai­h­taa tehtävää. Oli­pas yllä­tys. Asian ratkaisee kaupunginhallitus.

HIFK:n hal­li, hotel­li, asun­to­ja ja hypermarket 

En pidä tästä hak­keesta, kos­ka ”ilman julk­ista tukea” raken­net­ta­van hallin talouden tuek­si on kaavoitet­tu aivan liian raskaasti.

Julk­isu­udessa on taivastel­tu, että han­kkeen tukemisek­si hak­i­ja saa vielä 28 000 ker­rosneliötä asuin­rak­en­tamista jostain paraati­paikalta Helsin­gin ran­noil­ta. Tämä on kuulem­ma markki­nahin­taista. Jos se olisi oikeasti markki­nahin­taista, hak­i­ja saisi ton­tit osal­lis­tu­mal­la tar­jouskil­pailu­un ja mak­samal­la markki­nahin­nan. Tämä ei näytä kau­ni­il­ta, mut­ta kyl­lä tuo Nor­den­skjöldinkadun ton­tin aht­a­mi­nen yli täy­teen on pahempi jut­tu. Se on kir­jaimel­lis­es­ti ruma ja sitä joudu­taan kat­se­le­maan vuosikymmeniä.

Minä ymmär­rän, että jääkiekkoa tue­taan kaikkial­la. Tam­pereel­la asun­tok­er­rosalaa annet­ti­in käytän­nössä ilmaisek­si kaupun­gin keskus­tas­ta. Eikö voisi käyt­tää rehellis­es­ti vain rahaa, niin ei tarvit­sisi tehdä näin huono­ja kaavo­ja? Epäilen että tämä jär­jeste­ly tul­laan tes­taa­maan oikeudessa. Onko tämä EU-lain­säädän­nön vas­taista val­tion­tukea riip­puu siitä, pide­täänkö jääkiekkoa urheilu­na vai liiketoimintana.

Markki­nae­htoisen pysäköin­nin periaatteet

Kokoomus pyysi tämän pöy­dälle, toiv­ot­tavasti ei kaataak­seen sitä.

Nihdin 3 000 asukkaan kaava

Kokoomus pyysi tämän pöy­dlle, kos­ka sidok­sis­sa markki­nae­htoiseen pysäköintiin.

Hakaniemen­ran­nan kaava

Tämän kaa­van liiken­nesu­un­nitel­ma mieti­tyt­tää. Kovin suur­ta kaistamäärää Hakaniemen torin kohdal­la perustelti­in val­oristeyk­sen väl­i­tyskyvyl­lä. Lyhyi­den vihrei­den aikana pitäisi saa­da mah­dol­lisim­man paljon auto­ja läpi.

Raide­jok­erin suunnitelmat

Hyväksytään 44 katu ym. suun­nitel­maa. Luot­ta­mus­mies ei voi kuin luot­taa. Suun­nitelmista on tehty kak­si muistutusta.

Kalvikin­tien suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet Vuosaaressa

Tätä pitkin on tarkoi­tus joskus kulkea Jok­eri 2 ‑pikaratikan ja sik­si alueelle suun­nitel­laan täy­den­nys­rak­en­tamista 3 000 asukkaalle. Van­han, har­vak­seltaan raken­netun met­sälähiön tiivistämi­nen katu­maisek­si ei ole aivan yksinker­taista. Kadun ja talo­jen väli­in on jätet­ty met­sää, jota ei kuitenkaan ole tarpeek­si siihen, että väli­in mah­tu­isi talorivi. Kuten seu­raavas­sa kohdas­sa ilme­nee, näyt­tää se silti onnistuvan.

Meriko­rt­tiku­jan 6:n tiivistyskaava

Aika mukavasti saati­in täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen mah­tu­maan. Sitä jäin miet­timään, että miltä ajoy­hteys pysäköin­ti­hal­li­in näyt­täää katuku­vas­sa. Har­mi kun tuo ratik­ka osui juuri sen eteen.

Tässä kuitenkin Kalvikin­tien ja ole­mas­sa ole­vien talo­jen väli­in saati­in mah­tu­maan kolme raken­nus­ta, jois­sa on asun­to­ja 250 uudelle vuosaarelaiselle.

Vallilan Pohjoisosan asemakaava

Tämä oli meil­lä 22.1.2019 ja tuli jo nyt lausun­noil­ta. Tiivistyskaa­va tuo alueelle 480 asukas­ta ja näitä varten 170 pakol­lista autopaikkaa. Jos markki­nae­htoista pysäköin­tipoli­ti­ikkaa sovel­let­taisi­in tääl­lä, noin paljon ei tarvit­taisi. Vallilas­sa ei ole tapana omis­taa autoa.

Ranta­ton­tin varaami­nen Kata­janokalta Var­malle merkit­tävän suo­ma­laisen pörssiy­htiön pääkont­to­ria varten

Kuvan osoit­ta­man varas­toraken­nuk­sen purkami­nen ei ole mikään kaupunkiku­valli­nen tappio.

Pääkaupunkiseudun kun­tien keskinäi­nen kil­pailu johtaa täl­laiseen. Kun pelis­sään­nöt ovat nämä, näil­lä pelataan tai sit­ten sään­töjä muute­taan. Parem­paan käyt­töön tont­ti tulee kuin se on nyt, mut­ta voisi kaupun­gin ran­nalle keskus­taan jotain muu­takin lait­taa. Huo­mat­takoon, että varause­hdois­sa huo­maute­taan varautu­mis­es­ta meren­pin­nan nousu­un. Rak­en­tamisen ehtona on var­muus tämän merkit­tävän pörssiy­htiön tulemis­es­ta vuokralaiseksi.

Tont­tien varaami­nen asun­to­hankkei­ta varten

Tont­te­ja esitetään luovutet­tavak­si yhteen­sä 181 000 k‑m2 edestä, joista 37 650 k‑m2 kil­pailute­taan. Lop­ut ovat Aravaa, Hitas­ta tai laatuk­il­pailuko­htei­ta. Ryh­märaken­nut­tamista tulee aika paljon, eikä sitä näköjään aio­ta kil­pailut­taa. Minä luulin, että kil­pailu­tuk­sen kaut­ta luovutet­taisi­in merkit­tävästi enem­män tontteja.

Lausun­to Uuden­maan maakuntakaavasta

Maakun­takaa­va vapaut­taa käytän­nössä suurmyymälöi­den perus­tamisen. Eikö tässä pitänyt vähen­tää autori­ip­pu­vu­ut­ta eikä kaataa lähikaup­po­ja ja pakot­taa asukkaat automar­ket­tei­hin? Ei tietysti ole Helsin­gin murhe, muu­ta kuin yhteisen ilmas­ton osalta.

Han­nu Oskalan aloite asun­to­tuotan­non nopeuttamisesta

Vas­tauk­ses­sa ker­ro­taan niistä kapeikoista, jot­ka aiheut­ta­vat han­kaluuk­sia nos­taa asun­to­tuotan­toa. Itse rak­en­tamisen osalta kapeikot helpot­tunevat, kun rak­en­t­a­mi­nen läh­estyy muual­la maas­sa lamaa, jol­loin kap­a­siteet­tia luulisi vapau­tu­van Helsinki­in. Se, että kaupungilta puut­tuu henkilökun­taa suun­nit­telus­ta ja ton­tin­lu­ovu­tuk­ses­ta, on kyl­lä aika type­rä asia.

Raken­nus­te­ol­lisu­us var­maankin halu­aisi hidas­taa rak­en­tamista, jos hin­to­jen ja vuokrien nousu hyy­tyy, mut­ta juuri sen takia kaupun­gin pitäisi taa­ta rak­en­tamisen tahti. Ton­tin­lu­ovu­tuk­seen ehto, joka estää ton­tin panttaamisen.

Hakaniemen­ran­nan hotel­li­ton­tin varauk­sen jatkaminen

Varaus meni umpeen vuo­den 2018 lopus­sa. Rak­en­taa ei ole voitu, kos­ka kaavas­ta on valitet­tu ja kos­ka esir­ak­en­t­a­mi­nen on viipynyt. Sik­si varaus­ta jatke­taan vuo­den 2024 lop­pu­un. Val­tu­us­to on hyväksynyt hotellin kaavan.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 9.4.2019

Markki­nae­htoinen pysäköinti

Asia, jos­ta minä olen puhunut ainakin 30 vuot­ta, ottaa nyt aimo askeleen eteen­päin. Peri­aatet­ta ale­taan kokeile­maan Nihdis­sä (=Som­pasaaren kär­ki Kalasa­ta­mas­sa), Hakaniemen ran­nas­sa ja Hernesaaressa.

Näistä Hakaniemen ranta on min­un mielestäni yksinker­taisin. Alueelle on tulos­sa kau­palli­nen pysäköin­ti­laitos torin alle. Asukkaat voivat vuokra­ta sieltä itselleen paikan, eikä siihen tarvi­ta väli­in sen parem­min kaupunkia kuin taloy­htiötäkään. Nuo vuokra­paikat ovat halvem­pia kuin oli­si­vat ton­til­la toteutet­ta­vat maanalaiset paikat, joten taloy­htiöi­den ei kan­na­ta rak­en­taa ton­tille paikko­ja. Yhteis­maaon­gel­man vält­tämisek­si uusis­sa talois­sa asumisen ei pitäisi oikeut­taa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen tai tun­nuk­sen tulisi olla huo­mat­tavasti kalli­impi kuin van­hois­sa kiin­teistöis­sä asuvil­la — niin kauan kuin tätä kadun­var­sipysäköin­nin ali­hin­noit­telua ylipään­sä nähdään viisaak­si jatkaa.

Viras­to on joutunut ongelmi­in Ara-tuotan­non pysäköin­nin kanssa. Kan­takaupungis­sa markki­nae­htoiset pysäköin­tipaikat tule­vat niin kalli­ik­si, etteivät vähä­varaiset asukkaat pysty niitä vuokraa­maan. Niin­pä Ara-asukkaissa tapah­tu­isi haitallista valikoi­tu­mista niin, että autoa tarvit­se­vat hakeu­tu­isi­vat alueille, jois­sa pysäköin­nin toteut­ta­mi­nen on halvem­paa. Mitä haitallista tässä on? Niin­hän ihmiset toimi­vat myös Ara-kan­nan ulkopuolella.

Miltä kuu­lostaisi, jos päätet­täisi­in, että jos Ara-asun­non vuokralainen – kut­su­taan hän­tä vaik­ka Vir­tasek­si – halu­aa itselleen autopaikan, hän mak­saisi vuokras­ta vain mur­to-osan ja lop­pu vuokras­ta perit­täisi­in talon muil­ta asukkail­ta. Mitähän ne muut asukkaat tästä ajattelisivat.

Tämä kuitenkin on se ratkaisu, jota virkamiehet esit­tävät. Näin sitä ei kir­joite­ta, mut­ta tätä se tarkoit­taa. Pait­si, että mak­saa pitäisi, vaik­ka Vir­ta­nen ei edes halu­aisi sitä autopaikkaa. Ara-yhtiö velvoite­taan han­kki­maan autopaikko­ja yhtä paljon kuin alueen kovan rahan yhtiössä ole­vat niitä osta­vat tai vuokraa­vat. Huo­mat­takoon, etteivät nämä kalli­it autopaikat tule ARA-asukkaillekaan taivaan lah­jana. Ne per­itään kaikkien ARA-asukkaiden vuokrassa.

Minus­ta ei ole mitään vikaa siinä, että autoa tarvit­se­vat hakeu­tu­vat asumaan sinne, mis­sä auton pitämi­nen on edullista ja autot­tomat sinne, mis­sä pysäköin­nin kus­tan­nuk­set ovat kohtuuttomat.

Minä halu­aisin lisätä kokeilu­alueeseen Vihd­in­tien bule­vardin, jot­ta kaik­ki eivät olisi keskustakohteita.

Ratik­ka-kaupun­ki laa­je­nee Nihtiin. 

Som­pasaari on rak­en­tunut häm­mästyt­tävän nopeasti. Alueen sisältä kat­sot­tuna se on mie­lenki­in­toisen vai­htel­e­va – joskaan en pidä vaaleas­ta tiilestä raken­ne­tu­ista asuin­taloista, mut­ta se on min­un mielip­i­teeni. Meren yli kat­sot­tuna tämä näyt­tää aika sekaval­ta. Kuva on otet­tu Ter­vasaaren kan­nakselta Kru­u­nun­haas­sa. Tämä ei tietenkään ole vielä valmis.

Nyt kaavoite­taan 3 000 asukas­ta Söm­pasaaren eteen Nihti­in. Umpiko­rt­telei­ta niin kuin tuulisel­la ran­nal­la kan­nat­taa ollakin ja varsin hyväl­lä tont­tite­hokku­udel­la. Asuin­tont­tien keskimääräi­nen tehokku­us = 2,57. Tämä tulee ole­maan ratikkakaupunkia. Toinen ratikkalin­ja menee Laa­jasa­losta keskus­taan ja toinen Kalasa­ta­man kaut­ta Pasi­lan asemalle.

Kort­telei­den nurkki­in tulee “jalus­tan päälle” korkeampia torne­ja. Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan, miltä tämä näyttää:

“Kuu­den­nen ker­roksen yläpuolelle nou­se­van torn­i­maail­man kaupunkiku­val­lise­na ideana on rak­en­taa muis­tu­ma van­has­ta kont­ti­sa­ta­mas­ta. Julk­i­sivut jäsen­netään korkeussu­un­nas­sa 1–3 ker­rosta korkeisi­in ja julk­i­sivukäsit­te­lyltään toi­sis­taan erot­tuvi­in osi­in. Julk­i­sivut ovat met­al­lia ja lasia. Väriskaala on hillit­ty ja suosii met­allin omia värisävyjä kuten teräk­sen­har­maa­ta ja kuparin eri sävyjä. Hillit­tyä väri­maail­maa rikaste­taan merikon­teille omi­naisil­la vahvoil­la väreil­lä kuten tiilen­punaisel­la, tum­mal­la sinisel­lä tai ”baby-bluel­la” .”

Tämä kaa­va on näitä voit­toa tuot­tavia. Kulut kaupungille 60  — 80 M€ ja raken­nu­soikeu­den arvo noin 120 M€.

Huo­mat­takoon, että kulut esir­ak­en­tamis­es­ta ovat ker­rosneliötä kohden huo­mat­tavasti suurem­mat kuin Malmin lento­ken­tän alueella.

Hakaniemen ran­nan ase­makaa­va ja liikennesuunnitelma

Ase­makaa­va tuo paikalliseen punav­ihreään kuplaan 1 200 asukas­ta lisää. Kaa­va on aiem­pi­en suun­nitelmien mukainen. Maise­mat kyl­lä muut­tuvat melkois­es­ti. Vaik­ka tääl­lä var­maankin ton­tin­hi­nat nou­se­vat korkeik­si, tämä han­ke on nipin mapin omil­laan, kos­ka esir­ak­en­t­a­mi­nen tulee kalliiksi.

Outoa on liiken­nesu­un­nitel­mas­sa, joka tuo Hakaniemeen paljon turhan tun­tu­isia kaisto­ja. Mik­si esimerkik­si Hakaniemen ranta lev­e­nee torin kohdal­la län­teen päin yhdestä kaistas­ta kolmeen?

 

 

Hietalahden laiturin päähän tarvitaan kävelysilta

Kun Jätkäsaa­reen on jos­sain vai­heessa muut­tanut 25 000 asukas­ta ja Her­ne­saa­reen liki 8 000, Helsin­gin niemen län­sir­an­ta välil­lä Hieta­lah­den­ran­ta ja Telakkakatu muut­tuu kaupun­gin takapi­has­ta aivan keskeisek­si käve­lyn, oleskelun ja rantakahviloiden alueeksi.

Siinä on yksi ongel­ma. Vuosia sit­ten pois­tet­ti­in sil­tay­hteys Hieta­lah­den lai­turin päästä. En muista, oliko se auki vain talvisin, mut­ta sil­tay­hteys oli ainakin osan vuodes­ta. Nyt se on kokon­aan pois­sa, joten jalankulk­i­jat pakote­taan pitkään kier­totiehen Hieta­lah­den altaan ympäri. Vas­takkain on muu­ta­man veneil­i­jän ja tuhan­sien jalankulk­i­joiden etu.

Sil­ta tarvi­taan ehdot­tomasti. Sen voi var­maan tehdä sen ver­ran korotet­tuna, että moot­torive­neel­lä pääsee ali vaik­ka pur­jeve­neel­lä ei pääsekään, kuten Kata­janokan ja Kaup­pa­torin välillä.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.3.2019

Her­ne­saaren kaava

(Pöy­dältä)

Tämä on muuten ker­rosalal­taan Helsin­gin suurin ker­ral­la käsitel­ty ase­makaa­va. Alueelle tulee 6 700 asukas­ta ja 200 työ­paikkaa. Jos tuo nie­mi olisi itsenäi­nen kun­ta, se olisi 146. suurin 312 kun­nan joukossa.

Tähän on tarkoi­tus soveltaa markki­nae­htoista pysäköin­tipoli­ti­ikkaa. Luotan siihen, etteivät tule­vat asukkaat ole halukkai­ta osta­maan kalli­ita pysäköin­tipaikko­ja läh­eskään siinä määrin kuin niitä on pakotet­tu Jätkäsaa­res­sa rak­en­ta­maan. Muus­sa tapauk­ses­sa tääl­lä pitäisi soveltaa mak­simi­normia, kos­ka jos tuos­ta tulisi auto­val­tainen alue, siitä tulisi myös toiv­o­ton liikennesumppu.

Kaavas­sa ei sovel­leta viherk­er­roin­ta. Pitäisi soveltaa, toki pienem­mäl­lä ker­toimel­la kuin väl­jem­mil­lä alueilla.

Pak­i­lantien kauppa

(Pöy­dältä)

Tämä on herät­tänyt asukkaissa tyr­mistys­tä, kos­ka kolmik­er­roksi­nen raken­nus poikkeaa mit­takaaval­taan alueen omakoti­taloista. Tyr­mistyk­seen on myötä­vaikut­tanut havain­neku­va, jos­sa talo on esitel­ty möhkälemäisenä. Se ei ole arkkite­htoni­nen suun­nitel­ma vaan mas­sa­hah­motel­ma. Ovatko­han asukkaat tietoisia, mil­laisia tiivistämis­su­un­nitelmia Pak­i­lan tien var­res­sa ylipään­sä on.

En ollut viime kok­ouk­ses­sa, enkä tiedä, mitä tästä on lau­takun­nas­sa sanottu.

Petra Malin­in toivo­muspon­si koulu- ja päiväkoti­tilo­jen riit­tävyy­den huomioimis­es­ta kaavoituksessa.

Kovin hyvin kaupun­ki ei ole onnis­tunut ennakoimaan tarvet­ta. Osit­tain tämä kyl­lä johtuu siitä, että lap­siper­heet käyt­täy­tyvät ennakoimat­tomasti – tai siis aset­tuvat asumaan eri taval­la kuin ennen.

Helsin­ki Gar­den asemakaava

HIFK halu­aa uuden jäähallin ja sen yhtey­teen jät­timäärän muu­ta raken­nu­soikeut­ta tuke­maan liike­toin­ta. Kaavas­sa on raken­nu­soikeut­ta yhteen­sä 175 800k‑m2, jos­ta asun­to­ja 22 500 k‑m2 (500 asukas­ta). Lisäk­si tulee hotel­li ja rav­in­toloi­ta ja paljon eri­laista liiketi­laa. Tähän on suun­nitel­tu myös kaup­pakeskus, mut­ta en löytänyt tek­stistä tietoa siitä, kuin­ka suuri päivit­täis­tavarakaup­pa on tulos­sa. Kos­ka käve­ly­matkan päässä on aika vähän asu­tus­ta, kyse on automarketista.

Raken­nuk­set ovat 7 — 13 ‑ker­roksisia.

Pysäköin­ti on maan alla Eläin­tarhana­jo­jen Moukaripörssin kohdal­la. Pysäköin­tipaikko­ja 1 100.

Myös se jäähal­li tietysti on tarkoi­tus rak­en­taa. Se on kaavas­sa maan alla. Jäähallin osu­us tässä kokon­aisu­udessa on aika vähäi­nen, noin 23 % kerrosalasta.

Joskus vuosia sit­ten, kun HIFK esit­ti suun­nitelmi­aan, he kuvit­te­liv­at saa­vansa raken­nu­soikeu­den läh­es ilmaisek­si. Nyt tässä kuitenkin asun­torak­en­tamis­es­ta mak­se­taan sen­tään 1 400 € k‑m2. Se ei ole ihan markki­nahin­ta alueel­la, mut­ta sen­tään jotain. Muut kau­pal­liset tilat 400 – 600 €/k‑m2. Pysäköin­ti­in tilat saa ilmaisek­si, pait­si siltä osin, kun niitä vuo­rataan ulkop­uolisille, 75 €/ k‑m2.

Suun­nitel­ma on sikäli muut­tunut, että alun perin oli tarkoi­tus, että jalka­pal­lo saisi tehdä tilaa jääkiekolle, kun HJK:n kupla­hallille ei löy­tynyt tilaa, mut­ta nyt sille osoite­taan tila läheltä, eikä jalka­pal­loil­i­joille tule kuin viiden kuukau­den treenitauko.

Jostain syys­tä en pidä tästä. Kan­natan avoin­ta bud­jet­tia, jos­sa tuki on bud­jetis­sa menona eikä sitä piilote­ta kiin­teistön­jalostuk­seen. On kuitenkin myön­net­tävä, että nuo ker­rosneliöhin­nat ovat jo jotenkin ymmär­ret­täviä. Luulen kuitenkin, että jos tuos­sa osoit­teessa jär­jestet­täisi­in tar­jouskil­pailu asuin­ton­teista, hin­ta var­maankin nousisi paljon korkeammaksi.

Mis­tä tulee nimi Helsin­ki Gar­den? Ei vaiku­ta eri­tyisen vehreältä.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.3.2019

En ole menos­sa kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee.

Maja­Ma­jan matkailuhanke Vuosaaressa

Tämä pan­ti­in viimekok­ouk­ses­sa kuitenkin pöy­dälle, kos­ka sekä puheen­jo­hta­ja että vara­puheen­jo­hta­ja oli­vat poissa.

Sil­tasaaren­portin asemakaava

Tästä oli suun­nit­telu- ja toteu­tuskil­pailu, jon­ka voit­ti HYY:an sidok­sis­sa ole­va taho. Paikalle tulee toimis­to­ja, hotel­li (taas!) ja tutk­i­joiden asuntoja.

Ihan kelvol­liset tont­tite­hokku­udet, 4,8 ja 5,5.

Fil­lar­i­paikko­ja tulee aika paljon. Autopaikkanor­mi on haus­ka. Se on asun­to­jen osalta min­imi­norni ja kaiken muun osalta mak­simi­nor­mi. Mak­simi­nor­mi ainakin on teho­ton, kos­ka toimis­to­jen autopaikat voidaan toteut­taa asun­to­jen min­imi­normin yli­tyk­senä. Mihin tarvi­taan koko normia, jos alueelle on tulos­sa kau­palli­nen pysäköin­ti­laitos, johon nuo paikat joka tapauk­ses­sa laitetaan?

Purka­van saneer­auk­sen kaa­va Oulunkylän ase­man pohjoispuolelle

Niin san­ot­tu Jok­eri-kaa­va. Alueelle 44 000k‑m2  asuin­talo­ja. Van­ho­ja kolmik­er­roksisia talo­ja pure­taan uusien tieltä. Tek­stistä ei selviä, miten tästä on sovit­tu omis­ta­jien kanssa. Aika paljon tehokkaam­paa kuin alueel­la on nyt.

Kaup­pa ja liikun­tatilo­ja Pakilantielle

Tämä oli meil­lä 25.9.2018 ja lähetimme sen lausun­noille. Lausunt­go­ja onkin tul­lut ja ne ovat pääosin voimakkaan vas­tus­tavia. Kolmek­er­roksi­nen kaup­pa­raken­nus ei sovi alueen mittakaavaan.

Ei sovikaan nyt. Lau­takun­ta on päät­tänyt, että Pak­i­lanti­etä kehitetään kaupunki­maise­na kokoo­jakatu­na, jon­ka maankäyt­tö on tehokkaam­paa kuin sen ulkop­uolel­la. Samal­la nykyi­nen homp­suinen katuku­va ehey­tyy. Näitä nykyti­laan sopi­mat­to­mia kaavo­ja on siis tulos­sa lisää. Niihin tämä soveltuu.

Aika iso kaup­pa sinne on tulos­sa, 1 900 neliötä. Mut­ta var­maankin alueel­la on ostovoimaa sen ylläpitämiseksi.

Lau­takun­nan jäsenet ovat saa­neet tästä run­saasti vas­tus­tavaa pos­tia. Jään uteliaana odot­ta­maan, mitä lau­takun­ta tästä päät­tää. Pelkkä kaup­pa ilman liikun­tatilo­ja ja ker­ros pois?

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.3.2019

Jäi lis­tan aukikir­joit­ta­mi­nen viime tip­paan, joten nyt aika kursorisesti.

 

Pöydältä

Pitkään pöy­däl­lä olleet kysymyk­set Maja­Ma­jan mökkikylästä Vuosaa­reen ja kysymys Van­taan­joen pados­ta menevät nyt var­maankin jo päätökseen.

Uudet asiat

Postipuis­ton eteläisen osan asemakaava

Alue kaavoite­taan varsin kan­takaupunki­mais­es­ti. Asuin­tont­tien, jot­ka muo­dosta­vat pääasi­as­sa umpiko­rt­telei­ta, tont­tite­hokku­us on 3,0 ja toimis­to­tont­tien 5. Alueelle on tulos­sa 3 800 asukas­ta ja par­ituhat­ta työpaikkaa.

Ajat­telin kuun­nel­la esit­te­lyn ja sanoa kan­tani sit­ten, mut­ta sinän­sä on hyvä, että viras­to on oppin­ut tekemään myös kaupunkia. Pitkään tehti­in lähiöitä kan­takaupunki­inkin, kuten Ara­bi­an­ran­nas­sa ja Pikku-Huopalahdessa.

Tänne pitäisi tul­la ratik­ka, mut­ta sen rak­en­t­a­mi­nen on siir­ret­ty jon­nekin hamaan tule­vaisu­u­teen. Näin ei pidä tehdä, kos­ka liiken­nekäyt­täy­tymi­nen muo­vau­tuu eri taval­la, jos joukkoli­ikenne tulee vas­ta joskus. Jos ratik­ka mak­saa 50 miljoon­aa, sen aikaist­a­mi­nen mak­saa kah­den pros­entin reaa­liko­rol­la las­ket­tuna miljoona euroa vuodessa.

Mie­lenki­in­toinen kysymys tääl­lä on, miten alueen läm­mi­tys jär­jestetään. Val­tu­us­to on pon­sit­tanut maaläm­mön puoles­ta, mut­ta noin tiheä asu­tus ei toi­mi ainakaan tont­tiko­htaisel­la maaläm­möl­lä. Keskitetyl­lä ehkä.

Her­ne­saaren kaava

Her­ne­saaren asukasluku on nous­sut joka kier­roksel­la. Kun helikopterikent­tä saati­in pul­laute­tuk­si pois, alueen mah­dol­lisu­udet parani­vat merkit­tävästi. Nyt alueelle suun­nitel­laan 7 600 asukas­ta ja 135 000 k‑m2 toim­i­tilo­ja, lähin­nä palvelu­ja. Alueesta on tulos­sa pait­si asumisen, myös matkailun ja merel­lis­ten palvelu­jen keskus. Alueelle tulee suuri vene­sa­ta­ma ja lai­tu­rit risteilyaluksille.

Kaupun­ki omis­taa maan ja las­kee saa­vansa tästä 400 miljoo­nan euron tont­ti­t­u­lot. Kaa­van toteut­ta­mi­nen mak­saa vähän alle 200 miljoon­aa, joten tämä on kaupun­gin talouden kannal­ta kun­nol­la plussalla.

Alueen liikenne tulee perus­tu­maan kutosen ratikkaan, jon­ka rak­en­t­a­mi­nen on ymmärtääk­seni jo aloitettu.

Pysäköinti­nor­mi on 1/135, mikä toisi alueelle yli 2 000 järkyt­tävän kallista pysäköin­tipaikkaa. Tarkoituk­se­na kuitenkin on, että tämä muute­taan kaa­van ollessa nähtävil­lä, sil­lä tarkoituk­se­na on soveltaa tääl­lä markki­nae­htoista pysäköin­tiä. Vaikea uskoa että 2 000 pysäköin­tipaikalle löy­ty­isi osta­ja, joka on valmis pulit­ta­maan paikas­ta 40 000 euroa tai jotain sinne päin.
Tääl­lä pitäisi oikeas­t­aan soveltaa pysäköin­ti­in mak­simi­normia, kos­ka alueesta tulee täysi liiken­nesump­pu, jos asukkaat innos­tu­vat käyt­tämään autoa paljon. Ris­to Rauta­va on esit­tänyt, että täältä vedet­täisi­in tun­neli Keskus­tatun­neli­in (jos­ta ei ole päätöstä). Jos se mak­saisi vain 200 M€, veisi se koko kaavoitushyö­dyn ja mak­saisi autopaikkaa kohden 100 000 €.
Eteläisen kaupun­gin osan asukkaat pelkäävät alueen aiheut­ta­maa läpi­a­joli­iken­net­tä. Lisäk­si he halu­aisi­vat alueelle enem­män puistoa.

Neljä maankäyt­tö­sopimus­ta

Kaupun­ki perii kaavoitushyö­tynä yhteen­sä run­saat 10 M€.

Käsit­telyssä asun­tokaavo­ja 11 500 uudelle helsinkiläisel­lä. Ensi viikol­la uusi kok­ous ja uudet kujeet.

Lehtisaari: kiinteistöveron korotusta ei voi siirtää maanvuokraan

Helsin­gin ja Van­taan seu­rakun­tay­htymien maan­vuokrapoli­tik­ka Lehti­saa­res­sa on aika sydämetön­tä. Helsin­gin seu­rakun­tay­htymä loiven­si omia vaa­timuk­si­aan, mut­ta Van­taan seu­rakun­tay­htymä suun­nilleen ryöstää vuokralaisiaan.

Kyse on maan­vuokras­ta, joka ylit­tää selvästi markki­navuokran. Jos tont­ti olisi tyhjä, siitä ei olisi mitään edel­ly­tys­tä per­iä sel­l­aisia vuokria kuin nyt per­itään. Mut­ta kun ton­til­la on ker­rosta­lo pant­ti­vank­i­na, maan­omis­ta­ja voi nos­taa vuokran niin korkeak­si, että perii tosi­asi­as­sa vuokraa myös raken­nuk­ses­ta, vaikkei omista sitä. Jos talos­sa olisi pyörät, ei onnistuisi.

Nyt on ilmen­nyt aivan outo aja­tus. Seu­rakun­nat aiko­vat lisätä maan­vuokraan omis­ta­jan mak­set­tavak­si lankea­van kiin­teistöveron. Peruste tähän on, että jos tuot­to­tavoite on 5 % (reaal­i­tuot­toa!), sen tulee olla 5 % myös kiin­teistöveron jälkeen.

Se ei nyt vain ole näin. Tai siis jos on johdon­mukainen tuolle viiden pros­entin tuo­tolle, se pitää laskea ton­tin arvos­ta kiin­teistöveron koro­tuk­sen jäl­keen. Kiin­teistövero nimit­täin las­kee ton­tin arvoa. Jos näin tehtäisi­in, kiin­teistöveron koro­tus ei nos­taisi maan­vuokraa, kos­ka ton­tin arvo lask­isi niin paljon, että se söisi tuon koro­tuk­sen). Ei voi laskea tuot­to­pros­ent­tia ton­tin arvos­ta ennen kiin­teistöveron koro­tus­ta ja lisätä siihen kiin­teistöveroa. Jompikumpi.

Kiin­teistövero on omaisu­usvero ja kuu­luu omis­ta­jan maksettavaksi.

= = = =

Kun tämä Lehti­saari nyt tuli puheek­si, pitää myös kysyä, mik­si seu­rakun­tay­htymät pant­taa­vat kaavoitet­tu­ja tont­te­ja tyhjil­lään? Mik­si niitä ei jo raken­neta? Niistä menee nyt kiin­teistökeinot­telun estämisek­si säädet­ty korotet­tu kiin­teistövero, mikä tulee seu­rakun­tay­htymille kalli­ik­si. Sen on tarkoi­tuskin tul­la kalli­ik­si, kos­ka on vähän ikävä jut­tu pitää raken­nus­maa­ta jouti­laana asun­top­u­las­ta kär­sivässä Helsingissä.

Ton­tit eivät ole kuulem­ma men­neen kau­pak­si. No eivät mene, jos niil­lä on tuol­lainen tuot­to­vaa­timus. Parem­pia aiko­ja tässä tuskin odote­taan, kos­ka tätä parem­pia aiko­ja ei tule. Pikem­minkin maan­omis­ta­jan ajat tästä huononevat, kun Helsin­ki saa lop­ul­ta ton­tin­lu­ovu­tuk­si­in vauhtia.

Korotet­tu kiin­teistövero­pros­ent­ti on 3%/vuosi eli kymme­nessä vuodessa 30 %. Hopi, hopi!

Odote­taanko tässä sitä, että saadaan nuo nykyiset vuokra­sopimuk­set pois pöy­dältä ennen kuin tun­nuste­taan, ettei vapail­la markki­noil­la mak­se­ta tuol­laisia vuokria?

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.3.2018

Pöy­dältä

Tontin­lu­ovu­tuk­sen periaatteet

Aal­to-yliopis­ton tutk­i­jat ovat saa­neet viras­ton ymmärtämään, ettei tont­tien anta­mi­nen hal­val­la raken­nusy­htiöille alen­na asun­to­jen hin­taa sen­til­läkään, mut­ta lisää kyl­lä raken­nus­li­ik­keen voittoja.

Kaupun­ki pain­ot­taa ton­tin luovuk­sis­sa vuokraamista myymisen sijas­ta. Se tuot­taa kaupungille huo­mat­ta­vat vuokrat­u­lot jatkos­sa. Vuokraamisen puoles­ta puhuu se, että maakun­tien poli­itikot vaa­ti­vat kiin­teistövero­tuot­to­jen jakamista kaikkien kun­tien kesken tasan. Maan­vuokrat­u­lot nyt tois­taisek­si jäävät kun­nalle itselleen.

Tarkoi­tus on, että myös vuokra­totit kil­pailute­taan. Yksi mah­dol­lisu­us tehdä tämä on kyn­nys­ra­hak­il­pailu, jos­sa vuokra on kiin­teä, mut­ta vuokra­sopimuk­ses­ta maksetaan.

Maja­Ma­ja Oy:n mökkikylä Nuottasaareen

Tämä han­ke meinat­ti­in kaataa jo viime lau­takun­nas­sa, mut­ta se päädyt­ti­in lait­ta­maan pöy­dälle. Olisi hyvä kehit­tää merel­listä matkailua Helsingis­sä, mut­ta vuosaare­laiset pitäi­sivät saaren mielel­lään omas­sa käytössään.

Lausun­to Atte Har­jan­teen val­tu­us­toaloit­teesta Van­hankaupun­gin padon purkamisesta

Pan­ti­in viimek­si pöy­dälle, jot­ta vas­tae­hdo­tus saataisi­in muokatuk­si loogiseksi.

Kaisaniemen puis­to­su­un­nitel­man lähtökohdat

En ollut lau­takun­nas­sa, kun tätä käsitelti­in, joten en tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöydälle.

Jätkäsaaren palveluko­rt­telin ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­te­lyn ratkaiseminen

Tästäkään en tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöy­dälle. Täl­lainen eri kohtei­den pake­toin­ti yhteen kil­pailu­un on kyl­lä kovin läpinäkymätön­tä sen suh­teen, mikä tässä sub­ven­toi mitäkin vai sub­ven­toiko mikään.

Han­ke on mielenkiintoinen.

Uudet asi­at

Maankäyt­tö­sopimuk­sen tekem­i­nen Työn­jo­hta­jankatu 1:n kanssa

Teol­lisu­uskaa­va muute­taan asun­tokaavak­si, mikä tuot­taa maan­omis­ta­jalle huo­mat­ta­van kaavoitushyö­dyn ja näistä kaupun­ki perii osan hyödys­tä itselleen. Tässä tapauk­ses­sa seit­semän miljoon­aa euroa. Omis­ta­ja kieltäy­tyi ensin mak­samas­ta, ja kaupun­ki irroit­ti ton­tin kaava­muu­tok­ses­ta. Nyt näyt­tää mieli muut­tuneen. [KORJAUS: OLIN YMMÄRTÄNYT TÄMÄN VÄÄRIN. KYSE ON KAAVOITUSHYÖDYN LEIKKAUKSEEN ALUNPERINKIN SUOSTUNEESTA. LUULIN, ETTÄ NE TONTIT ON JO KÄSITELTY. SE YKSI TONTTI ILMEISESTI PYSYY RAJATTUNA KAAVAMUUTOKSEN ULKOPUOLELLE ELI PYSYY VARASTONA.]

Gunil­lantien ja Rei­her­in­tien kul­man kaava.

Tämä tulee lausun­nol­ta eikä siihen esitetä merkit­täviä muu­tok­sia. Kojamo väit­tää tekevän­sä tähän kohtu­uhin­taista asum­ista. Mitenkähän se kohtu­uhin­taisu­us toteu­tuu asukkaan kannal­ta? Aika kova on autopaikkavaa­timus, 1/100k‑m2 aika lähel­lä tule­vaa ratikkapysäkkiä. Kun me olemme tämän täl­laise­na lähet­täneet lausun­nolle, täl­laise­na me tämän myös hyväksymme.

Lisää kaupunki­fil­lare­i­ta

Kaupunki­fil­lar­iverkko laa­je­nee itään ja pohjoiseen. Yksi­tyisko­hdista päät­tää HKL. Jär­jestelmä on ollut niin suosit­tu, ettei siihen varat­tu­ja raho­ja ole saatu käyte­tyk­si, kos­ka käyt­täjä­mak­su­ja on tul­lut bud­je­toitua enem­män. Kaut­ta piden­netään niin, että se alkaa huhtiku­un 3. ja päät­tyy lokaku­un lopulla.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.2.2019

Pöydältä

Laa­jasa­lon ratikkakortteli

Ratik­ka tarvit­see varikon. Paikalliset asukkaat halu­aisi­vat sen muualle, mut­ta muualle ei mene kisko­ja. Sik­si he halu­si­vat myös kiskot Hert­toniemeen ja sieltä vielä pohjoiseen. Tähän on tulos­sa päälle asuntoja.

Laa­jasa­lon ratikkako­rt­telien hintakilpailu

Ihmettelin kovasti tätä kil­pailu­muo­toa, jos­sa hin­ta määritel­lään pros­ent­teina asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta. Siitä tulee haitalli­nen rak­en­tamisen laatu­vero, jota esimerkik­si aka­teemisel­la talous­blogilla on arvostel­tu voimakkaasti. Esit­telijä perusteli tätä sil­lä, että toteu­tus on vuosien päässä eivätkä raken­nus­li­ik­keet uskalla antaa euromääräisiä tar­jouk­sia – tai jos uskalta­vat, anta­vat matalia. Ongel­ma olisi ratkaistavis­sa sit­o­ma­l­la tämä asun­to­jen myyn­ti­hin­tain­dek­si­in, mut­ta tähän hätään en saa tästä toimi­vaa esi­tys­tä tehdyksi.

Ton­tin­lu­ovu­tuk­sen linjaukset

Tämä on selostet­tu aiem­min. Suuri paran­nus nykyiseen, joskaan en ymmär­rä, mik­si houkut­tele­vim­mat ton­tit myy­dään eikä vuokra­ta, kuten muut. Helsin­ki siir­tyy pääasi­as­sa vuokraa­maan tont­te­ja myymisen sijas­ta, mikä on järkevää, kos­ka raha on kaupungille hal­paa. Tätä puoltaa jopa talous­te­o­reet­ti­nen näke­mys siitä, että kos­ka kaik­ki liik­keel­lä ole­va raha on lainaa, on parem­pi, että lainaa ottaa yhteiskun­ta kuin sijoi­tus­ra­has­tot voimakkaal­la velkavivulla.

Alueen varaami­nen Nuot­tasaa­res­sa Maja­ma­ja Oy:lle mökkikylän suun­nit­telua varten

Alueelle on tulos­sa 30 vuokrat­tavaa mökkiä eli keskikokoinen hotel­li. On hyvä, että Helsin­gin saaris­toa avataan matkailua varten. Tule­vaa ekol­o­gista lomailua on, että loma­lle men­nään metrol­la. Man­tereen puolelle on kaavail­tu kah­ta omakoti­tont­tia, mitä min­un on lievästi san­ot­tuna vaikea ymmärtää.

Vuosaare­laiset eivät pidä tästä. Yritän selvit­tää, onko tässä kyse sel­l­ais­es­ta ympäristörikok­ses­ta kuin he sanovat. Olen kuul­lut vuosaare­laisil­ta sekä han­ket­ta puoltavia että sitä vas­tus­tavia kantoja.

Lausun­to Atte Har­jan­teen aloit­teesta koskien Vanhankaupunginkosken padon purkamisen kan­nat­tavu­ut­ta ja suunnittelua.

Patoa ei voi pois­taa niin, että joken pin­ta las­kee metre­jä ja joki muut­tuu puroksi.

Uusia asioita

Kaisaniemen­puis­ton puis­to­su­un­nitel­man lähtöko­h­dat ja tavoitteet

Puista on jotenkin rän­sistyneen oloinen, joten se kaipaisi kasvo­jen koho­tus­ta. Se tarvit­sisi myös jotain pysyvää toim­intaa – vaik­ka teras­sikahvi­lan – kos­ka alue on sel­l­ainen, etteivät nuoret naiset uskalla oikaista puis­ton läpi.

 

Län­sisa­ta­man Jätkäsaaren palveluko­rt­telin ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­te­lyn ratkaiseminen

Kort­teli menee YIT:n johta­man kon­sor­tion (mukana myös A‑Kruunu Oy, Asun­tosaatiön Asum­isoikeus Oy., NAL asun­not OY) toteutet­tavak­si. Mie­lenki­in­toinen kon­sep­ti. Tämä ton­tin­lu­ovu­tus­menet­te­ly on läpinäkyvyy­den kannal­ta aika ongel­malli­nen, kos­ka ei oikeas­t­aan tiede­tä, mitä mikin käyt­tö­muo­to oikein mak­saa, kos­ka kokon­aisu­us ratkaisee kil­pailun. Mut­ta kil­pailu perus­tuu kaupung­in­hal­li­tuk­sen vuon­na 2015 tekemään päätök­seen, joten täl­lä mennään.

Helsinkiläis­ten liikun­ta­tot­tumuk­set 2018

Mitään suur­ta muu­tos­ta ei vuo­den sisäl­lä ole tapah­tunut. Käve­lyä ja jalankulkua oli enem­män kuin viimek­si, kos­ka sää oli haas­tat­telu­a­janko­htana (4.9. – 12.10.) parem­pi kuin edel­lisenä vuon­na. Kan­takaupunki­lais­ten tekemistä matkois­sa fil­lari ohit­ti henkilöau­ton.  Metron käyt­tö oli lisään­tynyt, tietysti.

Kan­takaupunki­lais­ten matkat jakautuivat:

Käve­ly 45 %
Ratik­ka 16 %
Fil­lari 11 %
Bus­si 10 %
Henkilöau­to 9 %
Metro 7 %
Juna 1 %
Tak­si 1%

Helsinkiläi­sistä 90 pros­en­til­la on HSL:n lip­pu. Näistä 59 % käyt­tää arvoa ja 44 %  kausilip­pua ja lop­ut koul­u­lais­lip­pua tai vapaalippua.

Ammatin takia päivän aika liikkui henkilöau­tol­la 3 % vastaajista.

SUMP-indikaat­torit (Sus­tain­able mobil­i­ty program) 

Kan­sain­vä­li­nen ver­tailu kaupunkiliikenteestä

Helsin­ki sai täy­det 10 pis­tet­tä kevyen liiken­teen olo­suhteista, julkisen liiken­teen edullisu­ud­es­ta ja ruuhkien vähäisyy­destä. Huonoim­mat pis­teet tuli­vat ener­giate­hokku­ud­es­ta, melus­ta, toim­into­jen sekoit­tuneisu­ud­es­ta ja turvallisuudesta.

Myyn­tipe­rustei­den vahvis­t­a­mi­nen  kovan rahan vuokra-asun­to­ton­tille Jätkäsaa­res­sa.

Tämä siis vielä ilman tar­jouskil­pailua sijoi­tus­tarkoituk­si­in ruotsinkieliselle säätiö- ym. pääo­ma­lle. 1 500 €/k‑m2. Ton­til­la on sijain­ti­in näh­den tolku­ton autopaikkavelvoite ajatellen, että han­ke on vuokrat­aloko­hde Jätkäsaa­res­sa: 6 autopaikkaa kym­men­tä asun­toa kohden. Näin sitä liiken­nesump­pua raken­netaan. Minus­ta mei­dän pitäisi alkaa perua Jätkäsaaren ylim­i­toitet­tua (sekä kysyn­tään että liiken­ney­hteyk­si­in näh­den) autopaikkanormia. Markki­nae­htois­es­ti noi­ta ei toteutet­taisi, merk­it­see­hän se noin 30 000 euron hin­tal­isää asun­toa kohden. En tule ole­maan tuos­sa vai­heessa enää kok­ouk­ses­sa, mut­ta jos olisin, esit­täisin palaut­tamista niin, että autopaikko­jen lukumäärää alen­netaan ja ton­tin hin­taa vas­taavasti korotetaan.

Tässä vain näyte lis­tan 28 asiasta.