Kaupunkiympäristölautakunnan lista 9.4.2019

30 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 9.4.2019”

1. Tuo­ta autopaikka­sub­ven­tio­ta on jo nyt lähiöis­sä jois­sa aravavuokrat­alot, hitak­set ja aso­talot käyt­tävät samaa alueel­lista pysäköin­tiy­htiötä. Muut sub­ven­toi­vat aravavuokralais­ten autoilua halvem­pana kuukausi­hin­tana (eikä kaikil­la heistä siitä huoli­mat­ta ole varaa siihen vaan autot ovat viher­alueil­la ja kevyen liiken­teen väylil­lä). Sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den ja itsekkään öykkäröin­nin ero on joskus hienonhieno.

   Vastaa

2. Pysäköin­nin markki­nae­htoisu­us ei merkkaa mitään, jos tuet­tu tuotan­to ei ole mukana. Noin puo­let Helsin­gin asun­to­tuotan­nos­ta on muu­ta kuin vapaara­hoit­teista. Jos puolen asun­to­tuotan­non parkkipaikkarak­en­t­a­mi­nen jäisi edelleen suun­nitel­mat­alouden piiri­in, niin lop­putu­lok­ses­sa mikään ei käytän­nössä muut­tuisi. Parkkipaikkarak­en­tamisen kus­tan­nuk­set jakau­tu­isi­vat vähän toisin, mut­ta edelleen _muut_ mak­saisi­vat pysäköin­nin, edelleen parkkipaikko­ja syn­ty­isi liikaa mak­suhalukku­u­teen näh­den. Markki­nae­htoisu­u­den idean piti olla se, että pysäköin­ti mak­saa käyt­täjälle sen minkä mak­saa, että _muut_ eivät maksa.

   Pahim­mil­laan tässä luo­daan härdel­li, jos­sa veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat arpa­jaisvoit­ta­jille ja kun­nan eläteille parkkipaikko­ja, joi­ta he vuokraa­vat markki­nahin­taan eteen­päin. Mikä olisi tietysti edis­tys­tä nykyti­lanteeseen, mut­ta hirveää haasku­u­ta silti.

   Vastaa

3. Nimetäänkös Hakaniemen kaup­pa­hal­li remon­tin jäl­keen Volk­shallek­si, kos­ka arkkite­htu­uri ran­nas­sa on kuin Speer olisi herätet­ty henki­in ja näytet­ty tälle 2000-luvun busi­ness parkkia ja rauk­ka piir­si toimis­to­talo­ja ihmisille asun­noik­si, kun luuli että sitä halut­ti­in? Ei mitään kau­nista pyöreyt­tä vaan total­i­taarista laatikkoa. Kuka asuu Helsingis­sä ja luulee että halu­tu­im­mat talot tääl­lä ovat jotain täl­laista laatikkoa, ja vielä asuin­taloik­si? Heit­täkää nämä laatikko­fa­sis­tit ulos! Mik­si Kata­janokalla ei saanut ottaa edes vähän maustet­ta jugendista sivukadul­la, kun näitä 1920–30-lukujen laatikoi­ta saa kuitenkin yhä piirtää 100-vuot­ta myöhem­min parhaille paikoille? 

   Halu­taanko Hakaniemeen muis­tu­mia sit­ten Neu­vos­toli­itos­ta entis­ten perään, vai miten kukaan perustelee täl­laisen jul­man julk­i­sivu­seinämän rak­en­tamista tuo­hon koko kaupun­gin nähtäväk­si? Vuosikym­meniä siinä oli karsea betoni­laatikko, joka sai toivo­maan lähin­nä kaiken hävit­tävää ydin­so­taa, ja nyt kun olisi tilaisu­us riisua Hakanie­mi Neu­vos­toli­iton lahjoista, kun sil­lankin panee nurin, niin sit­ten joku kek­si pala­ta täl­laiseen nahkasaap­paiden kopinaan.

   Vastaa

4. Diri­ka-kort­telis­sa Hitas-asun­nois­sa asu­vat mak­sa­vat kylmästä, pihakan­nen alla olev­as­ta auto­hallin paikas­ta 90€/kk, vuokra-asun­nois­sa ole­vat jostain ihme syys­tä paljon vähem­män ja he ovat “kuulem­ma” vuokran­neet arvon­nal­la saatu­ja paikko­ja muille.
   Kana­van toisel­la puolel­la olevas­sa YIT:n Hitas-kohteessa autopaik­ka puo­lilämpimässä hal­lis­sa on vain 20€, sähköau­topaik­ka 35€.

   Vastaa

   1. Par­ru­lai­turi:
      Diri­ka-kort­telis­sa Hitas-asun­nois­sa asu­vat mak­sa­vat kylmästä, pihakan­nen alla olev­as­ta auto­hallin paikas­ta 90€/kk, vuokra-asun­nois­sa ole­vat jostain ihme syys­tä paljon vähem­män ja he ovat “kuulem­ma” vuokran­neet arvon­nal­la saatu­ja paikko­ja muille.

      Onhan tuo­ta eteen­päin vuokraamista, jos joku saa paikan muiden rahoil­la. Olen itse vuokran­nut E‑Helsingissä omaan käyt­töön naa­pu­ri­talon asukkaan autopaikkaa, joka on ollut kyseisen talon asukkaalle ali­hin­tainen alueen markki­nahin­taan nähden.

      Lop­putu­loshan tuos­sa on se, että paikan tarvit­si­ja mak­saa paikas­ta markki­nahin­nan. Sikäli ok. Vähän epä­selvää sen sijaan on, mik­si taloyhtiö/veronmaksajat tuke­vat kyseisen talon asukkaalle sivu­tu­lon­läh­teen, tuos­sa omas­sa tapauk­ses­sa ~80e per kk.

      Ehkä joku parem­min tietävä virkamies osaisi antaa tähän vastauksen?

      Vastaa

5. Ode, Hakaniemen­ran­nas­sa autokai­stat nähdäk­seni lähin­nä vähenevät, eivät lisään­ny, tuos­sa suun­nitel­mas­sa. En ymmär­rä, mihin on tulos­sa uusia kaisto­ja torin kohdal­la. Nykyiset kai­stat län­teen onnek­si säi­lyvät, kos­ka kak­sikin etelään kään­tyvää kaistaa syöt­tää auto­ja Pitkälle­sil­lalle niin huonos­ti val­o­jen ollessa lyhyet. Ilman niitä voisi rantaan jäädä ikäviä auto­jono­ja punav­ihreää kuplaa haittaamaan.

   Vastaa

   1. Tavoit­teena on muut­taa koko mat­ka Hakaniemestä Rautatiease­malle yksikaistaisek­si ja mieluiten niin, että yksi­ty­isauto­jen läpi­a­jo kiel­letään. Lisäk­si liiken­net­tä ohjataan Sil­tavuoren­ran­taan. Joten yksi kaista suun­taansa Hakaniemen­ran­nas­sa riit­tää oikein hyvin.

      Vastaa

6. Mik­si pitää rak­en­taa parkki­hal­li kalli­isti maan alle? Tai mik­si katu­ti­laa tuh­lataan paikallaan oleville autoille? Mik­sei tehdä niinkuin muis­sa mais­sa: tule­vat asukkaat/rakentaja päät­tää mon­tako alin­ta ker­rosta talosta varataan autoille ja sit­ten lop­ut ker­rokset tehdään ihmis­ten käyt­töön. Näin saadaan autot pois kaduil­ta pilaa­mas­ta maise­maa ja lisäk­si asukkaille saadaan on lyhyt mat­ka autolleen. Markki­navoimien joukkoä­ly päät­tää mon­tako ker­rosta tehdään autoille ja mon­tako ihmisille. Ennen­van­haan tämä ratkaisu ei toimin­ut, kos­ka keskus­su­un­nit­telu päät­ti että talo­jen pitää olla matalia. Nykyaikana, kun talot saa­vat olla korkeampia, niin tämä voisi toimia.

   Vastaa

   1. Ros­mo,
      Kyl­lä taloy­htiö voi uhra­ta vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­rosta kaavoite­tu­ista asun­noista autopaikoille, mut­ta yksikään ei ole halun­nut niin tehdä, kska asun­noista saa enem­män rahaa. 5000 €/neliö on aika kova hin­ta autopaikasta.

      Vastaa

      1. Osmo, Tämä vaatisi sen, että kuvaa­mal­lani taval­la raken­netut autopaikat eivät söisi raken­nu­soikeut­ta ainakaan yhtä paljon kuin asun­not. Eli jos/kun kaavoit­ta­jan on järkevä rajoit­taa rak­en­tamista, niin se rajoit­taisi lähin­nä maapo­h­jan käyt­töä ja asuin­neliöitä jos niitä ker­ran on rajoitet­ta­va. Jos tont­ti olisi esim. 2000 m² niin siihen saisi tehdä poh­jap­in­ta-alal­taan esim. max 800 m² talon ja asun­to ker­rosalaa max4000m2. Maan­pin­nan ja alim­man asuinker­roksen väli­in sit­ten sen­ver­ran parkkipaikko­ja kun halu­a­vat kun­han kat­to ei ihan lentokoneko­rkeuk­si­in yllä. Esim tässä on 8 ker­rosta parkkipaikko­ja maan­pin­nan ja alim­man asuinker­roksen välis­sä: http://www.quantitysurveyorsmalaysia.com/wp-content/uploads/2016/06/218-Macalister-e1465354075737.jpg

      2. Kaupun­ki ei rta­joi­ta talo­jen korkeut­ta, kos­ka ei halua enem­pää asun­to­ja vaan jot­ta talot eivät olisi liian korkei­ta ja var­jostaisi naa­pure­i­ta. Jos räys­täsko­rkeut­ta voi nos­taa, niin sitä voi nos­taa myös puh­tais­sa asuin­talois­sa. Sik­si ensim­mäis­ten ker­rosten muut­ta­mi­nen asun­noista autopaikoik­si on pois asun­noista. Sen sijaan, jos raken­netaan alaspäin ja pan­naa autopaikat talon alle, se ei ole naa­pureil­ta pois ja sik­si sen voi tehdä raken­nu­soikeu­den ylitse. 

      3. Osmo Soin­in­vaara:
         Jos räys­täsko­rkeut­ta voi nos­taa, niin sitä voi nos­taa myös puh­tais­sa asuin­talois­sa. Sille et voi mitään, että jos alim­mat ker­rokset ovat asun­to­jen sijas­ta autopaikko­ja, asun­to­ja on vähemmän. 

         Kyl­lä ja ei.
         Lähtöko­htais­es­ti alim­man asuinker­roksen lat­ti­ata­sos­ta pitää olla vastapäiseen taloon yhtä pitkä mat­ka kuin on korkeusero sen räys­tääseen. Eli liiketilo­ja, työtilo­ja tai sit­ten vaik­ka pysäköin­tipaikko­ja voidaan sijoit­taa alimpi­in ker­roksi­in, jot­ka ovat var­jos­sa 45 asteen var­jokul­mal­la tulkiten. Tämä tarkoit­taa sitä, että pysäköin­tik­er­roksia voi olla talon alla ihan kuin­ka paljon vain, jos niitä on yhtä paljon myös vas­takkaises­sa talos­sa — mut­ta asuinker­roksien määrä riip­puu raken­nusten välis­es­tä etäisyydestä.
         Uusia ase­tuk­sia tosin muutet­ti­in pikavauh­tia vas­taa­maan van­ho­ja määräyk­siä lisäämäl­lä mah­dol­lisu­us poike­ta var­jokul­mavaa­timuk­ses­ta ase­makaaval­la. Eli ase­makaaval­la voidaan kaavoit­taa tiivi­im­min ja tehdä korkei­ta talo­ja, jot­ka on sijoitel­tu tiivi­im­min. Tämä tarkoit­taa, että ase­makaa­van laati­jal­la on varsin vapaat kädet kaavoit­taa asun­to­ja niin paljon kuin halu­aa ja sen päälle autopaikko­ja niin paljon kuin haluaa.

      4. Meitä ei Helsingis­sä tuo määräys val­okul­mista rajoi­ta, kos­ka se ei koske kaupunkia. (Kaupunki=alue jos­sa kul­kee raitio­vaunu­ja) Sen sijaan ihan omaa järkeilyä ajatellen var­joisat katukuilut ovat ahdis­tavia. Sik­si talon fyysi­nen korkeus jalka­käytävästä mitat­tuna on olen­nainen. Lisäk­si se, jos talo A halu­aa tehdä pysäköin­tik­er­roksen ja talo B naa­puris­sa halu­aa käyt­tää alim­man ker­roksen asumiseen, talo A ei tyuon 45 asteen kul­man mielessä voisi olla yhtään korkeampi.
         Lisäk­si ne ker­roksi­in raken­netut autopaikat eivät myöskään ole mitenkään halpo­ja. Ainakin 2000 € neliö eli 60 000 euroa /autopaikka.
         Espoos­sa tehdään tuol­laista kaupuin­klisu­un­nit­telua, jos­sa kadun­var­ren maise­mat ovat pysäköin­tikeroks­ta. Se tuo masen­tavaa katu­maise­maa, joka jääköömn espoolais­ten ihanuudeksi.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
         var­joisat katukuilut ovat ahdistavia. 

         Onko Helsingistä/kantakaupungista käyn­nis­sä katukuilu­jen ahdis­tavu­u­den takia nyt run­saskin joukkopako? Jos on, niin talo­ja kan­nat­taa tosi­aan madal­taa. Jos joukkopakoa ei ole, niin katukuilu­jen ahdis­tavu­ut­ta kan­nat­taa lisätä ja ottaa vasti­neek­si niitä edullisiä asun­to­ja kantakaupunkiin.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
         Sen sijaan ihan omaa järkeilyä ajatellen var­joisat katukuilut ovat ahdistavia. 

         Suomes­sa se on vähän niin, että ihan talo­jen korkeud­es­ta riip­pumat­ta talvel­la on pimeää ja kesäl­lä ei. Suuren osan vuot­ta aurinko pais­taa niin mata­lal­ta, että var­joa on, jos ei paista kadun suuntaisesti.

         Arkkite­hdit toki halu­a­vat ylisu­un­nitel­la asioi­ta ja sik­si talo­jen var­jo­jakin mietitään, mut­ta niin kauan kuin suun­nitelu ei ulo­tu pla­neet­to­jen kier­tora­toi­hin, on se lop­ul­ta aika yhdentekevää.

      7. Vaik­ka olet sitä mieltä, että talo­jen korkeuk­sia voi nykyis­es­tä korot­taa, niitä voi korot­taa myös niin, että alim­mat ker­roksetkin ovat asun­to­ja. Niin­pä yhä vain asun­not ja autot kil­pail­e­vat keskenään.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
         Meitä ei Helsingis­sä tuo määräys val­okul­mista rajoi­ta, kos­ka se ei koske kaupunkia. (Kaupunki=alue jos­sa kul­kee raitio­vaunu­ja) Sen sijaan ihan omaa järkeilyä ajatellen var­joisat katukuilut ovat ahdis­tavia. Sik­si talon fyysi­nen korkeus jalka­käytävästä mitat­tuna on olen­nainen. Lisäk­si se, jos talo A halu­aa tehdä pysäköin­tik­er­roksen ja talo B naa­puris­sa halu­aa käyt­tää alim­man ker­roksen asumiseen, talo A ei tyuon 45 asteen kul­man mielessä voisi olla yhtään korkeampi.
         Lisäk­si ne ker­roksi­in raken­netut autopaikat eivät myöskään ole mitenkään halpo­ja. Ainakin 2000 € neliö eli 60 000 euroa /autopaikka.
         Espoos­sa tehdään tuol­laista kaupuin­klisu­un­nit­telua, jos­sa kadun­var­ren maise­mat ovat pysäköin­tikeroks­ta. Se tuo masen­tavaa katu­maise­maa, joka jääköömn espoolais­ten ihanuudeksi. 

         Sel­l­ainen sys­tee­mi että alim­mat ker­rokset ovat autoille ja muu­ta varas­toa toimii ihan hyvin esikaupunkialueel­la jos­sa ei ole eri­tyisen paljon kivi­jalka­myymälöitä. Esim Kivistössä Van­taal­la ei olla älyt­ty lait­taa riit­tävästi parkkipaikko­ja ja nyt jotkut ovat jo muut­ta­mas­sa pois sieltä kun ei saa autoaan mihinkään. Sit­ten vieläsel­lainen erikoisu­us että pysäköin­ti­hallin kat­toko­rkeu­den ei tarvitse olla yhtä korkea kuin nor­maalis­sa ker­rokses­sa. Kah­teen taval­liseen ker­rokseen saa mah­tu­maan 3 pysäköintikerrosta.

      9. Ok. Korkeat talot tosi­aan var­josta­vat naa­pure­i­ta. Var­jost­a­mi­nen on kuitenkin ok kun­han se ei tule yllät­tävänä “anarkiana” vaan on suur­in­pi­irtein tiedos­sa kun ostan asun­non. Muis­tu­tan, että täl­lä on myös merkit­tävä etu: jot­ta rak­en­ta­ja voi rak­en­taa korkeal­la ole­van kalli­in kat­to­huoneis­ton, on raken­net­ta­va niitä var­jostet­tu­ja alem­pi­en ker­rosten huoneis­to­ja joi­ta “kukaan ei halua” -> niistä var­joste­tu­ista tulee edullisia asun­to­ja: köy­hiä ei enää asute­ta omi­in kaukaisi­in lähiöi­hin­sä vaan he pää­tyvät ihan samoi­hin taloi­hin mei­dän porho­jen kanssa. Köy­hienkään ei tarvitse enää ajaa tun­tia metrolla/junalla päästäk­seen paikkoi­hin, jois­sa on paljon ihmisiä, mui­ta coole­ja tyyppe­jä ja tapahtumia.

      10. Ros­mo:
          Muis­tu­tan, että täl­lä on myös merkit­tävä etu: jot­ta rak­en­ta­ja voi rak­en­taa korkeal­la ole­van kalli­in kat­to­huoneis­ton, on raken­net­ta­va niitä var­jostet­tu­ja alem­pi­en ker­rosten huoneis­to­ja joi­ta “kukaan ei halua” -> niistä var­joste­tu­ista tulee edullisia asun­to­ja: köy­hiä ei enää asute­ta omi­in kaukaisi­in lähiöi­hin­sä vaan he pää­tyvät ihan samoi­hin taloi­hin mei­dän porho­jen kanssa.

          Ei käy. Virkamies tietää parem­min, että var­joste­tut asun­not ovat kansalaisille pahas­ta. Näin ollen on aivan oikein, ettei edes pääse syn­tymään tilan­net­ta, jos­sa kansalainen voisi vali­ta väärin ja “oman etun­sa” vas­tais­es­ti. Mitä siitäkin tulisi, että ihmiset voisi­vat aivan vapaasti vali­ta minkälaisen asun­non he osta­vat tai vuokraa­vat? Äkkiähän meil­lä olisi kaupun­ki täyn­nä kaiken maail­man help­po­heikke­jä, jot­ka vuokraisi­vat vaik­ka jotain kel­lar­isauno­ja yksinker­taisille maalaisille muka­mas käyp­inä asuntoina.

      11. ksee: Ei käy. Virkamies tietää parem­min, että var­joste­tut asun­not ovat kansalaisille pahas­ta. Näin ollen on aivan oikein, ettei edes pääse syn­tymään tilan­net­ta, jos­sa kansalainen voisi vali­ta väärin ja “oman etun­sa” vas­tais­es­ti. Mitä siitäkin tulisi, että ihmiset voisi­vat aivan vapaasti vali­ta minkälaisen asun­non he osta­vat tai vuokraa­vat? Äkkiähän meil­lä olisi kaupun­ki täyn­nä kaiken maail­man help­po­heikke­jä, jot­ka vuokraisi­vat vaik­ka jotain kel­lar­isauno­ja yksinker­taisille maalaisille muka­mas käyp­inä asuntoina.

          Tämä var­jos­tuk­ses­ta huole­htimi­nen on jotenkin irrel­e­vant­tia. Jos kaavoit­ta­ja pitäisi kort­telit mata­lahkoina, mut­ta sal­lisi rak­en­taa sopivi­in paikkoi­hin sopivin välein kapearunk­oisia ”pil­ven­pi­irtäjiä” var­jos­tuse­fek­ti olisi lähin­nä teo­reet­ti­nen. Auringon var­jo liikkuu 15 kaari­astet­ta tunnissa.

7. HAKANIEMENRANNAN HOTELLI PUUTTUU KAAVASTA

   Nyt ollaan päät­tämässä ase­makaavas­ta Hakaniemen­ran­taan, jos­ta on jo jär­jestet­ty oikein ideak­il­pailukin. Aluet­ta hal­lit­see kuitenkin kahdek­sanker­roksi­nen Sil­tavuoren­salmeen meren päälle täyt­tö­maalle raken­net­ta­va 400 huoneen hotellikolossi. 

   Tämä val­ta­van kokoinen nor­jalaiselle hotel­lisi­joit­ta­jalle läänitet­ty hotel­li ei kuitenkaan näy kaavae­hdo­tuk­ses­sa, kos­ka sen rak­en­tamis­es­ta on päätet­ty jo etukä­teen ja se on rajat­tu kokon­aan ulos kaavas­ta. Miten kävikin niin, että taas tämä Buchardt on asial­la, kun Helsin­gin keskus­tan ranto­ja ollaan kaavoit­ta­mas­sa rakentamiseen?

   Vastaa

   1. Hotellin kaa­va on men­nyt jo läpi valtuustosta.

      Vastaa

      1. Niin on men­nyt läpi val­tu­us­tos­ta. Ehkä osaisitkin ker­toa miten tämä junailti­in? Eikö täl­lainen alue pitäsi suun­nitel­la yht­enä kokon­aisuute­na, eikä niin että täl­lainen hotel­likolos­si ensin run­no­taan keskelle salmea?

      2. Kuka päät­ti hotel­lista?:
         Niin on men­nyt läpi val­tu­us­tos­ta. Ehkä osaisitkin ker­toa miten tämä junailti­in? Eikö täl­lainen alue pitäsi suun­nitel­la yht­enä kokon­aisuute­na, eikä niin että täl­lainen hotel­likolos­si ensin run­no­taan keskelle salmea?

         Ei kai asia siitä olisi mihinkään muut­tunut, vaik­ka hotellin kaa­va ja Hakaniemen­ran­nan kaa­va olisi yhdis­tet­ty samaan pakettiin.

8. Ros­mo:
   Mik­si pitää rak­en­taa parkki­hal­li kalli­isti maan alle? Tai mik­si katu­ti­laa tuh­lataan paikallaan oleville autoille? Mik­sei tehdä niinkuin muis­sa mais­sa: tule­vat asukkaat/rakentaja päät­tää mon­tako alin­ta ker­rosta talosta varataan autoille ja sit­ten lop­ut ker­rokset tehdään ihmis­ten käyt­töön. Näin saadaan autot pois kaduil­ta pilaa­mas­ta maise­maa ja lisäk­si asukkaille saadaan on lyhyt mat­ka autolleen. Markki­navoimien joukkoä­ly päät­tää mon­tako ker­rosta tehdään autoille ja mon­tako ihmisille. Ennen­van­haan tämä ratkaisu ei toimin­ut, kos­ka keskus­su­un­nit­telu päät­ti että talo­jen pitää olla matalia. Nykyaikana, kun talot saa­vat olla korkeampia, niin tämä voisi toimia.

   Itä-Pasi­las­sa­han toteutet­ti­in tätä ideaa, eli siis pari­in ensim­mäiseen ker­rokseen raken­net­ti­in parkki­ti­laa ja ylem­pi­in ker­roksi­in asun­to­ja. Käsit­tääk­seni tuos­ta on tänä päivänä aika vah­va kon­sen­sus, että ei enää koskaan.

   Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara:
   […] Niin­pä yhä vain asun­not ja autot kil­pail­e­vat keskenään. 

   Autot kil­pail­e­vat kaiken muun käytön kanssa tilas­ta raken­nusten sisäl­lä ja ulkop­uolel­la. Mitä suurem­pi auto­jen määrä, sitä harvem­pi ja laa­jem­malle lev­iävä on kaupunki­rakenne — ja usein myös epämiellyttävämpi.
   Jos tehdään autoille tilo­ja maan alle, autot kil­pail­e­vat muiden liiken­nemuo­to­jen kanssa siinä, mihin investoidaan. Esim. Tallinnan tun­neli voisi vähen­tää satamien kumipyöräli­iken­net­tä ja laivali­iken­net­tä, mikä olisi ympäristö­vaiku­tusten kannal­ta hyvä asia. Taide­taan kuitenkin toden­näköisem­min saa­da keskus­tatun­neli ja Meche­lininkadulle moot­tori­tier­amp­pi ja entistä huonom­pi ilman­laatu. Esim. katupölystä ei päästä, vaik­ka kaik­ki autot oli­si­vat sähköau­to­ja. Autot siis kil­pail­e­vat myös kaupun­gin ilmatilasta…

   Vastaa

10. Joo etenkin jos tun­nelin ulosajo olisi vaik­ka Espoossa

    Vastaa

    1. Nil­la:
       Joo etenkin jos tun­nelin ulosajo olisi vaik­ka Espoossa

       Espooseen on Meche­lininkadul­ta noin puolen mil­jardin euron mat­ka auto­tun­nelia pitkin.

       Vastaa

11. Haus­ka kun on makua­sioista samaa mieltä. Puh­taan valkoinen ei sovi asuin­talo­jen värik­si mut­ta ei sovi myöskään Fin­lan­dia-taloon, se on kuin reikä negati­ivis­sa ja nythän asia on kor­jat­tavis­sa halut­tuun sävyyn.

    Vastaa

12. Helsin­ki Gar­denin lisäk­si 16.4. esi­tys­listal­la on mm. ton­tin varaami­nen eläkey­htiö Var­malle Kata­janokan­lai­turil­ta ilman mitään kil­pailua. Eikö täl­lai­sista kohteista pitäisi jär­jestää kil­pailu, jos­sa ennen kaikkea olisi mukana myös suun­nit­telmien kil­pailut­ta­mi­nen t.s. arkkite­htu­urin laadun pain­o­tus on isom­pi kuin hin­nan pain­o­tus? Helsin­ki Gar­den on ehkä eri jut­tu, kos­ka halu­taan (?) tukea jäähallin rak­en­tamista, mut­ta Kata­janokan ran­nas­ta tont­ti var­masti kel­paisi muillekin… (kiitos HS:n tämä asia tuli tietooni)

    Vastaa