Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.3.2019

Jäi lis­tan aukikir­joit­ta­mi­nen viime tip­paan, joten nyt aika kursorisesti.

 

Pöydältä

Pitkään pöy­däl­lä olleet kysymyk­set Maja­Ma­jan mökkikylästä Vuosaa­reen ja kysymys Van­taan­joen pados­ta menevät nyt var­maankin jo päätökseen.

Uudet asiat

Postipuis­ton eteläisen osan asemakaava

Alue kaavoite­taan varsin kan­takaupunki­mais­es­ti. Asuin­tont­tien, jot­ka muo­dosta­vat pääasi­as­sa umpiko­rt­telei­ta, tont­tite­hokku­us on 3,0 ja toimis­to­tont­tien 5. Alueelle on tulos­sa 3 800 asukas­ta ja par­ituhat­ta työpaikkaa.

Ajat­telin kuun­nel­la esit­te­lyn ja sanoa kan­tani sit­ten, mut­ta sinän­sä on hyvä, että viras­to on oppin­ut tekemään myös kaupunkia. Pitkään tehti­in lähiöitä kan­takaupunki­inkin, kuten Ara­bi­an­ran­nas­sa ja Pikku-Huopalahdessa.

Tänne pitäisi tul­la ratik­ka, mut­ta sen rak­en­t­a­mi­nen on siir­ret­ty jon­nekin hamaan tule­vaisu­u­teen. Näin ei pidä tehdä, kos­ka liiken­nekäyt­täy­tymi­nen muo­vau­tuu eri taval­la, jos joukkoli­ikenne tulee vas­ta joskus. Jos ratik­ka mak­saa 50 miljoon­aa, sen aikaist­a­mi­nen mak­saa kah­den pros­entin reaa­liko­rol­la las­ket­tuna miljoona euroa vuodessa.

Mie­lenki­in­toinen kysymys tääl­lä on, miten alueen läm­mi­tys jär­jestetään. Val­tu­us­to on pon­sit­tanut maaläm­mön puoles­ta, mut­ta noin tiheä asu­tus ei toi­mi ainakaan tont­tiko­htaisel­la maaläm­möl­lä. Keskitetyl­lä ehkä.

Her­ne­saaren kaava

Her­ne­saaren asukasluku on nous­sut joka kier­roksel­la. Kun helikopterikent­tä saati­in pul­laute­tuk­si pois, alueen mah­dol­lisu­udet parani­vat merkit­tävästi. Nyt alueelle suun­nitel­laan 7 600 asukas­ta ja 135 000 k‑m2 toim­i­tilo­ja, lähin­nä palvelu­ja. Alueesta on tulos­sa pait­si asumisen, myös matkailun ja merel­lis­ten palvelu­jen keskus. Alueelle tulee suuri vene­sa­ta­ma ja lai­tu­rit risteilyaluksille.

Kaupun­ki omis­taa maan ja las­kee saa­vansa tästä 400 miljoo­nan euron tont­ti­t­u­lot. Kaa­van toteut­ta­mi­nen mak­saa vähän alle 200 miljoon­aa, joten tämä on kaupun­gin talouden kannal­ta kun­nol­la plussalla.

Alueen liikenne tulee perus­tu­maan kutosen ratikkaan, jon­ka rak­en­t­a­mi­nen on ymmärtääk­seni jo aloitettu.

Pysäköinti­nor­mi on 1/135, mikä toisi alueelle yli 2 000 järkyt­tävän kallista pysäköin­tipaikkaa. Tarkoituk­se­na kuitenkin on, että tämä muute­taan kaa­van ollessa nähtävil­lä, sil­lä tarkoituk­se­na on soveltaa tääl­lä markki­nae­htoista pysäköin­tiä. Vaikea uskoa että 2 000 pysäköin­tipaikalle löy­ty­isi osta­ja, joka on valmis pulit­ta­maan paikas­ta 40 000 euroa tai jotain sinne päin.
Tääl­lä pitäisi oikeas­t­aan soveltaa pysäköin­ti­in mak­simi­normia, kos­ka alueesta tulee täysi liiken­nesump­pu, jos asukkaat innos­tu­vat käyt­tämään autoa paljon. Ris­to Rauta­va on esit­tänyt, että täältä vedet­täisi­in tun­neli Keskus­tatun­neli­in (jos­ta ei ole päätöstä). Jos se mak­saisi vain 200 M€, veisi se koko kaavoitushyö­dyn ja mak­saisi autopaikkaa kohden 100 000 €.
Eteläisen kaupun­gin osan asukkaat pelkäävät alueen aiheut­ta­maa läpi­a­joli­iken­net­tä. Lisäk­si he halu­aisi­vat alueelle enem­män puistoa.

Neljä maankäyt­tö­sopimus­ta

Kaupun­ki perii kaavoitushyö­tynä yhteen­sä run­saat 10 M€.

Käsit­telyssä asun­tokaavo­ja 11 500 uudelle helsinkiläisel­lä. Ensi viikol­la uusi kok­ous ja uudet kujeet.

Lehtisaari: kiinteistöveron korotusta ei voi siirtää maanvuokraan

Helsin­gin ja Van­taan seu­rakun­tay­htymien maan­vuokrapoli­tik­ka Lehti­saa­res­sa on aika sydämetön­tä. Helsin­gin seu­rakun­tay­htymä loiven­si omia vaa­timuk­si­aan, mut­ta Van­taan seu­rakun­tay­htymä suun­nilleen ryöstää vuokralaisiaan.

Kyse on maan­vuokras­ta, joka ylit­tää selvästi markki­navuokran. Jos tont­ti olisi tyhjä, siitä ei olisi mitään edel­ly­tys­tä per­iä sel­l­aisia vuokria kuin nyt per­itään. Mut­ta kun ton­til­la on ker­rosta­lo pant­ti­vank­i­na, maan­omis­ta­ja voi nos­taa vuokran niin korkeak­si, että perii tosi­asi­as­sa vuokraa myös raken­nuk­ses­ta, vaikkei omista sitä. Jos talos­sa olisi pyörät, ei onnistuisi.

Nyt on ilmen­nyt aivan outo aja­tus. Seu­rakun­nat aiko­vat lisätä maan­vuokraan omis­ta­jan mak­set­tavak­si lankea­van kiin­teistöveron. Peruste tähän on, että jos tuot­to­tavoite on 5 % (reaal­i­tuot­toa!), sen tulee olla 5 % myös kiin­teistöveron jälkeen.

Se ei nyt vain ole näin. Tai siis jos on johdon­mukainen tuolle viiden pros­entin tuo­tolle, se pitää laskea ton­tin arvos­ta kiin­teistöveron koro­tuk­sen jäl­keen. Kiin­teistövero nimit­täin las­kee ton­tin arvoa. Jos näin tehtäisi­in, kiin­teistöveron koro­tus ei nos­taisi maan­vuokraa, kos­ka ton­tin arvo lask­isi niin paljon, että se söisi tuon koro­tuk­sen). Ei voi laskea tuot­to­pros­ent­tia ton­tin arvos­ta ennen kiin­teistöveron koro­tus­ta ja lisätä siihen kiin­teistöveroa. Jompikumpi.

Kiin­teistövero on omaisu­usvero ja kuu­luu omis­ta­jan maksettavaksi.

= = = =

Kun tämä Lehti­saari nyt tuli puheek­si, pitää myös kysyä, mik­si seu­rakun­tay­htymät pant­taa­vat kaavoitet­tu­ja tont­te­ja tyhjil­lään? Mik­si niitä ei jo raken­neta? Niistä menee nyt kiin­teistökeinot­telun estämisek­si säädet­ty korotet­tu kiin­teistövero, mikä tulee seu­rakun­tay­htymille kalli­ik­si. Sen on tarkoi­tuskin tul­la kalli­ik­si, kos­ka on vähän ikävä jut­tu pitää raken­nus­maa­ta jouti­laana asun­top­u­las­ta kär­sivässä Helsingissä.

Ton­tit eivät ole kuulem­ma men­neen kau­pak­si. No eivät mene, jos niil­lä on tuol­lainen tuot­to­vaa­timus. Parem­pia aiko­ja tässä tuskin odote­taan, kos­ka tätä parem­pia aiko­ja ei tule. Pikem­minkin maan­omis­ta­jan ajat tästä huononevat, kun Helsin­ki saa lop­ul­ta ton­tin­lu­ovu­tuk­si­in vauhtia.

Korotet­tu kiin­teistövero­pros­ent­ti on 3%/vuosi eli kymme­nessä vuodessa 30 %. Hopi, hopi!

Odote­taanko tässä sitä, että saadaan nuo nykyiset vuokra­sopimuk­set pois pöy­dältä ennen kuin tun­nuste­taan, ettei vapail­la markki­noil­la mak­se­ta tuol­laisia vuokria?

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.3.2018

Pöy­dältä

Tontin­lu­ovu­tuk­sen periaatteet

Aal­to-yliopis­ton tutk­i­jat ovat saa­neet viras­ton ymmärtämään, ettei tont­tien anta­mi­nen hal­val­la raken­nusy­htiöille alen­na asun­to­jen hin­taa sen­til­läkään, mut­ta lisää kyl­lä raken­nus­li­ik­keen voittoja.

Kaupun­ki pain­ot­taa ton­tin luovuk­sis­sa vuokraamista myymisen sijas­ta. Se tuot­taa kaupungille huo­mat­ta­vat vuokrat­u­lot jatkos­sa. Vuokraamisen puoles­ta puhuu se, että maakun­tien poli­itikot vaa­ti­vat kiin­teistövero­tuot­to­jen jakamista kaikkien kun­tien kesken tasan. Maan­vuokrat­u­lot nyt tois­taisek­si jäävät kun­nalle itselleen.

Tarkoi­tus on, että myös vuokra­totit kil­pailute­taan. Yksi mah­dol­lisu­us tehdä tämä on kyn­nys­ra­hak­il­pailu, jos­sa vuokra on kiin­teä, mut­ta vuokra­sopimuk­ses­ta maksetaan.

Maja­Ma­ja Oy:n mökkikylä Nuottasaareen

Tämä han­ke meinat­ti­in kaataa jo viime lau­takun­nas­sa, mut­ta se päädyt­ti­in lait­ta­maan pöy­dälle. Olisi hyvä kehit­tää merel­listä matkailua Helsingis­sä, mut­ta vuosaare­laiset pitäi­sivät saaren mielel­lään omas­sa käytössään.

Lausun­to Atte Har­jan­teen val­tu­us­toaloit­teesta Van­hankaupun­gin padon purkamisesta

Pan­ti­in viimek­si pöy­dälle, jot­ta vas­tae­hdo­tus saataisi­in muokatuk­si loogiseksi.

Kaisaniemen puis­to­su­un­nitel­man lähtökohdat

En ollut lau­takun­nas­sa, kun tätä käsitelti­in, joten en tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöydälle.

Jätkäsaaren palveluko­rt­telin ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­te­lyn ratkaiseminen

Tästäkään en tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöy­dälle. Täl­lainen eri kohtei­den pake­toin­ti yhteen kil­pailu­un on kyl­lä kovin läpinäkymätön­tä sen suh­teen, mikä tässä sub­ven­toi mitäkin vai sub­ven­toiko mikään.

Han­ke on mielenkiintoinen.

Uudet asi­at

Maankäyt­tö­sopimuk­sen tekem­i­nen Työn­jo­hta­jankatu 1:n kanssa

Teol­lisu­uskaa­va muute­taan asun­tokaavak­si, mikä tuot­taa maan­omis­ta­jalle huo­mat­ta­van kaavoitushyö­dyn ja näistä kaupun­ki perii osan hyödys­tä itselleen. Tässä tapauk­ses­sa seit­semän miljoon­aa euroa. Omis­ta­ja kieltäy­tyi ensin mak­samas­ta, ja kaupun­ki irroit­ti ton­tin kaava­muu­tok­ses­ta. Nyt näyt­tää mieli muut­tuneen. [KORJAUS: OLIN YMMÄRTÄNYT TÄMÄN VÄÄRIN. KYSE ON KAAVOITUSHYÖDYN LEIKKAUKSEEN ALUNPERINKIN SUOSTUNEESTA. LUULIN, ETTÄ NE TONTIT ON JO KÄSITELTY. SE YKSI TONTTI ILMEISESTI PYSYY RAJATTUNA KAAVAMUUTOKSEN ULKOPUOLELLE ELI PYSYY VARASTONA.]

Gunil­lantien ja Rei­her­in­tien kul­man kaava.

Tämä tulee lausun­nol­ta eikä siihen esitetä merkit­täviä muu­tok­sia. Kojamo väit­tää tekevän­sä tähän kohtu­uhin­taista asum­ista. Mitenkähän se kohtu­uhin­taisu­us toteu­tuu asukkaan kannal­ta? Aika kova on autopaikkavaa­timus, 1/100k‑m2 aika lähel­lä tule­vaa ratikkapysäkkiä. Kun me olemme tämän täl­laise­na lähet­täneet lausun­nolle, täl­laise­na me tämän myös hyväksymme.

Lisää kaupunki­fil­lare­i­ta

Kaupunki­fil­lar­iverkko laa­je­nee itään ja pohjoiseen. Yksi­tyisko­hdista päät­tää HKL. Jär­jestelmä on ollut niin suosit­tu, ettei siihen varat­tu­ja raho­ja ole saatu käyte­tyk­si, kos­ka käyt­täjä­mak­su­ja on tul­lut bud­je­toitua enem­män. Kaut­ta piden­netään niin, että se alkaa huhtiku­un 3. ja päät­tyy lokaku­un lopulla.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.2.2019

Pöydältä

Laa­jasa­lon ratikkakortteli

Ratik­ka tarvit­see varikon. Paikalliset asukkaat halu­aisi­vat sen muualle, mut­ta muualle ei mene kisko­ja. Sik­si he halu­si­vat myös kiskot Hert­toniemeen ja sieltä vielä pohjoiseen. Tähän on tulos­sa päälle asuntoja.

Laa­jasa­lon ratikkako­rt­telien hintakilpailu

Ihmettelin kovasti tätä kil­pailu­muo­toa, jos­sa hin­ta määritel­lään pros­ent­teina asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta. Siitä tulee haitalli­nen rak­en­tamisen laatu­vero, jota esimerkik­si aka­teemisel­la talous­blogilla on arvostel­tu voimakkaasti. Esit­telijä perusteli tätä sil­lä, että toteu­tus on vuosien päässä eivätkä raken­nus­li­ik­keet uskalla antaa euromääräisiä tar­jouk­sia – tai jos uskalta­vat, anta­vat matalia. Ongel­ma olisi ratkaistavis­sa sit­o­ma­l­la tämä asun­to­jen myyn­ti­hin­tain­dek­si­in, mut­ta tähän hätään en saa tästä toimi­vaa esi­tys­tä tehdyksi.

Ton­tin­lu­ovu­tuk­sen linjaukset

Tämä on selostet­tu aiem­min. Suuri paran­nus nykyiseen, joskaan en ymmär­rä, mik­si houkut­tele­vim­mat ton­tit myy­dään eikä vuokra­ta, kuten muut. Helsin­ki siir­tyy pääasi­as­sa vuokraa­maan tont­te­ja myymisen sijas­ta, mikä on järkevää, kos­ka raha on kaupungille hal­paa. Tätä puoltaa jopa talous­te­o­reet­ti­nen näke­mys siitä, että kos­ka kaik­ki liik­keel­lä ole­va raha on lainaa, on parem­pi, että lainaa ottaa yhteiskun­ta kuin sijoi­tus­ra­has­tot voimakkaal­la velkavivulla.

Alueen varaami­nen Nuot­tasaa­res­sa Maja­ma­ja Oy:lle mökkikylän suun­nit­telua varten

Alueelle on tulos­sa 30 vuokrat­tavaa mökkiä eli keskikokoinen hotel­li. On hyvä, että Helsin­gin saaris­toa avataan matkailua varten. Tule­vaa ekol­o­gista lomailua on, että loma­lle men­nään metrol­la. Man­tereen puolelle on kaavail­tu kah­ta omakoti­tont­tia, mitä min­un on lievästi san­ot­tuna vaikea ymmärtää.

Vuosaare­laiset eivät pidä tästä. Yritän selvit­tää, onko tässä kyse sel­l­ais­es­ta ympäristörikok­ses­ta kuin he sanovat. Olen kuul­lut vuosaare­laisil­ta sekä han­ket­ta puoltavia että sitä vas­tus­tavia kantoja.

Lausun­to Atte Har­jan­teen aloit­teesta koskien Vanhankaupunginkosken padon purkamisen kan­nat­tavu­ut­ta ja suunnittelua.

Patoa ei voi pois­taa niin, että joken pin­ta las­kee metre­jä ja joki muut­tuu puroksi.

Uusia asioita

Kaisaniemen­puis­ton puis­to­su­un­nitel­man lähtöko­h­dat ja tavoitteet

Puista on jotenkin rän­sistyneen oloinen, joten se kaipaisi kasvo­jen koho­tus­ta. Se tarvit­sisi myös jotain pysyvää toim­intaa – vaik­ka teras­sikahvi­lan – kos­ka alue on sel­l­ainen, etteivät nuoret naiset uskalla oikaista puis­ton läpi.

 

Län­sisa­ta­man Jätkäsaaren palveluko­rt­telin ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­te­lyn ratkaiseminen

Kort­teli menee YIT:n johta­man kon­sor­tion (mukana myös A‑Kruunu Oy, Asun­tosaatiön Asum­isoikeus Oy., NAL asun­not OY) toteutet­tavak­si. Mie­lenki­in­toinen kon­sep­ti. Tämä ton­tin­lu­ovu­tus­menet­te­ly on läpinäkyvyy­den kannal­ta aika ongel­malli­nen, kos­ka ei oikeas­t­aan tiede­tä, mitä mikin käyt­tö­muo­to oikein mak­saa, kos­ka kokon­aisu­us ratkaisee kil­pailun. Mut­ta kil­pailu perus­tuu kaupung­in­hal­li­tuk­sen vuon­na 2015 tekemään päätök­seen, joten täl­lä mennään.

Helsinkiläis­ten liikun­ta­tot­tumuk­set 2018

Mitään suur­ta muu­tos­ta ei vuo­den sisäl­lä ole tapah­tunut. Käve­lyä ja jalankulkua oli enem­män kuin viimek­si, kos­ka sää oli haas­tat­telu­a­janko­htana (4.9. – 12.10.) parem­pi kuin edel­lisenä vuon­na. Kan­takaupunki­lais­ten tekemistä matkois­sa fil­lari ohit­ti henkilöau­ton.  Metron käyt­tö oli lisään­tynyt, tietysti.

Kan­takaupunki­lais­ten matkat jakautuivat:

Käve­ly 45 %
Ratik­ka 16 %
Fil­lari 11 %
Bus­si 10 %
Henkilöau­to 9 %
Metro 7 %
Juna 1 %
Tak­si 1%

Helsinkiläi­sistä 90 pros­en­til­la on HSL:n lip­pu. Näistä 59 % käyt­tää arvoa ja 44 %  kausilip­pua ja lop­ut koul­u­lais­lip­pua tai vapaalippua.

Ammatin takia päivän aika liikkui henkilöau­tol­la 3 % vastaajista.

SUMP-indikaat­torit (Sus­tain­able mobil­i­ty program) 

Kan­sain­vä­li­nen ver­tailu kaupunkiliikenteestä

Helsin­ki sai täy­det 10 pis­tet­tä kevyen liiken­teen olo­suhteista, julkisen liiken­teen edullisu­ud­es­ta ja ruuhkien vähäisyy­destä. Huonoim­mat pis­teet tuli­vat ener­giate­hokku­ud­es­ta, melus­ta, toim­into­jen sekoit­tuneisu­ud­es­ta ja turvallisuudesta.

Myyn­tipe­rustei­den vahvis­t­a­mi­nen  kovan rahan vuokra-asun­to­ton­tille Jätkäsaa­res­sa.

Tämä siis vielä ilman tar­jouskil­pailua sijoi­tus­tarkoituk­si­in ruotsinkieliselle säätiö- ym. pääo­ma­lle. 1 500 €/k‑m2. Ton­til­la on sijain­ti­in näh­den tolku­ton autopaikkavelvoite ajatellen, että han­ke on vuokrat­aloko­hde Jätkäsaa­res­sa: 6 autopaikkaa kym­men­tä asun­toa kohden. Näin sitä liiken­nesump­pua raken­netaan. Minus­ta mei­dän pitäisi alkaa perua Jätkäsaaren ylim­i­toitet­tua (sekä kysyn­tään että liiken­ney­hteyk­si­in näh­den) autopaikkanormia. Markki­nae­htois­es­ti noi­ta ei toteutet­taisi, merk­it­see­hän se noin 30 000 euron hin­tal­isää asun­toa kohden. En tule ole­maan tuos­sa vai­heessa enää kok­ouk­ses­sa, mut­ta jos olisin, esit­täisin palaut­tamista niin, että autopaikko­jen lukumäärää alen­netaan ja ton­tin hin­taa vas­taavasti korotetaan.

Tässä vain näyte lis­tan 28 asiasta.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.2.2019

En ole menos­sa lau­takun­taa, vaan Mikko Särelä menee. Sik­si tämä selostus on kur­sori­nen. Hyp­pään pöy­däl­lä ole­vat asi­at tyystin yli. Myös paljon sel­l­aista, johon min­ul­la ei ole sanomista.

Vallilan­laak­son ratikan asemakaava

Tämä palaa lausun­tok­ier­roksen jäl­keen jok­seenkin muut­tumat­tomana. Lausun­tok­ier­roksel­la vas­tustet­ti­in koko ratikkaa ja lisäk­si siir­to­la­pu­u­tarhan avaamista läpikululle.

Toiv­ot­tavasti lapio menee maa­han nopeasti.

Laa­jasa­lon ratikkako­rt­telin asemakaava

Kun tulee ratik­ka, tarvi­taan myös varikko. Tämä on paikallis­es­ti kovin kiis­tanalainen päätös. Varikon päälle tulee asun­to­ja, jopa 11-ker­roksi­nen torni. Uusia asukkai­ta tulee 900. Kaavaa vas­taan on voimakas­ta vas­tus­tus­ta, mut­ta ratik­ka tarvit­see varikon ja asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen varikon päälle on hyvin kannatettavaa. .

Ratikkako­rt­telin asun­to­jen hintakilpailu

Kalli­iden raken­nuskus­tan­nusten vuok­si nämä ovat kaik­ki kovan rahan asun­to­ja. Hin­tak­il­pailu toteutetaan pros­ent­teina asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta omis­tusasun­to­jen mukaan. Vuokrat­alot­jen ton­tit luovute­taan arvio­hin­nan perus­teel­la ilman hintakilpailua.

En hyväksy kumpaakaan. Aka­teemises­sa talous­blo­gis­sa pan­ti­in aikaan aivan palasik­si tämä pros­ent­ti­hin­ta, kos­ka se on ylimääräi­nen hait­tavero laadulle. Jos par­ket­ti­lat­tia mak­saa 1000 €, sen hin­ta nouseekin 1300 euroon, jos hin­ta on pros­ent­te­ja neliövuokrasta.

Molem­mat, sekä omis­tus- että vuokrat­alo­ton­tit pitäisi minus­ta myy­dä rehellisen tar­jouskil­pailun perustel­la, ellei niitä sit­ten uusien hyväksymistä vaille ole­vien peri­aat­tei­den mukaises­ti vuokra­ta. Sil­loinkin vuokra­sopimus pitäisi huutokaupata.

Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­misen linjaukset

Ilmas­ton­muu­tos voi lisätä rankkasatei­ta (hulevesio­hjel­ma), nos­taa meren pin­taa (vaa­timuk­set kaavoituk­selle), lisätä kuiv­u­us­jak­so­ja ja tuot­taa kuumia hellejaksoja.

Näistä vähiten huolestunut olen helle­jak­soista. Voi tul­la pitkäkestoisia yli 30 asteen hel­teitä ja jopa 35 astet­ta. 90 pros­ent­tia maail­man ihmi­sistä altistuu sel­l­aisille jo nyt. Uskali­aat suo­ma­laisetkin ovat käyneet kokeile­mas­sa niitä kesälomil­laan. Ateenas­sa tap­pa­va ongelma.

Han­k­in­tas­trate­gia

Onnek­si en ole menos­sa kok­ouk­seen. Peri­aat­teessa todel­la tärkeä paperi. Jot­ta luot­ta­mus­miehenä voisi tuo­da tähän mitään konkreet­tista kon­tribuu­tio­ta, asi­aan pitäisi paneu­tua ainakin viikko täysipäiväis­es­ti. Suuri osa tästä on sel­l­aista, että vas­tuu kuu­luu virkamiehille. Han­k­in­to­jen vas­tu­ullisu­us nyt esimerkik­si on enem­män poli­it­ti­nen kysymys.

Laut­tasaa­res­sa korote­taan kah­ta kerrostaloa

Luoteisväylä 14 ja Kata­ja­har­jun­tie 2–4 . (Kyseessä ole­va Luoteisväylä sijait­see siis Helsin­gin Lauttasaaressa.)

Vuokrat­tavia lomamökke­jä Vuosaaren Nuottasaareen

Maja­Ma­ja rak­en­taa 30 mökkiä. Helsin­gin upea saaris­to tulee käyt­töön askel askeleelta.

 

 

 

Teimme valtuustoaloitteen Yliopiston metroaseman Liisankadun sisäänkäynnistä

Jätin eilisessä kaupung­in­val­tu­uis­ton kok­ouk­ses­sa aloit­teen Yliopis­ton metroase­man pohjoisen sisäänköyn­nin avaamis­es­ta Liisankadu, Unioninkadun ja Kaise­niemenkadun risteyk­seen. Se paramn­taisi kru­u­nun­hakalais­ten liiken­ney­hteyk­siä merkit­tävästi. Olimme sopi­neet tästä Ris­to Rauta­van (kok) kanssa. Aloit­teeseen tuli 44 allekir­joi­tus, mikä on siis val­tu­us­ton enemmistö.

Alo­lite kuu­luu näin.

Yliopis­ton metroase­man suun­nitelmi­in on alus­ta pitäen kuu­lunut pohjoinen sisäänkäyn­ti, joka sijoit­tuu Liisankadun ja Unioninkadun risteyk­seen. Siihen liit­tyy myös tun­neli Unioninkadun ja Kaisaniemenkadun ali Kaisaniemen puis­toon. Sisäänkäyn­nin vaa­ti­mat tilat on suurim­mal­ta osin louhit­tu niin, ettei sisäänkäyn­nin avaami­nen häir­it­sisi metroliikennettä.

Pohjoinen sisäänkäyn­ti lyhen­täisi mat­ka metroase­malle suurim­mas­ta osas­ta Kru­u­nun­haan asuinko­rt­telei­ta ja huo­mat­tavalle osalle työ­paikoista noin 250 metril­lä ja pois­taisi kah­den valo-ohjatun risteyk­sen ylit­tämisen, jol­loin aikasäästök­si tulisi val­oista ja käve­lynopeud­es­ta riip­puen 3,5 min­uutista 5 minuuttiin.

Metroase­man pohjoinen sisäänkäyn­ti paran­taisi olen­nais­es­ti Kru­u­nun­haan joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ja lisäisi metron käyt­töä. Metro on muut­tuvil­ta kus­tan­nuk­sil­taan joukkoli­iken­nemuodoista edullisin.

Vas­tates­saan vuon­na 2015 samaa asi­aa koske­vaan val­tu­utet­tu Otso Kivekkään pon­teen, kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta piti pohjoisen sisäänkäyn­nin avaamista kan­nat­ta­vana investointi­na, vaik­ka vain viides­osa metroase­man käyt­täjistä val­it­sisi pohjoisen sisäänkäyn­nin. Matkus­ta­jien aikahyö­tynä oli tässä laskel­mas­sa 9 euroa tunnissa.

Edel­lä ole­van perus­teel­la me allekir­joit­ta­neet val­tu­ute­tut esitämme, että kaupun­ki ryhty­isi toimi­in Yliopis­ton metroase­man pohjoisen sisäänkäyn­nin avaamiseksi.

= = =

Ker­ran vuosi­tuhan­nes­sa pitää val­tu­ute­tun tehdä val­tu­us­toaloite. Min­ul­ta on tämän vuosi­tuhan­nen aloite vielä tekemät­tä, mut­ta nyt sekin on siis korjattu. 🙂

Näitä puut­tuvia sisäänkäyn­te­jä on muual­lakin. Ase­man metroase­mal­ta pitäisi olla yhteys tois­es­ta päästä Man­ner­heim­intielle, Sörnäis­ten metroase­mal­ta Torkke­lin­mäen kohdal­la (vähän korkeuseroa!) ja Ruo­ho­lah­den metroase­mal­la lähempänä Jätkäsaar­ta sekä Kulosaaren metroase­mal­la pohjoinen sisänkäyn­ti nyt esimerkik­si. En tunne, mikä olisi valmius niiden toteuttamiseen.

Miksi asumistukimenot kasvavat

Suomes­sa käytetään paljon rahaa asum­is­tu­keen, kos­ka val­tio halu­aa tukea köy­hiä säästeliäästi. Muual­la esimerkik­si työt­tömyysko­r­vauk­set ovat paljon korkeampia, mut­ta niistä pitääkin mak­saa myös tavanomaiset asuinmenot.

Meil­lä asumis­es­ta kor­vataan erik­seen, jot­tei rahaa menisi ”hukkaan”. Korkeam­paa työt­tömyysko­r­vaus­ta saisi­vat myös van­hempi­en­sa luona asu­vat peräkam­marin pojat, omis­tusasun­nos­sa asu­vat ja töis­sä ole­van työt­tömän puoliso.

Taku­ueläke 782 euroa ei riit­täisi mihinkään, jos siitä pitäisi mak­saa myös asum­i­nen. Säästää paljon, että vuokral­la asu­van vähim­mäiseläk­keestä melkein puo­let on asum­is­tukea. Monel­la eläkeläisel­lä on vela­ton omistusasunto.

Asum­is­tuki­menot ovat kas­va­neet roimasti viime vuosi­na. Osa tästä on näen­näistä. Opin­totuen asum­is­lisä lopetet­ti­in ja opiske­li­jat siir­ret­ti­in yleisen asum­istuen piiriin.

Eniten asum­is­tukea on lisän­nyt vuokral­la asumisen suo­sion kasvu. Val­tio ei tässäkään jää vält­tämät­tä tap­pi­olle, kos­ka vuokral­la asum­i­nen toisaal­ta tuot­taa val­ti­olle enem­män vero­tu­lo­ja kuin omis­tusasum­i­nen. Vuokrat­u­losta mak­se­taan veroa, asun­to­tu­losta ei makseta.

Vuokrien nousu sen sijaan ei ole lisän­nyt asum­is­tuki­meno­ja juuri lainkaan. Yksinäiseltä henkilöltä korkein hyväksyt­ty vuokra Helsingis­sä on 508 euroa, eikä niin halpo­ja asun­to­ja ole ollut markki­noil­la aikoi­hin. Jos vuokra nousee 600 eurosta 700 euroon, asum­is­tu­ki mak­se­taan edelleen, kuin vuokra olisi 508 euroa.

Niin­pä asum­is­tu­ki ei myöskään nos­ta vuokria sen enem­pää kuin nos­taisi palkko­jen nousu tai työt­tömyysko­r­vauk­sen korottaminen.

Toimeen­tu­lo­tu­ki on asia erik­seen. Se kor­vaa käytän­nössä ihan mil­laisia asum­is­meno­ja tahansa, minkä vuokranan­ta­jat hyvin tietävät. Kelal­la on kyl­lä ohjeel­liset enim­mäisvuokrat, jot­ka ovat ensik­sikin paljon asum­istuen mak­sime­ja korkeam­mat, minkä lisäk­si joka toiselle toimeen­tu­lo­tuki­a­sukkaalle hyvitetään vuokraa yli näi­denkin rajo­jen. Se todel­la vaikut­taa markki­navuokri­in. On kyl­lä velvol­lisu­us hakea halvem­paa asun­toa – vain omas­ta kun­nas­ta – mut­ta jos ei löy­dä niin ei löydä.

On ollut kallis moka hyväksyä toimeen­tu­lotues­sa niin korkei­ta vuokria kuin on hyväksyt­ty. Virheen kor­jaami­nen on vaikeaa, kos­ka eivät markki­navuokrat heti lask­isi ja siinä välis­säkin pitäisi asua.

Mik­si työt­tömien ja tulot­tomien asum­ista pitää tukea kalli­iden vuokrien Helsingis­sä, vaik­ka asun­toi­hin voisi muut­taa Helsinki­in töi­hin tule­via? Muut­to­tap­pioalueil­ta löy­ty­isi halpo­ja asun­to­ja, mut­ta sinne karkotet­tu työtön on tuomit­tu työt­tömäk­si loppuiäkseen.

Voidaan tietysti kysyä, mik­si toimeen­tu­lotuen asi­akas­ta ei voi velvoit­taa hake­maan halvem­paa asun­toa kehyskun­nista. Sen sijaan pieni­palkkaiset joutu­vat hakeu­tu­maan kehyskun­tien halvem­pi­in asun­toi­hin. Kyse on kun­tien välis­es­tä oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Kehyskun­nat tuskin oli­si­vat ilah­tunei­ta siitä, että Helsin­ki lähet­täisi sosi­aal­i­toimen asi­akkaansa hei­dän niskoilleen.

Entä jos raken­net­taisi­in vain lisää ARA-asun­to­ja? Tämä ei ole sen halvem­pi tie. Vaik­ka ARA-asun­to­jen halvem­mat vuokrat eivät näy kun­tien menoina, menete­tyt tulot ovat aivan sama asia. Ei ole ole­mas­sa ilmaista hal­paa asun­toa. ARA-asun­to­jen vuokratu­ki on menoa samal­la taval­la kuin asum­is­tukikin. Lisäk­si se kohdis­tuu paljon epä­tarkem­min, kos­ka kun asun­non on ker­ran saanut, sen saa pitää, vaik­ka tulot kuin­ka nousisivat.

Asun­top­u­laan ja korkeisi­in vuokri­in ei ole muu­ta ratkaisua kuin rak­en­taa lisää asun­to­ja. Kun rak­en­t­a­mi­nen maakun­nis­sa hiipuu, pitäisi kap­a­siteet­tia saa­da siir­tymään pääkaupunkiseudulle asun­top­u­laa helpottamaan.

Helsingin linjaukset tontinluovutuksista

Pitkän, suo­ras­taan vuosien valmis­telu­jen jäl­keen kaupun­ki on saanut valmi­ik­si lin­jauk­set ton­tin­lu­ovu­tuk­sen peri­aat­teik­si. Lop­ul­takin. Ne ovat tänään ensim­mäisen ker­ran kaupunkiym­päristölau­takun­nan listalla.

Kaupun­ki on suuri maan­omis­ta­ja. Sil­lä on mil­jar­di­en arvos­ta maa­ta. Ei ole aivan vähäpätöi­nen asia, mil­lä perusteil­la näitä luovute­taan esimerkik­si asun­to­tuotan­toon. Perus­teet ovat jääneet myös ajas­ta jäl­keen. Joskus ennen rak­en­t­a­mi­nen oli kaikkea muu­ta kuin markki­nae­htoista. Sil­loin raken­nus­maa­ta luovutet­ti­in kavereille – aikanaan tas­a­puolis­es­ti esimerkik­si Satolle ja Hakalle sop­uhin­taan. Sop­uhin­ta välit­tyi myös jos­sain määrin asun­to­jen myyn­ti­hin­noik­si. Sit­tem­min yleishyödyl­lisyy­den ja kohtu­ullisu­u­den aja­tus on kaikon­nut raken­nus­li­ikkeiltä, minkä seu­rauk­se­na ton­tin hin­nal­la ei ole mitään vaiku­tus­ta asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin vaan ain­oas­taan raken­nus­li­ik­keen voittoihin.

Nyt on todet­tu, että kaupun­gin on järkevää yrit­tää saa­da omis­ta­mas­taan maas­ta hyvä hin­ta sen sijaan, että lihot­taisi raken­nus­li­ikkeitä. Ihan per­ille tämäkään ajat­telu ei ole men­nyt. Perusteluis­sa pelätään yhä, että suurten raken­nus­li­ikkei­den kiin­nos­tus rak­en­taa Helsinkiä hiipuu, jos kil­pailu nos­taa tont­tien hin­nat liian korkeiksi.

Huu­tokaup­pa tai tar­jouskil­pailu nos­taa hin­nan niin korkeak­si, että kiin­nos­tus­ta vielä on, mut­ta ei sitä korkeam­mak­si. Espoon yri­tys per­iä kiin­teähin­taista kaavoitus­mak­sua sen sijaan on johtanut siihen, että Suurpel­to esimerkik­si on jäänyt keskeneräiseksi.

Kaupun­ki ryhtyy myös pääsään­töis­es­ti vuokraa­maan tont­te­ja, ei myymään. Se on hyvä. Kaupun­ki saa rahaa halvem­mal­la kuin yksi­tyiset, joten kaupungilla on puolel­laan suh­teelli­nen etu omistamiseen.

Tästä on kuitenkin poikkeus: erit­täin atrak­ti­iviset ton­tit myy­dään tar­jouskil­pailun perus­teel­la. En vieläkään ymmär­rä mik­si. Minä kan­nat­taisin vuokraus­ta kyn­nys­ra­hal­la, joka kyn­nys­ra­ha huu­tokau­pataan. Mikään tont­ti ei ole koskaan lop­pu­un jalostet­tu, eivät edes Kata­janokan kär­jen ton­tit, joiden eteen raken­netaan nyt asun­to­ja 2000 asukkaalle. Tämä saat­taa johtua siitä, että meil­lä ton­tin myyn­ti­hin­nan ja vuokran väli­nen suhde on väärä.

Helsin­ki perii vuokraa asuin­ton­teista 4 % vuodessa ton­tin arvos­ta las­ket­tuna ja liike­ton­teista 5 %. Nämä ovat siis reaa­liko­rko­ja, kos­ka vuokrat on sidot­tu hin­tain­dek­si­in. Kos­ka Helsin­ki ei osta tont­ti­maa­ta vaan myy ja vuokraa, tuo korkokan­ta määrää itse asi­as­sa sen, mikä on ton­tin myyn­ti­hin­ta. Neljän pros­entin korkokan­nal­la se on 25 x vuo­sivuokra ja viiden pros­entin korkokan­nal­la 20 x vuo­sivuokra. Minus­ta tässä käytetään aivan liian korkeaa korkokan­taa. Sik­si maan myyn­ti­hin­nat ovat liian matalia.

Kun maan myyn­ti­hin­nat ovat liian matalia, virhe kor­jataan sil­lä, ettei kaupun­ki myy maa­ta vaan vuokraa. Van­ho­ja vuokra­sopimuk­sia uusit­taes­sa käytetään muka neljän pros­entin korkokan­taa, mut­ta tosi­asi­as­sa maan hin­ta arvioidaan puolek­si todel­lis­es­ta arvos­ta. Sama pätee uud­is­tuotan­nos­sa. Osa ton­teista myy­dään tar­jouskil­pailun perus­teel­la. Viere­inen tont­ti vuokrataan, mut­ta maan arvok­si on pan­tu paljon pienem­pi luku, kos­ka vuokras­ta tulisi muuten kohtu­u­ton. Jos käytet­täisi­in kah­den pros­entin korkokan­taa, voitaisi­in puhua oikeista hin­noista. Mut­ta jos on siir­ryt­ty myymis­es­töä vuokraamiseen, ali­hin­taiselle myyn­ti­hin­nal­la ei ole enää merkitystä.

Suurin osa asun­to­tuotan­nos­ta Helsingis­sä on hin­tasäädel­tyä. Sen osalta ton­tin hin­nan vaiku­tus on eri­lainen. Siinä ton­tin vuokra menee suo­raan asumiskus­tan­nuk­si­in. Kuin­ka paljon kaupun­gin tulee sub­ven­toi­da matalil­la ton­tin­vuokril­la HITAS- ja ARA-tuotan­toa, on sit­ten taas toisen pähkäi­lyn aihe.

Se, että kaupun­ki saa raken­nus­maas­ta jatkos­sa enem­män rahaa, johtaa lop­ul­ta asun­to­jen hin­to­jen alen­tu­miseen, tai ainakin voisi johtaa. Asun­to­tuotan­non puol­lonkaula on tont­tien saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisik­si. Malmin lento­ken­tän puo­lus­ta­jat ovat ansiokkaasti tuoneet esille, kuin­ka kallista tämä on Malmil­la ker­tomat­ta, ettei se muual­la ole sen halvem­paa. Mitä korkeam­mat ovat kaupun­gin tulot ton­teista, sitä nopeam­min kaupun­ki pystyy rak­en­ta­maan infraa ja luovut­ta­maan tontteja.

Kaupun­gin on myös hyväksyt­tävä, että suh­dan­tei­den heiken­tyessä tont­tien hin­nat voivat laskea aivan olen­nais­es­ti. Tämän on annet­ta­va tapah­tua sen sijaan, että alet­ta­sisi­in pan­ta­ta tont­te­ja. Markki­nahin­nan pyytämi­nen ton­teista ei nos­ta asumiskus­tan­nuk­sia, mut­ta tont­tien pant­taami­nen nos­taa. On yleisen edun mukaista pitää asun­to­tuotan­to Helsingis­sä tasaisen korkeana suh­dan­teista riippumatta.

Hotel­li­tont­te­ja ja mui­ta elinkei­noelämää palvele­via tont­te­ja Helsin­ki luovut­taa markki­nahin­to­ja halvem­mal­la (siis ver­rat­tuna siihen, että ton­tille tulisi jotain tuot­tavam­paa kuin hotel­li). Näin tekevät kaik­ki kun­nat. En tiedä, onko tämä järkevää, mut­ta yksin ei Helsin­ki voi tästä luopua.

= = =

Ton­tin luovu­tus­pe­ri­aat­tei­ta valmis­tel­lessaan kaupun­ki tilasi asi­as­ta selvi­tyk­sen myös Aal­to-yliopis­ton talousti­etei­den laitok­selta. Tämä on hyvää yhteistyötä julkisen hallinnon ja yliopis­to­jen välillä.

 

Kaupunki hoitaa 8 miljardin arvoisia kiinteristöjään huonosti — ratkaisuna yhtiöittäminen

Helsin­gin kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa käsitelti­in tänään kiin­teistös­trate­giaa. Kiin­teistöl­lä tarkoite­taan raken­nuk­sia, ei tont­ti­maa­ta. Asi­akir­ja ei ole aivan vähäpätöi­nen, kos­ka Helsin­gin kaupun­ki omis­taa raken­nuk­sia kahdek­san mil­jardin euron edestä, joista puo­let on kouluja.

Helsin­ki on huono kiin­teistö­jen omis­ta­ja. Erään yksi­tyisen lukion edus­ta­ja haukkui min­ulle ker­ran Helsin­gin kouluki­in­teistö­jen ylläpi­don pataluhak­si. He ylläpitävät kor­jaa­mal­la sitä vuosit­tain. Helsin­ki laimin­lyö vuosit­taiset kor­jauk­set, kunnes koulu on pakko pan­na kalli­iseen perusko­r­jauk­seen tai purkaa.  Näin Helsin­ki joutuu käyt­tämään koului­hin­sa lop­ul­ta rahaa paljon enem­män. Kor­jausvelkaa kaupun­gin raken­nuk­sis­sa on järkyt­tävät 1,25 mil­jar­dia euroa. Sen takia moni raken­nus on myös päästet­ty homehtumaan.

Kalli­iseen perusko­r­jauskun­toon ajet­tu­jen raken­nusten ohel­la monia kaupun­gin omis­tamia talo­ja on myös tuhoutunut, esimerkik­si puuhuviloi­ta, joi­ta jostain syys­tä myös omis­te­taan – ja siis tuo Peli­man­nin koulu Maununnevalla.

Yri­tyk­set hoita­vat paremmnin, kos­ka niiden päätök­sen­tekoa ei ole kahlittu 

Yksi­tyiset hoita­vat kiin­teistöjä paljon parem­min. Kan­nat­taisiko kaupun­gin siis myy­dä esimerkik­si koulun­sa yksi­ty­isille ja vuokra­ta ne takaisin? Tässä ratkais­us­sa on se ongel­ma, että yksi­ty­is­ten käsi­tys pääo­ma­lle vaa­dit­tavas­ta tuot­to­pros­en­tista on jotain aivan muu­ta kuin on rahan hin­ta kaupungille. Yksi­ty­is­ten pitää olla todel­la paljon parem­pia, jot­ta tämä kannattaisi.

Kaupun­ki ei hoi­da kiin­teistöjään näin huonos­ti sik­si, että virkamiehet ovat tyh­miä vaan kos­ka jär­jestelmä on tyh­mä. Samas­ta syys­tä monel­la muul­lakin kun­nal­la on saman­laisia ongelmia omien raken­nusten­sa kanssa.

Kun yri­tys huo­maa, että sen omis­ta­ma raken­nus vaatii kor­jaus­ta, se menee pankki­in, lainaa rahaa ja panee raken­nuk­sen kun­toon. Ajois­sa tehty kun­nos­tus tulee paljon halvem­mak­si kuin liian myöhään tehty. Kaupun­gin on pan­ta­va määrära­ha ensin kol­men vuo­den talous­su­un­nitel­maan ja ehkä sit­ten joskus talousarvioon. Punakynä on pyyhkinyt sen yli mon­ta ker­taa ennen kuin rahat on myön­net­ty, kos­ka kor­jaus­ra­ha kil­pailee uuden päiväkodin vält­tämät­tömän perus­tamisen kanssa ja kos­ka bud­jetista vas­taa­vat vah­ti­vat bud­jetin vuo­tu­ista investoin­timäärära­haa. Tämän seu­rauk­se­na kor­jausvel­ka on siis jo 1,25 mrd. Tämä kor­jaus­ra­han vah­timi­nen on hölmöä, kos­ka siinä, että vält­tämätön­tä kor­jaus­toimen­pidet­tä lykätään, ei ole taloudel­lista järkeä. Menot eivät lisään­ny siitä, että kor­jauk­set tehdään oikea-aikaises­ti, vaan vähenevät.

Kus­tan­nus­pe­rustei­sis­sa vuokris­sa ei ole mitään järkeä

On toinenkin ongel­ma. Vuokraa­ja, koulu­jen osalta Kasko (kas­va­tus ja koulu­tus) ei halua, että koulu­ja kor­jataan ennen kuin on ihan pakko. Se nimit­täin nos­taa Kaskon Kymp-toimi­alalle mak­samaa sisäistä vuokraa, joka taas on muista ope­tus­menoista pois.

Aikanaan oli päät­tämät­tä tästä sisäis­ten vuokrien käyt­töön oto­s­ta. Sil­loin oli tarkoi­tus, että hallintokun­nil­ta per­itään raken­nuk­sista markki­navuokraa. Nyt markki­navuokra onkin muut­tunut kus­tan­nus­pe­rusteisek­si vuokrak­si, ja se on aivan eri asia. Kympin tulee per­iä kouluista vuokraa sen perus­teel­la, mitä vuokraa­ja saa eikä sen perus­teel­la, mitä se on Kympille mak­sanut. Siis käyt­töar­vos­ta, ei kus­tan­nuk­sista. Tämä ei ole mitään opil­lista saivartelua vaan kyse on katas­tro­faalisen tärkeästä asi­as­ta. Kun on kyse kahdek­san mil­jardin euron omaisu­ud­es­ta, tämä virhe ei ole taloudel­lis­es­ti vähäpätöi­nen edes rikkaalle Helsingille.

Eri­tyisen hölmöä tämä kus­tan­nus­pe­rusteisu­us on, kun on kyse raken­nus­suo­jelun aiheut­tamista kus­tan­nuk­sista. Yleinen neu­vo hallintokun­nille onkin, että vält­täkää Alvar Aal­lon suun­nit­telemia raken­nuk­sia. Kun raken­nus­suo­jelun kus­tan­nuk­set sälytetään vuokraan, vuokra voi nous­ta hel­posti 30 %.

Jos Kasko halu­aa koulu­raken­nuk­seen jonkin lisäin­vestoin­nin – vaikka­pa parem­man sisäurheilusalin – siitä pitää tietysti velot­taa, mut­ta ei raken­nuk­sen ylläpi­dos­ta muu­ta kuin ylläpi­don keskimääräiset kus­tan­nuk­set, ellei kus­tan­nus­pe­rusteisu­ud­es­ta ymmär­retä luop­ua kokonaan.

En täl­lä tarkoi­ta, että vuokria pitäisi alen­taa, vaan että vuokran­määri­tyspe­ruste ei saisi perus­tua kus­tan­nuk­si­in vaan käyttöarvoon.

Yhtiöitetään kaupun­gin kiinteistöt

Kaupun­gin kiin­teistöt pitää yhtiöit­tää yhdelle tai use­am­malle yhtiölle. Juridis­es­ti se ei voi olla yhtiö vaan esimerkik­si bud­jetin sisäl­lä ”taseyk­sikkö”, kos­ka yhtiö mak­saisi veroa val­ti­olle kaupun­gin itselleen mak­samista vuokrista. Kut­su­taan sitä tässä kuitenkin yhtiöksi.

Yhtiöl­lä olisi oma tase ja oma bud­jet­ti ja se voisi ottaa itsenäis­es­ti lainaa. Laina kan­nat­taisi tosin ottaa kaupungilta, kos­ka kaupun­ki saa lainaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Se ei olisi riip­pu­vainen vuo­tu­i­sista bud­jet­tika­toista vaan voisi ajoit­taa kor­jauk­set niin kuin on taloudel­lis­es­ti järkevää. Aluk­si se tietysti investoisi aika paljon, sil­lä onhan kor­jausvelkaa 1,25 mil­jar­dia, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä kulut pieneni­sivät.  Näin vält­tämätön kiin­teistö­jen ylläpi­to ei kil­pail­isi kaupun­gin bud­jetin sisäl­lä van­hus­ten vaipoista eikä päiväko­tien rak­en­tamis­es­ta.  Ennen pitkää säästöä tulisi kym­meniä miljoo­nia vuodessa.

Siihen en osaa ottaa kan­taa, pitäisikö yhtiöitä olla yksi tai use­ampia. Voisi ajatel­la, että koulu­raken­nuk­set yhtiöitet­täisi­in erilleen. Neljän mil­jardin tase on sinän­sä jo ihan kelvolli­nen. Toisaal­ta koulu­jankin on jäänyt tyhjilleen. Pelkki­in koului­hin erikois­tunut yhtiö ei aivan sut­jakasti siir­rä niitä toiseen käyttöön.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.1.2019

Radiokadun ja Ilmalankadun katusuunnitelmat

(Pöy­dältä)

Tässä on kak­si onge­ol­mallista kohtaa. oinen on yhteispysäkin ratikoiden ja bussien kanssa. Viral­lis­es­ti yritämme nopeut­taa ratikoi­ta, mut­ta täl­laiset ratkaisut hidas­ta­vat. Tosin tuos­sa ei liiken­net­tä nyt ihan tolkut­tomasti ole, joten tilanteet, jos­sa ratik­ka joutuu odot­ta­maan bus­sia, eivät ole kovin yleisiä.

Fil­lar­it on pan­tu pyöräkaistalle pysäköi­ty­jen auto­jen vasem­mal­la puolelle. Näin pysäköivä auto joutuu ylit­tämään pyöräkaistan. Pysäkkien kohdal­la fil­lar­it siir­tyvät oikealle ja pysäkin jäl­keen taas mut­ka vasem­malle. Mutkit­telu on tietysti ikävää, mut­ta fil­larikaista noin yleen­sä on parem­pi kuin valkoisel­la viivalle jalanku­lus­ta erotet­tu väylä.

Yleisil­lä alueil­la ole­vien pysäköin­tiru­u­tu­jen varaami­nen sähköau­to­jen latauspisteiksi

Taas yksi askel sähköisen liiken­teen vääjäämät­tömässä voit­toku­lus­sa. Tämä kil­pailute­taan niin, että hin­nan (lataus­pis­teestä mak­set­ta­va vuokra) paino on 10 % ja toteu­tuk­sen laadun paino 90 %. Minus­ta näistä ei pitäisi per­iä tois­taisek­si vuokraa, kos­ka ei tämä aluk­si mikään kul­takaivos ole, mut­ta taidan olla esteelli­nen. Suun­nitel­tu­ja lataus­pis­teitä on sata, joista tar­jo­taan kil­pail­tavak­si 28. Hak­i­jat val­it­se­vat näistä 20 kohdet­ta. Näin saadaan lataus­pis­teet 40 auton samanaikaiseen lataamiseen, kak­si parkkiruutua/latauspiste.

Espoo ei kil­pailu­ta vaan on sopin­ut suo­raan For­tu­min kanssa asiasta.

Pikalataus­piste vaatii sen ver­ran tuhdin yhtey­den, että lataus­pis­teen omis­ta­ja joutuu joka tapauk­ses­sa asioimaan verkkoy­htiön kanssa.

Vallilan Pohjoisosan ase­makaa­van muutos

Mäkelän­rin­teen uin­tikeskus saa lisäti­laa ja yliop­pi­lasasun­to­jen tienoil­la pure­taan ysi van­ha talo ja raken­netaan 7–13 ker­roksisia pis­te­talo­ja. Punav­ihreään kuplaan 480 onnel­lista lisäa­sukas­ta. Tor­nit muut­ta­vat kaupunkiku­vaa kohta­laisen paljon.  Autopaikkavaa­timus on 1/135k-m2, mikä on paikallisen kult­tuurin eri­ty­ispi­ir­teet huomioon ottaen aika paljon.

Pysäköin­ti­laitos 170 autolle. Eikö olisi voitu vain kaavoit­taa mah­dol­lisu­us pysäköin­ti­laitok­seen ja jokainen olisi vuokran­nut autopaikkansa sieltä. Pysäköin­tiyri­tys olisi toteut­tanut laitok­sen sen kokoise­na kuin parhaak­si näkee. Mik­si siihen itää taloy­htiöt sotkea?

Kaupun­gin kiinteistöstrategia

Helsin­ki omis­taa raken­nuk­sia noin kahdek­san mil­jardin euron edestä. Kaupun­ki on ollu­ty aika huono omis­ta­ja. Raken­nuk­sis­sa on tolkut­tomasti kor­jausvelkaa ja onpa niitä suo­ras­taan tuhoutunut huonon hoidon vuoksi.

Voisi ajatel­la, että kaupun­gin kan­nat­taisi mielu­um­min vuokra­ta toim­i­ti­lansa ja antaa omis­t­a­mi­nen jollekin, joka osaa pitää raken­nuk­set kun­nos­sa, mut­ta tässä on se ongel­ma, että kaupungille raha on halvem­paa kuin yksityisille.

Nyt tätä sotkua ollaan pane­mas­sa jotenkin kun­toon. Selostan strate­gian sisältöä tarkem­min sit­ten, kun olen sen jotenkin itse sisäistänyt. Inhoan pitk­iä papere­i­ta, jois­sa on pääasi­as­sa itses­tään selvyyk­siöä ja olen­naiset asi­at on etsit­tävä niiden takaa.

Kaupunkiym­päristöalan ympäristöon­hjel­ma 2019–2021

Tästäkin on vaikea saa­da otet­ta. Kak­sikym­men­täku­usi sivua hyviä asioi­ta. Pitäisi osa­ta lukea tätä niin, että mitä tästä puut­tuu. Jok­seenkin kaik­ki hyvät asi­at on luetel­tu, mut­ta sitä ei pysty päät­telemään, mil­lä pain­ol­la niitä toteutetaan. Tarvit­taisi­in mitat­tavia määräl­lisiä tavoitteita.