Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.2.2019

10 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.2.2019”

1. Laa­jasa­lon liikun­ta­puis­toon on tosi­aan tarkoi­tus rak­en­taa raitio­vaunuvarikko. Vaunuvarikon lähtöhin­ta on 53 miljoon­aa. Vaunut eivät kuu­lu hintaan.

   Varikko raken­netaan asuin­taloko­rt­teli­in, kos­ka raitio­vaunuvarikko asuinko­rt­telis­sa paran­taa asum­isym­päristöä. Itse asi­as­sa asun­to raitio­vaunuhallin katol­la on jokaisen kaupunkivihreän märkä päiväuni.

   Vastaa

2. Listal­la näkyy ole­van myös val­tu­us­toaloite ratikkali­pus­ta. Aloitetek­sti on 90 % höpöhöpöä, kuten on sen vastauskin.

   Ydin on tässä: raitio­vaunumat­ka nyt matkako­r­tilla 1,70 €, sit­ten kun vyöhyke­mallis­sa ollaan, 2,80 €. Nousua 64 %.

   Miten yksikään helsinkiläi­nen poli­itikko voi hyväksyä tämän? Vink­ki: Helsingillä on Höselin poli­itikkoku­mileimas­in­hal­li­tuk­ses­sa äänestysenemmistö.

   Vastaa

   1. Toisaal­ta ratikan käyt­täjille näyt­tölip­pu on hyvin edulli­nen matkaa kohden, kos­ka kan­takaupungis­sa asu­va ja liikku­va tekee päivässä mon­ta matkaa.

      Vastaa

3. Teol­lisu­uskadun keskeiselle akselille Pasi­las­ta Kalasa­ta­maan ollaan parhail­laan laa­ti­mas­sa kaavarunk­o­su­un­nitel­maa, joka pitää sisäl­lään niin raitio­vaunut kuin pyöräbaanatkin. 

   Tämä raiti­olin­ja ei kel­van­nut Kalasa­ta­man ja Pasi­lan yhtey­den ratkaisuk­si sil­loin, kun raiti­olin­jaa väk­isin ajet­ti­in Vallilan­laak­son puis­toon, jos­sa ei edes asu ketään. Vallilan­laak­son voisi nyt jät­tää rauhaan.

   Vastaa

   1. Ajat­telit, että ihmi­nen, joka asuu Kalasa­ta­man pohjoisosas­sa, jos­sain kier­rä­tyskeskuk­sen tienoil­la, siir­ty­isi jotenkin, vaan ei raitioavaunul­la, Kalasa­ta­maan ja siir­ty­isi sieltä ratikkaan päästäk­seen Pasilaan.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Ajat­telit, että ihmi­nen, joka asuu Kalasa­ta­man pohjoisosas­sa, jos­sain kier­rä­tyskeskuk­sen tienoil­la, siir­ty­isi jotenkin, vaan ei raitioavaunul­la, Kalasa­ta­maan ja siir­ty­isi sieltä ratikkaan päästäk­seen Pasilaan.

         Osmo Soin­in­vaara:
         Ajat­telit, että ihmi­nen, joka asuu Kalasa­ta­man pohjoisosas­sa, jos­sain kier­rä­tyskeskuk­sen tienoil­la, siir­ty­isi jotenkin, vaan ei raitioavaunul­la, Kalasa­ta­maan ja siir­ty­isi sieltä ratikkaan päästäk­seen Pasilaan. 

         Tuo Vallilan­laak­son ratikkay­hteys taitaa olla vielä tärkeämpi Ara­bi­an­ran­nan ja Viikin asukkaille, joil­ta puut­tuu täl­lä het­kel­lä yhteys Pasi­laan läh­es kokon­aan. Lin­ja 506 on nykyisel­lään käytän­nössä vitsi.

4. Osmo Soin­in­vaara:
   Toisaal­ta ratikan käyt­täjille näyt­tölip­pu on hyvin edulli­nen matkaa kohden, kos­ka kan­takaupungis­sa asu­va ja liikku­va tekee päivässä mon­ta matkaa.

   Näk­isin tämän kuitenkin vähän toisin. Näyt­tölip­pua­jat­telu pätee per­ife­ri­as­sa. Jos työ­mat­ka on 30 km, niin siinä ei paljon vai­h­toe­hto­ja ole, pait­si oma auto. Sen sijaan kan­takaupungis­sa mon­elle pyöräi­ly, joskus käve­lykin, on ensisi­jainen matkus­tustapa. Ratikkaa tulee silti käytet­tyä mon­ta ker­taa viikos­sa, jos on paina­vat ostok­set, kur­ja sää tai ei muuten vaan huvi­ta. Täl­lainen matkus­ta­ja ei osta näyt­tölip­pua, kos­ka se ei kan­na­ta, mut­ta matkus­taa kuitenkin säännöllisesti.

   Kun vyöhyke­hin­noit­telu alkaa, täl­laiset matkus­ta­jat joko osta­vat sen näyt­tölipun, ja toden­näköis­es­ti vai­h­ta­vat suuren osan kävely/pyöräilymatkoistaan ratikkakyy­dik­si kun se ker­ran on jo mak­set­tu (huono asia Höselin kan­nat­tavu­u­den ja kansan­ter­vey­den kannal­ta) tai eivät mene ratikkaan enää ollenkaan.

   Vastaa

5. Daniel Fed­er­ley: Sen sijaan kan­takaupungis­sa mon­elle pyöräi­ly, joskus käve­lykin, on ensisi­jainen matkus­tustapa. Ratikkaa tulee silti käytet­tyä mon­ta ker­taa viikos­sa, jos on paina­vat ostok­set, kur­ja sää tai ei muuten vaan huvi­ta. Täl­lainen matkus­ta­ja ei osta näyt­tölip­pua, kos­ka se ei kan­na­ta, mut­ta matkus­taa kuitenkin säännöllisesti.

   Tun­nistan tuos­sa itseni. Han­kin mobi­ilikuukausilipun, kun se tuli mah­dol­lisek­si, kos­ka se on niin help­po han­kkia ja huo­le­ton käyt­tää. Useimp­ina kuukausi­na säästö entiseen ratikkalip­pu­un ver­rat­tuna on mar­gin­aa­li­nen. Joskus varsinkin har­mit­taa, että kuukausilipun vuok­si tulee valit­tua ratik­ka käve­lyn sijaan… Viime per­jan­tai oli eri­tyis­es­ti aivan omaa luokkaansa, kun ratik­ka oli kor­vat­tu bus­sil­la, jota sai odot­taa ikuisu­u­den ja jon­ka eten­e­m­i­nen lumen ja jakeluli­iken­teen vuok­si oli tuskaisen hidas­ta… Hitaas­ta liiken­nöin­nistä oli toki varoitet­tu, mut­ta eihän sitä muistanut. 😉

   Vastaa

6. Mis­tä johtuu, että tont­te­ja ei luovute­ta tarjouskilpailulla?

   Vastaa

7. Vuosaaren Nuot­tasaari on mielestäni luon­teeltaan yhteiskäyt­töalue, jota ei pidä vara­ta mök­in­vuokraus­toim­intaan. Myös kah­den eksklusi­ivisen asuin­ton­tin rak­en­t­a­mi­nen läheiseen rantaan vie tilaa 40 tuhan­nen vuosaare­laisen virk­istyskäytöltä rikkoen samal­la upeaa kokon­aisu­ut­ta, minkä Uutela muo­dostaa koko pääkaupunkiseudun asukkaiden kannalta. 

   Uute­laan on hyväksyt­ty suun­nitel­ma, joka pienipi­irteisyy­dessään muis­tut­taa tek­sti­il­iopiske­li­jan tilkku­työtä ja kokon­aisu­us pirstoutuu kaiken maail­man koira­puis­to­jen, pseudoko­dan — ja mökkikylän kakofoniaksi.

   Vastaa