Kaupunki hoitaa 8 miljardin arvoisia kiinteristöjään huonosti — ratkaisuna yhtiöittäminen

Hel­sin­gin kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nas­sa käsi­tel­tiin tänään kiin­teis­tö­stra­te­gi­aa. Kiin­teis­töl­lä tar­koi­te­taan raken­nuk­sia, ei tont­ti­maa­ta. Asia­kir­ja ei ole aivan vähä­pä­töi­nen, kos­ka Hel­sin­gin kau­pun­ki omis­taa raken­nuk­sia kah­dek­san mil­jar­din euron edes­tä, jois­ta puo­let on kouluja.

Hel­sin­ki on huo­no kiin­teis­tö­jen omis­ta­ja. Erään yksi­tyi­sen lukion edus­ta­ja hauk­kui minul­le ker­ran Hel­sin­gin kou­lu­kiin­teis­tö­jen yllä­pi­don pata­lu­hak­si. He yllä­pi­tä­vät kor­jaa­mal­la sitä vuo­sit­tain. Hel­sin­ki lai­min­lyö vuo­sit­tai­set kor­jauk­set, kun­nes kou­lu on pak­ko pan­na kal­lii­seen perus­kor­jauk­seen tai pur­kaa.  Näin Hel­sin­ki jou­tuu käyt­tä­mään kou­lui­hin­sa lopul­ta rahaa pal­jon enem­män. Kor­jaus­vel­kaa kau­pun­gin raken­nuk­sis­sa on jär­kyt­tä­vät 1,25 mil­jar­dia euroa. Sen takia moni raken­nus on myös pääs­tet­ty homehtumaan.

Kal­lii­seen perus­kor­jaus­kun­toon ajet­tu­jen raken­nus­ten ohel­la monia kau­pun­gin omis­ta­mia talo­ja on myös tuhou­tu­nut, esi­mer­kik­si puu­hu­vi­loi­ta, joi­ta jos­tain syys­tä myös omis­te­taan – ja siis tuo Peli­man­nin kou­lu Maununnevalla.

Yri­tyk­set hoi­ta­vat paremm­nin, kos­ka nii­den pää­tök­sen­te­koa ei ole kahlittu 

Yksi­tyi­set hoi­ta­vat kiin­teis­tö­jä pal­jon parem­min. Kan­nat­tai­si­ko kau­pun­gin siis myy­dä esi­mer­kik­si kou­lun­sa yksi­tyi­sil­le ja vuo­kra­ta ne takai­sin? Täs­sä rat­kai­sus­sa on se ongel­ma, että yksi­tyis­ten käsi­tys pää­omal­le vaa­dit­ta­vas­ta tuot­to­pro­sen­tis­ta on jotain aivan muu­ta kuin on rahan hin­ta kau­pun­gil­le. Yksi­tyis­ten pitää olla todel­la pal­jon parem­pia, jot­ta tämä kannattaisi.

Kau­pun­ki ei hoi­da kiin­teis­tö­jään näin huo­nos­ti sik­si, että vir­ka­mie­het ovat tyh­miä vaan kos­ka jär­jes­tel­mä on tyh­mä. Samas­ta syys­tä monel­la muul­la­kin kun­nal­la on saman­lai­sia ongel­mia omien raken­nus­ten­sa kanssa.

Kun yri­tys huo­maa, että sen omis­ta­ma raken­nus vaa­tii kor­jaus­ta, se menee pank­kiin, lai­naa rahaa ja panee raken­nuk­sen kun­toon. Ajois­sa teh­ty kun­nos­tus tulee pal­jon hal­vem­mak­si kuin lii­an myö­hään teh­ty. Kau­pun­gin on pan­ta­va mää­rä­ra­ha ensin kol­men vuo­den talous­suun­ni­tel­maan ja ehkä sit­ten jos­kus talous­ar­vioon. Puna­ky­nä on pyyh­ki­nyt sen yli mon­ta ker­taa ennen kuin rahat on myön­net­ty, kos­ka kor­jaus­ra­ha kil­pai­lee uuden päi­vä­ko­din vält­tä­mät­tö­män perus­ta­mi­sen kans­sa ja kos­ka bud­je­tis­ta vas­taa­vat vah­ti­vat bud­je­tin vuo­tuis­ta inves­toin­ti­mää­rä­ra­haa. Tämän seu­rauk­se­na kor­jaus­vel­ka on siis jo 1,25 mrd. Tämä kor­jaus­ra­han vah­ti­mi­nen on höl­möä, kos­ka sii­nä, että vält­tä­mä­tön­tä kor­jaus­toi­men­pi­det­tä lykä­tään, ei ole talou­del­lis­ta jär­keä. Menot eivät lisään­ny sii­tä, että kor­jauk­set teh­dään oikea-aikai­ses­ti, vaan vähenevät.

Kus­tan­nus­pe­rus­tei­sis­sa vuo­kris­sa ei ole mitään järkeä

On toi­nen­kin ongel­ma. Vuo­kraa­ja, kou­lu­jen osal­ta Kas­ko (kas­va­tus ja kou­lu­tus) ei halua, että kou­lu­ja kor­ja­taan ennen kuin on ihan pak­ko. Se nimit­täin nos­taa Kas­kon Kymp-toi­mia­lal­le mak­sa­maa sisäis­tä vuo­kraa, joka taas on muis­ta ope­tus­me­nois­ta pois.

Aika­naan oli päät­tä­mät­tä täs­tä sisäis­ten vuo­krien käyt­töön otos­ta. Sil­loin oli tar­koi­tus, että hal­lin­to­kun­nil­ta peri­tään raken­nuk­sis­ta mark­ki­na­vuo­kraa. Nyt mark­ki­na­vuo­kra onkin muut­tu­nut kus­tan­nus­pe­rus­tei­sek­si vuo­krak­si, ja se on aivan eri asia. Kym­pin tulee periä kou­luis­ta vuo­kraa sen perus­teel­la, mitä vuo­kraa­ja saa eikä sen perus­teel­la, mitä se on Kym­pil­le mak­sa­nut. Siis käyt­tö­ar­vos­ta, ei kus­tan­nuk­sis­ta. Tämä ei ole mitään opil­lis­ta sai­var­te­lua vaan kyse on kata­stro­faa­li­sen tär­keäs­tä asias­ta. Kun on kyse kah­dek­san mil­jar­din euron omai­suu­des­ta, tämä vir­he ei ole talou­del­li­ses­ti vähä­pä­töi­nen edes rik­kaal­le Helsingille.

Eri­tyi­sen höl­möä tämä kus­tan­nus­pe­rus­tei­suus on, kun on kyse raken­nus­suo­je­lun aiheut­ta­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta. Ylei­nen neu­vo hal­lin­to­kun­nil­le onkin, että vält­tä­kää Alvar Aal­lon suun­nit­te­le­mia raken­nuk­sia. Kun raken­nus­suo­je­lun kus­tan­nuk­set säly­te­tään vuo­kraan, vuo­kra voi nous­ta hel­pos­ti 30 %.

Jos Kas­ko halu­aa kou­lu­ra­ken­nuk­seen jon­kin lisäin­ves­toin­nin – vaik­ka­pa parem­man sisä­ur­hei­lusa­lin – sii­tä pitää tie­tys­ti velot­taa, mut­ta ei raken­nuk­sen yllä­pi­dos­ta muu­ta kuin yllä­pi­don kes­ki­mää­räi­set kus­tan­nuk­set, ellei kus­tan­nus­pe­rus­tei­suu­des­ta ymmär­re­tä luo­pua kokonaan.

En täl­lä tar­koi­ta, että vuo­kria pitäi­si alen­taa, vaan että vuo­kran­mää­ri­tys­pe­rus­te ei sai­si perus­tua kus­tan­nuk­siin vaan käyttöarvoon.

Yhtiöi­te­tään kau­pun­gin kiinteistöt

Kau­pun­gin kiin­teis­töt pitää yhtiöit­tää yhdel­le tai useam­mal­le yhtiöl­le. Juri­di­ses­ti se ei voi olla yhtiö vaan esi­mer­kik­si bud­je­tin sisäl­lä ”taseyk­sik­kö”, kos­ka yhtiö mak­sai­si veroa val­tiol­le kau­pun­gin itsel­leen mak­sa­mis­ta vuo­kris­ta. Kut­su­taan sitä täs­sä kui­ten­kin yhtiöksi.

Yhtiöl­lä oli­si oma tase ja oma bud­jet­ti ja se voi­si ottaa itse­näi­ses­ti lai­naa. Lai­na kan­nat­tai­si tosin ottaa kau­pun­gil­ta, kos­ka kau­pun­ki saa lai­naa nega­tii­vi­sel­la reaa­li­ko­rol­la. Se ei oli­si riip­pu­vai­nen vuo­tui­sis­ta bud­jet­ti­ka­tois­ta vaan voi­si ajoit­taa kor­jauk­set niin kuin on talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Aluk­si se tie­tys­ti inves­toi­si aika pal­jon, sil­lä onhan kor­jaus­vel­kaa 1,25 mil­jar­dia, mut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kulut pie­ne­ni­si­vät.  Näin vält­tä­mä­tön kiin­teis­tö­jen yllä­pi­to ei kil­pai­li­si kau­pun­gin bud­je­tin sisäl­lä van­hus­ten vai­pois­ta eikä päi­vä­ko­tien raken­ta­mi­ses­ta.  Ennen pit­kää sääs­töä tuli­si kym­me­niä mil­joo­nia vuodessa.

Sii­hen en osaa ottaa kan­taa, pitäi­si­kö yhtiöi­tä olla yksi tai useam­pia. Voi­si aja­tel­la, että kou­lu­ra­ken­nuk­set yhtiöi­tet­täi­siin eril­leen. Nel­jän mil­jar­din tase on sinän­sä jo ihan kel­vol­li­nen. Toi­saal­ta kou­lu­jan­kin on jää­nyt tyh­jil­leen. Pelk­kiin kou­lui­hin eri­kois­tu­nut yhtiö ei aivan sut­ja­kas­ti siir­rä nii­tä toi­seen käyttöön.

 

16 vastausta artikkeliin “Kaupunki hoitaa 8 miljardin arvoisia kiinteristöjään huonosti — ratkaisuna yhtiöittäminen”

  1. Kii­tos jäl­leen ker­ran mie­len­kiin­toi­ses­ta artikkelista.
    Aloi­tan pik­ku huo­miol­la että Peli­man­nin kou­lu ei ole Mau­nun­ne­val­la. Peli­man­nin kou­lu on umpi­ho­mees­sa ja pure­taan kevääl­lä — Kan­nel­mäes­tä. Vie­res­sä Mau­nun­ne­val­la on Suo­ma­lais-Venä­läi­nen kou­lu, ehkä tar­ko­tit sitä. Homees­sa ja puretaan.
    En tie­dä mikä on rat­kai­su, mut­ta huo­mio huo­nos­ta kun­nos­sa­pi­dos­ta on help­po jakaa. Ihan lähel­lä näi­tä on mm. yksi päi­vä­ko­ti joka kat­to­ve­det tulee kivi­jal­kaan. Ei tul­lut muu­tos­ta edes mer­kit­tä­vien kun­ta­po­lii­tik­ko­jen avul­la. Heka piti pään­sä raken­nusa­jan hyväk­syn­nöis­tä. Opet­ta­jays­tä­vät ker­to­vat kuin­ka ilmas­toin­ti voi olla pois pääl­tä pari kuu­kaut­ta, kun kou­lui­sän­tä ei saa teh­dä mitään ja huol­to­yh­tiö­tä ei näy. Niin, monis­ta tilan­net­ta on pahas­ti pahen­ta­nut se että enää kou­luil­la ei ole enää hen­ki­löä jon­ka vas­tuul­la kou­lu oli­si. Se, kuin moni muu­kin kou­lua­sia, usko­taan hoi­tu­van kes­kus­keit­tiön kok­kien voimalla.

  2. Ensim­mäi­nen kysy­mys kai on, mik­si kau­pun­git sit­ten hoi­ta­vat kiin­teis­tö­jään huo­nos­ti. “Jär­jes­tel­mä on tyh­mä” on aika lai­ha vas­taus. Mikä sii­nä jär­jes­tel­mäs­sä on tyhmää? 

    Polii­tik­ko­jen kyvyt­tö­myys bud­je­toi­da rahaa kor­jauk­seen sitä mukaa, kun sitä kan­nat­tai­si tehdä?
    Polii­tik­ko­jen kyvyt­tö­myys teh­dä pää­tös­tä, joka joh­tai­si sisäis­ten vuo­krien peri­aat­tei­den muut­ta­mi­sen käyt­tö­ar­voon perustuviksi?

    Ihan sel­lai­se­na pie­ne­nä sivu­huo­mio­na, ne samat kave­rit, jot­ka täl­lä het­kel­lä joh­ta­vat kun­taa, tule­vat suh­nu­roi­maan sitä yhtiö­tä­kin. Oikeu­del­li­ses­ta muo­dos­ta ei seu­raa ket­te­rää ja teho­kas­ta toi­min­taa, kun se omis­tus on beto­noi­tu kau­pun­gin hal­tuun. Vaik­ka Senaat­ti hoi­tai­si asian­sa miten päin prink­ka­laa, ei sitä kukaan voi ostaa, lait­taa kun­toon, ja pis­tää pöri­se­mään parem­min. Jos kun­ta ei aio jat­kos­sa kil­pai­lut­taa kiin­teis­tö­jen­sä vuo­kraa­mis­ta uuden yhtiön ja mark­ki­noil­ta saa­ta­vien mui­den tilo­jen välil­lä, jää myös vähän epä­sel­väk­si, mitä iloa tämän monop­so­nin raken­ta­mi­ses­ta sit­ten lopul­ta on.

    Pysäh­dy­tään­kö het­kek­si miettimään.

    1. juk­ka: jää myös vähän epä­sel­väk­si, mitä iloa tämän monop­so­nin raken­ta­mi­ses­ta sit­ten lopul­ta on

      Se, että sen bud­je­tin­muo­dos­tus ei ole yhtä jäyk­kää, kun ei tar­vit­se pelä­tä kor­jausin­ves­toin­nis­ta tule­vaa het­kel­lis­tä budjettialijäämää.

  3. Monet kun­nat ovat heli­se­mäs­sä sisäil­maon­gel­mais­ten raken­nus­ten kans­sa. On se syy aika­naan val­lin­neet raken­nus­nor­mit, kun­nos­sa­pi­don lai­min­lyön­ti tai vai­keas­ti toden­net­ta­vat sisäil­ma-asiat. Pur­ka­mis­ta odot­ta­via raken­nuk­sia on val­ta­vas­ti mut­ta sii­hen­kään ei ole rahaa. Isoa raken­nus­ta ei kukaan osta edes puo­li ilmai­sek­si, var­sin­kin jos se on suo­jel­tu. Maa­kun­nis­sa tont­tien arvo on vähäinen.

    Vain 30 vuo­tiais­sa kun­nan raken­nuk­sis­sa tode­taan tut­kit­taes­sa perus­kor­jaus­tar­ve pro­sen­tik­si liki 100, jol­loin uudis­ra­ken­nus on osoi­tet­ta­vis­sa hal­vim­mak­si vaih­toeh­dok­si kun ei kor­jaus lähes­kään aina pois­ta ongel­mia. Var­sin­kin kun uuteen kou­luun ja lii­kun­ta­hal­liin toi­vo­taan val­tion avustusrahaa.

    Yksi­tyi­sen mie­les­tä hom­ma näyt­tää päh­kä­hul­lul­ta. Vaik­ka esi­te­tään rätin­ki jon­ka mukaan oikeas­taan hal­vin­ta oli­si myy­dä pois esim kun­nan kaik­ki 10 kou­lua ker­ral­la ja raken­taa tilal­le kak­si isoa uut­ta tilalle.

    En ole tar­kis­ta­nut väi­tet­tä, mut­ta “kuu­lem­ma” ammat­tiop­pi­lai­tok­sen rahoi­tus­mal­liin on lei­vot­tu sisään eril­li­nen mää­rä­ra­ha joka pitää käyt­tää raken­nus­ten vuo­sit­tai­seen kun­nos­sa­pi­toon. Eikä täl­lais­ta nyky­ään minään opis­ke­li­ja­työ­nä teh­dä. Suun­ni­tel­mal­li­sem­mal­ta ammat­tiop­pi­lai­tos­ten raken­nus­mas­san hal­lin­ta aina­kin näyttää.

    Täs­sä yksi, jos­kin byro­kraat­ti­sen jäyk­kä rat­kai­su­mal­li. Tehok­kaam­pia­kin luu­li­si löytyvän.

  4. Surul­lis­ta, että jär­jes­tel­män sisäi­nen suun­nit­te­lu on joh­ta­nut tähän tilan­tee­seen, että pitää ava­ta uusi hal­lin­to­häk­ky­rä tilan­teen jär­ke­vöit­tä­mi­sek­si. Pes­si­mis­ti­nä nimit­täin vähän pel­kään, että miten iki­nä tämä uusi taseyk­sik­kö suun­ni­tel­laan­kaan tul­laan siel­lä luo­maan yhtä­läi­siä, mut­ta eri­lai­sia ongel­mia, kos­ka mik­si ne jär­jes­tel­män suun­nit­te­li­jat nyt yhtäk­kiä oli­si­vat fik­sum­pia kuin tätä nykyis­tä tilan­net­ta suunnitellessa?

    Isom­pi kysy­mys minus­ta on, että miten yksi­kään jul­ki­nen yksik­kö johon olen edes sivusil­mäl­lä pereh­ty­nyt ei saa sisäis­tä las­ku­tus­taan mil­lään lail­la jär­ke­vään kun­toon vaan siel­lä on aina teh­ty suun­nit­te­li­joi­den toi­mes­ta jäl­ki­kä­teen ilmi­sel­viä vir­hei­tä, joi­den seu­rauk­se­na on yksin­ker­tai­ses­ti tyh­miä ongel­mia. On kyse HUS:n tila­vuo­kris­ta tai Hel­sin­gis­tä tai Kuo­pion lii­ke­lai­tos­ten sähel­lyk­ses­tä niin aina vaan lyö­dään pää­tä sei­nään ja raken­ne­taan aivan vää­riin rat­kai­sui­hin kan­nus­ta­va häk­ky­rä. Onko kyse sii­tä, että jul­ki­sel­la puo­lel­la sisäi­nen las­ku­tus ei vaan ole jär­ke­väs­ti sovel­let­ta­vis­sa, vai onko kyse sii­tä, että jul­ki­sel­la puo­lel­la ei rii­tä kom­pe­tens­sia ymmär­tää rahaan perus­tu­vaa tavoi­tea­se­tan­taa orga­ni­saa­tion kult­tuu­riin liit­ty­vis­tä syistä?

  5. Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta yhtiöit­tä­mi­ses­tä on huo­no­ja koke­muk­sia val­tiol­la. Senaat­ti ei toi­mi. Kus­tan­nuk­set kas­va­vat, tilat eivät vas­taa tar­vet­ta ja mitään valoa tun­ne­lin pääs­sä ei näy. 

    Samaa sanoi­vat ruot­sa­lai­set jo vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa, että tilo­jen yhtiöit­tä­mi­nen epä­on­nis­tui heil­lä. Jos kak­si poh­jois­maa­ta on sii­nä epä­on­nis­tu­nut, niin mik­si Hel­sin­ki onnistuisi?

    Entä radi­kaa­li loik­ka toi­seen suun­taan? Lope­te­taan koko­naan sisäis­ten vuo­krien peri­mi­nen. Jos muu­ta sääs­töä ei syn­ny, niin voi­daan aina­kin antaa ken­kää muu­ta­mal­le tur­hal­le taloushallintohenkilölle.

  6. A) Kau­pun­kin perus­taa 100%:sesti omis­ta­man­sa Hel­sin­ki Hol­ding OY:n.
    B) Hel­sin­ki Hol­ding myy 8 000 000kpl 1000e ikui­sia 3% vuo­si­kor­koa mak­sa­via bon­de­ja Hel­sin­gin kau­pun­gil­le ja ostaa rahal­la 8 mil­jar­din euron kiin­teis­tö­omai­suu­den kaupungilta.

    C) Tar­peen mukaan oste­taan ja myy­dään bon­de­ja kau­pun­gin ja Hol­ding OY:n välil­lä, mah­dol­li­ses­ti kor­keam­mil­la tai mata­lam­mil­la koroil­la niin, ettei voit­to­ja ker­ry OY:lle ikinä.

    D) Anne­taan yri­tyk­sen tem­mel­tää voit­toa tavoittelevana.


    Oikeas­ti­han tämä ei kor­jaa ongel­maa koko­naan, sil­lä ei sen Hol­ding OY:n hal­li­tuk­sen osaa­mi­nen juu­ri sil­lä para­ne, että sin­ne pal­ka­taan kul­loi­sen­kin poliit­ti­sen val­ta­suh­teen perus­teel­la “hal­li­tus­osaa­jia”. Ehkä osa fir­mas­ta kan­nat­tai­si pis­tää pörs­siin ja hyväk­syä se, että jon­kin ver­ran menee verot­ta­jal­le. Jos tehok­kuus kas­vaa, niin se vaan sataa lopul­ta kan­sa­lais­ten eduk­si, vaik­ka Hel­sin­gin bud­jet­ti kärsisikin.

  7. Suo­mes­ta löy­tyy jo kau­pun­ke­ja, jois­sa kiin­teis­töt on yhtiöi­tet­ty tai siir­ret­ty kau­pun­gin eril­li­seen kiin­teis­tö­lii­ke­lai­tok­seen, joka perii käyt­tä­jil­tä “mark­ki­na­vuo­kraa”. Nämä jär­jes­te­lyt ovat men­neet suu­rel­ta osin pie­leen. Kau­pun­kien toi­mia­lat osaop­ti­moi­vat omaa bud­jet­ti­aan ja sano­vat irti vuo­kra­so­pi­muk­sia kau­pun­gin oman kiin­teis­töyh­tiön kans­sa, jos saa­vat edes aavis­tuk­sen hal­vem­mal­la vuo­krat­tua kiin­teis­tön jol­ta­kin toi­sel­ta omis­ta­jal­ta. Näin saa­vat oman kulu­ra­ken­teen­sa näyt­tä­mään hyväl­tä. Seu­rauk­se­na on ollut sel­vä kau­pun­gin kiin­teis­tö­ku­lu­jen kas­vu, kun tyh­jil­lään ole­vien kiin­teis­tö­jen kulut juok­se­vat ja toi­mia­laor­ga­ni­saa­tiot mak­sa­vat ene­ne­väs­sä mää­rin vuo­kria ulos yksi­tyi­sil­le vuo­kra­nan­ta­jil­le. Kau­pun­geis­sa minun havain­to­je­ni mukaan ylä­ta­son kon­ser­nioh­jaus on heik­koa tai jopa ole­ma­ton­ta, joten eri yksi­köt voi­vat rau­has­sa osaop­ti­moi­da oman “sii­lon” sisäl­lä, eikä kukaan mie­ti kau­pun­gin kokonaisetua…

    1. Pork­ka­la:
      Suo­mes­ta löy­tyy jo kau­pun­ke­ja, jois­sa kiin­teis­töt on yhtiöi­tet­ty tai siir­ret­ty kau­pun­gin eril­li­seen kiin­teis­tö­lii­ke­lai­tok­seen, joka perii käyt­tä­jil­tä “mark­ki­na­vuo­kraa”. Nämä jär­jes­te­lyt ovat men­neet suu­rel­ta osin pie­leen. Kau­pun­kien toi­mia­lat osaop­ti­moi­vat omaa bud­jet­ti­aan ja sano­vat irti vuo­kra­so­pi­muk­sia kau­pun­gin oman kiin­teis­töyh­tiön kans­sa, jos saa­vat edes aavis­tuk­sen hal­vem­mal­la vuo­krat­tua kiin­teis­tön jol­ta­kin toi­sel­ta omis­ta­jal­ta. Näin saa­vat oman kulu­ra­ken­teen­sa näyt­tä­mään hyväl­tä. Seu­rauk­se­na on ollut sel­vä kau­pun­gin kiin­teis­tö­ku­lu­jen kas­vu, kun tyh­jil­lään ole­vien kiin­teis­tö­jen kulut juok­se­vat ja toi­mia­laor­ga­ni­saa­tiot mak­sa­vat ene­ne­väs­sä mää­rin vuo­kria ulos yksi­tyi­sil­le vuo­kra­nan­ta­jil­le. Kau­pun­geis­sa minun havain­to­je­ni mukaan ylä­ta­son kon­ser­nioh­jaus on heik­koa tai jopa ole­ma­ton­ta, joten eri yksi­köt voi­vat rau­has­sa osaop­ti­moi­da oman “sii­lon” sisäl­lä, eikä kukaan mie­ti kau­pun­gin kokonaisetua…

      Oulus­sa kau­pun­ki on ruven­nut hank­kiu­tu­maan eroon yksi­tyis­ten kans­sa teh­dyis­tä vuo­kra­so­pi­muk­sis­ta. Ne tule­vat lii­an kal­liik­si, toi­min­not pyri­tään siir­tä­mään oman katon alle.

      Käy­tän­nös­sä­hän Senaat­ti ja Suo­men Yli­opis­to­kiin­teis­töt ovat vain kulu­leik­kauk­sia jot­ka on mas­kee­rat­tu “yhtiöit­tä­mi­sen” alle kun ei ole keh­dat­tu suo­raan lei­ka­ta mää­rä­ra­ho­ja. Yli­opis­tot esi­mer­kik­si nyky­ään pyr­ki­vät lähin­nä teke­mään voit­toa val­tiol­le tila­vuo­kra­bis­nek­sel­lä, jon­ka alta ope­tus- ja tut­ki­mus­toi­min­ta on kan­nat­ta­mat­to­ma­na lakkautettu.

      1. Yama: Oulus­sa kau­pun­ki on ruven­nut hank­kiu­tu­maan eroon yksi­tyis­ten kans­sa teh­dyis­tä vuo­kra­so­pi­muk­sis­ta. Ne tule­vat lii­an kal­liik­si, toi­min­not pyri­tään siir­tä­mään oman katon alle.

        Käy­tän­nös­sä­hän Senaat­ti ja Suo­men Yli­opis­to­kiin­teis­töt ovat vain kulu­leik­kauk­sia jot­ka on mas­kee­rat­tu “yhtiöit­tä­mi­sen” alle kun ei ole keh­dat­tu suo­raan lei­ka­ta määrärahoja…

        Senaat­ti ei ole kulu­leik­kaus. Sen aika­na kus­tan­nuk­set ovat vain nous­seet ja tilo­jen sopi­vuus käyt­tä­jien näkö­kul­mas­ta heikentynyt.

      2. Kal­le: Senaat­ti ei ole kulu­leik­kaus. Sen aika­na kus­tan­nuk­set ovat vain nous­seet ja tilo­jen sopi­vuus käyt­tä­jien näkö­kul­mas­ta heikentynyt.

        Hal­li­tus ei keh­taa lei­ka­ta mil­jar­dia yli­opis­toil­ta: se siir­tää yli­opis­to­jen kiin­teis­töt yhti­öön joka nos­taa kiin­teis­tö­jen vuo­kraa mil­jar­dil­la ja tilit­tää rahat val­tiol­le. Ta-daa, hal­li­tus voi “osoit­taa” ettei se ole lei­kan­nut yli­opis­toil­ta mitään vaan sama raha anne­taan kuin ennen­kin, samal­la yli­opis­to­jen kulut ovat kas­va­neet miljardilla.

        Käy­tän­nös­sä­hän se ei val­tion­kaan kan­nal­ta toi­mi niin hyvin täs­sä­kin mai­ni­tuis­sa syis­tä, mut­ta sii­tä ei kukaan väli­tä kun pape­ril­la luvut näyt­tä­vät hyviltä.

    2. Pork­ka­la: Kau­pun­kien toi­mia­lat osaop­ti­moi­vat omaa bud­jet­ti­aan ja sano­vat irti vuo­kra­so­pi­muk­sia kau­pun­gin oman kiin­teis­töyh­tiön kans­sa, jos saa­vat edes aavis­tuk­sen hal­vem­mal­la vuo­krat­tua kiin­teis­tön jol­ta­kin toi­sel­ta omis­ta­jal­ta. Näin saa­vat oman kulu­ra­ken­teen­sa näyt­tä­mään hyväl­tä. Seu­rauk­se­na on ollut sel­vä kau­pun­gin kiin­teis­tö­ku­lu­jen kas­vu, kun tyh­jil­lään ole­vien kiin­teis­tö­jen kulut juok­se­vat ja toi­mia­laor­ga­ni­saa­tiot mak­sa­vat ene­ne­väs­sä mää­rin vuo­kria ulos yksi­tyi­sil­le vuokranantajille. 

      Jos noin käy, niin joko kiin­teis­töyh­tiö perii lii­an suur­ta vuo­kraa tai sit­ten sen pitäi­si vuo­kra­ta tai myy­dä tilat ulko­puo­li­sel­le. Joka tapauk­ses­sa, mark­ki­na­vuo­kra on vuo­kra, jol­la tilan saa vuo­krat­tua. Tyh­jil­lään ei tilo­jen pitäi­si olla, jos oikeas­ti niis­tä peri­tään markkinavuokraa.

      Tuo voi taval­laan olla kiin­teis­töyh­tiön omaa kan­keut­ta, joka on kyl­lä huo­no asia. Mut­ta onko se sen huo­nom­pi kuin täs­sä Osmon kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­tu kiin­teis­tö­jen suo­ran omis­ta­mi­sen kan­keus, jos­sa taas tilo­ja ei huol­le­ta riittävästi.

  8. Näis­sä sisäis­ten vuo­krien jär­jes­tel­mis­sä syn­tyy myös tilan­tei­ta, jois­sa toi­min­to­ja sijoi­tel­laan koko­nai­se­dun kan­nal­ta epä­op­ti­maa­li­ses­ti, kun perus­tee­na ovat juu­ri­kin nämä sisäi­set vuo­krat, jot­ka on mää­ri­tel­ty miten ne nyt onkaan sit­ten “mark­ki­na­vuo­krien tasol­le” mää­ri­tel­ty. Esim. sai­raa­lan lää­kä­ril­le osoi­te­taan työ­huo­ne jos­tain 10 kilo­met­rin pääs­tä, kun siel­tä edul­li­sim­min saadaan…
    Kou­lun, päi­vä­ko­din tai ter­veys­kes­kuk­sen tapai­sen toi­min­non nyt vaan pitää sijoit­tua käyt­tä­jien kan­nal­ta jär­ke­vään paik­kaan. Jos kau­pun­ki omis­taa sopi­van ton­tin, raken­ne­taan sii­hen talo. Jos kau­pun­ki ei osaa yllä­pi­tää raken­nuk­sia (kuten Osmo sanoo), oste­taan se yksi­tyi­sel­tä pal­ve­lu­na. Jos kau­pun­gil­la ei ole sopi­vaa tont­tia, sit­ten pitää vuo­kra­ta tai ostaa tont­ti tai tilat yksi­tyi­sel­tä. Mikä täs­sä on niin vaikeaa?

  9. Jot­ta tuo yhtiöit­tä­mi­nen toi­mi­si lop­puun asti, pitäi­si olla myös mah­dol­lis­ta, että kau­pun­gin kiin­teis­töyh­tiö voi­si men­nä kon­kurs­siin. Nyt­hän yhtiö saa lai­naa hal­val­la hin­nal­la nime­no­maan sik­si, että se ei voi men­nä kon­kurs­siin, kos­ka aina tulee joku joka lopul­ta kui­ten­kin mak­saa laskun.

  10. Kan­nus­teet ovat sit­ten haus­ko­ja! Kou­lu­ra­ken­nuk­sel­la voi olla vai­kea löy­tää mark­ki­na­vuo­kraa, ellei sit­ten ota jos­tain varas­to- ja toi­mis­to­ti­lan kes­kiar­vos­ta alu­eel­la. Eikä se ole yksi­tyi­sel­lä­kään sel­vää mikä kun­nos­sa­pi­don taso on opti­maa­li­nen raken­nuk­sen käy­tö­tar­koi­tuk­sen ja jäl­jel­lä ole­van arvioi­dun käyt­töiän huo­mioi­den. Jos­sain teh­dään yli- ja jos­sain ali­laa­tua. Sama ilmiö on muu­ten kai­kis­sa OECD-mais­sa ja kai­kes­sa infra­struk­tuu­ris­sa: Pal­jon köy­hem­pien kan­san­ta­louk­sien vuo­si­kym­me­niä sit­ten raken­ta­man infran kun­nos­sa­pi­toon ei enää ole rahaa. Pis­tää miet­ti­mään onko mei­dän las­ken­nal­li­nen varak­kuu­tem­me vain illuusiota. 

    Mut­ta mikä tahan­sa rat­kai­su joka erot­te­lee Hel­sin­gil­lä kun­nos­sa­pi­don ja uusin­ves­toin­nit toi­sis­taan talou­del­li­ses­ti ei voi olla läpeen­sä huo­no. Radi­kaa­li rat­kai­su oli­si sit­ten se, että kau­pun­ki tun­nus­tai­si ettei pys­ty pitä­mään paik­ko­ja kun­nos­sa ja siir­tyy ker­ta­käyt­tö­ra­ken­nuk­siin. Jokai­nen kou­lu, päi­vä­ko­ti, ter­veys­kes­kus oli­si­vat omas­sa kate­go­rias­saan kes­ke­nään saman­lai­sia ja perus­tui­si­vat tilae­le­ment­ti­rat­kai­suun. Kun käyt­töi­kä 15–25 vuo­den pääs­tä tulee täy­teen jau­he­taan raken­nus tikuik­si ja lai­te­taan pai­kal­le uusi samanlainen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.