Kaupunki hoitaa 8 miljardin arvoisia kiinteristöjään huonosti — ratkaisuna yhtiöittäminen

Helsin­gin kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa käsitelti­in tänään kiin­teistös­trate­giaa. Kiin­teistöl­lä tarkoite­taan raken­nuk­sia, ei tont­ti­maa­ta. Asi­akir­ja ei ole aivan vähäpätöi­nen, kos­ka Helsin­gin kaupun­ki omis­taa raken­nuk­sia kahdek­san mil­jardin euron edestä, joista puo­let on kouluja.

Helsin­ki on huono kiin­teistö­jen omis­ta­ja. Erään yksi­tyisen lukion edus­ta­ja haukkui min­ulle ker­ran Helsin­gin kouluki­in­teistö­jen ylläpi­don pataluhak­si. He ylläpitävät kor­jaa­mal­la sitä vuosit­tain. Helsin­ki laimin­lyö vuosit­taiset kor­jauk­set, kunnes koulu on pakko pan­na kalli­iseen perusko­r­jauk­seen tai purkaa.  Näin Helsin­ki joutuu käyt­tämään koului­hin­sa lop­ul­ta rahaa paljon enem­män. Kor­jausvelkaa kaupun­gin raken­nuk­sis­sa on järkyt­tävät 1,25 mil­jar­dia euroa. Sen takia moni raken­nus on myös päästet­ty homehtumaan.

Kalli­iseen perusko­r­jauskun­toon ajet­tu­jen raken­nusten ohel­la monia kaupun­gin omis­tamia talo­ja on myös tuhoutunut, esimerkik­si puuhuviloi­ta, joi­ta jostain syys­tä myös omis­te­taan – ja siis tuo Peli­man­nin koulu Maununnevalla.

Yri­tyk­set hoita­vat paremmnin, kos­ka niiden päätök­sen­tekoa ei ole kahlittu 

Yksi­tyiset hoita­vat kiin­teistöjä paljon parem­min. Kan­nat­taisiko kaupun­gin siis myy­dä esimerkik­si koulun­sa yksi­ty­isille ja vuokra­ta ne takaisin? Tässä ratkais­us­sa on se ongel­ma, että yksi­ty­is­ten käsi­tys pääo­ma­lle vaa­dit­tavas­ta tuot­to­pros­en­tista on jotain aivan muu­ta kuin on rahan hin­ta kaupungille. Yksi­ty­is­ten pitää olla todel­la paljon parem­pia, jot­ta tämä kannattaisi.

Kaupun­ki ei hoi­da kiin­teistöjään näin huonos­ti sik­si, että virkamiehet ovat tyh­miä vaan kos­ka jär­jestelmä on tyh­mä. Samas­ta syys­tä monel­la muul­lakin kun­nal­la on saman­laisia ongelmia omien raken­nusten­sa kanssa.

Kun yri­tys huo­maa, että sen omis­ta­ma raken­nus vaatii kor­jaus­ta, se menee pankki­in, lainaa rahaa ja panee raken­nuk­sen kun­toon. Ajois­sa tehty kun­nos­tus tulee paljon halvem­mak­si kuin liian myöhään tehty. Kaupun­gin on pan­ta­va määrära­ha ensin kol­men vuo­den talous­su­un­nitel­maan ja ehkä sit­ten joskus talousarvioon. Punakynä on pyyhkinyt sen yli mon­ta ker­taa ennen kuin rahat on myön­net­ty, kos­ka kor­jaus­ra­ha kil­pailee uuden päiväkodin vält­tämät­tömän perus­tamisen kanssa ja kos­ka bud­jetista vas­taa­vat vah­ti­vat bud­jetin vuo­tu­ista investoin­timäärära­haa. Tämän seu­rauk­se­na kor­jausvel­ka on siis jo 1,25 mrd. Tämä kor­jaus­ra­han vah­timi­nen on hölmöä, kos­ka siinä, että vält­tämätön­tä kor­jaus­toimen­pidet­tä lykätään, ei ole taloudel­lista järkeä. Menot eivät lisään­ny siitä, että kor­jauk­set tehdään oikea-aikaises­ti, vaan vähenevät.

Kus­tan­nus­pe­rustei­sis­sa vuokris­sa ei ole mitään järkeä

On toinenkin ongel­ma. Vuokraa­ja, koulu­jen osalta Kasko (kas­va­tus ja koulu­tus) ei halua, että koulu­ja kor­jataan ennen kuin on ihan pakko. Se nimit­täin nos­taa Kaskon Kymp-toimi­alalle mak­samaa sisäistä vuokraa, joka taas on muista ope­tus­menoista pois.

Aikanaan oli päät­tämät­tä tästä sisäis­ten vuokrien käyt­töön oto­s­ta. Sil­loin oli tarkoi­tus, että hallintokun­nil­ta per­itään raken­nuk­sista markki­navuokraa. Nyt markki­navuokra onkin muut­tunut kus­tan­nus­pe­rusteisek­si vuokrak­si, ja se on aivan eri asia. Kympin tulee per­iä kouluista vuokraa sen perus­teel­la, mitä vuokraa­ja saa eikä sen perus­teel­la, mitä se on Kympille mak­sanut. Siis käyt­töar­vos­ta, ei kus­tan­nuk­sista. Tämä ei ole mitään opil­lista saivartelua vaan kyse on katas­tro­faalisen tärkeästä asi­as­ta. Kun on kyse kahdek­san mil­jardin euron omaisu­ud­es­ta, tämä virhe ei ole taloudel­lis­es­ti vähäpätöi­nen edes rikkaalle Helsingille.

Eri­tyisen hölmöä tämä kus­tan­nus­pe­rusteisu­us on, kun on kyse raken­nus­suo­jelun aiheut­tamista kus­tan­nuk­sista. Yleinen neu­vo hallintokun­nille onkin, että vält­täkää Alvar Aal­lon suun­nit­telemia raken­nuk­sia. Kun raken­nus­suo­jelun kus­tan­nuk­set sälytetään vuokraan, vuokra voi nous­ta hel­posti 30 %.

Jos Kasko halu­aa koulu­raken­nuk­seen jonkin lisäin­vestoin­nin – vaikka­pa parem­man sisäurheilusalin – siitä pitää tietysti velot­taa, mut­ta ei raken­nuk­sen ylläpi­dos­ta muu­ta kuin ylläpi­don keskimääräiset kus­tan­nuk­set, ellei kus­tan­nus­pe­rusteisu­ud­es­ta ymmär­retä luop­ua kokonaan.

En täl­lä tarkoi­ta, että vuokria pitäisi alen­taa, vaan että vuokran­määri­tyspe­ruste ei saisi perus­tua kus­tan­nuk­si­in vaan käyttöarvoon.

Yhtiöitetään kaupun­gin kiinteistöt

Kaupun­gin kiin­teistöt pitää yhtiöit­tää yhdelle tai use­am­malle yhtiölle. Juridis­es­ti se ei voi olla yhtiö vaan esimerkik­si bud­jetin sisäl­lä ”taseyk­sikkö”, kos­ka yhtiö mak­saisi veroa val­ti­olle kaupun­gin itselleen mak­samista vuokrista. Kut­su­taan sitä tässä kuitenkin yhtiöksi.

Yhtiöl­lä olisi oma tase ja oma bud­jet­ti ja se voisi ottaa itsenäis­es­ti lainaa. Laina kan­nat­taisi tosin ottaa kaupungilta, kos­ka kaupun­ki saa lainaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Se ei olisi riip­pu­vainen vuo­tu­i­sista bud­jet­tika­toista vaan voisi ajoit­taa kor­jauk­set niin kuin on taloudel­lis­es­ti järkevää. Aluk­si se tietysti investoisi aika paljon, sil­lä onhan kor­jausvelkaa 1,25 mil­jar­dia, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä kulut pieneni­sivät.  Näin vält­tämätön kiin­teistö­jen ylläpi­to ei kil­pail­isi kaupun­gin bud­jetin sisäl­lä van­hus­ten vaipoista eikä päiväko­tien rak­en­tamis­es­ta.  Ennen pitkää säästöä tulisi kym­meniä miljoo­nia vuodessa.

Siihen en osaa ottaa kan­taa, pitäisikö yhtiöitä olla yksi tai use­ampia. Voisi ajatel­la, että koulu­raken­nuk­set yhtiöitet­täisi­in erilleen. Neljän mil­jardin tase on sinän­sä jo ihan kelvolli­nen. Toisaal­ta koulu­jankin on jäänyt tyhjilleen. Pelkki­in koului­hin erikois­tunut yhtiö ei aivan sut­jakasti siir­rä niitä toiseen käyttöön.

 

16 vastausta artikkeliin “Kaupunki hoitaa 8 miljardin arvoisia kiinteristöjään huonosti — ratkaisuna yhtiöittäminen”

  1. Kiitos jälleen ker­ran mie­lenki­in­tois­es­ta artikkelista.
    Aloi­tan pikku huomi­ol­la että Peli­man­nin koulu ei ole Mau­nun­neval­la. Peli­man­nin koulu on umpi­home­essa ja pure­taan kevääl­lä — Kan­nelmäestä. Vier­essä Mau­nun­neval­la on Suo­ma­lais-Venäläi­nen koulu, ehkä tarkotit sitä. Home­essa ja puretaan.
    En tiedä mikä on ratkaisu, mut­ta huomio huonos­ta kun­nos­s­api­dos­ta on help­po jakaa. Ihan lähel­lä näitä on mm. yksi päiväkoti joka kat­tovedet tulee kivi­jalka­an. Ei tul­lut muu­tos­ta edes merkit­tävien kun­tapoli­itikko­jen avul­la. Heka piti pään­sä raken­nusa­jan hyväksyn­nöistä. Opet­ta­jaystävät ker­to­vat kuin­ka ilmas­toin­ti voi olla pois päältä pari kuukaut­ta, kun kouluisän­tä ei saa tehdä mitään ja huoltoy­htiötä ei näy. Niin, monista tilan­net­ta on pahasti pahen­tanut se että enää kouluil­la ei ole enää henkilöä jon­ka vas­tu­ul­la koulu olisi. Se, kuin moni muukin koulu­a­sia, usko­taan hoitu­van keskuskeit­tiön kokkien voimalla.

  2. Ensim­mäi­nen kysymys kai on, mik­si kaupun­git sit­ten hoita­vat kiin­teistöjään huonos­ti. “Jär­jestelmä on tyh­mä” on aika lai­ha vas­taus. Mikä siinä jär­jestelmässä on tyhmää? 

    Poli­itikko­jen kyvyt­tömyys bud­je­toi­da rahaa kor­jauk­seen sitä mukaa, kun sitä kan­nat­taisi tehdä?
    Poli­itikko­jen kyvyt­tömyys tehdä päätöstä, joka johtaisi sisäis­ten vuokrien peri­aat­tei­den muut­tamisen käyt­töar­voon perustuviksi?

    Ihan sel­l­aise­na pienenä sivuhuomiona, ne samat kaver­it, jot­ka täl­lä het­kel­lä johta­vat kun­taa, tule­vat suh­nuroimaan sitä yhtiötäkin. Oikeudel­lis­es­ta muo­dos­ta ei seu­raa ket­terää ja tehokas­ta toim­intaa, kun se omis­tus on betonoitu kaupun­gin hal­tu­un. Vaik­ka Senaat­ti hoitaisi asiansa miten päin prinkkalaa, ei sitä kukaan voi ostaa, lait­taa kun­toon, ja pistää pörisemään parem­min. Jos kun­ta ei aio jatkos­sa kil­pailut­taa kiin­teistö­jen­sä vuokraamista uuden yhtiön ja markki­noil­ta saatavien muiden tilo­jen välil­lä, jää myös vähän epä­selväk­si, mitä iloa tämän monop­sonin rak­en­tamis­es­ta sit­ten lop­ul­ta on.

    Pysähdytäänkö het­kek­si miettimään.

    1. juk­ka: jää myös vähän epä­selväk­si, mitä iloa tämän monop­sonin rak­en­tamis­es­ta sit­ten lop­ul­ta on

      Se, että sen bud­jet­in­muo­dos­tus ei ole yhtä jäykkää, kun ei tarvitse pelätä kor­jaus­in­vestoin­nista tule­vaa het­kel­listä budjettialijäämää.

  3. Mon­et kun­nat ovat helisemässä sisäil­maon­gel­mais­ten raken­nusten kanssa. On se syy aikanaan vallinneet raken­nus­nor­mit, kun­nos­s­api­don laimin­lyön­ti tai vaikeasti toden­net­ta­vat sisäil­ma-asi­at. Purkamista odot­tavia raken­nuk­sia on val­tavasti mut­ta siihenkään ei ole rahaa. Isoa raken­nus­ta ei kukaan osta edes puoli ilmaisek­si, varsinkin jos se on suo­jel­tu. Maakun­nis­sa tont­tien arvo on vähäinen.

    Vain 30 vuo­ti­ais­sa kun­nan raken­nuk­sis­sa tode­taan tutkit­taes­sa perusko­r­jaus­tarve pros­en­tik­si liki 100, jol­loin uud­is­raken­nus on osoitet­tavis­sa halvim­mak­si vai­h­toe­hdok­si kun ei kor­jaus läh­eskään aina poista ongelmia. Varsinkin kun uuteen koulu­un ja liikun­ta­hal­li­in toiv­otaan val­tion avustusrahaa.

    Yksi­tyisen mielestä hom­ma näyt­tää pähkähul­lul­ta. Vaik­ka esitetään rätin­ki jon­ka mukaan oikeas­t­aan halv­in­ta olisi myy­dä pois esim kun­nan kaik­ki 10 koulua ker­ral­la ja rak­en­taa tilalle kak­si isoa uut­ta tilalle.

    En ole tark­istanut väitet­tä, mut­ta “kuulem­ma” ammat­tiop­pi­laitok­sen rahoi­tus­malli­in on leiv­ot­tu sisään erilli­nen määrära­ha joka pitää käyt­tää raken­nusten vuosit­taiseen kun­nos­s­api­toon. Eikä täl­laista nykyään minään opiske­li­jatyönä tehdä. Suun­nitel­mallisem­mal­ta ammat­tiop­pi­laitosten raken­nus­mas­san hallinta ainakin näyttää.

    Tässä yksi, joskin byrokraat­tisen jäykkä ratkaisumalli. Tehokkaampiakin luulisi löytyvän.

  4. Surullista, että jär­jestelmän sisäi­nen suun­nit­telu on johtanut tähän tilanteeseen, että pitää ava­ta uusi hallinto­häkkyrä tilanteen järkevöit­tämisek­si. Pes­simistinä nimit­täin vähän pelkään, että miten ikinä tämä uusi taseyk­sikkö suun­nitel­laankaan tul­laan siel­lä luo­maan yhtäläisiä, mut­ta eri­laisia ongelmia, kos­ka mik­si ne jär­jestelmän suun­nit­teli­jat nyt yhtäkkiä oli­si­vat fik­sumpia kuin tätä nyky­istä tilan­net­ta suunnitellessa?

    Isom­pi kysymys minus­ta on, että miten yksikään julki­nen yksikkö johon olen edes sivusilmäl­lä pere­htynyt ei saa sisäistä lasku­tus­taan mil­lään lail­la järkevään kun­toon vaan siel­lä on aina tehty suun­nit­telijoiden toimes­ta jälkikä­teen ilmi­selviä virheitä, joiden seu­rauk­se­na on yksinker­tais­es­ti tyh­miä ongelmia. On kyse HUS:n tilavuokrista tai Helsingistä tai Kuo­pi­on liike­laitosten sähellyk­ses­tä niin aina vaan lyödään päätä seinään ja raken­netaan aivan vääri­in ratkaisui­hin kan­nus­ta­va häkkyrä. Onko kyse siitä, että julkisel­la puolel­la sisäi­nen lasku­tus ei vaan ole järkevästi sovel­let­tavis­sa, vai onko kyse siitä, että julkisel­la puolel­la ei riitä kom­pe­tenssia ymmärtää rahaan perus­tu­vaa tavoitease­tan­taa organ­isaa­tion kult­tuuri­in liit­tyvistä syistä?

  5. Peri­aat­teessa noin, mut­ta yhtiöit­tämis­es­tä on huono­ja koke­muk­sia val­ti­ol­la. Senaat­ti ei toi­mi. Kus­tan­nuk­set kas­va­vat, tilat eivät vas­taa tarvet­ta ja mitään val­oa tun­nelin päässä ei näy. 

    Samaa sanoi­vat ruot­salaiset jo vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa, että tilo­jen yhtiöit­tämi­nen epäon­nis­tui heil­lä. Jos kak­si pohjo­is­maa­ta on siinä epäon­nis­tunut, niin mik­si Helsin­ki onnistuisi?

    Entä radikaali loik­ka toiseen suun­taan? Lopete­taan kokon­aan sisäis­ten vuokrien per­im­i­nen. Jos muu­ta säästöä ei syn­ny, niin voidaan ainakin antaa kenkää muu­ta­malle turhalle taloushallintohenkilölle.

  6. A) Kaupunkin perus­taa 100%:sesti omis­ta­mansa Helsin­ki Hold­ing OY:n.
    B) Helsin­ki Hold­ing myy 8 000 000kpl 1000e ikuisia 3% vuosiko­rkoa mak­savia bon­de­ja Helsin­gin kaupungille ja ostaa rahal­la 8 mil­jardin euron kiin­teistöo­maisu­u­den kaupungilta.

    C) Tarpeen mukaan oste­taan ja myy­dään bon­de­ja kaupun­gin ja Hold­ing OY:n välil­lä, mah­dol­lis­es­ti korkeam­mil­la tai mata­lam­mil­la koroil­la niin, ettei voit­to­ja ker­ry OY:lle ikinä.

    D) Annetaan yri­tyk­sen tem­meltää voit­toa tavoittelevana.


    Oikeast­i­han tämä ei kor­jaa ongel­maa kokon­aan, sil­lä ei sen Hold­ing OY:n hal­li­tuk­sen osaami­nen juuri sil­lä parane, että sinne palkataan kul­loisenkin poli­it­tisen val­ta­suh­teen perus­teel­la “hal­li­tu­sosaa­jia”. Ehkä osa fir­mas­ta kan­nat­taisi pistää pörssi­in ja hyväksyä se, että jonkin ver­ran menee verot­ta­jalle. Jos tehokku­us kas­vaa, niin se vaan sataa lop­ul­ta kansalais­ten eduk­si, vaik­ka Helsin­gin bud­jet­ti kärsisikin.

  7. Suomes­ta löy­tyy jo kaupunke­ja, jois­sa kiin­teistöt on yhtiöitet­ty tai siir­ret­ty kaupun­gin eril­liseen kiin­teistöli­ike­laitok­seen, joka perii käyt­täjiltä “markki­navuokraa”. Nämä jär­jeste­lyt ovat men­neet suurelta osin pieleen. Kaupunkien toimi­alat osaop­ti­moi­vat omaa bud­jet­ti­aan ja sanovat irti vuokra­sopimuk­sia kaupun­gin oman kiin­teistöy­htiön kanssa, jos saa­vat edes aav­is­tuk­sen halvem­mal­la vuokrat­tua kiin­teistön joltakin toiselta omis­ta­jal­ta. Näin saa­vat oman kulu­rak­en­teen­sa näyt­tämään hyvältä. Seu­rauk­se­na on ollut selvä kaupun­gin kiin­teistöku­lu­jen kasvu, kun tyhjil­lään ole­vien kiin­teistö­jen kulut juok­se­vat ja toimi­alaor­gan­isaa­tiot mak­sa­vat enenevässä määrin vuokria ulos yksi­ty­isille vuokranan­ta­jille. Kaupungeis­sa min­un havain­to­jeni mukaan ylä­ta­son kon­sernio­h­jaus on heikkoa tai jopa olema­ton­ta, joten eri yksiköt voivat rauhas­sa osaop­ti­moi­da oman “siilon” sisäl­lä, eikä kukaan mieti kaupun­gin kokonaisetua…

    1. Porkkala:
      Suomes­ta löy­tyy jo kaupunke­ja, jois­sa kiin­teistöt on yhtiöitet­ty tai siir­ret­ty kaupun­gin eril­liseen kiin­teistöli­ike­laitok­seen, joka perii käyt­täjiltä “markki­navuokraa”. Nämä jär­jeste­lyt ovat men­neet suurelta osin pieleen. Kaupunkien toimi­alat osaop­ti­moi­vat omaa bud­jet­ti­aan ja sanovat irti vuokra­sopimuk­sia kaupun­gin oman kiin­teistöy­htiön kanssa, jos saa­vat edes aav­is­tuk­sen halvem­mal­la vuokrat­tua kiin­teistön joltakin toiselta omis­ta­jal­ta. Näin saa­vat oman kulu­rak­en­teen­sa näyt­tämään hyvältä. Seu­rauk­se­na on ollut selvä kaupun­gin kiin­teistöku­lu­jen kasvu, kun tyhjil­lään ole­vien kiin­teistö­jen kulut juok­se­vat ja toimi­alaor­gan­isaa­tiot mak­sa­vat enenevässä määrin vuokria ulos yksi­ty­isille vuokranan­ta­jille. Kaupungeis­sa min­un havain­to­jeni mukaan ylä­ta­son kon­sernio­h­jaus on heikkoa tai jopa olema­ton­ta, joten eri yksiköt voivat rauhas­sa osaop­ti­moi­da oman “siilon” sisäl­lä, eikä kukaan mieti kaupun­gin kokonaisetua…

      Oulus­sa kaupun­ki on ruven­nut han­kki­u­tu­maan eroon yksi­ty­is­ten kanssa tehdy­istä vuokra­sopimuk­sista. Ne tule­vat liian kalli­ik­si, toimin­not pyritään siirtämään oman katon alle.

      Käytän­nössähän Senaat­ti ja Suomen Yliopis­toki­in­teistöt ovat vain kul­uleikkauk­sia jot­ka on mas­keer­at­tu “yhtiöit­tämisen” alle kun ei ole kehdat­tu suo­raan leika­ta määrära­ho­ja. Yliopis­tot esimerkik­si nykyään pyrkivät lähin­nä tekemään voit­toa val­ti­olle tilavuokra­bis­nek­sel­lä, jon­ka alta ope­tus- ja tutkimus­toim­inta on kan­nat­ta­mat­tomana lakkautettu.

      1. Yama: Oulus­sa kaupun­ki on ruven­nut han­kki­u­tu­maan eroon yksi­ty­is­ten kanssa tehdy­istä vuokra­sopimuk­sista. Ne tule­vat liian kalli­ik­si, toimin­not pyritään siirtämään oman katon alle.

        Käytän­nössähän Senaat­ti ja Suomen Yliopis­toki­in­teistöt ovat vain kul­uleikkauk­sia jot­ka on mas­keer­at­tu “yhtiöit­tämisen” alle kun ei ole kehdat­tu suo­raan leika­ta määrärahoja…

        Senaat­ti ei ole kul­uleikkaus. Sen aikana kus­tan­nuk­set ovat vain nousseet ja tilo­jen sopivu­us käyt­täjien näkökul­mas­ta heikentynyt.

      2. Kalle: Senaat­ti ei ole kul­uleikkaus. Sen aikana kus­tan­nuk­set ovat vain nousseet ja tilo­jen sopivu­us käyt­täjien näkökul­mas­ta heikentynyt.

        Hal­li­tus ei kehtaa leika­ta mil­jar­dia yliopis­toil­ta: se siirtää yliopis­to­jen kiin­teistöt yhtiöön joka nos­taa kiin­teistö­jen vuokraa mil­jardil­la ja tilit­tää rahat val­ti­olle. Ta-daa, hal­li­tus voi “osoit­taa” ettei se ole leikan­nut yliopis­toil­ta mitään vaan sama raha annetaan kuin ennenkin, samal­la yliopis­to­jen kulut ovat kas­va­neet miljardilla.

        Käytän­nössähän se ei val­tionkaan kannal­ta toi­mi niin hyvin tässäkin maini­tuis­sa syistä, mut­ta siitä ei kukaan väl­itä kun paper­il­la luvut näyt­tävät hyviltä.

    2. Porkkala: Kaupunkien toimi­alat osaop­ti­moi­vat omaa bud­jet­ti­aan ja sanovat irti vuokra­sopimuk­sia kaupun­gin oman kiin­teistöy­htiön kanssa, jos saa­vat edes aav­is­tuk­sen halvem­mal­la vuokrat­tua kiin­teistön joltakin toiselta omis­ta­jal­ta. Näin saa­vat oman kulu­rak­en­teen­sa näyt­tämään hyvältä. Seu­rauk­se­na on ollut selvä kaupun­gin kiin­teistöku­lu­jen kasvu, kun tyhjil­lään ole­vien kiin­teistö­jen kulut juok­se­vat ja toimi­alaor­gan­isaa­tiot mak­sa­vat enenevässä määrin vuokria ulos yksi­ty­isille vuokranantajille. 

      Jos noin käy, niin joko kiin­teistöy­htiö perii liian suur­ta vuokraa tai sit­ten sen pitäisi vuokra­ta tai myy­dä tilat ulkop­uoliselle. Joka tapauk­ses­sa, markki­navuokra on vuokra, jol­la tilan saa vuokrat­tua. Tyhjil­lään ei tilo­jen pitäisi olla, jos oikeasti niistä per­itään markkinavuokraa.

      Tuo voi taval­laan olla kiin­teistöy­htiön omaa kankeut­ta, joka on kyl­lä huono asia. Mut­ta onko se sen huonom­pi kuin tässä Osmon kir­joituk­ses­sa mainit­tu kiin­teistö­jen suo­ran omis­tamisen kankeus, jos­sa taas tilo­ja ei huol­leta riittävästi.

  8. Näis­sä sisäis­ten vuokrien jär­jestelmis­sä syn­tyy myös tilantei­ta, jois­sa toim­into­ja sijoitel­laan kokon­aise­dun kannal­ta epäop­ti­maalis­es­ti, kun perus­teena ovat juurikin nämä sisäiset vuokrat, jot­ka on määritel­ty miten ne nyt onkaan sit­ten “markki­navuokrien tasolle” määritel­ty. Esim. sairaalan lääkärille osoite­taan työhuone jostain 10 kilo­metrin päästä, kun sieltä edullisim­min saadaan…
    Koulun, päiväkodin tai ter­veyskeskuk­sen tapaisen toimin­non nyt vaan pitää sijoit­tua käyt­täjien kannal­ta järkevään paikkaan. Jos kaupun­ki omis­taa sopi­van ton­tin, raken­netaan siihen talo. Jos kaupun­ki ei osaa ylläpitää raken­nuk­sia (kuten Osmo sanoo), oste­taan se yksi­tyiseltä palvelu­na. Jos kaupungilla ei ole sopi­vaa tont­tia, sit­ten pitää vuokra­ta tai ostaa tont­ti tai tilat yksi­tyiseltä. Mikä tässä on niin vaikeaa?

  9. Jot­ta tuo yhtiöit­tämi­nen toimisi lop­pu­un asti, pitäisi olla myös mah­dol­lista, että kaupun­gin kiin­teistöy­htiö voisi men­nä konkurssi­in. Nythän yhtiö saa lainaa hal­val­la hin­nal­la nimeno­maan sik­si, että se ei voi men­nä konkurssi­in, kos­ka aina tulee joku joka lop­ul­ta kuitenkin mak­saa laskun.

  10. Kan­nus­teet ovat sit­ten hausko­ja! Koulu­raken­nuk­sel­la voi olla vaikea löytää markki­navuokraa, ellei sit­ten ota jostain varas­to- ja toimis­toti­lan keskiar­vos­ta alueel­la. Eikä se ole yksi­tyisel­läkään selvää mikä kun­nos­s­api­don taso on opti­maa­li­nen raken­nuk­sen käytö­tarkoituk­sen ja jäl­jel­lä ole­van arvioidun käyt­töiän huomioiden. Jos­sain tehdään yli- ja jos­sain alilaat­ua. Sama ilmiö on muuten kaikissa OECD-mais­sa ja kaikessa infra­struk­tu­uris­sa: Paljon köy­hempi­en kansan­talouk­sien vuosikym­meniä sit­ten rak­en­ta­man infran kun­nos­s­api­toon ei enää ole rahaa. Pistää miet­timään onko mei­dän lasken­nalli­nen varakku­utemme vain illuusiota. 

    Mut­ta mikä tahansa ratkaisu joka erot­telee Helsingillä kun­nos­s­api­don ja uus­in­vestoin­nit toi­sis­taan taloudel­lis­es­ti ei voi olla läpeen­sä huono. Radikaali ratkaisu olisi sit­ten se, että kaupun­ki tun­nus­taisi ettei pysty pitämään paikko­ja kun­nos­sa ja siir­tyy ker­takäyt­töraken­nuk­si­in. Jokainen koulu, päiväkoti, ter­veyskeskus oli­si­vat omas­sa kat­e­go­ri­as­saan keskenään saman­laisia ja perus­tu­isi­vat tilaele­ment­ti­ratkaisu­un. Kun käyt­töikä 15–25 vuo­den päästä tulee täy­teen jauhetaan raken­nus tikuik­si ja laite­taan paikalle uusi samanlainen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.