Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.1.2019

Radio­ka­dun ja Ilma­lan­ka­dun katusuunnitelmat

(Pöy­däl­tä)

Täs­sä on kak­si ongeol­mal­lis­ta koh­taa. oinen on yhteis­py­sä­kin rati­koi­den ja bus­sien kans­sa. Viral­li­ses­ti yri­täm­me nopeut­taa rati­koi­ta, mut­ta täl­lai­set rat­kai­sut hidas­ta­vat. Tosin tuos­sa ei lii­ken­net­tä nyt ihan tol­kut­to­mas­ti ole, joten tilan­teet, jos­sa ratik­ka jou­tuu odot­ta­maan bus­sia, eivät ole kovin yleisiä.

Fil­la­rit on pan­tu pyö­rä­kais­tal­le pysä­köi­ty­jen auto­jen vasem­mal­la puo­lel­le. Näin pysä­köi­vä auto jou­tuu ylit­tä­mään pyö­rä­kais­tan. Pysäk­kien koh­dal­la fil­la­rit siir­ty­vät oikeal­le ja pysä­kin jäl­keen taas mut­ka vasem­mal­le. Mut­kit­te­lu on tie­tys­ti ikä­vää, mut­ta fil­la­ri­kais­ta noin yleen­sä on parem­pi kuin val­koi­sel­la vii­val­le jalan­ku­lus­ta ero­tet­tu väylä.

Ylei­sil­lä alueil­la ole­vien pysä­köin­ti­ruu­tu­jen varaa­mi­nen säh­kö­au­to­jen latauspisteiksi

Taas yksi askel säh­köi­sen lii­ken­teen vää­jää­mät­tö­mäs­sä voit­to­ku­lus­sa. Tämä kil­pai­lu­te­taan niin, että hin­nan (lataus­pis­tees­tä mak­set­ta­va vuo­kra) pai­no on 10 % ja toteu­tuk­sen laa­dun pai­no 90 %. Minus­ta näis­tä ei pitäi­si periä tois­tai­sek­si vuo­kraa, kos­ka ei tämä aluk­si mikään kul­ta­kai­vos ole, mut­ta tai­dan olla esteel­li­nen. Suun­ni­tel­tu­ja lataus­pis­tei­tä on sata, jois­ta tar­jo­taan kil­pail­ta­vak­si 28. Haki­jat valit­se­vat näis­tä 20 koh­det­ta. Näin saa­daan lataus­pis­teet 40 auton saman­ai­kai­seen lataa­mi­seen, kak­si parkkiruutua/latauspiste.

Espoo ei kil­pai­lu­ta vaan on sopi­nut suo­raan For­tu­min kans­sa asiasta.

Pika­la­taus­pis­te vaa­tii sen ver­ran tuh­din yhtey­den, että lataus­pis­teen omis­ta­ja jou­tuu joka tapauk­ses­sa asioi­maan verk­ko­yh­tiön kanssa.

Val­li­lan Poh­jois­osan ase­ma­kaa­van muutos

Mäke­län­rin­teen uin­ti­kes­kus saa lisä­ti­laa ja yli­op­pi­la­sa­sun­to­jen tie­noil­la pure­taan ysi van­ha talo ja raken­ne­taan 7–13 ker­rok­si­sia pis­te­ta­lo­ja. Puna­vih­re­ään kuplaan 480 onnel­lis­ta lisä­asu­kas­ta. Tor­nit muut­ta­vat kau­pun­ki­ku­vaa koh­ta­lai­sen pal­jon.  Auto­paik­ka­vaa­ti­mus on 1/135k-m2, mikä on pai­kal­li­sen kult­tuu­rin eri­tyis­piir­teet huo­mioon ottaen aika paljon.

Pysä­köin­ti­lai­tos 170 autol­le. Eikö oli­si voi­tu vain kaa­voit­taa mah­dol­li­suus pysä­köin­ti­lai­tok­seen ja jokai­nen oli­si vuo­kran­nut auto­paik­kan­sa siel­tä. Pysä­köin­tiy­ri­tys oli­si toteut­ta­nut lai­tok­sen sen kokoi­se­na kuin par­haak­si näkee. Mik­si sii­hen itää talo­yh­tiöt sotkea?

Kau­pun­gin kiinteistöstrategia

Hel­sin­ki omis­taa raken­nuk­sia noin kah­dek­san mil­jar­din euron edes­tä. Kau­pun­ki on ollu­ty aika huo­no omis­ta­ja. Raken­nuk­sis­sa on tol­kut­to­mas­ti kor­jaus­vel­kaa ja onpa nii­tä suo­ras­taan tuhou­tu­nut huo­non hoi­don vuoksi.

Voi­si aja­tel­la, että kau­pun­gin kan­nat­tai­si mie­luum­min vuo­kra­ta toi­mi­ti­lan­sa ja antaa omis­ta­mi­nen jol­le­kin, joka osaa pitää raken­nuk­set kun­nos­sa, mut­ta täs­sä on se ongel­ma, että kau­pun­gil­le raha on hal­vem­paa kuin yksityisille.

Nyt tätä sot­kua ollaan pane­mas­sa joten­kin kun­toon. Selos­tan stra­te­gian sisäl­töä tar­kem­min sit­ten, kun olen sen joten­kin itse sisäis­tä­nyt. Inhoan pit­kiä pape­rei­ta, jois­sa on pää­asias­sa itses­tään sel­vyyk­siöä ja olen­nai­set asiat on etsit­tä­vä nii­den takaa.

Kau­pun­kiym­pä­ris­tö­alan ympä­ris­tö­onh­jel­ma 2019–2021

Täs­tä­kin on vai­kea saa­da otet­ta. Kak­si­kym­men­tä­kuusi sivua hyviä asioi­ta. Pitäi­si osa­ta lukea tätä niin, että mitä täs­tä puut­tuu. Jok­seen­kin kaik­ki hyvät asiat on lue­tel­tu, mut­ta sitä ei pys­ty päät­te­le­mään, mil­lä pai­nol­la nii­tä toteu­te­taan. Tar­vit­tai­siin mitat­ta­via mää­räl­li­siä tavoitteita.

 

20 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.1.2019”

  1. Mitä tar­koi­te­taan, että kaa­voi­te­taan mah­dol­li­suus pysä­köin­ti­lai­tok­seen? Niin kau­an kuin se on kaa­vois­sa, sen pääl­le ei tie­ten­kään saa raken­taa muu­ta, mut­ta kuin­ka kau­an kes­tää ennen kuin kaa­vaa muu­te­taan niin, että varaus kato­aa ja tilal­le tulee­kin asun­to­ja? Täl­lä on mer­ki­tys­tä sen kan­nal­ta, kuin­ka kau­an asuk­kail­la on armon­ai­kaa ilmais­ta, että halua­vat riit­tä­väs­ti pysä­köin­ti­paik­ko­ja, eikä tämä halu herää vas­ta sii­nä vai­hees­sa kun alue on täyn­nä asun­to­ja ja lisä­py­sä­köin­ti­ti­lan raken­ta­mi­nen pysy­väs­ti hankaloitunut.

    1. Mitä tar­koi­te­taan, että kaa­voi­te­taan mah­dol­li­suus pysä­köin­ti­lai­tok­seen? Niin kau­an kuin se on kaa­vois­sa, sen pääl­le ei tie­ten­kään saa raken­taa muu­ta, mut­ta kuin­ka kau­an kes­tää ennen kuin kaa­vaa muu­te­taan niin, että varaus kato­aa ja tilal­le tulee­kin asun­to­ja? Täl­lä on mer­ki­tys­tä sen kan­nal­ta, kuin­ka kau­an asuk­kail­la on armon­ai­kaa ilmais­ta, että halua­vat riit­tä­väs­ti pysä­köin­ti­paik­ko­ja, eikä tämä halu herää vas­ta sii­nä vai­hees­sa kun alue on täyn­nä asun­to­ja ja lisä­py­sä­köin­ti­ti­lan raken­ta­mi­nen pysy­väs­ti hankaloitunut.

      Auto­paik­koen kysyn­tä vakioi­tuu noin kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Sen aikaa pysä­köin­ti­ta­lok­si varat­tu tont­ti voi olla jou­to­maa­na. Täs­tä kysei­ses­tä 170 auto­pai­kan lai­tok­ses­ta en osaa sanoa, onko se raken­net­ta­vis­sa vaiheittain.

      1. Kuin­ka yleis­tä on, että kaa­vois­sa pidet­täi­siin pelk­kää varaus­ta pysä­köin­ti­ta­lol­le jou­to­maal­la usei­ta vuo­sia? Kan­ta­kau­pun­gis­sa tila on vähis­sä, joten luu­li­si, että päät­tä­jil­lä oli­si kova kil­pai­lu saa­da alu­eel­le toteu­tet­tua joku pysy­vä käyt­tö­tar­koi­tus mah­dol­li­sim­man nopeasti.

      2. Mik­ko Num­me­lin:
        Kuin­ka yleis­tä on, että kaa­vois­sa pidet­täi­siin pelk­kää varaus­ta pysä­köin­ti­ta­lol­le jou­to­maal­la usei­ta vuosia? 

        No siis, ottaen huo­mioon kuin­ka hyviä raken­nus­paik­ko­ja kau­pun­gis­sa on ollut jou­to­maa­na tai täy­sin tois­si­jai­ses­sa käy­tös­sä vuo­si­kym­me­niä, niin en oli­si kovin huo­les­tu­nut, ettei­kö jos­sain Käpy­läs­sä tont­ti sel­viäi­si tyh­jil­lään jokusen vuoden. 

        Suu­rin vaa­ra lie­nee, että muu­ta­mas­sa vuo­des­sa ton­til­le kas­vaa joku risuk­ko ja sii­tä muo­dos­tuu alu­een asuk­kail­le arvo­kas “lähi­met­sä”, jota ei mis­sään nimes­sä saa rakentaa.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Auto­paik­ko­jen kysyn­tä vakioi­tuu noin kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Sen aikaa pysä­köin­ti­ta­lok­si varat­tu tont­ti voi olla joutomaana.

        Jou­to­mail­la on paik­kan­sa mm. hule­ve­sien imeyt­tä­mi­ses­sä ja bio­di­ver­si­tee­tin kan­nal­ta. Toi­saal­ta pysä­köin­ti­ta­lo­jen ym. suh­teen oli­si hyvä miet­tiä vaih­toeh­toi­sia käyt­tö­tar­koi­tuk­sia. Pien­va­ras­toil­le tun­tuu ole­van kova kysyn­tä ja lähi­vil­je­ly on tren­di­käs­tä — pysä­köin­ti­ta­los­ta tai sen osas­ta voi­si esim. teh­dä kas­vi­huo­neen. Samal­la pysä­köin­ti­paik­ko­jen tar­ve vähe­nee (aina­kin pitäi­si, aina­kin kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä). Meil­lä tai­taa vain olla niin jäyk­kä kaa­voi­tus ja lain­sää­dän­tö, että useam­pi eri tai vaih­tu­va käyt­tö­tar­koi­tus on ylei­ses­ti ottaen mah­do­ton aja­tus. Toi­sin sanoen raken­ne­taan pysä­köin­ti­ta­lo, jota voi käyt­tää vain pysä­köin­ti­ta­lo­na, ja sit­ten kun sitä ei tar­vi­ta, pure­taan se ja raken­ne­taan tilal­le esim. toi­mis­to­ta­lo, jota voi käyt­tää vain toi­mis­to­ta­lo­na, ja sit­ten kun sitä ei tar­vi­ta, pure­taan se ja raken­ne­taan tilal­le esim. asuntoja…

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Auto­paik­koen kysyn­tä vakioi­tuu noin kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Sen aikaa pysä­köin­ti­ta­lok­si varat­tu tont­ti voi olla jou­to­maa­na. Täs­tä kysei­ses­tä 170 auto­pai­kan lai­tok­ses­ta en osaa sanoa, onko se raken­net­ta­vis­sa vaiheittain.

        Pysä­köin­nin raken­ta­mi­nen muu­al­le kuin ton­til­le on asuk­kai­den kan­nal­ta aina epä­toi­vot­ta­va rat­kai­su. Suu­rim­mat ongel­mat ovat han­ka­la liik­ku­mi­nen asun­non ja pysä­köin­ti­lai­tok­sen välil­lä sekä mono­po­lia­se­mas­sa ole­vien pysä­köin­tiyh­tiöi­den koh­tuut­to­mat hin­nat. Van­hat asui­na­lu­eeet ovat ja pysy­vät ongel­ma­koh­tei­na, mut­ta uusil­la alueil­la voi­daan pysä­köin­ti hoi­taa piha­kan­nen alla. Kun korot teh­dään oikein, ei se edes mak­sa kovin paljoa.

      5. Kal­le: Pysä­köin­nin raken­ta­mi­nen muu­al­le kuin ton­til­le on asuk­kai­den kan­nal­ta aina epä­toi­vot­ta­va rat­kai­su. Suu­rim­mat ongel­mat ovat han­ka­la liik­ku­mi­nen asun­non ja pysä­köin­ti­lai­tok­sen välil­lä sekä mono­po­lia­se­mas­sa ole­vien pysä­köin­tiyh­tiöi­den koh­tuut­to­mat hinnat.

        Ei jokai­sen asun­non edes­sä ole jouk­ko­lii­ken­ne­py­säk­kiä­kään. Ei autoa­kaan tar­vit­se saa­da omaan pihaan, tai jos halu­aa sen, niin asuk­kai­den pitää mak­saa park­ki­pai­kas­ta sen oikea, sub­ven­toi­ma­ton hinta.

        Itse olen asu­nut alu­eel­la, jos­sa oli pysä­köin­ti eril­lään ja se oli erit­täin toi­vot­ta­va rat­kai­su. Raken­nus­ten välil­lä oli pik­ku­ku­jia (muu­ten ne oli­si­vat olleet kak­si­suun­tai­sia ajo­tei­tä) ja park­ki­paik­ko­jen sijaan oli puis­to­ja, raken­nuk­sia ja kal­lioi­ta, kos­ka autot oli sii­vot­tu pois. Jon­kin ver­ran aika­ra­joi­tet­tua kadun­var­si­py­sä­köin­tiä sin­ne, min­ne mah­tui. Kau­pas­ta kun tul­tiin, ajet­tiin riit­tä­vän lähel­le omaa pihaa, vie­tiin kas­sit sisäl­le ja minä kävin vie­mäs­sä auton park­kiin ja käve­lin kotiin. Hyvin toimi!

      6. Simo Mele­nius:

        …Raken­nus­ten välil­lä oli pik­ku­ku­jia (muu­ten ne oli­si­vat olleet kak­si­suun­tai­sia ajo­tei­tä) ja park­ki­paik­ko­jen sijaan oli puis­to­ja, raken­nuk­sia ja kal­lioi­ta, kos­ka autot oli sii­vot­tu pois… 

        Minä­kin olen asu­nut moi­sel­la alu­eel­la. Lisäk­si siel­lä pää­si suo­raan asun­nos­ta his­sil­lä park­ki­ta­sol­le. Oma paik­kam­me oli ovel­ta kol­mas, joten mat­ka oli koh­tuul­li­nen. Jos käy­tet­täi­siin kaa­voit­ta­jaa, jol­la on jon­kin­lai­nen alkeel­li­nen kyky kol­miu­lot­tei­seen hah­mo­tuk­seen, tämä ei oli­si niin vai­ke­aa. Kuten sanoin: korot oikein.

        Olen muu­ten samaa miel­tä tuos­ta mak­sa­mi­ses­ta. Auto­pai­kat pitää aina toteut­taa osa­ke­pe­rus­tei­si­na, ei talo­yh­tiön ja vie­lä vähem­män jon­kun välis­tä vetä­vän mono­po­liyh­tiön omistamina.

      7. kal­le, Kun haa­vei­let piho­jen raken­ta­mi­ses­ta auto­kan­nen pääl­le, kuten niin hemai­se­vas­sa Meri­haas­sa on teh­ty, miten saat pihoil­le istu­tek­si suu­ria puita?

      8. Kal­le: Pysä­köin­nin raken­ta­mi­nen muu­al­le kuin ton­til­le on asuk­kai­den kan­nal­ta aina epä­toi­vot­ta­va ratkaisu. 

        Pysä­köin­nin raken­ta­mi­nen ton­til­le taas on kal­lein mah­dol­li­nen rat­kai­su, kos­ka sii­nä jou­du­taan teke­mään han­ka­lia yhteen­so­vi­tuk­sia pysä­köin­ti­paik­ko­jen ja raken­tei­den välil­lä. Pahim­mil­laan koko talo jou­du­taan suun­nit­te­le­maan pysä­köin­ti­kam­man mitoi­tuk­sen perus­teel­la, mikä todel­la­kaan ei ole opti­maa­li­nen rat­kai­su. Tämän lisäk­si tont­ti­koh­tai­nen pysä­köin­ti yhdis­tet­ty­nä pysä­köin­ti­paik­ko­jen mini­mi­nor­miin aset­taa käy­tän­nös­sä mak­si­mi­te­hok­kuu­den ton­tin raken­ta­mi­sel­le, mikä sekään ei ole jär­ke­vin­tä mah­dol­lis­ta maankäyttöä.

        Mark­ki­na­ta­lous oli­si täs­sä­kin hyvä rat­kai­su. Jos pysä­köin­ti­pai­kat raken­net­tai­siin mark­ki­naeh­toi­ses­ti, jokai­nen sai­si juu­ri sel­lai­sen pysä­köin­ti­pai­kan kuin halu­aa ja jos­ta on val­mis mak­sa­maan. Käy­tän­nös­sä siis pysä­köin­ti­paik­ka johon pää­see suo­raan his­sil­lä mak­sai­si n. 40 000 euroa, pysä­köin­ti­paik­ka pysä­köin­ti­ta­los­sa vähän kau­em­pa­na 25 000 euroa ja maan­ta­sai­nen pysä­köin­ti­paik­ka kesä­au­tol­le jos­sain Van­taal­la len­to­me­lua­lu­eel­la ehkä 5000 euroa.

      9. ark­ki­teh­ti: Pysä­köin­nin raken­ta­mi­nen ton­til­le taas on kal­lein mah­dol­li­nen rat­kai­su, kos­ka sii­nä jou­du­taan teke­mään han­ka­lia yhteen­so­vi­tuk­sia pysä­köin­ti­paik­ko­jen ja raken­tei­den välil­lä. Pahim­mil­laan koko talo jou­du­taan suun­nit­te­le­maan pysä­köin­ti­kam­man mitoi­tuk­sen perus­teel­la, mikä todel­la­kaan ei ole opti­maa­li­nen rat­kai­su. Tämän lisäk­si tont­ti­koh­tai­nen pysä­köin­ti yhdis­tet­ty­nä pysä­köin­ti­paik­ko­jen mini­mi­nor­miin aset­taa käy­tän­nös­sä mak­si­mi­te­hok­kuu­den ton­tin raken­ta­mi­sel­le, mikä sekään ei ole jär­ke­vin­tä mah­dol­lis­ta maankäyttöä.

        Mark­ki­na­ta­lous oli­si täs­sä­kin hyvä rat­kai­su. Jos pysä­köin­ti­pai­kat raken­net­tai­siin mark­ki­naeh­toi­ses­ti, jokai­nen sai­si juu­ri sel­lai­sen pysä­köin­ti­pai­kan kuin halu­aa ja jos­ta on val­mis mak­sa­maan. Käy­tän­nös­sä siis pysä­köin­ti­paik­ka johon pää­see suo­raan his­sil­lä mak­sai­si n. 40 000 euroa, pysä­köin­ti­paik­ka pysä­köin­ti­ta­los­sa vähän kau­em­pa­na 25 000 euroa ja maan­ta­sai­nen pysä­köin­ti­paik­ka kesä­au­tol­le jos­sain Van­taal­la len­to­me­lua­lu­eel­la ehkä 5000 euroa.

        Olen seu­ran­nut omal­la asui­na­lu­eel­la­ni tuo­ta mark­ki­naeh­tois­ta pysä­köin­tiä. Kaa­va on vaa­ti­nut jokai­seen uuteen ja perus­kor­jat­tuun taloon aika pal­jon pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Niis­tä on nyt yli­tar­jon­taa. Joten hie­man epäi­len, että tuo mark­ki­na­ta­lou­den hin­ta oli­si oikeas­ti 40.000 euroa, jos halu­aa auto­pai­kan, jos­ta pää­see his­sil­lä kotiin. Meil­lä se on nyt n. 15.000 euroa. Sen yli ei kukaan suos­tu mak­sa­maan auto­pai­kois­ta, jois­ta uusi­na mak­set­tiin 20–25.000 euroa. Ihmi­set tois­te­lee mant­ra­na sitä, että autot­to­mat spon­so­roi autol­li­sia ja että pysä­köin­nis­tä ei mak­se­ta todel­lis­ta hin­taa. No, mark­ki­na­ta­lou­den mukaan ei tosi­aan mak­se­ta­kaan todel­lis­ta hin­taa, vaan auto­pai­kan ensios­ta­nut autoi­li­ja saat­taa mak­saa pal­jon enem­män. Että sii­nä Osmo on kyl­lä vil­la­koi­ran yti­mes­sä, että pitää­kö sen kaa­van olla niin jäyk­kä. Jos ei ketään kiin­nos­ta nii­tä auto­paik­ko­ja shop­pail­la, niin voi­si­ko sii­hen lait­taa sei­nät ja muna­lu­kon ja vuo­kra­ta varas­tok­si. Tai myy­dä varas­to-osak­kee­na. Ja saa­tan sanoa pahas­ti, jos auto­ton alkaa selit­tä­mään minul­le, miten hän on spon­so­roi­nut auto­paik­kaa­ni. Haluai­sin tietää,millä las­ken­ta­lo­gii­kal­la minun mak­sa­ma­ni 25.000 euroa auto­pai­kas­ta, jos­ta on enää mah­dol­lis­ta saa­da takai­sin 15.000 euroa, joh­taa sii­hen, että mene­te­tyn 10.000 on mak­sa­nut joku autoton…

      10. Niis­tä on nyt yli­tar­jon­taa. Joten hie­man epäi­len, että tuo mark­ki­na­ta­lou­den hin­ta oli­si oikeas­ti 40.000 euroa, jos halu­aa auto­pai­kan, jos­ta pää­see his­sil­lä kotiin. Meil­lä se on nyt n. 15.000 euroa. Sen yli ei kukaan suos­tu mak­sa­maan auto­pai­kois­ta, jois­ta uusi­na mak­set­tiin 20–25.000 euroa.

        Mark­ki­na­ta­lou­den hin­ta ei tosi­aan oli­si 40 000 euroa, kos­ka juu­ri kukaan ei ostai­si auto­paik­kaa tuol­la hin­nal­la, ja nii­tä ei sil­loin raken­net­tai­si juu­ri ollenkaan.

      11. ark­ki­teh­ti:
        …Mark­ki­na­ta­lous oli­si täs­sä­kin hyvä rat­kai­su. Jos pysä­köin­ti­pai­kat raken­net­tai­siin mark­ki­naeh­toi­ses­ti, jokai­nen sai­si juu­ri sel­lai­sen pysä­köin­ti­pai­kan kuin halu­aa ja jos­ta on val­mis mak­sa­maan. Käy­tän­nös­sä siis pysä­köin­ti­paik­ka johon pää­see suo­raan his­sil­lä mak­sai­si n. 40 000 euroa, pysä­köin­ti­paik­ka pysä­köin­ti­ta­los­sa vähän kau­em­pa­na 25 000 euroa ja maan­ta­sai­nen pysä­köin­ti­paik­ka kesä­au­tol­le jos­sain Van­taal­la len­to­me­lua­lu­eel­la ehkä 5000 euroa.

        Peri­aat­tees­sa juu­ri noin, ongel­man yhtä­lös­sä muo­dos­ta­vat gryn­de­rit, jot­ka teke­vät lii­an vähän paik­ko­ja saa­dak­seen niis­tä vähis­tä täh­ti­tie­teel­li­siä voit­to­ja. Mik­si raken­taa tar­vit­ta­vat kym­me­nen paik­kaa, jos saat parem­man kat­teen kuudesta.

        Aluk­si voi­si teh­dä niin, että auto­paik­ka­nor­mit kos­ki­si­vat vain gryn­dat­tu­ja talo­yh­tiöi­tä. Muut oli­si vapau­tet­tu nor­meis­ta. Sivu­juon­tee­na Hel­sin­kiin ei enää nousi­si yhtään gryn­dat­tua toimitilaa 🙂

      12. Peri­aat­tees­sa juu­ri noin, ongel­man yhtä­lös­sä muo­dos­ta­vat gryn­de­rit, jot­ka teke­vät lii­an vähän paik­ko­ja saa­dak­seen niis­tä vähis­tä täh­ti­tie­teel­li­siä voit­to­ja. Mik­si raken­taa tar­vit­ta­vat kym­me­nen paik­kaa, jos saat parem­man kat­teen kuudesta.

        Kal­le, jos ryh­dyt jos­kus gryn­de­rik­si, minä aina­kaan en sijoi­ta yri­tyk­see­si. Tuo­ta logiik­kaa nou­dat­taen lait­tai­sit vain osaan asun­nois­ta par­veek­keen, kos­ka uskot saa­va­si täh­ti­te­teel­li­siä voit­to­ja niis­tä par­vek­keel­li­sis­ta asun­nois­ta. Yri­tyk­se­si ei menestyisi.

      13. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kal­le, jos ryh­dyt jos­kus gryn­de­rik­si, minä aina­kaan en sijoi­ta yri­tyk­see­si. Tuo­ta logiik­kaa nou­dat­taen lait­tai­sit vain osaan asun­nois­ta par­veek­keen, kos­ka uskot saa­va­si täh­ti­te­teel­li­siä voit­to­ja niis­tä par­vek­keel­li­sis­ta asun­nois­ta. Yri­tyk­se­si ei menestyisi.

        Tai­taa olla niin, että niis­tä par­vek­keis­ta­kin mää­rää kaa­va ja raken­nus­lu­pa. Talo­jen käyt­tö­tar­koi­tus­muu­tok­sis­sa­kin on pal­jon rajoit­tei­ta. Gryn­de­rit haluai­si­vat lait­taa par­vek­kei­ta, mut­ta 40-luvun simp­pe­lis­tä teol­li­suus­ti­las­ta on tul­lut 2010 ‑luvul­la suo­jel­ta­vaa kan­sal­lis­his­to­ri­aa, min­kä vuok­si jul­ki­si­vua ei saa muut­taa. Jär­kee vai ei? Toi­saal­ta gryn­de­rit tus­kin haluai­si­vat raken­taa asuk­kai­den yhteis­ti­lo­ja, joi­den kus­tan­nus pitää jyvit­tää asun­toi­hin, tai auto­paik­ko­ja, joi­ta osta­jat eivät halua ostaa. Nämä­kin vel­voit­teet joh­tu­vat kaa­vas­ta ja sitä nou­dat­ta­vas­ta raken­nus­lu­vas­ta. Talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen jäse­ne­nä sit­ten ihme­tel­lään, miten yhteis­ti­lo­ja hoi­de­taan, vara­taan ja pide­tään kuo­sis­sa, ettei niis­tä syn­ny sot­kuis­ta tei­ni­hel­vet­tiä tai ilmais­ta kah­vi­la­ti­laa naa­pu­rus­toon. Poi­mi­taan tal­teen unoh­tu­nei­ta strin­ge­jä ja ihme­tel­lään, kuka on sot­ke­nut pai­kat. Ja asu­mi­sen kus­tan­nus jat­kaa nousuaan.

  2. Pis­te­ta­lo­ja Val­li­laan? Eikö pitä­nyt raken­taa kau­pun­kia = umpi­kort­te­li, kuusi kerrosta.

  3. Jaha, Radio­ka­tu on vih­doin käsit­te­lys­sä. Nuo kuvat ovat olleet val­mii­na jo vuo­den taik­ka kak­si, en edes muis­ta enää. Kävin pariin ottee­seen niis­tä kes­kus­te­lua Ver­ka­mon kans­sa, ja ymmär­rän kyl­lä hyvin, mik­sei hän mil­lään suos­tu­nut nii­tä näyt­tä­mään ennen kuin vas­ta nyt kun on ihan pak­ko. En minä­kään haluai­si esi­tel­lä sut­ta ja sekundaa.

    Tie­tys­ti sekin on jon­kin­lai­nen askel, että edes juh­la­pu­heis­sa puhu­taan kau­niis­ti rati­koi­den puo­les­ta. Mut­ta sil­ti soi­si, että se seu­raa­va­kin askel vih­doin otet­tai­siin ja lope­tet­tai­siin täl­lais­ten vasem­mal­la kädel­lä hutais­tu­jen teke­lei­den laa­ti­mi­nen. Rei­jo­lan­ka­dul­la toi­seen suun­taan pan­tiin autot ratik­ka­kais­tal­le. Calo­niuk­sel­la samoin. Tääl­lä sit­ten molem­mat suun­nat, vaik­ka tilaa on 21 met­riä. On aika­mois­ta ammat­ti­tai­don puu­tet­ta, jos ei siel­tä löy­dä tilaa raitiovaunukaistoille.

    On tie­tys­ti tur­ha toi­voa, että lau­ta­kun­ta palaut­tai­si tätä­kään val­mis­te­luun. Kan­nat­taa sil­ti muis­taa, että jos ette kos­kaan puu­tu asioi­hin, ei paran­nus­ta­kaan ole luvassa.

  4. Yri­tyk­sem­me yrit­ti vuo­kra­ta 500 m² tilaa kau­pun­gil­ta. Yhteys­hen­ki­lö tila­pal­ve­luis­sa oli fleg­maat­ti­nen ja asia ei oli­si voi­nut hän­tä kiin­nos­taa pät­kää­kään. Lisäk­si oli raken­net­tu kont­to­ri­ti­la 50 hen­gel­le ja tilaan kuu­lui 0 park­ki­paik­kaa. No, vuo­den kak­si on ollut tyh­jä­nä ja on var­maan jat­kos­sa­kin. Tuli­te­rä talo kes­kus­tan tun­tu­mas­sa. Ei nii­tä siel­lä oikeas­ti kiin­nos­ta tila­pal­ve­luis­sa tilo­jen käyt­tö­as­te. Palk­ka juok­see muu­ten­kin ja asiak­kais­ta on vain vai­vaa sel­väs­ti­kin. Vuo­kra­taan sit­ten yksi­tyi­sel­tä. Aina­kin mei­tä kuun­nel­laan. Ja ongel­mat ratkaistaan.

  5. Fil­la­rit on pan­tu pyö­rä­kais­tal­le pysä­köi­ty­jen auto­jen vasem­mal­la puo­lel­le. Näin pysä­köi­vä auto jou­tuu ylit­tä­mään pyö­rä­kais­tan. Pysäk­kien koh­dal­la fil­la­rit siir­ty­vät oikeal­le ja pysä­kin jäl­keen taas mut­ka vasem­mal­le. Mut­kit­te­lu on tie­tys­ti ikä­vää, mut­ta fil­la­ri­kais­ta noin yleen­sä on parem­pi kuin val­koi­sel­la vii­val­le jalan­ku­lus­ta ero­tet­tu väylä.

    Fil­la­ri­kais­ta pitäi­si erot­taa vie­rei­ses­tä kul­ku­väy­läs­tä pie­nel­lä tasoe­rol­la ja reu­na­ki­vel­lä — oli vie­rei­nen kul­ku­väy­lä sit­ten jal­ka­käy­tä­vä tai auto­kais­ta. “Kevyen­lii­ken­teen­väy­lil­lä” val­koi­sen vii­van sijaan on isom­pi ongel­ma se, että ne ovat yksin­ker­tai­ses­ti lii­an kapeita.
    Auto­pai­kat, joil­le aje­taan pyö­rä­tien yli, ovat huo­no rat­kai­su. Paras rat­kai­su oli­si jät­tää kadun­var­si-auto­pai­kat koko­naan pois… Esim. Köö­pen­ha­mi­nas­sa on onnis­tut­tu rat­kai­se­maan pyö­rä­rei­tit pää­osin niin, ettei pysä­köi­vien auto­jen tar­vit­se ajaa pyö­rä­tien yli.

  6. Vää­jää­mä­tön voittokulku?
    “Taas yksi askel säh­köi­sen lii­ken­teen vää­jää­mät­tö­mäs­sä voit­to­ku­lus­sa. Tämä kil­pai­lu­te­taan niin, että hin­nan (lataus­pis­tees­tä mak­set­ta­va vuo­kra) pai­no on 10 % ja toteu­tuk­sen laa­dun pai­no 90 %. ”
    Voi­si teh­dä niin, että vaa­lan­pu­nais­ten auto­jen park­ki­pai­kan vuo­kra on 10% ja värin pai­noar­vo 90% tar­koit­taen, että vaa­len­pu­nai­suu­des­ta saa tämän.
    Sil­loin voi­si kirjoittaa
    Taas yksi askel vaa­lean­pu­nais­ten auto­jen vää­jää­mät­tö­mäs­sä voittokulussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.