Teimme valtuustoaloitteen Yliopiston metroaseman Liisankadun sisäänkäynnistä

Jätin eilisessä kaupung­in­val­tu­uis­ton kok­ouk­ses­sa aloit­teen Yliopis­ton metroase­man pohjoisen sisäänköyn­nin avaamis­es­ta Liisankadu, Unioninkadun ja Kaise­niemenkadun risteyk­seen. Se paramn­taisi kru­u­nun­hakalais­ten liiken­ney­hteyk­siä merkit­tävästi. Olimme sopi­neet tästä Ris­to Rauta­van (kok) kanssa. Aloit­teeseen tuli 44 allekir­joi­tus, mikä on siis val­tu­us­ton enemmistö.

Alo­lite kuu­luu näin.

Yliopis­ton metroase­man suun­nitelmi­in on alus­ta pitäen kuu­lunut pohjoinen sisäänkäyn­ti, joka sijoit­tuu Liisankadun ja Unioninkadun risteyk­seen. Siihen liit­tyy myös tun­neli Unioninkadun ja Kaisaniemenkadun ali Kaisaniemen puis­toon. Sisäänkäyn­nin vaa­ti­mat tilat on suurim­mal­ta osin louhit­tu niin, ettei sisäänkäyn­nin avaami­nen häir­it­sisi metroliikennettä.

Pohjoinen sisäänkäyn­ti lyhen­täisi mat­ka metroase­malle suurim­mas­ta osas­ta Kru­u­nun­haan asuinko­rt­telei­ta ja huo­mat­tavalle osalle työ­paikoista noin 250 metril­lä ja pois­taisi kah­den valo-ohjatun risteyk­sen ylit­tämisen, jol­loin aikasäästök­si tulisi val­oista ja käve­lynopeud­es­ta riip­puen 3,5 min­uutista 5 minuuttiin.

Metroase­man pohjoinen sisäänkäyn­ti paran­taisi olen­nais­es­ti Kru­u­nun­haan joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ja lisäisi metron käyt­töä. Metro on muut­tuvil­ta kus­tan­nuk­sil­taan joukkoli­iken­nemuodoista edullisin.

Vas­tates­saan vuon­na 2015 samaa asi­aa koske­vaan val­tu­utet­tu Otso Kivekkään pon­teen, kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta piti pohjoisen sisäänkäyn­nin avaamista kan­nat­ta­vana investointi­na, vaik­ka vain viides­osa metroase­man käyt­täjistä val­it­sisi pohjoisen sisäänkäyn­nin. Matkus­ta­jien aikahyö­tynä oli tässä laskel­mas­sa 9 euroa tunnissa.

Edel­lä ole­van perus­teel­la me allekir­joit­ta­neet val­tu­ute­tut esitämme, että kaupun­ki ryhty­isi toimi­in Yliopis­ton metroase­man pohjoisen sisäänkäyn­nin avaamiseksi.

= = =

Ker­ran vuosi­tuhan­nes­sa pitää val­tu­ute­tun tehdä val­tu­us­toaloite. Min­ul­ta on tämän vuosi­tuhan­nen aloite vielä tekemät­tä, mut­ta nyt sekin on siis korjattu. 🙂

Näitä puut­tuvia sisäänkäyn­te­jä on muual­lakin. Ase­man metroase­mal­ta pitäisi olla yhteys tois­es­ta päästä Man­ner­heim­intielle, Sörnäis­ten metroase­mal­ta Torkke­lin­mäen kohdal­la (vähän korkeuseroa!) ja Ruo­ho­lah­den metroase­mal­la lähempänä Jätkäsaar­ta sekä Kulosaaren metroase­mal­la pohjoinen sisänkäyn­ti nyt esimerkik­si. En tunne, mikä olisi valmius niiden toteuttamiseen.

14 vastausta artikkeliin “Teimme valtuustoaloitteen Yliopiston metroaseman Liisankadun sisäänkäynnistä”

  1. Yleis­es­ti ottaen muillekin kan­takaupun­gin maanalaisille metroasemille pitäisi saa­da toinen uloskäyn­ti helpot­ta­maan liikku­mista. Nythän niitä on vain Kamp­is­sa ja Hakaniemessä.

    Vastaa

  2. Kaik­ki Kevan kont­to­rille metrol­la tule­vat kiittävät!

    Vastaa

    1. Urbaani Mikko:
      Kaik­ki Kevan kont­to­rille metrol­la tule­vat kiittävät! 

      Kuten myös levyan­tik­vari­aat­tin ostok­sille tai Rait­tisen Jussin luokse kylään menevät. Onko se oleellista?

      Vastaa

  3. Hyvä aloite, kiitos tek­i­jöille. Tämä on “puut­tuvista sisäänkäyn­neistä” var­masti tärkein, ja olisi hyvä jos niitä voitaisi­in alkaa toteut­ta­maan jol­lakin tahdil­la. Metroasemien saavutet­tavu­us kävellen on erit­täin tärkeää metroli­iken­teen houkuttelevuudelle.

    Vastaa

  4. Siil­i­tien metroase­mal­la on erit­täin kätevä yhteys lai­turin tois­es­ta päästä Ora­vatielle käytän­nössä ole­mas­sa (kier­re­por­taat ja lukit­tu port­tipöm­peli), mut­ta ei matkus­ta­jille, vaan ilmeis­es­ti lähin­nä var­ti­joille. Siitä olisi var­maan vaikea tehdä esteetön, mut­ta me asukkaat arvostaisimme sen avaamista suuresti.

    Vastaa

  5. Käsit­tääk­seni kaikkien van­ho­jen kallioasemien lay­out­ti­in pitäisi varsin hel­posti sopia toisenkin pään liuku­por­taat. Ruo­ho­lahdessa tämä ilmeis­es­ti osu­isi maan­pin­nal­la johonkin Län­silinkin paikkeille ja paran­taisi Jätkäsaaren ja Hieta­lah­den yhteyk­siä selvästi. Suures­sa kuvas­sa toisi Metron lähem­mäs myös Punavuor­ta ja Hernesaartakin.

    Vastaa

  6. Vuodessa tehdään noin 5.6M matkaa Kaisaniemen metrol­ta. Jos las­ke­taan että 30% käyt­täisi tätä pohjoista sisäänkäyn­tiä, hyö­ty osmon anta­ma min­i­mi 3.5min ja hyöty­laskel­maan 9€/h ajan­säästöstä, niin saadaan vuo­tuisen lasken­nal­lisen aikasäästön suu­ru­udek­si huikeat 880k€/vuosi.

    Ruo­ho­lah­den itäi­nen käyn­ti lyhen­tää matkaa ehkä keskimäärin 2.5 min­uu­til­la (kar­tas­ta arvioitu) noin puolel­la 6.7M vuo­tuis­es­ta käyt­täjästä. Tästä vas­taa­va säästö noin 1.25M€/vuosi.

    Kulosaaren vas­taa­vat luvut ehkä 2min säästö noin 30% 1.9M vuo­tuis­es­ta käyt­täjästä tekee säästöä 170k€/vuosi.

    Sörnäi­nen on han­kalin arvioita­va kun se suuri korkeusero tekee han­kalak­si sanoa kuin­ka moni käyt­täisi sisäänkäyn­tiä lop­ul­ta. Varovainen arvio esim vain 15% matkus­ta­jista ja aikasäästö ehkä vain sen 3min. Mut­ta sörkän vuosikäyt­tömäärä on peräti 14.1M ihmistä joten siitäkin tulee peräti noin 1M€/vuosi.

    Kulosaaren luku­unot­ta­mat­ta (tai riip­puu sen käyt­töönot­to­hin­nas­ta) kan­nat­taisi aukaista var­maan nämä kaikki.

    Paras val­tu­us­toaloite pitkään aikaan, kiitoksia.

    Vastaa

    1. Kulosaari voitaisi­in ottaa vaik­ka heiti jok­seenk­inil­man kus­tan­nuk­sia, mut­ta sen estävät esteettömuyyssäännöt.Tämä on aika filosofinen ongelma.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kulosaari voitaisi­in ottaa vaik­ka heiti jok­seenk­inil­man kus­tan­nuk­sia, mut­ta sen estävät esteettömuyyssäännöt.Tämä on aika filosofinen ongelma.

        Esteet­tömyys sään­nöt ovat type­r­iä ja ne pitää pois­taa. “Esteet­tömyy­del­lä” on jo aiheutet­tu kohtu­ut­to­mia vahinko­ja mm. Helsin­gin julkiselle liiken­teelle (vrt. Bom­bardier kauppa).

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Kulosaari voitaisi­in ottaa vaik­ka heiti jok­seenk­inil­man kus­tan­nuk­sia, mut­ta sen estävät esteettömuyyssäännöt.Tämä on aika filosofinen ongelma. 

        Het­ko­nen: estävätkö esteet­tömyyssään­nöt läh­es valmi­ina ole­van sisäänkäyn­nin käyt­tööno­ton, kos­ka siitä ei pääse kulke­maan esteet­tömästi? Ymmärtäisin tämän, jos koko ase­ma olisi esteelli­nen, mut­ta en, mikäli vain yksi sisäänkäyn­ti olisi esteellinen.

        Mikäli nyt tulkkasin oikein, niin liuku­por­taitakaan ei saisi enää rak­en­taa, kos­ka esteel­liset ihmiset eivät pääse niitä kulkemaan.

  7. Hienoa! Tätä onkin odotet­tu. Liiken­nesu­un­nit­telus­sa kan­nat­taisi aikasäästön lisäk­si joskus miet­tiä myös muu­takin kil­pailukykyä. Joukkoli­iken­teen käyt­täjän kannal­ta ylimääräistä mat­ka-aikaa ärsyt­täväm­pää on joutua kiertelemään edestakaisin päästäk­seen liiken­nevä­li­neen kyyti­in. Kulosaari ja Siil­i­tie ovat parhaat esimerk­it tästä rasit­tavas­ta “niin lähel­lä mut­ta niin kaukana”-efektistä. Torkke­lin­mäel­lä asu­via ei toden­näköis­es­ti har­mi­ta niin paljon, kos­ka visuaal­ista yhteyt­tä metroase­malle ei ole. Mon­es­sa muus­sa met­rossa asemien saavutet­tavu­us on huo­mat­tavasti Helsinkiä parem­pi. Tukhol­mas­sa asemil­la on melko sään­nö­mukaises­ti ainakin kak­si, ellei use­ampikin sisäänkäynti.

    Vastaa

  8. Sörnäis­ten toinen sisäänkäyn­ti menisi vai­vat­tomim­min har­ju­to­rille? Olisiko siinä mitään järkeä lait­taa siihen kohtaan sisäänkäyn­tiä? Sisäänkäyn­nit ovat aikalail­la pain­ot­tuneet kurvin suuntaan.

    Vastaa

  9. Vuo­sisadan val­tu­us­toaloite Kaisaniemen metroase­mas­ta on ihan pienuts ver­rat­tuna Rautatiease­man (jota jostain syys­tä kut­su­taan suomek­si Rautati­etorin ase­mak­si) metroase­maan, joka pitäisi rak­en­taa valmiiksi.

    Kun metroa 70-luvul­la suun­nitelti­in, Rautatiease­man metroase­malle oli tarkoi­tus rak­en­taa kak­si lip­puhal­lia ja kahdet liuku­por­taat. Säästösy­istä ja matkus­ta­jamäärien aliarvioin­nin takia län­ti­nen lip­puhal­li jätet­ti­in rakentamatta. 

    Rautatiease­man lai­tu­ri­ta­so ei sijaitse Rautatiease­man kohdal­la vaan suurin piirtein Sokok­sen alla. Län­ti­nen sisäänkäyn­ti­hal­li sijoit­tuisi Man­ner­heim­intien ja Kai­vokadun risteyk­sen ala­puolelle. Mon­imutkaisen risteyk­sen alle voitaisi­in rak­en­taa jalankulk­i­joille kaikki­in suun­ti­in avau­tu­va alikulku. Man­ner­heim­intien alitse on nykysinkin ole­mas­sa käytäviä, ne ovat kuitenkin epäin­himil­lisiä ”myyrän­tun­nelei­ta”. On epälo­ogista, että Helsin­gin vilkkaim­mal­la metroase­mal­la on liuku­por­taat vain yhteen suun­taan, kun niitä Hakaniemessäkin on kahdet. 

    Keskus­tan metroasemien matkus­ta­jamäärät ovat kas­va­neet huo­mat­tavasti län­simetron valmis­tut­tua, ja kas­va­vat edelleen kun se jatkuu Kiven­lah­teen. Uuden lip­puhallin ja liuku­por­taiden rak­en­t­a­mi­nen mak­saisi pros­entin Espoon metron hin­nas­ta, logisti­nen hyö­ty metro­matkus­ta­jille olisi moninker­tainen. Kus­tan­nuk­si­in voisi­vat osal­lis­tua Helsin­gin ja Espoon lisäk­si lähialueen tavarat­alot, jot­ka hyö­ty­i­sivät uud­es­ta lip­puhal­lista. Näin toteu­tu­i­v­at aikoinaan Kaisaniemen ja Kampin metroasemat.

    Eikä kyse ei ole vain matkus­ta­javir­to­jen suju­vam­mas­ta kulus­ta vaan myös tur­val­lisu­ud­es­ta. Jos Rautatiease­man metroase­man lai­tu­ri­ta­sol­ta on pääsy maan­pin­nalle vain yhteen suun­taan, tilanne on vaar­alli­nen tuli­palon tai vesivuodon sattuessa.

    Vastaa

  10. jos ruo­ho­lah­den metroase­mal­ta olisi kak­si sisäänkäyn­tiä ja toinen lähempänä län­siter­mi­naalia niin myös sen liiken­nevir­rat muut­tuisi­vat. nyt osa matkus­ta­jista menee kamp­pi­in ja lop­ut rautatiease­malle raitio­vaunul­la. jos metro olisi lähempänä niin osa ihmi­sistä vai­h­taisi metroon jo län­silinkissä tai ken­ties huu­tokont­to­ril­la riip­puen mis­sä sisäänkäyn­ti olisi. asian merk­i­tys muut­tunut kun län­simetro avattu.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.