Miksi asumistukimenot kasvavat

Suomes­sa käytetään paljon rahaa asum­is­tu­keen, kos­ka val­tio halu­aa tukea köy­hiä säästeliäästi. Muual­la esimerkik­si työt­tömyysko­r­vauk­set ovat paljon korkeampia, mut­ta niistä pitääkin mak­saa myös tavanomaiset asuinmenot.

Meil­lä asumis­es­ta kor­vataan erik­seen, jot­tei rahaa menisi ”hukkaan”. Korkeam­paa työt­tömyysko­r­vaus­ta saisi­vat myös van­hempi­en­sa luona asu­vat peräkam­marin pojat, omis­tusasun­nos­sa asu­vat ja töis­sä ole­van työt­tömän puoliso.

Taku­ueläke 782 euroa ei riit­täisi mihinkään, jos siitä pitäisi mak­saa myös asum­i­nen. Säästää paljon, että vuokral­la asu­van vähim­mäiseläk­keestä melkein puo­let on asum­is­tukea. Monel­la eläkeläisel­lä on vela­ton omistusasunto.

Asum­is­tuki­menot ovat kas­va­neet roimasti viime vuosi­na. Osa tästä on näen­näistä. Opin­totuen asum­is­lisä lopetet­ti­in ja opiske­li­jat siir­ret­ti­in yleisen asum­istuen piiriin.

Eniten asum­is­tukea on lisän­nyt vuokral­la asumisen suo­sion kasvu. Val­tio ei tässäkään jää vält­tämät­tä tap­pi­olle, kos­ka vuokral­la asum­i­nen toisaal­ta tuot­taa val­ti­olle enem­män vero­tu­lo­ja kuin omis­tusasum­i­nen. Vuokrat­u­losta mak­se­taan veroa, asun­to­tu­losta ei makseta.

Vuokrien nousu sen sijaan ei ole lisän­nyt asum­is­tuki­meno­ja juuri lainkaan. Yksinäiseltä henkilöltä korkein hyväksyt­ty vuokra Helsingis­sä on 508 euroa, eikä niin halpo­ja asun­to­ja ole ollut markki­noil­la aikoi­hin. Jos vuokra nousee 600 eurosta 700 euroon, asum­is­tu­ki mak­se­taan edelleen, kuin vuokra olisi 508 euroa.

Niin­pä asum­is­tu­ki ei myöskään nos­ta vuokria sen enem­pää kuin nos­taisi palkko­jen nousu tai työt­tömyysko­r­vauk­sen korottaminen.

Toimeen­tu­lo­tu­ki on asia erik­seen. Se kor­vaa käytän­nössä ihan mil­laisia asum­is­meno­ja tahansa, minkä vuokranan­ta­jat hyvin tietävät. Kelal­la on kyl­lä ohjeel­liset enim­mäisvuokrat, jot­ka ovat ensik­sikin paljon asum­istuen mak­sime­ja korkeam­mat, minkä lisäk­si joka toiselle toimeen­tu­lo­tuki­a­sukkaalle hyvitetään vuokraa yli näi­denkin rajo­jen. Se todel­la vaikut­taa markki­navuokri­in. On kyl­lä velvol­lisu­us hakea halvem­paa asun­toa – vain omas­ta kun­nas­ta – mut­ta jos ei löy­dä niin ei löydä.

On ollut kallis moka hyväksyä toimeen­tu­lotues­sa niin korkei­ta vuokria kuin on hyväksyt­ty. Virheen kor­jaami­nen on vaikeaa, kos­ka eivät markki­navuokrat heti lask­isi ja siinä välis­säkin pitäisi asua.

Mik­si työt­tömien ja tulot­tomien asum­ista pitää tukea kalli­iden vuokrien Helsingis­sä, vaik­ka asun­toi­hin voisi muut­taa Helsinki­in töi­hin tule­via? Muut­to­tap­pioalueil­ta löy­ty­isi halpo­ja asun­to­ja, mut­ta sinne karkotet­tu työtön on tuomit­tu työt­tömäk­si loppuiäkseen.

Voidaan tietysti kysyä, mik­si toimeen­tu­lotuen asi­akas­ta ei voi velvoit­taa hake­maan halvem­paa asun­toa kehyskun­nista. Sen sijaan pieni­palkkaiset joutu­vat hakeu­tu­maan kehyskun­tien halvem­pi­in asun­toi­hin. Kyse on kun­tien välis­es­tä oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Kehyskun­nat tuskin oli­si­vat ilah­tunei­ta siitä, että Helsin­ki lähet­täisi sosi­aal­i­toimen asi­akkaansa hei­dän niskoilleen.

Entä jos raken­net­taisi­in vain lisää ARA-asun­to­ja? Tämä ei ole sen halvem­pi tie. Vaik­ka ARA-asun­to­jen halvem­mat vuokrat eivät näy kun­tien menoina, menete­tyt tulot ovat aivan sama asia. Ei ole ole­mas­sa ilmaista hal­paa asun­toa. ARA-asun­to­jen vuokratu­ki on menoa samal­la taval­la kuin asum­is­tukikin. Lisäk­si se kohdis­tuu paljon epä­tarkem­min, kos­ka kun asun­non on ker­ran saanut, sen saa pitää, vaik­ka tulot kuin­ka nousisivat.

Asun­top­u­laan ja korkeisi­in vuokri­in ei ole muu­ta ratkaisua kuin rak­en­taa lisää asun­to­ja. Kun rak­en­t­a­mi­nen maakun­nis­sa hiipuu, pitäisi kap­a­siteet­tia saa­da siir­tymään pääkaupunkiseudulle asun­top­u­laa helpottamaan.

16 vastausta artikkeliin “Miksi asumistukimenot kasvavat”

  1. Entäs kun tämä ylimääräi­nen raken­nuska­p­a­siteet­ti ei pysty / halua siir­tyä pääkaupunkiseudulle rak­en­ta­maan, kos­ka maakun­nis­sa asumal­la saa asua omakoti­talos­sa ja sen hin­nal­la saa pääkaupunkiseudul­ta vaan kehyskun­nista ker­rostalokak­sion? Entä, jos hän muut­taisikin vuokra-asun­toon ja jät­täisi per­heen­sä siihen omakoti­taloon? No, edelleen vuokrata­so on aika korkeal­la raken­nus­miehen lyhen­tää lainaa maakun­nis­sa ja mak­saa 700+ euroa kuukaudessa kehyskun­nis­sa sijait­sev­as­ta kerrostaloyksiöstä.

    En edes viit­si aloit­taa valit­tamista varain­si­ir­tovero­jen kaltai­sista ylimääräi­sistä jar­ruista työn perässä muut­tamiselle, jot­ka ovat kansan­talouden näkökul­mas­ta vaiku­tuk­seltaan läh­es pelkästään negatiivisia.

    1. Jukkis:
      Entäs kun tämä ylimääräi­nen raken­nuska­p­a­siteet­ti ei pysty / halua siir­tyä pääkaupunkiseudulle rak­en­ta­maan, kos­ka maakun­nis­sa asumal­la saa asua omakoti­talos­sa ja sen hin­nal­la saa pääkaupunkiseudul­ta vaan kehyskun­nista ker­rostalokak­sion? Entä, jos hän muut­taisikin vuokra-asun­toon ja jät­täisi per­heen­sä siihen omakoti­taloon? No, edelleen vuokrata­so on aika korkeal­la raken­nus­miehen lyhen­tää lainaa maakun­nis­sa ja mak­saa 700+ euroa kuukaudessa kehyskun­nis­sa sijait­sev­as­ta kerrostaloyksiöstä.

      En edes viit­si aloit­taa valit­tamista varain­si­ir­tovero­jen kaltai­sista ylimääräi­sistä jar­ruista työn perässä muut­tamiselle, jot­ka ovat kansan­talouden näkökul­mas­ta vaiku­tuk­seltaan läh­es pelkästään negatiivisia. 

      Ennen rak­samiehet jot­ka jot­ka tuli­vat töi­hin muil­ta paikkaku­ni­il­ta asui­v­at viikot ilmaisek­si työ­nan­ta­jan pystyt­tämis­sä työ­maa­parakeis­sa. Onko se nyky­isin kiellettyä?

      1. R.Silfverberg: Ennen rak­samiehet jot­ka jot­ka tuli­vat töi­hin muil­ta paikkaku­ni­il­ta asui­v­at viikot ilmaisek­si työ­nan­ta­jan pystyt­tämis­sä työ­maa­parakeis­sa. Onko se nyky­isin kiellettyä?

        Tästä olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, että onko tässä tapah­tunut jotain muu­tos­ta tulkin­nas­sa (ilmainen asum­i­nen on verotet­ta­va tulo), vai onko tässä tapah­tunut muu­tos­ta raken­nus­mi­esten tot­tumuk­sis­sa (ei enää suos­tu­ta yhteisas­umaan parakeissa)?

  2. Eräs varsin mie­lenki­in­toinen piirre asum­istues­sa on omako­ti­a­su­jan asum­is­tu­ki. Se on määritel­ty kaava­mais­es­ti läm­mi­tys- ja hoito­jono­jen mukaan. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä, että omakoti­talos­sa asu­van pariskun­nan asum­is­tu­ki ei koskaan voi ylit­tää n. 130 euroa, jos ei ole asun­tovelkaa. Sinän­sä tämä on omako­ti­a­su­jaa kohtaan epäreilua, kos­ka käytän­nössä minkään talon läm­mi­tys ja hoito eivät onnis­tu noin hal­val­la. Kyse on mitä ilmeisim­min joko siitä, ettei noi­hin hoit­o­menoi­hin ole tehty täysiä indek­siko­ro­tuk­sia vuosikym­meni­in tai sit­ten poli­it­tis­es­ta kompromissista. 

    Sinän­sä tälle ratkaisulle voi kyl­lä kek­siä peruste­lut, mut­ta sen oikeu­den­mukaisu­ut­ta syö kovasti se, että osake­huoneis­ton vastike hyväksytään asum­is­menok­si kokon­aisu­udessaan. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mihin tämä ratkaisu perus­tuu. Onko syynä se, että oman talon kor­jauk­sia voi viivästää, mut­ta osake­huoneis­tos­ta saa vastik­keen laimin­lyömäl­lä häädön? Vai onko kyse siitä, että omako­ti­a­su­jan olete­taan hake­van kuitenkin läm­mi­tyspu­ut kotimet­sästä? Vai onko Kepu ostanut rak­taisul­la jonkin myön­ny­tyk­sen demareilta?

    Ei täl­lä asial­la ole omako­htaista merk­i­tys­tä, mut­ta olisi­han se haus­ka tietää.

    1. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Tämä tarkoit­taa käytän­nössä, että omakoti­talos­sa asu­van pariskun­nan asum­is­tu­ki ei koskaan voi ylit­tää n. 130 euroa, jos ei ole asuntovelkaa.

      Vaikea tuo­takaan sum­maa on esimerkik­si eläkeläis­pariskun­nan saa­da. Saadak­seen asum­is­tukea sen 130 euroa pitäisi tulo­jen olla reilusti alle taku­ueläk­keen. Jos eläkeläis­pariskun­ta saa taku­ueläket­tä, ja omaisu­us sekä velat ovat 0 euroa, tulos on asum­istuen laskurin mukaan seu­raa­va esimerkik­si 60 neliön asun­nos­sa (saman lop­putu­lok­sen saa myös, vaik­ka pienen­täisi tai suurentaisi asun­toa kym­me­nil­lä neliöillä):

      “Tulot: 1569,04 €/kk (2x784,52 €/kk)
      Hoit­o­menot: 185,69 € / kk
      Yhteen­sä: 185,69 € / kk
      Peru­so­mavas­tuu: 50,87 € / kk
      Lisäo­mavas­tuu: 163,08 € / kk
      ARVIOITU ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUKI 0,00 € / kk”
      Lähde: https://asiointi.kela.fi/aelaskenta_app/AELaskentaApplication

      Hoit­o­meno­ja huomioidaan siis 186 €/kk, mut­ta tuki on velat­tomas­sa asun­nos­sa 0 €/kk, kos­ka tulo­ra­jat on eläkeläis­pariskun­nil­la asetet­tu taku­ueläk­keen sum­maa alemmas. 

      Asum­is­tukea voi taku­ueläkeläis­pariskun­ta nyky­is­ten normien mukaan saa­da vain, jos heil­lä on paljon korol­lista asun­tovelkaa. Esimerkki­ta­pauk­sen taku­ueläkeläis­pariskun­ta saisi yhteen­sä 23,39 €/kk asum­is­tukea, mikäli heil­lä olisi 100 000 euroa asun­to­lainaa, jos­ta he mak­saisi­vat 1000 €/vuosi korkoa.

  3. “Opin­totuen asum­is­lisä lopetet­ti­in ja opiske­li­jat siir­ret­ti­in yleisen asum­istuen piiriin. ”

    Jälkim­mäi­nen osa virk­keestä pitää paikkansa, ensim­mäi­nen ei. Opin­totuen asum­is­lisä on yhä jäl­jel­lä. Mut­ta nyt se kos­kee vain kansanopis­to­jen asun­to­la-asum­ista sekä vai­h­to-opiske­li­joi­ta, mut­ta ei enää mui­ta opiske­li­joi­ta. Vai­h­to-opiske­li­joista mon­et alkoi­vat uud­is­tuk­sen joh­dos­ta saa­da kaksinker­taista asum­is­tukea, kos­ka uud­is­tuk­ses­sa yleisen asum­istuen saamisen ehdok­si ei säädet­ty sitä, ettei henkilö saa myös jotain muu­ta asum­istuen muo­toa. Vai­h­to-opiske­li­ja voi nykyään saa­da sekä yleisen asum­istuen Suomen asun­toon (3 kuukaudek­si, jos asun­to jää tyhjilleen, ja pidem­mäk­si ajak­si, jos sinne jää joku aiem­min samaan ruokakun­taan kuu­lunut) ja sen lisäk­si vai­h­to-opiske­li­ja voi saa­da samaan aikaan myös asum­is­lisän (pääsään­töis­es­ti 210 €/kk) ulko­maan asuntoon.

  4. Kolikol­la on kak­si puol­ta. Vuokrasään­nöste­ly aiheut­taa omat ongel­mansa ja vapaat markki­nat puolestaan omat ongel­mansa. Voisiko toimeen­tu­lotuen mak­samis­sa vuokris­sa olla jonkin­lainen lakimääräi­nen vuokrasään­nöste­ly-ele­ment­ti, jota voitaisi­in tarvit­taes­sa säätää? Ainakin yri­tys­ten kanssa tehtävi­in vuokra­sopimuk­si­in voisi soveltaa palveluseteli-tyyp­pistä kattohinta-ratkaisua.

  5. Yksi tehokas keino hajot­taa asum­ista on ilmainen joukkoli­ikenne. Nyt kehyskun­nista tule­van pieni­palkkaisen tuloista kuluu suuri osa lip­pui­hin. Se nos­taa myös työt­tömän kyn­nys­tä ottaa töitä vas­taan kauem­paa. Use­an vyöhyk­keen kaut­ta kule­va mak­saa n 100 euroa enem­män kuin yhdel­lä vyöhyk­keel­lä kulkeva

    Kun pien­i­t­u­loisen on las­ket­ta­va joka euro niin kyn­nys muut­taa kauem­mak­si nousee , samoin lyhyi­den työpätkien vas­taan­ot­to, se lisää painet­ta asua halvim­mal­la vyöhykkeellä.

    Yhteiskun­ta eriy­tyy uudel­la taval­la, päät­täjät ovat muuttuneet.Enää ei edus­ta­jia ole nor­maal­ista pieni­palkkaises­ta työelämästä vaan päät­täjät ovat hyvä­tu­loisia , jot­ka kuvit­tel­e­vat tietävän­sä , miten köy­hä elää.

    Tämä taas pakkaa ihmiset kanikoppei­hin ja seu­raus on syn­tyvyy­den lasku.Kuka halu­aa tehdä lap­sia kanikop­pi­in ? Jos työ­suhdekin on joka päivä vaakalau­dal­la. Sijoit­ta­jatkin vaa­ti­vat vakai­ta olo­ja ja vakaa­ta tuot­toa, mut­ta taviksen vaa­timuk­se­na se on kohtuuton

    1. Liian van­ha:
      Yksi tehokas keino hajot­taa asum­ista on ilmainen joukkoliikenne. 

      Hei haloo! Asum­ista ei pidä yhtään enää hajaut­taa, ihan tarpeek­si (ei, vaan liian) pirstoutunut­ta on jo nyt mei­dän yhdyskun­tarak­en­teemme. Oletko kuul­lut ilmastonmuutoksesta?

  6. Yhteiskun­nas­sa on val­u­vi­ka ja se on, ettei tääl­lä voi köy­hä elää .Aikaisem­min se johti maas­ta­muut­toon, mut­ta sama köy­hien ongel­ma on läh­es kaikissa vau­rais­sa maissa.

    Ain­oi­ta poikkeuk­sia on Sin­ga­pore, eikä sekään aivan ongel­ma­ton ole. Ay-liik­keen heikkous estää valvon­nan ja niin­pä väärinkäytök­set ovat yleisiä.Työlait eivät ole saman­laisia lake­ja kuin esim varkaudet. Työn­tek­i­jältä saa varas­taa mut­ta kau­pas­ta till­in lehden viem­i­nenkin tuot­taa rangaistuksen

  7. Edullis­es­ti asu­vien tuleekin saa­da etua, kos­ka se kan­nus­taa edulliseen asumiseen, kuten yhteisasumiseen. 

    Kor­vamerkit­ty asumisen tuki (asum­is­tu­ki tai toimeen­tu­lotuen osa) voitaisi­in pois­taa ja kom­pen­soi­da korkeam­mal­la tuel­la. Tämä kan­nus­taa asumaan taloudellisesti. 

    Kun­nat (tai maakun­nat) on velvoitet­ta­va tar­joa­maan edullista asum­ista, esim. “kont­ti­a­sum­ista joutomailla”. 

    Asum­i­nen yksin/tilavasti ja hyväl­lä paikalla on luk­sus­ta. Markki­na­t­aloudessa se kuu­luu eniten maksavalle.

  8. Sosi­aal­itädeille on opetet­tu, että piik­ki on auki. Kyse on erään­lais­es­ta asen­nevam­mas­ta. Voi myös kysyä, onko yleen­säkään järkevää rekry­toi­da alalle empaat­tisia naisia? 

    Sinän­sä koko asum­is­tuk­i­jär­jestelmän voi romut­taa kaik­il­ta osin. Asumisen tukem­i­nen, tue­taan vuokra tai omis­tusasum­ista, val­uu suo­raan hin­toi­hin. Tuet pitää lopet­taa ker­tarysäyk­senä. Uusi tas­apaino markki­noille syn­tyy nopeasti. Ei vuokranan­ta­jankaan kan­na­ta pitää asun­toa tyhjänä.

  9. “Mik­si työt­tömien ja tulot­tomien asum­ista pitää tukea kalli­iden vuokrien Helsingis­sä, vaik­ka asun­toi­hin voisi muut­taa Helsinki­in töi­hin tule­via? Muut­to­tap­pioalueil­ta löy­ty­isi halpo­ja asun­to­ja, mut­ta sinne karkotet­tu työtön on tuomit­tu työt­tömäk­si loppuiäkseen.”

    Eikö sama päde työt­tömälle joka jo asuu muut­to­tap­pioalueel­la eikä pääse Helsinki­in, kos­ka asum­i­nen on tuil­la tehty liian kalli­ik­si siellä?

    Pitäisiä lähteä siitä ajatuk­ses­ta, että Helsingis­sä asum­i­nen on rajoitet­tu resurssi ja jotenkin on tehtävä val­in­ta siitä kuka siel­lä saa asua ja kuka ei. Jos markki­nae­htoisu­ut­ta kammok­su­taan, kos­ka köy­hiä ei saa kaikkia häätää per­ife­ri­aan, niin mikä tuo val­in­takri­teeri sit­ten on? Nykyisel­lään sys­tee­mi taitaa siirtää asun­topaikko­ja mata­la­palkkaisil­ta, yms. täysin työt­tömille. Jokainen asun­to joka mak­se­taan yhteiskun­nan pus­sista työt­tömälle on pois joltain muulta.

    1. Anon:
      … kos­ka köy­hiä ei saa kaikkia häätää periferiaan…

      Tähän halu­aisin perustelun? Jos kyse on hal­van työvoiman tarpeesta, niin työ­suhdea­sun­not on kek­sit­ty. Se, onko suo­ma­lainen työ­suhdeas­nto­jen vero­tus järkevää, voi vas­ta­ta hel­posti: ei ole. Kun vero­tus­ta suun­nit­tel­e­vat demar­it, on johta­vana aat­teena kateus.

      Toisaal­ta eivät ne asun­not tyhjik­si jää, vaik­ka asum­istuet lopete­taan huomen­na. Uusi, mata­lampi vuokratas­apaino löy­tyy muu­ta­mas­sa kuukaudessa.

  10. “On ollut kallis moka hyväksyä toimeen­tu­lotues­sa niin korkei­ta vuokria kuin on hyväksyt­ty. Virheen kor­jaami­nen on vaikeaa, kos­ka eivät markki­navuokrat heti lask­isi ja siinä välis­säkin pitäisi asua.”

    Mitäpäs jos ratkaistaisi­in tämä muut­ta­mal­la toimeen­tu­lo­tu­ki lainapo­h­jaisek­si Perustilin tapaan. Sit­ten ainakin osal­la tuen saa­jista olisi voimakkaampi kan­nustin etsiä halvem­paa asun­toa, vaik­ka tuki kor­vaisikin vuokran kokonaan.

  11. Eikö se asun­to­tu­lo (ja sen vero­tus) nyt kan­nat­taisi taas nos­taa tapetille?

    Onko tässä ehkä suurin mörkö säng­yn alla se, että julkisen tahon pitäisi määritel­lä tässä asumisen hin­ta, joka ainakin pop­ulis­tis­es­ti johtaa asun­tomarkki­noiden säännöstelyyn?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.