Suomessa käytetään paljon rahaa asumistukeen, koska valtio haluaa tukea köyhiä säästeliäästi. Muualla esimerkiksi työttömyyskorvaukset ovat paljon korkeampia, mutta niistä pitääkin maksaa myös tavanomaiset asuinmenot.
Meillä asumisesta korvataan erikseen, jottei rahaa menisi ”hukkaan”. Korkeampaa työttömyyskorvausta saisivat myös vanhempiensa luona asuvat peräkammarin pojat, omistusasunnossa asuvat ja töissä olevan työttömän puoliso.
Takuueläke 782 euroa ei riittäisi mihinkään, jos siitä pitäisi maksaa myös asuminen. Säästää paljon, että vuokralla asuvan vähimmäiseläkkeestä melkein puolet on asumistukea. Monella eläkeläisellä on velaton omistusasunto.
Asumistukimenot ovat kasvaneet roimasti viime vuosina. Osa tästä on näennäistä. Opintotuen asumislisä lopetettiin ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin.
Eniten asumistukea on lisännyt vuokralla asumisen suosion kasvu. Valtio ei tässäkään jää välttämättä tappiolle, koska vuokralla asuminen toisaalta tuottaa valtiolle enemmän verotuloja kuin omistusasuminen. Vuokratulosta maksetaan veroa, asuntotulosta ei makseta.
Vuokrien nousu sen sijaan ei ole lisännyt asumistukimenoja juuri lainkaan. Yksinäiseltä henkilöltä korkein hyväksytty vuokra Helsingissä on 508 euroa, eikä niin halpoja asuntoja ole ollut markkinoilla aikoihin. Jos vuokra nousee 600 eurosta 700 euroon, asumistuki maksetaan edelleen, kuin vuokra olisi 508 euroa.
Niinpä asumistuki ei myöskään nosta vuokria sen enempää kuin nostaisi palkkojen nousu tai työttömyyskorvauksen korottaminen.
Toimeentulotuki on asia erikseen. Se korvaa käytännössä ihan millaisia asumismenoja tahansa, minkä vuokranantajat hyvin tietävät. Kelalla on kyllä ohjeelliset enimmäisvuokrat, jotka ovat ensiksikin paljon asumistuen maksimeja korkeammat, minkä lisäksi joka toiselle toimeentulotukiasukkaalle hyvitetään vuokraa yli näidenkin rajojen. Se todella vaikuttaa markkinavuokriin. On kyllä velvollisuus hakea halvempaa asuntoa – vain omasta kunnasta – mutta jos ei löydä niin ei löydä.
On ollut kallis moka hyväksyä toimeentulotuessa niin korkeita vuokria kuin on hyväksytty. Virheen korjaaminen on vaikeaa, koska eivät markkinavuokrat heti laskisi ja siinä välissäkin pitäisi asua.
Miksi työttömien ja tulottomien asumista pitää tukea kalliiden vuokrien Helsingissä, vaikka asuntoihin voisi muuttaa Helsinkiin töihin tulevia? Muuttotappioalueilta löytyisi halpoja asuntoja, mutta sinne karkotettu työtön on tuomittu työttömäksi loppuiäkseen.
Voidaan tietysti kysyä, miksi toimeentulotuen asiakasta ei voi velvoittaa hakemaan halvempaa asuntoa kehyskunnista. Sen sijaan pienipalkkaiset joutuvat hakeutumaan kehyskuntien halvempiin asuntoihin. Kyse on kuntien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Kehyskunnat tuskin olisivat ilahtuneita siitä, että Helsinki lähettäisi sosiaalitoimen asiakkaansa heidän niskoilleen.
Entä jos rakennettaisiin vain lisää ARA-asuntoja? Tämä ei ole sen halvempi tie. Vaikka ARA-asuntojen halvemmat vuokrat eivät näy kuntien menoina, menetetyt tulot ovat aivan sama asia. Ei ole olemassa ilmaista halpaa asuntoa. ARA-asuntojen vuokratuki on menoa samalla tavalla kuin asumistukikin. Lisäksi se kohdistuu paljon epätarkemmin, koska kun asunnon on kerran saanut, sen saa pitää, vaikka tulot kuinka nousisivat.
Asuntopulaan ja korkeisiin vuokriin ei ole muuta ratkaisua kuin rakentaa lisää asuntoja. Kun rakentaminen maakunnissa hiipuu, pitäisi kapasiteettia saada siirtymään pääkaupunkiseudulle asuntopulaa helpottamaan.
Entäs kun tämä ylimääräinen rakennuskapasiteetti ei pysty / halua siirtyä pääkaupunkiseudulle rakentamaan, koska maakunnissa asumalla saa asua omakotitalossa ja sen hinnalla saa pääkaupunkiseudulta vaan kehyskunnista kerrostalokaksion? Entä, jos hän muuttaisikin vuokra-asuntoon ja jättäisi perheensä siihen omakotitaloon? No, edelleen vuokrataso on aika korkealla rakennusmiehen lyhentää lainaa maakunnissa ja maksaa 700+ euroa kuukaudessa kehyskunnissa sijaitsevasta kerrostaloyksiöstä.
En edes viitsi aloittaa valittamista varainsiirtoverojen kaltaisista ylimääräisistä jarruista työn perässä muuttamiselle, jotka ovat kansantalouden näkökulmasta vaikutukseltaan lähes pelkästään negatiivisia.
Ennen raksamiehet jotka jotka tulivat töihin muilta paikkakuniilta asuivat viikot ilmaiseksi työnantajan pystyttämissä työmaaparakeissa. Onko se nykyisin kiellettyä?
Tästä olisi mielenkiintoista kuulla, että onko tässä tapahtunut jotain muutosta tulkinnassa (ilmainen asuminen on verotettava tulo), vai onko tässä tapahtunut muutosta rakennusmiesten tottumuksissa (ei enää suostuta yhteisasumaan parakeissa)?
Eräs varsin mielenkiintoinen piirre asumistuessa on omakotiasujan asumistuki. Se on määritelty kaavamaisesti lämmitys- ja hoitojonojen mukaan. Tämä tarkoittaa käytännössä, että omakotitalossa asuvan pariskunnan asumistuki ei koskaan voi ylittää n. 130 euroa, jos ei ole asuntovelkaa. Sinänsä tämä on omakotiasujaa kohtaan epäreilua, koska käytännössä minkään talon lämmitys ja hoito eivät onnistu noin halvalla. Kyse on mitä ilmeisimmin joko siitä, ettei noihin hoitomenoihin ole tehty täysiä indeksikorotuksia vuosikymmeniin tai sitten poliittisesta kompromissista.
Sinänsä tälle ratkaisulle voi kyllä keksiä perustelut, mutta sen oikeudenmukaisuutta syö kovasti se, että osakehuoneiston vastike hyväksytään asumismenoksi kokonaisuudessaan. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin tämä ratkaisu perustuu. Onko syynä se, että oman talon korjauksia voi viivästää, mutta osakehuoneistosta saa vastikkeen laiminlyömällä häädön? Vai onko kyse siitä, että omakotiasujan oletetaan hakevan kuitenkin lämmityspuut kotimetsästä? Vai onko Kepu ostanut raktaisulla jonkin myönnytyksen demareilta?
Ei tällä asialla ole omakohtaista merkitystä, mutta olisihan se hauska tietää.
Vaikea tuotakaan summaa on esimerkiksi eläkeläispariskunnan saada. Saadakseen asumistukea sen 130 euroa pitäisi tulojen olla reilusti alle takuueläkkeen. Jos eläkeläispariskunta saa takuueläkettä, ja omaisuus sekä velat ovat 0 euroa, tulos on asumistuen laskurin mukaan seuraava esimerkiksi 60 neliön asunnossa (saman lopputuloksen saa myös, vaikka pienentäisi tai suurentaisi asuntoa kymmenillä neliöillä):
”Tulot: 1569,04 €/kk (2×784,52 €/kk)
Hoitomenot: 185,69 € / kk
Yhteensä: 185,69 € / kk
Perusomavastuu: 50,87 € / kk
Lisäomavastuu: 163,08 € / kk
ARVIOITU ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUKI 0,00 € / kk”
Lähde: https://asiointi.kela.fi/aelaskenta_app/AELaskentaApplication
Hoitomenoja huomioidaan siis 186 €/kk, mutta tuki on velattomassa asunnossa 0 €/kk, koska tulorajat on eläkeläispariskunnilla asetettu takuueläkkeen summaa alemmas.
Asumistukea voi takuueläkeläispariskunta nykyisten normien mukaan saada vain, jos heillä on paljon korollista asuntovelkaa. Esimerkkitapauksen takuueläkeläispariskunta saisi yhteensä 23,39 €/kk asumistukea, mikäli heillä olisi 100 000 euroa asuntolainaa, josta he maksaisivat 1000 €/vuosi korkoa.
”Opintotuen asumislisä lopetettiin ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. ”
Jälkimmäinen osa virkkeestä pitää paikkansa, ensimmäinen ei. Opintotuen asumislisä on yhä jäljellä. Mutta nyt se koskee vain kansanopistojen asuntola-asumista sekä vaihto-opiskelijoita, mutta ei enää muita opiskelijoita. Vaihto-opiskelijoista monet alkoivat uudistuksen johdosta saada kaksinkertaista asumistukea, koska uudistuksessa yleisen asumistuen saamisen ehdoksi ei säädetty sitä, ettei henkilö saa myös jotain muuta asumistuen muotoa. Vaihto-opiskelija voi nykyään saada sekä yleisen asumistuen Suomen asuntoon (3 kuukaudeksi, jos asunto jää tyhjilleen, ja pidemmäksi ajaksi, jos sinne jää joku aiemmin samaan ruokakuntaan kuulunut) ja sen lisäksi vaihto-opiskelija voi saada samaan aikaan myös asumislisän (pääsääntöisesti 210 €/kk) ulkomaan asuntoon.
Kolikolla on kaksi puolta. Vuokrasäännöstely aiheuttaa omat ongelmansa ja vapaat markkinat puolestaan omat ongelmansa. Voisiko toimeentulotuen maksamissa vuokrissa olla jonkinlainen lakimääräinen vuokrasäännöstely-elementti, jota voitaisiin tarvittaessa säätää? Ainakin yritysten kanssa tehtäviin vuokrasopimuksiin voisi soveltaa palveluseteli-tyyppistä kattohinta-ratkaisua.
Yksi tehokas keino hajottaa asumista on ilmainen joukkoliikenne. Nyt kehyskunnista tulevan pienipalkkaisen tuloista kuluu suuri osa lippuihin. Se nostaa myös työttömän kynnystä ottaa töitä vastaan kauempaa. Usean vyöhykkeen kautta kuleva maksaa n 100 euroa enemmän kuin yhdellä vyöhykkeellä kulkeva
Kun pienituloisen on laskettava joka euro niin kynnys muuttaa kauemmaksi nousee , samoin lyhyiden työpätkien vastaanotto, se lisää painetta asua halvimmalla vyöhykkeellä.
Yhteiskunta eriytyy uudella tavalla, päättäjät ovat muuttuneet.Enää ei edustajia ole normaalista pienipalkkaisesta työelämästä vaan päättäjät ovat hyvätuloisia , jotka kuvittelevat tietävänsä , miten köyhä elää.
Tämä taas pakkaa ihmiset kanikoppeihin ja seuraus on syntyvyyden lasku.Kuka haluaa tehdä lapsia kanikoppiin ? Jos työsuhdekin on joka päivä vaakalaudalla. Sijoittajatkin vaativat vakaita oloja ja vakaata tuottoa, mutta taviksen vaatimuksena se on kohtuuton
Hei haloo! Asumista ei pidä yhtään enää hajauttaa, ihan tarpeeksi (ei, vaan liian) pirstoutunutta on jo nyt meidän yhdyskuntarakenteemme. Oletko kuullut ilmastonmuutoksesta?
Yhteiskunnassa on valuvika ja se on, ettei täällä voi köyhä elää .Aikaisemmin se johti maastamuuttoon, mutta sama köyhien ongelma on lähes kaikissa vauraissa maissa.
Ainoita poikkeuksia on Singapore, eikä sekään aivan ongelmaton ole. Ay-liikkeen heikkous estää valvonnan ja niinpä väärinkäytökset ovat yleisiä.Työlait eivät ole samanlaisia lakeja kuin esim varkaudet. Työntekijältä saa varastaa mutta kaupasta tillin lehden vieminenkin tuottaa rangaistuksen
Edullisesti asuvien tuleekin saada etua, koska se kannustaa edulliseen asumiseen, kuten yhteisasumiseen.
Korvamerkitty asumisen tuki (asumistuki tai toimeentulotuen osa) voitaisiin poistaa ja kompensoida korkeammalla tuella. Tämä kannustaa asumaan taloudellisesti.
Kunnat (tai maakunnat) on velvoitettava tarjoamaan edullista asumista, esim. ”konttiasumista joutomailla”.
Asuminen yksin/tilavasti ja hyvällä paikalla on luksusta. Markkinataloudessa se kuuluu eniten maksavalle.
Sosiaalitädeille on opetettu, että piikki on auki. Kyse on eräänlaisesta asennevammasta. Voi myös kysyä, onko yleensäkään järkevää rekrytoida alalle empaattisia naisia?
Sinänsä koko asumistukijärjestelmän voi romuttaa kaikilta osin. Asumisen tukeminen, tuetaan vuokra tai omistusasumista, valuu suoraan hintoihin. Tuet pitää lopettaa kertarysäyksenä. Uusi tasapaino markkinoille syntyy nopeasti. Ei vuokranantajankaan kannata pitää asuntoa tyhjänä.
”Miksi työttömien ja tulottomien asumista pitää tukea kalliiden vuokrien Helsingissä, vaikka asuntoihin voisi muuttaa Helsinkiin töihin tulevia? Muuttotappioalueilta löytyisi halpoja asuntoja, mutta sinne karkotettu työtön on tuomittu työttömäksi loppuiäkseen.”
Eikö sama päde työttömälle joka jo asuu muuttotappioalueella eikä pääse Helsinkiin, koska asuminen on tuilla tehty liian kalliiksi siellä?
Pitäisiä lähteä siitä ajatuksesta, että Helsingissä asuminen on rajoitettu resurssi ja jotenkin on tehtävä valinta siitä kuka siellä saa asua ja kuka ei. Jos markkinaehtoisuutta kammoksutaan, koska köyhiä ei saa kaikkia häätää periferiaan, niin mikä tuo valintakriteeri sitten on? Nykyisellään systeemi taitaa siirtää asuntopaikkoja matalapalkkaisilta, yms. täysin työttömille. Jokainen asunto joka maksetaan yhteiskunnan pussista työttömälle on pois joltain muulta.
Tähän haluaisin perustelun? Jos kyse on halvan työvoiman tarpeesta, niin työsuhdeasunnot on keksitty. Se, onko suomalainen työsuhdeasntojen verotus järkevää, voi vastata helposti: ei ole. Kun verotusta suunnittelevat demarit, on johtavana aatteena kateus.
Toisaalta eivät ne asunnot tyhjiksi jää, vaikka asumistuet lopetetaan huomenna. Uusi, matalampi vuokratasapaino löytyy muutamassa kuukaudessa.
”On ollut kallis moka hyväksyä toimeentulotuessa niin korkeita vuokria kuin on hyväksytty. Virheen korjaaminen on vaikeaa, koska eivät markkinavuokrat heti laskisi ja siinä välissäkin pitäisi asua.”
Mitäpäs jos ratkaistaisiin tämä muuttamalla toimeentulotuki lainapohjaiseksi Perustilin tapaan. Sitten ainakin osalla tuen saajista olisi voimakkaampi kannustin etsiä halvempaa asuntoa, vaikka tuki korvaisikin vuokran kokonaan.
Eikö se asuntotulo (ja sen verotus) nyt kannattaisi taas nostaa tapetille?
Onko tässä ehkä suurin mörkö sängyn alla se, että julkisen tahon pitäisi määritellä tässä asumisen hinta, joka ainakin populistisesti johtaa asuntomarkkinoiden säännöstelyyn?