Miksi asumistukimenot kasvavat

Suo­mes­sa käy­te­tään pal­jon rahaa asu­mis­tu­keen, kos­ka val­tio halu­aa tukea köy­hiä sääs­te­li­ääs­ti. Muu­al­la esi­mer­kik­si työt­tö­myys­kor­vauk­set ovat pal­jon kor­keam­pia, mut­ta niis­tä pitää­kin mak­saa myös tavan­omai­set asuinmenot.

Meil­lä asu­mi­ses­ta kor­va­taan erik­seen, jot­tei rahaa meni­si ”huk­kaan”. Kor­keam­paa työt­tö­myys­kor­vaus­ta sai­si­vat myös van­hem­pien­sa luo­na asu­vat perä­kam­ma­rin pojat, omis­tusa­sun­nos­sa asu­vat ja töis­sä ole­van työt­tö­män puoliso.

Takuu­elä­ke 782 euroa ei riit­täi­si mihin­kään, jos sii­tä pitäi­si mak­saa myös asu­mi­nen. Sääs­tää pal­jon, että vuo­kral­la asu­van vähim­mäi­se­läk­kees­tä mel­kein puo­let on asu­mis­tu­kea. Monel­la elä­ke­läi­sel­lä on vela­ton omistusasunto.

Asu­mis­tu­ki­me­not ovat kas­va­neet roi­mas­ti vii­me vuo­si­na. Osa täs­tä on näen­näis­tä. Opin­to­tuen asu­mis­li­sä lope­tet­tiin ja opis­ke­li­jat siir­ret­tiin ylei­sen asu­mis­tuen piiriin.

Eni­ten asu­mis­tu­kea on lisän­nyt vuo­kral­la asu­mi­sen suo­sion kas­vu. Val­tio ei täs­sä­kään jää vält­tä­mät­tä tap­piol­le, kos­ka vuo­kral­la asu­mi­nen toi­saal­ta tuot­taa val­tiol­le enem­män vero­tu­lo­ja kuin omis­tusa­su­mi­nen. Vuo­kra­tu­los­ta mak­se­taan veroa, asun­to­tu­los­ta ei makseta.

Vuo­krien nousu sen sijaan ei ole lisän­nyt asu­mis­tu­ki­me­no­ja juu­ri lain­kaan. Yksi­näi­sel­tä hen­ki­löl­tä kor­kein hyväk­syt­ty vuo­kra Hel­sin­gis­sä on 508 euroa, eikä niin hal­po­ja asun­to­ja ole ollut mark­ki­noil­la aikoi­hin. Jos vuo­kra nousee 600 euros­ta 700 euroon, asu­mis­tu­ki mak­se­taan edel­leen, kuin vuo­kra oli­si 508 euroa.

Niin­pä asu­mis­tu­ki ei myös­kään nos­ta vuo­kria sen enem­pää kuin nos­tai­si palk­ko­jen nousu tai työt­tö­myys­kor­vauk­sen korottaminen.

Toi­meen­tu­lo­tu­ki on asia erik­seen. Se kor­vaa käy­tän­nös­sä ihan mil­lai­sia asu­mis­me­no­ja tahan­sa, min­kä vuo­kra­nan­ta­jat hyvin tie­tä­vät. Kelal­la on kyl­lä ohjeel­li­set enim­mäis­vuo­krat, jot­ka ovat ensik­si­kin pal­jon asu­mis­tuen mak­si­me­ja kor­keam­mat, min­kä lisäk­si joka toi­sel­le toi­meen­tu­lo­tu­kia­suk­kaal­le hyvi­te­tään vuo­kraa yli näi­den­kin rajo­jen. Se todel­la vai­kut­taa mark­ki­na­vuo­kriin. On kyl­lä vel­vol­li­suus hakea hal­vem­paa asun­toa – vain omas­ta kun­nas­ta – mut­ta jos ei löy­dä niin ei löydä.

On ollut kal­lis moka hyväk­syä toi­meen­tu­lo­tues­sa niin kor­kei­ta vuo­kria kuin on hyväk­syt­ty. Vir­heen kor­jaa­mi­nen on vai­ke­aa, kos­ka eivät mark­ki­na­vuo­krat heti las­ki­si ja sii­nä välis­sä­kin pitäi­si asua.

Mik­si työt­tö­mien ja tulot­to­mien asu­mis­ta pitää tukea kal­lii­den vuo­krien Hel­sin­gis­sä, vaik­ka asun­toi­hin voi­si muut­taa Hel­sin­kiin töi­hin tule­via? Muut­to­tap­pio­alueil­ta löy­tyi­si hal­po­ja asun­to­ja, mut­ta sin­ne kar­ko­tet­tu työ­tön on tuo­mit­tu työt­tö­mäk­si loppuiäkseen.

Voi­daan tie­tys­ti kysyä, mik­si toi­meen­tu­lo­tuen asia­kas­ta ei voi vel­voit­taa hake­maan hal­vem­paa asun­toa kehys­kun­nis­ta. Sen sijaan pie­ni­palk­kai­set jou­tu­vat hakeu­tu­maan kehys­kun­tien hal­vem­piin asun­toi­hin. Kyse on kun­tien väli­ses­tä oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta. Kehys­kun­nat tus­kin oli­si­vat ilah­tu­nei­ta sii­tä, että Hel­sin­ki lähet­täi­si sosi­aa­li­toi­men asiak­kaan­sa hei­dän niskoilleen.

Entä jos raken­net­tai­siin vain lisää ARA-asun­to­ja? Tämä ei ole sen hal­vem­pi tie. Vaik­ka ARA-asun­to­jen hal­vem­mat vuo­krat eivät näy kun­tien menoi­na, mene­te­tyt tulot ovat aivan sama asia. Ei ole ole­mas­sa ilmais­ta hal­paa asun­toa. ARA-asun­to­jen vuo­kra­tu­ki on menoa samal­la taval­la kuin asu­mis­tu­ki­kin. Lisäk­si se koh­dis­tuu pal­jon epä­tar­kem­min, kos­ka kun asun­non on ker­ran saa­nut, sen saa pitää, vaik­ka tulot kuin­ka nousisivat.

Asun­to­pu­laan ja kor­kei­siin vuo­kriin ei ole muu­ta rat­kai­sua kuin raken­taa lisää asun­to­ja. Kun raken­ta­mi­nen maa­kun­nis­sa hii­puu, pitäi­si kapa­si­teet­tia saa­da siir­ty­mään pää­kau­pun­ki­seu­dul­le asun­to­pu­laa helpottamaan.

16 vastausta artikkeliin “Miksi asumistukimenot kasvavat”

  1. Entäs kun tämä yli­mää­räi­nen raken­nus­ka­pa­si­teet­ti ei pys­ty / halua siir­tyä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le raken­ta­maan, kos­ka maa­kun­nis­sa asu­mal­la saa asua oma­ko­ti­ta­los­sa ja sen hin­nal­la saa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta vaan kehys­kun­nis­ta ker­ros­ta­lo­kak­sion? Entä, jos hän muut­tai­si­kin vuo­kra-asun­toon ja jät­täi­si per­heen­sä sii­hen oma­ko­ti­ta­loon? No, edel­leen vuo­kra­ta­so on aika kor­keal­la raken­nus­mie­hen lyhen­tää lai­naa maa­kun­nis­sa ja mak­saa 700+ euroa kuu­kau­des­sa kehys­kun­nis­sa sijait­se­vas­ta kerrostaloyksiöstä.

    En edes viit­si aloit­taa valit­ta­mis­ta varain­siir­to­ve­ro­jen kal­tai­sis­ta yli­mää­räi­sis­tä jar­ruis­ta työn peräs­sä muut­ta­mi­sel­le, jot­ka ovat kan­san­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta vai­ku­tuk­sel­taan lähes pel­käs­tään negatiivisia.

    1. Juk­kis:
      Entäs kun tämä yli­mää­räi­nen raken­nus­ka­pa­si­teet­ti ei pys­ty / halua siir­tyä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le raken­ta­maan, kos­ka maa­kun­nis­sa asu­mal­la saa asua oma­ko­ti­ta­los­sa ja sen hin­nal­la saa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta vaan kehys­kun­nis­ta ker­ros­ta­lo­kak­sion? Entä, jos hän muut­tai­si­kin vuo­kra-asun­toon ja jät­täi­si per­heen­sä sii­hen oma­ko­ti­ta­loon? No, edel­leen vuo­kra­ta­so on aika kor­keal­la raken­nus­mie­hen lyhen­tää lai­naa maa­kun­nis­sa ja mak­saa 700+ euroa kuu­kau­des­sa kehys­kun­nis­sa sijait­se­vas­ta kerrostaloyksiöstä.

      En edes viit­si aloit­taa valit­ta­mis­ta varain­siir­to­ve­ro­jen kal­tai­sis­ta yli­mää­räi­sis­tä jar­ruis­ta työn peräs­sä muut­ta­mi­sel­le, jot­ka ovat kan­san­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta vai­ku­tuk­sel­taan lähes pel­käs­tään negatiivisia. 

      Ennen rak­sa­mie­het jot­ka jot­ka tuli­vat töi­hin muil­ta paik­ka­ku­niil­ta asui­vat vii­kot ilmai­sek­si työ­nan­ta­jan pys­tyt­tä­mis­sä työ­maa­pa­ra­keis­sa. Onko se nykyi­sin kiellettyä?

      1. R.Silfverberg: Ennen rak­sa­mie­het jot­ka jot­ka tuli­vat töi­hin muil­ta paik­ka­ku­niil­ta asui­vat vii­kot ilmai­sek­si työ­nan­ta­jan pys­tyt­tä­mis­sä työ­maa­pa­ra­keis­sa. Onko se nykyi­sin kiellettyä?

        Täs­tä oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, että onko täs­sä tapah­tu­nut jotain muu­tos­ta tul­kin­nas­sa (ilmai­nen asu­mi­nen on vero­tet­ta­va tulo), vai onko täs­sä tapah­tu­nut muu­tos­ta raken­nus­mies­ten tot­tu­muk­sis­sa (ei enää suos­tu­ta yhtei­sa­su­maan parakeissa)?

  2. Eräs var­sin mie­len­kiin­toi­nen piir­re asu­mis­tues­sa on oma­ko­tia­su­jan asu­mis­tu­ki. Se on mää­ri­tel­ty kaa­va­mai­ses­ti läm­mi­tys- ja hoi­to­jo­no­jen mukaan. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä, että oma­ko­ti­ta­los­sa asu­van paris­kun­nan asu­mis­tu­ki ei kos­kaan voi ylit­tää n. 130 euroa, jos ei ole asun­to­vel­kaa. Sinän­sä tämä on oma­ko­tia­su­jaa koh­taan epä­rei­lua, kos­ka käy­tän­nös­sä min­kään talon läm­mi­tys ja hoi­to eivät onnis­tu noin hal­val­la. Kyse on mitä ilmei­sim­min joko sii­tä, ettei noi­hin hoi­to­me­noi­hin ole teh­ty täy­siä indek­si­ko­ro­tuk­sia vuo­si­kym­me­niin tai sit­ten poliit­ti­ses­ta kompromissista. 

    Sinän­sä täl­le rat­kai­sul­le voi kyl­lä kek­siä perus­te­lut, mut­ta sen oikeu­den­mu­kai­suut­ta syö kovas­ti se, että osa­ke­huo­neis­ton vas­ti­ke hyväk­sy­tään asu­mis­me­nok­si koko­nai­suu­des­saan. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mihin tämä rat­kai­su perus­tuu. Onko syy­nä se, että oman talon kor­jauk­sia voi vii­väs­tää, mut­ta osa­ke­huo­neis­tos­ta saa vas­tik­keen lai­min­lyö­mäl­lä hää­dön? Vai onko kyse sii­tä, että oma­ko­tia­su­jan ole­te­taan hake­van kui­ten­kin läm­mi­tys­puut koti­met­säs­tä? Vai onko Kepu osta­nut rak­tai­sul­la jon­kin myön­ny­tyk­sen demareilta?

    Ei täl­lä asial­la ole oma­koh­tais­ta mer­ki­tys­tä, mut­ta oli­si­han se haus­ka tietää.

    1. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä, että oma­ko­ti­ta­los­sa asu­van paris­kun­nan asu­mis­tu­ki ei kos­kaan voi ylit­tää n. 130 euroa, jos ei ole asuntovelkaa.

      Vai­kea tuo­ta­kaan sum­maa on esi­mer­kik­si elä­ke­läis­pa­ris­kun­nan saa­da. Saa­dak­seen asu­mis­tu­kea sen 130 euroa pitäi­si tulo­jen olla rei­lus­ti alle takuu­eläk­keen. Jos elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta saa takuu­elä­ket­tä, ja omai­suus sekä velat ovat 0 euroa, tulos on asu­mis­tuen las­ku­rin mukaan seu­raa­va esi­mer­kik­si 60 neliön asun­nos­sa (saman lop­pu­tu­lok­sen saa myös, vaik­ka pie­nen­täi­si tai suu­ren­tai­si asun­toa kym­me­nil­lä neliöillä):

      Tulot: 1569,04 €/kk (2x784,52 €/kk)
      Hoi­to­me­not: 185,69 € / kk
      Yhteen­sä: 185,69 € / kk
      Perus­o­ma­vas­tuu: 50,87 € / kk
      Lisä­oma­vas­tuu: 163,08 € / kk
      ARVIOITU ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUKI 0,00 € / kk”
      Läh­de: https://asiointi.kela.fi/aelaskenta_app/AELaskentaApplication

      Hoi­to­me­no­ja huo­mioi­daan siis 186 €/kk, mut­ta tuki on velat­to­mas­sa asun­nos­sa 0 €/kk, kos­ka tulo­ra­jat on elä­ke­läis­pa­ris­kun­nil­la ase­tet­tu takuu­eläk­keen sum­maa alemmas. 

      Asu­mis­tu­kea voi takuu­elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta nykyis­ten nor­mien mukaan saa­da vain, jos heil­lä on pal­jon korol­lis­ta asun­to­vel­kaa. Esi­merk­ki­ta­pauk­sen takuu­elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta sai­si yhteen­sä 23,39 €/kk asu­mis­tu­kea, mikä­li heil­lä oli­si 100 000 euroa asun­to­lai­naa, jos­ta he mak­sai­si­vat 1000 €/vuosi korkoa.

  3. Opin­to­tuen asu­mis­li­sä lope­tet­tiin ja opis­ke­li­jat siir­ret­tiin ylei­sen asu­mis­tuen piiriin. ”

    Jäl­kim­mäi­nen osa virk­kees­tä pitää paik­kan­sa, ensim­mäi­nen ei. Opin­to­tuen asu­mis­li­sä on yhä jäl­jel­lä. Mut­ta nyt se kos­kee vain kan­san­opis­to­jen asun­to­la-asu­mis­ta sekä vaih­to-opis­ke­li­joi­ta, mut­ta ei enää mui­ta opis­ke­li­joi­ta. Vaih­to-opis­ke­li­jois­ta monet alkoi­vat uudis­tuk­sen joh­dos­ta saa­da kak­sin­ker­tais­ta asu­mis­tu­kea, kos­ka uudis­tuk­ses­sa ylei­sen asu­mis­tuen saa­mi­sen ehdok­si ei sää­det­ty sitä, ettei hen­ki­lö saa myös jotain muu­ta asu­mis­tuen muo­toa. Vaih­to-opis­ke­li­ja voi nyky­ään saa­da sekä ylei­sen asu­mis­tuen Suo­men asun­toon (3 kuu­kau­dek­si, jos asun­to jää tyh­jil­leen, ja pidem­mäk­si ajak­si, jos sin­ne jää joku aiem­min samaan ruo­ka­kun­taan kuu­lu­nut) ja sen lisäk­si vaih­to-opis­ke­li­ja voi saa­da samaan aikaan myös asu­mis­li­sän (pää­sään­töi­ses­ti 210 €/kk) ulko­maan asuntoon.

  4. Koli­kol­la on kak­si puol­ta. Vuo­kra­sään­nös­te­ly aiheut­taa omat ongel­man­sa ja vapaat mark­ki­nat puo­les­taan omat ongel­man­sa. Voi­si­ko toi­meen­tu­lo­tuen mak­sa­mis­sa vuo­kris­sa olla jon­kin­lai­nen laki­mää­räi­nen vuo­kra­sään­nös­te­ly-ele­ment­ti, jota voi­tai­siin tar­vit­taes­sa sää­tää? Aina­kin yri­tys­ten kans­sa teh­tä­viin vuo­kra­so­pi­muk­siin voi­si sovel­taa pal­ve­luse­te­li-tyyp­pis­tä kattohinta-ratkaisua.

  5. Yksi teho­kas kei­no hajot­taa asu­mis­ta on ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne. Nyt kehys­kun­nis­ta tule­van pie­ni­palk­kai­sen tulois­ta kuluu suu­ri osa lip­pui­hin. Se nos­taa myös työt­tö­män kyn­nys­tä ottaa töi­tä vas­taan kau­em­paa. Usean vyö­hyk­keen kaut­ta kule­va mak­saa n 100 euroa enem­män kuin yhdel­lä vyö­hyk­keel­lä kulkeva

    Kun pie­ni­tu­loi­sen on las­ket­ta­va joka euro niin kyn­nys muut­taa kau­em­mak­si nousee , samoin lyhyi­den työ­pät­kien vas­taan­ot­to, se lisää pai­net­ta asua hal­vim­mal­la vyöhykkeellä.

    Yhteis­kun­ta eriy­tyy uudel­la taval­la, päät­tä­jät ovat muuttuneet.Enää ei edus­ta­jia ole nor­maa­lis­ta pie­ni­palk­kai­ses­ta työ­elä­mäs­tä vaan päät­tä­jät ovat hyvä­tu­loi­sia , jot­ka kuvit­te­le­vat tie­tä­vän­sä , miten köy­hä elää.

    Tämä taas pak­kaa ihmi­set kani­kop­pei­hin ja seu­raus on syn­ty­vyy­den lasku.Kuka halu­aa teh­dä lap­sia kani­kop­piin ? Jos työ­suh­de­kin on joka päi­vä vaa­ka­lau­dal­la. Sijoit­ta­jat­kin vaa­ti­vat vakai­ta olo­ja ja vakaa­ta tuot­toa, mut­ta tavik­sen vaa­ti­muk­se­na se on kohtuuton

    1. Lii­an van­ha:
      Yksi teho­kas kei­no hajot­taa asu­mis­ta on ilmai­nen joukkoliikenne. 

      Hei haloo! Asu­mis­ta ei pidä yhtään enää hajaut­taa, ihan tar­peek­si (ei, vaan lii­an) pirs­tou­tu­nut­ta on jo nyt mei­dän yhdys­kun­ta­ra­ken­teem­me. Olet­ko kuul­lut ilmastonmuutoksesta?

  6. Yhteis­kun­nas­sa on valu­vi­ka ja se on, ettei tääl­lä voi köy­hä elää .Aikai­sem­min se joh­ti maas­ta­muut­toon, mut­ta sama köy­hien ongel­ma on lähes kai­kis­sa vau­rais­sa maissa.

    Ainoi­ta poik­keuk­sia on Sin­ga­po­re, eikä sekään aivan ongel­ma­ton ole. Ay-liik­keen heik­kous estää val­von­nan ja niin­pä vää­rin­käy­tök­set ovat yleisiä.Työlait eivät ole saman­lai­sia lake­ja kuin esim var­kau­det. Työn­te­ki­jäl­tä saa varas­taa mut­ta kau­pas­ta til­lin leh­den vie­mi­nen­kin tuot­taa rangaistuksen

  7. Edul­li­ses­ti asu­vien tulee­kin saa­da etua, kos­ka se kan­nus­taa edul­li­seen asu­mi­seen, kuten yhteisasumiseen. 

    Kor­va­mer­kit­ty asu­mi­sen tuki (asu­mis­tu­ki tai toi­meen­tu­lo­tuen osa) voi­tai­siin pois­taa ja kom­pen­soi­da kor­keam­mal­la tuel­la. Tämä kan­nus­taa asu­maan taloudellisesti. 

    Kun­nat (tai maa­kun­nat) on vel­voi­tet­ta­va tar­joa­maan edul­lis­ta asu­mis­ta, esim. “kont­tia­su­mis­ta joutomailla”. 

    Asu­mi­nen yksin/tilavasti ja hyväl­lä pai­kal­la on luk­sus­ta. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa se kuu­luu eni­ten maksavalle.

  8. Sosi­aa­li­tä­deil­le on ope­tet­tu, että piik­ki on auki. Kyse on erään­lai­ses­ta asen­ne­vam­mas­ta. Voi myös kysyä, onko yleen­sä­kään jär­ke­vää rek­ry­toi­da alal­le empaat­ti­sia naisia? 

    Sinän­sä koko asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­män voi romut­taa kai­kil­ta osin. Asu­mi­sen tuke­mi­nen, tue­taan vuo­kra tai omis­tusa­su­mis­ta, valuu suo­raan hin­toi­hin. Tuet pitää lopet­taa ker­ta­ry­säyk­se­nä. Uusi tasa­pai­no mark­ki­noil­le syn­tyy nopeas­ti. Ei vuo­kra­nan­ta­jan­kaan kan­na­ta pitää asun­toa tyhjänä.

  9. Mik­si työt­tö­mien ja tulot­to­mien asu­mis­ta pitää tukea kal­lii­den vuo­krien Hel­sin­gis­sä, vaik­ka asun­toi­hin voi­si muut­taa Hel­sin­kiin töi­hin tule­via? Muut­to­tap­pio­alueil­ta löy­tyi­si hal­po­ja asun­to­ja, mut­ta sin­ne kar­ko­tet­tu työ­tön on tuo­mit­tu työt­tö­mäk­si loppuiäkseen.”

    Eikö sama päde työt­tö­mäl­le joka jo asuu muut­to­tap­pio­alu­eel­la eikä pää­se Hel­sin­kiin, kos­ka asu­mi­nen on tuil­la teh­ty lii­an kal­liik­si siellä?

    Pitäi­siä läh­teä sii­tä aja­tuk­ses­ta, että Hel­sin­gis­sä asu­mi­nen on rajoi­tet­tu resurs­si ja joten­kin on teh­tä­vä valin­ta sii­tä kuka siel­lä saa asua ja kuka ei. Jos mark­ki­naeh­toi­suut­ta kam­mok­su­taan, kos­ka köy­hiä ei saa kaik­kia hää­tää peri­fe­ri­aan, niin mikä tuo valin­ta­kri­tee­ri sit­ten on? Nykyi­sel­lään sys­tee­mi tai­taa siir­tää asun­to­paik­ko­ja mata­la­palk­kai­sil­ta, yms. täy­sin työt­tö­mil­le. Jokai­nen asun­to joka mak­se­taan yhteis­kun­nan pus­sis­ta työt­tö­mäl­le on pois jol­tain muulta.

    1. Anon:
      … kos­ka köy­hiä ei saa kaik­kia hää­tää periferiaan…

      Tähän haluai­sin perus­te­lun? Jos kyse on hal­van työ­voi­man tar­pees­ta, niin työ­suh­dea­sun­not on kek­sit­ty. Se, onko suo­ma­lai­nen työ­suh­deasn­to­jen vero­tus jär­ke­vää, voi vas­ta­ta hel­pos­ti: ei ole. Kun vero­tus­ta suun­nit­te­le­vat dema­rit, on joh­ta­va­na aat­tee­na kateus.

      Toi­saal­ta eivät ne asun­not tyh­jik­si jää, vaik­ka asu­mis­tuet lope­te­taan huo­men­na. Uusi, mata­lam­pi vuo­kra­ta­sa­pai­no löy­tyy muu­ta­mas­sa kuukaudessa.

  10. On ollut kal­lis moka hyväk­syä toi­meen­tu­lo­tues­sa niin kor­kei­ta vuo­kria kuin on hyväk­syt­ty. Vir­heen kor­jaa­mi­nen on vai­ke­aa, kos­ka eivät mark­ki­na­vuo­krat heti las­ki­si ja sii­nä välis­sä­kin pitäi­si asua.”

    Mitä­päs jos rat­kais­tai­siin tämä muut­ta­mal­la toi­meen­tu­lo­tu­ki lai­na­poh­jai­sek­si Perus­ti­lin tapaan. Sit­ten aina­kin osal­la tuen saa­jis­ta oli­si voi­mak­kaam­pi kan­nus­tin etsiä hal­vem­paa asun­toa, vaik­ka tuki kor­vai­si­kin vuo­kran kokonaan.

  11. Eikö se asun­to­tu­lo (ja sen vero­tus) nyt kan­nat­tai­si taas nos­taa tapetille?

    Onko täs­sä ehkä suu­rin mör­kö sän­gyn alla se, että jul­ki­sen tahon pitäi­si mää­ri­tel­lä täs­sä asu­mi­sen hin­ta, joka aina­kin popu­lis­ti­ses­ti joh­taa asun­to­mark­ki­noi­den säännöstelyyn?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.