Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.8.2019

Johan­nek­sen puis­ton puistosuunnitelma

Puis­to pan­naan kun­toon 1,6 miljoo­nan euron voimin. Näitä puis­to­ja pitäisi pitää paljon parem­mas­sa kun­nos­sa, mut­ta hyvä että edes tämä.

Osana puis­toa on Johan­nek­sen kent­tä, joka säi­lytetään ja jon­ka pin­ta­ma­te­ri­aa­lik­si ollaan otta­mas­sa har­maa hiekkatekonur­mi. Jalka­pal­loa har­ras­ta­va poikani protestoi voimakkaasti. Hiekkatekonurmel­la ei hänen mukaan voi pela­ta mitään, jos­sa on ris­ki kaat­ua. Se on kuin hiekka­pa­per­ille kaatuisi.

Samaa pelaamisen estävää pin­taa suun­nitel­laan tiet­tävästi myös Katajanokalle.

Kaupunkiym­päristön budjettiesitys

Aivan mah­dot­toman iso paket­ti, jon­ka kokon­aisu­u­den hah­mot­ta­mi­nen on luot­ta­mus­miehille ylivoimaista. Siks on riskinä, että poli­itikot val­it­se­vat muu­ta­man yksi­tyisko­hdan ja anta­vat niille aivan suh­teet­toman painon.

Joitakin sivuhuo­mau­tuk­sia:

Helsin­gin kiin­teistöo­maisu­us on val­ta­va rahantekokone. Kaupun­gin maao­maisu­us on mil­jar­di­en euro­jen arvoinen. Kukaan ei itse asi­as­sa tiedä, kuin­ka arvokas se, on, kos­ka taseessa maao­maisu­us on räikeästi aliar­vostet­tu. Ihan hel­posti bud­jetista ei auen­nut, paljonko kaupun­ki saa maao­maisu­ud­es­ta tulo­ja, mut­ta arvioisin että neljän­nesmil­jardin. (Myyn­ti­t­u­lo ei ole sel­l­aise­naan tuloa, kos­ka menetetään se myy­ty maa. Vuokratuo­toista taas pitää pois­taa sisäiset vuokrat, kos­ka ne eivät ole tuloa kaupungille kuin siinä mielessä, että jos ton­tin omis­taisi jokin muu taho, kaupun­ki jou­tu­isi mak­samaan siitä vuokraa.)

En ole lainkaan var­ma, että sen hallinnoin­ti on organ­isoitu. Kir­joi­tan tästä eril­lisen jutun, kun­han ehdin.

Ton­tin­lu­ovu­tus kangertelee Kaupun­ki on jäänyt tavoit­teesta tont­tien luovut­tamises­sa asun­to­tuotan­toon. Ennen pul­lonkaulana oli kaavoitus. Nyt ei saa­da myy­dyk­si tai vuokratuk­si tont­te­ja. Jos ongel­mana on liian vähäiset henkilöresurssit, se on kor­jat­ta­va heti. Yksi virkamies tuot­taa tulo­ja kym­me­nien miljoonien edestä, mah­dol­lis­taa sato­jen miljoonien euro­jen arvoisen asun­to­tuotan­non, mikä vas­taa ehkä tuhat­ta asun­toa. Ei täl­laista pul­lonkaulaa voi hyväksyä!

Puis­to­jen kun­nos­tuk­seen on liian vähän rahaa Puis­to­jen kun­ta on aivan olen­nainen tek­i­jä asuinaluei­den arvos­tuk­selle ja viihty­isyy­delle. Saisiko kokoomuk­sen ymmärtämään edes tämän: kil­pailus­sa hyvistä veron­mak­sajista hyvä asuinympäristö on Helsin­gin valt­ti Espooseen päin.

Talousarvioaloit­teet

Bud­jetin yhtey­dessä vas­tataan suureen joukkoon val­tu­utet­tu­jen talousarvioaloit­tei­ta. Käsit­te­len niistä vain kah­ta, joi­ta toinen on tietysti omani.

Yliopis­ton metroase­man pohjoinen sisäänkäynti

Tämä sisäänkäyn­ti sijoit­tuisi suun­nilleen Liisankadun päähän, mah­dol­lis­es­ti Varsa­puis­toon. Se nopeut­taisi metro­matkus­ta­jien matkaa useil­la min­u­uteil­la. Esit­telijä suh­tau­tuu asi­aan suo­peasti, mut­ta sanoo, että oikea ajanko­h­ta on, kun ratikkaym­päristöä muute­taan Kru­unusil­to­jen valmistuttua.
Jos jokin investoin­ti on kan­nat­ta­va (hyödyt ylit­tävät pääo­makus­tan­nuk­set) viiden vuo­den kulut­tua, se on mitä ilmeisem­min kan­nat­ta­va jo vuo­den kulut­tua. Sik­si halu­aisin kiire­htiä tätä – ellei ole perustei­ta väit­tää, että investoin­nin tekem­i­nen ennen Kru­unusil­to­ja tulisi jostain ihmeel­lis­es­tä syys­tä kalliimmaksi.

Kaisa Hern­ber­gin aloite pikaratikoiden jouduttamisesta

Hern­berg esit­tää, että ratikkalin­jan pitäisi olla valmis jo, kun ensim­mäiset talot valmis­tu­vat. Lausun­nos­sa san­o­taan, että voidaan­han sitä aluk­si käyt­tää bussia.

Nyt kan­nat­taa muis­taa kaupun­gin rooli suure­na maan­omis­ta­jana. Ratik­ka nos­taa asun­to­jen ja siten myös tont­tien arvoa. Sik­si lin­jan on olta­va ole­mas­sa kun ton­tit myy­dään tai vuokrataan tai valmis­tu­mas­sa hyvin pian sen jäl­keen. Muuten ratikan tuo­ma arvon­nousu jää kaupungilta saa­mat­ta. (Saatan kir­joit­taa tästäkin oman tari­nan.) Investoin­nin lykkäämi­nen mak­saa kaupungille siis silkkaa rahaa.

Toisek­si ratikas­ta on enem­män hyö­tyä, jos se on ole­mas­sa heti. Sil­loin asun­toi­hin muut­taa niitä, joiden työ- tai mui­hin matkoi­hin tuo ratik­ka eri­tyisen hyvin sopii.

Puoti­lan ostarin pure­taan ja tilalle uusi ostari ja asuntoja

Pitkäl­lisen kiis­te­lyn jäl­keen esitetään, että Puoti­lan van­ha ostari pure­taan ja tilalle raken­netaan kahdek­sanker­roksi­nen asuin­ta­lo, jon­ka alak­er­ras­sa on vas­taa­va määrä liiketi­laa. Mit­takaa­va poikkeaa vähän ympäristön taloista.

Hert­toniemen metroase­ma perusko­r­jataan ja päälle raken­netaan asun­to­ja ja liiketilaa

Hert­toniemen metroase­ma on vähän surullisen oloinen. Nyt se on tarkoi­tus pan­na uuteen uskoon. Samal­la sen päälle raken­netaan 20 000 k‑m2 asun­to­ja ja liiketilaa.

On oikeas­t­aan aika has­sua, että metroase­mat tehti­in alun perin niin, ettei niiden pääl­lä ole mitään. Kaavoituk­ses­sa oli totut­tu kak­si­u­lot­teisu­u­teen. Kaa­va kat­soo tont­tia ylhäältä ja kaavaan merk­itään se käyt­tö, mikä ton­til­la on. Aja­tus, että olisi mon­ta käyt­tö­tarkoi­tus­ta päällekkäin, tun­tui vier­aal­ta. Kaavoitus­ta koske­vat lakipykälätkin oli kir­joitet­tu vähän tässä hengessä. Sik­si meil­lä on myös yksik­er­roksisia ostoskeskuksia.

Han­ke toteutetaan kil­pailu­na, jos­sa hak­i­joiden pitää esit­tää oma suun­nitel­mansa ja tar­joutua toteut­ta­maan se.

 

 

Tarvitaan ohjelma liito-oraville soveltuvien metsätyyppien turvaamiseksi

Liito-ora­va on ihan sym­pa­at­ti­nen eläin, jon­ka soisi men­estyvän Suomes­sakin. Se ei ole laji­na lainkaan uhanalainen, kos­ka sen pääe­si­in­tymisalueel­la Siperi­as­sa sitä ei uhkaa mikään. Maail­man­laa­juis­es­ti se onkin luokitel­tu elin­voimaisek­si lajik­si. EU:ssa se on harv­inaisu­us, kos­ka sitä on käytän­nössä vain Suomes­sa ja vähäisessä määrin Balt­ian maissa.

Vaik­ka laji ei ole maail­man­laa­juis­es­ti uhanalainen, on ihan hyvä tavoite suo­jel­la sen kan­taa myös Suomes­sa. Tapa, jol­la liito-oravaa suo­jel­laan, on kuitenkin täysin ter­ho­ton. Tulee hyvin kalli­ik­si, mut­ta ei toi­mi myöskään liito-ora­van kannalta.

Tun­tu­isi luon­te­val­ta, että liito-oravaa suo­jeltaisi­in Suomen laa­jois­sa met­sis­sä niin, että pidet­täisi­in huol­ta, että eri puo­lil­la eteläistä Suomea met­si­in jätet­täisi­in sinne tänne riit­tävän laa­jo­ja kuu­si­val­taisia seka­pu­umet­siä, jois­sa on myös haapo­ja, kos­ka liito-ora­va pesii mieluiten van­has­sa haavassa.

Täl­lainen ei mak­saisi paljon ja liito-ora­va voisi paljon parem­min kuin nyt.

Nyt met­sän­hoi­dos­sa ei tarvitse ottaa huomioon liito-oravalle sovel­tuvaa eko­tyyp­piä lainkaan. Jos sekamet­sien tuhoamis­es­ta huoli­mat­ta jostain vielä liito-oravaa ei ole saatu hääde­tyk­si pois, pitää pesäpuu ja muu­ta­ma aari sen ympäril­lä säästää. Näitä pesäpui­ta löy­tyy kovin har­voin osit­tain sik­si, että sekamet­siä ei met­sän­hoi­dos­sa suosi­ta mut­ta myös sik­si, ettei met­sän­o­mis­ta­jal­la ole mainit­tavaa moti­vaa­tio­ta pesäpu­u­ta huo­ma­ta. Ei se myöskään ole help­poa, kos­ka kyse on yö-eläimestä.

Suomen talous­met­sis­sä liito-oravaa ei juuri enää esi­in­ny. Sik­si sen on ollut pakko sopeu­tua ihmisi­in ja kaupunkei­hin. Aika pelo­ton siitä onkin kehittynyt.

Kaupunkien kaavoituk­ses­sa run­sas­tuneesta – kaupungeis­sa run­sas­tuneesta – liito-oravas­ta on tul­lut kallis riesa. Minne liito-ora­va kul­loinkin sat­tuu aset­tumaan, juuri siinä maini­tus­sa paikas­sa sen revi­ir­iä on suo­jelta­va hin­taan mihin hyvänsä.

Juris­teil­la on taipumus kek­siä hyvin kus­tan­nuste­hot­to­mia sään­töjä – siis sään­töjä, jot­ka mak­sa­vat paljon ja hyödyt­tävät vain vähän sitä intres­siä, jota ne on tarkoitet­tu suo­jele­maan. Onko vika koulu­tuk­ses­sa? Talousti­eteis­sä täl­lainen opti­moin­ti on peruskauraa.

Kyl­lä liito-oravaa kan­nat­taa kaupungeis­sakin suo­jel­la, mut­ta niin, että kaavoituk­ses­sa niille varataan alueet, jois­sa sen vaa­timuk­set ote­taan huomioon. Liito-ora­van suo­jelun kannal­ta tämä ei ole kus­tan­nuste­hokas­ta – tulisi paljon halvem­mak­si ostaa kymme­nen hehtaaria met­sää tähän tarkoituk­seen muual­ta kuin hehtaari kaupungista, mut­ta kaupunki­laisia ajatellen luon­toa tarvi­taan myös kaupungeis­sa, ei luon­non itsen­sä vaan kaupunki­lais­ten kannalta.

Jos luon­to voisi käy­dä kaup­paa, se myisi kaik­ki viher­alueet kaupungeista ja ostaisi sata ker­taa enem­män maa­ta muual­ta, mut­ta sil­loin kaupunki­laiset oli­si­vat ilman lähilu­on­toa. Sitä tarvi­taan siis ihmis­ten, ei luon­non tarpeisiin.

Tehtäköön siis val­takun­nalli­nen ohjel­ma liito-oravalle sopivien met­sä­tyyp­pi­en tur­vaamisek­si ja muutet­takoon koko lajin suo­jelua koske­va lain­säädän­tö järkeväm­mäk­si sekä talout­ta että liito-oravaa ajatellen.

Luulen, että EU:lta saisi tähän luvan, jos rauhal­lis­es­ti selittäisi.

Helsingin seudun kasvu jatkui vahvana mutta painottuu nyt Espooseen ja Vantaalle

Väestön ennakkoti­las­ton mukaan Helsin­gin seudun asukasluku kasvoi 10 133 hen­gel­lä vuo­den ensim­mäisel­lä puoliskol­la. Edel­lisenä vuon­na samaan aikaan kasvua oli 9 897 henkeä. Seudun kasvus­ta 87,6 pros­ent­tia tuli PKS-kun­ti­in. Seudun neljästä­toista kun­nas­ta kaikkien muiden asukasluku kasvoi pait­si Tuusu­lan, Kau­ni­ais­ten ja Pornaisten.

Helsin­gin asukaslu­vun kasvu läh­es pysähtyi ensim­mäisel­lä neljän­nek­sel­lä (+ 562) mut­ta piristyi taas toisel­la neljän­nek­sel­lä (+2 385) Tässä saat­taa olla taustal­la jotain tilas­to­jen put­saus­ta, joka liit­tyy maas­ta pois muut­tamiseen. Jos tästä ei ole kyse, asum­isväljyy­den kasvun on täy­tynyt käyn­nistyä Helsingis­sä uud­estaan, sil­lä rak­en­t­a­mi­nen  ei ole hidas­tunut vaan pikem­minkin kiihtynyt. Seli­tys voi löy­tyä myös asun­to­jen varaamis­es­ta hotel­likäyt­töön (Airbnb) ja opiske­li­joiden hakeu­tu­mi­nen yksiöi­hin asum­istuen muu­tok­sen vuok­si. Jäämme odot­ta­maan seu­raavaa neljännestä, jol­loin opiske­li­jat tulevat.

Espoo ja Van­taa kan­ta­vat nyt selvästi suurem­man vas­tu­un pääkaupunkiseudun väestönkasvus­ta. Län­simetro ja Kehärata.

Koko maas­sa väk­iluku kasvoi 3 635 hen­gel­lä, mikä oli kokon­aan net­tomaa­han­muu­ton ansios­ta. Kuollei­den määrä ylit­ti syn­tynei­den määrän 4 869 hengellä.

Koko maas­sa syn­tyi ensim­mäisel­lä vuosipuolisko­la 22 186 las­ta (23 759) eli syn­tynei­den määrä las­ki 1 573 lapsel­la. Myös kuollei­den määrä (27 055) las­ki 1 018 hen­gel­lä. Vaisu influenssavuosi?

Keskustan katutila pitää jakaa uudestaan

Nopeasti yleistyneet sähköpotku­lau­dat ovat vain merk­ki tulev­as­ta kaupunkili­iken­teen mullis­tuk­ses­ta. Se edel­lyt­tää katu­ti­lan jakamista uudestaan. 

Minus­ta on koko ajan ollut selvää, että sähkö tulee mullis­ta­maan kaupunkili­iken­teen, eikä muu­tos rajoitu siihen, että polt­to­moot­tori kor­vataan sähkö­moot­tor­eil­la niin kuin ei hevosen kor­vaami­nen polt­to­moot­to­ril­la merkin­nyt, että hevos­rat­taisi­in asen­netaan moottori.

Kun kaupungis­sa liiken­teen suurin kus­tan­nus on sen vaa­ti­ma tila, mielestäni on koko ajan ollut selvää, että tule­vaisu­us on sähköisil­lä kak­sipyöräisil­lä lait­teil­la. Tulin asi­as­ta vaku­ut­tuneek­si jo vuosia sit­ten Kiinas­sa. Kak­sipyöräi­nen vaatii niin paljon vähem­män liiken­teen kallein­ta resurssia – tilaa – että on silk­ka hin­noit­telu­virhe, että niin huonos­ti kaupunkei­hin sopivia kulku­pele­jä kuin auto­ja niin yleis­es­ti käytetään kaupungeis­sa. Yhden auton pysäköin­tiru­u­tu­un pysäköi kymme­nen fillaria.

Kaupunki­fil­larei­den jymymen­estys taas sai min­ut usko­maan, että tule­vaisu­us on yhteiskäyt­töi­sis­sä vem­peleis­sä. Ihan vain sen takia, että oma­l­la kulku­pelil­lä pitää men­nä koko päivä, jos sitä ylipään­sä aikoo käyt­tää. Kaupunki­fil­lar­in voi liit­tää osak­si joukkoli­iken­nematkaa, voi kävel­lä joitakin matko­ja ja taas tur­vau­tua kaupunkifillariin.

Sitä en osan­nut ennus­taa, että lähin­nä leluil­ta näyt­tävät potku­lau­dat ryn­nivät voimal­la kaupunkili­iken­teeseen. Mut­ta aika käteviltä nuo näyt­tävät. Niil­lä on aivan todel­lista merk­i­tys­tä osana liiken­nejär­jestelmää ja jatkos­sa merk­i­tys tulee ole­maan vielä paljon suurempi..

Todet­takoon, että HSL edesaut­taa suuresti sähköpotku­lau­to­jen käyt­töä yli­hin­noit­tele­mal­la 500 metrin ratikka­matkan roimasti. Sähkö­fil­lar­il­la ajaa pitkän matkan 2,80 euron hin­taan ja ratikkaa nopeam­min kun las­ke­taan matkan kokon­ai­saikaa odotuksi­neen ja pysäkille ja pysäk­iltä käve­lyi­neen. Uusi kil­pail­i­ja voi pakot­taa HSL:n miet­timään keskustali­iken­teen tar­if­fe­jaan uud­estaan. Nythän se saa roimaa voit­toa jokaises­ta parin ratikkapysäkin matkan ajav­ista, jol­la ei ole näyttölippua.Tai siis saisi, jos ihmiset suos­tu­isi­vat maksamaan.

Sitä en pysty ymmärtämään, mik­si sähköpotku­lau­dois­sa on niin pienet pyörät. Se tekee niistä vaar­al­lisia, kun tör­määmi­nen vähän huonos­ti viis­tot­tuun rot­valin reunaa kaataa koko pelin samoin kuin kuop­pa päällysteessä tai pieni kivi. Var­maan tuo­honkin on jokin seli­tys. Veikkaan kuitenkin, että tar­jolle tulee isopy­öräisem­piä vaihtoehtoja.

Sähköpotku­lau­dat ovat herät­täneet monis­sa suur­ta raivoa, kos­ka ne ovat uusi ja ylimääräi­nen liiken­nevä­line. Niil­lä ei saisi ajaa jalka­käytävil­lä, mut­ta moni ajaa, kos­ka ei voi ajaa muual­lakaan. Pyöräteil­läkään esimerkik­si minä en ole niistä ihas­tunut, kos­ka ne ovat niin hitai­ta ja tuot­ta­vat ongelmia ruuhkaisil­la pyöräteil­lä. Niitä pysäköidään ihan minne sat­tuu, mikä on ikävä jut­tu näkövammaisille.

Sähköpotku­lau­dat tuli­vat rysäyk­sel­lä, mut­ta tämä on vas­ta alkua. Nyt ne ovat lähin­nä nuori­son huvit­telu­muo­to, mut­ta niitä opi­taan käyt­tämään ihan hyötyli­iken­teessä esimerkik­si matkalla metroase­mal­ta työ­paikalle. Auto­jakin oli aluk­si aika vähän.

Kun liikenne mullis­tuu, on katu­ti­laa jaet­ta­va uud­estaan. Köm­pelöiltä ja tilasyöpöiltä autoil­ta on keskus­tas­sa otet­ta­va tilaa kak­sipyöräisille. Hyvä ohje keskus­tan katu­ti­lan jakamiselle on antaa kullekin liiken­nemuodolle se tilaa siinä suh­teessa kuin ne tuot­ta­vat henkilök­ilo­me­tre­jä keskus­tan alueel­la. Ilmeis­es­ti sähköpotku­lau­dat sijoite­taan pyöräteille, joi­ta pitäisi siis olla jok­seenkin joka kadun reunas­sa. Pyörätei­den on olta­va lev­eämpiä, jos niihin pan­naan noin eri tahti­in kulke­via ajoneu­vo­ja. Ne voisi­vat olla paikoin myös fil­larikaisto­ja, jot­ka voidaan talvel­la ottaa muuhun käyttöön.

Kos­ka tilaa on vain niin paljon kuin sitä on, yhden liiken­nemuodon vaa­ti­ma lisäti­la on otet­ta­va muil­ta pois. Tässä tapauk­ses­sa siis autoil­ta. Jot­ta tilasyöp­pöjä henkilöau­to­ja saataisi­in vähen­netyk­si, pitäisi liiken­teen vero­tus­ta muut­taa radikaal­isti. Autot ovat nyt yliv­erotet­tu­ja maaseudul­la ja räikeästi aliv­erotet­tu­ja kaupunkien keskus­tois­sa. Keskus­tas­sa maan arvo noin 3000 €/neliö. Siitä saa hyvän osvi­itan sekä pysäköin­tipaikko­jen että autokaisto­jen käytön hin­noit­telulle. Täl­lä en siis ota kan­taa autoilun vero­tuk­sen tasoon vaan ain­oas­taan sen kohdistumiseen.

Olin ennus­tanut, että sähkö­mopo tulee mullis­ta­maan kaupunkili­iken­teen – siis sel­l­ainen, jol­la voi kulkea vähin­tään 40 km/h, joka alka­akin olla mak­siminopeus katu­verkos­sa. Odotan edelleen yhteiskäyt­töis­ten sähkö­mopo­jen invaa­sio­ta, kos­ka kaik­ki eivät liiku pienel­lä alueel­la ydinkeskus­tas­sa, johon potku­lau­dan vauhti riit­tää.  Niille on edelleen selvä tilaus. Katu­ti­lan uudelleen jäsen­te­lylle on siis tilaus­ta yhä vain enemmän.

Helsin­ki on jo aloit­tanut katu­ti­lan uudelleen jäsen­te­lyn tekemäl­lä pyöräteistä yksisu­un­taisia. Kaik­ki pyöräil­i­jät eivät niistä pidä, mut­ta muu­tos on vält­tämätön. Kun pyöriä on enem­män, ne eivät voi ajaa tur­val­lis­es­ti kapeal­la pyörätiel­lä kah­teen suun­taan. Niil­lä ei myöskään pysty ohit­ta­maan edel­lä ajavaa, kos­ka koko ajan tulee joku vas­taan. Niin­pä kaik­ki matel­e­vat sen hitaim­man mukaan. Sähköavusteiset fil­lar­it yleistyvät nopeasti ja se lisää nopeuk­sia ja nopeusero­ja pyöräteil­lä. Pyöräil­i­jöi­den nopeu­den kasvu pakot­taa myös kat­so­maan pyörätei­den tur­val­lisu­u­den perään.

Helsin­gin kaupunkipyörät perus­tu­vat kiin­teisi­in telakoi­hin. Van­taa on valin­nut kel­lu­vat paikat. Van­taal­la siitä ehkä selvitään, mut­ta mon­es­sa kaupungis­sa nämä sinne tänne jätet­tävät pyörät muo­dosta­vat suuren ongel­man. Ams­ter­damis­sa niitä vihataan. Toisaal­ta noiden kaupunki­fil­lar­i­asemien vähälukuisu­us alen­taa kaupunki­fil­larei­den palve­lu­ta­soa. Minä esimerkik­si asun yhtä kaukana kolmes­ta ase­mas­ta, jot­ka ovat kaik­ki niin kaukana, ettei kaupunki­fil­lar­in käyt­tö oikein kannata.

Sähkö­mopot ovat kel­lu­via ja sik­si niiden pysäköin­ti tuot­taa jo nyt ongelmia, puhu­mat­takaan siitä, kun niitä on moninker­tainen määrä. Niille on merkit­tävä kiin­teitä pysäköin­tipaikko­ja joka kort­teli­in. Tätä varten tila on jo ole­mas­sa. Jokaisen suo­ja­tien edessä on viiden metrin pätkä, johon auto ei saa edes pysähtyä. Sinne!

Kaa­tokän­ni ja sähköpotku­lau­ta eivät oikein sovi yhteen. Olisin promiller­a­jan kan­nal­la, kos­ka potku­lau­tail­i­ja ei aina telo vain itseään ja kun teloo, olet­taa, että veron­mak­sa­jat mak­sa­vat viu­lut. Yhtä mata­la promiller­a­ja kun autoil­la ei olisi kan­natet­ta­va, kos­ka eivät ne potku­lau­dat mitään Fer­rare­ja ole. Ajet­taes­sa muske­liv­e­neel­lä 100 km/h raja on yksi promille. Tuskin sähköpotku­lau­ta tätä vaar­al­lisem­pi väline on.

Kokemuksia Interraililta (3) Miksi ei tehdä autottomia kaupunginosia?

Matkamme var­rel­la on ollut paljon autot­to­mia aluei­ta. Läh­es koko Venet­sia, Cinque Ter­ren kylät, Col­marin keskus­ta ja niin edelleen. Ne ovat autot­to­mia, kos­ka ne on raken­net­tu ennen auto­ja eivätkä autot mah­du. Tur­is­tit vir­taa­vat näi­hin “autoil­i­joiden hel­vettei­hin”, kos­ka ne ovat mukavampia.

Kun auto­ton alue päät­tyy ja mit­takaa­va muut­tuu ihmisen mit­takaavas­ta auton mit­takaavak­si, huo­maa kouri­in­tun­tu­vasti, kuin­ka paljon ikäväm­mik­si autot ovat kaupun­gin tehneet – eivät pelkästään ole­mas­saolol­laan, vaan pakot­ta­mal­la lev­eisi­in katu­i­hin ja rumaan ympäristöön.

Tuli taas mieleen, että kun puo­let helsinkiläi­sistä ruokakun­nista on autot­to­mia, eikö Helsinki­in voisi rak­en­taa muu­ta­man autot­toman kaupungi­nosan van­haan hyvän keski­aikaisen kaupun­gin mit­takaavaan? Var­masti löy­ty­isi vapaae­htoisia asukkai­ta. Onhan Suomen­lin­naankin löy­tynyt. Ei tietenkään kah­den metrin levy­isiä kujia, kos­ka häly­tysajoneu­vo­jen ja muut­tokuormien on päästävä, mut­ta kah­den auton ei tarvitse mah­tua kohtaa­maan eikä pysäköin­ti­in vara­ta tilaa.

Tämä ei olisi autoil­i­joil­ta pois. Heille voisi tehdä edelleen omia kaupunginosiaan.

Asuntoja sinne, missä niistä maksetaan eniten

 

Helsin­gin seudul­la asun­to­jen hin­nat ovat nousseet eniten lähel­lä keskus­taa ”ratikkakaupungis­sa”. Kehyskun­nis­sa ja osas­sa Espoo­ta ja Van­taa­ta ne ovat jopa laskeneet.

Uusia asun­to­ja pitäisi rak­en­taa sinne, mis­sä niistä mak­se­taan eniten. Mut­ta eikö sil­loin vain rikkail­la olisi varaa asua?

Kuvitelka­amme kaupun­ki, jos­sa puo­let asun­noista on meren ran­nal­la ja puo­let suon laidal­la. Edel­liset ovat kalli­ita ja jälkim­mäiset halpoja. 

Kaupunki­in muut­taa lisää asukkai­ta, joi­ta varten raken­netaan sata asun­toa. Pitäisikö ne rak­en­taa suon laidalle vai meren ran­nalle? Tuli­joista vain 40 per­heel­lä on varaa asun­toon meren rannalla. 

Jos asun­not raken­netaan meren ran­nalle, mitä tapah­tuu lopuille 60 per­heelle ja 60 tyhjälle asunnolle? 

Asun­not meren ran­nal­la halpenevat niin, että 60 per­het­tä suon laidal­ta pystyy muut­ta­maan niihin ja nuo 60 muual­ta tule­vaa per­het­tä muut­ta­vat heiltä vapau­tu­vi­in asuntoihin.

Jos asun­not raken­net­taisi­in suon laidalle, asun­not meren ran­nal­la kallis­tu­isi­vat niin, että 40 per­het­tä jou­tu­isi hakeu­tu­maan suon laidalle ja varakkaat muut­ta­jat aset­tuisi­vat hei­dän asun­toi­hin­sa. Suon laidalle muut­taisi yhteen­sä 100 per­het­tä, joista 60 olisi kaupunki­in muut­tavia ja lop­ut 40 kaupun­gin van­ho­ja asukkai­ta, joil­la ei olisi enää varaa asua meren rannalla. 

Kun asun­not raken­netaan meren­ran­nalle, 100 per­het­tä enem­män pystyy asumaan meren ran­nal­la. Aluei­den hin­taerot tasoit­tuvat hie­man. Keskimääräi­nen asum­is­ta­so paranee.

Ran­nan van­ho­jen asukkaiden kan­nat­taa vas­tus­taa tätä, kos­ka hei­dän asun­to­jen­sa arvo las­kee ja naa­puri­in muut­taa väärän­laisia naapureita. 

Voitaisi­in myös rak­en­taa meren ran­nalle kohtu­uhin­taisia asun­to­ja ja vali­ta niihin sata onnel­lista per­het­tä. Olen­naista on, että kaikissa vai­h­toe­hdois­sa olisi hölmöä rak­en­taa asun­to­ja huonoon paikkaan vain, jot­ta ne oli­si­vat halpoja. 

Oike­as­sa elämässä ei ole vain hyviä ja huono­ja aluei­ta. Suurin osa on siltä väliltä. Eri ihmiset myös pitävät eri alueista. Olen­naista on, että siel­lä, mis­sä asun­noista mak­se­taan eniten, niitä on liian vähän ja sinne kan­nat­taa rak­en­taa lisää. 

Kun raken­namme lisää asun­to­ja halut­tui­hin kaupungi­nosi­in, rikkaiden osu­us asun­noista ei kas­va, kos­ka heil­lä kaikil­la on jo asun­to. Hei­dän van­hat asun­ton­sa vapau­tu­vat joillekin toisille, näi­den asun­not seu­raav­ille ja niin edelleen. Tässä ketjus­sa kaikkien asum­is­ta­so para­nee ja halut­tui­hin kaupungi­nosi­in pääsee aiem­paa pienituloisempia.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Demokraatti-lehdessä.

Kaupunkiympäristölautakunta 11.6.2019

PÖYDÄLTÄ

Nal­len­rin­teen ase­makaa­va Malmin lento­ken­tän alueella

Ennen meil­lä tehtii tiukasti tas­a­puolisia kaavo­ja, jos­sa kaikkien talo­jen räys­täsko­rkeudet oli­vat sen­tilleen samal­la korkeaudel­la. Tässä ker­rosluku vai­htelee kah­den ja kuu­den­toista välil­lä. Näyt­tää mielenkiintoiselta.

Aluei­den keskel­lä on suuri pysäköin­ti­ta­lo. Joskus tule­vaisu­udessa raken­nuskuu­tioi­ta ei haaska­ta van­hanaikaisi­in­pysäköin­ti­taloi­hin, joi­hin autot aje­taan ramppe­ja pitkin ja jot­ka vaa­ti­vat autoa kohden 90 kuu­tiometriä tilaa. Robot­ti­parkeis­sa tilanter­ve on ehkä kol­mannes tästä.

Tämä kaa­va on kaupungille hyvin kan­nat­ta­va. Raken­nu­soikeu­den arvo noin 65 miljoon­aa euroa ja esir­ak­en­tamisen ym kulut puo­let tästä, joten yli 30 miljoon­aa euroa net­toa tästä yhdestä ain­oas­ta Malmin lento­ken­tän kaavasta.

Vihd­in­tien kaupunkibulevardi

Riitaa on Riis­tavuoren alueesta. Kaupunkibule­vardit eivät oikein toi­mi, jos bule­vardin var­teen ei kaavoite­ta asumista.

Riis­tavuoren kohdal­la Pitäjän­mäen puolel­la on teol­lisu­usalue. Sen kaa­vat ovat aika tuor­e­i­ta, mut­ta pitäisikö se kutenkin kaavoit­taa uud­estaan asuinalueek­si. Täl­lä on vaiku­tus­ta myös Riis­tavuoren alueeseen.

Jol­lak­sen suunnitteluperiaatteet

Laa­jasa­lon ja Hevos­salmen eräi­den kiin­teistö­jen raken­nuskiel­lot suo­jelun varmis­tamisek­si. Rak­wen­nuskiel­lol­la tarkoite­taan tässä purkamiskieltoa.

Ruonasalmen­tie 17 ase­makaan muuttaminen.

Pien­talo­ton­tin tehokku­us nos­te­taan 0,28:aan, eikä tästä leika­ta kaavoitushyö­tyä, vaik­ka sitä tietysti tulee 1600 ker­rosneliöstä liki miljoona euroa. Vapaamieli­nen suh­tau­tu­mi­nen kaavoitushyö­tyyn edis­tää tietysti tiivistämistä.

Lisää melua Kivikkoon

Alueen varaami­nen helikopterikent­tää varten.

Alueen varaami­nen Kon­tu­las­ta ostarin kehit­tämistä varten

Tek­stistä ei käy ilmi, mitä nykyi­nen puhos-yhtiö aikoo tehdä, mod­ernisoi­da ostarin vai rak­en­taa alueel­la samal­la rutkasti asuntoja.

UUDET ASIAT

Helsin­gin yleiskaa­vat toteut­tamiso­hjel­man seurantaraportti

Kaavoitus ete­nee monil­la rin­tamil­la kovaa vauh­tia. Uusien säteit­täis­ten pikaratik­ka-reit­tien osalta pitäisi mim­nus­ta harki­ta sitäkin, että niitä alet­taisi­in tehdä yhtä aikaa, sen sijaan, että tehdään ensin yksi kokon­aan valmi­ik­si ja sit­ten ale­taan tehdä seu­raavaa. Ymmärtääk­seni on tarkoi­tus siir­tyä kak­sisu­un­taisi­in ratikoi­hin, jot­ka eivät vaa­di kään­tösil­mukkaa. Sil­loin ratikkalin­jaa voisi rak­en­taa pysäk­ki kerrallaan.

Malmin ratikan osalta tämä ei ole mah­dol­lista, kos­ka sen pitää ulot­tua sinne Malmin lento­kent­täalueelle saak­ka, eikä poikit­tais­lin­joil­lakaan, mut­ta ainakin Vihd­in­tien ja Tuusu­lantien osalta näin voisi tehdä.

Purkavaa tiivistys­tä Myl­ly­purossa ton­til­la Myl­ly­markantie 1

Kak­si ker­rostaloa kooltaan yhteen­sä 3778 k‑m2 pure­taan ja tilalle raken­netaan viisi ker­rostaloa yhteen­sä 18280 k‑m2. Uusi tont­tite­hokku­us on noin 1,5 ja van­ha 0,47. Itä-Helsin­gin rak­en­tamises­sa on haaskat­tu maa­ta aivan tolkuttomasti.

Viras­to on ottanut tavak­seen pan­na kaavae­hdo­tus nähtäville ennen kuin kaa­va on ensim­mäistäkään ker­taa lau­takun­nas­sa. Tämä vähen­tää lau­takun­nan mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa kaa­van sisältöön.

Tääl­lä kaa­vat­alous ei kestä autopaikko­jen lait­tamista maan alle. Niin­pä Myl­ly­poron­tien katu­maise­maan osuu lähin­nä parkkipaikko­ja. Lähiöistä ei edes yritetä luo­da urbaa­nia katu­ti­laa, vaik­ka tehokkuuk­sia nostetaankin.

Sil­tasaaren­portin asemakaava

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta ja menee jok­seenkin sel­l­aise­naan eteen­päin. Tämä oli käsit­telyssämme 19.3.2019. Taas pure­taan van­ho­ja talo­ja uusien tieltä. Hyy-Yhtymän hanke.

Puret­tavis­sa raken­nuk­sis­sa on kaupun­gin viras­to­ja ja esimerkik­si HKL:n pääkont­tori, sekä kasvis­rav­in­to­la Silvoble.

Porkkalankadun toim­i­ti­lat

Kasin ratikan van­han kään­töympyrän pois­tu­mi­nen vapaut­taa maa­ta rak­en­tamiseen. Tilalle tulee 1500 toimis­to­työ­paikkaa. Täl­laiset kohteet ovat syynä siihen, että suh­taudun aika nur­jamielis­es­ti siihen, että puo­lus­tamme työ­paikko­ja alueil­la, joi­hin työ­paikat eivät halua tulla.

Kaavoitushyö­tyä 15–29 miljoonaa.

Meilahdessa kään­tö­paik­ka raitio­vaunu seiskalle

Sekin kävi ilmi, että tääl­lä on Rosi­na Heikenin puis­to. Ratik­ka kiertää sen.

Val­tion mak­saa kaavoitushyödystä!

Val­tion viras­to­talo­ja Mar­i­ankadul­la muute­taan hyö­tykäyt­töön, tässä tapauk­ses­sa lähin­nä hotelleik­si (yllä­tys!) Val­tio mak­saa kaavoitushyödys­tä 2,355 miljoon­aa. Onko näin käynyt koskaan ennen?

Maapolit­ti­inen sopimus VR:n kanssa

Veräjämäessä VR saa huo­mat­tavaa kaavoitushyö­tyä, jos­ta kaupun­ki velot­taa 5,5 miljoon­aa euroa. Kor­vaus olisi ollut suurem­pikin, mut­ta VR sitoutuu toteut­ta­maan osan asun­noista kohtuuhintaisina.

Lasi­palatsin osakkei­den myymi­nen Konstsamfundetille

Rahan­tu­loa ei voi estää. Kaupun­ki on vähem­mistöosakkaana (30,85 %)väli­aikaisek­si tarkoite­tus­sa Lasi­palatsin kiin­teistössä, Nyt se myy osuuten­sa Kon­st­sam­fun­de­tille 33.5 miljoon­al­la eurolla.

Ton­tin myymi­nen Arabianrannassa

Tont­te­ja ei ole kil­pailutet­tu, vaan van­haa käytän­töä nou­dat­taen hin­ta perus­tuu ulkop­uolisen asiantun­ti­jan arvoon. Ker­rosneliön hin­naksi tulee tässä 902 euroa. Muodol­lis­es­ti ton­tit vuokrataan osto-opti­ol­la, mut­ta ei kukaan ole niin hölmö, ettei ostaisi, kun vuokra on 4% vuodessa indek­si­in sidot­tuna.  Taas kilahti kaupun­gin kas­saan run­saat 8,73  miljoon­aa euroa.

Myyn­ti­hin­nan vahvis­t­a­mi­nen Koskelassa

miljoon­aa euroa. Sum­mas­ta kuitenkin vähen­net­Fi­ralle myy­dään tont­ti 825 €/k‑m2. Tästä pitäisi kas­saan kilah­taa 3,16 miljoon­aa euroa. Sum­mas­ta kuitenkin vähen­netään viereis­ten tont­tien autopaikko­jen omakus­tan­nush­in­ta. Nämä autopaikat toteutetaan tälle ton­tille. Mihin tässä raho­jen siirtelyssä tarvi­taan kaupunkia? Eivätkö ne viereiset ton­tit voisi mak­saa itse suoraan.

= = =

Kaupun­gin kasvu on Helsingille kallista, mut­ta aika mukavasti maao­maisu­us myös tuot­taa. Tämän kok­ouk­sen päätök­set tuot­ta­vat Helsingille lasken­nal­lis­es­ti noin 100 miljoon­aa euroa.  Emme ole kuitenkaan vaa­ti­mas­sa lau­takun­nalle tulospalkkioita. 🙂

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.6.2019

PÖYDÄLTÄ

Her­man­nin ranta­tien ratikkakaava

Mäkelänkadun remont­ti­in liit­tyvät katusuunnitelmat

Lausun­to Otso Kivekkään ponnes­ta koskien Sörnäis­ten tunnelia

UUDET ASIAT

Malmin lento­kent­täalueen eteläosan asemakaava

Malmin lento­kent­tä tulee aikanaan näyt­tämään tältä. Nyt käsit­te­lyl­lä ole­va kaa­va-alue on vase­mal­la kuvan alalaidas­sa.

Asuinalueen kaavoitus alkaa alueen etelänurkas­ta, tähän 2 800 asukas­ta. Tämä oli meil­lä luon­nos­vai­heessa jo aiem­min. Ihan tasokkaan näköistä on tulossa.

Har­mi, ettei Malmin ase­manseu­tua aikanaan suun­nitel­tu samal­la otteella.

Ase­makaa­va on yleiskaa­van mukainen. Korkein hallinto-oikeus on hylän­nyt yleiskaavaa koske­vat val­i­tuk­sen Malmin lento­kent­täalueen osalta.

Vihd­in­tien ja Huopalah­den­tien bule­vardikaupun­gin kaavarunko 

Kaavarunko on Helsingis­sä käytet­ty suun­nit­telu­vä­line, joka sijoit­tuu yleiskaa­van ja ase­makaa­van väli­in. Tähän bule­vardikaupunki­in on kaavail­tu 14 000 asukas­ta. Liikenne perus­tuu suurelta osin ratikkaan.

Erit­täin merkit­tävä han­ke, jon­ka yksi­tyisko­hti­in on nyt mah­do­ton ottaa kan­taa.  Haa­gas­sa on valitet­tu Riis­tavuoren puis­ton kohtalosta. Sen osalta rak­en­tamista on vähen­net­ty, mut­ta ei pois­tet­tu kokonaan.

Las­si­lan ja Kan­nelmäen toim­i­ti­la-alueen suunnitteluperiaatteet

Toimis­to­jen omis­ta­jat ovat urput­ta­neet, ettei toimis­totiloille alueel­la ole kysyn­tää ja halun­neet muut­taa ne asun­noik­si. Nyt niitä saa muut­taa asun­noik­si korkein­taan 75 %, joten jotain toim­i­ti­laa raken­nuk­si­in pakote­taan jät­tämään. Samal­la alueel­la kaavoite­taan lisää toim­i­ti­laa niin, että toim­i­tilo­jen määrä pysyy ennal­laan ja työ­paikko­jen määrä selvästi kas­vaa. Minä en ymmär­rä tätä ylen­palt­tista toim­i­tilo­jen suo­jelua. Niitä on pääkaupunkiseudul­la yli miljoona neliötä tyhjil­lään. Toimis­tot tule­vat hakeu­tu­maan sijain­nil­taan edullisi­in kohteisi­in, kuten Teol­lisu­uskadun var­teen ja muut jäävät vajaakäytölle

Jol­lak­sen suunnitteluperiaatteet

Jol­las on jotenkin unhoon jäänyt yli kah­den neliök­ilo­metrin suu­ru­inen asuinalue Helsingis­sä. En tunne sieltä henkilöko­htais­es­ti ketään. Alue on varsin iso 4 000 hen­gen asuinalueek­si. Nyt sen asukasluku ehkä kaksinker­tais­te­taan. Nyky­isiltä asukkail­ta ei ehkä tulee täl­lä ker­taa paljon vasta­lau­sei­ta, kos­ka he omis­ta­vat itse tonttinsa.

Melkein puo­let Jol­lak­ses­ta on San­ta­ham­i­nan melu­aluet­ta ja sik­si rak­en­tamisen ulkop­uolelle. Tämä on osa sitä hin­taa, jon­ka mak­samme siitä, että upseer­it halu­a­vat työ­paikko­jen­sa ole­van Helsingis­sä eivätkä sik­si halua siirtää varuskun­taa jon­nekin maankäytön ja maan­puo­lus­tuk­sen kannal­ta järkeväm­pään paikkaan. (”Alue on kuin tar­jot­timel­la, kah­den sil­lan takana valmi­ik­si motis­sa.” Ken­raali evp.)

Jol­lak­sen ja Hevos­salmen eräi­den kiin­teistö­jen aset­ta­mi­nen raken­nuskiel­toon ase­makaa­van laa­timista varten

On huo­mat­tu, että alueel­la on suo­jeltavia raken­nuk­sia, joi­ta ei ole ase­makaaval­la suo­jel­tu. Ilmeis­es­ti asial­la on kiire, kos­ka pöytäkir­ja tark­iste­taan tämän kohdan osalta heti kok­ouk­ses­sa ja päätös tulee voimaan heti.

Liiken­teen kehi­tys 2018

Joukkoli­iken­teen osu­us niemen rajal­la on jo 75,8 %. Siihen näh­den autoli­iken­teen käytössä on liiken­teen vaa­ti­mas­ta tilas­ta kohtu­ut­toman suuri osu­us. Onnek­si hal­li­tu­so­hjel­mas­sa hyväksytään lehti­ti­eto­jen mukaan ruuhkamaksut.

Poikit­tais­li­ikenne sen sijaan on kovasti henkilöau­topain­ot­teista, liki 80 %. Jok­eri­ra­ta toiv­ot­tavasti tuo tähän parannuksen.

Niemen rajan ylit­tävä liikenne on kaiken kaikki­aan vähen­tynyt samoin kuin jalankulku esimerkik­si Alek­sil­la. Onko keskus­tan elin­voima vähen­tynyt vai oniko työ­paikois­sa käymässä niin, että ihmiset alka­vat pikkuhil­jaa hakeu­tu­maan asumaan lähelle työ­paikko­jaan niin, että niemen alueel­la töis­sä käyvät myös asu­vat niemen alueella.
Kun Otanie­mi, Tapi­o­la ja Keilanie­mi liitet­ti­in liiken­teel­lis­es­ti Helsinki­in HSL:n vyöhyke­mallin avul­la, tulee var­maankin yleistymään se, että ollaan töis­sä Espoos­sa ja asu­taan Helsingis­sä. Sil­loin niemen rajan ylit­tävä liikenne lisään­tyy, mut­ta ruuhkan vas­taiseen suun­taan. Minäkin kuu­lun tähän joukkoon. Vielä ei ole met­rossa tun­gos­ta, mut­ta on siel­lä väkeä siihenkin suuntaan.

Pyöräi­lykat­saus 2019

Pyöräi­ly lisään­tyy tasaisen var­masti, mut­ta tavoite 15 % matkoista vuon­na 2020 tun­tuu vaikeasti tavoitet­taval­ta. Nyt osu­us on 11 %. Todet­takoon, että fil­lar­i­nosu­us työ- ja opiskelumatkoista läh­estyy henkilöau­to­jen osuutta.

Viime tal­ve­na käyt­töön otet­tu ja paljon arvostelua saanut har­ja­suo­laus on lisän­nyt talvipyöräi­lyä merkittävästi.

Tiivistyskaa­va Pakilantiellä

Pak­i­lanti­estä on tarkoi­tus tehdä katu­mainen ja sen var­relle rak­en­taa nelik­er­roksisia taloa. Tämä ete­nee kort­teli kort­telil­ta. Tämä kaa­va tuo alueelle run­saat 50 uut­ta asukasta.

Lisää elämää Itä-Helsinkiin

Metrovarikon läheltä varataan kol­men hehtaarin tont­ti WasaGroup Oy:lle vapaa-ajankeskushankkeen toteu­tusedel­ly­tys­ten selvit­tämistä varten

Vapaa-ajankeskuk­sel­la tarkoite­taan lähin­nä jääurheilua – ja tietysti taas ker­ran hotellia.

Lisää melua Itä-Helsinkiin

Ton­tin varaami­nen helikopteriken­tän edel­ly­tys­ten selvit­tämistä varten Kivikkoon.

Oikaisu­vaa­timus teras­sisyöt­tämöstä Grillikeisarille

Gril­likeis­ar­il­la on myön­net­ty lupa teras­sille Kaup­pa­to­rille ja tämä risoo torikaup­pi­ai­ta. Oikaisu­vaa­timus on jätet­ty myöhästyneenä

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.5.2019

PÖYDÄLTÄ:

Tapani­lan ala-asteen asemakaava

Kaa­va hiertää koulun ton­tin jakamis­es­ta niin, että sille tehtäisi­in neljä omakoti­taloa. Koulu myyti­in puoli-ilmaisek­si asukasy­hdis­tyk­selle. Nyt asukasy­hdis­tys halu­aa käyt­töön­sä koko ton­tin, kos­ka sisälle saa ottaa vain 70 henkeä ja laa­jem­mat tapah­tu­mat vetävät väkeä enemmän.

Raide-jok­erin katu- ja puistosuunnitelmat

Kym­meniä piirus­tuk­sia. Luot­ta­mus­mies ei voi kuin luot­taa ja lukea, mitä kuulemisti­laisuuk­sis­sa on sanottu

Raide­jok­eri: Tul­vani­ityn siltasuunnitelma

Van­taan­joen ylit­tävä sil­ta on suun­nitel­mana vaikea. Tähän asti kevyen liiken­teen sil­ta on men­nyt Jok­eri-sil­lan ala­puolel­la. Nyt baanay­hteys nos­te­taan Jok­eri-radan kanssa samaan tasoon. Val­tion vira­nomaiset eivät hyväksy sen alla kulke­vaa kevyen liiken­teen sil­taa, kos­ka se sisältää tul­vavaaran joen yläjuok­sulle. Toisaal­ta kevyen liiken­teen sil­lan nos­t­a­mi­nen kuusi metriä korkeam­malle tuot­taa todel­la pitkät rampit. (Viiden pros­entin kalte­vu­udel­la 120 metriä)

On suun­nitel­tu toinen käve­ly- ja fil­lar­isil­ta niille, jot­ka tule­vat joen vart­ta ja halu­a­vat toiselle puolelle, mut­ta sen tieltä taas kaatuu metsää.

Kaik­ki muut­tuu vaikeak­si, kun mukana on val­tion vira­nomaisia. Hyvän kom­pro­missin etsimi­nen ei onnis­tu, kun val­tio keskustelee vain jäykil­lä normeil­la. Jotenkin tun­tu­isi luon­taval­ta lait­taa Jok­eri-sil­lan viereen kaarisil­ta, joka lähtisin ran­nan tasol­ta ja nousisi keskel­lä jokea niin korkealle, että kevät­tul­va pää­sisi alta läpi.

UUDET ASIAT:

Ratikkakaa­va Her­man­nin rantatiellä

Ase­makaa­van muu­tok­sel­la mah­dol­lis­te­taan ratikkalin­ja Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan. Samal­la valmis­taudu­taan Sörnäis­ten tunneliin.

Mäkelänkadun ja sen ympäristön katusuunnitelmat.

Kun­han Hämeen­tie on saatu valmi­ik­si, pan­naan Mäkelänkatu remont­ti­in. Näitä tulee paljon sik­si, että katu­jen ja niiden alla ole­vien vesi- ja viemäriputkien kun­nos­tus­ta on lykätty.

Mäkelänkadul­la mah­dol­lis­te­taan pyöräi­ly. Ratikoiden kulkua nopeutetaan piden­tämäl­lä pysäkkivälejä.

Laa­jasa­lon Ratikkako­rt­telin varaami­nen suun­nit­telua varten Lehto-asun­not oy:lle

Tar­jouskil­pailu­un tuli yksi ain­ut tar­jous. Tämä oli näitä pahamaineisia pros­ent­tik­il­pailu­ja. Lehto tar­josi ton­tin hin­naksi 24 % asun­to­jen hinnoista.

Pros­ent­tik­il­pailun teo­reet­tise­na vikana on, että se kan­nus­taa tekemään huonoa ja hal­paa. Virkami­esten seli­tys tämän käyt­töön tässä kohteessa on, että asun­not toteu­tu­vat vas­ta use­an vuo­den aikana, eikä raken­nusy­htiö uskalla antaa kiin­teähin­taista tar­jous­ta, kun ei tiedä, mikä sil­loin on markkinatilanne.

Melkin lai­turin katusuunnitelmat

Kun tehdään kaupungi­nosa, pitää tehdä myös katu­ja. Nämä näyt­tävät aika tavanomaisilta.

Ker­rostalo­ton­tin myymi­nen Kruunuvuorenrannassa.

Tämäkin on kil­pailutet­tu pros­ent­tik­il­pailu­na hin­taan 21,1 %. Vajaan 5 M€:n kaup­pahin­ta perus­tuu huoneis­to­jen arvioitu­un myyn­ti­hin­taan. Jos tämä myyn­ti­hin­ta ylit­tyy, kaup­pahin­taa ´korote­taan, mut­ta jos se alit­tuu, rahaa ei palaute­ta. Vähän yli tuhat euroa /k‑m2 näyt­tää vapaara­hoit­teis­ten tont­tien arvo ole­van Kru­unuvuoren­ran­nas­sa. Näin kaupun­ki saa osit­tain takaisin rahaa, jon­ka se Kru­unuratikkaan uhraa.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.5.2019

Pöy­dältä

Kalvikin­tien suunnitteluperiaatteet

Kalvikin­tielle suun­nitel­laan pikaratikkaa (Jok­eri 2) ja sen mukana selkeää tiivistämistä bule­var­di-tyyp­pisek­si ratikkakaduk­si. Muun muas­sa Vuosaari-seu­ra vas­tus­taa. Vähän on sel­l­ainen tunne, että ei väk­isin. Pikaratikka­hankkei­ta on vireil­lä run­saasti ja muual­la niitä kovasti halu­taan. Jok­eri 2 voi odot­taa jon­nekin vuosikym­menten taa, jos sitä todel­la ei halu­ta. Muual­la ratikkaa halu­taan kovasti. Sitä en osaa sanoa, voisiko Jok­eri 2:n päät­tärin lait­taa Mellunmäkeen.

Tapani­lan ala-asteen asemakaava

Koulu on myy­ty asukasy­hdis­tyk­selle yhteis­ti­lak­si. Koulun tont­ti on jaet­tu kah­tia ja toinen osa on kaavoitet­tu neljälle omakoti­talolle Tästä asukkaat eivät pidä.

Uudet asi­at

Kaar­lenkadul­ta pure­taan asun­to­la ja raken­netaan asuintaloja

Lis­tatek­sti ei ker­ro, kenen asun­to­las­ta on ollut kyse

Raide­jok­erin katu- ym. piirustuksia

Kalasa­ta­mas­sa kor­jataan vas­tate­htyä kaavaa

Jostain löy­tyi 450 ker­rosneliötä lisää raken­nu­soikeut­ta. On otet­tu tavak­si muut­taa kaavaa, kun talot on suun­nitel­tu valmiiksi.

Vuokraus­pe­rustei­ta

Raken­nu­soikeu­den arvok­si Koske­las­sa on määritel­ty ”vyöhyke­mallin” perus­teel­la 588 € ja Vallilas­sa jol­lakin muul­la perus­teel­la 686 €. Tämän kai pitäisi olla suun­nilleen asun­to­jen myyn­tiar­von ja raken­nuskus­tan­nusten ero­tus. Näille ton­teille ei kuitenkaan tule omistusasuntoja.

Varikkoaluet­ta metrovarikon vier­essä laa­jen­netaan kahdel­la poikkeamisluvalla.

Pon­si­vas­tauk­sia lukuisi­in pon­si­in koskien Kansalais­tori-Kaisaniemen­puis­to ‑fil­lar­itun­nelia.