Tarvitaan ohjelma liito-oraville soveltuvien metsätyyppien turvaamiseksi

Liito-ora­va on ihan sym­pa­at­ti­nen eläin, jon­ka soisi men­estyvän Suomes­sakin. Se ei ole laji­na lainkaan uhanalainen, kos­ka sen pääe­si­in­tymisalueel­la Siperi­as­sa sitä ei uhkaa mikään. Maail­man­laa­juis­es­ti se onkin luokitel­tu elin­voimaisek­si lajik­si. EU:ssa se on harv­inaisu­us, kos­ka sitä on käytän­nössä vain Suomes­sa ja vähäisessä määrin Balt­ian maissa.

Vaik­ka laji ei ole maail­man­laa­juis­es­ti uhanalainen, on ihan hyvä tavoite suo­jel­la sen kan­taa myös Suomes­sa. Tapa, jol­la liito-oravaa suo­jel­laan, on kuitenkin täysin ter­ho­ton. Tulee hyvin kalli­ik­si, mut­ta ei toi­mi myöskään liito-ora­van kannalta.

Tun­tu­isi luon­te­val­ta, että liito-oravaa suo­jeltaisi­in Suomen laa­jois­sa met­sis­sä niin, että pidet­täisi­in huol­ta, että eri puo­lil­la eteläistä Suomea met­si­in jätet­täisi­in sinne tänne riit­tävän laa­jo­ja kuu­si­val­taisia seka­pu­umet­siä, jois­sa on myös haapo­ja, kos­ka liito-ora­va pesii mieluiten van­has­sa haavassa.

Täl­lainen ei mak­saisi paljon ja liito-ora­va voisi paljon parem­min kuin nyt.

Nyt met­sän­hoi­dos­sa ei tarvitse ottaa huomioon liito-oravalle sovel­tuvaa eko­tyyp­piä lainkaan. Jos sekamet­sien tuhoamis­es­ta huoli­mat­ta jostain vielä liito-oravaa ei ole saatu hääde­tyk­si pois, pitää pesäpuu ja muu­ta­ma aari sen ympäril­lä säästää. Näitä pesäpui­ta löy­tyy kovin har­voin osit­tain sik­si, että sekamet­siä ei met­sän­hoi­dos­sa suosi­ta mut­ta myös sik­si, ettei met­sän­o­mis­ta­jal­la ole mainit­tavaa moti­vaa­tio­ta pesäpu­u­ta huo­ma­ta. Ei se myöskään ole help­poa, kos­ka kyse on yö-eläimestä.

Suomen talous­met­sis­sä liito-oravaa ei juuri enää esi­in­ny. Sik­si sen on ollut pakko sopeu­tua ihmisi­in ja kaupunkei­hin. Aika pelo­ton siitä onkin kehittynyt.

Kaupunkien kaavoituk­ses­sa run­sas­tuneesta – kaupungeis­sa run­sas­tuneesta – liito-oravas­ta on tul­lut kallis riesa. Minne liito-ora­va kul­loinkin sat­tuu aset­tumaan, juuri siinä maini­tus­sa paikas­sa sen revi­ir­iä on suo­jelta­va hin­taan mihin hyvänsä.

Juris­teil­la on taipumus kek­siä hyvin kus­tan­nuste­hot­to­mia sään­töjä – siis sään­töjä, jot­ka mak­sa­vat paljon ja hyödyt­tävät vain vähän sitä intres­siä, jota ne on tarkoitet­tu suo­jele­maan. Onko vika koulu­tuk­ses­sa? Talousti­eteis­sä täl­lainen opti­moin­ti on peruskauraa.

Kyl­lä liito-oravaa kan­nat­taa kaupungeis­sakin suo­jel­la, mut­ta niin, että kaavoituk­ses­sa niille varataan alueet, jois­sa sen vaa­timuk­set ote­taan huomioon. Liito-ora­van suo­jelun kannal­ta tämä ei ole kus­tan­nuste­hokas­ta – tulisi paljon halvem­mak­si ostaa kymme­nen hehtaaria met­sää tähän tarkoituk­seen muual­ta kuin hehtaari kaupungista, mut­ta kaupunki­laisia ajatellen luon­toa tarvi­taan myös kaupungeis­sa, ei luon­non itsen­sä vaan kaupunki­lais­ten kannalta.

Jos luon­to voisi käy­dä kaup­paa, se myisi kaik­ki viher­alueet kaupungeista ja ostaisi sata ker­taa enem­män maa­ta muual­ta, mut­ta sil­loin kaupunki­laiset oli­si­vat ilman lähilu­on­toa. Sitä tarvi­taan siis ihmis­ten, ei luon­non tarpeisiin.

Tehtäköön siis val­takun­nalli­nen ohjel­ma liito-oravalle sopivien met­sä­tyyp­pi­en tur­vaamisek­si ja muutet­takoon koko lajin suo­jelua koske­va lain­säädän­tö järkeväm­mäk­si sekä talout­ta että liito-oravaa ajatellen.

Luulen, että EU:lta saisi tähän luvan, jos rauhal­lis­es­ti selittäisi.

23 vastausta artikkeliin “Tarvitaan ohjelma liito-oraville soveltuvien metsätyyppien turvaamiseksi”

  1. Liito-ora­va häir­it­see Tam­pereel­la mm. ratikan rak­en­tamista. https://yle.fi/uutiset/3–9545456

    Voisin ker­toa paljonkin älyt­tömyyk­siä Tam­pereen kaavoituk­ses­ta. Olen kaupunki­laise­na siinä käsi­tyk­sessä, että Tam­pereen kaupungilla ja Pirkan­maan ELY-keskuk­sel­la on jatku­va poli­it­ti­nen sota käyn­nis­sä, ja liito-ora­va on yksi näistä täs­mäo­hjuk­sista, jol­la voi tuho­ta vihol­lisen suunnitelmia.

    Todel­lisu­udel­la tai jär­jel­lä ei ole näi­den asioien kanssa mitään tekemistä.

    Vastaa

    1. Liito-ora­van suo­jelun absur­di-mit­tari tosi­aan heiluu punaisel­la Tam­pereen raiti­o­tien kanssa. Kom­men­toi­jan TL linkkaa­ma Ylen jut­tu (https://yle.fi/uutiset/3–9545456) poten­ti­aalisen pesäpu­un aiheut­ta­mas­ta mutkas­ta kiskoi­hin on melko käsit­tämätön ja on hyvin vaikea kuvitel­la tapaa, jol­la liito-ora­van suo­jelu voisi olla kustannustehottomampaa.

      Paikallis­me­dia on haas­tatel­lut vira­nomaisia ja raideli­iken­teen asiantun­ti­joi­ta ja täl­lä het­kel­lä parhaat arviot ker­to­vat poten­ti­aal­ista pesäpu­u­ta kiertävän mutkan lisäävän ratikan mat­ka-aikaa päätepysäk­iltä päätepysäkille 70–90 sekun­tia. Ja tämä lisäys siis molem­pi­in suun­ti­in ajettaessa. 

      Mutkan aiheut­ta­ma ylimääräi­nen renkaiden kulu­mi­nen on arvioitu vuosit­tain kymme­nen ja kah­denkymme­nen­tuhan­nen euron väli­in, jon­ka luon­nol­lis­es­ti yksi­tyi­nen ratikka­op­er­aat­tori siirtää matkus­ta­jille kohon­neina hin­toina, vähen­tyneenä siisteytenä tms.

      Lisäk­si ylimääräi­nen jar­ru­tus ja kiihdy­tys lisää luon­nol­lis­es­ti ratikan sähkön kulu­tus­ta, mut­ta tälle en ole vielä näh­nyt arvio­ta. Ja voi hyvinkin olla, että suo­ra sähkönku­lu­tuk­sen lisäys ei ole hiil­i­jalan­jäl­jen kas­vat­tamises­sa mitään ver­rat­tuna teräspyörien valus­ta aiheutu­vi­in lisäpäästöihin.

      Luulisi että jos­sain tulisi jonkin­lainen util­i­taristi­nen ajat­telu vas­taan. Onko mitään järkeä vähen­tää vähäpäästöisen julkisen liiken­teen houkut­tele­vu­ut­ta piden­tämäl­lä mat­ka-aiko­ja ja korot­ta­mal­la kus­tan­nuk­sia yhden poten­ti­aalisen pesäpu­un takia? Olisi ollut melkoinen ekoteko kiskaista Stihl käyn­ti­in ja käy­dä kaata­mas­sa kyseinen puu, joka ei muuten ollut haa­pa, vaan default-oravien pesäpuuk­si kelpu­ut­ta­ma mänty.

      Vastaa

  2. Täysin samaa mielta.

    Luon­tokar­toituk­sia tehneena (yli 30 vuot­ta) voin vain sanoa, etta noin se on. Pien­ten jät­töpu­utöp­päi­den säi­lyt­tämi­nen iso­jen aukko­jen keskel­lä ei liito-oravaa auta (aut­taa monia mui­ta laje­ja). MET­SO-ohjel­ma on tehokkain real­isti­nen tapa toimia tal­la het­kel­la. Siina saastyy sen­taan 10–30 ha ker­ral­la. Toinen tapa ovat (tai olisi) kaupunkien, seu­rakun­tien ja iso­jen kun­tien virk­istys­met­sat. Niis­sa liito-oravalle sopi­vaa ympar­is­toa voi sai­lyt­tää ilman mainit­tavia taloudel­lisia mene­tyk­siä omis­ta­jata­hoille. Ja kuten mainit­sit, kyl­la liito-ora­vat ovat jo usein siir­tyneet taa­ja­mamet­si­in, varsinkin jos siel­la on kolo­ja tai pont­töjä. Liito-oravia elaa myös paljon kesämökkien ns. takamet­sis­sä, joi­ta kukaan ei ikinä käsittele. 

    t. Mikko

    Vastaa

  3. Liito-oravaa on turha suo­jel­la, kun se ei ole uhanalainen. Liito-ora­van suo­jelu­un laitet­ta­vat paukut kan­nat­taa sijoit­taa mielum­min Saimaan uhanalais­ten järvilo­hien ja nor­pan suojeluun.

    Kepu var­masti suos­tu­isi siihen, että Saimaal­la aloite­taan kun­nin suo­jelu kun vastapalveluk­si liito-ora­va unohdetaan.

    Vastaa

    1. Luuletko, että kepu suos­tu­isiko kuut­tien verkkopy­yn­nin kieltämiseen? Eri­tyis­es­ti, jos vastapain­ona kaupunkienke­hit­tämistä helpotet­tauisi­in. Puhum­meko samas­ta puolueesta?

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Luuletko, että kepu suos­tu­isiko kuut­tien verkkopy­yn­nin kieltämiseen? Eri­tyis­es­ti, jos vastapain­ona kaupunkienke­hit­tämistä helpotet­tauisi­in. Puhum­meko samas­ta puolueesta?

        Komp­paan oikeas­t­aan Sylt­tyä tässä asi­as­sa. Mik­si ylipäätään liito-oravaa pitää suo­jel­la, jos se on elin­voimainen laji vähänkään suurem­mas­sa mittakaavassa?

        Ehdot­taisiko talousti­eteil­i­jä, ettemme suo­jelisi laisinkaan liito-oravia (kos­ka ne eivät tarvitse suo­jelua), vaan pyrk­isimme resurssien tehokkaan käytön nimis­sä suo­jele­maan niitä laje­ja, jot­ka sitä tarvitsevat?

      2. mjo­ki: Komp­paan oikeas­t­aan Sylt­tyä tässä asi­as­sa. Mik­si ylipäätään liito-oravaa pitää suo­jel­la, jos se on elin­voimainen laji vähänkään suurem­mas­sa mittakaavassa?

        Ehdot­taisiko talousti­eteil­i­jä, ettemme suo­jelisi laisinkaan liito-oravia (kos­ka ne eivät tarvitse suo­jelua), vaan pyrk­isimme resurssien tehokkaan käytön nimis­sä suo­jele­maan niitä laje­ja, jot­ka sitä tarvitsevat?

        Vaik­ka liito-ora­va laji­na ei vält­tämät­tä kaipaisi suo­jelua, sen pesäpu­ut ym. elin­paikat (eri­tyis­es­ti ne van­hat haa­vat met­sis­sä) ovat ehdot­tomasti suo­jelun tarpeessa. Van­hat (metsä-)haavat ovat meil­lä täl­lä het­kel­lä läh­es uusi­u­tu­ma­ton luon­non­va­ra, ja niistä riip­pu­vaisia eliöitä run­saasti, vaikkeivät ehkä ole olleetkaan riit­tävän söpöjä tai kiin­nos­tavia saadak­seen liito-oravalle suo­dun kaltaista statusta.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Luuletko, että kepu suos­tu­isiko kuut­tien verkkopy­yn­nin kieltämiseen? Eri­tyis­es­ti, jos vastapain­ona kaupunkienke­hit­tämistä helpotet­tauisi­in. Puhum­meko samas­ta puolueesta?

        Kyl­lä kai se liito-ora­va on yhtä lail­la pysäyt­tämässä kepu­laisi­akin pro­jek­te­ja, teitä, kai­vok­sia yms.

  4. Osmo on liian loogi­nen kaveri ollak­seen vihreis­sä. Nyt kun vielä saisit “rauhal­lis­es­ti selitet­tyä” puoluekavereille­si, että Helsin­gin nur­mikoi­ta leikataan ihmisiä eikä han­hia varten.

    Vastaa

  5. Val­takun­nan met­sien inven­toin­nin mukaan haa­pa on yleistynyt Etelä-Suomes­sa, jos­sa sen määrä on yli kaksinker­tais­tunut 1950-luvun jäl­keen, eli pesäpui­ta on sille enem­män tar­jol­la nykyisin.
    Väität että talous­met­sis­sä liito-oravaa ei juuri esi­in­ny, eli kaik­ki Suomen noin 100 000 oravaa on pakkau­tunut kaupunkipuis­toi­hin ja luon­non­suo­jelu­alueille? Kyl­lä liito-ora­va on melko yleinen laji talousmetsissäkin.

    Vastaa

  6. Sekamet­sät alka­isi­vat välit­tömästi yleistyä jos hirvikan­taa pienen­net­täsi­in reip­paasti. Nyt met­sät on käytän­nössä pakko istut­taa kuuselle kun män­nyn- ja koivun­taimet tulee hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä syödyik­si. Mikä on Vihrei­den kan­ta sopi­vak­si hirvieläin­ten määräksi?

    Vastaa

  7. Keskeinen totu­us: “Suomen talous­met­sis­sä liito-oravaa ei juuri enää esi­in­ny.” Näin on, jos talous­met­säl­lä tarkoite­taan pääte­hakat­tua, eli kaik­ki teol­lisu­udelle kel­paa­va puus­to pois ja joku yksit­täi­nen säästöpuu tai pieni säästöpu­uryh­mä jäl­jel­lä. Paikalle kas­vaa vas­ta 70 vuodessa liito-oravalle kel­paa­va met­sä, mikäli har­ven­nushakkuis­sa säästyy haapo­ja ja lep­ikkoa kolo- ja ruokapuiksi.

    Har­ven­nusjälk­iä nähtyäni sel­l­ainen on harv­inainen vahinko — kone ei pääse johonkin kallionkoloon. Ser­ti­fikaatin määrit­tämät säästöpu­ut, jos niitä har­ven­nushakkuis­sakin suo­jeltaisi kuten pitäisi, ovat liian vähän lajin säi­lymisen turvaksi.

    Jos halu­an nähdä papana­pui­ta, läh­den taa­jamien reunoille, mis­sä säästyy tehokkaal­ta met­sän­hoidol­ta ja siis­timiseltä met­sälaikku­ja jot­ka on jol­lain kaaval­la varat­tu johonkin tule­vaan eityiskäyt­töön, mut­ta se tarve viipyy. Sil­loin syn­tyy liito-ora­va biotoop­pi, joka lajia houkut­telee kaupunkei­hin. Tai oikeam­min: siel­lä pesin­tä onnis­tuu, mut­ta ei onnis­tu talous­met­sis­sä, kos­ka lajin evoluu­tio on sopeut­tanut elin­ta­vat toisen­laiseen maastoon.

    Vastaa

  8. “Kaupunkien kaavoituk­ses­sa run­sas­tuneesta – kaupungeis­sa run­sas­tuneesta – liito-oravas­ta on tul­lut kallis riesa. ”

    Olisko­han syytä krim­i­nal­isoi­da liito-ora­van papanoiden siirte­ly? Yleinen kon­sti rak­en­tamisen hidastamisessa/estämisessä viher­pi­ipertäjil­lä. Ran­gais­tuk­sen kovu­us = vahin­gonko­r­vaus voisi perus­tua vaik­ka aiheutet­tuun taloudel­liseen haittaan.

    Vastaa

    1. Tuo papanoiden siirte­ly lie­nee kaupunki­le­gen­da. Sil­lä voi houkutel­la paikalle tutk­i­jan selvit­tämään, löy­ty­isikö pesäpu­u­ta. Ei tai­da löytyä.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuo papanoiden siirte­ly lie­nee kaupunki­le­gen­da. Sil­lä voi houkutel­la paikalle tutk­i­jan selvit­tämään, löy­ty­isikö pesäpu­u­ta. Ei tai­da löytyä.

        Pesäpu­u­ta ei tarvitse löy­tyä, lev­ähdy­s­paikatkin ovat suojeltuja (!!!).

        Papanoi­ta myy­dään verkkokaupois­sa ja niitä voi tietysti kerätä tun­ne­tu­il­ta pesäpaikoilta.

        Voisko­han joku laskea paljonko liito-ora­van (joka ei laji­na ole lainkaan uhanalainen) suo­jeluhörhöi­ly on tähän men­nessä tul­lut mak­samaan. Esimerkik­si Turku-Helsin­ki-moot­tori­tielle raken­net­ti­in usei­ta tun­nelei­ta liito-oravien takia. 

        Raide-Jok­eri on viivästymässä Pajamä­keen viety­jen papanoiden takia. Kus­tan­nuk­set on laukoil­la ja tun­nelia koh­ta suunnitellaan…

  9. OS: ”Juris­teil­la on taipumus kek­siä hyvin kus­tan­nuste­hot­to­mia sään­töjä – siis sään­töjä, jot­ka mak­sa­vat paljon ja hyödyt­tävät vain vähän sitä intres­siä, jota ne on tarkoitet­tu suo­jele­maan. Onko vika koulu­tuk­ses­sa? Talousti­eteis­sä täl­lainen opti­moin­ti on peruskauraa.”

    Onko ympäristölain­säädän­tö juristien laa­ti­maa? Varsi­nainen lakitek­sti var­masti on, mut­ta onko lain­laad­in­ta tosi­aan tapah­tunut juris­ti­jo­htois­es­ti ja ympäristön­suo­jelun mekanis­mit juristien (eikä esimerkik­si luon­non­ti­eteil­i­jöi­den tai insinöörien) keksintöä?

    Vastaa

    1. Pär Kaa­sutin:
      OS: ”Juris­teil­la on taipumus kek­siä hyvin kus­tan­nuste­hot­to­mia sään­töjä – siis sään­töjä, jot­ka mak­sa­vat paljon ja hyödyt­tävät vain vähän sitä intres­siä, jota ne on tarkoitet­tu suo­jele­maan. Onko vika koulu­tuk­ses­sa? Talousti­eteis­sä täl­lainen opti­moin­ti on peruskauraa.”

      Onko ympäristölain­säädän­tö juristien laa­ti­maa? Varsi­nainen lakitek­sti var­masti on, mut­ta onko lain­laad­in­ta tosi­aan tapah­tunut juris­ti­jo­htois­es­ti ja ympäristön­suo­jelun mekanis­mit juristien (eikä esimerkik­si luon­non­ti­eteil­i­jöi­den tai insinöörien) keksintöä?

      Lisäisin poten­ti­aal­is­ten lain­laati­joiden joukkoon vielä poli­itikot / poli­it­tisin perustein tehtävi­in­sä val­i­tut henkilöt, joiden taus­ta voi olla melkein mitä vaan.

      Vastaa

  10. Pahim­man­laa­tu­ista Nimbyilyä.

    Helsinkiläiset ampuisi­vat alueelleen eksyvät liito-ora­vat hirvien ja susien tapaan elleivät ne olisi niin söpöjä ja taitavia lymy­ilemään piilossa.

    Vihrei­den ympäristöohjelmasta:

    “Liiken­neväylät katko­vat eläin­ten per­in­teiset kulkure­itit ja pirsto­vat niiden elin­pi­ir­it. Kun uusia liiken­neväyliä raken­netaan, on selvitet­tävä eläin­ten kulkure­itit ja raken­net­ta­va tarvit­ta­vat yli- ja alikulkukäytävät. Nyky­isille väylille raken­netaan lisää yli­tys- ja ali­tu­s­paikko­ja eläimille tärkeimpi­en ekol­o­gis­ten käytävien palaut­tamisek­si. Kulkuy­hteyk­sien rak­en­t­a­mi­nen tur­vaa sekä eläin­ten liikku­misen että vähen­tää liiken­neon­net­to­muuk­sia eläin­ten kanssa.”

    Tavoit­teena­han on lisätä eläin­ten kulkuy­hteyk­siä nyky­is­ten liiken­neväylien yli eikä häätää liito-oravia reser­vaat­tei­hin jon­nekin kauas pois urbaa­nia ihmistä häiritsemästä

    O.S.
    “Tapa, jol­la liito-oravaa suo­jel­laan, on kuitenkin täysin terhoton.”

    Tämä on hel­posti muutet­tavis­sa. Tam­menter­hot ovat ora­van herkkua. Lisätään tam­men osu­ut­ta pääkaupunkiseudun met­sis­sä. Siel­lä se on luon­tainen puu­la­ji toisin kuin pohjoisem­man Etelä-Suomen reser­vaateis­sa jonne liito-ora­vat halut­taisi­in karkottaa.

    Vastaa

  11. Ma koitin sanoa, etta liito-ora­van kan­ta Suomes­sa on riip­pu­vainen riit­ta­van suurista met­sa-aloista. On tot­ta, etta liito-ora­va kyl­la selvi­aa nykyisen­laises­sa met­saym­par­is­tossa, jos vali­in jaa hakkaa­mat­to­mia aluei­ta (niita jaa, kos­ka huo­mat­ta­va osa met­san­omis­ta­jista ei enaa yli­paataan hakkaa met­si­aan). Pitaa tietysti vai­h­taa elin­paikkaa aika ajoin. Hul­lua on, etta kun tehdaan ranta-ase­makaavo­ja, niin raken­nu­s­paikoik­si tarkoite­tut ton­tit tulk­i­taan liito-ora­van kannal­ta menetetyisiksi.

    Ei se niin ole! Jos jokin rantavy­ohyke (200 m) jatete­taan rak­en­ta­mat­ta, se tietysti paate­hakataan lahivu­osi­na. Jos sinne laite­taan san­o­taan 0,5 ha tont­te­ja, jaa suuri osa puus­tos­ta pystyyn. Moni lait­taa lin­nun­pont­to­ja. Oman koke­muk­seni perus­teel­la ton­titet­tu ranta on liito-oravalle parem­pi kuin ei ton­titet­tu (pian avo­hakat­tu) ranta. Paras­ta tietenkin olisi etta ran­nat yli­paataan jatet­taisi­in pystyyn. Mut­ta kun niin ei tapah­du. No joo, joku metri joskus.

    Vastaa

  12. antti:
    Sekamet­sät alka­isi­vat välit­tömästi yleistyä jos hirvikan­taa pienen­net­täsi­in reip­paasti. Nyt met­sät on käytän­nössä pakko istut­taa kuuselle kun män­nyn- ja koivun­taimet tulee hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä syödyik­si. Mikä on Vihrei­den kan­ta sopi­vak­si hirvieläin­ten määräksi?

    Miten liito-ora­vat selviy­tyvät jatku­van kas­vatuk­sen met­sän­hoidon olo­suhteis­sa, jota moni nyt hypet­tää? Haa­pa ja Koivu ovat val­op­u­u­la­je­ja. Eivät ne uud­is­tu jatku­van kas­vatuk­sen mukaises­ti hoide­tus­sa metsässä.

    Vastaa

    1. Usien­han luon­nonolois­sa met­sään syn­tyy aukko (yleen­sä esim. ison puun kaat­ues­sa, eli huo­mat­tavasti pienem­mässä mit­takaavas­sa kuin avo­hakkuis­sa), jol­loin alem­mis­sa ker­roksis­sa kas­va­neet taimet pää­sevät käyt­tämään tilaisu­ut­ta hyväk­seen ja kas­va­maan isoik­si. Tosin eteläisen Suomen (läh­es olemat­tomien) luon­non­metsien ongel­ma on se, että liian suuri hirvi- ym. pop­u­laa­tio pis­telee lehtipuiden ja eri­tyis­es­ti haa­van taimet sui­hin­sa, jol­loin niitä ei käytän­nössä ole ole­mas­sa syn­tyviä aukko­ja hyväk­sikäyt­tämään (sivu­juon­teena: ero on muuten aikamoinen, kun ver­taa van­has­sa “luon­non­metsässä” aitauk­sel­la isoil­ta her­bi­vor­eil­ta suo­jat­tua ja aidan ulkop­uolel­la ole­vaa suo­jaam­a­ton­ta met­sää; häm­men­tävää että met­sästäjät(?) ovat saa­neet täl­laisen hirvipop­u­laa­tion lobat­tua luon­non, ja ihmishenkienkin, kus­tan­nuk­sel­la…). Eli voisi kuvitel­la että jatku­van met­sän­hoidon olo­suh­teet oli­si­vat näille ihanteel­liset, jos taimet vain jotenkin selviäisivät.

      Vastaa

  13. Kun istuu 20v esson­baaris­sa ilman vihrei­den jäsenkir­jaa, niin esson­baarista 10km säteeltä löy­tyy tusi­na liito-ora­van kotia mut­ta näistä ei suurin­sur­minkaan huudel­la kenellekkään kos­ka alueet menisi näin suo­jelu­un. Yleen­sä alueet annetaan olla suht rauhas­sa, mut­ta pelokkaim­mat käyvät var­muu­den vuok­si kaata­mas­sa mah­dol­liset pesäpuut.

    eli kuvio toimii näin:
    1. liito-oravia havaitaan vähän -> jos jos­sain näkyy moinen, alue suojellaan
    2. kos­ka alue suo­jel­laan, niin liito-oravien havain­noista ei kan­na­ta huudel­la ääneen.
    1. liito oravia havaitaan vähän.… 

    Väit­täisin vakaval­la naa­mal­la, että jos totaali suo­jelu lopetet­taisi­in, niin välit­tömästi havain­to­ja alka­isi olla niin paljon että laji saat­taisi jopa nous­ta harv­inais­es­ta lajista ihan elivoimaiseksi.

    Vastaa

  14. Liito-oravien suo­jelu kaupunkiym­päristössä tulee todel­la kalli­ik­si ja johtaa kohtu­ut­to­muuk­si­in maan­omis­ta­jille ja rakentajille. 

    Oma pieni, aloit­ta­va fir­mani kaa­tui konkurssi­in, kun tont­ti­va­rauk­sen alueelta löy­tyi liito-oravia ja kaa­va meni uusik­si — olisi pitänyt kestää parin vuo­den lykkäys rak­en­tamiseen, suun­nitel­la talo uudelleen ja tehdä kokon­aan uudet piirus­tuk­set. Samaan aikaan puolen kilo­metrin päässä hakat­ti­in kaik­ki puut nurin eri­ty­is­lu­val­la ison kaup­pakeskuk­sen alta — rak­en­tamista ei ole vieläkään aloitet­tu, vaik­ka puiden kaatamis­es­ta on jo kolmisen vuotta. 

    Meni siis fir­ma ja omakoti­ta­lo ja jäi ikuinen vel­ka… Söpöjähän ne liito-ora­vat ovat, mut­ta näin meikäläisen näkökul­mas­ta Suomen vaar­al­lisimpia eläimiä!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.