Väestön ennakkotilaston mukaan Helsingin seudun asukasluku kasvoi 10 133 hengellä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Edellisenä vuonna samaan aikaan kasvua oli 9 897 henkeä. Seudun kasvusta 87,6 prosenttia tuli PKS-kuntiin. Seudun neljästätoista kunnasta kaikkien muiden asukasluku kasvoi paitsi Tuusulan, Kauniaisten ja Pornaisten.
Helsingin asukasluvun kasvu lähes pysähtyi ensimmäisellä neljänneksellä (+ 562) mutta piristyi taas toisella neljänneksellä (+2 385) Tässä saattaa olla taustalla jotain tilastojen putsausta, joka liittyy maasta pois muuttamiseen. Jos tästä ei ole kyse, asumisväljyyden kasvun on täytynyt käynnistyä Helsingissä uudestaan, sillä rakentaminen ei ole hidastunut vaan pikemminkin kiihtynyt. Selitys voi löytyä myös asuntojen varaamisesta hotellikäyttöön (Airbnb) ja opiskelijoiden hakeutuminen yksiöihin asumistuen muutoksen vuoksi. Jäämme odottamaan seuraavaa neljännestä, jolloin opiskelijat tulevat.
Espoo ja Vantaa kantavat nyt selvästi suuremman vastuun pääkaupunkiseudun väestönkasvusta. Länsimetro ja Kehärata.
Koko maassa väkiluku kasvoi 3 635 hengellä, mikä oli kokonaan nettomaahanmuuton ansiosta. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 4 869 hengellä.
Koko maassa syntyi ensimmäisellä vuosipuoliskola 22 186 lasta (23 759) eli syntyneiden määrä laski 1 573 lapsella. Myös kuolleiden määrä (27 055) laski 1 018 hengellä. Vaisu influenssavuosi?
”Jos tästä ei ole kyse, asumisväljyyden kasvun on täytynyt käynnistyä Helsingissä uudestaan, sillä rakentaminen ei ole hidastunut vaan pikemminkin kiihtynyt. ”
Mikään pakko asian ei ole selittyä asumisväljyyden kasvulla, eli ruokakunnan pääasunnon neliömäärän kasvulla per asukas. Asumisväljyysindikaattorissa näkymättömät kakkos- ja kolmosasunnot ovat jo pidempään Suomessa olleet yleistymään päin, ja ainakin jokin osa selityksestä voi löytyä myös siltä puolelta.
Työasuntovähennyksen määrän noston aiemmalta 300 €/kk tasolta 1.1.2019 alkaen 500 €/kk tasolle on asuntomarkkinoilla odotettu lisäävän kakkosasuntojen yleisyyttä. Asuntomarkkinoilla ainakin osa ihmisistä on odottanut tuon verotusmuutoksen näkyvän vähitellen kakkosasuntojen määrän kasvua kiihdyttävänä asiana erityisesti Helsingissä.
Vielä ei ole kuitenkaan veromuutoksesta niin pitkää aikaa, että siitä olisi vielä tietoa, miten työasuntovähennyksen muutos on oikeasti vaikuttanut kakkosasuntojen määrien kehitykseen. Se selvinnee joidenkin vuosien päästä.
Astronominen asuntojen hintataso alkaa vaikuttaa.
Jopa matemaattisesti lahjaton osaa arvioida yleisen palkkatason suhteen asuntojen hintaan sietämättömäksi.
Asuntojen korkean hintatason luulisi vbaikuttacvan niin, että asutaan ahtaammin, eli samaan asuntokantaan mahtuu enemmän ihmisiä, eikä niin, että asutaan väljemmin. Koska hinnat määräytyvät markkinoilla, korkeat hinnat kertovat suuresta haluttavuudesta.
Uusien asuntojen hintataso on korkea, mutta useimmiten pohjaratkaisut eivät mahdollista ”ahdasta” asumista. Tästä seuraa, että uudet asunnot lisäävät asumisväljyyttä. Aivan erityisesti tämä koskee ullakko- yms rakentamista.
Lisäksi on olemassa verotuksellisia kannusteita asua (tarpeettoman) isossa asunnossa.
Ei varmaan uusia kannusteita.
Onko tämä nopeaa kasvua? Siis 10000 asukasta alueelle, joka on saman kokoinen kuin Saksan 10 suurinta kaupunkia yhteensä!
20 000 henkeä vuodessa on ihan kohtuullinen vauhti 5.5 miljoonan asukkaan maassa.
Seudun kasvusta tulee 20% syntyvyydestä, 40% kotimaan muutosta ja 40% ulkomailta.
Syntyvyyden sijaan oikeampi termi olisi tuossa tapauksessa varmaan kuolleisuus – ottaen huomioon nykyisen erittäin alhaisen syntyvyyden. Kokonaishedelmällisyysluku alueella on alle puolitoista. Syntyneiden määrä on kuolleiden määrää suurempi lähinnä siksi, että pk-seudun väestörakenteessa on tällä hetkellä niin vähän ikääntyneitä. Ikääntyneet ovat keskittyneet mm. itä-Suomen ja Lapin väestörakenteeseen, ja kuolemat tilastoituvat Suomessa tällä hetkellä siksi erityisesti niihin osiin maata. Koko maan tasolla syntyneiden määrä alittaa kuolleiden määrän. Vuonna 2018 Suomeen syntyi 47 577 lasta. Suomen väkiluku vuoden 2018 lopussa oli 5 517 919, eli pitkällä tähtäimellä tuollaisilla syntyneiden lasten luvuilla väestön määrän ennallaan pysyminen edellyttäisi sitä, että väestö eläisi ikäkeskiarvona laskien 116 vuotta.
Tuolla prosentuaalisella kasvuvauhdilla päästäisiin tuskin edes top 50:n Yhdysvalloissa ja pohjoismaiset verrokit menevät nekin heittämällä ohi.
Suomen kehitys näyttää seuraavan muuta itä-Eurooppaa 10 vuoden viiveellä: Talous muuttuu ulkomaisten yhtiöiden tytäryhtiö ja alkutuotantoperiferiaksi, pikkukaupungit tyhjenevät pariin suurempaan kaupunkiin ja koulutettu väki muuttaa ulkomaille. Sitten ihmetellään kun poliittiset tuuletkin seuraavat samaa kehityskaarta, jossa vanhempi väestö jarruttaa muutosta kynsin hampain ja nuoremmat katsovat ulkomaille.
Kuvailit juuri EU:n toimintaidean, keskiset suuret EU-maat nielaisevat suurimman osan koulutetusta ja muuten kyvykkäästä työvoimasta vapaan liikkuvuuden ansiosta, mutta samaan aikaan periferiaan jää vain alkutuotanto, sekä matalan tai olemattoman tuottavuuden väestö. Suomi itsessään on ollut pääasiassa alkutuotannon ja matalan jalostusasteen tuotannon maa (yli 50% tälläkin hetkellä) koko teollisuuden olemassaolon ajan, tämän näkee tilastoista mutta jostain syystä Suomessa halutaan kuvitella että vientimme on pääasiassa korkean jalostusasteen tuotteita. Suomessa tapahtuva tuotanto jonka vienti suuntautuu pääasiassa EU:n sisälle ei pysty mitenkään kilpailemaan keski-eurooppalaisen tuotannon kanssa koska logistiikka ja kuljetus maksavat niin paljon, ja tämä ongelma tulee pahenemaan lähitulevaisuudessa kun EU:ssa aletaan kunnolla vääntäämään Suomen näppejä hiiliveroruuvipenkissä.
Mainitsemasi tytäryhtiö eli konsernilainakikkailu on sekin EU:n perusideoita vaikka ei sitä mihinkään ole suoraan kirjoitettu. Keväällä kasaan puuhailtu EU veronkierron estämisen paketti näitä konsernilainoja vastaan on hampaaton (30% kokonaisliikevaihdosta saa maksimissaan olla konsernilainojen lyhennyksiä näin nopeasti ulkomuistista, eli yhä valtavasti) ja tämänkin toimintaan saattaminen vaati vielä että jokainen EU:n jäsen säätää lain voimaan. Eli mitään ei tapahdu vaan Hollanti, Irlanti ja Luxembourg saavat jatkaa ’veroparatiiseina’. Miksei tälle ole tehty mitään? Siellähän keikkui Luxembourgin ex-talousministeri ja ex-pääministeri Jean-Claude Juncker EU-komission puheenjohtajana vaikuttamassa. Tästä Timo Soinikin veisteli vuosia sitten että Pukki kaalimaan vartijana, mutta kukas nyt populistia kuuntelee, tärkeintä on saada ’pätevät’ henkilöt jotka tuntevat oikeat henkilöt EU:n johtopaikoille.
Mutta nyt minäkin olen ilkeä populisti kun kritisoin EU:n epäkohtia, näinhän se Eliitin populismi-syytös logiikka toimii, tarkoitus on vain linjata kritiikki sellaiseksi puskista huuteluksi.
Jos meillä ei olisi vapaita sisämarkkinoita, miten luulisit käyvän Suomelle tullimuurien ja protektionististen kaupanesteiden estäessä vientimme? Suomi on hyötynyt valtavasti integraatiosta.
Ei periferian tarvitse taantua mikäli periferia ymmärtää muuttua taloudellisesti kannattavaksi. Hyvänä esimerkkinä Euroopassa on Skotlanti. Skotlanti on paljon edellä muita Euroopan periferioita. Skotlannissa on hyviä yliopistokaupunkeja (Glasgow ja Edinburgh) ja siellä on huomattavasti parempi koulutus politiikka kuin jopa etelässä eli Englannissa. Skotlannin väestö ei ole laskenut vaan noussut. Osittain myös maahanmuuton takia. Skotlanti on jopa paljon edellä muita alueita koko manner -Britanniassa. Skotlanti äänesti ylivoimaisesti vuonna 2016 Euroopan unionin jäsenyyden puolesta. Skotlanti onkin brexit kartalla oma saareke. Miksi Skotlanti näkee tulevaisuuden Euroopan unionissa? Koska Skotlanti on ollut aina edistyksellinen kuin muu osa alueet Britanniassa. Skotlanti on mainio esimerkki siitä että periferia voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Suomessa Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat menestyneet hyvin ja maakuntien ero ei ole elintason vertailussa mitenkään erityisen suuri. Toinen iso saari Itämerellä eli Gotlanti on Ruotsin köyhin maakunta toisin kuin Ahvenanmaa.
Joo. Ja pannaan tohon sitten ne mm. Oden hinkuavat lentoverot päälle ja avot, johan me periferiat taannutaankin taas. Joten ole kansainvälinen ja äänestä vihreitä – mutta ole järki-ihminen, niin äänestätkin jotain aivan muuta.
Ja morjes siittä sitten. Takas nk. omisdystopiaan goisaamaan rauhassa. Joten sössöttäkää te politrukit nollahiilestä, mua ei kiinnosta. S!
Ei periferian tarvitse nimenomaan taantua jos siellä ymmärretään että valtion tuki ei ole lopullinen ratkaisu. Toki monet periferiat ovat saaneet valtion tukea elinkeinoelämän kehittämiseen mutta se ei ole keskittänyt yhden elinkeinon varaan kuten Suomessa on käyny lähinnä maa-ja metsäteollisuuden kohdalla. Skotlannissa on kansainvälisiä yliopistoja kuten Edinburgh ja Glasgow jonne tullaan opiskelemaan myös etelästä (Englannista). Skotlantilainen kansainvälisyys on onnistunut luomaan hyviä tuloksia Skotlantiin. Edinburgh ja Glasgow ovat kaupunkeina hyvin erilaisia kuin muut Britannian kaupungit paitsi Lontoo. Edinburgh on myös kaupunki johon muutetaan myös Lontoosta koska asunnon hinnat ovat siellä halvempia mutta myös sen takia että Edinburgh myös tarjoaa laadukkaita kulttuuri ja vapaa-ajan vietto mahdollisuuksia ja lisäksi Skotlannin koulutuspolitiikka on toisenlaista kuin Englannin. Periferiana Skotlanti on pärjännyt paljon paremmin kuin esimerkiksi Englannin kyljessä sijaitseva Wales.
Minulle ei nyt ihan selvinnyt millä mittarilla ja miten Skotlanti tällä hetkellä menestyy?
Wikipedian perusteella lähin vertailukohta Skotlannin taloudelle on Norja, öljystä johtuen. Norjakin tosin pärjännyt ihan kivasti vaikka ei ole osa EU:ta, mistäköhän tämä johtuu, tämäkin on varmaan EU:n ansiota?
Norja on käuytännössä EU:n jäsen mutta ilman äänioikeutta. Ehtona sisämarkkinoille pääsyyn se joutuu hyväksymään jokseenkin kaikki EU-direktiivit, jota toimitetaan sille faksina. Norjan on EU:n suurimpia nettomaksajia suhteessa asukaslukuun. Britannia on siirtymässä sisämarkkinoiden ulkopuolelle, jolloin se on aivan eri asemassa kuin Norja.
Sisämarkkinoille pääsee mikäli hyväksyy kaikki neljä vapautta. Tavaroiden, palveluiden, pääoman ja liikkuvuuden. Norjan mallia on tarjottu Britannialle mutta se ei käynyt brexitin kannattajille. Norjaa ei sido esimerkiksi EU:n yhteinen maatalouspolitiikka tai ulkopolitiikka mutta sisämarkkinoiden säännöt ovat ainoa mikä sitä sitoo. Islanti on myös sisämarkkinnoissa. Sveitsi ei ole mutta sillä on vapaakauppasopimus EU:n kanssa mutta siihen ei esimerkiksi kuuluu Sveitsin pankkisektori. Sveitsin pankkisektori on joutunut tämän takia sijoittamaan itsensä ympäri Eurooppaa muun muassa Lontooseen ja Frankfurtiin mutta se ei voi esimerkiksi Zürichistä käsin toimia vapaasti sisämarkkinoiden sisällä koska sopimusta ei ole päästy yksimielisyyteen. Norjan kansalaiset ovat myös samassa asemassa kuin muiden EU maiden. Sveitsillä on tässä kohtaa Euroopan tulliliiton jäsen yhdessä Turkin kanssa. Britannialle on tarjottu erilaisia malleja mutta Britannia ei ole niihin suostunut. Norjalla ei äänioikeutta sisämarkkinoiden sääntöihin mutta Norja osallistuu sisämarkkinoita koskeviin koordinointiin ilman äänioikeutta mikäli sisämarkkinoita laajennetaan tai niitä uudelleen suunnitellaan. Ainostaan Norja voi vaikuttaa sen omaan sisämarkkina sopimukseen. Siihen kuitenkin tarvitaan kaikkien muiden sisämarkkinamaiden suostumusta yksimielisesti.
Voisitko selventää tapahtuuko Britannian siirtyminen sisämarkkinoiden ulkopuolelle jonkinlaisena Britannian omana päätöksenä, vai onko kyseessä EU:n puolelta tuleva painostus- tai sortotoiminta?
Kuinka paljon Sveitsi maksaa pääsystään EU:n sisämarkkinoille?
https://blogs.lse.ac.uk/brexit/2016/07/20/how-much-do-non-eu-countries-give-up-for-access-to-the-single-market-more-than-brexiteers-will-like/
Aika vähän näyttää maksavan, toki ymmärrän hyvin että EU alkaisi käyttämään taloudellista voimapolitiikkaa Britanniaa kohtaan ihan vain kostamisen ilosta.
Parlamentti hylkäsi Britannialle neuvotellun sopimuksen. Britit eivät myöskään hyväksy sisämarkkinoiden sääntöjä, jotgen on vähän vaikeaa.
Britannian hallitus ei päässyt yksimielisyyteen Theresa Mayn ns. Chequers suunnitelmasta. Boris Johnson ja David Davis ja William Hague erosivat hallituksesta. Sen jälkeen parlamentti hylkäsi sopimuksen. Mitä Britannia alussa heti neuvotteluiden alkamisajankohtana lähti ajamaan oli ns. erityissuhdetta (special relationship) jota ei ole EU:n sisämarkkina sopimuksissa kirjattu. Sellaista kuin erityissuhdetta ei vain ole. Britannia yritti koplata samanlaisen suhteen EU:n kanssa kuin sillä on ollut Yhdysvaltain kanssa toisen maailmansodan jälkeen. Ranska ja Saksa eivät kuitenkaan tällaiseen suhteeseen halua mennä koska houkutus muille EU: jäsenmaille se olisi hyvä tekosyy lähteä EU:n poliittisesta ytimestä mutta jäädä sisämarkkinoille niin että he saivat erityiskohtelua esimerkiksi maahanmuutosta EU:n alueelta ja maataloudessa. Tällaisia maita olisi todennäköisesti Tanska, , Ruotsi, Suomi, Itävalta ja Irlanti. Ne jotka liittyivät EU:hun 1973 ja 1995. Mutta ei esimerkiksi Unkari, Puola, Romania, Bulgaria, Tšekki, Slovakia tai Baltianmaat.
Norja on osa sisämarkkinoita mutta Sveitsi ei ole. Sveitsillä on bilatetraaliset sopimukset EU:n kanssa vapaastakaupasta. Johon ei kuulu maatalous tai Sveitsin finanssialan. Teollisuus ja palvelut kuuluvat lisäksi Sveitsillä on sopimus siitä että sveitsiläiset saavat vapaasti liikkua EU:n alueella. Ainoa poikkeus Sveitsillä on se että siellä on esimerkiksi teleliikenteessä toiset säännöt. Myös maataloudessa ja sveitsiläiset elintarvikkeet kuten juusto ovat kalliimpia kuin muiden ETA maiden koska niistä peritään tullia erikseen.Monissa EU ohjelmissa kuten yliopistollisiin tutkimuksiin jotka ovat EU:n rahoittamia niin Norja ja Sveitsi maksavat niistä vuodessa oman osuutensa. Britannia olisi halunnut jäädä niihin mutta ilman maksua. EU:ssa on myös tieteellis-teknologisia ja kulttuuris-pedagogisia yhteistyö hankkeita joita rahoitetaan EU:n budjetista. Näihin hankkeisiin voi muutkin kuin EU maat osallistua tosin ne maksavat erikseen. Neuvottelu kysymys.
Skotlanti on itsehallinnon takia pärjännyt paljon paremmin kuin esimerkiksi Wales. Pohjois-Englanti ja Wales ovat teollisuuden takia taantuneet . Skotlannissa on öljyä mutta heillä ei ole Norjan mallin mukaista rahastoa. Lontoo tilittää öljy tulot suoraan valtionbudjettiin mutta Britannian valtionvarainministeri tasoittaa sen Skotlannille. Skotlannissa on myös hyviä yliopistokaupunkeja joilla on hyvä maine. Skotlannissa on paljon kansainvälisesti menestyviä yrityksiä. Lähinnä niiden kotipaikka on Edinburgh tai Glasgow. Suosittelen käyttämään Skotlannissa. Edinburgh on ihan erilainen kuin muut Britannian kaupungit kuten Liverpool, Manchester, Birmingham. Norja ei ole EU:n jäsen mutta Norja on Euroopan talousalueen (ETA:n) jäsen joka tarkoittaa sisämarkkinoita. Norjan talous on myös riippuvainen kalastuksesta. Norjan talous ei ole kovinkaan teollisuus vetoinen vaan perustuu luonnonvaroihin. Norjaa voisi verrata Saudi-Arabiaan erona on se että Norjassa on hyvin korkea verotus ja elinkeino on vapautettu. Saudi-Arabiassa näin ei ole. Skotlantilaisten enemmistö äänesti 2016 EU:ssa pysymisen puolesta. Aberdeenissa on suuri öljy jalostamo. Skotlanti esimerkiksi halusi liittyä EU:hun mutta ei NATO:oon. Toisin kuin Norja joka on NATO:n jäsenvaltio.
Tähän olisi olemassa helppo ratkaisu, jota ei tarvitse edes koordinoida EU:n tasolla. Poistetaan kaikkien korkojen vähennysoikeus yhteisöverosta. Sen jälkeen ei paljon lainoilla kikkailla. Lisähyötynä se asettaisi velkarahoituksen samalle viivalle oman pääoman muotoisen rahoituksen kanssa. Mieluiten voitaisiin samalla vielä tehdä investoinneista vähennyskelpoisia.
Jos korot tehdään yhteisöverotuksessa vähennyskelvottgomiksi, ne tulevat verotetuiksi kahteen kertaan, kopska ne ovat vastaavasti tuloa velkojalla, esimerkiksi pankilla. Osinkojen osaltahan tämä kaksinkertainen verotus on pääosin estetty, kun omistajana on toinen yritys, miin kuin yleensä on, mutta ei kun omistajana on kotitalous.
Varmaan koroille voisi tehdä saman kuin osingoillekin eli esim, jos yritys omistaa yli 10% pörssiyrityksestä, voisi siltä yritykseltä tulevat sekä korote että osingot olla verottomia (ja listaamattomista yhtiöistä yhtiöille sitten kai aina).
Tämä CFT-tyyppinen yhteisöverohan ei ole minun keksintöäni vaan se tulee ihan taloustieteilijöiltä, joten jokin järkevä ratkaisu lienee olemassa. Alla linkki Akateemisen talousblogin kirjoitukseen, joskin siinä ei taidettu tätä nimenomaista ongelmaa puitu. Myös Mirrlees Reviessä on puhuttu tällaisen veron puolesta.
http://blog.hse-econ.fi/?p=7813
Airbnb:stä ja vastaavista olisi todellakin hyvä saada kunnon tilastot. Niiden osuus taitaa olla merkittävä Helsingin keskustassa.
Ei ole mitään mahdollisuutta saada mitenkään kuranttia tilastoa, koska suuressa viisaudessamme tyrimme talonkirjat. Kun tähän yhdistetään hölmöily siirtää henkikirjat seurakunnilta maistraateille, emme edes tiedä, ketä Suomessa asuu. Monessa muussa maassa nostettaisiin käsi ylös virheen merkiksi ja palattaisiin toimivaan käytäntöön. Suomessa se ei ole tapana.
En tiedä miten ajattelit talon- ja kirkonkirjojen auttavan tässä tapauksessa. Airbnb:llä itsellään kuitenkin olisi valmiina aivan täydellinen, reaaliaikainen tilasto. Enää EU:n pitäisi velvoittaa Airbnb jakamaan se viranomaisille. Tämän edistämiseksi kymmenen eurooppalaista kaupunkia esitti taannoin yhteisen vetoomuksen EU:lle.
Tässäkin asiassa osa ongelmaa on EU itse. Ensinnäkin EU:n sääntöjen mukaan sosiaalista asumista saa vain tukea köyhille, muuten se on EU:n näkemyksen mukaan markkinoita vääristävää. Toisin sanoen EU ajaa asuntomarkkinoilla pääosin vapaiden markkinoiden periaatetta. Epäselvää on tosin vieläkin kuinka riittävä rakentaminen ja hintakuri saadaan toteutettua vapailla markkinoilla, asunnot ovat kuitenkin tuote joka on lähes kroonisesti aina enemmän tai vähemmän väärässä paikassa eikä sijaintia pysty muuttamaan. Asuntomarkkinoilla on myös yleinen markkinamekanismi jossa rajallinen epäaktiivisuus/passiivisuus/’maltti’ kaikkien tuottajien puolesta johtaa kaikille tuottajille positiiviseen lopputulokseen niin kauan kuin kaupunki kasvaa orgaanisesti, kuten Helsinki nyt kun kysyntä näyttää olevan kroonisesti suurempaa tarjonta/tuotanto ja kaupungin asuntovaje menneiltä vuosilta on arvioitu jopa 10 000 asunnon kokoiseksi joissain lähteissä. Eli tuottajat pystyvät harjoittamaan karttelimaista toimintaa ilman mitään todellisia sopimuksia, riittää vain että kaikki toimijat ymmärtävät kuvion (joka ei edes ole monimutkainen) eikä kukaan lähde yrittämään mitään järkyttäviä irtiottoja markkinaosuudessa.
Toinen ongelma vapaiden markkinoiden ja asuntojen kanssa on se että asunnot ovat suurimmalle osalle ihmisistä välttämättömyys. Tällöin yleinen hintataso määräytyy karkeasti ostajien ostovoiman mediaanin alueella (toki ns. halvat ja kalliit ovat omissa segmenteissään), mutta lopputuloksena kaikki keillä on enemmän rahaa (sijoittajat, rahastot) pääsevät helposti markkinoille varsinkin nykyisessä globaalissa matalien korkojen epävarmassa tilanteessa asunnot ovat melko turvallinen sijoituskohde. Ylimääräistä rahaa on markkinoilla pilvin pimein (kiitos keskuspankkien kvantitatiivisen elvytyksen), pörssit ovat pitkän ajan huipuissaan ja monien valtioiden velkakirjojen reaalikorot ovat negatiiviset. Suomessa tämä ongelma ei ole toteutunut ilmeisesti merkittävästi, mutta esim. Saksassa ja Tsekissä asuntojen hinnat ovat nousseet hurjaa vauhtia, nopeammin kuin keski- tai mediaanipalkat ja tämän on arvioitu johtuvan pääasiassa sijoittajista. Tosin olisi ehkä syytä miettiä ja valmistautua siihen miten suurpääoman vyörymistä Suomen asuntomarkkinoille voidaan tarpeen tullen hidastaa, esim. erilaisin veropäätöksin joilla asunnoista tehdään vähemmän houkuttelevia sijoituskohteita. Hieman irvokkaasti nykypäivänä on täysin ok rajoittaa kansalaisten ja kuluttajien ostovoimaa ja lainanottamista mielin määrin mutta samaan aikaan suurpääoman toimia tai liikkeitä ei saa mitenkään estää tai rajoittaa. Meille on luotu järjestelmä missä Raha on vain tärkeämpää kuin kaikki muu.
Nämä ongelmat kietoutuvat tiivistii yhteen AirBnB-toiminnan kanssa, ne keillä on ylimääräistä pääomaa hankkivat asuntoja ja vuokraavat niitä sitten eteenpäin vuokramarkkinoille (tämänkin ilmiön ’positiivisuudesta voi kiistellä kun monet vuokranantajat korottavat vuokria 1,5-2% joka vuosi riippumatta todellisista kulujen noususta) tai AirBnB-toimintaan. AirBnB-toiminta poistaa asuntoja markkinoilta. Näyttää kuitenkin siltä että EU:ssa usko vapaisiin markkinoihin ja se ettei asumista pidetä perusoikeutena varmistaa ettei mitään merkittäviä toimenpiteitä tulla näkemään, ja hyvä niin.
Olen tullut siihen tulokseen että tämä nykypäivän libertaarinen vapaiden markkinoiden hörhöily saadaan parhaiten loppumaan antamalla sen ajautua omaan loogiseen lopputulokseensa, eli jonkinlainen markkinaromahdus josta kärsivät sitten taas pienet ihmiset ja valtio joutuu korjaamaan koko sotkun.
En oikein ymmärrä mitä ajat takaa? Asuntomarkkinat kuuluvat EU:n sisämarkkinoiden piiriin. Näin ollen mikään EU maa ei voi rajoittaa muiden EU maiden kansalaisten asuntojen ostoa toisesta EU maasta. Se kuuluu sisämarkkinoiden piiriin. Se olisi samanlainen rajoitus jos EU maat saavat itse päättää elintarvikkeiden tuonnista ja hinnasta vaikka maatalouspolitiikka ja maatalous kuuluvat luonnollisesti sisämarkkinoiden piiriin. EU maat voivat rajoittaa esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tulevaa asuntojen ostoa keinittelua kuten kiinalaisten , venäläisten, amerikkalaisten ja rikkaiden Persianlahden maiden kansalaisten asuntojen ostoa. Näin on jo tehty. Se miksi esimerkiksi mainitsemasi esimerkit siitä että Saksassa ja Tšekissä on kalliit asuntojen hinnat johtuvat siitä että etenkin Tšekissä rikkaat saksalaiset mutta myös venäläiset ovat ostaneet sieltä asuntoja etenkin Prahasta. Tšeki voi rajoittaa venäläisten kiinteistö kauppoja mutta ei saksalaisten koska Venäjä ei ole EU/ETA maa mutta Saksa on. Mitä tulee sosiaaliturvaan niin siitä ei ole koskaan päästy EU:n jäsenmaiden keskuudessa yksimielisyyteen miten se jaetaan tai hoidetaan . Kun sanotaan paljon EU kriitikoiden kohdalla että ongelma on EU itse niin mitä sillä tarkoitetaan? Jäsenmaita? Komissiota? Parlamenttia? Tuomioistuinta? Maahanmuutto ja pakolaispolitiikkaa on toinen jossa ei ole yhteistä politiikkaa. Vuonna 1999 Lahden huippukokouksessa yritettiin luoda yhteinen maahanmuutto ja pakolaispolitiikka EU maiden kesken. Sitä ajoi etenkin Belgia. Mutta sitä vastusti Italia, Kreikka, Espanja ja Britannia. Itä-euroopan maat eivät olleet edes silloin EU:n jäseniä.
Kunnalla on kaavoitusoikeus ja sen toimivaltaan kuuluu voida määrätä siitä, että asunnoksi tarkoitettu huoneisto on asuntokäytössä. Tällä tavoin tapeltiin aikanaan piilokonttorreita vastaan ja kyllä sillä voidaan määrätä siitäkin, ettei asuntoa voi kokonaan antaa hotellitoimintaan. Lyhytaikaista ja osittaista vuokrausta airbnb -käyttöön ei voi estää, mutta kokonaisen asunnon varaminen tarkoitukseen pysyvästi on mahdollista estää.
https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2019-04/cp190051en.pdf
Tuossa on tuo aikaisemmin viitattu Euroopan Unionin oikeuden edustajan suuntaa antava, mutta yhä lainvoimaton, päätös miten AirBnB tyyppisiin palveluihin tulee suhtautua. Koska AirBnB ei sanele hintaa vaan toimii vain eräänlaisena alustana ottaen provision rahaliikenteestä palvelu määritellään informaatiopalveluksi eikä asunnonvälittäjäksi. Tällöin Suomen tilanteen kannalta tärkeimmäksi seikaksi tällä hetkellä jää miten Suomessa erotellaan ammattimainen majoitustoiminta ja vuokraaminen toisistaan.
Asiaa on käsitelty Suomen Vuokranantajat ry:n kirjoituksessa (https://vuokranantajat.fi/2019/02/airbnb-laittoman-salahotellin-mysteeri/), eli oikeita ’pelisääntöjä’ ei vaikuta olevan. Toisekseen tämäkään asia ei ole vain Suomen päätösvallassa, vaikka yhteiset pelisäännöt luotaisiin niin nämä voidaan viedä EU-oikeuteen ja mahdollisesti kumota, kaikki riippuu ihan vain siitä miten siellä halutaan tulkita asuntoja ja niiden vuokraamista vapaiden markkinoiden näkökulmasta.
Suomen vuokranantajat ry:n kirjoituksesta:
’Kuitenkin se, mikä sitten katsotaan ammattimaiseksi majoitustoiminnaksi, on tällä hetkellä melkoisen epäselvää. Jakamistalous.fi-sivustolla todetaan, että on kyse ”ammattimaisesta majoitustoiminnasta, jos vuokraat asuntoasi taloudellista hyötyä tavoitellen”.’ Toisin sanoen myös ihan pitkäaikainen vuokraaminen katsotaan myös ammattimaiseksi majoitustoiminnaksi tämän tulkinnan mukaan ja olisi näin melko usein kaavanvastaista, tosin eihän tuota noin tulkita koskaan.
Laissa pitäisi olla mukana ilmeisesti jokin selkeä ajallinen rajaus.
Tässä linkki (melko) yleiseurooppalaisesta keskustelusta aiheeseen liittyen, osittain vahvistamaan väitteitä joita esitin tässä samassa ketjussa olevassa pidemmässä kommentissani:
https://www.theguardian.com/cities/2019/jun/20/ten-cities-ask-eu-for-help-to-fight-airbnb-expansion
Lähteenä siis Guardian eli jos on oikein kovasti oikealle kallellaan niin kannattaa ehkä lopettaa lukeminen tässä vaiheessa kun Guardian on kuulemma niin vasemmistolainen.
”In April the advocate general of the European court of justice found in non-binding opinion that under EU law Airbnb should be considered a digital information provider rather than a traditional real estate agent.
That status, if confirmed by the court, would allow Airbnb and similar platforms to operate freely across the bloc and, crucially, relieve them of any responsibility to ensure that landlords comply with local rules aimed at regulating holiday lets.”
Eli EU näyttää puoltavan juurikin vapaiden markkinoiden ja minimaalisen sääntelyn periaatetta voimakkaasti. Mikä ei ole mitenkään yllättävää, tätä varten EU on luotu.
’The cities said local authorities must be able to counter the adverse effects of the boom in short-term holiday lets, such rising rents for full-time residents and the continuing “touristification” of neighbourhoods, by “introducing their own regulations depending on the local situation”.’
Tässä korostetaan että kaupungeilla täytyisi olla oikeuksia toteuttaa asuntopolitiikkansa omien näkemysten mukaan. Todellisuus on kuitenkin se että EU:n kontrolli ja sääntelyä rajoittava sääntely ulottuu kaupunkien asuntopolitiikkaan asti.
Helsingin on mukava edistää turismia kun AirBnB:stä ja muista siihen liittyvistä lieveilmiöistä laskun maksavat matalapalkkatyöntekijät korkeina vuokrina ja valtio (ei Helsinki) sitten maksaa näille yhä kasvavia asumistukia. Ja asuntosijoittajat nauravat matkalla pankkiin.
Eli voitte puhista talonkirjoista ja muista toimista, pääongelma on se että EU kallistuu sääntelyä vastaan ja pyrkii rajoittamaan sitä vapaiden markkinoiden nimissä. Turha kiistellä siitä mitä on tehty väärin kun nykytilanne on se että kaupungeilta toimiminen on usein kielletty, markkinat korjaavat itse itsensä, tai sitten eivät.
En tunne asiaa niinkään asuntopolitiikan kohdalla nuo esimerkkisi eivät ole minulle niinkään tuttuja. Sen tiedän että sisämarkkinoilla ei voi rajoittaa kiinteistöjen myymistä sisämarkkinamaiden kansalaisten keskuudessa. Osmo Soininvaara Itse voi valaista asiaa kun on itse perehtynyt asuntopolitiikkaan. Valitettavasti en tunne asiaa. Onko sääntely EU maiden yhteinen päätös vai direktiivi niin en tiedä sen historiaa. Mutta kyllä siitä varmaan joku meppi tietää paremmin
HSL lippuhinnoittelu kannustaa asumaan Helsingin ulkopuolella. Kantakaupunki hotellistuu ja on kallis myös liikkua julkisilla. Turistit valtaa kallion ja Punavuoren ainakin