Helsingin seudun kasvu jatkui vahvana mutta painottuu nyt Espooseen ja Vantaalle

36 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun kasvu jatkui vahvana mutta painottuu nyt Espooseen ja Vantaalle”

1. “Jos tästä ei ole kyse, asum­isväljyy­den kasvun on täy­tynyt käyn­nistyä Helsingis­sä uud­estaan, sil­lä rak­en­t­a­mi­nen ei ole hidas­tunut vaan pikem­minkin kiihtynyt. ”

   Mikään pakko asian ei ole selit­tyä asum­isväljyy­den kasvul­la, eli ruokakun­nan pääa­sun­non neliömäärän kasvul­la per asukas. Asum­isväljyysindikaat­toris­sa näkymät­tömät kakkos- ja kol­mosasun­not ovat jo pidem­pään Suomes­sa olleet yleistymään päin, ja ainakin jokin osa seli­tyk­ses­tä voi löy­tyä myös siltä puolelta. 

   Työa­sun­tovähen­nyk­sen määrän nos­ton aiem­mal­ta 300 €/kk tasol­ta 1.1.2019 alka­en 500 €/kk tasolle on asun­tomarkki­noil­la odotet­tu lisäävän kakkosasun­to­jen yleisyyt­tä. Asun­tomarkki­noil­la ainakin osa ihmi­sistä on odot­tanut tuon vero­tus­muu­tok­sen näkyvän vähitellen kakkosasun­to­jen määrän kasvua kiihdyt­tävänä asiana eri­tyis­es­ti Helsingissä.

   Vielä ei ole kuitenkaan vero­muu­tok­ses­ta niin pitkää aikaa, että siitä olisi vielä tietoa, miten työa­sun­tovähen­nyk­sen muu­tos on oikeasti vaikut­tanut kakkosasun­to­jen määrien kehi­tyk­seen. Se selvin­nee joidenkin vuosien päästä.

   Vastaa

2. Astronomi­nen asun­to­jen hin­tata­so alkaa vaikuttaa.
   Jopa matemaat­tis­es­ti lah­ja­ton osaa arvioi­da yleisen palkkata­son suh­teen asun­to­jen hin­taan sietämättömäksi.

   Vastaa

   1. Asun­to­jen korkean hin­tata­son luulisi vbaikut­tac­van niin, että asu­taan ahtaam­min, eli samaan asun­tokan­taan mah­tuu enem­män ihmisiä, eikä niin, että asu­taan väl­jem­min. Kos­ka hin­nat määräy­tyvät markki­noil­la, korkeat hin­nat ker­to­vat suures­ta haluttavuudesta.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Asun­to­jen korkean hin­tata­son luulisi vaikut­ta­van niin, että asu­taan ahtaam­min, eli samaan asun­tokan­taan mah­tuu enem­män ihmisiä, eikä niin, että asu­taan väl­jem­min. Kos­ka hin­nat määräy­tyvät markki­noil­la, korkeat hin­nat ker­to­vat suures­ta haluttavuudesta. 

         Uusien asun­to­jen hin­tata­so on korkea, mut­ta useim­miten poh­jaratkaisut eivät mah­dol­lista ”ahdas­ta” asum­ista. Tästä seu­raa, että uudet asun­not lisäävät asum­isväljyyt­tä. Aivan eri­tyis­es­ti tämä kos­kee ullakko- yms rakentamista.
         Lisäk­si on ole­mas­sa vero­tuk­sel­lisia kan­nustei­ta asua (tarpeet­toman) isos­sa asunnossa.

      2. Ville: Lisäk­si on ole­mas­sa vero­tuk­sel­lisia kan­nustei­ta asua (tarpeet­toman) isos­sa asunnossa.

         Ei var­maan uusia kannusteita.

3. Onko tämä nopeaa kasvua? Siis 10000 asukas­ta alueelle, joka on saman kokoinen kuin Sak­san 10 suur­in­ta kaupunkia yhteensä!

   Vastaa

   1. AV:
      Onko tämä nopeaa kasvua? Siis 10000 asukas­ta alueelle, joka on saman kokoinen kuin Sak­san 10 suur­in­ta kaupunkia yhteensä!

      20 000 henkeä vuodessa on ihan kohtu­ulli­nen vauhti 5.5 miljoo­nan asukkaan maassa.

      Vastaa

      1. Sepi: 20 000 henkeä vuodessa on ihan kohtu­ulli­nen vauhti 5.5 miljoo­nan asukkaan maassa.

         Seudun kasvus­ta tulee 20% syn­tyvyy­destä, 40% koti­maan muu­tos­ta ja 40% ulkomailta.

      2. JY:

         Seudun kasvus­ta tulee 20% syn­tyvyy­destä, 40% koti­maan muu­tos­ta ja 40% ulkomailta.

         Syn­tyvyy­den sijaan oikeampi ter­mi olisi tuos­sa tapauk­ses­sa var­maan kuolleisu­us — ottaen huomioon nykyisen erit­täin alhaisen syn­tyvyy­den. Kokon­aishedelmäl­lisyys­luku alueel­la on alle puoli­toista. Syn­tynei­den määrä on kuollei­den määrää suurem­pi lähin­nä sik­si, että pk-seudun väestörak­en­teessa on täl­lä het­kel­lä niin vähän ikään­tyneitä. Ikään­tyneet ovat keskit­tyneet mm. itä-Suomen ja Lapin väestörak­en­teeseen, ja kuolemat tilas­toitu­vat Suomes­sa täl­lä het­kel­lä sik­si eri­tyis­es­ti niihin osi­in maa­ta. Koko maan tasol­la syn­tynei­den määrä alit­taa kuollei­den määrän. Vuon­na 2018 Suomeen syn­tyi 47 577 las­ta. Suomen väk­iluku vuo­den 2018 lopus­sa oli 5 517 919, eli pitkäl­lä tähtäimel­lä tuol­laisil­la syn­tynei­den las­ten luvuil­la väestön määrän ennal­laan pysymi­nen edel­lyt­täisi sitä, että väestö eläisi ikäkeskiar­vona lask­ien 116 vuotta.

      3. Sepi: 20 000 henkeä vuodessa on ihan kohtu­ulli­nen vauhti 5.5 miljoo­nan asukkaan maassa.

         Tuol­la pros­en­tu­aalisel­la kasvu­vauhdil­la päästäisi­in tuskin edes top 50:n Yhdys­val­lois­sa ja pohjo­is­maiset ver­rokit menevät nekin heit­tämäl­lä ohi.
         Suomen kehi­tys näyt­tää seu­raa­van muu­ta itä-Euroop­paa 10 vuo­den viiveel­lä: Talous muut­tuu ulko­mais­ten yhtiöi­den tytäry­htiö ja alku­tuotan­toper­ife­ri­ak­si, pikkukaupun­git tyh­jenevät pari­in suurem­paan kaupunki­in ja koulutet­tu väki muut­taa ulko­maille. Sit­ten ihme­tel­lään kun poli­it­tiset tuuletkin seu­raa­vat samaa kehi­tyskaar­ta, jos­sa van­hempi väestö jar­rut­taa muu­tos­ta kynsin ham­pain ja nuorem­mat katso­vat ulkomaille.

      4. AV: Tuol­la pros­en­tu­aalisel­la kasvu­vauhdil­la päästäisi­in tuskin edes top 50:n Yhdys­val­lois­sa ja pohjo­is­maiset ver­rokit menevät nekin heit­tämäl­lä ohi.
         Suomen kehi­tys näyt­tää seu­raa­van muu­ta itä-Euroop­paa 10 vuo­den viiveel­lä: Talous muut­tuu ulko­mais­ten yhtiöi­den tytäry­htiö ja alku­tuotan­toper­ife­ri­ak­si, pikkukaupun­git tyh­jenevät pari­in suurem­paan kaupunki­in ja koulutet­tu väki muut­taa ulko­maille. Sit­ten ihme­tel­lään kun poli­it­tiset tuuletkin seu­raa­vat samaa kehi­tyskaar­ta, jos­sa van­hempi väestö jar­rut­taa muu­tos­ta kynsin ham­pain ja nuorem­mat katso­vat ulkomaille.

         Kuvailit juuri EU:n toim­intaidean, keskiset suuret EU-maat nielai­se­vat suurim­man osan koulute­tus­ta ja muuten kyvykkäästä työvoimas­ta vapaan liikku­vu­u­den ansios­ta, mut­ta samaan aikaan per­ife­ri­aan jää vain alku­tuotan­to, sekä mata­lan tai olemat­toman tuot­tavu­u­den väestö. Suo­mi itsessään on ollut pääasi­as­sa alku­tuotan­non ja mata­lan jalostusas­teen tuotan­non maa (yli 50% täl­läkin het­kel­lä) koko teol­lisu­u­den ole­mas­saolon ajan, tämän näkee tilas­toista mut­ta jostain syys­tä Suomes­sa halu­taan kuvitel­la että vien­timme on pääasi­as­sa korkean jalostusas­teen tuot­tei­ta. Suomes­sa tapah­tu­va tuotan­to jon­ka vien­ti suun­tau­tuu pääasi­as­sa EU:n sisälle ei pysty mitenkään kil­paile­maan kes­ki-euroop­palaisen tuotan­non kanssa kos­ka logis­ti­ik­ka ja kul­je­tus mak­sa­vat niin paljon, ja tämä ongel­ma tulee pahen­e­maan lähi­t­ule­vaisu­udessa kun EU:ssa ale­taan kun­nol­la vään­täämään Suomen näppe­jä hiiliveroruuvipenkissä.

         Mainit­se­masi tytäry­htiö eli kon­serni­lainakikkailu on sekin EU:n perusideoita vaik­ka ei sitä mihinkään ole suo­raan kir­joitet­tu. Kevääl­lä kasaan puuhail­tu EU veronkier­ron estämisen paket­ti näitä kon­serni­lain­o­ja vas­taan on ham­paa­ton (30% kokon­ais­li­ike­vai­h­dos­ta saa mak­simis­saan olla kon­serni­lain­o­jen lyhen­nyk­siä näin nopeasti ulko­muis­tista, eli yhä val­tavasti) ja tämänkin toim­intaan saat­ta­mi­nen vaati vielä että jokainen EU:n jäsen säätää lain voimaan. Eli mitään ei tapah­du vaan Hol­lan­ti, Irlan­ti ja Lux­em­bourg saa­vat jatkaa ‘veroparati­i­seina’. Mik­sei tälle ole tehty mitään? Siel­lähän keikkui Lux­em­bour­gin ex-talous­min­is­teri ja ex-päämin­is­teri Jean-Claude Junck­er EU-komis­sion puheen­jo­hta­jana vaikut­ta­mas­sa. Tästä Timo Soinikin veis­teli vuosia sit­ten että Puk­ki kaal­i­maan var­ti­jana, mut­ta kukas nyt pop­ulis­tia kuun­telee, tärkein­tä on saa­da ‘pätevät’ henkilöt jot­ka tun­te­vat oikeat henkilöt EU:n johtopaikoille.

         Mut­ta nyt minäkin olen ilkeä pop­ulisti kun kri­ti­soin EU:n epäko­htia, näin­hän se Eli­itin pop­ulis­mi-syytös logi­ik­ka toimii, tarkoi­tus on vain lin­ja­ta kri­ti­ik­ki sel­l­aisek­si puskista huuteluksi.

      5. Jos meil­lä ei olisi vapai­ta sisä­markki­noi­ta, miten luulisit käyvän Suomelle tul­limuurien ja pro­tek­tion­is­tis­ten kau­panestei­den estäessä vien­timme? Suo­mi on hyö­tynyt val­tavasti integraatiosta. 

      6. Stadist: Kuvailit juuri EU:n toim­intaidean, keskiset suuret EU-maat nielai­se­vat suurim­man osan koulute­tus­ta ja muuten kyvykkäästä työvoimas­ta vapaan liikku­vu­u­den ansios­ta, mut­ta samaan aikaan per­ife­ri­aan jää vain alku­tuotan­to, sekä mata­lan tai olemat­toman tuot­tavu­u­den väestö. Suo­mi itsessään on ollut pääasi­as­sa alku­tuotan­non ja mata­lan jalostusas­teen tuotan­non maa (yli 50% täl­läkin het­kel­lä) koko teol­lisu­u­den ole­mas­saolon ajan, tämän näkee tilas­toista mut­ta jostain syys­tä Suomes­sa halu­taan kuvitel­la että vien­timme on pääasi­as­sa korkean jalostusas­teen tuot­tei­ta. Suomes­sa tapah­tu­va tuotan­to jon­ka vien­ti suun­tau­tuu pääasi­as­sa EU:n sisälle ei pysty mitenkään kil­paile­maan kes­ki-euroop­palaisen tuotan­non kanssa kos­ka logis­ti­ik­ka ja kul­je­tus mak­sa­vat niin paljon, ja tämä ongel­ma tulee pahen­e­maan lähi­t­ule­vaisu­udessa kun EU:ssa ale­taan kun­nol­la vään­täämään Suomen näppe­jä hiiliveroruuvipenkissä.

         Mainit­se­masi tytäry­htiö eli kon­serni­lainakikkailu on sekin EU:n perusideoita vaik­ka ei sitä mihinkään ole suo­raan kir­joitet­tu. Kevääl­lä kasaan puuhail­tu EU veronkier­ron estämisen paket­ti näitä kon­serni­lain­o­ja vas­taan on ham­paa­ton (30% kokon­ais­li­ike­vai­h­dos­ta saa mak­simis­saan olla kon­serni­lain­o­jen lyhen­nyk­siä näin nopeasti ulko­muis­tista, eli yhä val­tavasti) ja tämänkin toim­intaan saat­ta­mi­nen vaati vielä että jokainen EU:n jäsen säätää lain voimaan. Eli mitään ei tapah­du vaan Hol­lan­ti, Irlan­ti ja Lux­em­bourg saa­vat jatkaa ‘veroparati­i­seina’. Mik­sei tälle ole tehty mitään? Siel­lähän keikkui Lux­em­bour­gin ex-talous­min­is­teri ja ex-päämin­is­teri Jean-Claude Junck­er EU-komis­sion puheen­jo­hta­jana vaikut­ta­mas­sa. Tästä Timo Soinikin veis­teli vuosia sit­ten että Puk­ki kaal­i­maan var­ti­jana, mut­ta kukas nyt pop­ulis­tia kuun­telee, tärkein­tä on saa­da ‘pätevät’ henkilöt jot­ka tun­te­vat oikeat henkilöt EU:n johtopaikoille.

         Mut­ta nyt minäkin olen ilkeä pop­ulisti kun kri­ti­soin EU:n epäko­htia, näin­hän se Eli­itin pop­ulis­mi-syytös logi­ik­ka toimii, tarkoi­tus on vain lin­ja­ta kri­ti­ik­ki sel­l­aisek­si puskista huuteluksi.

         Ei per­ifer­ian tarvitse taan­tua mikäli per­ife­ria ymmärtää muut­tua taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si. Hyvänä esimerkkinä Euroopas­sa on Skot­lanti. Skot­lanti on paljon edel­lä mui­ta Euroopan per­ife­ri­oi­ta. Skot­lannis­sa on hyviä yliopis­tokaupunke­ja (Glas­gow ja Edin­burgh) ja siel­lä on huo­mat­tavasti parem­pi koulu­tus poli­ti­ik­ka kuin jopa etelässä eli Englan­nis­sa. Skot­lannin väestö ei ole laskenut vaan nous­sut. Osit­tain myös maa­han­muu­ton takia. Skot­lanti on jopa paljon edel­lä mui­ta aluei­ta koko man­ner ‑Bri­tan­ni­as­sa. Skot­lanti äänesti ylivoimais­es­ti vuon­na 2016 Euroopan union­in jäsenyy­den puoles­ta. Skot­lanti onkin brex­it kar­tal­la oma saareke. Mik­si Skot­lanti näkee tule­vaisu­u­den Euroopan unionis­sa? Kos­ka Skot­lanti on ollut aina edis­tyk­selli­nen kuin muu osa alueet Bri­tan­ni­as­sa. Skot­lanti on mainio esimerk­ki siitä että per­ife­ria voi men­estyä kan­sain­välisessä kil­pailus­sa. Suomes­sa Uusi­maa ja Ahve­nan­maa ovat men­estyneet hyvin ja maakun­tien ero ei ole elin­ta­son ver­tailus­sa mitenkään eri­tyisen suuri. Toinen iso saari Itämerel­lä eli Got­lanti on Ruotsin köy­hin maakun­ta toisin kuin Ahvenanmaa.

      7. Rahul Somani: Ei per­ifer­ian tarvitse taan­tua mikäli per­ife­ria ymmärtää muut­tua taloudel­lis­es­ti kannattavaksi.

         Joo. Ja pan­naan tohon sit­ten ne mm. Oden hinkua­vat lentoverot päälle ja avot, johan me per­ife­ri­at taan­nu­taankin taas. Joten ole kan­sain­vä­li­nen ja äänestä vihre­itä — mut­ta ole jär­ki-ihmi­nen, niin äänestätkin jotain aivan muuta. 

         Ja mor­jes siit­tä sit­ten. Takas nk. omis­dystopi­aan goisaa­maan rauhas­sa. Joten sössöt­täkää te politruk­it nol­lahi­ilestä, mua ei kiin­nos­ta. S!

      8. Mau­r­izio: Joo. Ja pan­naan tohon sit­ten ne mm. Oden hinkua­vat lentoverot päälle ja avot, johan me per­ife­ri­at taan­nu­taankin taas. Joten ole kan­sain­vä­li­nen ja äänestä vihre­itä – mut­ta ole jär­ki-ihmi­nen, niin äänestätkin jotain aivan muuta. 

         Ei per­ifer­ian tarvitse nimeno­maan taan­tua jos siel­lä ymmär­retään että val­tion tuki ei ole lop­ulli­nen ratkaisu. Toki mon­et per­ife­ri­at ovat saa­neet val­tion tukea elinkei­noelämän kehit­tämiseen mut­ta se ei ole keskit­tänyt yhden elinkeinon varaan kuten Suomes­sa on käyny lähin­nä maa-ja met­sä­te­ol­lisu­u­den kohdal­la. Skot­lannis­sa on kan­sain­välisiä yliopis­to­ja kuten Edin­burgh ja Glas­gow jonne tul­laan opiskele­maan myös etelästä (Englan­nista). Skot­lanti­lainen kan­sain­välisyys on onnis­tunut luo­maan hyviä tulok­sia Skot­lanti­in. Edin­burgh ja Glas­gow ovat kaupunkeina hyvin eri­laisia kuin muut Bri­tann­ian kaupun­git pait­si Lon­too. Edin­burgh on myös kaupun­ki johon muute­taan myös Lon­toos­ta kos­ka asun­non hin­nat ovat siel­lä halvem­pia mut­ta myös sen takia että Edin­burgh myös tar­joaa laadukkai­ta kult­tuuri ja vapaa-ajan viet­to mah­dol­lisuuk­sia ja lisäk­si Skot­lannin koulu­tus­poli­ti­ik­ka on toisen­laista kuin Englan­nin. Per­ife­ri­ana Skot­lanti on pär­jän­nyt paljon parem­min kuin esimerkik­si Englan­nin kyl­jessä sijait­se­va Wales.

      9. Rahul Somani: Ei per­ifer­ian tarvitse taan­tua mikäli per­ife­ria ymmärtää muut­tua taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si. Hyvänä esimerkkinä Euroopas­sa on Skot­lanti. Skot­lanti on paljon edel­lä mui­ta Euroopan per­ife­ri­oi­ta. Skot­lannis­sa on hyviä yliopis­tokaupunke­ja (Glas­gow ja Edin­burgh) ja siel­lä on huo­mat­tavasti parem­pi koulu­tus poli­ti­ik­ka kuin jopa etelässä eli Englan­nis­sa. Skot­lannin väestö ei ole laskenut vaan nous­sut. Osit­tain myös maa­han­muu­ton takia. Skot­lanti on jopa paljon edel­lä mui­ta aluei­ta koko man­ner ‑Bri­tan­ni­as­sa. Skot­lanti äänesti ylivoimais­es­ti vuon­na 2016 Euroopan union­in jäsenyy­den puoles­ta. Skot­lanti onkin brex­it kar­tal­la oma saareke. Mik­si Skot­lanti näkee tule­vaisu­u­den Euroopan unionis­sa? Kos­ka Skot­lanti on ollut aina edis­tyk­selli­nen kuin muu osa alueet Bri­tan­ni­as­sa. Skot­lanti on mainio esimerk­ki siitä että per­ife­ria voi men­estyä kan­sain­välisessä kil­pailus­sa. Suomes­sa Uusi­maa ja Ahve­nan­maa ovat men­estyneet hyvin ja maakun­tien ero ei ole elin­ta­son ver­tailus­sa mitenkään eri­tyisen suuri. Toinen iso saari Itämerel­lä eli Got­lanti on Ruotsin köy­hin maakun­ta toisin kuin Ahvenanmaa. 

         Min­ulle ei nyt ihan selvin­nyt mil­lä mit­tar­il­la ja miten Skot­lanti täl­lä het­kel­lä menestyy?

         Wikipedi­an perus­teel­la lähin ver­tailuko­h­ta Skot­lannin taloudelle on Nor­ja, öljys­tä johtuen. Nor­jakin tosin pär­jän­nyt ihan kivasti vaik­ka ei ole osa EU:ta, mis­täköhän tämä johtuu, tämäkin on var­maan EU:n ansiota?

      10. Nor­ja on käuytän­nössä EU:n jäsen mut­ta ilman äänioikeut­ta. Ehtona sisä­markki­noille pääsyyn se joutuu hyväksymään jok­seenkin kaik­ki EU-direk­ti­iv­it, jota toimite­taan sille faksi­na. Nor­jan on EU:n suurimpia net­tomak­sajia suh­teessa asukasluku­un. Bri­tan­nia on siir­tymässä sisä­markki­noiden ulkop­uolelle, jol­loin se on aivan eri ase­mas­sa kuin Norja.

      11. Osmo Soin­in­vaara:
          Nor­ja on käuytän­nössä EU:n jäsen mut­ta ilman äänioikeut­ta. Ehtona sisä­markki­noille pääsyyn se joutuu hyväksymään jok­seenkin kaik­ki EU-direk­ti­iv­it, jota toimite­taan sille faksi­na. Nor­jan on EU:n suurimpia net­tomak­sajia suh­teessa asukasluku­un. Bri­tan­nia on siir­tymässä sisä­markki­noiden ulkop­uolelle, jol­loin se on aivan eri ase­mas­sa kuin Norja.

          Sisä­markki­noille pääsee mikäli hyväksyy kaik­ki neljä vapaut­ta. Tavaroiden, palvelu­iden, pääo­man ja liikku­vu­u­den. Nor­jan mallia on tar­jot­tu Bri­tan­ni­alle mut­ta se ei käynyt brex­itin kan­nat­ta­jille. Nor­jaa ei sido esimerkik­si EU:n yhteinen maat­alous­poli­ti­ik­ka tai ulkopoli­ti­ik­ka mut­ta sisä­markki­noiden sään­nöt ovat ain­oa mikä sitä sitoo. Islanti on myös sisä­markkin­nois­sa. Sveit­si ei ole mut­ta sil­lä on vapaakaup­pa­sopimus EU:n kanssa mut­ta siihen ei esimerkik­si kuu­luu Sveitsin pankkisek­tori. Sveitsin pankkisek­tori on joutunut tämän takia sijoit­ta­maan itsen­sä ympäri Euroop­paa muun muas­sa Lon­tooseen ja Frank­fur­ti­in mut­ta se ei voi esimerkik­si Zürichistä käsin toimia vapaasti sisä­markki­noiden sisäl­lä kos­ka sopimus­ta ei ole päästy yksimielisyy­teen. Nor­jan kansalaiset ovat myös samas­sa ase­mas­sa kuin muiden EU maid­en. Sveit­sil­lä on tässä kohtaa Euroopan tullili­iton jäsen yhdessä Turkin kanssa. Bri­tan­ni­alle on tar­jot­tu eri­laisia malle­ja mut­ta Bri­tan­nia ei ole niihin suos­tunut. Nor­jal­la ei äänioikeut­ta sisä­markki­noiden sään­töi­hin mut­ta Nor­ja osal­lis­tuu sisä­markki­noi­ta koske­vi­in koordi­noin­ti­in ilman äänioikeut­ta mikäli sisä­markki­noi­ta laa­jen­netaan tai niitä uudelleen suun­nitel­laan. Ain­os­taan Nor­ja voi vaikut­taa sen omaan sisä­markki­na sopimuk­seen. Siihen kuitenkin tarvi­taan kaikkien muiden sisä­markki­na­maid­en suos­tu­mus­ta yksimielisesti.

      12. Osmo Soin­in­vaara:
          Nor­ja on käuytän­nössä EU:n jäsen mut­ta ilman äänioikeut­ta. Ehtona sisä­markki­noille pääsyyn se joutuu hyväksymään jok­seenkin kaik­ki EU-direk­ti­iv­it, jota toimite­taan sille faksi­na. Nor­jan on EU:n suurimpia net­tomak­sajia suh­teessa asukasluku­un. Bri­tan­nia on siir­tymässä sisä­markki­noiden ulkop­uolelle, jol­loin se on aivan eri ase­mas­sa kuin Norja.

          Voisitko sel­ven­tää tapah­tuuko Bri­tann­ian siir­tymi­nen sisä­markki­noiden ulkop­uolelle jonkin­laise­na Bri­tann­ian omana päätök­senä, vai onko kyseessä EU:n puolelta tule­va pain­os­tus- tai sortotoiminta?
          Kuin­ka paljon Sveit­si mak­saa pääsys­tään EU:n sisämarkkinoille?
          https://blogs.lse.ac.uk/brexit/2016/07/20/how-much-do-non-eu-countries-give-up-for-access-to-the-single-market-more-than-brexiteers-will-like/
          Aika vähän näyt­tää mak­sa­van, toki ymmär­rän hyvin että EU alka­isi käyt­tämään taloudel­lista voimapoli­ti­ikkaa Bri­tan­ni­aa kohtaan ihan vain kostamisen ilosta.

      13. Par­la­ment­ti hylkäsi Bri­tan­ni­alle neu­votel­lun sopimuk­sen. Britit eivät myöskään hyväksy sisä­markki­noiden sään­töjä, jot­gen on vähän vaikeaa.

      14. Osmo Soin­in­vaara:
          Par­la­ment­ti hylkäsi Bri­tan­ni­alle neu­votel­lun sopimuk­sen. Britit eivät myöskään hyväksy sisä­markki­noiden sään­töjä, jot­gen on vähän vaikeaa.

          Bri­tann­ian hal­li­tus ei päässyt yksimielisyy­teen There­sa Mayn ns. Che­quers suun­nitel­mas­ta. Boris John­son ja David Davis ja William Hague ero­si­vat hal­li­tuk­ses­ta. Sen jäl­keen par­la­ment­ti hylkäsi sopimuk­sen. Mitä Bri­tan­nia alus­sa heti neu­vot­telu­iden alka­misa­janko­htana lähti aja­maan oli ns. eri­tyis­suhdet­ta (spe­cial rela­tion­ship) jota ei ole EU:n sisä­markki­na sopimuk­sis­sa kir­jat­tu. Sel­l­aista kuin eri­tyis­suhdet­ta ei vain ole. Bri­tan­nia yrit­ti kopla­ta saman­laisen suh­teen EU:n kanssa kuin sil­lä on ollut Yhdys­val­tain kanssa toisen maail­man­so­dan jäl­keen. Ran­s­ka ja Sak­sa eivät kuitenkaan täl­laiseen suh­teeseen halua men­nä kos­ka houku­tus muille EU: jäsen­maille se olisi hyvä tekosyy lähteä EU:n poli­it­tis­es­ta ytimestä mut­ta jäädä sisä­markki­noille niin että he sai­vat eri­tyisko­htelua esimerkik­si maa­han­muu­tos­ta EU:n alueelta ja maat­aloudessa. Täl­laisia mai­ta olisi toden­näköis­es­ti Tan­s­ka, , Ruot­si, Suo­mi, Itä­val­ta ja Irlan­ti. Ne jot­ka liit­tyivät EU:hun 1973 ja 1995. Mut­ta ei esimerkik­si Unkari, Puo­la, Roma­nia, Bul­gar­ia, Tšek­ki, Slo­va­kia tai Baltianmaat.

      15. Stadist: Voisitko sel­ven­tää tapah­tuuko Bri­tann­ian siir­tymi­nen sisä­markki­noiden ulkop­uolelle jonkin­laise­na Bri­tann­ian omana päätök­senä, vai onko kyseessä EU:n puolelta tule­va pain­os­tus- tai sortotoiminta?
          Kuin­ka paljon Sveit­si mak­saa pääsys­tään EU:n sisämarkkinoille?
          https://blogs.lse.ac.uk/brexit/2016/07/20/how-much-do-non-eu-countries-give-up-for-access-to-the-single-market-more-than-brexiteers-will-like/
          Aika vähän näyt­tää mak­sa­van, toki ymmär­rän hyvin että EU alka­isi käyt­tämään taloudel­lista voimapoli­ti­ikkaa Bri­tan­ni­aa kohtaan ihan vain kostamisen ilosta.

          Nor­ja on osa sisä­markki­noi­ta mut­ta Sveit­si ei ole. Sveit­sil­lä on bilate­traaliset sopimuk­set EU:n kanssa vapaas­takau­pas­ta. Johon ei kuu­lu maat­alous tai Sveitsin finanssialan. Teol­lisu­us ja palve­lut kuu­lu­vat lisäk­si Sveit­sil­lä on sopimus siitä että sveit­siläiset saa­vat vapaasti liikkua EU:n alueel­la. Ain­oa poikkeus Sveit­sil­lä on se että siel­lä on esimerkik­si teleli­iken­teessä toiset sään­nöt. Myös maat­aloudessa ja sveit­siläiset elin­tarvikkeet kuten juus­to ovat kalli­impia kuin muiden ETA maid­en kos­ka niistä per­itään tul­lia erikseen.Monissa EU ohjelmis­sa kuten yliopis­tol­lisi­in tutkimuk­si­in jot­ka ovat EU:n rahoit­tamia niin Nor­ja ja Sveit­si mak­sa­vat niistä vuodessa oman osuuten­sa. Bri­tan­nia olisi halun­nut jäädä niihin mut­ta ilman mak­sua. EU:ssa on myös tieteel­lis-tek­nol­o­gisia ja kult­tuuris-ped­a­gogisia yhteistyö han­kkei­ta joi­ta rahoite­taan EU:n bud­jetista. Näi­hin han­kkeisi­in voi muutkin kuin EU maat osal­lis­tua tosin ne mak­sa­vat erik­seen. Neu­vot­telu kysymys.

      16. Stadist: Min­ulle ei nyt ihan selvin­nyt mil­lä mit­tar­il­la ja miten Skot­lanti täl­lä het­kel­lä menestyy?

          Wikipedi­an perus­teel­la lähin ver­tailuko­h­ta Skot­lannin taloudelle on Nor­ja, öljys­tä johtuen. Nor­jakin tosin pär­jän­nyt ihan kivasti vaik­ka ei ole osa EU:ta, mis­täköhän tämä johtuu, tämäkin on var­maan EU:n ansiota?

          Skot­lanti on itse­hallinnon takia pär­jän­nyt paljon parem­min kuin esimerkik­si Wales. Pohjois-Englan­ti ja Wales ovat teol­lisu­u­den takia taan­tuneet . Skot­lannis­sa on öljyä mut­ta heil­lä ei ole Nor­jan mallin mukaista rahas­toa. Lon­too tilit­tää öljy tulot suo­raan val­tion­bud­jet­ti­in mut­ta Bri­tann­ian val­tion­va­rain­min­is­teri tasoit­taa sen Skot­lannille. Skot­lannis­sa on myös hyviä yliopis­tokaupunke­ja joil­la on hyvä maine. Skot­lannis­sa on paljon kan­sain­välis­es­ti men­estyviä yri­tyk­siä. Lähin­nä niiden koti­paik­ka on Edin­burgh tai Glas­gow. Suosit­te­len käyt­tämään Skot­lannis­sa. Edin­burgh on ihan eri­lainen kuin muut Bri­tann­ian kaupun­git kuten Liv­er­pool, Man­ches­ter, Birm­ing­ham. Nor­ja ei ole EU:n jäsen mut­ta Nor­ja on Euroopan talousalueen (ETA:n) jäsen joka tarkoit­taa sisä­markki­noi­ta. Nor­jan talous on myös riip­pu­vainen kalas­tuk­ses­ta. Nor­jan talous ei ole kovinkaan teol­lisu­us vetoinen vaan perus­tuu luon­non­va­roi­hin. Nor­jaa voisi ver­ra­ta Sau­di-Ara­bi­aan erona on se että Nor­jas­sa on hyvin korkea vero­tus ja elinkeino on vapautet­tu. Sau­di-Ara­bi­as­sa näin ei ole. Skot­lanti­lais­ten enem­mistö äänesti 2016 EU:ssa pysymisen puoles­ta. Aberdeenis­sa on suuri öljy jalosta­mo. Skot­lanti esimerkik­si halusi liit­tyä EU:hun mut­ta ei NATO:oon. Toisin kuin Nor­ja joka on NATO:n jäsenvaltio.

      17. Stadist: Mainit­se­masi tytäry­htiö eli kon­serni­lainakikkailu on sekin EU:n perusideoita vaik­ka ei sitä mihinkään ole suo­raan kirjoitettu. 

          Tähän olisi ole­mas­sa help­po ratkaisu, jota ei tarvitse edes koordi­noi­da EU:n tasol­la. Pois­te­taan kaikkien korko­jen vähen­nysoikeus yhteisöveros­ta. Sen jäl­keen ei paljon lain­oil­la kikkail­la. Lisähyö­tynä se aset­taisi velka­ra­hoituk­sen samalle viivalle oman pääo­man muo­toisen rahoituk­sen kanssa. Mieluiten voitaisi­in samal­la vielä tehdä investoin­neista vähennyskelpoisia.

      18. Jos korot tehdään yhteisövero­tuk­ses­sa vähen­nyskelvottgomik­si, ne tule­vat verote­tuik­si kah­teen ker­taan, kop­s­ka ne ovat vas­taavasti tuloa velko­jal­la, esimerkik­si pankil­la. Osinko­jen osalta­han tämä kaksinker­tainen vero­tus on pääosin estet­ty, kun omis­ta­jana on toinen yri­tys, miin kuin yleen­sä on, mut­ta ei kun omis­ta­jana on kotitalous.

      19. Osmo Soin­in­vaara: Jos korot tehdään yhteisövero­tuk­ses­sa vähen­nyskelvottgomik­si, ne tule­vat verote­tuik­si kah­teen ker­taan, kop­s­ka ne ovat vas­taavasti tuloa velko­jal­la, esimerkik­si pankilla.

          Var­maan koroille voisi tehdä saman kuin osin­goillekin eli esim, jos yri­tys omis­taa yli 10% pörssiyri­tyk­ses­tä, voisi siltä yri­tyk­seltä tule­vat sekä korote että osin­got olla verot­to­mia (ja lis­taa­mat­tomista yhtiöistä yhtiöille sit­ten kai aina).

          Tämä CFT-tyyp­pinen yhteisövero­han ei ole min­un keksin­töäni vaan se tulee ihan talousti­eteil­i­jöiltä, joten jokin järkevä ratkaisu lie­nee ole­mas­sa. Alla link­ki Aka­teemisen talous­blo­gin kir­joituk­seen, joskin siinä ei taidet­tu tätä nimeno­maista ongel­maa puitu. Myös Mir­rlees Reviessä on puhut­tu täl­laisen veron puolesta.

          http://blog.hse-econ.fi/?p=7813

4. Airbnb:stä ja vas­taav­ista olisi todel­lakin hyvä saa­da kun­non tilas­tot. Niiden osu­us taitaa olla merkit­tävä Helsin­gin keskustassa.

   Vastaa

   1. Mikko H:
      Airbnb:stä ja vas­taav­ista olisi todel­lakin hyvä saa­da kun­non tilas­tot. Niiden osu­us taitaa olla merkit­tävä Helsin­gin keskustassa.

      Ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta saa­da mitenkään kurant­tia tilas­toa, kos­ka suures­sa viisaudessamme tyrimme talonkir­jat. Kun tähän yhdis­tetään hölmöi­ly siirtää henkikir­jat seu­rakun­nil­ta mais­traateille, emme edes tiedä, ketä Suomes­sa asuu. Mon­es­sa muus­sa maas­sa nos­tet­taisi­in käsi ylös virheen merkik­si ja palat­taisi­in toimi­vaan käytän­töön. Suomes­sa se ei ole tapana.

      Vastaa

      1. Kalle: Ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta saa­da mitenkään kurant­tia tilas­toa, kos­ka suures­sa viisaudessamme tyrimme talonkir­jat. Kun tähän yhdis­tetään hölmöi­ly siirtää henkikir­jat seu­rakun­nil­ta mais­traateille, emme edes tiedä, ketä Suomes­sa asuu. Mon­es­sa muus­sa maas­sa nos­tet­taisi­in käsi ylös virheen merkik­si ja palat­taisi­in toimi­vaan käytän­töön. Suomes­sa se ei ole tapana.

         En tiedä miten ajat­telit talon- ja kirkonkir­jo­jen aut­ta­van tässä tapauk­ses­sa. Airbnb:llä itsel­lään kuitenkin olisi valmi­ina aivan täy­delli­nen, reaali­aikainen tilas­to. Enää EU:n pitäisi velvoit­taa Airbnb jaka­maan se vira­nomaisille. Tämän edis­tämisek­si kymme­nen euroop­palaista kaupunkia esit­ti taan­noin yhteisen vetoomuk­sen EU:lle.

      2. theta: En tiedä miten ajat­telit talon- ja kirkonkir­jo­jen aut­ta­van tässä tapauk­ses­sa. Airbnb:llä itsel­lään kuitenkin olisi valmi­ina aivan täy­delli­nen, reaali­aikainen tilas­to. Enää EU:n pitäisi velvoit­taa Airbnb jaka­maan se vira­nomaisille. Tämän edis­tämisek­si kymme­nen euroop­palaista kaupunkia esit­ti taan­noin yhteisen vetoomuk­sen EU:lle.

         Tässäkin asi­as­sa osa ongel­maa on EU itse. Ensin­näkin EU:n sään­tö­jen mukaan sosi­aal­ista asum­ista saa vain tukea köy­hille, muuten se on EU:n näke­myk­sen mukaan markki­noi­ta vääristävää. Toisin sanoen EU ajaa asun­tomarkki­noil­la pääosin vapaiden markki­noiden peri­aatet­ta. Epä­selvää on tosin vieläkin kuin­ka riit­tävä rak­en­t­a­mi­nen ja hin­takuri saadaan toteutet­tua vapail­la markki­noil­la, asun­not ovat kuitenkin tuote joka on läh­es kroonis­es­ti aina enem­män tai vähem­män väärässä paikas­sa eikä sijain­tia pysty muut­ta­maan. Asun­tomarkki­noil­la on myös yleinen markki­namekanis­mi jos­sa rajalli­nen epäaktiivisuus/passiivisuus/‘maltti’ kaikkien tuot­ta­jien puoles­ta johtaa kaikille tuot­ta­jille posi­ti­iviseen lop­putu­lok­seen niin kauan kuin kaupun­ki kas­vaa orgaanis­es­ti, kuten Helsin­ki nyt kun kysyn­tä näyt­tää ole­van kroonis­es­ti suurem­paa tarjonta/tuotanto ja kaupun­gin asun­to­va­je men­neiltä vuosil­ta on arvioitu jopa 10 000 asun­non kokoisek­si jois­sain lähteis­sä. Eli tuot­ta­jat pystyvät har­joit­ta­maan kart­te­limaista toim­intaa ilman mitään todel­lisia sopimuk­sia, riit­tää vain että kaik­ki toim­i­jat ymmärtävät kuvion (joka ei edes ole mon­imutkainen) eikä kukaan lähde yrit­tämään mitään järkyt­täviä irtiot­to­ja markkinaosuudessa.

         Toinen ongel­ma vapaiden markki­noiden ja asun­to­jen kanssa on se että asun­not ovat suurim­malle osalle ihmi­sistä vält­tämät­tömyys. Täl­löin yleinen hin­tata­so määräy­tyy karkeasti osta­jien ostovoiman medi­aanin alueel­la (toki ns. hal­vat ja kalli­it ovat omis­sa seg­menteis­sään), mut­ta lop­putu­lok­se­na kaik­ki keil­lä on enem­män rahaa (sijoit­ta­jat, rahas­tot) pää­sevät hel­posti markki­noille varsinkin nykyisessä globaalis­sa matal­ien korko­jen epä­var­mas­sa tilanteessa asun­not ovat melko tur­valli­nen sijoi­tusko­hde. Ylimääräistä rahaa on markki­noil­la pil­vin pimein (kiitos keskus­pankkien kvan­ti­tati­ivisen elvy­tyk­sen), pörssit ovat pitkän ajan huipuis­saan ja monien val­tioiden velka­kir­jo­jen reaa­liko­rot ovat negati­iviset. Suomes­sa tämä ongel­ma ei ole toteu­tunut ilmeis­es­ti merkit­tävästi, mut­ta esim. Sak­sas­sa ja Tsekissä asun­to­jen hin­nat ovat nousseet hur­jaa vauh­tia, nopeam­min kuin kes­ki- tai medi­aa­ni­palkat ja tämän on arvioitu johtu­van pääasi­as­sa sijoit­ta­jista. Tosin olisi ehkä syytä miet­tiä ja valmis­tau­tua siihen miten suur­pääo­man vyörymistä Suomen asun­tomarkki­noille voidaan tarpeen tullen hidas­taa, esim. eri­laisin veropäätöksin joil­la asun­noista tehdään vähem­män houkut­tele­via sijoi­tusko­htei­ta. Hie­man irvokkaasti nykypäivänä on täysin ok rajoit­taa kansalais­ten ja kulut­ta­jien ostovoimaa ja lainan­ot­tamista mielin määrin mut­ta samaan aikaan suur­pääo­man toimia tai liikkeitä ei saa mitenkään estää tai rajoit­taa. Meille on luo­tu jär­jestelmä mis­sä Raha on vain tärkeäm­pää kuin kaik­ki muu.

         Nämä ongel­mat kietoutu­vat tiivis­tii yhteen AirBnB-toimin­nan kanssa, ne keil­lä on ylimääräistä pääo­maa han­kki­vat asun­to­ja ja vuokraa­vat niitä sit­ten eteen­päin vuokra­markki­noille (tämänkin ilmiön ‘posi­ti­ivi­su­ud­es­ta voi kiis­tel­lä kun mon­et vuokranan­ta­jat korot­ta­vat vuokria 1,5–2% joka vuosi riip­pumat­ta todel­li­sista kulu­jen nousus­ta) tai AirBnB-toim­intaan. AirBnB-toim­inta pois­taa asun­to­ja markki­noil­ta. Näyt­tää kuitenkin siltä että EU:ssa usko vapaisi­in markki­noi­hin ja se ettei asum­ista pide­tä peru­soikeutena varmis­taa ettei mitään merkit­täviä toimen­piteitä tul­la näkemään, ja hyvä niin.
         Olen tul­lut siihen tulok­seen että tämä nykypäivän lib­er­taari­nen vapaiden markki­noiden hörhöi­ly saadaan parhait­en lop­pumaan anta­mal­la sen ajau­tua omaan loogiseen lop­putu­lok­seen­sa, eli jonkin­lainen markki­narom­ah­dus jos­ta kär­sivät sit­ten taas pienet ihmiset ja val­tio joutuu kor­jaa­maan koko sotkun.

      3. Stadist: Tässäkin asi­as­sa osa ongel­maa on EU itse. Ensin­näkin EU:n sään­tö­jen mukaan sosi­aal­ista asum­ista saa vain tukea köy­hille, muuten se on EU:n näke­myk­sen mukaan markki­noi­ta vääristävää. Toisin sanoen EU ajaa asun­tomarkki­noil­la pääosin vapaiden markki­noiden peri­aatet­ta. Epä­selvää on tosin vieläkin kuin­ka riit­tävä rak­en­t­a­mi­nen ja hin­takuri saadaan toteutet­tua vapail­la markki­noil­la, asun­not ovat kuitenkin tuote joka on läh­es kroonis­es­ti aina enem­män tai vähem­män väärässä paikas­sa eikä sijain­tia pysty muut­ta­maan. Asun­tomarkki­noil­la on myös yleinen markki­namekanis­mi jos­sa rajalli­nen epäaktiivisuus/passiivisuus/’maltti’ kaikkien tuot­ta­jien puoles­ta johtaa kaikille tuot­ta­jille posi­ti­iviseen lop­putu­lok­seen niin kauan kuin kaupun­ki kas­vaa orgaanis­es­ti, kuten Helsin­ki nyt kun kysyn­tä näyt­tää ole­van kroonis­es­ti suurem­paa tarjonta/tuotanto ja kaupun­gin asun­to­va­je men­neiltä vuosil­ta on arvioitu jopa 10 000 asun­non kokoisek­si jois­sain lähteis­sä. Eli tuot­ta­jat pystyvät har­joit­ta­maan kart­te­limaista toim­intaa ilman mitään todel­lisia sopimuk­sia, riit­tää vain että kaik­ki toim­i­jat ymmärtävät kuvion (joka ei edes ole mon­imutkainen) eikä kukaan lähde yrit­tämään mitään järkyt­täviä irtiot­to­ja markkinaosuudessa.

         Toinen ongel­ma vapaiden markki­noiden ja asun­to­jen kanssa on se että asun­not ovat suurim­malle osalle ihmi­sistä vält­tämät­tömyys. Täl­löin yleinen hin­tata­so määräy­tyy karkeasti osta­jien ostovoiman medi­aanin alueel­la (toki ns. hal­vat ja kalli­it ovat omis­sa seg­menteis­sään), mut­ta lop­putu­lok­se­na kaik­ki keil­lä on enem­män rahaa (sijoit­ta­jat, rahas­tot) pää­sevät hel­posti markki­noille varsinkin nykyisessä globaalis­sa matal­ien korko­jen epä­var­mas­sa tilanteessa asun­not ovat melko tur­valli­nen sijoi­tusko­hde. Ylimääräistä rahaa on markki­noil­la pil­vin pimein (kiitos keskus­pankkien kvan­ti­tati­ivisen elvy­tyk­sen), pörssit ovat pitkän ajan huipuis­saan ja monien val­tioiden velka­kir­jo­jen reaa­liko­rot ovat negati­iviset. Suomes­sa tämä ongel­ma ei ole toteu­tunut ilmeis­es­ti merkit­tävästi, mut­ta esim. Sak­sas­sa ja Tsekissä asun­to­jen hin­nat ovat nousseet hur­jaa vauh­tia, nopeam­min kuin kes­ki- tai medi­aa­ni­palkat ja tämän on arvioitu johtu­van pääasi­as­sa sijoit­ta­jista. Tosin olisi ehkä syytä miet­tiä ja valmis­tau­tua siihen miten suur­pääo­man vyörymistä Suomen asun­tomarkki­noille voidaan tarpeen tullen hidas­taa, esim. eri­laisin veropäätöksin joil­la asun­noista tehdään vähem­män houkut­tele­via sijoi­tusko­htei­ta. Hie­man irvokkaasti nykypäivänä on täysin ok rajoit­taa kansalais­ten ja kulut­ta­jien ostovoimaa ja lainan­ot­tamista mielin määrin mut­ta samaan aikaan suur­pääo­man toimia tai liikkeitä ei saa mitenkään estää tai rajoit­taa. Meille on luo­tu jär­jestelmä mis­sä Raha on vain tärkeäm­pää kuin kaik­ki muu.

         Nämä ongel­mat kietoutu­vat tiivis­tii yhteen AirBnB-toimin­nan kanssa, ne keil­lä on ylimääräistä pääo­maa han­kki­vat asun­to­ja ja vuokraa­vat niitä sit­ten eteen­päin vuokra­markki­noille (tämänkin ilmiön ‘posi­ti­ivi­su­ud­es­ta voi kiis­tel­lä kun mon­et vuokranan­ta­jat korot­ta­vat vuokria 1,5–2% joka vuosi riip­pumat­ta todel­li­sista kulu­jen nousus­ta) tai AirBnB-toim­intaan. AirBnB-toim­inta pois­taa asun­to­ja markki­noil­ta. Näyt­tää kuitenkin siltä että EU:ssa usko vapaisi­in markki­noi­hin ja se ettei asum­ista pide­tä peru­soikeutena varmis­taa ettei mitään merkit­täviä toimen­piteitä tul­la näkemään, ja hyvä niin.
         Olen tul­lut siihen tulok­seen että tämä nykypäivän lib­er­taari­nen vapaiden markki­noiden hörhöi­ly saadaan parhait­en lop­pumaan anta­mal­la sen ajau­tua omaan loogiseen lop­putu­lok­seen­sa, eli jonkin­lainen markki­narom­ah­dus jos­ta kär­sivät sit­ten taas pienet ihmiset ja val­tio joutuu kor­jaa­maan koko sotkun.

         En oikein ymmär­rä mitä ajat takaa? Asun­tomarkki­nat kuu­lu­vat EU:n sisä­markki­noiden piiri­in. Näin ollen mikään EU maa ei voi rajoit­taa muiden EU maid­en kansalais­ten asun­to­jen ostoa tois­es­ta EU maas­ta. Se kuu­luu sisä­markki­noiden piiri­in. Se olisi saman­lainen rajoi­tus jos EU maat saa­vat itse päät­tää elin­tarvikkei­den tuon­nista ja hin­nas­ta vaik­ka maat­alous­poli­ti­ik­ka ja maat­alous kuu­lu­vat luon­nol­lis­es­ti sisä­markki­noiden piiri­in. EU maat voivat rajoit­taa esimerkik­si EU:n ulkop­uolelta tule­vaa asun­to­jen ostoa keinit­telua kuten kiinalais­ten , venäläis­ten, amerikkalais­ten ja rikkaiden Per­sian­lah­den maid­en kansalais­ten asun­to­jen ostoa. Näin on jo tehty. Se mik­si esimerkik­si mainit­se­masi esimerk­it siitä että Sak­sas­sa ja Tšekissä on kalli­it asun­to­jen hin­nat johtu­vat siitä että etenkin Tšekissä rikkaat sak­salaiset mut­ta myös venäläiset ovat osta­neet sieltä asun­to­ja etenkin Pra­has­ta. Tše­ki voi rajoit­taa venäläis­ten kiin­teistö kaup­po­ja mut­ta ei sak­salais­ten kos­ka Venäjä ei ole EU/ETA maa mut­ta Sak­sa on. Mitä tulee sosi­aal­i­tur­vaan niin siitä ei ole koskaan päästy EU:n jäsen­maid­en kesku­udessa yksimielisyy­teen miten se jae­taan tai hoide­taan . Kun san­o­taan paljon EU kri­itikoiden kohdal­la että ongel­ma on EU itse niin mitä sil­lä tarkoite­taan? Jäsen­mai­ta? Komis­sio­ta? Par­la­ment­tia? Tuomiois­tu­in­ta? Maa­han­muut­to ja pako­lais­poli­ti­ikkaa on toinen jos­sa ei ole yhteistä poli­ti­ikkaa. Vuon­na 1999 Lah­den huip­pukok­ouk­ses­sa yritet­ti­in luo­da yhteinen maa­han­muut­to ja pako­lais­poli­ti­ik­ka EU maid­en kesken. Sitä ajoi etenkin Bel­gia. Mut­ta sitä vas­tusti Italia, Kreik­ka, Espan­ja ja Bri­tan­nia. Itä-euroopan maat eivät olleet edes sil­loin EU:n jäseniä.

      4. Kun­nal­la on kaavoitu­soikeus ja sen toimi­val­taan kuu­luu voi­da määrätä siitä, että asun­nok­si tarkoitet­tu huoneis­to on asun­tokäytössä. Täl­lä tavoin tapelti­in aikanaan piilokont­tor­re­i­ta vas­taan ja kyl­lä sil­lä voidaan määrätä siitäkin, ettei asun­toa voi kokon­aan antaa hotel­li­toim­intaan. Lyhy­taikaista ja osit­taista vuokraus­ta airbnb ‑käyt­töön ei voi estää, mut­ta kokon­aisen asun­non varami­nen tarkoituk­seen pysyvästi on mah­dol­lista estää.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
         Kun­nal­la on kaavoitu­soikeus ja sen toimi­val­taan kuu­luu voi­da määrätä siitä, että asun­nok­si tarkoitet­tu huoneis­to on asun­tokäytössä. Täl­lä tavoin tapelti­in aikanaan piilokont­tor­re­i­ta vas­taan ja kyl­lä sil­lä voidaan määrätä siitäkin, ettei asun­toa voi kokon­aan antaa hotel­li­toim­intaan. Lyhy­taikaista ja osit­taista vuokraus­ta airbnb ‑käyt­töön ei voi estää, mut­ta kokon­aisen asun­non varami­nen tarkoituk­seen pysyvästi on mah­dol­lista estää. 

         https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2019–04/cp190051en.pdf

         Tuos­sa on tuo aikaisem­min viitat­tu Euroopan Union­in oikeu­den edus­ta­jan suun­taa anta­va, mut­ta yhä lain­voima­ton, päätös miten AirBnB tyyp­pisi­in palvelui­hin tulee suh­tau­tua. Kos­ka AirBnB ei sanele hin­taa vaan toimii vain erään­laise­na alus­tana ottaen pro­vi­sion rahali­iken­teestä palvelu määritel­lään infor­maa­tiopalveluk­si eikä asun­non­välit­täjäk­si. Täl­löin Suomen tilanteen kannal­ta tärkeim­mäk­si seikak­si täl­lä het­kel­lä jää miten Suomes­sa erotel­laan ammat­ti­mainen majoi­tus­toim­inta ja vuokraami­nen toisistaan.
         Asi­aa on käsitel­ty Suomen Vuokranan­ta­jat ry:n kir­joituk­ses­sa (https://vuokranantajat.fi/2019/02/airbnb-laittoman-salahotellin-mysteeri/), eli oikei­ta ‘pelisään­töjä’ ei vaiku­ta ole­van. Toisek­seen tämäkään asia ei ole vain Suomen päätös­val­las­sa, vaik­ka yhteiset pelisään­nöt luo­taisi­in niin nämä voidaan viedä EU-oikeu­teen ja mah­dol­lis­es­ti kumo­ta, kaik­ki riip­puu ihan vain siitä miten siel­lä halu­taan tulki­ta asun­to­ja ja niiden vuokraamista vapaiden markki­noiden näkökulmasta.

         Suomen vuokranan­ta­jat ry:n kirjoituksesta:
         ‘Kuitenkin se, mikä sit­ten kat­so­taan ammat­ti­maisek­si majoi­tus­toimin­naksi, on täl­lä het­kel­lä melkoisen epä­selvää. Jakamistalous.fi-sivustolla tode­taan, että on kyse ”ammat­ti­mais­es­ta majoi­tus­toimin­nas­ta, jos vuokraat asun­toasi taloudel­lista hyö­tyä tavoitellen”.’ Toisin sanoen myös ihan pitkäaikainen vuokraami­nen kat­so­taan myös ammat­ti­maisek­si majoi­tus­toimin­naksi tämän tulkin­nan mukaan ja olisi näin melko usein kaa­van­vas­taista, tosin eihän tuo­ta noin tulki­ta koskaan.
         Lais­sa pitäisi olla mukana ilmeis­es­ti jokin selkeä ajalli­nen rajaus.

   2. Tässä link­ki (melko) yleiseu­roop­palais­es­ta keskustelus­ta aiheeseen liit­tyen, osit­tain vahvis­ta­maan väit­teitä joi­ta esitin tässä samas­sa ketjus­sa olevas­sa pidem­mässä kommentissani:

      https://www.theguardian.com/cities/2019/jun/20/ten-cities-ask-eu-for-help-to-fight-airbnb-expansion
      Läh­teenä siis Guardian eli jos on oikein kovasti oikealle kallel­laan niin kan­nat­taa ehkä lopet­taa lukem­i­nen tässä vai­heessa kun Guardian on kuulem­ma niin vasemmistolainen.

      “In April the advo­cate gen­er­al of the Euro­pean court of jus­tice found in non-bind­ing opin­ion that under EU law Airbnb should be con­sid­ered a dig­i­tal infor­ma­tion provider rather than a tra­di­tion­al real estate agent.

      That sta­tus, if con­firmed by the court, would allow Airbnb and sim­i­lar plat­forms to oper­ate freely across the bloc and, cru­cial­ly, relieve them of any respon­si­bil­i­ty to ensure that land­lords com­ply with local rules aimed at reg­u­lat­ing hol­i­day lets.”
      Eli EU näyt­tää puolta­van juurikin vapaiden markki­noiden ja min­i­maalisen sään­te­lyn peri­aatet­ta voimakkaasti. Mikä ei ole mitenkään yllät­tävää, tätä varten EU on luotu.

      ‘The cities said local author­i­ties must be able to counter the adverse effects of the boom in short-term hol­i­day lets, such ris­ing rents for full-time res­i­dents and the con­tin­u­ing “touris­ti­fi­ca­tion” of neigh­bour­hoods, by “intro­duc­ing their own reg­u­la­tions depend­ing on the local situation”.’
      Tässä koroste­taan että kaupungeil­la täy­ty­isi olla oikeuk­sia toteut­taa asun­topoli­ti­ikkansa omien näke­mys­ten mukaan. Todel­lisu­us on kuitenkin se että EU:n kon­trol­li ja sään­te­lyä rajoit­ta­va sään­te­ly ulot­tuu kaupunkien asun­topoli­ti­ikkaan asti.
      Helsin­gin on muka­va edis­tää tur­is­mia kun AirBnB:stä ja muista siihen liit­tyvistä lieveilmiöistä laskun mak­sa­vat mata­la­palkkatyön­tek­i­jät korkeina vuok­ri­na ja val­tio (ei Helsin­ki) sit­ten mak­saa näille yhä kas­vavia asum­is­tukia. Ja asun­tosi­joit­ta­jat nau­ra­vat matkalla pankkiin.

      Eli voitte puhista talonkir­joista ja muista toimista, pääon­gel­ma on se että EU kallis­tuu sään­te­lyä vas­taan ja pyrkii rajoit­ta­maan sitä vapaiden markki­noiden nimis­sä. Turha kiis­tel­lä siitä mitä on tehty väärin kun nykyti­lanne on se että kaupungeil­ta toim­imi­nen on usein kiel­let­ty, markki­nat kor­jaa­vat itse itsen­sä, tai sit­ten eivät.

      Vastaa

      1. Stadist:
         Tässä link­ki (melko) yleiseu­roop­palais­es­ta keskustelus­ta aiheeseen liit­tyen, osit­tain vahvis­ta­maan väit­teitä joi­ta esitin tässä samas­sa ketjus­sa olevas­sa pidem­mässä kommentissani:

         https://www.theguardian.com/cities/2019/jun/20/ten-cities-ask-eu-for-help-to-fight-airbnb-expansion
         Läh­teenä siis Guardian eli jos on oikein kovasti oikealle kallel­laan niin kan­nat­taa ehkä lopet­taa lukem­i­nen tässä vai­heessa kun Guardian on kuulem­ma niin vasemmistolainen.

         “In April the advo­cate gen­er­al of the Euro­pean court of jus­tice found in non-bind­ing opin­ion that under EU law Airbnb should be con­sid­ered a dig­i­tal infor­ma­tion provider rather than a tra­di­tion­al real estate agent.

         That sta­tus, if con­firmed by the court, would allow Airbnb and sim­i­lar plat­forms to oper­ate freely across the bloc and, cru­cial­ly, relieve them of any respon­si­bil­i­ty to ensure that land­lords com­ply with local rules aimed at reg­u­lat­ing hol­i­day lets.”
         Eli EU näyt­tää puolta­van juurikin vapaiden markki­noiden ja min­i­maalisen sään­te­lyn peri­aatet­ta voimakkaasti. Mikä ei ole mitenkään yllät­tävää, tätä varten EU on luotu.

         ‘The cities said local author­i­ties must be able to counter the adverse effects of the boom in short-term hol­i­day lets, such ris­ing rents for full-time res­i­dents and the con­tin­u­ing “touris­ti­fi­ca­tion” of neigh­bour­hoods, by “intro­duc­ing their own reg­u­la­tions depend­ing on the local situation”.’
         Tässä koroste­taan että kaupungeil­la täy­ty­isi olla oikeuk­sia toteut­taa asun­topoli­ti­ikkansa omien näke­mys­ten mukaan. Todel­lisu­us on kuitenkin se että EU:n kon­trol­li ja sään­te­lyä rajoit­ta­va sään­te­ly ulot­tuu kaupunkien asun­topoli­ti­ikkaan asti.
         Helsin­gin on muka­va edis­tää tur­is­mia kun AirBnB:stä ja muista siihen liit­tyvistä lieveilmiöistä laskun mak­sa­vat mata­la­palkkatyön­tek­i­jät korkeina vuok­ri­na ja val­tio (ei Helsin­ki) sit­ten mak­saa näille yhä kas­vavia asum­is­tukia. Ja asun­tosi­joit­ta­jat nau­ra­vat matkalla pankkiin.

         Eli voitte puhista talonkir­joista ja muista toimista, pääon­gel­ma on se että EU kallis­tuu sään­te­lyä vas­taan ja pyrkii rajoit­ta­maan sitä vapaiden markki­noiden nimis­sä. Turha kiis­tel­lä siitä mitä on tehty väärin kun nykyti­lanne on se että kaupungeil­ta toim­imi­nen on usein kiel­let­ty, markki­nat kor­jaa­vat itse itsen­sä, tai sit­ten eivät.

         En tunne asi­aa niinkään asun­topoli­ti­ikan kohdal­la nuo esimerkkisi eivät ole min­ulle niinkään tut­tu­ja. Sen tiedän että sisä­markki­noil­la ei voi rajoit­taa kiin­teistö­jen myymistä sisä­markki­na­maid­en kansalais­ten kesku­udessa. Osmo Soin­in­vaara Itse voi valaista asi­aa kun on itse pere­htynyt asun­topoli­ti­ikkaan. Valitet­tavasti en tunne asi­aa. Onko sään­te­ly EU maid­en yhteinen päätös vai direk­ti­ivi niin en tiedä sen his­to­ri­aa. Mut­ta kyl­lä siitä var­maan joku mep­pi tietää paremmin

5. HSL lip­puhin­noit­telu kan­nus­taa asumaan Helsin­gin ulkop­uolel­la. Kan­takaupun­ki hotel­lis­tuu ja on kallis myös liikkua julk­isil­la. Tur­is­tit val­taa kallion ja Punavuoren ainakin

   Vastaa