Kokemuksia Interraililta (3) Miksi ei tehdä autottomia kaupunginosia?

Matkamme var­rel­la on ollut paljon autot­to­mia aluei­ta. Läh­es koko Venet­sia, Cinque Ter­ren kylät, Col­marin keskus­ta ja niin edelleen. Ne ovat autot­to­mia, kos­ka ne on raken­net­tu ennen auto­ja eivätkä autot mah­du. Tur­is­tit vir­taa­vat näi­hin “autoil­i­joiden hel­vettei­hin”, kos­ka ne ovat mukavampia.

Kun auto­ton alue päät­tyy ja mit­takaa­va muut­tuu ihmisen mit­takaavas­ta auton mit­takaavak­si, huo­maa kouri­in­tun­tu­vasti, kuin­ka paljon ikäväm­mik­si autot ovat kaupun­gin tehneet – eivät pelkästään ole­mas­saolol­laan, vaan pakot­ta­mal­la lev­eisi­in katu­i­hin ja rumaan ympäristöön.

Tuli taas mieleen, että kun puo­let helsinkiläi­sistä ruokakun­nista on autot­to­mia, eikö Helsinki­in voisi rak­en­taa muu­ta­man autot­toman kaupungi­nosan van­haan hyvän keski­aikaisen kaupun­gin mit­takaavaan? Var­masti löy­ty­isi vapaae­htoisia asukkai­ta. Onhan Suomen­lin­naankin löy­tynyt. Ei tietenkään kah­den metrin levy­isiä kujia, kos­ka häly­tysajoneu­vo­jen ja muut­tokuormien on päästävä, mut­ta kah­den auton ei tarvitse mah­tua kohtaa­maan eikä pysäköin­ti­in vara­ta tilaa.

Tämä ei olisi autoil­i­joil­ta pois. Heille voisi tehdä edelleen omia kaupunginosiaan.

46 vastausta artikkeliin “Kokemuksia Interraililta (3) Miksi ei tehdä autottomia kaupunginosia?”

  1. Ei oikeas­t­aan kuu­lu tähän, mut­ta kos­ka saamme naut­tia sähköpyörän eduista ja mah­dol­li­sista haitoista pukin­sarv­i­fil­lar­istin näkökulmasta?

    1. Kari Saari­nen:
      Ei oikeas­t­aan kuu­lu tähän, mut­ta kos­ka saamme naut­tia sähköpyörän eduista ja mah­dol­li­sista haitoista pukin­sarv­i­fil­lar­istin näkökulmasta? 

      Min­ul­ta löy­tyvät molem­mat taloud­es­ta. Sähköpyörän hait­ta on 20km/h nopeusra­joi­tus. Kevyt maantiepyörä kul­kee tasaisel­la hel­posti 30km/h ja nor­maa­likun­toisenkin har­ras­ta­jan on help­po ylläpitää 25km/h keskinopeut­ta. Ajan työ­matkat ja lenkit nopeam­min käyräsarvisel­la, sähköpyörä on meil­lä enem­män vaimoa varten.

      Sähköpyörän hyvä puoli on se, että vähän pyöräilevä tavis voi hypätä pyörän selkään ja ajel­la vaik­ka 50km matkan. Lyhy­il­lä työ­matkoil­la ja mäkisel­lä reit­il­lä sähköpyörä on toki hyvä kulkuneuvo.

      Vai­moni ei halua ajaa käyräsarvisel­la eikä pidem­piä matko­ja ilman sähköavus­tus­ta. Sähköl­lä taas pidem­mät retket eivät ole olleet mikään ongel­ma. Suosit­te­len pyöräi­lyä har­ras­taville henkilöille, joiden puoliso ei halua pyöräil­lä, sähköavusteisen parisuhde­pyöräi­lyn kokeilua.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Sähkö­fil­lar­in huip­punopeus on 25 km/h ei 20 km/h.

        Sähkö­fil­lare­i­ta ei edes ole ole­mas­sa. Kyse on joko tietois­es­ta vääris­telystä tai ymmärtämättömyydestä.

        Todel­lisu­udessa nämä fil­lar­it liikku­vat kivi­hi­ilel­lä ja ydin­voimal­la. Sähkö on vain tapa siirtää energiaa.

      2. Sähkö­fil­lare­i­ta ei edes ole ole­mas­sa. Kyse on joko tietois­es­ta vääris­telystä tai ymmärtämättömyydestä.
        Todel­lisu­udessa nämä fil­lar­it liikku­vat kivi­hi­ilel­lä ja ydin­voimal­la. Sähkö on vain tapa siirtää energiaa.

        Käytämme myös sel­l­aisia käsit­teitä kuin sähkölamp­pu ja sähköhammasharja.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Käytämme myös sel­l­aisia käsit­teitä kuin sähkölamp­pu ja sähköhammasharja.

        Kyl­lä, mut­ta sähköau­toista ja ‑fil­lareista puhut­taes­sa luo­daan mieliku­vaa, että nämä liikkuisi­vat jol­lain saas­teet­toma­l­la töpselistä tule­val­la taikaen­er­gial­la. Näin­hän ei ole, vaan sähkö­fil­lari tuot­taa päästöinä mm ydinjätettä.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Sähkö­fil­lar­in huip­punopeus on 25 km/h ei 20 km/h.

        Ei kyl­lä ole. 25 km/h tarkoit­taa nopeut­ta jol­loin sähköavustin kytkey­tyy pois. Sähkö­fil­lar­il­la saa ajaa vaik­ka sataa tai muuten täysii, jos vain on papua pohkeessa.

  2. Lumen pois­t­a­mi­nen voipi olla han­kalaa jos kadut ovat kapeat.

  3. Vai on Col­marin keskus­ta auto­ton? Hah; just käyti­in siel­lä viikol­la ja hienos­ti löy­tyi parkkipaik­ka aivan St Mar­tinin kirkon pihal­ta! Lähem­mäk­si keskus­taa ei olisi voin­ut enää päästä ja 2,5 tun­nin pysäköin­ti mak­soi tur­is­tille 3 €.

    1. Vai on Col­marin keskus­ta auto­ton? Hah; just käyti­in siel­lä viikol­la ja hienos­ti löy­tyi parkkipaik­ka aivan St Mar­tinin kirkon pihalta! 

      Et nyt ymmärtänyt point­tia. Kyse ei ollut siitä, onko autoilu kokon­aan estet­ty vaan siitä, mil­lä mit­takaaval­la kaupun­ki on raken­net­tu. Col­marin van­ha kaupun­ki on raken­net­tu taval­la, jos­sa nykyi­nen autoilu on mah­do­ton­ta. Eron näkee, kun tulee van­han kaupu­g­in ulkop­uolelle kapei­den jalka­käytävien, suo­jatei­den liiken­neval­o­jen maailmaan.

      Col­maris­sa pääosa kaduista oli pihakatu­ja. Niis­sä saat­toi ajaa autol­la, mut­ta jalankulk­i­jat sai­vat käyt­tää kat­ua koko sen lev­ey­deltä. Autol­la ajet­ti­in noin käve­lynopeudel­la. Kovin moni ei sinne autol­la tunkenut. No suo­ma­laiset tietenkin. Lop­putu­los oli, että yhtä autoa kohden oli sata tai sato­ja jalankulk­i­joi­ta ja paik­ka oli hyvin suosit­tu. Siel­lä autoille vara­tus­sa osas­sa ei juuri tur­is­te­ja näkynytkään. Har­va matkus­taa ulko­maille ihail­lak­seen parkkikenttiä.

  4. Löysin vain pari vuot­ta van­han tilas­ton, joten auto­ja on nyt jo paljon enem­män. 2017 lopus­sa auto­ja oli Helsingis­sä 310 000. Se on kas­vanut viime vuosi­na noin 6000 autol­la vuosit­tain, joten väestönkasvu (pl. vuosi 2018, kun tilas­toin­tia kor­jat­ti­in) on pienen­tänyt automäärää per asukas­määrä. Auto­ja on kuitenkin noin puo­let asukas­määrästä, joten tuo “puo­let ruokakun­nista” kuu­lostaa erikoiselta. Ehkäpä Helsin­ki on yksinäis­ten kaupun­ki ja ruokakun­nan koko on alle 2 henkilöä. En löytänyt tilas­toa, mut­ta Osmo sin­ul­la var­maan on siihen linkki?

    1. En tiedä mitä tilas­toa luet. Siinä taiga­vat olla mukana myös kuor­ma- ja paket­ti­au­tot ja lin­ja-autot sekä liiken­nekäytöstä pois­te­tut autot. Liiken­nekäytössä ole­via henkilöau­to­ja on Helsingis­sä noin 33o
      0/1000asukasta. Kun koti­talouden keskikoko on 2 tulisi tästä vain 1/3 autot­to­mia, jos yhdel­läkään koti­taloudel­la ei olisi yli yhtä autoa. Mut­ta noi­ta moni­au­toisia on aika paljon. Vähän van­hen­tunei­ta tilas­to­ja löy­tyy tästä.
      https://www.hel.fi/hel2/Helsinginseutu/HS_tunnusluvut/liikennemaara_ja_autonomistus.pdf

      1. Tim­on hake­ma julka­isu saat­taisi olla: https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-16–18.pdf

        Kuten Osmo tote­si, ero selit­tyy rek­isteröidyt autot vs. liiken­nekäytössä ole­vat henkilöautot:

        “Vuo­den 2017 lopus­sa Helsingis­sä oli rek­isteröi­ty 310 000 autoa, joista liiken­nekäytössä oli 243 000. Rek­isteröi­ty­jen auto­jen määrä kasvoi edel­lis­es­tä vuodes­ta 6 000 ja liiken­nekäytössä ole­vien 3 000 autoa. Henkilöau­to­ja oli rek­isteris­sä 265 000 ja liiken­nekäytössä 212 000. Liiken­nekäytössä ole­vien henkilöau­to­jen määrä 1 000 asukas­ta kohti oli Helsingis­sä vuo­den 2017 lopus­sa 329. Vuo­den 2016 lopus­sa vas­taa­va luku oli 330.”

      2. anony­mous: Kuten Osmo tote­si, ero selit­tyy rek­isteröidyt autot vs. liiken­nekäytössä ole­vat henkilöautot:

        Liiken­nekäytöstä pois­te­tut autot ovat auto­ja siinä mis­sä muutkin autot, mut­ta sijait­se­vat vaan sisätilois­sa, katok­ses­sa tai kadun var­res­sa, eivätkä ole sil­lä het­kel­lä ajos­sa. Ajoneu­von käyt­töa­jan vero­tuk­sen kohotes­sa yhä use­ampi on alka­nut pois­taa autoansa liiken­nekäytöstä niik­si päiviksi kun ei autol­laan aja. Eli vaikka­pa loma­matko­jen­sa ajak­si, tai niik­si ajoik­si kun kul­kee muil­la kulku­peleil­lä. Siinä säästää ajoneu­voveron ja vaku­u­tusy­htiöön ilmoit­taes­saan myös liiken­nevaku­u­tus­mak­sut. Etenkin diese­lau­toil­la, joil­la käyt­tövoimavero on iso, on kan­nat­tavaa pois­taa auto liiken­nekäytöstä jopa ihan yksit­täisik­si sel­l­aisik­si päiviksi kun autol­la ei aja. Yleis­in­tä käytöstä pois­to on ilmeis­es­ti niis­sä ruokakun­nis­sa, jois­sa on use­ampi kuin yksi auto. Kakkosautot ja mah­dol­liset keräilyau­tot ote­taan pois liiken­nekäytöstä rek­istereistä sil­loin kun niil­lä ei ajella. 

        Pienin ker­ral­laan perit­tävä ajoneu­vovero on Suomes­sa nyky­isin 10 €, jon­ka joh­dos­ta autoa ajet­taes­sa auto pide­tään rek­isteris­sä liiken­nekäytössä yleen­sä sen ver­ran, että tuo raja täyt­tyy ennen kuin auto ote­taan pois liiken­nekäytöstä eli veron piiristä seu­raa­van ker­ran. Esimerkik­si 700 €/vuosi vero­tuk­sel­lisel­la autol­la raja tulee täy­teen noin 5 auton käyt­töpäivässä. Sen jäl­keen sit­ten auton voi seu­raa­van ker­ran pois­taa taas liikennekäytöstä.

        Kaupun­gin kannal­ta liiken­nekäytöstä pois­te­tut autot vievät yhtä lail­la tilaa pysäköintin­sä kannal­ta kuin muutkin autot, mut­ta ne eivät aiheuta liikenneruuhkia.

      3. Ohjeet liiken­nekäytöstä pois­toi­hin ja samal­la verois­sa säästämiseen löy­tyvät esimerkik­si Talouselämän uutisesta:
        https://www.talouselama.fi/uutiset/muutamalla-klikkauksella-leikkaat-ajoneuvoveroa-ja-vakuutuksia-jopa-parilla-sadalla-eurolla-niin-tekee-myos-autoliiton-toimitusjohtaja/7fe8a1d3-fc32-37c7-8ee1-73652308f77b

        Kun tieto siitä, että ajoneu­voveroa tarvit­see lain mukaan mak­saa vain auton käyt­töpäiviltä on levin­nyt, ote­taan auto­ja yhä use­am­min pois liiken­nekäytöstä niiltä päiviltä kun autol­la ei aje­ta. Liiken­nekäytöstä pois­tamista on lisän­nyt myös se, että liiken­nekäytöstä pois­tot ja liiken­nekäyt­töön palaut­tamiset voi nykyään tehdä hel­posti netin kaut­ta paris­sa min­uutis­sa. Auton voi palaut­taa liiken­nekäyt­töön nykyään äly­puhe­limel­la vähän ennen kuin alkaa autol­la seu­raa­van ker­ran ajaa, tarvit­se­mat­ta tietää hyvis­sä ajoin etukä­teen, mil­loin ajo­ja on ja mil­loin ei. Vero­jen nousun myötä käytöstä pois­tol­la saatavien säästö­jen määräkin on kasvanut.

  5. Auto­ja on aina kiva syyt­tää kaikesta vihreän aat­teen mukaises­ti mut­ta ei niitä ylileveitä katu­ja ja tyhjiä aukioi­ta pelkästään auto­jen takia tehdä vaan niiden var­jos­tus­vaiku­tuk­sien takia vai ajat­telitko, että tehdään se kaupungi­nosa myös kak­sik­er­roksisil­la taloilla. 

    En tiedä miten autot pois­ta­mal­la maas­ta tuli yht’äkkiä läh­es ilmaista, kun on varaa edes ajatel­la Helsinki­in jotain noin huonol­la hyö­ty­suh­teel­la raken­net­tavaa tilaa ja se ratik­ka siel­lä var­maan koli­sisi kuitenkin tai ehkä jostain löy­tyy väkeä jot­ka ovat valmi­it kan­ta­maan ostok­si­aan pari kilo­metriä käsin, satoi tai pais­toi. Olisi lisäk­si aika ankea paik­ka vähin­tään puo­let vuodes­ta. Kesäisin var­masti kiva.

    Kos­ka keskus­tas­sa tuolle ei ole enää maa­ta niin mihin ajat­telit tämän sijoit­taa? Tuol­lainen alue jol­lain näistä uusista keskus­ta-alueista (Jätkäsaari, Kalasa­ta­ma) olisi voin­ut jopa toimia mut­ta en näe hirveästi tunkua tuol­laiselle alueelle vaikka­pa Malmilla.

    Toisaal­ta henkilöko­htais­es­ti olisin rak­en­tanut Jätkäsaaren täy­teen 30–50 ker­roksisia hieno­ja ja erinäköisiä pil­ven­pi­irtäjiä tehokkaal­la ratik­ka, jalankulku ja pyöräi­ly infral­la ja yhden jät­timäisen mak­sullisen parkki­hallin siihen kyl­keen. Lisäk­si se ratik­ka olisi ollut tässä visios­sa ehkä jopa ilmainen ja yksi pysäk­ki olisi ollut sen robot­ti? parkki­hallin sisäl­lä. Eiköhän niille var­joisille asun­noillekin olisi otta­jat löy­tyneet, ehkä jopa hiukan edullisem­mal­la hinnalla.

    Voisin vielä lisätä tähän, että Helsingis­sä pitäisi mielestäni olla pari ratik­ka ja bus­sil­in­jaa keskus­tas­sa jot­ka olisi ilmaisia esim. Perth mallin mukaisesti.

      1. Olli:
        Jo 1920 luvul­la kadut oli­vat lev­eitä vaik­ka autois­tu­mis­es­ta ei ollut tietoakaan. Kai?

        Helsin­ki on Venäläi­nen ja se näkyy. Viipuri taas oli ruot­salainen ja sen keskus­ta on mon­in­ver­roin miellyttävämpi.

        Jo ennen­van­haan osat­ti­in tehdä huono­ja ja hyviä kaavoja.

      2. Suomes­sa oli 1800-luvun lop­pupuolel­la val­lal­la tren­di toteut­taa kaupunkien rak­en­teelli­nen palo­suo­jelu lev­eitä puis­tokatu­ja rak­en­ta­mal­la. Aluk­si se tarkoit­ti, että kaupungi­nosat erotelti­in puis­tokaduil­la (esim. Tam­pereen Hämeen­puis­to ja Hämeenkatu, Helsin­gin Esplana­di ja Bule­var­di), mut­ta 1800-luvun lop­ul­la senaat­ti edel­lyt­ti ase­makaavoil­ta käytän­nössä sitä, että joka toinen katu oli hyvin lev­eä ja muutkin kadut aiem­paan näh­den leveitä.

        Tren­di lop­pui hil­jalleen 1900-luvun alkupuolel­la, kun palokun­ta­toimin­nan parane­m­i­nen ja kivikaupunkien rak­en­t­a­mi­nen siir­sivät aluepalo­vaaran his­to­ri­aan. Ehkä viimeisiä täl­laisia palo­suo­je­lu­mielessä raken­net­tu­ja puis­to­ja on 1920-luvul­la kaavoitet­tu Tam­pereen Viinikan puis­tokatu, joka erot­taa kak­si puukaupungi­nosaa ja jon­ka molem­mis­sa päis­sä on palove­den ottoon sovel­tu­va järvi tai lampi.

      3. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
        Suomes­sa oli 1800-luvun lop­pupuolel­la val­lal­la tren­di toteut­taa kaupunkien rak­en­teelli­nen palo­suo­jelu lev­eitä puis­tokatu­ja rak­en­ta­mal­la. Aluk­si se tarkoit­ti, että kaupungi­nosat erotelti­in puis­tokaduil­la (esim. Tam­pereen Hämeen­puis­to ja Hämeenkatu, Helsin­gin Esplana­di ja Bule­var­di), mut­ta 1800-luvun lop­ul­la senaat­ti edel­lyt­ti ase­makaavoil­ta käytän­nössä sitä, että joka toinen katu oli hyvin lev­eä ja muutkin kadut aiem­paan näh­den leveitä.

        Tren­di lop­pui hil­jalleen 1900-luvun alkupuolel­la, kun palokun­ta­toimin­nan parane­m­i­nen ja kivikaupunkien rak­en­t­a­mi­nen siir­sivät aluepalo­vaaran his­to­ri­aan. Ehkä viimeisiä täl­laisia palo­suo­je­lu­mielessä raken­net­tu­ja puis­to­ja on 1920-luvul­la kaavoitet­tu Tam­pereen Viinikan puis­tokatu, joka erot­taa kak­si puukaupungi­nosaa ja jon­ka molem­mis­sa päis­sä on palove­den ottoon sovel­tu­va järvi tai lampi.

        Täl­laiset tiedonjyväset ovat kivo­ja. Kiitos siitä. Joskus luin, että Salt Lake City suun­nitelti­in ajatuk­sel­la, että hevoskär­ryl­lä piti pystyä tekemään u‑käännös kadul­la. Sen takia siel­lä on keskus­ta nykyään täyn­nä 6‑kaistaisia autoteitä.

      4. Esimerkik­si noin nelik­er­roksi­nen Venet­sia on tehokkaam­paa maankäyt­töä kuin mikään Helsingis­sä ja kärkipäätä maail­man kaupungeista muutenkin. Se ei tehokku­u­den kannal­ta paljoa lohdu­ta että talos­sa on kym­meniä ker­roksia jos sitä ympäröi lev­eät kadut.

  6. Etupäässä sik­si kos­ka kukaan, eivät edes Vihreät, suos­tu­isi asumaan niissä!

    1. Mik­si ihmi­nen, jol­la ei ole autoa eikä ajoko­rt­tia, ei suos­tu­isi asumaan paikas­sa, jos­sa saa olla rauhas­sa autoilta?

    2. Etupäässä sik­si kos­ka kukaan, eivät edes Vihreät, suos­tu­isi asumaan niissä!

      Tarkoi­tatko nyt siis Suomen­lin­naa vai mis­sä ihmiset eivät suos­tu asumaan?

  7. Ehkä kan­nat­taisi het­kek­si pysähtyä miet­timään mikä on syy ja mikä on seuraus.

    Ongelma­han juon­taa juuren­sa tiivi­istä kaupunki­rak­en­tamis­es­ta ja ratkeaa kun kaupunki­rak­en­tamista laa­jen­netaan. Suomes­sa edes tila ei ole esteenä.

  8. Lev­eät kadut ovat ehkä olleet hyödyl­lisiä myös tuli­palo­jen lev­iämisen estämisessä. Voi tosin olla, ettei se ole enää nykyään kovinkaan suuri huoli.

  9. Nuo esite­tyt “auto­hel­vetit” ovat kiin­nos­tavia tur­is­teille niiden his­to­ri­ansa takia. Ne raken­net­ti­in tiivi­ik­si usein sik­si, että niitä oli sil­loin helpom­pi puo­lus­taa. Esimerkkinä van­ha Tal­in­na. Moni asukas kyl­lä tosin halu­aa pois noista “tur­is­ti­hel­veteistä”.

    On hie­man erikoista, että mei­dän merkit­tävis­sä tehtävis­sä ole­va poli­itikko lokeroi ihmisiä ja vielä esit­tää oman edus­ta­mansa ryh­män kom­muunin rak­en­tamista. Jos täl­lainen kom­muu­ni raken­netaan, niin ehdotan sen sijoit­tamista Sipool­ta lunastet­tui­hin alueisi­in. Sieltä on van­hempi­en sit­ten hyvä viedä polkupyöräl­lä lap­sia har­joituk­si­in. Kyl­lähän kah­den lapsen jääkiekko­varus­teet yksi aikuinen pystyy hyvin polkupyörän tan­goil­la kantamaan.

    On help­po asi­aa esit­tää, kun asuu Kata­janokalla ja työ­mat­ka muu­ta­man kort­telin pitu­inen. Siihen ei tarvitse edes polkupyörää.

    P.S. Lev­eitä katu­ja on ollut ennen auto­jakin. Mon­et enti­saikaan raken­netut väylät oli­vat vielä nyky­isiä lev­eämpiä, kos­ka niis­sä pitä hevosten pystyä kulke­maan kärryineen.

    1. Valde­mar Hirvelä:
      Nuo esite­tyt “auto­hel­vetit” ovat kiin­nos­tavia tur­is­teille niiden his­to­ri­ansa takia.…

      P.S. Lev­eitä katu­ja on ollut ennen auto­jakin. Mon­et enti­saikaan raken­netut väylät oli­vat vielä nyky­isiä lev­eämpiä, kos­ka niis­sä pitä hevosten pystyä kulke­maan kärryineen.

      Mitä kiin­nos­tavaa his­to­ri­aa on Col­maris­sa, Rothen­bur­gis­sa (ob der Tauber) tai Quedlin­bur­gis­sa? Ei kai muu­ta kuin, että ovat säästyneet jostain syys­tä mei­dän päivi­imme. Ne kiin­nos­ta­vat meitä, kos­ka ovat viehät­täviä, täyn­nä pieniä yksi­tyisko­htia ja ennen kaikkea viihty­isiä. His­to­ri­aa löy­tyy esimerkik­si Man­ner­heim­intieltä: Man­ner­heimin pat­sas, Eduskun­tat­a­lo, Kansal­lis­museo, Sta­dion, Tullinpuo­mi, vaan onko käveli­jöitä kuten Tallinnan van­han kaupun­gin kaduil­la? Ja mik­si tur­is­tit käyvät Naan­talis­sa, mut­ta eivät nykyaikaises­sa Raisios­sa? Naan­talis­sa väk­ilukukin kas­vaa, Raisios­sa vähenee.

      Hevoskär­ryt oli­vat kyl­lä selvästi kapeampia kuin nykyiset kuor­ma-autot. Joitakin lev­eitä katu­ja ehkä tehti­in paraatikaduik­si tai palo­tur­val­lisu­u­den vuok­si. Esimerkik­si Turun 1800-luvun hevosa­jan katu­ja on leven­net­ty autois­tu­misen aikana.

      On kyl­lä häm­mästyt­tävää mil­laisia asuinaluei­ta meille raken­netaan. Ikäänkuin olisi ole­mas­sa vain kak­si vai­h­toe­htoa, isot korkeat ker­rostalot parkki­hallei­neen yhtäältä ja väljät omako­tialueet toisaal­la. Mik­sei voi­da rak­en­taa uudelleen nykyaikaista Van­haa Rau­ma, Por­voo­ta tai Tam­misaar­ta? Ei tietysti van­haa kopi­oiden, vaan siitä oppi­en. Jääkiekkop­er­heetkin voidaan huomioi­da, mut­ta tuskin kaikkia asun­to­ja tarvit­see heille lokeroi­da tai suun­nitel­la. Oleel­lista olisi, että asuinalueet oli­si­vat ver­rat­tain itsenäisiä, ei oma­l­la-autol­la-suur­mar­ket­ti­in idealla.

      1. TJii: Jääkiekkop­er­heetkin voidaan huomioi­da, mut­ta tuskin kaikkia asun­to­ja tarvit­see heille lokeroi­da tai suunnitella.

        Tuos­sa taitaa tiivistyä mod­ernin suun­nit­telunormis­ton peru­songel­ma. Lähtöko­htana on ollut, että jokaisen uuden asun­non kaikkien tilo­jen on sovel­lut­ta­va kaikille mah­dol­lisille käyt­täjille ja vielä se, että ihmi­nen asu­isi samas­sa asun­nos­sa koko elämän­sä. Opiske­li­ja-asun­to­jen kohdal­la on sen­tään sal­lit­tu poikkeuk­sia aiem­minkin ja viimeisim­mässä ase­tus­muu­tok­ses­sa otet­ti­in askelei­ta oikeaan suun­taan, kun lieven­net­ti­in pien­talo­ja koske­via esteet­tömyys­vaa­timuk­sia ja joitain tiukem­pia vaa­timuk­sia erotet­ti­in palvelu­a­sum­ista & liikku­mis- ja toim­imis­es­teis­ten tuet­tua asum­ista koskeviksi.
        Raken­nuk­sista pitäisi tehdä hel­posti muutet­tavia, jol­loin niitä voidaan vai­vat­tomasti remon­toi­da jokaiselle uudelle käyt­täjälle sopi­vak­si. Toimis­to- ja liik­er­ak­en­tamises­sa näin tapah­tuu, mut­ta asun­torak­en­tamises­sa (ker­rostalot) ei niinkään. Tähän on toki teknisiä ja kus­tan­nussy­itä liit­tyen esim. äänen siir­tymiseen asun­nos­ta toiseen, mut­ta ne ovat ratkaistavis­sa, jos vain halutaan.

      2. TJii:
        On kyl­lä häm­mästyt­tävää mil­laisia asuinaluei­ta meille raken­netaan. Ikäänkuin olisi ole­mas­sa vain kak­si vai­h­toe­htoa, isot korkeat ker­rostalot parkki­hallei­neen yhtäältä ja väljät omako­tialueet toisaal­la. Mik­sei voi­da rak­en­taa uudelleen nykyaikaista Van­haa Rau­ma, Por­voo­ta tai Tam­misaar­ta? Ei tietysti van­haa kopi­oiden, vaan siitä oppi­en. Jääkiekkop­er­heetkin voidaan huomioi­da, mut­ta tuskin kaikkia asun­to­ja tarvit­see heille lokeroi­da tai suun­nitel­la. Oleel­lista olisi, että asuinalueet oli­si­vat ver­rat­tain itsenäisiä, ei oma­l­la-autol­la-suur­mar­ket­ti­in idealla. 

        Joitakin autot­to­mia tai läh­es autot­to­mia kaupungi­nosia tosin löy­tyy: 1) Suomen­lin­na (sik­si että raken­nusym­päristö on suo­jel­tu ja maay­hteys puut­tuu) , 2) Ruo­ho­lah­den ns 100 markan huvi­lat, 3) Puu-Vallila. Auto­jen omis­t­a­mi­nen ei niis­säkään liene kiel­let­tyä mut­ta tehty han­kalam­mak­si. Jotkut opiske­li­ja-tms asun­to­lakom­plek­sit kuten Dom­ma Lep­pä­suol­la ovat kanssa läh­es autot­to­mia ts autopaik­ka ei kuu­lu vuokraan. 

        Sel­l­ainen kokon­aan auto­ton kaupungi­nosa ei onnis­tu kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la. Eli Malmin lento­ken­tästä tai Kru­unuvuoren­ran­nas­ta on turha suun­nitel­la auto­ton­ta. Raiti­otiey­hteys on hyvä olla mut­ta tosi­as­si­as­sa autot­tomien kaupungi­nosien pitää olla niin lähel­lä keskus­tan boheemi­porukan suosimia rav­in­toloi­ta että pääsee kont­taa­mal­la kotiin.

        Jos aikoinaan autoilun rajoit­tamista edis­tävät tahot oli­si­vat aja­neet asi­aansa tarmokkaam­min niin vain osalle uusi­in kaupungi­nosi­in kuten Jätkäsaari tai Kalasa­ta­ma raken­net­tui­hin asun­toi­hin olisi varat­tu autopaik­ka, se ei olisi vähen­tänyt aluei­den suo­sio­ta, kos­ka ovat, ilkeästi san­ot­tuna kont­tausetäisyy­del­lä kapakoista, mut­ta nyt seu­rat­ti­in val­las­sa ole­van mielipi­de-ilmas­ton ohjeis­tus­ta että jokaises­sa per­heessä har­raste­taan jääkiekkoilua ja autopaik­ka pitää olla. Ja autot­tomatkin mak­sa­vat niistä. 

        Seu­raa­va toi­vo on että jos esim jokin van­ha sairaala- tai vanki­la tms kom­plek­si kan­takaupungis­sa vapau­tu­isi asuinkäyt­töön, niin niihin raken­nuk­si­in voisi perus­taa asun­to-osakey­htiöitä eri­laisia pref­er­ensse­jä arvostaville joille autoilu ei ole välttämättömyys.

      3. R.Silfverberg: Jotkut opiske­li­ja-tms asun­to­lakom­plek­sit kuten Dom­ma Lep­pä­suol­la ovat kanssa läh­es autot­to­mia ts autopaik­ka ei kuu­lu vuokraan. 

        Autopaikkanormia ei ole ollut aina. Tässä postailen Itä-Helsingistä 150 asun­non taloy­htiöstä, jos­sa on autopaik­ka arvi­ol­ta noin joka kymme­nen­nelle asukkaalle.

      4. R.Silfverberg: Joitakin autot­to­mia tai läh­es autot­to­mia kaupungi­nosia tosin löy­tyy: 1) Suomen­lin­na (sik­si että raken­nusym­päristö on suo­jel­tu ja maay­hteys puut­tuu) , 2) Ruo­ho­lah­den ns 100 markan huvi­lat, 3) Puu-Vallila. Auto­jen omis­t­a­mi­nen ei niis­säkään liene kiel­let­tyä mut­ta tehty han­kalam­mak­si. Jotkut opiske­li­ja-tms asun­to­lakom­plek­sit kuten Dom­ma Lep­pä­suol­la ovat kanssa läh­es autot­to­mia ts autopaik­ka ei kuu­lu vuokraan. 

        Ruo­ho­lahdessa on pysäköin­ti hoidet­tu asukaspysäköin­ti­tun­nuksin kuten myös Vallilas­sa, joten ne eivät poikkea tältä osin mitenkään muus­ta kan­takaupungista. Suomelin­nas­sa asuvil­la on oikeus asukaspysäköin­ti­in Kata­janokalla, mon­et tätä myös käyttävät.

  10. Autois­sa ei mielestäni ole muu­ta hait­taa kaupungeis­sa kuin diesel­pakokaa­sut ja katupö­ly keväisin ja siitä että pysäköidään jalka­käytävälle. Tämä saadaan kuri­in kieltämäl­lä van­hoil­la diese­lau­toila ajo kes­ki-euroopan esimerkien mukaan sekä valvo­ma­l­la tarkem­min ettie nastarenkail­la aje­ta niiden sal­li­tun käyt­töa­jan ulkop­uolel­la, sekä sakot­ta­mal­la kovem­min asi­a­ton­ta pysäköin­tiä. En kan­na­ta autoilun täyskiel­toa mut­ta jos ei autoil­i­jat osaa nou­dat­taa annnnet­tu­ja sään­töjä niin sit­ten pitää alkaa harki­ta auto­jen kiel­toa laajemmin.

  11. Kor­reloiko tur­i­s­tiry­y­sis asum­is­mukavu­den kanssa?

    Mut­ta kuten san­ot­tua, voitte te kieltää autoilun vaik­ka koko helsingis­sä, kun­han sit­ten lopetat­te itkun Espoolais­ten veroeu­ro­jen perään.

    Ps. Sähköpyöriä on myös 45 km/h asti, ainakin näis­sä vähem­män hol­hoavis­sa vapais­sa maissa

  12. Jos raken­netaan “auto­ton kaupun­ki”, niin ei kai sinne sit­ten edes jakelu­au­to­ja saa päästää? Muuten­han romant­ti­nen kuvitel­ma särkyy. Kun ensim­mäi­nen ker­ran, kauan sit­ten, kävelin Niz­zan käve­lykadul­la, se tun­tui vaar­al­lisem­mal­ta kuin Enkel­ten lah­den lev­eä rantakatu autoi­neen — jakelu­au­tot kun liikku­vat hitaasti ja vähin äänin.

    Pari­isin lev­eil­lä kaduil­la ei ole mitään tekemistä autois­tu­misen kanssa vaan köy­hälistön kuris­sa pitämiseksi.

    Mut­ta, jos todel­la raken­netaan sul­jet­tu­ja kaupunke­ja, voisiko yhden tehdä vihreille, toisen vas­sareil­la ja kol­man­nen muuten vaan maail­mas­ta pois halu­aville? Sit­ten jokaiseen sul­jet­tuun kaupunki­in päästetään kum­ma­jaisek­si asumaan kolme demaria ja yksi perus­suo­ma­lainen. Ja tietysti vähin­tään yksi Hesarin toimit­ta­ja hoita­maan sul­jet­tu­jen-kaupunkien-uutis-kir­jeen-vai­h­ta­jan tehtäviä.

  13. Olisin valmis muut­ta­maan autot­tomaan kaupungi­nosaan, mut­ta pari asi­aa arvelluttaa:

    - En (juuri nyt) omista autoa, mut­ta on silti kiva kun tarpeen tullen pääsen autol­la hel­posti oven eteen.
    — Suurin osa vierai­ta jot­ka luona käyvät tulee oma­l­la autolla.
    — Suomes­sa tun­tuu ole­van maan tapa että kaiken­laiset “vetele­hti­jät” täyt­tävät kesäisin kaik­ki aukiot.

  14. Gen­o­van van­ha kaupun­ki on sit­ten esimerk­ki siitä, että liian ahtaastikin on osat­tu rak­en­taa. Pahim­mil­laan alle 2 metriä lev­eät kadut, joiden ympäril­lä 5‑kerroksisia iki­van­ho­ja talo­ja. Pimeitä kujia. Osa slum­mi­u­tunut, osas­sa tur­istielämääkin. Asi­aa ei paran­na se, että van­hankaupun­gin ja sata­man välis­sä maise­man pimen­tää korotet­tu valtatie.

  15. “…eikö Helsinki­in voisi rak­en­taa muu­ta­man autot­toman kaupungi­nosan van­haan hyvän keski­aikaisen kaupun­gin mittakaavaan?”

    Kan­natan lämpimästi, mut­ta mikä tarkkaan ottaen estää täl­läisen alueen rak­en­tamisen jos ker­ran val­tu­us­to päät­tää esim. markki­nae­htoisen pysäköin­nin kokeilus­ta? Tämä ei ehkä ole mon­ellekaan kaupunkisuunnitteluun/politiikkaan sen kum­mem­min vihkiy­tymät­tömälle taviskun­ta­laiselle niin selvää (tai ainkaan itselleni).

    Auto­ton­ta aluet­ta odotel­lessa voisi nykyisetkin rak­en­taa enem­män siten, että parkkipaikko­ja ei vält­tämät­tä ulotet­taisi jokaiselle ovelle asti, vaan sisäpi­ha rauhoitet­taisi­in autoil­ta mah­dol­lisuuk­sien mukaan.

    1. jjr:
      Auto­ton­ta aluet­ta odotel­lessa voisi nykyisetkin rak­en­taa enem­män siten, että parkkipaikko­ja ei vält­tämät­tä ulotet­taisi jokaiselle ovelle asti, vaan sisäpi­ha rauhoitet­taisi­in autoil­ta mah­dol­lisuuk­sien mukaan. 

      Olen var­maan aiem­minkin kom­men­toin­ut että autoil­i­jat ovat äärim­mäisen kek­seliäitä löytämään jonkun mak­sut­toman säi­ly­tyskolon kohteen vier­estä autolleen.

      Ihmisil­lä ei ole mitään esto­ja jät­tää autoaan sisäpi­hoille, nur­mikolle, kulku­väylille, jalka­käytävälle, bus­sipysäkille, kaup­po­jen las­tausalueille tai vaik­ka jonkun asukkaan henkilöko­htaiselle paikalle muu­ta­mak­si tunniksi.

      Ris­ki saa­da parkkisakko vir­ka-ajan ulkop­uolel­la on pieni, etenkin keskus­ta-alueen ulkopuolella.

  16. Autoil­la vs. Auto­ton ideaa jos halu­aa kat­soa pienessä mit­takaavas­sa, niin kan­nat­taa käy­dä Vaalimaalla.

    Siel­lä on ihanaa, ital­ialaista kaupunkikeskus­taa nähtävis­sä. Ja heti sen ulkop­uolel­la on sit­ten sitä parkkipaikkaa…

    Toki sinne ei pääse mil­lään muul­la kuin autolla

  17. Olen nyt ajanut kun­nol­lisel­la sähkö­fil­lar­il­la 1500 km, niin kyl­lä on todel­la hienoa yli­pain­oise­na ede­tä ylämäkeäkin n. 20km/h. Yli­painaisellekin (110kg) tämän mallin akku (500Wh) on mah­dol­lis­tanut n. 110 km matkan yhdel­lä latauk­sel­la maas­tossa Van­taa- Kerava:Järvenpää. Sanois­in, että e‑fillari on keksin­tö­jen sar­jas­sa samal­la tasol­la kuin aikoinaan elek­trooni­nen laskin. Niin ja kyl­lä se kip­pusarvi-miehillekin koit­taa sel­l­ainen aika, että sähköpyörän selkään on muka­va hypätä. Siis koros­ta sitä, että min­un sähköpyörä ei ole mallia “sähkö­mopo” vaan siinä on keski­moot­tori joka avus­taa pol­jen­taa mit­taa­mal­la polkimi­in kohdis­tu­vaa voimaa. On siinä ns. PID-säätäjäkin — asiantun­ti­joille tiedoksi.

    1. Tavalli­nen Teknikko:
      Olen nyt ajanut kun­nol­lisel­la sähkö­fil­lar­il­la 1500 km, niin kyl­lä on todel­la hienoa yli­pain­oise­na ede­tä ylämäkeäkin n. 20km/h. Yli­painaisellekin (110kg) tämän mallin akku (500Wh) on mah­dol­lis­tanut n. 110 km matkan yhdel­lä latauk­sel­la maas­tossa Van­taa- Kerava:Järvenpää.Sanoisin, että e‑fillari on keksin­tö­jen sar­jas­sa samal­la tasol­la kuin aikoinaan elek­trooni­nen laskin. Niin ja kyl­lä se kip­pusarvi-miehillekin koit­taa sel­l­ainen aika, että sähköpyörän selkään on muka­va hypätä. Siis koros­ta sitä, että min­un sähköpyörä ei ole mallia “sähkö­mopo” vaan siinä on keski­moot­tori joka avus­taa pol­jen­taa mit­taa­mal­la polkimi­in kohdis­tu­vaa voimaa. On siinä ns. PID-säätäjäkin – asiantun­ti­joille tiedoksi.

      Itse olen kova kip­purasarvi aja­ja, aje­len sen 8–10tkm vuodessa, muta silti talvel­la työ­matkat menevät tuol­laisel­la 45km/h sähköpyöräl­lä, hieno peli, hyvät val­ot etc. Akku 750Wh, kestää noin 60km kun kovaa ajaa. 

      Säädin lie­nee kyl­lä pelkkä P, en usko että I tai D tä tuos­sa käytössä tarvi­taan mihinkään

  18. Samankaltaiset koke­muk­set. Vaik­ka en olekaan yli­pain­oinen, ajan sähköpyöräl­lä hel­posti 12 km työ­matkan vai­vat­tomasti liki samaan aikaan kuin autol­la pää­sisi. Per­il­lä on virkeä olo, eikä lainkaan hiki­nen. Vai­h­toe­htona olisi ollut autoilu, nyt en tarvitse autoa ja työ­matkailun kuukausikus­tan­nuk­set ovat max 50 €. Sähköön kuluu vuodessa muu­ta­ma kymp­pi. Tarkem­min kus­tan­nuk­sia on vaikea arvioi­da, riip­puu täysin siitä kuin­ka mon­ta vuot­ta fil­lar­in osat kestävät. Kau­pan päälle saan noin tun­nin kevyt­tä liikun­ta viisi ker­taa viikos­sa. Kun tarvit­sen autoa muu­ta­man kuukau­den välein, vuokraan yleen­sä pienehkön automaat­ti­vai­hteisen, ne ovat olleet poikkeuk­set­ta läh­es uusia ja erit­täin mukavia ajaa.

  19. Eihan Soin­in­vaara ehdottanut,etta muute­taan koko Helsin­ki autot­tomak­si, vaan etta tehdaan muu­ta­ma auto­ton kaupungi­nosa. Ihan hyva ajatus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *