Asuntoja sinne, missä niistä maksetaan eniten

 

Helsin­gin seudul­la asun­to­jen hin­nat ovat nousseet eniten lähel­lä keskus­taa ”ratikkakaupungis­sa”. Kehyskun­nis­sa ja osas­sa Espoo­ta ja Van­taa­ta ne ovat jopa laskeneet.

Uusia asun­to­ja pitäisi rak­en­taa sinne, mis­sä niistä mak­se­taan eniten. Mut­ta eikö sil­loin vain rikkail­la olisi varaa asua?

Kuvitelka­amme kaupun­ki, jos­sa puo­let asun­noista on meren ran­nal­la ja puo­let suon laidal­la. Edel­liset ovat kalli­ita ja jälkim­mäiset halpoja. 

Kaupunki­in muut­taa lisää asukkai­ta, joi­ta varten raken­netaan sata asun­toa. Pitäisikö ne rak­en­taa suon laidalle vai meren ran­nalle? Tuli­joista vain 40 per­heel­lä on varaa asun­toon meren rannalla. 

Jos asun­not raken­netaan meren ran­nalle, mitä tapah­tuu lopuille 60 per­heelle ja 60 tyhjälle asunnolle? 

Asun­not meren ran­nal­la halpenevat niin, että 60 per­het­tä suon laidal­ta pystyy muut­ta­maan niihin ja nuo 60 muual­ta tule­vaa per­het­tä muut­ta­vat heiltä vapau­tu­vi­in asuntoihin.

Jos asun­not raken­net­taisi­in suon laidalle, asun­not meren ran­nal­la kallis­tu­isi­vat niin, että 40 per­het­tä jou­tu­isi hakeu­tu­maan suon laidalle ja varakkaat muut­ta­jat aset­tuisi­vat hei­dän asun­toi­hin­sa. Suon laidalle muut­taisi yhteen­sä 100 per­het­tä, joista 60 olisi kaupunki­in muut­tavia ja lop­ut 40 kaupun­gin van­ho­ja asukkai­ta, joil­la ei olisi enää varaa asua meren rannalla. 

Kun asun­not raken­netaan meren­ran­nalle, 100 per­het­tä enem­män pystyy asumaan meren ran­nal­la. Aluei­den hin­taerot tasoit­tuvat hie­man. Keskimääräi­nen asum­is­ta­so paranee.

Ran­nan van­ho­jen asukkaiden kan­nat­taa vas­tus­taa tätä, kos­ka hei­dän asun­to­jen­sa arvo las­kee ja naa­puri­in muut­taa väärän­laisia naapureita. 

Voitaisi­in myös rak­en­taa meren ran­nalle kohtu­uhin­taisia asun­to­ja ja vali­ta niihin sata onnel­lista per­het­tä. Olen­naista on, että kaikissa vai­h­toe­hdois­sa olisi hölmöä rak­en­taa asun­to­ja huonoon paikkaan vain, jot­ta ne oli­si­vat halpoja. 

Oike­as­sa elämässä ei ole vain hyviä ja huono­ja aluei­ta. Suurin osa on siltä väliltä. Eri ihmiset myös pitävät eri alueista. Olen­naista on, että siel­lä, mis­sä asun­noista mak­se­taan eniten, niitä on liian vähän ja sinne kan­nat­taa rak­en­taa lisää. 

Kun raken­namme lisää asun­to­ja halut­tui­hin kaupungi­nosi­in, rikkaiden osu­us asun­noista ei kas­va, kos­ka heil­lä kaikil­la on jo asun­to. Hei­dän van­hat asun­ton­sa vapau­tu­vat joillekin toisille, näi­den asun­not seu­raav­ille ja niin edelleen. Tässä ketjus­sa kaikkien asum­is­ta­so para­nee ja halut­tui­hin kaupungi­nosi­in pääsee aiem­paa pienituloisempia.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Demokraatti-lehdessä.

16 vastausta artikkeliin “Asuntoja sinne, missä niistä maksetaan eniten”

  1. Kos­ka meren ran­nalle rak­en­t­a­mi­nen voi laskea meren ran­nal­la ole­vien asun­to­jen arvoa, pitäisi mak­si­moi­da kokon­ais­ar­voa, jot­ta se ei mis­sään tapauk­ses­sa vähenisi?

  2. Ei tai­da men­nä näin. Kun asun­to­tuotan­non hin­ta on sen 7000 euroa nousee kaikkien asumisku­lut kos­ka asun­not ovat yksinker­tais­es­ti yli­hin­taisia palkkata­soon näh­den ja van­has­ta asun­nos­ta pitää saa­da riit­tävä hin­ta osamak­suk­si. Keskus­tan uud­is­tuotan­to ei siis hal­ven­na hin­to­ja, päin­vas­toin. Poli­ti­ikan mukainen yhteiskun­nan rahoil­la asut­ta­mi­nen keskus­taan on myös ris­tiri­itainen ratkaisu ja nos­taa osaltaan hin­tata­soa kun mak­sa­ja on kasvo­ton hallintoalamainen. 

    Lisäk­si näis­sä ns. meren­ran­tako­hteis­sa veroista joudu­taan kom­pen­soimaan tiivi­in asumisen kulu­ja kuten Jätkäsaa­reen liiken­nesumpun setvimistä tai Kru­unuvuoren sil­lan rakentamista,. 

    Pk-seudun kannal­ta olisi parem­pi että asun­not raken­netaan sinne minne niitä on kohtu­uhin­taista tehdä. Vain sil­lä taval­la saadaa sekä uusia asun­to­ja että neliöhin­nat kuriin.

    1. Helsinki_hoi_älä_jätä:
      Ei tai­da men­nä näin. Kun asun­to­tuotan­non hin­ta on sen 7000 euroa nousee kaikkien asumisku­lut kos­ka asun­not ovat yksinker­tais­es­ti yli­hin­taisia palkkata­soon näh­den ja van­has­ta asun­nos­ta pitää saa­da riit­tävä hin­ta osamak­suk­si. Keskus­tan uud­is­tuotan­to ei siis hal­ven­na hin­to­ja, päinvastoin.Politiikan mukainen yhteiskun­nan rahoil­la asut­ta­mi­nen keskus­taan on myös ris­tiri­itainen ratkaisu ja nos­taa osaltaan hin­tata­soa kun mak­sa­ja on kasvo­ton hallintoalamainen. 

      Lisäk­si näis­sä ns. meren­ran­tako­hteis­sa veroista joudu­taan kom­pen­soimaan tiivi­in asumisen kulu­ja kuten Jätkäsaa­reen liiken­nesumpun setvimistä tai Kru­unuvuoren sil­lan rakentamista,. 

      Pk-seudun kannal­ta olisi parem­pi että asun­not raken­netaan sinne minne niitä on kohtu­uhin­taista tehdä. Vain sil­lä taval­la saadaa sekä uusia asun­to­ja että neliöhin­nat kuriin.

      Väit­teesi tun­tuu perus­tu­van aja­tusvirheeseen, että myyn­ti­hin­ta == rakennushinta(+kohtuullinen kate). Todel­lisu­udessa Helsingis­sä läh­es kaikkien uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­ta on korkeampi kuin raken­nush­in­ta. Kysyn­tä on tiety­ille alueille, yleisem­min koko Helsinki­in, sen ver­ran suur­ta että myyn­ti­hin­nat pääsään­töis­es­ti eivät perus­tu raken­nuskus­tan­nuk­si­in, vain markki­noil­la ole­vaan kysyn­tään ja tarjontaan.
      Kuten Osmo analysoi mut­ta ei täysin suo­raan kir­joi­ta näil­lä ter­meil­lä, kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­das­sa kaikken loogis­in­ta on lisätä tar­jon­taa siel­lä mis­sä kysyn­tä on suur­in­ta. Tar­jon­nan lisäämi­nen vähem­män kysy­ty­il­lä alueil­la johtaa suurem­pi­in hin­taeroi­hin ja toden­näköis­es­ti myös sosi­aal­isi­in ongelmi­in pitkässä juok­sus­sa, sil­lä suuret hin­taerot johta­vat myös tulo­ryh­mien voimakkaaseen erot­tumiseen. On toki usko että kukaan tässä ehdot­taa että ns. rikkaiden alueista tehdään slum­me­ja, mut­ta kyl­lä asun­to­jen tuotan­to kysy­ty­im­mille (=kalli­im­mille) alueille on täysin markki­na­t­alouden peri­aat­tei­den mukaista.
      Suomes­sa rak­en­t­a­mi­nen on voimakkaasti kon­trol­loitua julk­ishallinnon kaavoitus­mo­nop­o­lin vuok­si, tämän takia kaavoituk­ses­sa tulisi pyrk­iä ymmärtämään, seu­ra­maan ja mukaile­maan markki­na­t­alouden peri­aat­tei­ta. Voidaan väit­tää melko perustel­lusti että rak­en­tamisen keskit­tämi­nen ‘halvem­mille’ alueille ja kieltämi­nen kalli­im­il­ta alueil­ta on julk­ista sub­ven­tio­ta varakaam­mille alueille. Täl­löin halu­tut kalli­it alueet muut­tuvat yhä kalli­im­mik­si, kun samaan aikaan hin­nat saat­ta­vat jopa polkea paikallaan ns. halvem­mil­la alueil­la (kts. vaik­ka Vuosaari), minkä takia asun­to­jen hin­nat saisi­vat nous­ta vain kalli­im­mil­la alueil­la? Joku pien­i­t­u­loinen on puo­let työiästään mak­sanut ker­rostaloa­sun­toaan velat­tomak­si että julk­ishallinto voi slum­mi­ut­taa alueen omil­la päätöksillään?

      1. Stadist: Väit­teesi tun­tuu perus­tu­van aja­tusvirheeseen, että myyn­ti­hin­ta == rakennushinta(+kohtuullinen kate). Todel­lisu­udessa Helsingis­sä läh­es kaikkien uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­ta on korkeampi kuin raken­nush­in­ta. Kysyn­tä on tiety­ille alueille, yleisem­min koko Helsinki­in, sen ver­ran suur­ta että myyn­ti­hin­nat pääsään­töis­es­ti eivät perus­tu raken­nuskus­tan­nuk­si­in, vain markki­noil­la ole­vaan kysyn­tään ja tarjontaan.
        Kuten Osmo analysoi mut­ta ei täysin suo­raan kir­joi­ta näil­lä ter­meil­lä, kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­das­sa kaikken loogis­in­ta on lisätä tar­jon­taa siel­lä mis­sä kysyn­tä on suur­in­ta. Tar­jon­nan lisäämi­nen vähem­män kysy­ty­il­lä alueil­la johtaa suurem­pi­in hin­taeroi­hin ja toden­näköis­es­ti myös sosi­aal­isi­in ongelmi­in pitkässä juok­sus­sa, sil­lä suuret hin­taerot johta­vat myös tulo­ryh­mien voimakkaaseen erot­tumiseen. On toki usko että kukaan tässä ehdot­taa että ns. rikkaiden alueista tehdään slum­me­ja, mut­ta kyl­lä asun­to­jen tuotan­to kysy­ty­im­mille (=kalli­im­mille) alueille on täysin markki­na­t­alouden peri­aat­tei­den mukaista.
        Suomes­sa rak­en­t­a­mi­nen on voimakkaasti kon­trol­loitua julk­ishallinnon kaavoitus­mo­nop­o­lin vuok­si, tämän takia kaavoituk­ses­sa tulisi pyrk­iä ymmärtämään, seu­ra­maan ja mukaile­maan markki­na­t­alouden peri­aat­tei­ta. Voidaan väit­tää melko perustel­lusti että rak­en­tamisen keskit­tämi­nen ‘halvem­mille’ alueille ja kieltämi­nen kalli­im­il­ta alueil­ta on julk­ista sub­ven­tio­ta varakaam­mille alueille. Täl­löin halu­tut kalli­it alueet muut­tuvat yhä kalli­im­mik­si, kun samaan aikaan hin­nat saat­ta­vat jopa polkea paikallaan ns. halvem­mil­la alueil­la (kts. vaik­ka Vuosaari), minkä takia asun­to­jen hin­nat saisi­vat nous­ta vain kalli­im­mil­la alueil­la? Joku pien­i­t­u­loinen on puo­let työiästään mak­sanut ker­rostaloa­sun­toaan velat­tomak­si että julk­ishallinto voi slum­mi­ut­taa alueen omil­la päätöksillään?

        On ole­mas­sa toki eri­laisia teo­ri­oi­ta ja malle­ja mihin kan­nat­taa rak­en­taa ja mitä siitä seuraa. 

        Sit­ten meil­lä on tämä nykyi­nen koe­lab­o­ra­to­rio jos­sa rak­en­ta­mal­la tiivi­isti keskus­taan saadaan aikaan sekä mas­si­ivi­nen määrä liiken­neon­gelmia, niiden paikkaami­nen sadoil­la miljoonil­la veron­mak­sajien rahoista että lop­ul­ta asun­to­jen hin­to­jen hal­lit­se­ma­ton nousu. 

        Ei ole näyt­töä että nykyi­nen teo­ri­ake­hys toimisi. Päinvastoin.

      2. Sit­ten meil­lä on tämä nykyi­nen koe­lab­o­ra­to­rio jos­sa rak­en­ta­mal­la tiivi­isti keskus­taan saadaan aikaan sekä mas­si­ivi­nen määrä liiken­neon­gelmia, niiden paikkaami­nen sadoil­la miljoonil­la veron­mak­sajien rahoista että lop­ul­ta asun­to­jen hin­to­jen hal­lit­se­ma­ton nousu. 

        Miten voit ensin olla sitä mieltä, että rak­en­tam­lal­la tiivi­isti keskus­taan saadaan aikaan huonoa asuinympäristöä ja sit­ten san­ot, että saadaan aikaan asun­to­jebn hin­to­jen hal­lit­se­ma­ton nousu. Yrit­täisitä päät­tää. Jos sinus­ta keskus­taa­sum­i­nen on epämiel­lyt­tävää, eikö sin­un pitäisi iloi­ta siitä, että kehyskun­nis­sa asun­to­jen hin­nat alentuvat.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Miten voit ensin olla sitä mieltä, että rak­en­tam­lal­la tiivi­isti keskus­taan saadaan aikaan huonoa asuinympäristöä ja sit­ten san­ot, että saadaan aikaan asun­to­jebn hin­to­jen hal­lit­se­ma­ton nousu. Yrit­täisitä päät­tää. Jos sinus­ta keskus­taa­sum­i­nen on epämiel­lyt­tävää, eikö sin­un pitäisi iloi­ta siitä, että kehyskun­nis­sa asun­to­jen hin­nat alentuvat.

        Eihän ne ole ristiriidassa.
        Kyl­lä huonos­ta rak­en­tamis­es­ta voi jotkut onnis­tua mak­samaan kovaa hintaa.
        Tämä olisi kaiken lisäk­si varsin ok ellei muut jou­tu­isi sit­ten mak­sum­iehik­si tuki­ais­ten muodossa.

      4. Onhan tuos­sa ihan val­ta­va ristiriita.

        Jos tiivi­isti rak­en­t­a­mi­nen on ihmis­ten mielestä huono asia, niin sil­loin­han hin­nat keskus­tas­sa eivät nouse, vaan laske. Jos hin­nat vain nou­se­vat niin eivät ne uudet asun­not kyl­lä mitenkään huonon­na ympäristöä.

  3. Sen jäl­keen kun jokin asuinalue on raken­net­tu, se alkaa elää omaa elämään­sä. Kaik­ki ei aina mene kuin Stöm­sössä. Media ja juorupuheet muo­vaa­vat asuinaluei­den luon­net­ta. Meren­ran­nat eivät ole aina parhaimpia, edes maineeltaan, ota vaik­ka Meri-Rasti­la tai Sipoon­ran­ta joka flop­pasi. Myös Kalasa­ta­mas­ta on ris­tiri­itaisia mielip­iteitä mut­ta se siis ei ole valmis. Ja Mer­i­ha­ka, kuka sitä eri­tyis­es­ti ihail­isi? Tai Espoon Soukkaa, Iivis­niemeä ja Matinkylän van­haa osaa?

    Helsingis­sä on niin kova pula asun­noista että myös suolle kan­nat­taa rak­en­taa mut­ta nimeno­maan halpo­ja bulkki­a­sun­to­ja ja mah­dol­lisim­man paljon, kun­han liiken­ney­htey­det julk­isil­la eri puo­lille suur-Helsinkiä toimi­vat, ja usein toimi­vat parem­min kuin jostain merenranta-pussinperästä.

    1. Todel­lisu­udessa Helsin­gin lähi­maanti­eteelli­nen sijain­ti niemen kär­jessä on täysin jär­jetön, nopeal­la silmäi­lyl­lä mikään itämeren ver­rokkikaupun­ki ei ole sijoitet­tu maanti­eteel­lis­es­ti näin älyt­tömästi kuin Helsin­ki. Tehokas­ta kehäli­iken­net­tä on han­kala rak­en­taa, todis­teena lähin­nä se ettei sitä ole vieläkään, ellei omista henkilöautoa.
      Keskus­tan pitäisi olla jos­sain Pasi­la-Kon­ala-Pak­i­la ‑kolmion alueel­la niin kaupun­ki muut­tuisi järkeväm­mäk­si toimin­nal­lis­es­ti. Itse näen että keskus­ta alka­isi orgaanis­es­ti val­ua Pasi­laan alueen kehit­tämisen myötä, tosin olen melko var­ma että Helsin­gin poli­it­ti­nen ja muu eli­it­ti tulee tais­tele­maan kynsin ham­pain ettei kaupun­gin keskus­ta katoa min­nekään nyky­paikalta, toisin sanoen Helsin­ki jatkaa his­to­ri­al­lista trendiä ja läh­es kaik­ki järkevät asi­at tehdään vain puo­lik­si tai jätetään jopa kokon­aan tekemättä.
      Nyt sit­ten taas kesto­su­osik­ki keskus­tan alit­ta­va tun­neli nos­taa päätään, tämä nykypäivän epäkuol­lut idea joka aina tulee takaisin.

  4. Tämä sinäl­lään loogis­es­ti kau­nis Trick­le down — efek­tiä tois­in­ta­va aja­tus voi pitää paikkansa vain ja ain­oas­taan tilanteessa, mis­sä on ole­mas­sa vain yksi kaupun­ki ja vain yhdet asuntomarkkinat.
    Kun ajatel­laan muut­tovoit­tokaupunkia, esimerkik­si Helsinkiä, on hyvinkin mah­dol­lista, että niihin meren­ran­ta-asun­toi­hin muut­taa varakkai­ta muut­to­tap­piokun­nista kuten vaikka­pa Savon­lin­nas­ta, Pihtiputaal­ta tai Joroi­sista. Täl­löin heiltä vapau­tuu asun­to lähtö­paikkakun­nal­la, jos ylipäätään vapau­tuu eikä jää kakkosasunnoksi. 

    Ps. Omako­htainen esimerk­ki tuo Savon­lin­na, sil­lä suh­teel­lisen mata­lan myyn­tiar­von, pien­ten ylläpi­toku­lu­jen, kau­ni­iden maisemien ja vireän kult­tuurikesän vuok­si me nimeno­maan jätimme asun­tomme siel­lä loma-asunnoksi.

    1. Kyl­lä Helsinki­in muut­taa koko ajan ihmisiä kaupun­gin ulkop­uolelta. Rikkail­la ei ole kuitenkaan mitään vaikeuk­sia löytää asun­toa Helsingistä. Aja­tus, että pitäisi rak­en­taa huonoa, jot­ta saataisi­in pide­tyk­si rikkaat pois kaupungista on sen vuok­si tuomit­tu epäon­nis­tu­maan. Ei se myöskään tai­da olla Helsin­gin ylimpänä preferenssinä.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyl­lä Helsinki­in muut­taa koko ajan ihmisiä kaupun­gin ulkop­uolelta. Rikkail­la ei ole kuitenkaan mitään vaikeuk­sia löytää asun­toa Helsingistä. Aja­tus, että pitäisi rak­en­taa huonoa, jot­ta saataisi­in pide­tyk­si rikkaat pois kaupungista on sen vuok­si tuomit­tu epäon­nis­tu­maan. Ei se myöskään tai­da olla Helsin­gin ylimpänä preferenssinä. 

        Helsin­gin ei tarvitse kil­pail­la Kau­ni­ais­ten kanssa, Kau­ni­ainen hioukut­telee kyl­lä rikkai­ta mut­ta se ei voi kas­vaa, kos­ka pin­ta-ala rajoit­taa. Jot­ta yksi rikas per­he voi muut­taa Kau­ni­aisi­in pitää toisen muut­taa pois sieltä. Ton­tit ovat käytän­nössä fini­to, enää tehdään vain joitakin ker­rostalo­ja jot­ka eivät juuri eroa muiden lähiöi­den vastavista.

        Ymmär­rän että Helsin­ki halu­aa kil­pail­la Espoon kanssa joka yrit­tää pitää huol­ta siitä että rikkaiden ja köy­hien alueet eivät sekoitu liikaa. Espoon eräi­den rikkaiden aluei­den asukkaat eivät halua että niihin raken­netaan ylipään­sä mitään lisää. Niitä aluei­ta halu­taan ptää myös mah­dol­lisi­im­man autokaupunki­maisi­na ettei köy­hiä tule julk­isil­la kulkuneu­voil­la malek­si­maan sinne. Espool­la on mah­dol­lisu­us pitää eril­lään eri yhteiskun­talu­okkien alueet kos­ka tilas­ta ei ole pulaa.

        Helsin­gin ain­oa mah­dol­lisu­us kil­pail­la on kehit­tää van­ho­ja kaupungi­nosia houkut­tel­e­vam­mik­si, esim täy­den­nys­rak­en­tamisel­la, mut­ta tässäkin tilan­puute on rajana. Myös liikenne aset­taa haastei­ta kos­ka rikkaat eivät suos­tu autot­toman elämään, tosin auto­ja voi rikkalla helsinkiläis­per­heel­lä olla puo­let espoolaisen määrästä. 

        Täysin uudet alueet esim van­ho­jen satamien paikalla ovat ris­ki, voi olla että rikkaat eivät muu­ta niihin siinä määrin kuin halu­taan. Jos puhutaan muista kuin ökyrikkaista niin Espoo tar­joaa kätevämpiä vaihtoehtoja.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyl­lä Helsinki­in muut­taa koko ajan ihmisiä kaupun­gin ulkop­uolelta. Rikkail­la ei ole kuitenkaan mitään vaikeuk­sia löytää asun­toa Helsingistä. Aja­tus, että pitäisi rak­en­taa huonoa, jot­ta saataisi­in pide­tyk­si rikkaat pois kaupungista on sen vuok­si tuomit­tu epäon­nis­tu­maan. Ei se myöskään tai­da olla Helsin­gin ylimpänä preferenssinä.

        Kun on seu­ran­nut tätä asun­tokeskustelua blo­gis­sasi ja twit­teris­sä, niin on help­po nähdä, että aika mon­en mielestä se itse asi­as­sa on ongel­ma, että hienoi­hin asun­toi­hin halu­tu­il­la paikoil­la muut­taa rikkai­ta ihmisiä, ehkä jopa ulkopaikkakuntalaisia.

        Sik­si meil­lä var­maan on tuet­tu tuotan­to arpa­jaisi­neen ja val­in­ta­pe­rustei­neen. Tuet­tu ja sään­nel­ty tuotan­to on ratkaisu nimeno­maan siihen “ongel­maan”, että hienot asun­not parhail­la sijain­neil­la menevät rikkaille.

        Viis siitä, että asun­tomarkki­nat on pilat­tu. Kun­han rikkaat eivät saa asua meren­ran­nal­la keskenään!

  5. Rantaan rak­en­t­a­mi­nen on vain teo­ri­aa. Suures­sa osaa maa­ta. Siel­lä mis­sä ranto­ja olisi. Ainakin vak­i­tuisen ympärivuo­tis­es­ti asut­ta­van talon rakentaminen.

    Jos joku hyvä­tu­loinen halu­aa esim Päi­jän­teen rantaan talon, niin eipä onnis­tu, kos­ka se on jo “täy­teen” raken­net­tu. Poikkeuslu­paakaan ei saa kos­ka lisärak­en­t­a­mi­nen tuhoaisi maamme viimeiset arvokkaat ran­nat ja luontoarvot.

    Niin­pä maalaiskun­nat tar­joa­vat kuiv­an maan yhden­teke­viä omakoti­talo­tont­te­ja S‑Marketin vier­estä. Eihän se ole edes vai­h­toe­hto hänelle joka halusi Päi­jän­teen rantaan.

    1. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
      Rantaan rak­en­t­a­mi­nen on vain teo­ri­aa. Suures­sa osaa maa­ta. Siel­lä mis­sä ranto­ja olisi. Ainakin vak­i­tuisen ympärivuo­tis­es­ti asut­ta­van talon rakentaminen.

      Jos joku hyvä­tu­loinen halu­aa esim Päi­jän­teen rantaan talon, niin eipä onnis­tu, kos­ka se on jo “täy­teen” raken­net­tu. Poikkeuslu­paakaan ei saa kos­ka lisärak­en­t­a­mi­nen tuhoaisi maamme viimeiset arvokkaat ran­nat ja luontoarvot.

      Niin­pä maalaiskun­nat tar­joa­vat kuiv­an maan yhden­teke­viä omakoti­talo­tont­te­ja S‑Marketin vier­estä. Eihän se ole edes vai­h­toe­hto hänelle joka halusi Päi­jän­teen rantaan. 

      Asi­aa perustel­laan luon­toar­voil­la, todel­lisu­udessa tässä on perisuo­ma­laiseen tapaan onnis­tut­tu muut­ta­maan paljous niukku­udek­si, oikea nykypäivän Sampo.

      No, nuorem­mat sit­ten kär­räävät rahansa ulko­maille kun Suomes­sa sen käyt­tö huvi­tuk­si­in tehdään niin han­kalak­si. Mik­si ostaa jotain home­ista yli­hin­taista mökkiä velka­ra­hal­la kun paljon pienem­mäl­lä rahal­la voi käy­dä etelän loma­l­la ja lop­ut säästyvät rahat sijoit­taa tuottavasti?

  6. Ei kai meren rannal­ta muut­taisi 40 mihinkään, jos vai­h­toe­hto on suol­la, vaan naut­ti­si­vat arvon­nousus­ta. Vaik­ka se on näen­näistä jos ei ole myymässä, käy se vaik­ka suurem­mas­ta vakuusarvosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.