En ole menossa kokoukseen, vaan Mikko Särelä menee.
MajaMajan matkailuhanke Vuosaaressa
Tämä pantiin viimekokouksessa kuitenkin pöydälle, koska sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja olivat poissa.
Siltasaarenportin asemakaava
Tästä oli suunnittelu- ja toteutuskilpailu, jonka voitti HYY:an sidoksissa oleva taho. Paikalle tulee toimistoja, hotelli (taas!) ja tutkijoiden asuntoja.
Ihan kelvolliset tonttitehokkuudet, 4,8 ja 5,5.
Fillaripaikkoja tulee aika paljon. Autopaikkanormi on hauska. Se on asuntojen osalta miniminorni ja kaiken muun osalta maksiminormi. Maksiminormi ainakin on tehoton, koska toimistojen autopaikat voidaan toteuttaa asuntojen miniminormin ylityksenä. Mihin tarvitaan koko normia, jos alueelle on tulossa kaupallinen pysäköintilaitos, johon nuo paikat joka tapauksessa laitetaan?
Purkavan saneerauksen kaava Oulunkylän aseman pohjoispuolelle
Niin sanottu Jokeri-kaava. Alueelle 44 000k-m2 asuintaloja. Vanhoja kolmikerroksisia taloja puretaan uusien tieltä. Tekstistä ei selviä, miten tästä on sovittu omistajien kanssa. Aika paljon tehokkaampaa kuin alueella on nyt.
Kauppa ja liikuntatiloja Pakilantielle
Tämä oli meillä 25.9.2018 ja lähetimme sen lausunnoille. Lausuntgoja onkin tullut ja ne ovat pääosin voimakkaan vastustavia. Kolmekerroksinen kaupparakennus ei sovi alueen mittakaavaan.
Ei sovikaan nyt. Lautakunta on päättänyt, että Pakilantietä kehitetään kaupunkimaisena kokoojakatuna, jonka maankäyttö on tehokkaampaa kuin sen ulkopuolella. Samalla nykyinen hompsuinen katukuva eheytyy. Näitä nykytilaan sopimattomia kaavoja on siis tulossa lisää. Niihin tämä soveltuu.
Aika iso kauppa sinne on tulossa, 1 900 neliötä. Mutta varmaankin alueella on ostovoimaa sen ylläpitämiseksi.
Lautakunnan jäsenet ovat saaneet tästä runsaasti vastustavaa postia. Jään uteliaana odottamaan, mitä lautakunta tästä päättää. Pelkkä kauppa ilman liikuntatiloja ja kerros pois?
Alan olla yhä enemmän sitä mieltä, että kaikenlainen autopaikkojen normittaminen virkamiesten ja poliitikkojen taholta aiheuttaa nykyisessäkin tapauksessa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Ongelmanahan on grynderirahoitus, jolloin rakentajalle on kannattavaa rakentaa liian vähän autopaikkoja.
Kalle. Mistä tuo päähänpinttymä on tullut? Olet toistanut tuota monta kertaa ja monta kertaa se on kumottu. Onko grynderin kannattavaa rakentaa liian vähän parvekkeita?
Olisi todennäköisesti kannattavaa grynderille rakentaa vähemmän parvekkeita kuin mitä kaavat nykyisin vaativat. Jos grynderi saisi valita, läheskään joka asunnossa ei olisi parveketta, koska iso osa asukkaista ei ole valmiita maksamaan parvekkeellisesta asunnosta juuri enempää kuin parvekkeettomasta asunnosta. Jos esimerkiksi viidesosa asukkaista arvostaisi parveketta niin paljon, että on siitä valmis riittävästi maksamaan, ja jos rakentaja saisi valita, tekeekö parvekkeen, parvekkeita ei tehtäisi kuin korkeintaan pieneen osaan asunnoista. Niissä kaavoissa, joissa parveketta ei ole vaadittu tekemään, grynderi ei usein tee yhtään varsinaista parveketta asuntoihin. Senhän takia parvekkeita vaaditaan rakentamaan, että markkinaehtoisesti niitä ei tehtäisi.
Kun tiivistetään noin paljon niin onko suunnitelma vastaavasti parantaa julkisen liikenteen yhteyksiä? Milloin alueelle saadaan raideliikenne?
Jos tarkoitat Pakilaa niin ei tuon kaupan takia tehdä ratikkaa. Oulunkylään kaava taas on Jokeri-radan varfrella. Rataa alertaabn rakentaa heti, kun Espoo lopettaa jarruttamisen.
Mitä jarruttamista se on, jos haluaa selvittää miksi päätöksen pohjana ollut kustannusarvio ei (taas kerran) pitänyt paikkansa vaan hinta nousi jo ennen ensimmäistä lapion pistoa? Täällä päin kun alkaa olemaan hivenen epäluuloa Stadingradin ajamien hankkeiden lopullisista kustannuksista – kun tämäkin projekti lähti vanhoja kuvioita seuraten liikkeelle, niin kuka tietää maksaako tämäkin taas lopulta miljardin vain mitä.
Tämä jarruttaminen lisää kustannuksia 4 miljoonaa euroa, koska töiden aloittaminen viivästyy.
Käsittämätöntä nimbyismiä taas pakilalaisilta (full disclosure: olen itse asunut Pakilassa n. kilsan päässä kaavoituskohteesta 26 vuotta). Kauppa parantaisi mukavasti lähipalveluja ja toivottavasti monipuolistaisi tarjontaa. Mitähän ihmeellisiä arvoja tuohon nyt täysin pusikkona olevaan tonttiin liittyy, että ”väärässä mittakaavassa” oleva liikerakennus ne pilaisi? Kehä I:n toisella puolella oleva vanha yläasteen rakennus on sekin monikerroksinen, että se siitä mittakaavasta.
Hotellien rakennuttajat toimivat käsittääkseni varsin vapailla markkinoilla, joten pitää ilmeisesti luottaa siihen, että kapitalistit osaavat laskea, paljonko kannattaa tehdä. Maallikko vois luulla, että pääkaupunkiseudun kysynnän maksimi tullaan löytämään ihan empiirisesti ennen pitkää. Tällä hetkellä on rakenteilla päärautatieasemalle ja Triplaan yhteensä 900 uutta hotellihuonetta ja käsittääkseni ainakin toinen mokoma on sitovasti päätettynä ellei rakenteilla muissa hotellihankkeissa Helsingissä. Sitten on kaavailtuja uusia hotelleja ainakin Hakaniemenrantaan, Redin naapuriin, pari Jätkäsaareen, Trigonin torneihin jne.
Käsite ”kysynnän maksimista” sopii huonosti vapaille markkinoille. Tässä tapauksessa laajentunut tarjonta usein lisää kysyntää.
Esimerkki 1: kun Helsingin hotellikapasiteetti lisääntyy, täällä voidaan järjestää enemmän isoja konferensseja.
Esimerkki 2: mitä enemmän hotelleja Helsingissä on, sitä kovempi kilpailu ja sitä laadukkaampia niiden täytyy olla pärjätäkseen. Palveluiden laadun nousu vetää taas lisää turisteja.
Kolme muuta huomiota:
– Mikäli jotkut hotellit tulevat kärsimään, niin eivät nämä uudet vaan vanhoista huonot.
– Koska tässä rakennetaan HYY:lle kortteleita, tällä kyseisellä hotellilla tulee olemaan paljon (turismista ja tapahtumista riippumattomia) asiakkaita yliopiston tutkijavieraista
– Helsinkiin on rakennettu uusia hotelleja, mutta lähinnä keskustaan. Kallioon ei. Hakaniemenrantaan on toki tulossa ja Siltasaaren tuli yksi 2012, muuten hiljaista.
Lopuksi vielä pitää kysyä: oletko milloin viimeksi kuullut, että kantakaupungissa olisi hotelli bisneksen puutteen vuoksi lopettanut?
Siltasaarenkadun vanhat toimistotalot puretaan ja tilalle rakennetaan uusia korotetuin kerrosluvuin. Kallion kirkko uhkaa jäädä tässä mittelyssä statistiksi. Se on sääli, sillä Unioninkatu ja Siltasaarenkatu muodostavat maisemallisesti hienon kaupunkiakselin Kallion ja Tähtitorninmäen välille.
Muutenkin tällaiset monen kerroksen korkuiset katetut lasipylväiköt sopivat huonosti vanhaan Kallioon. Kivijalkakaupat muuttuvat lasijalkakaupoiksi ja marketit saavat lisää teipattavaa.
”Siltasaarenportti: Autopaikkanormi on hauska. Se on asuntojen osalta miniminorni ja kaiken muun osalta maksiminormi. ”
Mihin tällaisessa autopaikkoja yleensä tarvitaan, hotellivierailleko? Kohde sijatsee metroaseman päällä, vierestä kulkevat ratikat ja bussit.
Ja tuo nimi Siltasaarenportti on aika naurettava. Paremminkin Hakiksen- tai Kallionportti, mutta ne ei taida olla tarpeeksi hienoja…
Hotelleille taitaa olla yleensä pienimmät vaatimukset kaavoittajan puolesta. Esim. Clarionilla ei käsittääkseni ole yhtäkään parkkipaikkaa asiakkaille, ja huoneita 400.