Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.3.2019

En ole menos­sa kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee.

Maja­Ma­jan matkailuhanke Vuosaaressa

Tämä pan­ti­in viimekok­ouk­ses­sa kuitenkin pöy­dälle, kos­ka sekä puheen­jo­hta­ja että vara­puheen­jo­hta­ja oli­vat poissa.

Sil­tasaaren­portin asemakaava

Tästä oli suun­nit­telu- ja toteu­tuskil­pailu, jon­ka voit­ti HYY:an sidok­sis­sa ole­va taho. Paikalle tulee toimis­to­ja, hotel­li (taas!) ja tutk­i­joiden asuntoja.

Ihan kelvol­liset tont­tite­hokku­udet, 4,8 ja 5,5.

Fil­lar­i­paikko­ja tulee aika paljon. Autopaikkanor­mi on haus­ka. Se on asun­to­jen osalta min­imi­norni ja kaiken muun osalta mak­simi­nor­mi. Mak­simi­nor­mi ainakin on teho­ton, kos­ka toimis­to­jen autopaikat voidaan toteut­taa asun­to­jen min­imi­normin yli­tyk­senä. Mihin tarvi­taan koko normia, jos alueelle on tulos­sa kau­palli­nen pysäköin­ti­laitos, johon nuo paikat joka tapauk­ses­sa laitetaan?

Purka­van saneer­auk­sen kaa­va Oulunkylän ase­man pohjoispuolelle

Niin san­ot­tu Jok­eri-kaa­va. Alueelle 44 000k‑m2  asuin­talo­ja. Van­ho­ja kolmik­er­roksisia talo­ja pure­taan uusien tieltä. Tek­stistä ei selviä, miten tästä on sovit­tu omis­ta­jien kanssa. Aika paljon tehokkaam­paa kuin alueel­la on nyt.

Kaup­pa ja liikun­tatilo­ja Pakilantielle

Tämä oli meil­lä 25.9.2018 ja lähetimme sen lausun­noille. Lausunt­go­ja onkin tul­lut ja ne ovat pääosin voimakkaan vas­tus­tavia. Kolmek­er­roksi­nen kaup­pa­raken­nus ei sovi alueen mittakaavaan.

Ei sovikaan nyt. Lau­takun­ta on päät­tänyt, että Pak­i­lanti­etä kehitetään kaupunki­maise­na kokoo­jakatu­na, jon­ka maankäyt­tö on tehokkaam­paa kuin sen ulkop­uolel­la. Samal­la nykyi­nen homp­suinen katuku­va ehey­tyy. Näitä nykyti­laan sopi­mat­to­mia kaavo­ja on siis tulos­sa lisää. Niihin tämä soveltuu.

Aika iso kaup­pa sinne on tulos­sa, 1 900 neliötä. Mut­ta var­maankin alueel­la on ostovoimaa sen ylläpitämiseksi.

Lau­takun­nan jäsenet ovat saa­neet tästä run­saasti vas­tus­tavaa pos­tia. Jään uteliaana odot­ta­maan, mitä lau­takun­ta tästä päät­tää. Pelkkä kaup­pa ilman liikun­tatilo­ja ja ker­ros pois?

 

 

 

13 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.3.2019”

  1. Alan olla yhä enem­män sitä mieltä, että kaiken­lainen autopaikko­jen nor­mit­ta­mi­nen virkami­esten ja poli­itikko­jen tahol­ta aiheut­taa nykyisessäkin tapauk­ses­sa enem­män vahinkoa kuin hyö­tyä. Ongel­mana­han on gryn­deri­ra­hoi­tus, jol­loin rak­en­ta­jalle on kan­nat­tavaa rak­en­taa liian vähän autopaikkoja.

    1. Ongel­mana­han on gryn­deri­ra­hoi­tus, jol­loin rak­en­ta­jalle on kan­nat­tavaa rak­en­taa liian vähän autopaikkoja.

      Kalle. Mis­tä tuo päähän­pint­tymä on tul­lut? Olet tois­tanut tuo­ta mon­ta ker­taa ja mon­ta ker­taa se on kumot­tu. Onko gryn­derin kan­nat­tavaa rak­en­taa liian vähän parvekkeita?

      1. Osmo Soin­in­vaara:

        Kalle. Mis­tä tuo päähän­pint­tymä on tul­lut? Olet tois­tanut tuo­ta mon­ta ker­taa ja mon­ta ker­taa se on kumot­tu. Onko gryn­derin kan­nat­tavaa rak­en­taa liian vähän parvekkeita?

        Olisi toden­näköis­es­ti kan­nat­tavaa gryn­der­ille rak­en­taa vähem­män parvekkei­ta kuin mitä kaa­vat nyky­isin vaa­ti­vat. Jos gryn­deri saisi vali­ta, läh­eskään joka asun­nos­sa ei olisi parveket­ta, kos­ka iso osa asukkaista ei ole valmi­ita mak­samaan parvek­keel­lis­es­ta asun­nos­ta juuri enem­pää kuin parvek­keet­tomas­ta asun­nos­ta. Jos esimerkik­si viides­osa asukkaista arvostaisi parveket­ta niin paljon, että on siitä valmis riit­tävästi mak­samaan, ja jos rak­en­ta­ja saisi vali­ta, tekeekö parvek­keen, parvekkei­ta ei tehtäisi kuin korkein­taan pie­neen osaan asun­noista. Niis­sä kaavois­sa, jois­sa parveket­ta ei ole vaa­dit­tu tekemään, gryn­deri ei usein tee yhtään varsi­naista parveket­ta asun­toi­hin. Sen­hän takia parvekkei­ta vaa­di­taan rak­en­ta­maan, että markki­nae­htois­es­ti niitä ei tehtäisi.

  2. Kun tiivis­tetään noin paljon niin onko suun­nitel­ma vas­taavasti paran­taa julkisen liiken­teen yhteyk­siä? Mil­loin alueelle saadaan raideliikenne?

    1. Jos tarkoi­tat Pak­i­laa niin ei tuon kau­pan takia tehdä ratikkaa. Oulunkylään kaa­va taas on Jok­eri-radan var­frel­la. Rataa aler­taabn rak­en­taa heti, kun Espoo lopet­taa jarruttamisen.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos tarkoi­tat Pak­i­laa niin ei tuon kau­pan takia tehdä ratikkaa. Oulunkylään kaa­va taas on Jok­eri-radan var­frel­la. Rataa aler­taabn rak­en­taa heti, kun Espoo lopet­taa jarruttamisen.

        Mitä jar­rut­tamista se on, jos halu­aa selvit­tää mik­si päätök­sen poh­jana ollut kus­tan­nusarvio ei (taas ker­ran) pitänyt paikkansa vaan hin­ta nousi jo ennen ensim­mäistä lapi­on pis­toa? Tääl­lä päin kun alkaa ole­maan hive­nen epälu­u­loa Stad­in­gradin ajamien han­kkei­den lop­ulli­sista kus­tan­nuk­sista — kun tämäkin pro­jek­ti lähti van­ho­ja kuvioi­ta seu­rat­en liik­keelle, niin kuka tietää mak­saako tämäkin taas lop­ul­ta mil­jardin vain mitä.

      2. Tämä jar­rut­ta­mi­nen lisää kus­tan­nuk­sia 4 miljoon­aa euroa, kos­ka töi­den aloit­ta­mi­nen viivästyy.

  3. Käsit­tämätön­tä nim­by­is­miä taas pak­i­lalaisil­ta (full dis­clo­sure: olen itse asunut Pak­i­las­sa n. kil­san päässä kaavoitusko­hteesta 26 vuot­ta). Kaup­pa paran­taisi mukavasti lähipalvelu­ja ja toiv­ot­tavasti monipuolis­taisi tar­jon­taa. Mitähän ihmeel­lisiä arvo­ja tuo­hon nyt täysin pusikkona ole­vaan tont­ti­in liit­tyy, että “väärässä mit­takaavas­sa” ole­va liik­er­aken­nus ne pilaisi? Kehä I:n toisel­la puolel­la ole­va van­ha yläas­teen raken­nus on sekin moniker­roksi­nen, että se siitä mittakaavasta.

  4. Hotel­lien raken­nut­ta­jat toimi­vat käsit­tääk­seni varsin vapail­la markki­noil­la, joten pitää ilmeis­es­ti luot­taa siihen, että kap­i­tal­is­tit osaa­vat laskea, paljonko kan­nat­taa tehdä. Maal­likko vois luul­la, että pääkaupunkiseudun kysyn­nän mak­si­mi tul­laan löytämään ihan empi­iris­es­ti ennen pitkää. Täl­lä het­kel­lä on rak­en­teil­la päärautatiease­malle ja Triplaan yhteen­sä 900 uut­ta hotel­li­huonet­ta ja käsit­tääk­seni ainakin toinen moko­ma on sito­vasti päätet­tynä ellei rak­en­teil­la muis­sa hotel­li­hankkeis­sa Helsingis­sä. Sit­ten on kaavail­tu­ja uusia hotelle­ja ainakin Hakaniemen­ran­taan, Redin naa­puri­in, pari Jätkäsaa­reen, Trigo­nin tornei­hin jne.

    1. Mikko H:
      Hotel­lien raken­nut­ta­jat toimi­vat käsit­tääk­seni varsin vapail­la markki­noil­la, joten pitää ilmeis­es­ti luot­taa siihen, että kap­i­tal­is­tit osaa­vat laskea, paljonko kan­nat­taa tehdä. Maal­likko vois luul­la, että pääkaupunkiseudun kysyn­nän mak­si­mi tul­laan löytämään ihan empi­iris­es­ti ennen pitkää. Täl­lä het­kel­lä on rak­en­teil­la päärautatiease­malle ja Triplaan yhteen­sä 900 uut­ta hotel­li­huonet­ta ja käsit­tääk­seni ainakin toinen moko­ma on sito­vasti päätet­tynä ellei rak­en­teil­la muis­sa hotel­li­hankkeis­sa Helsingis­sä. Sit­ten on kaavail­tu­ja uusia hotelle­ja ainakin Hakaniemen­ran­taan, Redin naa­puri­in, pari Jätkäsaa­reen, Trigo­nin tornei­hin jne.

      Käsite “kysyn­nän mak­simista” sopii huonos­ti vapaille markki­noille. Tässä tapauk­ses­sa laa­jen­tunut tar­jon­ta usein lisää kysyntää.
      Esimerk­ki 1: kun Helsin­gin hotel­lika­p­a­siteet­ti lisään­tyy, tääl­lä voidaan jär­jestää enem­män iso­ja konferensseja.
      Esimerk­ki 2: mitä enem­män hotelle­ja Helsingis­sä on, sitä kovem­pi kil­pailu ja sitä laadukkaampia niiden täy­tyy olla pär­jätäk­seen. Palvelu­iden laadun nousu vetää taas lisää turisteja.

      Kolme muu­ta huomiota:
      — Mikäli jotkut hotel­lit tule­vat kär­simään, niin eivät nämä uudet vaan van­hoista huonot.
      — Kos­ka tässä raken­netaan HYY:lle kort­telei­ta, täl­lä kyseisel­lä hotellil­la tulee ole­maan paljon (tur­is­mista ja tapah­tu­mista riip­pumat­to­mia) asi­akkai­ta yliopis­ton tutkijavieraista
      — Helsinki­in on raken­net­tu uusia hotelle­ja, mut­ta lähin­nä keskus­taan. Kallioon ei. Hakaniemen­ran­taan on toki tulos­sa ja Sil­tasaaren tuli yksi 2012, muuten hiljaista.

      Lopuk­si vielä pitää kysyä: oletko mil­loin viimek­si kuul­lut, että kan­takaupungis­sa olisi hotel­li bis­nek­sen puut­teen vuok­si lopettanut?

  5. Sil­tasaarenkadun van­hat toimis­to­talot pure­taan ja tilalle raken­netaan uusia korote­tu­in ker­roslu­vuin. Kallion kirkko uhkaa jäädä tässä mit­telyssä sta­tis­tik­si. Se on sääli, sil­lä Unioninkatu ja Sil­tasaarenkatu muo­dosta­vat maise­mallis­es­ti hienon kaupunki­ak­selin Kallion ja Tähti­torn­in­mäen välille. 

    Muutenkin täl­laiset mon­en ker­roksen korkuiset kate­tut lasipylväiköt sopi­vat huonos­ti van­haan Kallioon. Kivi­jalka­kau­pat muut­tuvat lasi­jalka­kaupoik­si ja mar­ketit saa­vat lisää teipattavaa.

  6. “Sil­tasaaren­port­ti: Autopaikkanor­mi on haus­ka. Se on asun­to­jen osalta min­imi­norni ja kaiken muun osalta maksiminormi. ”

    Mihin täl­laises­sa autopaikko­ja yleen­sä tarvi­taan, hotel­livierailleko? Kohde sijat­see metroase­man pääl­lä, vier­estä kulke­vat ratikat ja bussit.

    Ja tuo nimi Sil­tasaaren­port­ti on aika nau­ret­ta­va. Parem­minkin Hakik­sen- tai Kallion­port­ti, mut­ta ne ei tai­da olla tarpeek­si hienoja…

    1. Mihin täl­laises­sa autopaikko­ja yleen­sä tarvi­taan, hotellivierailleko? 

      Hotelleille taitaa olla yleen­sä pien­im­mät vaa­timuk­set kaavoit­ta­jan puoles­ta. Esim. Clar­i­on­il­la ei käsit­tääk­seni ole yhtäkään parkkipaikkaa asi­akkaille, ja huonei­ta 400.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.