Alueen varaaminen YIT:lle ja Sato-asunnot oy:lle Jokerikorttelin toteutusedellytysten jatkoselvittämistä varten.
Pöydältä
Nämähän pitäisi aina kilpailuttaa, mutta kilpailuttamisessa on se vika, että silloin kaupungilla pitäisi olla hallussaan kaikki viisaus siitä, miten aluetta kehitetään. Tässä oli kuitenkin kutsuttu yrityksiä tekemään hankeselvitystä ja jollain kriteerillä YIT:n hakemus valittiin. Sopimuksessa korostetaan, että nyt varataan alue vain selvittämistä varten. Varsinainen toteutus voi mennä myös jollekin toiselle.
Hanke sinänsä on hyvä. Ennen ajateltiin, että metroasemaa varten on määräala, eikä sen päällä voi olla mitään. Sama koski kauppaa. Nyt nämä toiminnat sijoitetaan talon alakertaan. Hyvä niin. Tästä suunnitelmasta on tullut kahdenlaista palautetta. Noin korkea rakentaminen ei sovi alueelle ja toisaalta, miksi noin matalaa. Elämme aikaa, jolloin Helsingissä aletaan hyväksyä ylöspäin rakentaminen.
Nordea tiivistää ja laajentaa Aleksis Kivenkadulla
Moderni toimistotalo on peräti kymmenkerroksinen kuitenkin niin, että koreammat osat ovat korttelin keskellä ja kadulle näkyvä räystäskorkeus on kuuden kerroksen korkeudella. Uutta toimistokerrosalaa tulee 9 400 k‑m2 ja työpaikkoja 600. Kaavoitushyödystä kilahtaa kaupungin kassaan korvaus.
Saukonkanavan varrella juuri hyväksyttyä kaavaa tiivistetään.
Rakennusoikeus nousee 10 000k‑m2 ja assukkaita tulee noin 260 aiemmin suunniteltua enemmän. Näin vähäisillä asioilla ei valtuustoa tai kaupunginhallitusta vaivata, vaan lautakunta hyväksyy kaavamuutoksen. Kaupungin omistaman tonttimaan arvo nousee vaivaiset 10 miljoonaa euroa.
Jonkin pienen kunnan valtuusto järjestäisi valtuustoseminaarin kaavasta, joka tuo kuntaan 260 uutta asukasta ja kunnan kassaan kymmenen miljoonaa.
Mitäs jos tossa Jokerikorttelissa annettaisiin vapaammat kädet rakennusoikeuden (eli käytännössä korkeuden) ja autopaikkanormin suhteen?
Tuskin tonne mitään pilvenpiirtäjäkeskittymää tulisi, mutta saataisiin nyt edes yhtä korkeaa kuin Maamerkki tien toisella puolella. Toisaalta, jos korkeuseste on seurausta rakennuskustannuksista, tulisi sekin testattua.
Intuitiivisesti tuntuisi hyvän joukkoliikennespotin haaskaukselta, jos kortteli (ja/tai alue laajemmin) rakennetaan liian tehottomasti.
Maanomistajalla on jokerikorttelissa jo nyt vapaus rakentaa niin korkeaksi kuin haluaa ja ilman autopaikkanormin rajoituksia. Maan nimittäin omistaa kaupunki.
Tuosta voisi sanoa jotain kaavoitusmonoplin aiheuttamista vääristymistä. Kunnilta pitää kieltää joko maanomistus tai kaavoitusmonopoli. Itse kannatan maanomistuksen kieltämistä.
Kalle on sanonut tämän saman kymmeniäkertoja, jtoen tämä on viimeinen kerta, kun julkaisen sen.
Miksi viimeinen? Eikö se tämän jälkeen juuri tämän kaltaisessa yhteydessä ole relevantti? Kaavoitusmonopoli yhdistettynä oikeuteen keinotella maalla on epäterve ilmiö, josta on päästävä. Selkein tapa on kieltää maanomistus kunnilta. Intressiristiriidat vähenevät. Osmo onko sinulla jokin muu toimiva ratkaisu ongelmaan?
Miksi kaavoitushyöty pitäisi lahjoittaa yksityisille keinottelijoille? Se on aika venäläinen ajatus ja Putin käuyttääkin sitä avokatisesti. Länsimaisen ajattelun mukaan ansioton arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle. Jopa Yhdysvalloissa.
Ajatus, että kunta jakaisin satojen miljoonien ansiottomia tuloja päättäjien kavereille, on aika korruptioaltis. Näin toimittiin 70-luvun Espoossa ja sen tuloksista kärsitään yhä.
Kuinka suuria nuo korttelit ovat? Havainnekuvasta katsoen yli 70x110 m, jonka tiedetään toimivan. Onhan otettu huomioon, että ruutukaavaa tulee olla useampi kortteli vierekkäin, jotta ihmisvirrat ovat riittävät.
Jaa‑a, mihinköhän tuo 10 meur perustuu? Hallinnolliseen hintaan eli arvaukseen vai kerrankin arvioon tulevasta huutokaupasta? Jälkimmäiseksi voi olla matala. Mutta liikaa toivottu.…
En viitsinyt lähteä spekuloimaan, mutta uskoisin tuon arvonnousun olevan lähempänä 15 miljoonaa euroa.