Kallis asuminen on kaupungin menestyksen vääjäämätön seuraus

Vie­tin tämän päi­vän Dipo­lis­sa kuun­te­le­mas­sa luen­to­ja kes­tä­väs­tä kau­pun­gis­tu­mi­ses­ta. Kuul­tu sai minut vakuut­tu­neek­si, että on eet­ti­nen vel­vol­li­suu­te­ni kir­joit­taa, mitä ajat­te­len asu­mi­sen koho­vas­ta hin­nas­ta, vaik­ka täs­tä asias­ta oikeas­taan kan­nat­taa pitää suun­sa kiin­ni, ellei halua lausua suo­sit­tu­ja epätotuuksia.

Asu­mi­sen kor­kea hin­ta on väis­tä­mä­tön, kos­ka se tasa­pai­not­taa kau­pun­kien kas­vun asun­to­kan­nan mukaiseksi.

Meneil­lään on kaik­kial­la maa­il­mas­sa nopea muut­to suu­riin ja menes­ty­viin kau­pun­kei­hin. Tämä väes­tön pak­kau­tu­mi­nen nii­hin oli­si vie­lä pal­jon nopeam­paa, jos talois­sa oli­si pyö­rät. Kun ei ole, muut­to karah­taa kiin­ni asun­to­pu­laan ja asun­to­pu­la tar­koit­taa, että asun­nois­ta tulee menes­ty­vis­sä kau­pun­geis­sa kal­lii­ta. Kir­jas­saan Triumf of the city Edward Glae­ser sanoo, että asu­mi­sen hin­ta halu­tuis­sa kau­pun­geis­sa nousee niin suu­rek­si, että samas­ta työs­tä tulot asu­mis­kus­tan­nuk­sil­la vähen­net­ty­nä ovat pie­nem­mät kuin vähem­män suo­sio­tuis­sa kau­pun­geis­sa. Jos näin ei oli­si, vähem­män suo­si­tuil­ta alueil­ta pyrit­täi­siin muut­ta­maan suo­si­tuil­le alueil­le. Asu­mi­sen hin­ta tasa­pai­not­taa muut­to­liik­keen sen kokoi­sek­si että se mah­tuu tar­jol­la ole­vaan asun­to­kan­taan. Jos asu­mi­sen hin­taa alen­ne­taan, mut­ta­jia tulee lisää ja hin­ta nousee uudestaan.

Tämän seu­rauk­se­na asu­mi­sen hin­ta on nous­sut menes­ty­vis­sä kau­pun­geis­sa huo­mat­ta­vas­ti tulo­ja nopeam­min. Hel­sin­gis­sä, Turus­sa ja Tam­pe­reel­la nousu on ollut kuu­des­sa vuo­des­sa liki 20 % suh­tees­sa tuloi­hin. Tämä on kui­ten­kin pien­tä oikei­siin suur­kau­pun­kei­hin ver­rat­tu­na. Niis­sä asu­mi­sen hin­ta on jopa kaksinkertaistunut.

On pal­jon esi­merk­ke­jä kau­pun­geis­ta, jot­ka ovat rat­kais­seet asu­mi­sen esi­mer­kil­li­ses­ti. Asun­not ovat edul­li­sia ja nii­tä riit­tää kai­kil­le. Nii­tä on Suo­mes­sa­kin kymmenittäin.Näitä kau­pun­ke­ja yhdis­tää las­ke­va asukasluku.

Osaa­mi­sin­ten­sii­vis­ten alo­jen kes­kit­ty­mi­nen on väistämätöntä

Luo­vien kor­kean osaa­mi­sen työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen on ilmiö, jol­le ei mitään voi. Se on eden­nyt myös erit­täin pit­käl­le. Itse olen seu­ran­nut indi­kaat­to­ri­na 25–34 vuo­tiai­den aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den sijoit­tu­mis­ta maas­sa. Heis­tä puo­let asuu Hel­sin­gin seu­dul­la ja 75 % vii­den tär­keim­män yli­opis­to­seu­tu­kun­nan alu­eel­la. Loput 67 seu­tu­kun­taa jaka­vat kes­ke­nään 25 %.

Mei­dän ongel­mam­me on se, että pal­jon kou­lu­te­tuis­ta nuo­ris­tam­me suun­taa oikei­siin suur­kau­pun­kei­hin pit­kin maa­il­maa, joten edes kepu­lais­ten ei kan­na­ta haa­veil­la yli­opis­to­kau­pun­kien kas­vun suitsimisesta.

Este­tään asu­mi­sen hinn­an­nousu säännöstelyllä?

Jos muut­to­pai­net­ta ei tasa­pai­no­te­ta asu­mi­sen hin­nal­la, se tasa­pai­no­te­taan jonoil­la. Ams­ter­da­mis­sa sosi­aa­li­seen asun­to­tuo­tan­toon on 15 vuo­den jono. Tuk­hol­mas­sa se on samaa luok­kaa. Jos kaik­ki asu­mi­nen oli­si hin­ta­sään­nös­tel­tyä eikä mitään pimei­tä mark­ki­noi­ta oli­si, kau­pun­ki taan­tui­si. Ei tuli­si mitään sii­tä, että uuden työn­te­ki­jän rek­ry­toi­mi­nen kes­tää yli kym­me­nen vuot­ta. Jos se työ­voi­ma, jota kau­pun­gis­sa eri­tyi­ses­ti tar­vi­taan, ei pys­ty ohit­ta­maan jonos­sa, on se sama kuin jos kau­pun­gin kas­vu kiellettäisiin.

Lisäk­si, jos asu­mi­nen ei sai­si mak­saa enem­pää, oli­si myös vai­ke­aa löy­tää rahaa asun­to­kan­nan kas­vat­ta­mi­seen. Tähän kysy­myk­seen palaan lopussa.

Niis­sä­kin kau­pun­geis­sa, jot­ka ovat panos­ta­neet sosi­aa­li­seen asun­to­tuo­tan­toon, on sen rin­nal­la vapai­den mark­ki­noi­den asun­to­kan­ta. On pak­ko olla.

Sosi­aa­li­nen ja mark­ki­naeh­toi­nen rinnan?

Euroop­pa­lai­sis­sa teol­li­suus­kau­pun­geis­sa on perin­tei­ses­ti ollut hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja teol­li­suus­työ­läi­sil­le omis­sa kau­pun­gi­no­sis­saan. Ne ovat olleet yhteis­kun­nan tuki teol­li­suu­del­le. Por­va­rit ovat asu­neet muualla.

On hyvin suo­sit­tua aja­tel­la, että hel­po­tam­me asu­mis­ti­lan­net­ta edes joi­den­kin koh­dal­la raken­ta­mal­la koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja. Aja­tus on hou­kut­te­le­va, mut­ta ei eri­tyi­sen tasa-arvoi­nen, kos­ka se saa samas­sa ase­mas­sa ole­vat hen­ki­löt kes­ke­nään täy­sin eriar­voi­seen ase­maan. Toi­nen saa hal­van asun­non ja toi­nen jou­tuu raa­dol­li­sil­le mark­ki­noil­le. Täs­tä poli­tii­kas­ta kär­si­vät eri­tyi­ses­ti ne pie­ni­palk­kai­set, jot­ka eivät onnis­tu ARA-asun­toa saa­maan, kos­ka hei­dän asu­mis­ku­lun­sa vas­taa­vas­ti kasvavat.

ARA-poli­tik­ka koki vaka­van kolauk­sen, kun ay-liik­keen omis­ta­ma VVO ja lähin­nä elä­keyh­tiöi­den omis­ta­ma Sato pani­vat sosi­aa­li­sen asun­to­kan­tan­sa lihoiksi.

Vii­me aikoi­na kas­va­va ARA-kan­ta on Hel­sin­gis­sä men­nyt enem­män kuin koko­naan ulko­maa­lais­pe­räi­sel­le väes­töl­le, sil­lä syn­ty­pe­räi­sis­tä suo­ma­lai­sis­ta näis­sä asun­nois­sa asuu aiem­paa har­vem­pi. (Tämä tie­to on peräi­sin kysei­ses­sä semi­naa­ris­sa esiin­ty­neen Timo Kauppisen/THL kal­vois­ta.) Tämän poli­tii­kan seu­rauk­se­na ulko­maa­lais­väes­tö eris­te­tään omiin taloi­hin­sa ja omiin kaupunginosiinsa.

Pie­ni­tu­loi­sia pitää raa­dol­li­sil­la asun­to­mark­ki­noil­la avus­taa, mut­ta asu­mis­tu­ki sopii tähän pal­jon parem­min kuin sama tuki sei­nien kaut­ta annet­tu­na. Se koh­dis­tuu huo­mat­ta­vas­ti parem­min tar­peen mukaan, se koh­te­lee kaik­kia samas­sa ase­mas­sa asu­via samal­la taval­la ja kun­nioit­taa itse kun­kin halua hakeu­tua asu­maan sin­ne min­ne halu­aa. Ja soke­ri­na poh­jal­la. ARA-poli­tiik­ka edis­tää segre­gaa­tio­ta voi­mak­kaam­min kuin yksi­tyi­set vuo­kra­mark­ki­nat yhdis­tet­ty­nä asu­mis­tu­keen. Eikä tämä kos­ke vain ulkomaalaisväestöä.

Asu­mi­sen kor­kean hin­nat tuot­ta­mat tulot on ohjat­ta­va asun­to­tuo­tan­non nopeuttamiseen.

Nyt suu­tu­tan sit­ten loputkin.

Emme voi mitään sil­le, että menes­ty­vis­sä kau­pun­geis­sa asu­mi­nen on kal­lis­ta. Yhden meno on kui­ten­kin toi­sen tulo. Kal­lis asu­mi­nen syn­nyt­tää suu­ren tulo­vir­ran jon­ne­kin. Asu­mi­sen kor­kean hin­nat aiheut­ta­mia tulo­ja ei saa pääs­tää vää­riin tas­kui­hin. Sen ei pidä men­nä Koja­mol­le eikä Satol­le, ei raken­nus­liik­keil­le eikä ansiot­to­mi­na voit­toi­na minun­lai­sil­le, jot­ka ovat onnis­tu­neet osta­maan asun­non oikea-aikai­ses­ti. Eikä myös­kään asuntosijoittajille

Asun­to­tuo­tan­non pul­lon­kau­la on toi­saal­ta raken­ta­mis­ka­pa­si­tee­tin puu­te ja toi­saal­ta pula sopi­vis­ta ton­teis­ta. Asun­to­tuo­tan­non pul­lon­kau­lo­ja pitää avar­taa. En puu­tu täs­sä sii­hen, kos­ka se ei kuu­lu osaamisalueisiini.

Toi­nen ongel­ma on puu­te kaa­voi­te­tuis­ta ja raken­nus­kel­poi­sis­ta ton­teis­ta.  Se ei joh­du sii­tä, että kau­pun­geil­la ei oli­si varaa ostaa mus­tet­ta kaa­voit­ta­jan kynään vaan sii­tä, ettei niil­lä ole varaa kau­pun­gin kas­vun tuot­ta­miin inves­toin­tei­hin. Vuo­si­na 2005–2015 asu­kas­lu­vun kas­vu tuot­ti Hel­sin­gin kau­pun­gil­le inves­ton­ti­tar­pei­ta noin 30 000 euroa uut­ta asu­kas­ta koh­den. Kun yksi uusi asu­kas vei kes­ki­mää­rin 40 k‑m2, tar­koit­taa tämä, että kau­pun­gin pitäi­si saa­da raken­nus­maas­ta 750 €/k‑m2, jot­ta kas­vu rahoit­tai­si itsen­sä. Mitä ilmei­sem­min tuo 30 000 euroa/ asu­kas on sit­tem­min kas­va­nut, kos­ka edul­li­ses­ti raken­net­ta­va tont­ti­maa on loppunut.

Kau­pun­gin ei pitäi­si antaa tont­ti­maas­ta mitään alen­nuk­sia, kos­ka ne eivät siir­ry asuk­kail­le vaan jää­vät raken­nus­liik­kei­den kas­saan. Raken­nus­leh­den mukaan raken­nus­liik­keet ovat teh­neet kovaa katet­ta – yli 1000 €/k‑m2 eri puo­lil­la Hel­sin­kiä. Tämä tar­koit­taa, että kau­pun­ki (ja VR) on anta­nut tont­te­ja aivan lii­an halvalla.

On sanot­tu, että jos ton­tit ovat lii­an kal­lii­ta, raken­ta­mi­nen tyreh­tyy. Sik­si ne pitää­kin huu­to­kau­pa­ta. Huu­to­kaup­pa­hin­ta on hin­ta, jol­la tont­ti menee kaupaksi.

Täy­si hin­ta pitäi­si saa­da siis kai­kes­ta. Sik­si lopet­tai­sin älyt­tö­mät Hitas-arpa­jai­set enkä raken­tai­si myös­kään sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, vaan tuki­sin pie­ni­tu­loi­sia asumistuella.

Kos­ka en halua rahan valu­van myös­kään Koja­mol­le enkä muil­le pörs­siyh­tiöil­le, pani­sin pys­tyy kau­pun­gin oman vapaa­ra­hoit­tei­sen asun­to­tuo­tan­non, jon­ka vuo­kra­ta­so oli­si lähel­lä mark­ki­na­vuo­kraa. Näin syn­ny­tet­täi­siin pit­kä­ai­kai­sia vuo­kra-asun­to­ja ja tur­val­li­sia asun­to­ja. Köy­hiä, työt­tö­miä ja maa­han­muut­ta­jia ei tar­vit­si­si asut­taa eril­li­siin taloi­hin, vaan näis­sä kau­pun­gin vapaa rahan vuo­kra-asun­nois­sa voi­si asua ketä vain.

Kun nyt olen astu­nut kai­kil­le muil­le var­pail­le, astun vie­lä omil­le­ni. Ostin vai­mo­ni kans­sa asun­non Kata­ja­no­kal­ta vuon­na 1997 ja myim­me sen vii­me vuon­na kol­min­ker­tai­sel­la hin­nal­la. Hin­nan nousus­ta ei ollut minul­le mitään hyö­tyä, kos­ka uuden asun­non hin­ta oli nous­sut yhtä paljon.

( Juha­na Var­tia­nen, ei täs­tä ei voi periä myyn­ti­voi­ton veroa, kos­ka sil­loin asui­sin yhä Kata­ja­no­kal­la. Vero pitää periä sit­ten, kun myyn­ti­hin­taa ei käy­te­tä uuden osta­mi­seen. Mut­ta sil­loin se myös pitäi­si periä. Nyt­hän sen saa vie­dä verot­ta muka­naan Floridaan.)

Mut­ta me, jot­ka ymmär­sim­me ostaa asun­non ajois­sa, emme jou­du mak­sa­maan asu­mi­sen kal­lis­tu­mi­ses­ta. Ymmär­rän nuo­rem­pien ikä­luok­kien kat­ke­ruu­den. Pitäi­si periä huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­paa kiin­teis­tö­ve­roa, ei raken­nuk­ses­ta vaan ton­tis­ta. Sil­loin tämä meni­si sosi­aa­li­ses­ti oikeudenmukaisemmin.

Kau­pun­gil­le täl­lai­nen asun­to­po­li­tiik­ka tuot­tai­si huo­mat­ta­vat tulot, jot­ka pitäi­si käyt­tää asun­to­tuo­tan­non huo­mat­ta­vaan nopeut­ta­mi­seen. Asun­to­tuo­tan­non huo­mat­ta­va nopeut­ta­mi­nen on ainoa toi­mi­va tie.

6 Asu­mis­tuen sijas­ta kor­keam­pia palkkoja

Ilman sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa ja asu­mis­tu­kea pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei voi­si elää kau­pan kas­san tuloil­la. Ei sii­nä kui­ten­kaan niin kävi­si, ettei alu­eel­la oli­si kaup­po­ja. Kau­pan myy­jil­le pitäi­si mak­saa kor­keam­paa palk­kaa. Jos näin teh­täi­siin, alim­mat pal­kat nousi­si­vat Hel­sin­gis­sä huo­mat­ta­vas­ti ja pal­jon työ­paik­ko­ja ja tuo­tan­toa siir­tyi­si muut­to­tap­pio­alueil­le, mikä voi­si teh­dä hyvää alu­eel­li­sel­le tasa­pai­nol­le. Täl­lai­nen muu­tos oli­si kui­ten­kin hyvin moni­syi­nen enkä sik­si ehdo­ta kuin tämän tut­ki­mis­ta. Tämä oli­si kui­ten­kin kei­no tasoit­taa asu­mi­sen hinn­an­nousua tuke­mal­la muun Suo­men kehitystä.

Työt­tö­miä ei kui­ten­kaan pidä kar­kot­taa muut­to­tap­pio­kun­tiin, kos­ka siel­tä he nyt aina­kaan eivät työ­tä löytäisi.

 

= = =

Ai niin. Kos­ka kes­kus­ta­lai­set tie­tys­ti taas mar­mat­ta­vat, että asu­mis­tu­ki on tulon­siir­to Hel­sin­gil­le, niin sovi­taan, että asu­mis­tu­ki­me­not, siis ne kaik­ki, siir­re­tään kun­nan menoik­si. Sil­loinn kun­ta sai­si myös joi­den­kin rajoi­tus­ten puitt­geis­sa päät­tää asu­mis­tuen säännöistä.

=  = =

Sit­ten on vie­lä kysy­mys segre­gaa­tion tor­jun­nas­ta ja asu­na­luei­den hin­to­jen eriy­ty­mi­ses­tä. Niis­tä jos­kus toiste.

 

 

 

68 thoughts on “Kallis asuminen on kaupungin menestyksen vääjäämätön seuraus”

  1. Voi­si­ko vaih­toeh­to olla asun­to­lai­no­jen val­tion­ta­kaus­jär­jes­tel­män laa­jen­ta­mi­nen ja samaan kon­sep­tiin ympät­tä­vät pit­kät lai­na-ajat vähän Ruot­sin tyyliin?
    — Omis­tusa­su­mi­nen tuli­si saa­vu­tet­ta­vam­mak­si vaih­toeh­dok­si (pit­käl­lä lai­na-ajal­la omis­tusa­sun­non lai­nan­hoi­to­me­not kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to vuokra-asumiselle)
    — Omis­tusa­sun­to­jen hin­ta­ta­soon tuli­si nousu­pai­net­ta, kos­ka useam­mat haluai­si­vat ostaa asun­non, mutta
    — Kos­ka omis­tusa­sun­to kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to, vuo­kra­ta­so laskisi
    — Kos­ka vuo­kra­ta­so las­ki­si, asun­to­si­joit­ta­mi­nen ei oli­si enää yhtä hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to, joten asun­to­ja vapau­tui­si mark­ki­noil­le näin las­kien omis­tusa­sun­to­jen hin­to­jen nousupainetta
    — Asun­toi­hin sijoi­tet­tu­ja pää­omia vapau­tui­si vaih­toeh­toi­siin sijoi­tus­koh­tei­siin ja yri­tyk­set sai­si­vat lisää pää­omia, joka kiih­dyt­täi­si talouskasvua
    — Kos­ka vuo­kra-asu­jia siir­tyi­si omis­tusa­su­jik­si, asu­mis­tu­kia mak­set­tai­siin vähemmän
    — Asu­mis­kus­tan­nuk­set eivät siir­tyi­si sijoit­ta­jien, vaan asun­no­no­mis­ta­jien tas­kui­hin ja varal­li­suut­ta ker­tyi­si myös pie­nem­mil­lä tuloilla

    Thoughts?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ilk­ka:
      Voi­si­ko vaih­toeh­to olla asun­to­lai­no­jen val­tion­ta­kaus­jär­jes­tel­män laa­jen­ta­mi­nen ja samaan kon­sep­tiin ympät­tä­vät pit­kät lai­na-ajat vähän Ruot­sin tyyliin?
      – Omis­tusa­su­mi­nen tuli­si saa­vu­tet­ta­vam­mak­si vaih­toeh­dok­si (pit­käl­lä lai­na-ajal­la omis­tusa­sun­non lai­nan­hoi­to­me­not kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to vuokra-asumiselle)
      – Omis­tusa­sun­to­jen hin­ta­ta­soon tuli­si nousu­pai­net­ta, kos­ka useam­mat haluai­si­vat ostaa asun­non, mutta
      – Kos­ka omis­tusa­sun­to kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to, vuo­kra­ta­so laskisi
      – Kos­ka vuo­kra­ta­so las­ki­si, asun­to­si­joit­ta­mi­nen ei oli­si enää yhtä hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to, joten asun­to­ja vapau­tui­si mark­ki­noil­le näin las­kien omis­tusa­sun­to­jen hin­to­jen nousupainetta
      – Asun­toi­hin sijoi­tet­tu­ja pää­omia vapau­tui­si vaih­toeh­toi­siin sijoi­tus­koh­tei­siin ja yri­tyk­set sai­si­vat lisää pää­omia, joka kiih­dyt­täi­si talouskasvua
      – Kos­ka vuo­kra-asu­jia siir­tyi­si omis­tusa­su­jik­si, asu­mis­tu­kia mak­set­tai­siin vähemmän
      – Asu­mis­kus­tan­nuk­set eivät siir­tyi­si sijoit­ta­jien, vaan asun­no­no­mis­ta­jien tas­kui­hin ja varal­li­suut­ta ker­tyi­si myös pie­nem­mil­lä tuloilla

      Thoughts?

      Itse pyr­ki­sin ensi­si­jai­ses­ti sii­hen, että vuo­kral­la asu­mi­nen oli­si myös kes­ki­tu­loi­sel­le jär­ke­vä asu­mis­muo­to (eli vero­tuk­sel­li­ses­ti neut­raa­li vaih­toeh­to), sen sijaan että pyr­ki­sin kas­vat­ta­maan asun­to­kuplaa ja lainasummaa.

      Ihan jo sen­kin takia, että täy­sis­tä ama­töö­reis­tä koos­tu­va asun­to-osa­keyh­tiö on mah­dol­li­sim­man huo­no taho yllä­pi­tä­mään niin­kin mer­kit­tä­vää osaa kan­sal­lis­va­ral­li­suu­des­ta mitä asun­not edustavat.

      Jos halu­taan hel­pot­taa ensim­mäi­sen asun­non osta­mis­ta, niin parem­pi kei­no sii­hen on kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro, joka las­kee asun­to­jen mark­ki­na-arvoa. Toi­mii funk­tio­naa­li­ses­ti täy­sin samoin kuin val­tion takaa­ma lai­na, sil­lä erol­la että kiin­teis­tö­ve­ros­ta ei pää­se eroon rahal­la. Lisäk­si kiin­teis­tö­ve­ron nos­to mah­dol­lis­tai­si työn verot­ta­mi­sen vähen­tä­mi­sen, mikä nos­tai­si työn­teon kan­nus­ti­mia. Win win.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Ilk­ka: – Asun­toi­hin sijoi­tet­tu­ja pää­omia vapau­tui­si vaih­toeh­toi­siin sijoi­tus­koh­tei­siin ja yri­tyk­set sai­si­vat lisää pää­omia, joka kiih­dyt­täi­si talouskasvua

      Eihän tämä näin toi­mi. Ehdo­tuk­ses­sa­si useam­pi ostai­si omis­tusa­sun­non, mikä sitoo heil­tä pääomaa.

      Jos haluat enem­män yri­tys­pää­omaa asun­to­pää­oman sijaan, tar­koit­taa se (euro­mää­räi­ses­ti) vähem­män asun­to­ja (oli­vat ne sit­ten vuo­kra- tai omis­tusa­sun­to­ja). Ole­mas­sa ole­via asun­to­ja ei voi tai­koa teh­taik­si, mut­ta jat­kos­sa asun­to­ja voi raken­taa vähem­män ja teh­tai­ta enemmän.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Nämä vuo­kra­mark­ki­noil­ta omis­tusa­su­mi­seen siir­ty­vät tus­kin toi­mi­vat nykyi­sin sijoi­tus­mark­ki­noil­la, vaan käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot mene­vät asu­mi­seen ja perus­toi­meen­tu­loon. Vuo­kra-asun­to­jen tul­les­sa vähem­män hou­kut­te­le­vak­si sijoi­tus­koh­teek­si vuo­kra-asun­to­jen kysyn­nän ja vuo­kra­ta­son las­kies­sa, näi­hin asun­toi­hin aiem­min sijoit­ta­neet etsi­ne­vät vaih­toeh­toi­sia sijoituskohteita.
        Mut­ta tämä oli lähin­nä mah­dol­li­nen posi­tii­vi­nen sivu­vai­ku­tus, eikä pääpointtini.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Ilk­ka: Nämä vuo­kra­mark­ki­noil­ta omis­tusa­su­mi­seen siir­ty­vät tus­kin toi­mi­vat nykyi­sin sijoi­tus­mark­ki­noil­la, vaan käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot mene­vät asu­mi­seen ja perus­toi­meen­tu­loon. Vuo­kra-asun­to­jen tul­les­sa vähem­män hou­kut­te­le­vak­si sijoi­tus­koh­teek­si vuo­kra-asun­to­jen kysyn­nän ja vuo­kra­ta­son las­kies­sa, näi­hin asun­toi­hin aiem­min sijoit­ta­neet etsi­ne­vät vaih­toeh­toi­sia sijoituskohteita.

        Mut­ta asun­toi­hin on täs­sä­kin koko­nai­suu­des­saan sitou­tu­nut yhtä pal­jon pää­omaa, joka vain on sit­ten suu­rem­mal­ta osin asuk­kail­la itsel­lään. Se ei vapau­ta pää­omaa muu­al­le, jol­lei joko a) asun­to­ja sit­ten oli­si koko­nai­su­des­saan vähem­män tai b) pää­omaa koko­nai­suu­des­saan enem­män. Jäl­kim­mäi­nen on mah­dol­lis­ta, jos ole­tat esim uusien omis­tusa­su­jien sääs­tä­vän enem­män kuin muu­ten sääs­täi­si­vät, mut­ta se tar­koit­taa sit­ten myös (aina­kin kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä) kulu­tuk­sen kar­si­mis­ta, jot­ta lisä­sääs­tö­jä voi syn­tyä. Muu­ten kyse oli­si taikatempusta.

        Ilk­ka: Mut­ta tämä oli lähin­nä mah­dol­li­nen posi­tii­vi­nen sivu­vai­ku­tus, eikä pääpointtini.

        Kom­men­toi­daan sit­ten tois­ta­kin kohtaa.

        Ilk­ka: – Omis­tusa­sun­to­jen hin­ta­ta­soon tuli­si nousu­pai­net­ta, kos­ka useam­mat haluai­si­vat ostaa asun­non, mutta
        – Kos­ka omis­tusa­sun­to kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to, vuo­kra­ta­so laskisi
        – Kos­ka vuo­kra­ta­so las­ki­si, asun­to­si­joit­ta­mi­nen ei oli­si enää yhtä hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to, joten asun­to­ja vapau­tui­si mark­ki­noil­le näin las­kien omis­tusa­sun­to­jen hin­to­jen nousupainetta

        Huo­maa, että ehdo­tuk­se­si ainoas­taan lisäi­si asun­to­jen kysyn­tää (omis­tusa­su­mi­nen oli­si hou­kut­te­le­vam­paa mut­ta vuo­kral­la asu­mi­nen ei oli­si vähem­män hou­kut­te­le­vaa), joten toden­nä­köi­ses­ti vai­ku­tus oli­si asun­to­jen hin­to­ja korottava.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Osmo:

    Vii­me aikoi­na kas­va­va ARA-kan­ta on Hel­sin­gis­sä men­nyt enem­män kuin koko­naan ulko­maa­lais­pe­räi­sel­le väes­töl­le, sil­lä syn­ty­pe­räi­sis­tä suo­ma­lai­sis­ta näis­sä asun­nois­sa asuu aiem­paa harvempi.

    Tää on yks niis­tä hie­man pii­los­sa ole­vis­ta “maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sis­ta”, jot­ka kaa­tu­vat eri­tyi­ses­ti hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien suo­ma­lais­ten har­teil­le. Jos­kus tun­tuu, että tiet­ty­jen elii­tin osien on han­ka­la hah­mot­taa täl­lai­sia perus­asioi­ta kun väit­tä­vät ettei suo­ma­lai­sil­la köy­hil­lä ole mitään syy­tä suh­tau­tua epäil­len mata­lan osaa­mi­sen maahanmuuttoon. 

    Kun nyt olen astu­nut kai­kil­le muil­le var­pail­le, astun vie­lä omil­le­ni. Ostin vai­mo­ni asun­non Kata­ja­no­kal­ta vuon­na 1997 ja myim­me sen vii­me vuon­na kol­min­ker­tai­sel­la hin­nal­la. Hin­nan nousus­ta ei ollut minul­le mitään hyö­tyä, kos­ka uuden asun­non hin­ta oli nous­sut yhtä paljon

    Kyl­lä sii­tä itsea­sias­sa on sinul­le mer­kit­tä­vää hyö­tyä että reaa­li­va­ral­li­suu­te­si on kas­va­nut mer­kit­tä­väs­ti, vaik­ka satuit­kin juu­ri nyt pre­fe­roi­maan asu­mis­ta yhtä posi­tii­vi­sen hin­ta­ke­hi­tyk­sen alu­eel­la 😉 Pait­si jos sinul­la on hyvin eris­kum­mal­li­nen hyötyfunktio.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minul­le on koi­tu­nut huo­mat­ta­vaa hyö­tyä sii­tä, että ostin asun­non hyvään aikaan, mut­ta asun­non vaih­ta­mi­ses­ta toi­seen yhtä kal­lii­seen ei koi­tu­nut hyö­työä. Esi­tin­kin itse­ni ran­kai­se­mis­ta ton­tiin (siis osoit­tee­seen) koh­dis­tu­val­la kiinteistöverolla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Minul­le on koi­tu­nut huo­mat­ta­vaa hyö­tyä sii­tä, että ostin asun­non hyvään aikaan, mut­ta asun­non vaih­ta­mi­ses­ta toi­seen yhtä kal­lii­seen ei koi­tu­nut hyö­työä. Esi­tin­kin itse­ni ran­kai­se­mis­ta ton­tiin (siis osoit­tee­seen) koh­dis­tu­val­la kiinteistöverolla.

        Miten tuo ran­kai­se­mi­nen muu­ten toteu­tet­tai­siin siten, että ran­kai­su pai­noit­tui­si nii­hin, jot­ka ovat pääs­seet hyö­ty­mään asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta? Ison maa/kiinteistöveron lät­käi­se­mi­nen ker­ral­la kai­kil­le koh­te­li­si aika karul­la taval­la nii­tä, jot­ka ovat juu­ri osta­neet asun­non esim. 300 000 eurol­la lähes koko­naan velak­si ja yhtäk­kiä huo­mai­si­vat­kin asu­van­sa 200 000 euron arvoi­ses­sa asunnossa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Rogue: Miten tuo ran­kai­se­mi­nen muu­ten toteu­tet­tai­siin siten, että ran­kai­su pai­noit­tui­si nii­hin, jot­ka ovat pääs­seet hyö­ty­mään asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta? Ison maa/kiinteistöveron lät­käi­se­mi­nen ker­ral­la kaikille

        Vas­taus on oikeas­taan tekstissäsi.

        Kos­ka iso vero ker­ral­la on epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, se tar­koit­taa että ei ker­ral­la eli ajan kans­sa. Ajan kans­sa­han ne asun­to­jen hin­nat­kin nousevat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Sylt­ty: Vas­taus on oikeas­taan tekstissäsi.

        Kos­ka iso vero ker­ral­la on epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, se tar­koit­taa että ei ker­ral­la eli ajan kans­sa. Ajan kans­sa­han ne asun­to­jen hin­nat­kin nousevat.

        Hie­man epäi­lyt­tää saa­daan­ko sitä veron­nos­toa toteu­tet­tua niin hitaas­ti, ettei­vät asun­to­jen hin­nat romah­tai­si saman tien kun tie­to uudes­ta veros­ta jul­kais­taan. Jos siis heti ker­ro­taan, että vero tulee var­mas­ti nouse­maan tie­tyl­le tasolle. 

        Kau­pun­ki on vii­me aikoi­na esim. korot­ta­nut tont­ti­vuo­kri­aan siten, että koro­tuk­set tule­vat asteit­tain muis­taak­se­ni tyy­liin jol­lain 10v perio­dil­la. Täl­lai­sen asteit­tai­sen koro­tuk­sen vai­ku­tus asun­non myyn­ti­hin­taan lie­ne about sama kuin jos täy­den veron lait­tai­si voi­maan saman tien. Koro­tus­pe­rio­din pitäi­si var­maan olla ihan älyt­tö­män pit­kä, jot­ta asun­non arvo ei romah­tai­si heti. En tie­dä tai­puu­ko poli­tiik­ka sellaiseen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Rogue: Hie­man epäi­lyt­tää saa­daan­ko sitä veron­nos­toa toteu­tet­tua niin hitaas­ti, ettei­vät asun­to­jen hin­nat romah­tai­si saman tien kun tie­to uudes­ta veros­ta jul­kais­taan. Jos siis heti ker­ro­taan, että vero tulee var­mas­ti nouse­maan tie­tyl­le tasolle. 

        Kiin­teis­tö­ve­ron kans­sa täy­sin ana­lo­gi­nen vero­tuk­sen muu­tos oli asun­to­lai­nan vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­ta­mi­nen. Ei sekään lau­kais­sut mitään paniik­kia asuntomarkkinoilla.

        Kyl­lä ihmi­set osaa­vat dis­kon­ta­ta kym­me­nen vuo­den kulut­tua tule­van vero­muu­tok­sen nyky­ar­von, ja jos eivät osaa, niin pan­kit osaavat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. ark­ki­teh­ti: Kiin­teis­tö­ve­ron kans­sa täy­sin ana­lo­gi­nen vero­tuk­sen muu­tos oli asun­to­lai­nan vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­ta­mi­nen. Ei sekään lau­kais­sut mitään paniik­kia asuntomarkkinoilla.

        Kyl­lä ihmi­set osaa­vat dis­kon­ta­ta kym­me­nen vuo­den kulut­tua tule­van vero­muu­tok­sen nyky­ar­von, ja jos eivät osaa, niin pan­kit osaavat.

        Ei ole “täy­sin ana­lo­gi­nen muu­tos”. Muu­tok­sen vai­ku­tus­ta hin­toi­hin on myös vai­kea arvioi­da, kun hin­toi­hin vai­kut­taa moni muu­kin tekijä. 

        Ja nime­no­maan sik­si kos­ka ihmi­set osaa­vat huo­mioi­da tule­van muu­tok­sen mer­ki­tyk­sen etu­kä­teen, hin­ta muut­tuu heti eikä 10 vuo­den pääs­tä jos joku iso vero­muu­tos ker­ro­taan 10 vuot­ta etu­kä­teen. Jos olen osta­mas­sa asun­toa nyt ja aion asua sii­nä esim. 20 vuot­ta ja tie­dän että 20v pääs­tä tulee iso kiin­teis­tö­ve­ro, en halua mak­saa asun­nos­ta lähes­kään samaa kuin ilman veroa, kos­ka tie­dän että seu­raa­va osta­ja tulee huo­mioi­maan veron täy­si­mää­räi­se­nä ja teen ison tap­pion jol­len huo­mioi veroa etu­kä­teen jo omas­sa hintatarjouksessani.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Rogue: Ei ole “täy­sin ana­lo­gi­nen muu­tos”. Muu­tok­sen vai­ku­tus­ta hin­toi­hin on myös vai­kea arvioi­da, kun hin­toi­hin vai­kut­taa moni muu­kin tekijä. 

        Ja nime­no­maan sik­si kos­ka ihmi­set osaa­vat huo­mioi­da tule­van muu­tok­sen mer­ki­tyk­sen etu­kä­teen, hin­ta muut­tuu heti eikä 10 vuo­den pääs­tä jos joku iso vero­muu­tos ker­ro­taan 10 vuot­ta etu­kä­teen. Jos olen osta­mas­sa asun­toa nyt ja aion asua sii­nä esim. 20 vuot­ta ja tie­dän että 20v pääs­tä tulee iso kiin­teis­tö­ve­ro, en halua mak­saa asun­nos­ta lähes­kään samaa kuin ilman veroa, kos­ka tie­dän että seu­raa­va osta­ja tulee huo­mioi­maan veron täy­si­mää­räi­se­nä ja teen ison tap­pion jol­len huo­mioi veroa etu­kä­teen jo omas­sa hintatarjouksessani.

        Siis tot­ta kai hin­ta alkaa las­kea heti, mut­ta ei romah­da välit­tö­mäs­ti lopul­li­sel­le tasol­leen. Tämä sik­si, että niil­lä kym­me­nel­lä verot­to­mal­la vuo­del­la ennen veron voi­maan­tu­loa on oma arvon­sa. Yhden vuo­den kulut­tua hin­ta las­kee taas kun verot­to­mia vuo­sia on jäl­jel­lä 9, ja niin edel­leen kun­nes vero tulee voi­maan ja hin­ta on las­ke­nut lopul­li­sel­le tasol­leen. Ihan nor­maa­lia diskonttaamista.

        Ja toki vero­tus­ta kan­nat­taa nos­taa port­tait­tain sen sijaan että ilmoi­te­taan kym­me­nen vuo­den kulut­tua teh­tä­väs­tä isos­ta muu­tok­ses­ta. Siis samoin kuin teh­tiin kor­ko­vä­hen­nyk­sen kanssa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. ark­ki­teh­ti: Kiin­teis­tö­ve­ron kans­sa täy­sin ana­lo­gi­nen vero­tuk­sen muu­tos oli asun­to­lai­nan vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­ta­mi­nen. Ei sekään lau­kais­sut mitään paniik­kia asuntomarkkinoilla.

        Kyl­lä ihmi­set osaa­vat dis­kon­ta­ta kym­me­nen vuo­den kulut­tua tule­van vero­muu­tok­sen nyky­ar­von, ja jos eivät osaa, niin pan­kit osaavat. 

        Asun­to­lai­no­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus pois­tui (itse asias­sa ei ole pois­tu­nut koko­naan) aika­na kun korot oli­vat mata­lat. Sik­si sil­lä ei ollut vaikutusta.
        Suu­rem­mat vai­ku­tuk­set tule­vat ilman muu­ta tont­ti­vuo­krien koro­tuk­sien ja kiin­teis­tö­ve­ron nos­ton takia, kuten esim Leh­ti­saa­ren Van­taan seu­ra­kun­nan omis­ta­mien tont­tien tapauksessa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. R.Silfverberg:
        Asun­to­lai­no­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus pois­tui (itse asias­sa ei ole pois­tu­nut koko­naan) aika­na kun korot oli­vat mata­lat. Sik­si sil­lä ei ollut vaikutusta.

        Mihin perus­tuu väi­te sii­tä, ettei asun­to­lai­no­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den alen­tu­mi­sel­la oli­si ollut vai­ku­tus­ta? Sen vai­ku­tuk­sia on kyl­lä vai­kea ero­tel­la muis­ta vai­ku­tuk­sis­ta, mut­ta ei vai­keus ero­tel­la asioi­ta tar­koi­ta sitä, ettei­kö mitään vai­ku­tus­ta oli­si. Tilas­to­jen mukaan vuo­kra-asu­mi­nen on lisään­ty­nyt ja omis­tusa­su­mi­nen vähen­ty­nyt asun­to­lai­no­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den alen­ta­mi­sen jäl­keen. Yksi­tyi­so­mis­teis­ten, muil­le vuo­krat­tu­jen asun­to­jen osuus on kas­va­nut. Asun­to-ostois­ta kas­va­va osa on kor­ko­muu­tok­sen jäl­keen lai­noi­tet­tu sijoi­tusa­sun­to­lai­noi­na, aivan kuten vero­tus­asioi­ta kos­ke­vat tie­tyt teo­riat ennus­ta­vat (jos toi­sen­tyyp­pi­ses­tä lai­nas­ta saa 100 %:n vero­vä­hen­ny­soi­keu­den (sijoi­tusa­sun­to) ja toi­ses­ta lai­na­tyy­pis­tä 25 %:n vero­vä­hen­ny­soi­keu­den (omas­sa käy­tös­sä ole­va asun­to), lai­na­kan­ta alkaa muun­tua kor­keam­man vero­vä­hen­ny­soi­keu­den mukai­sek­si). Mut­ta kun moni muu­kin asia on muut­tu­nut samaan aikaan, on vai­kea ero­tel­la asun­to­lai­no­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den ale­ne­mi­sen osuu­den mer­ki­tys muis­ta kehi­tyk­seen vai­kut­ta­vis­ta tekijöistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. t: Mihin perus­tuu väi­te sii­tä, ettei asun­to­lai­no­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den alen­tu­mi­sel­la oli­si ollut vai­ku­tus­ta? Sen vai­ku­tuk­sia on kyl­lä vai­kea ero­tel­la muis­ta vai­ku­tuk­sis­ta, mut­ta ei vai­keus ero­tel­la asioi­ta tar­koi­ta sitä, ettei­kö mitään vai­ku­tus­ta oli­si. Tilas­to­jen mukaan vuo­kra-asu­mi­nen on lisään­ty­nyt ja omis­tusa­su­mi­nen vähen­ty­nyt asun­to­lai­no­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den alen­ta­mi­sen jäl­keen. Yksi­tyi­so­mis­teis­ten, muil­le vuo­krat­tu­jen asun­to­jen osuus on kas­va­nut. Asun­to-ostois­ta kas­va­va osa on kor­ko­muu­tok­sen jäl­keen lai­noi­tet­tu sijoi­tusa­sun­to­lai­noi­na, aivan kuten vero­tus­asioi­ta kos­ke­vat tie­tyt teo­riat ennus­ta­vat (jos toi­sen­tyyp­pi­ses­tä lai­nas­ta saa 100 %:n vero­vä­hen­ny­soi­keu­den (sijoi­tusa­sun­to) ja toi­ses­ta lai­na­tyy­pis­tä 25 %:n vero­vä­hen­ny­soi­keu­den (omas­sa käy­tös­sä ole­va asun­to), lai­na­kan­ta alkaa muun­tua kor­keam­man vero­vä­hen­ny­soi­keu­den mukai­sek­si). Mut­ta kun moni muu­kin asia on muut­tu­nut samaan aikaan, on vai­kea ero­tel­la asun­to­lai­no­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den ale­ne­mi­sen osuu­den mer­ki­tys muis­ta kehi­tyk­seen vai­kut­ta­vis­ta tekijöistä.

        Vii­meis­ten 30 vuo­den aika­na on vain tapah­tu­nut varal­li­suu­den uus­ja­ko joka joh­tuu monen­lai­si­ta syis­tä. Esim 1990-luvun lama ja suur­työt­tö­myys, ja sil­loin val­lin­neet tap­po­ko­rot, henk koh­tai­set kon­kurs­sit, maal­ta­muut­to, asu­mis­tuen koh­dis­ta­mi­nen vää­ril­le ihmi­sil­le (esim opis­ke­li­jat), suur­ten ikä­luok­kien kal­lis elä­män­tyy­li ja varal­li­suu­den ham­straa­mi­nen, EU-jäse­nyys, Nokia-buu­mi ja sen­jäl­kei­nen romah­dus, nuor­ten halut­to­muus perus­taa per­he, raken­nus­teol­li­suu­den kes­ki­ty­mi­nen, myös se että uudet asun­not myy­dään alle tis­kin hin­to­jen suur­si­joit­ta­jil­le jot­ka pitä­vät asun­non vuo­kral­la 10 vuot­ta ja myy­vät sen voi­tol­la sen jälkeen„ .…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Rogue: Miten tuo ran­kai­se­mi­nen muu­ten toteu­tet­tai­siin siten, että ran­kai­su pai­noit­tui­si nii­hin, jot­ka ovat pääs­seet hyö­ty­mään asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta? Ison maa/kiinteistöveron lät­käi­se­mi­nen ker­ral­la kai­kil­le koh­te­li­si aika karul­la taval­la nii­tä, jot­ka ovat juu­ri osta­neet asun­non esim. 300 000 eurol­la lähes koko­naan velak­si ja yhtäk­kiä huo­mai­si­vat­kin asu­van­sa 200 000 euron arvoi­ses­sa asunnossa.

        Eikö van­he­ne­mi­nen ole riit­tä­vä ran­gais­tus? Kyl­lä tämä hom­ma kään­tyy nuo­rem­pien voi­tok­si vii­meis­tään sit­ten, kun van­hus­ten net­to­va­ral­li­suus ale­taan imu­roi­maan hoi­va­pom­min kat­ta­mi­seen. Sitä nimit­täin jää näky­viin aika pal­jon kun muut­to kivi­kol­mios­ta lau­tayk­si­öön lähenee.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Olen aja­tel­lut, että sosi­aa­li­nen raken­ta­mi­nen oli­si tehok­kaam­paa kuin asu­mis­tu­kien mak­sa­mi­nen sil­lä sii­nä tuki on ker­ta­luon­tei­nen vrt. jat­ku­va asu­mis­tu­ki. Toki sosi­aa­li­nen asu­mi­nen vaa­tii kokoai­kais­ta seu­ran­taa, että asuk­kaat oikeas­ti ovat sen sosi­aa­li­sen asu­mi­sen tar­pees­sa, min­kä lisäk­si sosi­aa­li­nen raken­ta­mi­nen toi­mii vain, jos sitä on tar­jol­la tar­peek­si paljon.

    Asu­mis­tuen mer­kit­tä­vin puu­te minus­ta on sii­nä, että se ei kan­nus­ta tehok­kaa­seen asu­mi­seen (tuki ei kan­nus­ta opti­moi­maan neliöi­tä sil­lä lisä­ne­liön hin­ta on tuen ansios­ta pie­ni). Mil­lä taval­la ajat­te­lit tämän ongel­man ratkaista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vil­le Qvist:
      Olen aja­tel­lut, että sosi­aa­li­nen raken­ta­mi­nen oli­si tehok­kaam­paa kuin asu­mis­tu­kien mak­sa­mi­nen sil­lä sii­nä tuki on ker­ta­luon­tei­nen vrt. jat­ku­va asu­mis­tu­ki. Toki sosi­aa­li­nen asu­mi­nen vaa­tii kokoai­kais­ta seu­ran­taa, että asuk­kaat oikeas­ti ovat sen sosi­aa­li­sen asu­mi­sen tar­pees­sa, min­kä lisäk­si sosi­aa­li­nen raken­ta­mi­nen toi­mii vain, jos sitä on tar­jol­la tar­peek­si paljon.

      Asu­mis­tuen mer­kit­tä­vin puu­te minus­ta on sii­nä, että se ei kan­nus­ta tehok­kaa­seen asu­mi­seen (tuki ei kan­nus­ta opti­moi­maan neliöi­tä sil­lä lisä­ne­liön hin­ta on tuen ansios­ta pie­ni). Mil­lä taval­la ajat­te­lit tämän ongel­man ratkaista?

      Asu­mis­tuen kan­nus­ta­mat­to­muus tehok­kaa­seen asu­mi­seen on minun­kin mie­les­tä­ni ongel­ma. Tätä voi­si mie­les­tä­ni kor­ja­ta niin että asu­mis­tuen skaa­lau­tu­mi­nen suh­tees­sa vuo­kra­me­noon pois­te­taan. Täl­löin ne jot­ka mini­moi­vat asu­mis­me­non­sa esim. yhtei­sa­su­mi­sel­la sai­si­vat hyö­tyä joka mie­les­tä­ni taas las­ki­si asun­to­jen kysyn­tä­pai­net­ta ja myös mah­dol­lis­tai­si sääs­tä­mi­sen. Monil­la nuo­ril­la aikui­sil­la tosin on hir­vei­tä trau­mo­ja solu­mai­ses­ta asu­mi­ses­ta. Tämä on kui­ten­kin maa­il­mal­la hyvin yleis­tä, var­sin­kin kun asu­mi­sen hin­ta­ta­so muut­tuu kal­liik­si. Hel­sin­gis­sä ymmär­tääk­se­ni yhtei­sa­su­mi­nen on lisään­ty­nyt vii­me vuo­sien aika­na, Sak­sas­sa kuu­le­ma­ni mukaan se on ollut hyvin yleis­tä suu­ris­sa kau­pun­geis­sa jo pidem­män aikaa. Hel­sin­gis­sä myös suu­rem­pien, ns. per­hea­sun­to­jen neliö­vuo­kra­hin­ta on pää­sään­töi­ses­ti aina pie­nem­pi kuin yksiöis­sä ja kak­siois­sa vas­taa­val­la alueella.

      Kyl­lä­hän tosin yhtei­sa­su­mi­nen­kin on todel­li­suu­des­sa elin­ta­son las­kua sil­lä tyy­pil­li­ses­ti neliö­mää­rä per hen­ki­lö on jotain 20–30 neliö­tä, eli aika pie­ni yksiö. Tämä tosin on aika suh­teel­lis­ta ja ehkä osin omas­sa päässä.

      Muu­ten olen täy­sin samaa miel­tä että asun­to­jen riit­tä­vien tuo­tan­to­mää­rien var­mis­ta­mi­nen on ehdot­to­man tärkeää.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Yksi­näi­sen hen­ki­lön kor­kein hyväk­syt­tä­vä vuo­kra on 516 euroa kuus­sa. Käy­tän­nös­sä kaik­ki mak­sa­vat vii­mei­set eurot koko­naan yksin, kos­ka noin hal­val­la ei asun­to­ja saa. 

        Kyl­lä yhtei­sa­su­mi­sel­la pää­see hel­pos­ti alle 500 euron, itse kuu­lun tähän ryh­mään ja ‘sat­tu­mal­ta’ kaik­ki kans­sa-asu­ja­ni kuu­lu­vat myös. Meil­lä on neliö­vuo­kra­hin­ta kyl­lä rei­lus­ti yli 15€, mut­ta tie­dän mui­ta vas­taa­via jär­jes­te­ly­jä jois­sa pääs­tään jopa alle 12€ ja yksi­tyis­mark­ki­noil­ta molem­mat, sijain­nit eivät kui­ten­kaan ole vas­taa­via. Isois­ta vuo­kra-asun­nois­ta ei sel­väs­tik­kään ole saman­lais­ta pulaa kuin pie­nem­mis­tä yksiöis­tä ja kaksioista.

        Eikö asu­mis­tu­ki kui­ten­kin sit­ten skaa­lau­du mak­si­mis­saan 80% hyväk­syt­tä­vis­tä asu­mis­me­nois­ta ja tulois­ta riip­puen? Täl­löin vaik­ka sai­si omat asu­mis­me­not alle €500 niin se pork­ka­na oli­si aika pien­tä, joi­ta­kin euro­ja tai kym­me­nen sin­ne tän­ne. Kuu­le­ma tulo­jen 60% mar­gi­naa­li­ve­ro ei moti­voi, miten sit­ten 80% ‘mar­gi­naa­li­ve­ro’ meno­jen mini­moi­mi­ses­ta syn­ty­vis­tä säästöistä?

        Laa­jem­min yhtei­sa­su­mi­nen on kyl­lä vain oire kor­keis­ta asu­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta, var­sin­kin jos ihmi­set koke­vat että se on ainoa kes­tä­vä reak­tio hei­dän talous­ti­lan­tees­sa, se ei kui­ten­kaan rat­kai­se itses­sään mitään. Ainoa oikea rat­kai­su on asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­nen kuten yllä Soi­nin­vaa­ra erin­omai­ses­ti esittää.

        Joka tapauk­ses­sa kii­tos sinul­le Osmo täs­tä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta! Olen lähes täy­sin samaa miel­tä kans­sa­si kai­kes­ta mitä kir­joi­tit, eli aina­kin yhdet var­paat onnis­tuit väistämään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Yksi­näi­sen hen­ki­lön kor­kein hyväk­syt­tä­vä vuo­kra on 516 euroa kuus­sa. Käy­tän­nös­sä kaik­ki mak­sa­vat vii­mei­set eurot koko­naan yksin, kos­ka noin hal­val­la ei asun­to­ja saa. 

        Tämä kes­kus­te­lu kos­ki yhtei­sa­su­mis­ta. Eikö sii­nä­kään ole mah­dol­lis­ta pai­naa yhden hen­ki­lön asu­mis­kus­tan­nus­ta tuon alle?
        Ja yhtei­sa­su­mi­seen kan­nat­tai­si kan­nus­taa muu­ten­kin kuin täs­sä puhee­na ollei­siin solua­sun­toi­hin. Kun paris­kun­ta muut­taa yhteen, he sääs­tä­vät asuin­kus­tan­nuk­sis­sa, mut­ta jos tuki on sidot­tu asu­mi­seen, niin se sääs­tö menee aina­kin osin verot­ta­jal­le. Van­hem­pien koto­na asu­vien las­ten koh­dal­la tämä on vie­lä sel­vem­pi jut­tu. Asu­mi­seen sidot­tu tuki kan­nus­taa lap­sia muut­ta­maan pois kotoa ja siten vie­mään mark­ki­noil­ta asun­to, vaik­ka heil­le peri­aat­tees­sa oli­si asuin­paik­ka tar­jol­la muu­ten­kin. Seu­raus on se, että van­hem­pien asun­nos­sa on sit­ten yksi tyh­jä huo­ne, jota kukaan ei käy­tä ja se on siten pois­sa kau­pun­gin asuntokannasta. 

        Oleel­li­ses­ti kysy­mys on, että mik­si pien­tu­lois­ten yhteis­kun­nal­ta saa­ma tuki pitää sitoa asu­mi­seen? Se joh­taa sii­hen, mihin kaik­ki muu­kin yksit­täis­ten asioi­den sub­ven­toin­ti, eli että yhtä kulu­tus­muo­toa, asu­mis­ta kulu­te­taan enem­män kuin muu­ten kulu­tet­tai­siin ja sen seu­rauk­se­na sen hin­ta nousee. 

        Jos perus­on­gel­ma yhteis­kun­nas­sa on se, että joi­den­kin ihmis­ten työn tuot­ta­vuus on niin alhai­nen, ettei sii­tä mak­se­tul­la mark­ki­na­hin­tai­sel­la pal­kal­la saa itsel­leen han­kit­tua sie­det­tä­vää elä­mi­sen mate­ri­aa­lis­ta tasoa, niin pön­ki­te­tään nii­tä ihmis­ten tulo­ja vaik­ka sit­ten perus­tu­lol­la. On sit­ten jokai­sen oma asia, miten sen rahan käyttää.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Samu­li Saa­rel­ma:
        Oleel­li­ses­ti kysy­mys on, että mik­si pien­tu­lois­ten yhteis­kun­nal­ta saa­ma tuki pitää sitoa asumiseen? 

        Nii­den takia jot­ka taval­la tai toi­sel­la pys­ty­vät asu­maan todel­la hal­vas­ti tai jopa ilmaiseksi. 

        Esi­mer­kik­si työ­mark­ki­na­tu­ki + asu­mis­tu­ki (mak­si­mi­mää­rä) tekee brut­to­na 1200e ja jos ei tar­vit­se mak­saa asu­mi­ses­ta mitään, työ­elä­mään siir­ty­mäl­lä net­toi­tun­ti­palk­ka jäi­si aika pie­nek­si jos kk-palk­ka sijoit­tuu aloit­ta­maan palk­ka-astei­kon alapäähän. 

        Nyt, mikä­li ei tar­vit­se mak­saa asu­mi­ses­ta mitään, tipah­taa tuo 500e asu­mis­tu­ki koko­naan pois.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Sylt­ty: Nii­den takia jot­ka taval­la tai toi­sel­la pys­ty­vät asu­maan todel­la hal­vas­ti tai jopa ilmaiseksi.

        Mut­ta kuten kir­joi­tin, tämä joh­taa juu­ri sii­hen, että ihmi­set eivät pyri asu­maan “hal­val­la tai jopa ilmai­sek­si”, kos­ka sääs­tö sii­tä menee yhteis­kun­nal­le. Tämä taas puo­les­taan joh­taa sii­hen, että asun­nois­ta on entis­tä enem­män pulaa, kun sitä kulu­tus­muo­to­na ylikulutetaan. 

        Miten oli­si sel­lai­nen kom­pro­mis­si, että kiin­teän pro­sen­tin sijaan asu­mis­tu­ki läh­ti­si vaik­ka­pa 100%:sta ja sit­ten tasai­ses­ti las­ki­si nol­laan? Täl­löin ei oli­si oikeas­taan mitään mini­mi­vuo­kraa, kos­ka lähel­lä sitä nol­laa vuo­kra­lai­nen mak­sai­si jo muu­ten­kin mel­kein kai­ken niis­tä vuo­kran vii­mei­sis­tä eurois­ta ja siten hänel­lä oli­si kova insen­tii­vi vaih­taa rat­kai­sui­hin, joil­la sai­si pai­net­tua asu­mis­kus­tan­nus­taan alaspäin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. ( Juha­na Var­tia, ei täs­tä ei voi periä myyn­ti­voi­ton veroa, kos­ka sil­loin asui­sin yhä Kata­ja­no­kal­la. Vero pitää periä sit­ten, kun myyn­ti­hin­taa ei käy­te­tä uuden osta­mi­seen. Mut­ta sil­loin se myös pitäi­si periä. Nyt­hän sen saa vie­dä verot­ta muka­naan Floridaan.)”
    Mik­si eri sijoi­tuk­sia pitäi­si käsi­tel­lä eri tavoin? Mik­sei osa­ke­sääs­tö­ti­lin tyyp­pis­tä koh­te­lua kai­kil­le omai­suus­la­jeil­le, oli­vat sit­ten pörs­si- tai asun­to-osak­kei­ta tai kiin­teis­tö­jä? Jos nos­taa voi­tot raha­na esim. vie­däk­seen ne Flo­ri­daan, mak­saa veron, mut­ta jos sijoit­taa uudel­leen, ei tar­vit­se mak­saa. Tämä voi­si jopa aut­taa las­ke­maan asun­to­jen hin­ta­ta­soa, kun sijoi­tuk­sia voi­si hel­pom­min siir­tää eri omai­suus­la­jien välillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Asun­to on kui­ten­kin vähän eri asia kuin muut sijoi­tuk­set, kos­ka jokai­sen pitää asua jos­sain. Sinän­sä oli­si aika­kan­na­tet­ta­va aja­tus siir­tyä propgres­sii­vi­seen meno­ve­roon siten, että sääs­tä­mis­täei vero­te­ta, mut­ta sääs­tö­jen syö­mis­tä verotetaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kii­tok­set nuor­ten muis­ta­mi­ses­ta edes ohi­men­nen. Itse olin vie­lä kau­ka­na täy­si­val­tai­ses­ta aikui­ses­ta, kun teit toden­nä­köi­ses­ti elä­mä­si par­haan inves­toin­nin ja ostit asun­non Kata­ja­no­kal­ta. Pik­kui­sen on kat­ke­ra olo sii­tä, että minua ran­gais­taan sii­tä, että olin lap­si asun­to­jen hin­nan olles­sa edel­lis­tä ker­taa tol­kul­li­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Ei oikein kuu­los­ta oikeu­den­mu­kai­sel­ta, mut­ta tie­ten­kin erit­täin kival­ta sinun kal­tai­sil­le­si vähän huo­maa­mat­taan erin­omai­sia inves­toin­te­ja teh­neil­le. Mikä samal­la muo­dos­taa myös erit­täin ison esteen sil­le, että tilan­net­ta esi­mer­kik­si kor­keal­la kiin­teis­tö­ve­rol­la hel­po­tet­tai­siin, kos­ka kuka asun­non jo omis­ta­vas­ta poru­kas­ta kan­nat­tai­si oman asun­ton­sa hin­taa las­ke­vaa politiikkaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Juu, ja asu­mi­sen hin­ta pitäi­si olla myös mit­ta­ri jota käy­tät­te poli­tii­kan onnis­tu­mi­sen arvioin­nis­sa. San Fran­siscos­sa medi­aa­ni asun­to mak­saa 1.7m$. Aset­ta­kaa tavoit­teek­si että 2030 Hel­sin­gis­sä medi­aa­nia­sun­to on edes puo­let Friscon hin­nois­ta. Ja muis­ta­kaa, että ensik­si mie­leen­tu­le­vat kons­tit kuten tont­tien pih­taa­mi­nen, kaa­voit­ta­mi­sen lopet­ta­mi­nen eivät kyl­lä pal­ve­le tätä tavoi­tet­ta. Se että Hel­sin­ki laa­je­nee Koja­mo tai YIT tyy­li­siin bis­nek­siin, vai­kea sanoa pal­ve­le­vat­ko nämä tavoitetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ossi, Me tai­dam­me jää­dä täs­tä eri­mie­li­sik­si. Minä en usko, että Hel­sin­kiin saa­daan Friscon hin­ta­ta­soa tar­jon­taa rajoit­ta­mal­la. Ei vaik­ka tar­jon­taa kuin­ka rajus­ti rajoi­tet­tai­si. Ainoa ske­na­rio, jos­sa Hel­sin­kiin saa­tai­si Friscon hin­ta­ta­so on raken­taa suu­ri kau­pun­ki, johon ihmi­set halua­vat tul­la. Ei hel­sin­gis­tä tule suur­ta kau­pun­kia tar­jon­taa rajoittamalla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Ros­mo: Minä en usko, että Hel­sin­kiin saa­daan Friscon hin­ta­ta­soa tar­jon­taa rajoittamalla.

        En minä­kään usko, että sitä voi­si sil­lä taval­la niin kor­keal­le nos­taa, mut­ta uskon kyl­lä, että peri­aat­tees­sa nykyi­ses­tä hin­ta­ta­sos­ta oli­si tar­jon­taa vähen­tä­mäl­lä hin­to­ja mah­dol­lis­ta jon­kin ver­ran nostaa.

        Halusin vain sanoa, että, jos täl­lai­nen tar­jon­nan rajoi­tus nos­taa hin­to­ja (Friscon tasol­le tai ei), ei sitä voi pitää onnis­tu­mi­se­na. Friscon kor­kea hin­ta­ta­so on kyl­lä vähin­tään osit­tain seu­raus­ta kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuu­des­ta, mut­ta tar­jon­nan rajoit­ta­mi­nen tuho­aa arvoa ver­rat­tu­na vaih­toeh­toon, jos­sa sitä ei rajoi­te­ta. Näin vaik­ka suu­rem­mal­la tar­jon­nal­la hin­nat las­ki­si­vat. Frisco tai­taa olla mel­ko kuu­lui­sa kah­jos­ta kaavoituspolitiikastaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Ossi Sare­so­ja: En minä­kään usko, että sitä voi­si sil­lä taval­la niin kor­keal­le nos­taa, mut­ta uskon kyl­lä, että peri­aat­tees­sa nykyi­ses­tä hin­ta­ta­sos­ta oli­si tar­jon­taa vähen­tä­mäl­lä hin­to­ja mah­dol­lis­ta jon­kin ver­ran nostaa.

        Halusin vain sanoa, että, jos täl­lai­nen tar­jon­nan rajoi­tus nos­taa hin­to­ja (Friscon tasol­le tai ei), ei sitä voi pitää onnis­tu­mi­se­na. Friscon kor­kea hin­ta­ta­so on kyl­lä vähin­tään osit­tain seu­raus­ta kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuu­des­ta, mut­ta tar­jon­nan rajoit­ta­mi­nen tuho­aa arvoa ver­rat­tu­na vaih­toeh­toon, jos­sa sitä ei rajoi­te­ta. Näin vaik­ka suu­rem­mal­la tar­jon­nal­la hin­nat las­ki­si­vat. Frisco tai­taa olla mel­ko kuu­lui­sa kah­jos­ta kaavoituspolitiikastaan. 

        Sano­taan että 10–20 vuot­ta sit­ten jot­kut toi­voi­vat Espoos­ta Poh­jo­lan Pii­laak­soa ja jos sii­tä oli­si tul­lut jotain pit­käi­käis­tä ilmiö­tä niin se oli­si kiel­tä­mät­tä hei­jas­tu­nut myös Hel­sin­gin hintoihin. 

        Hel­sin­ki naa­pu­rei­neen on kal­lis kos­ka sijain­ti on syr­jäi­nen, alle 12 tun­nin muul­la tavoin kuin len­täen tapah­tu­van mat­kan pääs­sä ei ole tois­ta vas­taa­van­ko­kois­ta kes­kit­ty­mää saman­kal­tai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa. Hel­sin­gin kal­lis mai­ne muun­kin kuin asu­mi­sen osal­ta vai­kut­taa sii­hen että kei­no­te­koi­nen kal­lis­ta­mi­nen vie­lä nykyi­ses­tä työn­täi­si väkeä tääl­tä Skan­di­na­vian ja Sak­san suu­riin kaupunkeihin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Osmo, lois­ta­va kir­joi­tus taasen.

    Mut­ta nimi on Var­tiai­nen. Ante­ron kans­sa kavee­ra­taan mut­ta ei olla nai­mi­sis­sa. Ja jos oltai­siin, pitäi­si var­maan sukunimeni.

    Tuos­ta myyn­ti­voi­ton veros­ta: juu­ri nois­ta syis­tä Ruot­sis­sa sen mak­sua voi lykä­tä kun ostaa uuden asun­non. Mut­ta lopul­ta se pitää mak­saa. Jär­ke­väm­pi sys­tee­mi kuin meillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ros­mo: Har­kit­se yhdis­tel­mä­ni­meä Vartiainen-Vartia.

        Tuo oli­si jo eri­kois­ta, kos­ka Juha­na juu­ri ker­toi, että Ante­ro “pitäi­si” Juha­nan suku­ni­men. Kir­joi­tus­vir­heet ovat välil­lä hauskoja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Muis­tat Osmo var­maan aika­naan kepul­le tuot­ta­ma­ni pape­rin? Alle­kir­joi­tan uudet tee­si­si. Mm. palk­ko­jen kal­lis­tu­mi­sen alue­ke­hi­tys­tä tasaa­va vai­ku­tus, sosi­aa­li­sen tuo­tan­non mah­dot­to­muus rat­kais­ta asun­to­pu­laa, kas­vun hin­ta kau­pun­gil­le inves­toin­tien muo­dos­sa, kas­va­van kau­pun­gin asu­mi­sen hin­nan kas­vun väis­tä­mät­tö­myys jne. ovat esi­merk­ke­jä halus­tam­me tuol­loin kat­soa asi­aa oikeas­ti tosi­asioi­den valos­sa. — Mut­ta se kes­kus­te­lu meni kepui­lun hak­kaa­mi­sek­si. Minä­hän sain sii­nä kes­kus­te­lus­sa puu­kon sel­kää­ni myös kepul­ta ja vedin johtopäätökset.

    Ter­ve­tu­loa val­lit­se­van kon­sen­suk­sen suu­tut­ta­jien poruk­kaan. On aina kun­nioi­tet­ta­vaa astua epämukavuusalueelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Kal­lis asu­mi­nen on toki seu­raus­ta kovas­ta kysyn­näs­tä. Oli­si kui­ten­kin poh­dit­ta­va, kuin­ka yhteis­kun­ta voi­si vai­kut­taa tuo­hon kysyn­tään. Koko­nai­suu­den kan­nal­ta ei vält­tä­mät­tä ole kan­nat­ta­vaa, että jot­kut kau­pun­git tur­poa­vat, kun vas­taa­vast muu maa näi­vet­tyy. Täs­tä blo­gis­ti ei täl­lä ker­taa sano­nut paljonkaan. 

    Olen blo­gis­tin kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että omis­tus­ten (tont­tien, kiin­teis­tö­jen) arvon­nousu pitäi­si ohja­ta yleis­hyö­dyl­li­seen käyt­töön, kau­pun­ki­lais­ten demo­kraat­tis­ten pää­tös­ten mukai­ses­ti — mut­ta ei sitä vält­tä­mät­tä tule ohja­ta asun­non­tuo­tan­toon. On perin har­mil­lis­ta, että tähän saak­ka (ansio­ton) arvon­nousu on kul­keu­tu­nut onnek­kai­den ja sijoit­ta­jien pus­siin. Meka­nis­mit eivät ole olleet kunnossa. 

    Kyl­lä, asu­mis­tuen mak­sa­mi­nen pitäi­si lopet­taa, ja kaup­po­jen myy­jien tuli­si vaa­tia kor­keam­pia palk­ko­ja. Kau­pun­gis­sa elä­mi­nen kal­lis­tui­si, mikä oli­si aivan oikein ja ter­veh­dyt­tä­vää. Täl­lä het­kel­lä Hel­sin­kiin pak­kau­tu­mis­ta tue­taan asu­mis­tuel­la ja toimeentulotuella. 

    Ehdo­tuk­ses­sa siir­tää kaik­ki asu­mis­tu­ki­me­not kun­tien mak­set­ta­vak­si on ilmei­ses­ti­kin jokin koi­ra hau­dat­tu­na. Onko kyse sii­tä, että pie­nis­sä, köy­his­sä kun­nis­sa asuu suh­teel­li­sen pal­jon elä­ke­läi­siä? Mitä­pä jos pois­tai­si asu­mis­tuet ihan koko­naan ja toi­si tilal­le val­tion mak­sa­man tasa­suu­rui­sen perus­tu­lon, joka on riit­tä­vän suu­ri kat­ta­maan myös vaa­ti­mat­to­mia asumiskuluja?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kiin­nos­ta­va ja asian­tun­te­va jut­tu Soi­nin­vaa­ral­ta. Tar­tun kah­teen huomioon.

    1. Kelan jul­kai­se­ma perus­toi­meen­tu­los­sa hyväk­syt­tä­vien vuo­kra­me­no­jen raja hel­sin­ki­läi­sel­le sink­ku­ta­lou­del­le oli 675€/kk vii­me vuon­na. Uskal­lan argu­men­toi­da, että tuo­ta rajaa kiris­tä­mäl­lä vuo­krat saa­daan ale­ne­maan — ja siten myös asun­to­jen hin­nat, kun sijoi­tus­toi­min­nas­ta tulee kan­nat­ta­mat­to­mam­paa. Vähin­tään oli­si vii­sas­ta jää­dyt­tää tuo ”vuo­kra­kat­to”. Nyt­hän vuo­kraa­jal­la ei ole insen­tii­viä periä tuo­ta alem­paa vuo­kraa, kun poten­ti­aa­lis­ta asu­kas­kan­taa on tulos­sa tuo­hon hin­ta­ra­jaan asti. Samal­la kui­ten­kin huo­non­ne­taan sel­lais­ten pie­ni­palk­kais­ten ase­maa, jot­ka mak­sa­vat vuo­kra-asun­ton­sa itse.

    2. Kata­ja­no­kan asun­non kans­sa Osmol­la kävi hyvä tuu­ri — taval­laan. Aja­tel­laan pape­ri-insi­nöö­riä, joka asui 90-luvul­la osta­mas­saan kak­sios­sa Kata­ja­no­kal­la. Pape­ri-insi­nöö­ri sai hyvän työ­pai­kan Voik­kaan pape­ri­teh­taal­ta Kou­vo­las­ta vuon­na 1997. Kata­ja­no­kan kak­sion hin­nal­la sai komean, pari­kym­men­tä vuot­ta van­han oma­ko­ti­ta­lon hie­nol­ta pai­kal­ta teh­taan lähistöltä.

    Nyt­tem­min pape­ri­teh­das on sul­jet­tu ja pape­ri-insi­nöö­ri miet­tii muut­toa takai­sin Hel­sin­kiin. 70-luvun oma­ko­ti­ta­lol­la Kou­vo­lan syr­jä­alueil­la ei vält­tä­mät­tä ole oikein min­kään­lai­sia mark­ki­noi­ta. Jos talon saa yli­pää­tään kau­pak­si, ei kaup­pa­sum­ma rii­tä varain­siir­to­ve­ron jäl­keen edes pan­kin vaa­ti­maan oma­ra­hoi­tuso­suu­teen (15–20%) Kata­ja­no­kan kaksiosta. 

    Kata­ja­no­kan kak­sioon muut­ta­nut sai­si asun­ton­sa hin­nal­la komean kar­ta­non ruuh­ka-Suo­men ulko­puo­lel­ta. Vaan jos uudek­si kodik­si kel­pai­si isom­pi huo­neis­to Kata­ja­no­kal­la, on väli­ra­ha kas­va­nut samas­sa suh­tees­sa kuin oman asun­non arvo.

    Käy­tän­nös­sä asun­to­jen hin­to­jen rivak­ka nousu koh­dis­tuu yllät­tä­vän pie­neen osaan Suo­men asun­to­kan­nas­ta. Jopa Hel­sin­gis­sä, muu­al­la pk-seu­dus­ta puhu­mat­ta­kaan, on mah­dol­lis­ta pääs­tä kiin­ni koh­tuu­hin­tai­seen omistusasuntoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. En usko, että kor­keam­pien palk­ko­jen vaa­ti­mi­nen toi­mi­si sinän­sä kau­hean hyvin. Työ­mark­ki­noil­la on mei­naan loput­to­mas­ti afrik­ka­lai­sia ja lähi-idäs­tä tul­lei­ta ihmi­siä jot­ka suos­tui­si­vat työs­ken­te­le­mään nykyis­tä alem­mal­la­kin palk­ka­ta­sol­la jos se vaan mah­dol­lis­te­taan / sii­hen kannustetaan.

    Erit­rea­lai­sel­le “elin­ta­so­pa­ko­lai­sel­le” (posi­tii­vi­nen ter­mi minun kie­len­käy­tös­sä­ni) kah­den makuu­huo­neen kämp­pä nel­jäl­le hen­gel­le jaet­tu­na Mel­lun­mäen met­roa­se­man lähel­tä ja 1000e/kk duu­ni Ale­pan hyl­lyt­tä­jä­nä / paku­kus­ki­na on huo­mat­ta­va edis­ty­sas­kel ja kel­paa, jos se vaih­toeh­to vaan mahdollistetaan.
    -
    Jos työ­mark­ki­na ja työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to vapau­te­taan oikeas­ti, niin meil­le syn­tyy väki­sin­kin ghet­tou­tu­mis­ta, kos­ka monil­le ihmi­sil­le Itä-Hel­sin­gin ghet­to on unel­ma, jon­ka puo­les­ta kan­nat­taa ylit­tää väli­me­ri kumi­ve­neel­lä kuo­le­maa uha­ten. Savi­ma­jas­ta kat­sot­tu­na se on mel­ko muka­vaa elä­mää ja tar­jo­aa lap­sil­le erin­omai­set kou­lu­tus­mah­dol­li­suu­det ver­rat­tu­na lähtöpaikkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Samaan aikaan kun pal­ve­lua­lo­jen (niin yksi­tyi­sen kuin jul­ki­sen­kin) pal­kois­sa on nousu­pai­net­ta kal­liil­la PK-seu­dul­la, on kai­kil­la aina­kin kou­lu­te­tuil­la aloil­la pal­kois­sa nousu­pai­net­ta syr­jä­seu­dul­la (“Polii­sil­la on ongel­ma: Mis­tä saa­da polii­se­ja syr­jä­seu­duil­le?”, HS 11.2.2019). Tätä kut­su­taan työ­voi­ma­pu­lak­si ja se alkaa olla koko maan ilmiö. Pahoin pel­kään, että tulok­se­na palk­kain­flaa­tio­ral­li, jon­ka tulok­se­na vien­ti­teol­li­suu­den hin­ta­kil­pai­lu­ky­ky on taas mennyttä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Rogue: Ei ole “täy­sin ana­lo­gi­nen muu­tos”. Muu­tok­sen vai­ku­tus­ta hin­toi­hin on myös vai­kea arvioi­da, kun hin­toi­hin vai­kut­taa moni muu­kin tekijä. 

    Ja nime­no­maan sik­si kos­ka ihmi­set osaa­vat huo­mioi­da tule­van muu­tok­sen mer­ki­tyk­sen etu­kä­teen, hin­ta muut­tuu heti eikä 10 vuo­den pääs­tä jos joku iso vero­muu­tos ker­ro­taan 10 vuot­ta etu­kä­teen. Jos olen osta­mas­sa asun­toa nyt ja aion asua sii­nä esim. 20 vuot­ta ja tie­dän että 20v pääs­tä tulee iso kiin­teis­tö­ve­ro, en halua mak­saa asun­nos­ta lähes­kään samaa kuin ilman veroa, kos­ka tie­dän että seu­raa­va osta­ja tulee huo­mioi­maan veron täy­si­mää­räi­se­nä ja teen ison tap­pion jol­len huo­mioi veroa etu­kä­teen jo omas­sa hintatarjouksessani. 

    Joku toi­nen voi spe­ku­loi­da, että hin­nat nouse­vat nii­den monen muun teki­jän vai­ku­tuk­ses­ta niin pal­jon, että veron aiheut­ta­mal­la hin­nan pudo­tuk­sel­la 10 vuo­den pääs­tä ei ole väliä. Tai kol­mas ajat­te­lee myy­vän­sä asun­non ajois­sa ennen hin­nan las­kua. Tai nel­jäs on sijoit­ta­ja, joka arvioi, että vuo­krat eivät las­ke, vaik­ka asun­to­jen hin­nat tuli­si­vat las­ke­maan. Tai vii­des vain halu­aa juu­ri sen asun­non ja aikoo asua sii­nä lopun elä­mään­sä. Tai kuu­des luot­taa, että tule­vat päät­tä­jät ehti­vät pyör­tää pää­tök­sen. Täl­löin et vain saa ostet­tua asun­toa hal­vem­mal­la, vaik­ka ihan oikeaop­pi­ses­ti las­ki­sit tule­van veron­ko­ro­tuk­sen vai­ku­tuk­sen hintaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. 3. Juu­ri tämä meka­nis­mi aiheut­taa hin­nan­las­kun siir­ty­mi­sen ajas­sa taak­se­päin. Kun näi­tä ajat­te­li­joi­ta on pal­jon, mark­ki­noil­le tulee pal­jon asun­to­ja myyn­tiin, kaik­ki sil­lä toi­veel­la, että hin­nan­las­ku ei vie­lä näy, mut­ta tämä itses­sään aiheut­taa las­kun. Pörs­si­ro­mah­duk­set tapah­tu­vat juu­ri täl­lai­sen meka­nis­min kaut­ta (kaik­ki koit­ta­vat myy­dä ennen kuin hin­ta romah­taa, mikä itses­sään romaut­taa hinnan).
      4. Sijoit­ta­jal­le myös asun­non hin­nal­la on mer­ki­tys­tä. Vaik­ka vuo­kra­tuot­to oli­si hyvä, niin jos sijoi­te­tun pää­oman arvo las­kee, niin koko­nais­tuot­to pienenee.
      5. Hen­ki­löl­lä, joka ei mis­sään vai­hees­sa osal­lis­tu asun­to­mark­ki­noil­le, ei tie­ten­kään ole mitään vai­ku­tus­ta mark­ki­na­hin­taan (sen puo­leen ylös kuin alas­kaan päin). Hen­ki­lö joka tulee mark­ki­noil­le aja­tuk­sel­la, että ostaa siel­tä asun­non lopuk­si elä­mään­sä, ei tie­ten­kään ole val­mis mak­sa­maan sii­tä yhtä kor­ke­aa hin­taa, jos näkee, että tule­vai­suu­des­sa lai­na­ku­lu­jen lisäk­si hän jou­tuu mak­sa­maan vie­lä koro­tet­tua kiinteistöveroa.
      6. Tämä on toki mah­dol­lis­ta, mut­ta ris­ki­si­joi­tus­ta. Samal­la tavoin joku toi­nen voi vas­taa­vas­ti pelä­tä, että tule­vat päät­tä­jät nos­ta­vat kiin­teis­tö­ve­roa vie­lä­kin kor­keam­mal­le, kun ker­ran alkuun ovat pääs­seet. Ei siis voi sanoa, että tule­vien päät­tä­jien pää­tös­ten arvai­lun voi joh­taa var­muu­del­la suun­taan jos toi­seen­kaan tämän asian suhteen. 

      Minus­ta olet sil­ti oikeas­sa ja syy­nä on se, että ihmi­set eivät oikeas­ti suun­nit­te­le elä­mäs­sään juu­ri mitään kym­me­nen vuo­den aikas­kaal­lal­la. Esim. elä­ke­jär­jes­tel­mät on teh­ty täs­tä syys­tä pakol­li­sik­si, vaik­ka luu­li­si ole­van päi­vän­sel­vää kai­kil­le, että jos­sain vai­hees­sa on pak­ko jää­dä eläk­keel­le ja sil­loin oli­si hyvä olla elä­ke kerät­ty­nä. Eli siis toden­nä­köis­tä on, että täl­lai­nen hidas kiin­teis­tö­ve­ron ylös­päin veto las­ki­si hin­to­ja vähi­tel­len, tai toden­nä­köi­sim­min vain leik­kai­si muu­ten tapah­tu­van hin­to­jen nousun pois. Psy­ko­lo­gi­ses­ti ihmis­ten oli­si joka tapauk­ses­sa pal­jon hel­pom­pi hyväk­syä se, että asun­non hin­ta ei nouse kym­me­neen vuo­teen lain­kaan kuin se, että se las­kee nyt 20% ja sit­ten seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika­na palaa nykyi­seen hintaansa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Ilk­ka: – Asun­toi­hin sijoi­tet­tu­ja pää­omia vapau­tui­si vaih­toeh­toi­siin sijoi­tus­koh­tei­siin ja yri­tyk­set sai­si­vat lisää pää­omia, joka kiih­dyt­täi­si talouskasvua

    Eihän tämä näin toi­mi. Ehdo­tuk­ses­sa­si useam­pi ostai­si omis­tusa­sun­non, mikä sitoo heil­tä pääomaa.

    Jos haluat enem­män yri­tys­pää­omaa asun­to­pää­oman sijaan, tar­koit­taa se (euro­mää­räi­ses­ti) vähem­män asun­to­ja (oli­vat ne sit­ten vuo­kra- tai omis­tusa­sun­to­ja). Ole­mas­sa ole­via asun­to­ja ei voi tai­koa teh­taik­si, mut­ta jat­kos­sa asun­to­ja voi raken­taa vähem­män ja teh­tai­ta enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ossi Sare­so­ja: Eihän tämä näin toi­mi. Ehdo­tuk­ses­sa­si useam­pi ostai­si omis­tusa­sun­non, mikä sitoo heil­tä pääomaa.

      Jos haluat enem­män yri­tys­pää­omaa asun­to­pää­oman sijaan, tar­koit­taa se (euro­mää­räi­ses­ti) vähem­män asun­to­ja (oli­vat ne sit­ten vuo­kra- tai omis­tusa­sun­to­ja). Ole­mas­sa ole­via asun­to­ja ei voi tai­koa teh­taik­si, mut­ta jat­kos­sa asun­to­ja voi raken­taa vähem­män ja teh­tai­ta enemmän. 

      Täs­sä pala­taan taas sii­hen Wie­nin esi­merk­kiin. Hel­sin­gin ja Wie­nin väli­nen ero on etä Hel­sin­ki ei ole sel­lai­nen kult­tuu­ri­teh­das kuin Wien jos­sa jokai­nen tuo­tet­tu hal­pa asun­to taval­laan gene­roi lisää kult­tuu­ria tai vas­taa­vaa hömp­pää jos­ta Itä­val­ta saa vientituloja. 

      Suo­mi on insi­nöö­ri- /duunarivetoinen maa, ja Hel­sin­gis­sä­kin oli ennen pal­jon teol­li­suut­ta, oli telak­kaa, kaapeli‑, sähkölaite‑, elin­tar­vi­ke- ym teh­das­ta, osa on vie­lä mut­ta osa lopet­ta­nut tai siir­ret­ty muualle.
      Hel­sin­ki tar­vit­si­si itse asias­sa sel­lu­teh­taan kipeäm­min kuin Kemi mut­ta ei tai­da tul­la. Hal­po­jen pien­ten asun­to­jen tar­ve täs­sä Skan­di­na­vian suu­rim­mas­sa? yliopistokeskitymässä
      joh­tuu vain ja ainoas­taan elä­ke­läis­ten ja opis­ke­li­joi­den ja sink­ku-maa­han­muut­ta­jien koros­tu­neen suu­res­ta mää­räs­tä. Ja sii­tä että tääl­lä on toi­mi­va jul­ki­nen lii­ken­ne ja kapak­ka­tar­jon­ta joka mah­dol­lis­taa mini­ma­lis­ti­sen asumistyylin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Ossi Sare­so­ja: Eihän tämä näin toi­mi. Ehdo­tuk­ses­sa­si useam­pi ostai­si omis­tusa­sun­non, mikä sitoo heil­tä pääomaa.

      Jos haluat enem­män yri­tys­pää­omaa asun­to­pää­oman sijaan, tar­koit­taa se (euro­mää­räi­ses­ti) vähem­män asun­to­ja (oli­vat ne sit­ten vuo­kra- tai omis­tusa­sun­to­ja). Ole­mas­sa ole­via asun­to­ja ei voi tai­koa teh­taik­si, mut­ta jat­kos­sa asun­to­ja voi raken­taa vähem­män ja teh­tai­ta enemmän.

      Vaih­toeh­toi­ses­ti yksi­tyis­hen­ki­löt asun­to­si­joit­ta­ji­na kor­vaa fir­mat, jot­ka teke­vät hom­maa ammat­ti­mai­ses­ti. Jol­loin yksi­tyis­hen­ki­lö sijoit­taa rahas­toi­hin ja osak­kei­siin, jois­sa nämä vuo­kra-asun­to­fir­mat ovat edus­tet­tu­na alle sadal­la prosentilla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Kor­keil­la elin­kus­tan­nuk­sil­la on myös seu­rauk­sia ja se näkyy maas­ta­muu­ton kiihtymisenä

    Työ­mark­ki­nat ovat maa­il­man­laa­jui­set kou­lu­te­tul­le väel­le ja jos esim asu­mi­sen hin­ta nousee lii­an kal­liik­si niin kan­sa äänes­tää jaloillaan.

    Ja nime­no­maan kou­lu­te­tut lähtevät
    Kään­ne tapah­tui 2010 alus­sa ja on vain kiihtynyt

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lii­an van­ha:

      Ja nime­no­maan kou­lu­te­tut lähtevät
      Kään­ne tapah­tui 2010 alus­sa ja on vain kiihtynyt

      Tämä menee hie­man blo­gin aiheen ulko­puo­lel­le, mut­ta toi­voi­sin blo­gis­tin jos­kus esittelevän/kertaavan näke­myk­si­ään täs­tä kysy­myk­ses­tä. Miten “hyvin­voin­ti­val­tio” voi vält­tää elii­tin (kyvyk­käät, kou­lut­tau­tu­neet, peri­jät) muut­ta­mi­sen “pahoin­voin­ti­val­tioon”?

      Hyvin­voin­ti­val­tio = elii­til­lä menee ihan kivas­ti ja muil­la­kin mel­kein kivasti.
      Pahoin­voin­ti­val­tio = elii­til­lä menee upeas­ti ja muil­la huonosti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Aika aja­tel­la: Tämä menee hie­man blo­gin aiheen ulko­puo­lel­le, mut­ta toi­voi­sin blo­gis­tin jos­kus esittelevän/kertaavan näke­myk­si­ään täs­tä kysy­myk­ses­tä. Miten “hyvin­voin­ti­val­tio” voi vält­tää elii­tin (kyvyk­käät, kou­lut­tau­tu­neet, peri­jät) muut­ta­mi­sen “pahoin­voin­ti­val­tioon”?

        Hyvin­voin­ti­val­tio = elii­til­lä menee ihan kivas­ti ja muil­la­kin mel­kein kivasti.
        Pahoin­voin­ti­val­tio = elii­til­lä menee upeas­ti ja muil­la huonosti.

        Suo­mes­sa maa­han­muut­to domi­noi kes­kus­te­lua, joten maas­ta­muu­tos­ta ei juu­ri­kaan puhu­ta. Kor­keas­ti kou­lu­te­tut nuo­ret muut­ta­vat Suo­mes­ta kiih­ty­väl­lä tah­dil­la mui­hin mai­hin. Ovat saa­neet lähes ilmai­sen tut­kin­non koti­maas­sa, mut­ta huo­maa­vat nopeas­ti, että kor­keas­ti kou­lu­te­tut saa­vat mones­sa maas­sa Suo­mea parem­paa palk­kaa. Kun samaan aikaan nois­sa mais­sa palk­ko­jen vero­tus­kin on mata­lam­pi ja elin­kus­tan­nuk­set Suo­mea alem­mat, niin läh­tö­pää­tös on lähes no brai­ner. Todel­li­nen osto­voi­ma mel­kein tuplaan­tuu maa­ta vaih­ta­mal­la, ja saat­taa ilmas­to­kin vaih­tua miellyttävämmäksi…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Pork­ka­la: Suo­mes­sa maa­han­muut­to domi­noi kes­kus­te­lua, joten maas­ta­muu­tos­ta ei juu­ri­kaan puhu­ta. Kor­keas­ti kou­lu­te­tut nuo­ret muut­ta­vat Suo­mes­ta kiih­ty­väl­lä tah­dil­la mui­hin mai­hin. Ovat saa­neet lähes ilmai­sen tut­kin­non koti­maas­sa, mut­ta huo­maa­vat nopeas­ti, että kor­keas­ti kou­lu­te­tut saa­vat mones­sa maas­sa Suo­mea parem­paa palk­kaa. Kun samaan aikaan nois­sa mais­sa palk­ko­jen vero­tus­kin on mata­lam­pi ja elin­kus­tan­nuk­set Suo­mea alem­mat, niin läh­tö­pää­tös on lähes no brai­ner. Todel­li­nen osto­voi­ma mel­kein tuplaan­tuu maa­ta vaih­ta­mal­la, ja saat­taa ilmas­to­kin vaih­tua miellyttävämmäksi…

        Itse olen yhä sitä miel­tä että läh­te­mi­nen joh­tuu useam­min sii­tä ettei oman alan tai osaa­mi­sen työ­paik­ko­ja satu löy­ty­mään tai saa­maan. Suo­mes­sa on monel­la alal­la hyvin pie­net pii­rit ellet omaa jotain yleis­pä­te­vää tut­kin­toa jol­la voi teh­dä mitä vain, ja nämä pie­net pii­rit kos­ke­vat var­sin­kin tek­ni­siä alo­ja. Tämä taas perus­tuu omiin koke­muk­siin sekä tut­tu­je­ni koke­muk­siin. Eli Suo­mes­sa teh­dään tut­kin­to­ja liu­ku­hih­nal­ta kovem­paan tah­tiin kuin mei­dän oma kysyn­tä pys­tyy otta­maan näis­tä kopin. Ilmiö ymmär­ret­tä­väs­ti vie­lä pahe­ni kun opin­to­tuen lai­na­muo­toi­suut­ta koros­tet­tiin ja val­mis­tu­mis­ta tavoi­tea­jas­sa tehos­tet­tiin lai­nan pork­ka­nal­la. Olen näh­nyt niin monen venyt­tä­neen val­mis­tu­mis­ta puo­li vuot­ta tai vuo­den tai pidem­pää­kin kun ei ollut työ­paik­kaa tie­dos­sa, täs­tä ilmiös­tä on kir­joi­tet­tu hyvin sel­keäs­ti myös Hel­sin­gin Sano­mis­sa täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä. Eli nykyi­sel­lään useam­pi ihmi­nen val­mis­tuu tavoi­tea­jas­sa lai­na­pork­ka­nan vuok­si, mut­ta sit­ten samas­ta syys­tä pai­ne löy­tää töi­tä on kovem­pi joten nämä hen­ki­löt pää­ty­vät hel­pos­ti ulkomaille.

        Toi­se­na ilmiö­nä on Suo­meen glo­ba­li­saa­tion ja EU:n myö­tä valu­va tut­kin­to-inflaa­tio, mones­sa suu­res­sa län­si­mai­ses­sa yri­tyk­ses­sä ainoas­taan toh­to­ri­kou­lu­te­tut teke­vät enää asian­tun­ti­jan töi­tä ja suo­ma­lai­sia mais­te­rei­ta usein kum­mek­su­taan. Vaa­ti­mus toh­to­rin­väi­tös­kir­jal­le tie­tyis­sä posi­tiois­sa on lisään­ty­nyt Suo­mes­sa­kin vaik­ka aikai­sem­min mais­te­ri on näi­tä hoitanut.

        Pit­käs­sä juok­sus­sa kes­ki-euroop­pa kyl­lä repii Suo­mes­ta par­haat osaa­jat itsel­leen kun tääl­lä on niin kar­mean kor­keat elin­kus­tan­nuk­set ja mata­la palk­ka­ta­so samal­la kun val­tio pot­kii ihmi­set mah­dol­li­sim­man nopeas­ti työ­mark­ki­noil­le tut­kin­to kou­ras­sa. Kuka tahan­sa voi myös käy­dä luke­mas­sa osto­voi­ma­ti­las­to­ja ja Suo­mi ei ero­tu näis­sä ollen­kaan edukseen.
        Mut­ta ilmei­ses­ti mark­ki­noi­den täyt­tä­mi­nen kor­keas­ti kou­lu­te­tul­la työ­voi­mal­la lisää kor­keas­ti kou­lu­te­tun työ­voi­man kysyn­tää, kuten eräät Var­tiai­nen-nimi­set Supply-side eko­no­mis­tit väit­tä­vät. Väi­te var­maan on päte­vä tyh­jiö­mäi­ses­sä yksit­täis­ta­lou­des­sa, mut­ta jos työ­paik­ko­ja löy­tyy­kin Suo­mi-kuplan ulko­puo­lel­ta niin koko supply-side teo­ria hajo­aa käsiin eikä Suo­mi hyö­dy yhtään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Sta­dist:
        Mut­ta ilmei­ses­ti mark­ki­noi­den täyt­tä­mi­nen kor­keas­ti kou­lu­te­tul­la työ­voi­mal­la lisää kor­keas­ti kou­lu­te­tun työ­voi­man kysyn­tää, kuten eräät Var­tiai­nen-nimi­set Supply-side eko­no­mis­tit väit­tä­vät. Väi­te var­maan on päte­vä tyh­jiö­mäi­ses­sä yksit­täis­ta­lou­des­sa, mut­ta jos työ­paik­ko­ja löy­tyy­kin Suo­mi-kuplan ulko­puo­lel­ta niin koko supply-side teo­ria hajo­aa käsiin eikä Suo­mi hyö­dy yhtään.

        Tämä­hän on taval­laan osoit­tau­tu­nut kyl­lä todek­si. Monia hom­mia teh­tiin Suo­mes­sa ennen ihan yli­op­pi­laa­na, mut­ta nykyi­sin vaa­di­taan vähin­tään tra­de­no­min pape­rit, että CV:täsi edes vil­kais­taan. Sitä en sit­ten tie­dä onko täs­sä mitään jär­keä, että yksin­ker­tai­siin­kin hom­miin vaa­di­taan useam­man vuo­den kou­lun­käyn­nit, mut­ta hei Suo­mi menes­tyy koulutuksesta!

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Juk­kis: Tämä­hän on taval­laan osoit­tau­tu­nut kyl­lä todek­si. Monia hom­mia teh­tiin Suo­mes­sa ennen ihan yli­op­pi­laa­na, mut­ta nykyi­sin vaa­di­taan vähin­tään tra­de­no­min pape­rit, että CV:täsi edes vil­kais­taan. Sitä en sit­ten tie­dä onko täs­sä mitään jär­keä, että yksin­ker­tai­siin­kin hom­miin vaa­di­taan useam­man vuo­den kou­lun­käyn­nit, mut­ta hei Suo­mi menes­tyy koulutuksesta!

        No myön­net­tä­köön että kou­lu­tusin­flaa­tio­ta sil­mäl­lä pitäen mark­ki­noi­den täyt­tä­mi­nen kor­kea­kou­lu­te­tuil­la kas­vat­taa kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen kysyn­tää, tosin tämä menee jo mie­les­tä­ni lähes näsä­vii­sas­te­le­vak­si hius­ten hal­ko­mi­sek­si, mut­ta kysee­na­lais­tit­kin asian mie­lek­kyy­den. Itse tar­koi­tin asi­aa ide­aa­li­sem­mal­la tasol­la, eli sil­lä että kas­vat­taa­ko tämä mää­rän kas­vu todel­lis­ta kysyn­tää näi­den osaa­mis­ta­sol­la, vai onko kyse vain sii­tä että työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat ja otta­vat kor­kea­kou­lu­te­tun kun pys­ty­vät sii­hen? Samal­la voi­si sanoa että jos kou­lu­tam­me kai­kis­ta toh­to­rei­ta siten että 70–80% kan­sas­ta on toh­to­rei­ta niin toden­nä­köi­ses­ti suu­rin osa työ­nan­ta­jis­ta vaa­ti­si täl­löin työn­te­ki­jöil­tä toh­to­rin­tut­kin­toa. Kukin luki­ja saa poh­tia itsek­seen, onko täs­sä mitään järkeä?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Sta­dist: No myön­net­tä­köön että kou­lu­tusin­flaa­tio­ta sil­mäl­lä pitäen mark­ki­noi­den täyt­tä­mi­nen kor­kea­kou­lu­te­tuil­la kas­vat­taa kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen kysyn­tää, tosin tämä menee jo mie­les­tä­ni lähes näsä­vii­sas­te­le­vak­si hius­ten hal­ko­mi­sek­si, mut­ta kysee­na­lais­tit­kin asian mie­lek­kyy­den. Itse tar­koi­tin asi­aa ide­aa­li­sem­mal­la tasol­la, eli sil­lä että kas­vat­taa­ko tämä mää­rän kas­vu todel­lis­ta kysyn­tää näi­den osaa­mis­ta­sol­la, vai onko kyse vain sii­tä että työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat ja otta­vat kor­kea­kou­lu­te­tun kun pys­ty­vät sii­hen? Samal­la voi­si sanoa että jos kou­lu­tam­me kai­kis­ta toh­to­rei­ta siten että 70–80% kan­sas­ta on toh­to­rei­ta niin toden­nä­köi­ses­ti suu­rin osa työ­nan­ta­jis­ta vaa­ti­si täl­löin työn­te­ki­jöil­tä toh­to­rin­tut­kin­toa. Kukin luki­ja saa poh­tia itsek­seen, onko täs­sä mitään järkeä?

        Epä­on­nis­tuin sel­keäs­ti sar­kas­min käy­tös­sä (mikä on tun­ne­tus­ti vir­he inter­ne­tis­sä), kos­ka olen täs­sä nime­no­maan samaa miel­tä kans­sa­si. Meil­lä on mais­te­ri­ta­so vakiin­tu­nut vaa­ti­muk­sek­si moniin ammat­tei­hin ihan sii­tä syys­tä, että meil­lä on mais­te­rei­ta tar­jol­la. Kun tapaan Poh­jois­mai­sia kol­le­go­ja olen yleen­sä jou­kos­sa se eni­ten kou­lu­ja käy­nyt mui­den olles­sa pää­sään­töi­ses­ti kan­de­ja ja toi­saal­ta sak­sa­lai­set kol­le­gat tup­paa­vat ole­maan toh­to­rei­ta. Ihan samo­ja hom­mia teem­me kaik­ki enkä aina­kaan itse ole näh­nyt sak­sa­lais­ten toh­to­rien ole­van joten­kin parem­pia tai ruot­sa­lais­ten kan­dien ole­van huo­nom­pia. Kui­ten­kin minuun ja mui­hin suo­ma­lai­siin kol­le­goi­hi­ni yhteis­kun­tam­me on inves­toi­nut (minun näh­däk­se­ni) tar­peet­to­mas­ti enem­män. Vali­tet­ta­va tosia­sia kui­ten­kin on, että jos oli­sin nykyi­siin hom­mii­ni hake­nut kan­din pape­reil­la oli­sin jää­nyt jo auto­maat­ti­ses­ti suo­ri­tet­ta­vas­sa kar­sin­nas­sa pois ja sik­si itse­kin luin itse­ni maisteriksi.

        Miten tätä ruu­via sai­si kään­net­tyä takai­sin­päin onkin mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys, kos­ka se kyl­lä hyö­dyt­täi­si työ­urien piden­tä­mis­toi­vei­ta ja pie­nen­täi­si yli­opis­to­jen resurs­sei­hin koh­dis­tu­via pai­nei­ta, mut­ta joten­kin tun­tuu, että aina kun kou­lu­tuk­ses­ta meil­lä puhu­taan niin tar­jol­la on vaan juus­to­höy­läl­lä leik­kaa­mis­ta kaik­kial­ta tai sit­ten sen lupaa­mis­ta, että nyt ei kou­lu­tus­ta lei­ka­ta ollen­kaan vaan sin­ne panos­te­taan entis­tä enem­män. Kum­pi­kaan näis­tä ei tun­nu mil­lään tasol­la sil­tä, mis­tä mei­dän oikeas­ti pitäi­si kes­kus­tel­la, jos­ta täs­sä yksi kysy­mys esi­merk­ki­nä: kuin­ka pal­jon hel­pom­paa oli­si varau­tua auto­maa­tion ja robo­ti­saa­tion muka­naan tuo­maan mul­lis­tuk­seen työ­mark­ki­noil­la, jos uudel­leen kou­lut­tau­tu­vil­ta vaa­dit­tai­siin työ­mark­ki­noil­la läh­tö­koh­tai­ses­ti kol­men vuo­den kan­dia vii­den vuo­den mais­te­rin sijaan?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Pork­ka­la: Suo­mes­sa maa­han­muut­to domi­noi kes­kus­te­lua, joten maas­ta­muu­tos­ta ei juu­ri­kaan puhu­ta. Kor­keas­ti kou­lu­te­tut nuo­ret muut­ta­vat Suo­mes­ta kiih­ty­väl­lä tah­dil­la mui­hin mai­hin. Ovat saa­neet lähes ilmai­sen tut­kin­non koti­maas­sa, mut­ta huo­maa­vat nopeas­ti, että kor­keas­ti kou­lu­te­tut saa­vat mones­sa maas­sa Suo­mea parem­paa palk­kaa. Kun samaan aikaan nois­sa mais­sa palk­ko­jen vero­tus­kin on mata­lam­pi ja elin­kus­tan­nuk­set Suo­mea alem­mat, niin läh­tö­pää­tös on lähes no brai­ner. Todel­li­nen osto­voi­ma mel­kein tuplaan­tuu maa­ta vaih­ta­mal­la, ja saat­taa ilmas­to­kin vaih­tua miellyttävämmäksi…

        Tämä on vähän se syy mik­si mei­dän oli­si yhteis­kun­ta­na hyvä lopet­taa vaah­toa­mi­nen tuloe­rois­ta ja nii­den kas­va­mi­ses­ta tilan­tees­sa, jos­sa ne eivät ensin­nä­kään juu­ri ole kas­va­neet kym­me­neen vuo­teen ja lisäk­si ne ovat maa­il­man alhai­sim­pia. Pik­kui­sen voi­si antaa sii­maa ja antaa tuloe­ro­jen kas­vaa ihan itses­tään ja ken­ties joku osa näis­tä kor­keas­ti kou­lu­te­tuis­ta läh­ti­jöis­tä jäi­si­kin tän­ne. Mut­ta ei, sen sijaan meil­le on tulos­sa kan­san­rin­ta­ma­hal­li­tus “teke­mään oikeu­den­mu­kai­sem­paa Suo­mea” ja pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­een edus­ta­jat ovat men­nä­vuo­si­na puhu­neet maas­ta­muut­to­ve­ros­ta. Kovas­ti haluai­sin luot­taa sii­hen, että Vih­reät oli­si­vat jär­jen ääne­nä, mut­ta sini­vi­her­tä­vät edus­ta­jat jou­tui­vat näis­sä vaa­leis­sa suku­puut­toon, joten ei tai­da tul­la siel­tä­kään pelastajaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Juk­kis: Tämä on vähän se syy mik­si mei­dän oli­si yhteis­kun­ta­na hyvä lopet­taa vaah­toa­mi­nen tuloe­rois­ta ja nii­den kas­va­mi­ses­ta tilan­tees­sa, jos­sa ne eivät ensin­nä­kään juu­ri ole kas­va­neet kym­me­neen vuo­teen ja lisäk­si ne ovat maa­il­man alhai­sim­pia. Pik­kui­sen voi­si antaa sii­maa ja antaa tuloe­ro­jen kas­vaa ihan itses­tään ja ken­ties joku osa näis­tä kor­keas­ti kou­lu­te­tuis­ta läh­ti­jöis­tä jäi­si­kin tän­ne. Mut­ta ei, sen sijaan meil­le on tulos­sa kan­san­rin­ta­ma­hal­li­tus “teke­mään oikeu­den­mu­kai­sem­paa Suo­mea” ja pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­een edus­ta­jat ovat men­nä­vuo­si­na puhu­neet maas­ta­muut­to­ve­ros­ta. Kovas­ti haluai­sin luot­taa sii­hen, että Vih­reät oli­si­vat jär­jen ääne­nä, mut­ta sini­vi­her­tä­vät edus­ta­jat jou­tui­vat näis­sä vaa­leis­sa suku­puut­toon, joten ei tai­da tul­la siel­tä­kään pelastajaa.

        Kou­lu­tusin­flaa­tio on vihe­liäi­nen jut­tu, ja sil­tä tilan­ne vai­kut­taa aina­kin näin itse jat­ko-opis­ke­li­jan näkö­vink­ke­lis­tä. Tun­tuu type­räl­tä kou­lut­taa ihmi­siä vuo­si­kausia teke­mään töi­tä, joi­den menes­tyk­se­käs hoi­ta­mi­nen ei vaa­di sitä kou­lu­tus­ta, mut­ta sii­hen työ­hön pää­se­mi­nen kyl­lä, kos­ka muil­la­kin sitä halua­vil­la on pal­jon kou­lu­tus­pa­pe­rei­ta. Asia ei oli­si niin paha, jos kou­lut­tau­tu­mi­nen tapah­tui­si omal­la rahal­la, mut­ta Suo­mes­sa se tapah­tuu enim­mäk­seen jul­ki­sel­la rahal­la. Kos­ka ihmi­set vah­ti­vat yleen­sä lähin­nä omaa tont­ti­aan, kor­kea­kou­lut kil­ju­vat täs­tä huo­li­mat­ta lisää rahaa kou­lu­tuk­seen­sa. No tot­ta kai, kos­ka se raha kou­lu­tuk­ses­sa tar­koit­taa lisää töi­tä kor­kea­kou­luis­sa työs­ken­te­le­vil­le tai sin­ne työs­ken­te­le­mään halua­vil­le. Sit­ten kun toh­to­reis­ta on yli­tuo­tan­toa kysyn­tään näh­den, niis­tä tulee joko opet­ta­jia (FM-tason hom­ma), bus­si­kus­ke­ja tai sit­ten kar­kaa­vat ulko­mail­le, ja kou­lu­tus­kin vie vuo­sia pidem­pään kuin tar­vit­si­si. Samal­la kui­ten­kin sano­taan, että työ­uria pitäi­si piden­tää. Var­maan kysyn­tä­kin vähän kas­vaa, mut­ta empii­ri­ses­ti ei tun­nu sil­tä että niin pal­joa, että tili jäi­si plus­sal­le. En oikein itse tie­dä, mitä asial­le pitäi­si teh­dä, mut­ta veron­mak­sa­jan rahan kaa­ta­mi­nen tämän kuplan yllä­pi­toon tun­tuu moraalittomalta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Perin­tei­ses­ti työ­voi­maa tar­vit­se­va yri­tys raken­si asun­to­ja ja vuo­kra­si ne osa­na työsuhdetta.
    HUS ei sai­si työ­voi­maa, ellei sil­lä oli­si palk­ka­ta­soon sopi­vaa asu­mis­ta tar­jol­la. HY välit­tää tut­ki­joil­le asun­to­ja ja omis­taa­kin niitä.
    Ilmei­ses­ti asun­not palaa­vat takai­sin yri­tys­ten toi­min­ta­ta­paan. Sii­nä onkin EK:lla ihmettelemistä.
    Jos sof­tay­ri­rys rek­ry­ää Intias­ta 100 hen­keä per­hei­neen, oma asuin­ta­lo alkaa olla aika talou­del­li­nen ratkaisu.
    Ihan kuten ennenkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. JTS:
      Perin­tei­ses­ti työ­voi­maa tar­vit­se­va yri­tys raken­si asun­to­ja ja vuo­kra­si ne osa­na työsuhdetta.
      HUS ei sai­si työ­voi­maa, ellei sil­lä oli­si palk­ka­ta­soon sopi­vaa asu­mis­ta tar­jol­la. HY välit­tää tut­ki­joil­le asun­to­ja ja omis­taa­kin niitä.
      Ilmei­ses­ti asun­not palaa­vat takai­sin yri­tys­ten toi­min­ta­ta­paan. Sii­nä onkin EK:lla ihmettelemistä.
      Jos sof­tay­ri­rys rek­ry­ää Intias­ta 100 hen­keä per­hei­neen, oma asuin­ta­lo alkaa olla aika talou­del­li­nen ratkaisu.
      Ihan kuten ennenkin. 

      Tuo on nol­la­sum­ma­pe­li. Jos asun­not vuo­krat­tai­siin mark­ki­na­hin­taan, voi­tai­siin mak­saa vas­taa­vas­ti parem­paa palk­kaa, jol­la sai­si asun­non vapail­ta markkinoilta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tuo on nol­la­sum­ma­pe­li. Jos asun­not vuo­krat­tai­siin mark­ki­na­hin­taan, voi­tai­siin mak­saa vas­taa­vas­ti parem­paa palk­kaa, jol­la sai­si asun­non vapail­ta markkinoilta.

        Vero­tus. Parem­mas­ta pal­kas­ta pitää mak­saa veroa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vero­tus. Parem­mas­ta pal­kas­ta pitää mak­saa veroa. 

        Sii­hen on var­mas­ti jokin hyvin perus­tel­tu syy, mik­si työ­suh­de-etu­jen vero­tusar­vot ovat niin alhai­set. Epäi­len, että vero­tus­hyö­ty ei koh­dis­tu eri­tyi­sen tas­a­puo­li­ses­ti tai edes pää­asias­sa pienituloisille…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Ossi Sare­so­ja: Eikö työ­suh­dea­sun­to ole luon­toi­se­tu, jos­ta pitää myös mak­saa veroa?

        Itse olen aina­kin ymmär­tä­nyt, että tämä muu­tos oikeas­taan hävit­ti pap­pi­lat Suo­mes­ta, kun komeis­sa tilois­sa asu­neet, mut­ta ver­rat­tain pie­ni­palk­kai­set, kirk­ko­her­rat oli­si­vat­kin jou­tu­neet mak­sa­maan hui­keat verot saa­mas­taan edusta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Juk­kis: Itse olen aina­kin ymmär­tä­nyt, että tämä muu­tos oikeas­taan hävit­ti pap­pi­lat Suo­mes­ta, kun komeis­sa tilois­sa asu­neet, mut­ta ver­rat­tain pie­ni­palk­kai­set, kirk­ko­her­rat oli­si­vat­kin jou­tu­neet mak­sa­maan hui­keat verot saa­mas­taan edusta.

        Pitää paik­kan­sa. Suu­ri mää­rä kult­tuu­ri- ja raken­nus­his­to­rial­li­ses­ti arvok­kai­ta raken­nuk­sia, mui­ta­kin kuin pap­pi­loi­ta, meni “kier­rä­tyk­seen”.

        No, tie­ten­kin tämä on pik­ku jut­tu koko­nais­ku­vas­sa, sil­lä asial­la on puo­len­sa ja puo­len­sa. Itse mene­tin taan­noin todel­la tai­ta­van hie­no­me­kaa­ni­kon Puo­lus­tus­voi­mil­le. Sanoi, että hänen palk­kan­sa pie­ne­nee lähes puo­leen, mut­ta että hänen per­heel­lään on sitei­tä Hel­sin­kiin ja hän saa Suo­men­lin­nas­ta lähes ilmai­sen suu­reh­kon per­hea­sun­non merinäköalalla. 

        Asun­toe­dun verol­le­pa­no ter­veh­dyt­ti yri­tys­ten ja jul­ki­sen hal­lin­non, mut­ta myös uusien ja van­ho­jen yri­tys­ten väli­siä vinou­tu­nei­ta palkka/etuussuhteita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Juha­na Var­tia­nen, ei täs­tä ei voi periä myyn­ti­voi­ton veroa, kos­ka sil­loin asui­sin yhä Katajanokalla

    Ehkä oli­si hyvä periä veroa jo ennen myyn­tiä arvioi­dus­ta hinn­an­nousus­ta (tai antaa vähen­nys­tä hin­nan­las­kus­ta) ja kaup­po­jen yhtey­des­sä veroa tuli­si vain sii­tä osuu­des­ta, jos­ta ei jo veroa ole maksettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Suo­mes­sa kan­sa rakas­taa lot­toa (uhka­pe­li) ja ilmais­ten ämpä­rien jono­tus­ta, mut­ta yhteis­kun­nan asun­to­po­li­tiik­ka ei saa eikä voi olla arpa­jais­pe­liä ja siten eriar­vois­ta­vaa. Tasa-arvo vaa­tii, että asu­mis­ta on tuet­ta­va tar­vit­taes­sa asu­mis­tuel­la (mie­lel­lään osa­na perustuloa).

    Hel­sin­gin kau­pun­ki on Suo­men suu­rin vuo­kra­nan­ta­ja, joka omis­taa yli 56.000 asun­toa. Kau­pun­gin vuo­kra-asun­nos­sa asuu joka kuu­des hel­sin­ki­läi­nen, mikä tar­koit­taa yhteen­sä noin 90.000 asu­kas­ta, asun­not ovat koh­tuu­hin­tai­sia (vero­ra­hoil­la tuettuja)
    Hel­sin­gin kau­pun­gin asun­nois­ta pää­osa on ajan saa­tos­sa muu­tet­ta­va mark­ki­na­hin­tai­sik­si, osak­si Hel­sin­gin kau­pun­gin omaa tule­vaa vapaa­ra­hoit­teis­ta asuntotuotantoa.

    Hel­sin­gin kau­pun­gil­la ei ole varaa kau­pun­gin kas­vun tuot­ta­miin investointeihin.
    Kos­ka Hel­sin­gin vero­tu­loi­hin perus­tu­va val­tio­no­suu­den tasaus v. 2019 on 340.600.000 €.
    Espoos­sa, Hel­sin­gis­sä ja Van­taal­la kerät­ty­jä vero­ra­ho­ja jae­taan 0,55 mil­jar­dia euroa muu­al­le Suomeen 

    Ulko­paik­ka­kun­ta­lais­ten osuus Hel­sin­gis­sä sijait­se­vis­sa työ­pai­kois­sa on 40 prosenttia;
    Hel­sin­kiin pen­de­löi muu­al­ta rei­lut 154.000 työl­lis­tä. (Mat­kus­tusai­ka piden­tää päi­vä­ko­ti-ikäis­ten hoi­toai­kaa ja kou­lu­lais­ten yksinoloaikaa.)
    Ilmas­to­te­ko­na esim. Hel­sin­gis­sä on mah­dol­lis­tet­ta­va ihmis­ten valin­nan­mah­dol­li­suus asun­non sijain­nis­ta (ei eli­ni­käi­nen arpa­jais­tu­los). Oli­si pyrit­tä­vä sii­hen, että työ­mat­kan voi­si teh­dä kävel­len, pyö­räil­len, rati­kal­la, junal­la tai julkisella.

    Sosi­aa­li­tur­van koko­nai­suu­dis­tuk­sen tavoit­tee­na on oikeu­den­mu­kai­suus, tasa-arvo, koh­tuul­li­suus, eriar­voi­suu­den pois­ta­mi­nen, ja yhden­ver­tai­suus, pois­taa köy­hyys ja ehkäis­tä syrjäytymistä.
    Yhteis­kun­nan perus­pal­ve­lut on olta­va kai­kil­le saman­hin­tai­set ja kaik­kiin sat­sa­taan saman ver­ran, omat ”yli­mää­räi­set” valin­nat on mak­set­ta­va itse, samoin kuin muut­kin pal­kan­saa­jat (esim. asu­mi­nen pää­kau­pun­gin kal­liis­sa keskustassa)

    Tuu­laS.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Lisää tilaa asun­noil­le sai­si käte­väs­ti myös sal­li­mal­la kor­keam­pien raken­nus­ten rakentaminen. 

    Vapai­den tont­tien pul­lon­kau­la hel­pot­tai­si. Ole­mas­sa ole­via raken­nuk­sia voi­si­vat kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat korot­taa tar­peen ja raken­nus­tek­no­lo­gian rajaa­mien mah­dol­li­suuk­sien mukai­ses­ti, mark­ki­noi­den ohjaa­ma­na. Ehkä infra­kin oli­si näin edul­li­sem­paa kaupungille. 

    Raken­nusoi­keut­ta muut­ta­mal­la kau­pun­ki voi sää­del­lä asun­to­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia hal­li­tus­ti ylös tai alas (mikä­li asun­to­jen omis­ta­jat pel­kää­vät hin­to­jen putoamista).

    Toi­mi­si­ko­han?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa on mai­nioi­ta näkö­kul­mia. Hil­jan kau­pun­gin vir­ka­mie­het vas­ta­si­vat asun­to­kes­kus­te­luun Hesa­rin ylei­sön­osas­tos­sa ker­toen, että suu­rin osa tar­jol­le tule­vis­ta asun­to­ton­teis­ta on kau­pun­gin omis­ta­mia ja että kovan rahan myyn­tiin tulee näis­tä vähem­mis­tö lop­pu­jen jakau­tues­sa eri­lai­siin sää­del­tyi­hin asu­mis­muo­toi­hin. Jäl­kim­mäis­ten ton­tin­hin­ta perus­tuu kovan rahan kaup­poi­hin. — Uskoi­sin, että jos koko tont­ti­tar­jon­ta oli­si vapaas­ti kau­pan, kes­ki­mää­ri­set hin­nat jäi­si­vät nykyis­tä mar­gi­naa­lis­ta erää alhaisemmaksi.

    Yhtä kaik­ki, kau­pun­gil­la on täy­si val­ta asun­toi­hin sekä kaa­voi­tuk­sen että ton­tin­tar­jon­nan kaut­ta. Ala on hidas­liik­kei­nen, joten nykyi­siä toi­mi­joi­ta ei voi kai­kes­ta syyt­tää tai kiit­tää. Yksi syy asun­to­jen nih­ke­ään tar­jon­taan on taka­vuo­sien tehot­to­mat kaa­vat vaik­ka Mal­min­kar­ta­nos­sa, Mal­mil­la, Kur­ki­mäes­sä, Oulun­ky­läs­sä tai Ras­ti­las­sa, kaik­ki radan var­rel­la. Vas­taa­via radan­var­si­paik­ko­ja ei ole enää löytyäkseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Yksi syy asun­to­jen nih­ke­ään tar­jon­taan on taka­vuo­sien tehot­to­mat kaa­vat vaik­ka Mal­min­kar­ta­nos­sa, Mal­mil­la, Kur­ki­mäes­sä, Oulun­ky­läs­sä tai Ras­ti­las­sa, kaik­ki radan varrella.

      Heh, Suun­ta muut­tui, kun mina tulin lau­ta­kun­taan vuon­na 2008. En tosin teh­nyt sitä avian yksin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.