Kuoliaaksi kituminen ei ole kansalaisvelvollisuus

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen eutanasiasta.

Minus­ta on iso ongel­ma, että Suomes­sa kuol­e­va poti­las voi kitua hirvit­tävis­sä tuskissa ennen kuole­maansa tai kuten als-poti­laat, tuke­htua hitaasti kuo­li­aak­si ilman oikeut­ta avustet­tuun itse­murhaan tai eutanasi­aan. Jos näin tehtäisi­in eläimelle, saisi syyt­teen eläin­suo­jelu­lain perusteella.

Eur­tanasian sijas­ta tar­jo­taan hyvää saat­to­hoitoa. Olisi hyvä kun sitä saataisi­in, mut­ta kun­nat ovat halut­to­mia mak­samaan laadukkaas­ta saat­to­hoi­dos­ta. Ter­ho-kodil­la on ollut jatku­vasti vajaa­ta kapasiteettia.(Sinne myös pääsee itse mak­sa­vana. Kääre­li­inois­sa ei ole taskuja.)

Valitet­tavasti lääketiede ei pysty aut­ta­maan kaikkia tuskissaan kär­siviä. Sik­si tarvit­semme eutanasiaa.

Ihmisil­lä on kuole­mas­ta eri­laisia uskon­nol­lisia käsi­tyk­siä. Eikä voitaisi sopia, että kukin elää vakau­muk­sen­sa mukaan ja antaa muiden elää oman vakau­muk­sen­sa mukaan?

Lue lisää: https://verdelehti.fi/2021/09/01/kuoliaaksi-kituminen-ei-ole-kansalaisvelvollisuus/

Valtuusto hyväksyi Kruunuratikoiden kohonneet kustannukset

Kaupung­in­val­tu­us­tossa käsitelti­in tänään run­saat kak­si tun­tia Kru­unuratikoiden kohon­nei­ta kus­tan­nuk­sia ratikka­hankkeen osalta.  Esi­tys hyväksyt­ti­in ja kaik­ki pon­net hylättiin.

Aloite­taan hin­nas­ta. Alun perin han­kkeen piti mak­saa 259,2 miljoon­aa euroa vuo­den 2015 kus­tan­nus­ta­sos­sa, mut­ta se mak­saakin nyt 326 miljoon­aa euroa vuo­den 2020 kustannustasossa.

Vapaavuoren disinformaatio

Sopi­vasti ennen kun­nal­lis­vaale­ja pormes­tari Vapaavuori saat­toi julk­isu­u­teen tiedon, että kus­tan­nuk­set nousi­si­vat 800 miljoon­aan euroon. Se oli sumeilema­ton­ta dis­in­for­maa­tio­ta, sil­lä hän otti lasku­un mukaan kaik­ki muutkin han­kkeet, joi­ta toteutetaan samaan aikaan, mut­ta vaalien aikaan kaik­ki filun­ki on sal­lit­tua. Näi­hin mui­hin han­kkeisi­in kuu­luu muun muas­sa rantarak­en­t­a­mi­nen Hakaniemessä, mikä tuot­taa sinne 50 000 k‑m2 rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia ja Hakaniemen autoli­iken­nesil­lan uusimi­nen. Kum­mal­lakaan ei ole mitään muu­ta tekemistä ratikan kanssa kuin, että työ­maat kan­nat­taa toteut­taa samaan aikaan. Jat­ka lukemista “Val­tu­us­to hyväksyi Kru­unuratikoiden kohon­neet kustannukset”

Vuokrat kääntynevät laskuun Helsingissä

Tar­jol­la ole­vien vuokra-asun­to­jen määrä osoit­taa, että markki­nat tas­apain­ot­ta­va vuokrata­so on kään­tynyt lasku­un Helsingis­sä. Vuokranan­ta­jille tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen näyt­tää vievän aikaa.

2010-luvul­la asun­to­jen vuokrat nousi­vat Helsingis­sä nopeam­min kuin niiden hin­nat. Korko­jen lask­ies­sa kohti nol­laa olisi luul­lut käyvän päinvastoin.

Nyt ollaan nor­maal­im­mas­sa tilanteessa. Keskus­pankin syn­nyt­tämä pääo­main­flaa­tio näkyy myös Helsin­gin asun­to­jen hin­to­jen nousuna. Vuokralais­ten mak­sukykyä se ei ole nos­tanut. Moni nuori aikuinen näyt­tää pak­enevan Helsin­gin kohtu­ut­to­mia vuokria naa­purikun­ti­in tai vielä kauem­mas. Jat­ka lukemista “Vuokrat kään­tynevät lasku­un Helsingissä”

Rokotuksista kieltäytyvät eivät voi ottaa muita panttivangeikseen

Perus­palve­lu­min­is­teri Krista Kiu­rul­la oli lauan­taina järisyt­tävä haas­tat­telu Helsin­gin Sanomis­sa, jos­sa hän uhkasi pitää koko maan sul­jet­tuna, kunnes roko­tuskat­tavu­us on vähin­tään 90 pros­ent­tia, kos­ka muuten ajaudumme hal­lit­se­mat­tomaan epi­demi­aan. Muun muas­sa THL:n ja HUS:in asiantun­ti­jat ovat sanoutuneet irti min­is­terin tilannekuvasta.

Vaikut­taa erit­täin toden­näköiseltä, että yli kymme­nen pros­ent­tia suo­ma­lai­sista tulee kieltäy­tymään rokot­teesta, joten min­is­terin kan­ta merk­it­sisi kir­jaimel­lis­es­ti otet­tuna sitä, että Suo­mi pysy­isi sul­jet­tuna ikuis­es­ti.  Minä nimit­täin olen siinä käsi­tyk­sessä, että virus jää kiertämään pysyvänä vier­aanamme, vaik­ka kaik­ki rokotet­taisi­in. Tästä en voi olla var­ma, mut­ta en ole tämän käsi­tyk­sen kanssa yksin.

Kat­sokaamme, mitä tapah­tui Israelis­sa, joka rokot­ti kaik­ki halukkaat hyvin nopeasti. Halukkai­ta oli noin kak­si kol­mannes­ta. Jat­ka lukemista “Roko­tuk­sista kieltäy­tyvät eivät voi ottaa mui­ta panttivangeikseen”

Palkkarakenteen on saatava elää

Suomes­sa on monel­la alal­la pulaa henkilökun­nas­ta. Lehti­ti­eto­jen mukaan pahin tilanne on hoitoalal­la ja rav­in­tolois­sa. Ongel­mana on paikalleen jämähtänyt palkkarakenne, jon­ka pitäisi voi­da elää, mut­ta joka nyky­isil­lä työ­markki­nasään­nöil­lä se ei elä. Jat­ka lukemista “Palkkarak­en­teen on saata­va elää”

Maatalous, ilmasto ja turvepeltojen kohtalo

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen maat­alouden ilmastopäästöistä. Maria Ohisa­lo oli syn­nyt­tänyt vah­van tun­nereak­tion sanom­al­la sinän­sä kiis­tat­toman asian, ettei maat­alous ole viimeisen 20 vuo­den aikana vähen­tänyt päästöjään lainkaan. Meil­lä ei toim­i­tuk­sen koor­di­naa­tio men­nyt ihan put­keen, sil­lä Leena Brant oli kir­joit­tanut aiheesta oman, onnek­si aika eri­laisen jutun.

Kir­joituk­ses­sa maini­taan myös kar­jat­alouden siir­to EU-aikana pohjoiseen, jota olen ihme­tel­lyt jo vuon­na 2019 täl­lä blogilla.

Pääkir­joituk­seni voi lukea tästä

 

KYMP-lautakunta: HSL:n taloussuunnitelma

Kak­si­tois­tavuoti­nen kaut­eni Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taavas­sa lau­takun­nas­sa on päät­tynyt, mut­ta aion silti käsitel­lä blogillani kaupunkiym­päristölau­takun­nan asioi­ta, sil­lä koko kaupun­gin kehit­tämi­nen on into­hi­moni. Tulen tarvit­taes­sa käsit­telemään myös mui­ta lau­takun­tia ja kaupung­in­hal­li­tus­ta, jos aihet­ta ilme­nee. Kos­ka kom­men­toin­ti ei tähtää lau­takun­nan päätök­si­in, kir­joi­tan myös vähän asian vier­estä yrit­täen vetää vähän pidem­piä ja peri­aat­teel­lisem­pia näkökohtia.

Nyt lau­takun­nan listal­la on vain yksi min­un kannal­tani mie­lenki­in­toinen asia, lausun­to HSL:n talous­su­un­nitel­mas­ta 2022–24.

Joukkoli­ikenne on saanut kun­nol­la siipeen­sä korona-aikana niin, että sen talous on kural­la. Pitäisikö ali­jäämät peit­tää nos­ta­mal­la lip­pu­jen hin­to­ja vai verovaroin?

Miten pitäisi toimia rav­in­tolan, joka on vuo­den aikana on saanut kun­nol­la siipeen­sä, mut­ta pystyy nyt avaa­maan toim­intansa. Pitäisikö sen nos­taa hin­to­ja roimasti, jot­ta saisi ker­tyneen ali­jäämän peit­e­tyk­si? Jokainen ymmärtää, että ei kan­na­ta. Opti­maalisen hin­tata­son määrit­tämä voiton­mak­si­moin­tip­iste ei ole muut­tunut mihinkään. Yli­hin­noit­telul­la rav­in­to­la kaivaisi vain kuop­paansa syvem­mäk­si. Samas­ta syys­tä opti­maa­li­nen joukkoli­iken­teen hin­ta ei ole muut­tunut miksikään.

Ruuhkamaksut subvention vaihtoehto

Joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti­as­teeseen liit­tyy kysymys,  mik­si joukkoli­iken­net­tä sub­ven­toidaan? Sik­si, että liikenne ylipään­sä toimisi. Jos ei sub­ven­toitaisi, kävisi niin kuin kävi 1960-luvul­la, jol­loin työ­mat­ka Puoti­las­ta keskus­taan kesti ruuhkien takia 45 minuuttia.

Huo­mat­takoon kuitenkin, että tämä on talous­te­o­reet­tis­es­ti väärä peruste. Joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­nil­la tähdätään autoli­iken­teen hait­to­jen vähen­tämiseen. Oikeas­t­aan pitäisi tehdä toisin päin. Verot­taa autoli­iken­net­tä ruuhka­mak­suin, jol­loin joukkoli­ikenne voisi pär­jätä omi­al­laan. Julki­nen talous paranisi kah­ta kaut­ta, ruuhka­mak­su­tu­lo­jen ja sub­ven­tion vähen­e­misen kautta.

Vähän kan­nat­taisi kuitenkin sub­ven­toi­da raskas­ta raideli­iken­net­tä, kos­ka sen kus­tan­nus­rakenne on sel­l­ainen, että yhtey­den ole­mas­sao­lo (esimerkik­si metro­ra­ta) on kallis ja sen käyt­tö hal­paa. Ei kan­na­ta hin­noitel­la matkus­ta­jia ulos.

Infrakorvaukset

Uudet rata­hankkeet rasit­ta­vat HSL:n liiken­net­tä infrako­r­vausten kaut­ta. Kun­nat rak­en­ta­vat infran, esimerkik­si län­simetron tai Kru­unuratikan, ja laskut­ta­vat siitä HSL:ää käyt­täen järkyt­tävää viiden pros­entin korkokantaa.

Pait­si että korko on vähän ylim­i­toitet­tu, kun­nat rahas­ta­vat tämän rahan kah­teen ker­taan. Helsin­ki esimerkik­si saa huo­mat­ta­van osan Kru­unuratikan investoin­tikus­tan­nuk­sista takaisin maan arvon nousuna – olisi saanut paljon enem­mänkin, jos olisi tehnyt päätök­sen ratikkay­htey­destä ennen kuin alkoi luovut­taa tontteja.

Tuo ylim­i­toitet­tu korko saa aikaan sen, ettei paljon kan­na­ta säästel­lä infrain­vestoin­tien suun­nit­telus­sa. Käy­hän siinä niin, että muut kun­nat osal­lis­tu­vat Helsin­gin Kru­unuratikoiden kus­tan­nuk­si­in ja Helsin­ki esimerkik­si Van­taan ratikan kustannuksiin.

Pummilla matkustaminen ja pummilla pysäköinti

Virkami­esten tekemässä lausun­tolu­on­nok­ses­sa esitetään, että joukkoli­iken­teen tarkas­tus­mak­sua ei nos­tet­taisi 100 euroon 80 eurosta. Perus­teena käytetään sitä, ettei pum­mil­la matkus­tamisen pitäisi olla kalli­im­paa kuin pum­mil­la pysäköimisen. Kokoomus on asi­as­ta eri mieltä. Sen mielestä pum­mil­la pysäköimi­nen on pienem­pi rike, vaik­ka väärin pysäköin­ti tuot­taa selvää hait­taa ja jopa vaaraa muille.

Töitä olisi, tekijöitä puuttuu

 

Korkea työl­lisyys on hyv­in­voin­ti­val­tion ehdo­ton edellytys.

Joka ei ota työl­lisyy­den nos­tamista tosis­saan, on tosi­asi­as­sa luop­umas­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta. Aiem­min riit­ti vähän alem­pi työl­lisyysaste. Nyt eläkeläisiä on niin paljon ja tule­vaisu­udessa vielä enem­män, että työikäi­sistä pitäisi työl­listyä paljon ennem­män kuin aiemmin.

Muis­sa pohjois­samais­sa tämä on ratkaistu. Pitäisikö mei­dän kopi­oi­da työt­tömyy­tur­van sään­töjä ja työvoimapoli­it­tis­ten toimien kokon­aisu­ut­ta niistä.

Kir­joitin aiheesta pääkir­joituk­sen Verde-lehteen. Lue se tästä.

 

Lauantai 7.8.2021 Loviisa — Helsinki

Sääen­nus­tus ennusti iltapäiväk­si kovaa sadet­ta. Pystyn aja­maan sateessa eikä ilma vaikut­tanut kovin kylmältä, mut­ta halusin silti ehtiä mah­dol­lisim­man pitkälle ennen sateen alkua. Niin­pä min­ul­la on kel­lo soimas­sa ennen seit­semää ja puoli kahdek­salta olin aamu­palal­la. Cafe Esplanad ei ollut sel­l­ainen pit­siver­hoil­la varustet­tu  kahvi­la, johon nimi viit­tasi, vaan paikallisen hoivakodin ruokala, mut­ta minä halusinkin murk­i­naa ja nopeasti.

Laskin, että rivakasti polke­mal­la olisin kolmelta kotona ja ajaisin pari tun­tia sateessa jos­sain Söderkul­lan ja Helsin­gin välil­lä. Jat­ka lukemista “Lauan­tai 7.8.2021 Lovi­isa — Helsinki”

Perjantai 6.8.2021 Kouvola – Loviisa

Aloin han­kki­u­tua kohti Helsinkiä, jot­ta en jou­tu­isi aja­maan sateessa. Ei sekään nyt niin hirveätä olisi, mut­ta kuitenkin. Olisin voin­ut jatkaa itään ja tul­la vaik­ka Lappeen­ran­nas­ta junal­la, mut­ta juni­in on kuulem­ma han­kalaa saa­da fil­lare­i­ta. Varasin hotellin Loviisasta.

Yritin pakot­taa reitin pikkuteille, mut­ta ohjel­ma protestoi sitä vas­taan voimakkaasti. Päät­telin siitä, että nuo mie­lenki­in­toisen näköiset tiet oli­vat sorateitä. Jat­ka lukemista “Per­jan­tai 6.8.2021 Kou­vola – Loviisa”