Jäähyväiset HUS:lle (4): Poliitikot pois hallituksesta?

Paljon on tul­lut myös palautet­ta, että poli­itikot pitää saa­da pois HUS:n hallituksesta.

Joskus 40 vuot­ta sit­ten läh­es yhteiskun­nan koko eli­it­ti kuu­lui puolueisi­in, joten rekry­toin­tipo­h­jana puoluei­den jäsenet ei ollut huono. Kun poli­ti­ikan suo­sio on laskenut, rekry­toin­tipo­h­ja on heiken­tynyt ja eri­tyis­es­ti joil­lakin puolueil­la on vaikeuk­sia täyt­tää paikkansa kunnolla.

Tämä ongel­ma ei kuitenkaan koske HUS:n hal­li­tus­ta. Se on poli­it­tisek­si hal­li­tuk­sek­si harv­inaisen pätevä. Kos­ka myös min­un osaamis­tani on kyseenalais­tet­tu, totean puo­lus­tuk­sek­seni, että toim­imi­nen kak­si vuot­ta perus­palve­lu­min­is­ter­inä antoi melkoisen tehok­oulu­tuk­sen ter­vey­den­huol­lon strate­giseen johtamiseen. Har­ras­tuk­seni alaan on jatkunut senkin jälkeen.

Mut­ta itse aiheeseen? Pitäiskö HUS:lla olla ammat­ti­laishal­li­tus? Jat­ka lukemista “Jäähyväiset HUS:lle (4): Poli­itikot pois hallituksesta?”

Puheeni valtuustossa ja kysymys Hesarille

Keski­tyn tässä puheessani kah­teen asi­aan, seg­re­gaa­tioon ja asun­to­tuotan­toon. Seg­re­gaa­tio on kaikkia suuria kaupunke­ja vain­oa­va vihe­liäi­nen tau­ti, jon­ka ennal­taehkäisyyn kan­nat­taa käyt­tää huo­mat­tavasti rahaa, kos­ka epäon­nis­tu­mi­nen vas­ta kalli­ik­si tuleekin. Kat­sokaa vain kan­sain­välisiä epäon­nis­tu­jia, joi­ta ei tarvitse edes etsiä kaukaa.

Helsingis­sä on meneil­lään voimakas muut­tovir­ta, jos­sa hyvin koulute­tut muut­ta­vat pois alueil­ta, jois­sa koulu­tus­ta­so on mata­la. Huo­mat­takoon, että selit­täjänä on nimeno­maan koulu­tus, eivät niinkään tulot.

Käytämme melko paljon rahaa seg­re­gaa­tion tor­jun­taan, mut­ta tuos­ta rahas­ta suurin osa menee tor­ju­maan rikkaiden ghet­to­ja. Sil­läkin on ansion­sa, kos­ka se tor­juu kansan jakau­tu­mista kovin eri taval­la maail­man koke­vi­in luokki­in, mut­ta seg­re­gaa­tion pahin­ta ongel­maa, köy­hyys­tasku­jen syn­tymistä se ei ehkäise. Jat­ka lukemista “Puheeni val­tu­us­tossa ja kysymys Hesarille”

Jäähyväiset HUS:lle (3) Toiminnan tehostaminen

Paljon on tul­lut palautet­ta, että sairaaloille ei pidä antaa lisää rahaa, vaan niiden pitää tehostaa toimintaansa.

Tämä tavoite tun­tu­isi uskot­tavam­mal­ta, jos paljon tehokkaampia sairaaloi­ta  olisi jos­sakin. Sik­si en oikein usko merkit­tävään tuot­tavu­us­loikkaan. Peruster­vey­den­huol­los­sa näen paljon suurem­pia mah­dol­lisuuk­sia toimin­nan parantamiseen.

Silti esitän eräitä asioi­ta, joi­ta muut­ta­mal­la voisi yrit­tää paran­taa tuottavuutta.

Virkamiehet suojattu tsaarilta

Tsaar­in­val­lan aikana virkami­esten ase­maa pönkitet­ti­in, jot­ta tsaari ei voisi puut­tua hei­dän tekemisi­in­sä. Tsaarista päästi­in, mut­ta virkami­esten koroste­tut oikeudet jäivät. Se tuot­taa val­tavaa jäykkyyt­tä. On vaikea johtaa organ­isaa­tio­ta, jos­sa alaisil­la on oma tiuk­ka revi­irin­sä, jon­ka sisäl­lä hei­dän toimi­in­sa ei voi puut­tua. Kaikissa organ­isaa­tiois­sa esi­in­tyy muu­tosvas­tar­in­taa, mut­ta sairaalois­sa sille on kaivet­tu juok­suhau­dat. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset HUS:lle (3) Toimin­nan tehostaminen”

Jäähyväiset HUS:lle (2) Priorisointi

Hal­li­tuk­sen yri­tyk­set estää sairaan­hoidon meno­jen kasvu ovat tuomit­tu epäon­nis­tu­maan. Kos­ka väestö ikään­tyy, hoitoa vaa­ti­vat sairaudet yleistyvät. Lisäk­si sairauk­sien hoito on edis­tynyt aimo harp­pauksin. Uudet hoidot ovat paljon parem­pia mut­ta valitet­tavasti myös paljon kalli­impia. Eri­tyis­es­ti syövän hoi­dos­sa on edis­tyt­ty huimasti samal­la kun syöpälääkkei­den hin­nat ovat nousseet nopeasti.

Voisin kir­joit­taa tässä lääkkei­den hin­noit­telus­ta, mut­ta säästän aiheen kolum­ni­i­ni Talouselämä-lehdessä.

Ei ole real­is­tista ajatel­la, ettei uusia hoito­ja tar­jot­taisi kuin niille, joil­la on varaa mak­saa hoi­dos­ta itse. Sel­l­aista voi tietysti esit­tää, mut­ta ajatuk­sel­la ei ole vaalien jälkeistä elämää.

Syövän hoidon paran­tu­mi­nen lisää ter­vey­den­huol­lon meno­ja kah­ta kaut­ta. Kun poti­las ei kalli­in hoidon ansios­ta kuole syöpään, hän kuolee myöhem­min johonkin muuhun ja se muu tuot­taa kus­tan­nuk­sia sekin. Eri­tyisen kalli­ik­si veron­mak­sajille tulee demen­ti­aan kuolem­i­nen. Kuolin­syi­den osuuk­sien sum­ma on sata pros­ent­tia, vaik­ka eräs lehti ker­ran ihmette­likin, mik­si muiden kuolin­syi­den osu­us on kas­vanut, kun syöpäkuolemien osu­us on pienentynyt.

Menot tule­vat siis vääjäämät­tä kas­va­maan, mikä ei tarkoi­ta, etteikö niiden kasvua pitäisi yrit­tää hillitä, pikem­minkin päin­vas­toin. Paras keino hillitä ter­vey­den­huol­lon meno­ja on luop­ua kalli­ista ja vähän ter­veyshyö­tyjä tuot­tavista hoidoista. On siis pri­or­isoita­va. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset HUS:lle (2) Priorisointi”

Jäähyväiset HUS:lle (1) Menokehys

Eilen maanan­taina olin elämäni viimeisen ker­ran HUS:in hal­li­tuk­ses­sa – toden­näköis­es­ti. Se varaus on tehtävä, että jos yhtymäkok­ous ei saa vahvis­te­tuk­si seu­raa­jani val­in­taa eikä nykyi­nen vara­jäse­neni pääse kok­ouk­seen, ei sitä paikkaa voi tyhjäk­sikään jättää.

Jätin paikkani protestik­si yhtymäkok­ouk­sen päätök­ses­tä HUS:n meno­raamik­si. Tämä asetel­ma vaatii sel­ven­tämistä niille, jot­ka eivät tunne ter­vey­den­huol­lon rahoitusta.

Hyv­in­voin­tialueet saa­vat rahoituk­sen­sa val­ti­ol­ta könt­tä­sum­mana. Sil­lä rahal­la niiden on huole­hdit­ta­va sekä peruster­vey­den­huol­loista että erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Rahaa niiltä menee myös sosi­aal­i­huoltoon ja palo- ja pelastustoimeen.

Uudel­la­maal­la raken­nel­ma on toinen. Uusi­maa jakau­tuu viiteen hyv­in­voin­tialueeseen, joista Helsin­ki muo­dostaa yhden. Helsingis­sä ei ole erik­seen alue­val­tu­us­toa, vaan kaupung­in­val­tu­us­to huole­htii sen tehtävistä, mut­ta sote-rahat tule­vat Helsingillekin val­ti­ol­ta. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset HUS:lle (1) Menokehys”

Eroan HUS:n hallituksesta

HUS:n yhtymäkok­ous on tänään päät­tänyt vähen­tää HUS:n vuo­den 2025 menoke­hys­tä vielä läh­es 44 miljoon­al­la eurol­la ver­rat­tuna niihin kar­mai­se­vi­in lukui­hin, joi­ta käsit­te­limme viime hal­li­tuk­sen kok­ouk­ses­sa. Yhtymäkok­ouk­sen muo­dosta­vat Helsin­gin ja Uuden­maan neljän hyv­in­voin­tialueen edustajat.

En tiedä, miten vaa­di­tut säästöt tul­laan toteut­ta­maan, mut­ta suu­ru­us­lu­okas­ta ker­too jotain se, että 44 miljoon­aa euroa vas­taa läh­es 900 sairaan­hoita­jan palkkauskustannuksia.

HUS:n hal­li­tuk­sen toim­intaa määrit­tää pait­si menoke­hys, myös lain vaa­timuk­set hoito­taku­us­ta ja ihmis­ten oikeud­es­ta saa­da hoitoa sairauksiinsa.

Kat­son, että yhtymäkok­ouk­sen päätösten jäl­keen HUS:n hal­li­tus ei voi edes teo­ri­as­sa toimia lakia rikko­mat­ta. Lisäk­si HUS on Suomen ter­vey­den­huol­lon kru­u­nun­jalokivi, joka vas­taa vaa­tivim­mas­ta erikois­sairaan­hoi­dos­ta kaikille suo­ma­laisille ja jon­ka surkas­tut­tamista en pidä viisaana.

En halua kan­taa vas­tu­u­ta päätök­sistä, joi­ta en hyväksy. Sik­si olen päät­tänyt ero­ta HUS:n hallituksesta.

Tilanne on vähän saman­lainen kuin osakey­htiössä, jos­sa omis­ta­jat vaa­ti­vat yhtiön hal­li­tus­ta rikko­maan lakia yhtiön talouden pönkit­tämisek­si. Sil­loinkaan yhtiön hal­li­tuk­sen jäsenet eivät voi men­nä omis­ta­jien selän taakse ja sanoa, että en minä vaan omis­ta­jat. Hal­li­tuk­sen jäsenet ovat juridises­sa vas­tu­us­sa lain rikkomis­es­ta, elleivät eroa.

Demokra­ti­as­sa voidaan tietysti päät­tää, että sairai­ta hoide­taan vähem­män ja huonom­min, elleivät nämä mak­sa itse hoitoaan. Mon­es­sa maas­sa näin tehdäänkin. Sil­loin pitää kuitenkin myös päät­tää näin. Nyt meil­lä laki takaa oikeu­den laadukkaaseen hoitoon määräa­jas­sa, mut­ta ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus ei vas­taa sitä, mitä laki lupaa. Se saat­taa HUS:n hal­li­tuk­sen ja ehkä myös jotkut hyv­in­voin­tialuei­den hal­li­tuk­set kohtu­ut­tomaan tilanteeseen.

Jos halu­taan, että Suomes­sa käytetään sairaan­hoitoon merkit­tävästi vähem­män rahaa kuin ver­tailukelpoi­sis­sa mais­sa, pitää lake­ja oikeud­es­ta hoitoon muut­taa vas­taa­maan supis­tet­tua rahoi­tus­ta. Aivan vähäiset rajauk­set eivät riitä, vaan pitäisi päät­tää jostain sen kokois­es­ta kuin että nykyaikaisia syöpähoito­ja ei anneta yli 65-vuo­ti­aille, elleivät nämä mak­sa hoitoaan itse. En usko, että suo­ma­laiset hyväksy­i­sivät täl­laista, en minä ainakaan hyväksyisi.

Näistä ehdokkaista valitsisin vihreiden listalla

Uskon vihrei­den saa­van europar­la­ment­ti­in kak­si paikkaa, kos­ka eurovaaleis­sa vihreät ovat aina ylit­täneet gallupit. Euroop­pa kiin­nos­taa vihre­itä, ja sik­si he käyvät äänestämässä. Nyt kuitenkin pitää myös käy­dä äänestämässä. Siis hopi hopi kohti vaalipaikkaa.

Halu­an nos­taa vihrei­den lis­toil­ta eräitä mie­lenki­in­toisia ehdokkai­ta. Kun val­takun­nal­lisel­la listal­la on vain 20 ehdokas­ta, he ovat kaik­ki hyviä, mut­ta en voi nos­taa kaikkia, kos­ka sil­loin en nos­ta ketään. Jokaisel­la ehdokkaak­si kelpu­ute­tul­la on hyvä tule­vaisu­us vihreissä.

Jos halu­aa tukea vihrei­den ehdokkaista jotain sel­l­aista, jota en ole tässä nos­tanut, se kan­nat­taa tehdä. Kos­ka vihreät eivät ole vaalili­itossa, ääni menee vihreille, äänestää ehdokkaista ketä hyvän­sä. Ei siis tarvitse taktikoida.

Ehdokkaista on perus­teel­lisem­mat esit­te­lyt vihreat.fi ‑sivus­tol­la.

Atte Harjanne

Olen äänestänyt Attea jok­seenkin kaikissa vaaleis­sa viime aikoina. Nyt olen vähän epä­var­ma. Attes­ta tulisi kyl­lä hyvä mep­pi, mut­ta hän­tä tarvi­taan myös koti­maan poli­ti­ikas­sa. Ehdot­tomasti hyvä val­in­ta myös Europar­la­ment­ti­in. Jat­ka lukemista “Näistä ehdokkaista val­it­sisin vihrei­den listalla”

Muistelmista pois jätettyä: VM:n pöhkö tuottavuusmittari

Muis­telmis­tani Voit­to­ja ja tap­pi­oi­ta jäi pakos­ta pois paljon asioi­ta. Julkaisen niitä blogillani niin paljon kuin jaksan.

Toimin perus­palve­lu­min­is­ter­inä vuosi­na 2000–2002. Tuol­loin VM julk­isti tiedon, että sairaaloiden tuot­tavu­us olisi laskenut lyhyessä ajas­sa merkit­tävästi ja vaati toimia.

Tieto tun­tui minus­ta kum­malliselta, sil­lä eri­tyis­es­ti kirur­gias­sa oli otet­tu merkit­täviä aske­lia toimin­nan tehostamisek­si siir­tymäl­lä päivä- ja lyhytkirur­giaan.  Kos­ka täl­laiset laskel­mat oli­vat min­un osaamisaluet­tani, pyysin laskel­mat itselleni.

Kävi ilmi, että VM:n käyt­tämä mit­tari oli varsin bru­taali. He lask­i­vat yksinker­tais­es­ti vain sairaalapäivän, tai oikeas­t­aan sairaalayön hin­taa. Tuo tuot­tavu­u­den ”lasku” joh­tui juuri tuos­ta kirur­gian kehi­tyk­ses­tä kohti päivä- ja lyhytkirur­giaa. Kehit­tyneem­mil­lä tavoil­la poti­laaseen ei tarvin­nut tehdä niin isoa reikää, minkä seu­rauk­se­na hänet voiti­in kotiut­taa heti tai ainakin seu­raa­vana päivänä. Ennen sairaalas­sa maat­ti­in viikko tai kak­si toipumas­sa. Sairaalayöpymisiä tuli vähem­män, minkä seu­rauk­se­na VM:n mit­tari oli punaisel­la, kos­ka itse toimen­pide mak­soi yhtä paljon tai läh­es yhtä paljon.

Vähän fik­sumpi mit­tari olisi osoit­tanut tuot­tavu­u­den merkit­tävää nousua.

 

Laintulkintaan pitäisi olla oikotie

Pitäisi olla nopeampi tapa selvit­tää korkeim­man hallinto-oikeu­den tulk­in­ta voimas­sa olev­as­ta laista. Nyt ennakko­ta­pauk­sen saamiseen voi kulua vuosia. 

HUS:n hal­li­tuk­sen päätök­ses­tä lakkaut­taa syn­ny­tyk­set Loh­jal­la on valitet­tu lukuisin perustein. Mui­hin on help­po vas­ta­ta, mut­ta yksi val­i­tus­pe­rus­ta on ongel­malli­nen. Vedot­ti­in HUS:n hal­li­tuk­ses­sa istu­vi­in jäävei­hin jäseni­in. Vähän täl­lais­es­ta on ennakko­ta­paus, jos­sa hallinto­tuomiois­tu­in on toden­nut jääviy­den, joskaan se ei ole suo­raan verrannollinen.

Päätök­seen jääviy­det eivät vaikut­ta­neet, pikem­minkin päin­vas­toin. Jääviksi epäilleet äänes­tivät pääosin päätöstä vas­taan. Taval­laan se osoit­ti hei­dän ase­mansa kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa ja hyv­in­voin­tialuei­den hal­li­tuk­ses­sa vaikut­ta­neen hei­dän kan­toi­hin­sa, mut­ta niin olisi vaikut­tanut asuin­paikkakin. Jat­ka lukemista “Lain­tulk­in­taan pitäisi olla oikotie”

HUSin hallitus pakotetaan rikkomaan lakia

HUS:in hal­li­tuk­sel­la oli maanan­taina murheelli­nen kok­ous. En halu­aisi olla tekemässä täl­laisia päätök­siä enkä oikein usko, että kukaan muukaan hal­li­tuk­ses­sa halusi. Toim­intaa on sopeutet­ta­va myön­net­ty­i­hin varoi­hin jär­jen­vas­taisil­la säästöillä.

Hoito­jonot ovat HUS:lla lait­toman pitk­iä. Niin ovat kaikkial­la muual­lakin. Kukaan ei saisi olla jonos­sa yli kuut­ta kuukaut­ta, mut­ta tuhan­sia on eikä määrää pystytä vähen­tämään.  Aiem­min henkilökun­ta­pu­la oli esteenä. Uudessa Sil­ta­sairaalas­sa ei saatu kaikkia leikkaus­sale­ja käyt­töön, kos­ka leikkaus­sal­i­henkilökun­taa ei ollut tarpeeksi.

Nyt olisi henkilökun­taa, mut­ta toim­intaa on jar­rutet­ta­va rahan säästämisek­si. Ensin Val­tio­varain­min­is­ter­iö ja sit­ten Uuden­maan hyv­in­voin­tialueet ovat leikan­neet HUS:in bud­jet­tia niin, että annet­tavia hoito­ja on vähen­net­tävä. Pakon edessä ryhdytään vähen­tämään henkilökun­taa niin, ettei sijaisia ei saa palkata eikä eläköi­tynei­den tilallekaan, ellei saa siihen eri­ty­istä lupaa.

Henkilökun­taa ei työt­tömyys uhkaa, mut­ta maas­ta on ehkä muutet­ta­va Nor­jaan, Ruot­si­in tai vaik­ka Sveitsiin

Helsin­gin Sanomis­sa oli kohu-uuti­nen, että HUS on kieltänyt jonon­purkuleikkauk­set ylitöinä.  Uuti­nen oli vähin­täänkin epä­tark­ka. Kyse oli siitä, ettei ylitöitä enää tarvit­tu suun­nitel­tu­un toimen­pitei­den määrään, kos­ka väkeä on nyt tarpeek­si. Jono­ja voisi silti purkaa, kos­ka ne ovat lait­toman pitk­iä. Min­ul­la ei ole tästä tarkko­ja luku­ja, mut­ta luulisin, että jopa ylitöinä tehtävät leikkauk­set ovat kus­tan­nuk­sil­taan keskimääräisiä kus­tan­nuk­sia halvem­pia, kos­ka kallista leikkaus­sa­lika­p­a­siteet­tia saadaan parem­min käyttöön.

HUS rajoit­taa nyt monia elek­ti­ivisiä leikkauk­sia pysyäk­seen bud­jetis­sa. Tämä on aivan hölmöä, sil­lä poti­laat on suo­jat­tu täl­laista varten. Heil­lä on oikeus hakeu­tua hoitoon muualle, joko Tam­pereen Coxa-sairaalaan tai ulko­maille. Tästä tulee lasku HUS:ille ja se on selvästi suurem­pi kuin olisi kus­tan­nus leikkauk­ses­ta omana toim­intana – varsinkin kun täl­laises­sa ver­tailus­sa olen­naista on marginaalikustannus.

Suomalainen terveydenhoito ei ole kallista

Tavoite leika­ta ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sia olisi ymmär­ret­tävä, jos ter­vey­den­huolto olisi Suomes­sa kallista mui­hin mai­hin ver­rat­tuna. Me käytämme kuitenkin ter­vey­den­huoltoon vähem­män rahaa suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen kuin muut län­si­maat. Tämä siitä huoli­mat­ta, että van­hus­ten määrä on maas­samme suurem­pi kuin nois­sa mais­sa, jot­ka käyt­tävät ter­vey­den­huoltoon selvästi enem­män rahaa kuin Suo­mi. Tosin pieleen men­nyt sote-uud­is­tus on kaven­tanut Suomen kaulaa ver­rokki­mai­hin näh­den. Jat­ka lukemista “HUSin hal­li­tus pakote­taan rikko­maan lakia”