Jäähyväiset HUS:lle: Poliitikot pois hallituksesta?

Paljon on tullut myös palautetta, että poliitikot pitää saada pois HUS:n hallituksesta.

Joskus 40 vuotta sitten lähes yhteiskunnan koko eliitti kuului puolueisiin, joten rekrytointipohjana puolueiden jäsenet eivät ollut huono. Kun politiikan suosio on laskenut, rekrytointipohja on heikentynyt ja erityisesti joillakin puolueilla on vaikeuksia täyttää paikkansa kunnolla.

Tämä ongelma ei kuitenkaan koske HUS:n hallitusta. Se on poliittiseksi hallitukseksi harvinaisen pätevä. Koska myös minun osaamistani on kyseenalaistettu, totean puolustuksekseni, että toimiminen kaksi vuotta peruspalveluministerinä antoi melkoisen tehokoulutuksen terveydenhuollon strategiseen johtamiseen. Harrastukseni alaan on jatkunut senkin jälkeen.

Mutta itse aiheeseen? Pitäiskö HUS:lla olla ammattilaishallitus?

Erilaisia hallituksia

Minulla on kokemusta kunnallisista elimistä, kahden perheyhtiön hallituksesta ja viimeksi Helen oy:n hallituksesta.

Osakeyhtiön hallituksella on kaksi suurta etua verrattuna vaikkapa kaupunginhallitukseen. Yhtiön hallituksessa kaikki vetävät samaan suuntaan ja yhtiön puolesta, kaupunginhallituksessa ollaan omina poliittisina joukkueina ja nähdään muut joukkueet usein vastustajina.

Ehkä tätäkin suurempi ero on yhtiön hallitusten jäsenten valintatavassa. Yhtiön hallitukseen pyritään valitsemaan mahdillisimman erilaisia ihmisiä, jotta yhdessä osattaisiin enemmän. Kun yksi jäsenistä hallitsee hyvin alueen A, ei tarvita toista alueen A tuntijaa. Kaupunginhallitusta valittaessa ei ajatella, että kun tuo vasemmistoliiton edustaja on perehtynyt asuntokysymykseen, toista asuntokysymysten osaajaa ei tarvita. Pikemminkin päin vastoin.  Monipuolisuuden seurauksena yhtiön hallitus on paljon osaavampi, vaikka sen yksittäiset jäsenet eivät ole sen kummoisempia kuin kaupunginhallituksen jäsenet.

Helen oy:n hallituksessa oli sekamalli. Neljä poliitikkoa, joista yksi olin minä ja neljä asiantuntijajäsentä, joista yksi edusti kaupungin virkamieskuntaa. Se toimi tavattoman hyvin. Minä tukeuduin paljolti asiantuntijajäseniin useimmissa kysymyksissä, mutta poliitikkojäseniin poliittista ymmärrystä vaativissa asioissa. Niissä taas asiantuntijajäsenet olivat aika osaamattomia. Kunnallinen energiayhtiön on kuitenkin asia, jonka on päätöksenteossaan otettava huomioon myös toiminnan yhteiskunnalliset ulottuvuudet.

Oli sinänsä hienoa, kuinka joustavaa ja aikaansaavaa oli osakeyhtiön päätöksenteko verrattuna kunnallisten elinten tahmeaan päätöksentekoon. Kun energialaitos pako edessä yhtiöitettiin, sen toiminta parani huomattavasti.

Kuriositeettina mainittakoon, että investoimme minun aikanani tuuli ja aurinkovoimaan yli miljardilla eurolla. Tähän tosin piti aina hankkia omistajan lupa, mutta siitä ei tullut ongelmia kuin yhden hankkeen kohdalla. Aika helpolla pääsimme, jos asiaa verrataan toiseen yhtä suureen investointiin, länsimetroon, josta puhuttiin paljon enemmän.

Terveydenhuollon päätökset ovat myös yhteiskunnallisia

Ei voida ajatella, että terveydenhuollossa irtauduttaisiin kokonaan eroon poliittisesta päätöksenteosta. Vaikkapa sellainen kysymys, kuin päivystysten olemassaolo jollakin paikkakunnalla (tai synnytykset) ovat asia, josta jonkun on oltava myös poliittisessa vastuussa.

Entä jos ”poliittiset” kysymykset, kuten Lohjan synnytykset tehtäisiin  perustettavassa valtuustossa, mutta operatiivinen toiminta olisi hallituksen vastuulla? Siitä syntyisi valtava sekasotku. Ei jatkoon!

Helenin hallituksen kaltaista sekahallitusta voisi ajatella, sillä HUS:n toimivalla johdolla ei ole kunnon sparraajaa sairaalan johtamisen osaamista vaativissa kysymyksissä. Ainakin olin itse aika arka antamaan suosituksia niissä kysymyksissä.

Vaan mistä saataisiin jäävittömiä jäseniä HUS:n hallitukseen? Niitä ei voi tulla HUS:n sisältä, koska olisivat jäävejä kaikissa, mutta ei myöskään kilpailijoilla toimivista. Eläkeläiset olisivat ainoa vaihtoehto.

Mutta onko ammattijäsenten oltava terveydenhuollon ammattilaisia? Kun katson sairaaloiden ongelmia, joka tuotantotalouden insinööri voisi olla hyvä.  Samoin kauppakorkeakoulun kasvatteja voitaisiin tarvita. Eivät meillä Helenissäkään hallituksen ammattilaisjäsenet olleet energiapolitiikan ammattilaisia, koska niitä oli toimiva johto täynnä. Helenin hallituksessa oli riskienhallinnan , startupien ja teollisen toiminnan osaajia.

Jätän harkittavaksi

21.6.2024 hotellissa Viron Järvakandissa 95 km fallarointia takana.

12 vastausta artikkeliin “Jäähyväiset HUS:lle: Poliitikot pois hallituksesta?”

  1. Hyvä ajatus. Suoritin aikanaan terveydenhuollon laadunarvioinnin opintokokonaisuuteen liittyvän kurssin silloisella TKK:lla, kurssin veti prof. Paul Lillrank. Pohdimme jonoja ym. Tähän ei tarvittu terveydenhuollon vaan tuotantotalouden osaamista. (Olen myös juristi, joten tämä terveydenhuollon maisteritutkinto jäi minulla vähän kuriositeetiksi.)
    Samalla menisi tietysti pohja koko näiltä hv-alueiden valtuustoilta ja hallituksilta, joiden poliitikot ovat hakeutuneet niihin toteuttamaan jakopolitiikkaa ja joutuvatkin tekemään leikkauksia ja karsintaa.

    1. Suomalaiset yritykset ovat jo täynnä tuotantotalouden osaajia, ja tulokset ovat juuri sen näköisiä.

      En kannata ideaa lisätä tuotantotalouden osaajia terveydenhuoltoon.

  2. Jätät analysoimatta vaihtoehdon, että HUS hallitus koostuisi alueen hyvinvointialueiden virkamiesedustajista. Katsoisin että HUS on hyvinvointialueiden yhteinen tuotantoyksikkö esh osalta. Hyvinvointialueiden hallinnoissa korostuu aluehallituksen rooli lautakuntien yli. Rinnastan poliittisen HUS hallituksen lautakuntaan.

    Miksi hva-virkamiehet eivät olisi kykeneviä hallinnoimaan HUS-yhtymää?

  3. Onnettomin tilanne on, että jos asiantuntijajäsenet unohtavat kansalaiset. Samoin, jos poliitikot valitaan kiinnostuksen pohjalta.
    Esimerkiksi kunnallisen liikenneyhtiön hallituksessa on vain poliitikkoja, joita kiinnostaa linja-autoen tekniikka ja niiden hankkimiseen liittyvät reissut. Kuka silloin käy keskustelua verkostosta ja palveluista? Yksityisten yhtiöiden hallituksessa on omistajien edustaja, joka pitää omistajien tavoitteista kiinni. Kunnallisten palveluiden tuottaminen on juuriin kuntalaisten etujen ajamista.

    Puolueet jakavat paikkojaan aktiiveilleen, koska se on tapa palkita ajankäytöstä. Kyse on puolueiden omasta itsesuojeluvaistosta, joillekin ei ole niin väliä millainen tyyppi minnekin päätyy toiuhuamaan omiaan. Jotkut taas miettivät onko heifän edustajallaan kykyä antaa jotain toiminnallaan. Hallituksessa kun edistetään yhtiön ja omistajan tavoitteita.

    Keskeinen ongelma on puolueiden rapautuinen vaaliorganisaatioksi, jossa vain vaalirahoituksen hankkiminen painottuu. Ketä sellainen kiinnostaa? Jos puolueilla ei ole jäseniä ja toimivaa organisaatiota, koko demokratia lahoaa.
    Näemme seurauksia siitä kun yksi poryukka keksi idean: ”maksa 50 euroa ja tule meidän ehdokkaaksi, kaikki kelpaavat”.

  4. Kunnissa korkeat virkamiesjohtajat ovat kyllä yleensä erittäin hyvin perillä myös politiikan asioista. Eri asia on, miten sitä osaamista käytännössä on haluttu vaikka Helenissä pitää esillä poliitikkojen läsnäollessa, sillä virkamiesroolissa olevien odotetaan usein sekatoimielimessä pysyttäytyvän asiantuntijaroolissa ja poliittisten kannanottojen tekemisen ulkopuolella. Kyse ei ole siis siitä, etteikö ymmärrystä olisi asiaan, vaan vaikeudesta sanoa mitään ääneen sen takia, että joidenkin asioiden sanominen ääneen voisi vaikeuttaa muuta tehtävänhoitoa.

  5. Varmaan muistan hatarasti, mutta eikö taannoin HYKS.in johtoon tullu Kari Nenonen savustetttu ulos, kun oli liian bisnesmielinen tjsp. Kuitenkin oli pitkä kokemus poliittisenkin organisaatoin johtamisesta. FM, emba muistaakseni

    Sitä ennen ja sen jälkeen johtajat taas lääkäreitä, sisäpiiriläisiä.

  6. Leanausta tarvittaisiin terveydenhoidossa paljon enemmän. Ensimmäisiä sellaisia tekoälyratkaisuja (GPT-kielimalli) on tullut markkinoille, jossa lääkäri puhumalla kertoo asiat tekoälylle ja se hoitaa kirjoittamista vaativat työt. Siinä on suuri säästöpotentiaali. Terveydenhoidon tietojärjestelmiin tarvitaan sellainen.

  7. Toimin Helsingin kaupungilla projektipäällikkönä. Kohta tulee 10 vuotta täyteen. Työssäni ole havainnut seuraavia ongelmia. 1. Kaupungin organisaatio on liian iso hallittavaksi. Se on jättimäinen. 2. Kehittämiseen henkilöresurssointi on liian pientä. 3. Ratkaisukeskeistä ajattelua on liian vähän. 4. Riskienhallinnan osaaminen on liian heikkoa.

    Sitten yleisesti
    Tietotekniikan menetelmät ja teoria on jäänyt pahasti jälkeen todellisuudesta. Tästä syystä elämme tietotekniikan kriisikautta. Se näkyy useina merkittävien tietojärjestelmäprojektien epäonnistumisina. Tietotekniikassa skaala on suurentunut ja monimutkaisuus on lisääntynyt. Ylipäätään tietotekniikan teknologiakenttä on paisunut niin nopeasti joten ei löydetä enää riittävästi osaajia. Onneksi tekoäly on muuttamassa tämän pelikentän ja rajusti. Se on pitkä tarina, joten en jatka sitä tässä.

    Useat kunnat ovat vaikeuksissa potilastietojärjestelmien kanssa. Ongelmana on, että yleensä merkittävät tietojärjestelmät on kehitetty pitkän aikavälin kuluessa ja ominaisuuksia on lisätty matkan varrella. Nämä järjestelmät ovat tyypillisesti dokumentoitu hyvin huonosti, koska dokumentointi maksaa ja sen puuttuminen ei näy asiakkaalle. Sitten se uusi tietojärjestelmä pitää tehdä esim. 3 vuoden hankkeessa, vaikka todellisuudessa sen edellisen kehittäminen on tehty käytännössä esimerkiksi kymmenen vuoden aikana. Tässä nyt muutamia argumentteja. Nykyään onnistunut suuren tietojärjestelmän toteutushanke on positiivinen yllätys.

    1. Kuulostaa krooniselta osaamisen puutteelta, jonka tuottamaa tilannetta on vaikea korjata jälkikäteen.
      Mikään kunta ei tarvitse omaa erityistä järjestelmää, se tarvitsee toimivan järjestelmän, joka voisi olla sama kuin kaikissa muissakin kunnissa. Jos tehtävä on esimerkiksi palkan maksu, niin se on toteutettu jo niin monesti, että esim. Helsingillä ei todella ole mitään syytä teettää omaa järjestelmää sitä varten ja sitten sössiä ja jättää palkat maksamatta.
      Jokaiselle vaaditulle erikoisominaisuudelle, joka poikkeaa standardiratkaisusta, pitäisi olla hintalappu, ja se pitäisi maksaa vaatijan omasta budjetista.

  8. Mikäli HUS:ssa projektikulttuuri on samanlainen kuin Helsingin kaupungin kansliassa ja muilla toimialoilla, niin toiminnan kehitys projektit ym projektit eivät yleensä täytä käynnistymisen edellytyksiä. Tämä johtuu siitä, että kaupungin henkilöstöstä koostuvaa projektiryhmää ei ole todellisuudessa sillä tavalla olemassa että ne antaisivat projektiryhmälle kuuluvan työpanoksen. Ohjausryhmät eivät ohjaa projektia, eikä niissä ole riittävää osaamista siihen. Tätä ihmettelin kun tulin yksityissektorilta projekteista kaupungille hommiin. Kaupungilla projektit eivät siis ihan oikeasti ole mitään projekteja, vaan ne ovat jotain ihan muuta.

  9. Ihmettelin aikanaan miten heikko prosessiosaaminen on Helsingin terveydenhoidossa. Vielä enemmän ihmetytti, että prosessikehittäminen on esimerkiksi yhden alueellisen hammashoitoyksikön ajanvarauksen aloitteellisuuden varassa. Todella huonoa. Tämän lisäksi kun kehitystoiminta ei toimi kunnolla, niin toimialoilta tuodaan kehittämisideoita kokeilufoorumiin, jossa on kokeiluprojekteja. Sitten yritetään keksiä onkohan niissä kokeiltavaa.

  10. Se, että tähän on tultu, niin sen juurisyy ei ole varsinaisesti itse terveydenhoidossa. Varsinainen kriisi on itse demokratiassa, se on rikki, eikä kykene ratkaisemaan näitä. On täysin normaalia, että missä tahansa organisaatiossa tulee talousongelmia. Ympäristö muuttuu ja tämä mekanismi liittyy organisaation evoluutioon. Demokratiaa ei ole saatu istutettua siihen mitenkään ja nyt on generoitunut valtava julkinen velka ja sen lisäksi valtava kehitysvelka julkisiin organisaatioihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.