Jäähyväiset HUS:lle (4): Poliitikot pois hallituksesta?

Paljon on tul­lut myös palautet­ta, että poli­itikot pitää saa­da pois HUS:n hallituksesta.

Joskus 40 vuot­ta sit­ten läh­es yhteiskun­nan koko eli­it­ti kuu­lui puolueisi­in, joten rekry­toin­tipo­h­jana puoluei­den jäsenet ei ollut huono. Kun poli­ti­ikan suo­sio on laskenut, rekry­toin­tipo­h­ja on heiken­tynyt ja eri­tyis­es­ti joil­lakin puolueil­la on vaikeuk­sia täyt­tää paikkansa kunnolla.

Tämä ongel­ma ei kuitenkaan koske HUS:n hal­li­tus­ta. Se on poli­it­tisek­si hal­li­tuk­sek­si harv­inaisen pätevä. Kos­ka myös min­un osaamis­tani on kyseenalais­tet­tu, totean puo­lus­tuk­sek­seni, että toim­imi­nen kak­si vuot­ta perus­palve­lu­min­is­ter­inä antoi melkoisen tehok­oulu­tuk­sen ter­vey­den­huol­lon strate­giseen johtamiseen. Har­ras­tuk­seni alaan on jatkunut senkin jälkeen.

Mut­ta itse aiheeseen? Pitäiskö HUS:lla olla ammattilaishallitus?

Erilaisia hallituksia

Min­ul­la on koke­mus­ta kun­nal­li­sista elim­istä, kah­den per­hey­htiön hal­li­tuk­ses­ta ja viimek­si Helen oy:n hallituksesta.

Osakey­htiön hal­li­tuk­sel­la on kak­si suur­ta etua ver­rat­tuna vaikka­pa kaupung­in­hal­li­tuk­seen. Yhtiön hal­li­tuk­ses­sa kaik­ki vetävät samaan suun­taan ja yhtiön puoles­ta, kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa ollaan omi­na poli­it­tisi­na joukkueina ja nähdään muut joukkueet usein vastustajina.

Ehkä tätäkin suurem­pi ero on yhtiön hal­li­tusten jäsen­ten val­in­tatavas­sa. Yhtiön hal­li­tuk­seen pyritään val­it­se­maan mahdil­lisim­man eri­laisia ihmisiä, jot­ta yhdessä osat­taisi­in enem­män. Kun yksi jäsenistä hal­lit­see hyvin alueen A, ei tarvi­ta toista alueen A tun­ti­jaa. Kaupung­in­hal­li­tus­ta valit­taes­sa ei ajatel­la, että kun tuo vasem­mis­toli­iton edus­ta­ja on pere­htynyt asun­tokysymyk­seen, toista asun­tokysymys­ten osaa­jaa ei tarvi­ta. Pikem­minkin päin­vas­toin. Monipuolisu­u­den seu­rauk­se­na yhtiön hal­li­tus on paljon osaavampi, vaik­ka sen yksit­täiset jäsenet eivät ole sen kum­moi­sem­pia kuin kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsenet.

Helen oy:n hal­li­tuk­ses­sa oli seka­malli. Neljä poli­itikkoa, joista yksi olin minä ja neljä asiantun­ti­ja­jäsen­tä, joista yksi edusti kaupun­gin virkamieskun­taa. Se toi­mi tavat­toman hyvin. Minä tukeuduin paljolti asiantun­ti­ja­jäseni­in useim­mis­sa kysymyk­sis­sä, mut­ta poli­itikko­jäseni­in poli­it­tista ymmär­rystä vaa­tivis­sa asiois­sa. Niis­sä taas asiantun­ti­ja­jäsenet oli­vat aika osaa­mat­to­mia. Kun­nal­lisen ener­giay­htiön on kuitenkin  päätök­sen­teossaan otet­ta­va huomioon myös toimin­nan yhteiskun­nal­liset ulottuvuudet.

Oli sinän­sä hienoa, kuin­ka jous­tavaa ja aikaansaavaa oli osakey­htiön päätök­sen­teko ver­rat­tuna kun­nal­lis­ten elin­ten tah­meaan päätök­sen­tekoon. Kun ener­gialaitos pakon edessä yhtiöitet­ti­in, sen toim­inta parani huomattavasti.

Kuriosi­teet­ti­na mainit­takoon, että investoimme min­un aikanani tuuli- ja aurinkovoimaan yli mil­jardil­la eurol­la. Tähän tosin piti aina han­kkia omis­ta­jan lupa, mut­ta siitä ei tul­lut ongelmia kuin yhden han­kkeen kohdal­la. Aika helpol­la pääsimme, jos asi­aa ver­rataan toiseen yhtä suureen investoin­ti­in, län­simetroon, jos­ta puhut­ti­in paljon enemmän.

Terveydenhuollon päätökset ovat myös yhteiskunnallisia

Ei voi­da ajatel­la, että ter­vey­den­huol­los­sa irtaudut­taisi­in kokon­aan eroon poli­it­tis­es­ta päätök­sen­teosta. Vaikka­pa sel­l­ainen kysymys kuin päivystys­ten ole­mas­sao­lo jol­lakin paikkakun­nal­la (tai syn­ny­tyk­set) ovat asia, jos­ta jonkun on olta­va myös poli­it­tises­sa vastuussa.

Entä jos ”poli­it­tiset” kysymyk­set, kuten Loh­jan syn­ny­tyk­set tehtäisi­in  perustet­tavas­sa val­tu­us­tossa, mut­ta oper­ati­ivi­nen toim­inta olisi hal­li­tuk­sen vas­tu­ul­la? Siitä syn­ty­isi val­ta­va seka­sotku. Ei jatkoon!

Helenin hal­li­tuk­sen kaltaista seka­hal­li­tus­ta voisi ajatel­la, sil­lä HUS:n toimi­val­la johdol­la ei ole kun­non spar­raa­jaa sairaalan johtamisen osaamista vaa­tivis­sa kysymyk­sis­sä. Ainakin olin itse aika arka anta­maan suosi­tuk­sia niis­sä kysymyksissä.

Vaan mis­tä saataisi­in jäävit­tömiä jäseniä HUS:n hal­li­tuk­seen? Niitä ei voi tul­la HUS:n sisältä, kos­ka he oli­si­vat jääve­jä kaikessa, mut­ta ei myöskään kil­pail­i­joil­la toimivista. Eläkeläiset oli­si­vat ain­oa vaihtoehto.

Mut­ta onko ammat­ti­jäsen­ten olta­va ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisia? Kun kat­son sairaaloiden ongelmia, joku tuotan­to­talouden insinööri voisi olla hyvä. Samoin kaup­pako­rkeak­oulun kas­vat­te­ja voitaisi­in tarvi­ta. Eivät meil­lä Helenis­säkään hal­li­tuk­sen ammat­ti­laisjäsenet olleet ener­giapoli­ti­ikan ammat­ti­laisia, kos­ka niitä oli toimi­va johto täyn­nä. Helenin hal­li­tuk­ses­sa oli riskien­hallinnan , star­tupi­en ja teol­lisen toimin­nan osaajia.

Jätän harkit­tavak­si

21.6.2024 hotel­lis­sa Viron Jär­vakan­dis­sa 95 km fil­laroin­tia takana.

12 vastausta artikkeliin “Jäähyväiset HUS:lle (4): Poliitikot pois hallituksesta?”

  1. Hyvä aja­tus. Suoritin aikanaan ter­vey­den­huol­lon laadunarvioin­nin opin­tokokon­aisu­u­teen liit­tyvän kurssin sil­loisel­la TKK:lla, kurssin veti prof. Paul Lill­rank. Pohdimme jono­ja ym. Tähän ei tarvit­tu ter­vey­den­huol­lon vaan tuotan­to­talouden osaamista. (Olen myös juristi, joten tämä ter­vey­den­huol­lon mais­ter­itutk­in­to jäi min­ul­la vähän kuriositeetiksi.)
    Samal­la menisi tietysti poh­ja koko näiltä hv-aluei­den val­tu­us­toil­ta ja hal­li­tuk­sil­ta, joiden poli­itikot ovat hakeu­tuneet niihin toteut­ta­maan jakopoli­ti­ikkaa ja joutu­vatkin tekemään leikkauk­sia ja karsintaa.

    Vastaa

    1. Suo­ma­laiset yri­tyk­set ovat jo täyn­nä tuotan­to­talouden osaa­jia, ja tulok­set ovat juuri sen näköisiä.

      En kan­na­ta ideaa lisätä tuotan­to­talouden osaa­jia terveydenhuoltoon.

      Vastaa

  2. Jätät analysoimat­ta vai­h­toe­hdon, että HUS hal­li­tus koos­t­u­isi alueen hyv­in­voin­tialuei­den virkamiese­dus­ta­jista. Kat­soisin että HUS on hyv­in­voin­tialuei­den yhteinen tuotan­toyk­sikkö esh osalta. Hyv­in­voin­tialuei­den hallinnois­sa koros­tuu alue­hal­li­tuk­sen rooli lau­takun­tien yli. Rin­nas­tan poli­it­tisen HUS hal­li­tuk­sen lautakuntaan.

    Mik­si hva-virkamiehet eivät olisi kykeneviä hallinnoimaan HUS-yhtymää?

    Vastaa

  3. Onnet­tomin tilanne on, että jos asiantun­ti­ja­jäsenet uno­hta­vat kansalaiset. Samoin, jos poli­itikot val­i­taan kiin­nos­tuk­sen pohjalta.
    Esimerkik­si kun­nal­lisen liiken­ney­htiön hal­li­tuk­ses­sa on vain poli­itikko­ja, joi­ta kiin­nos­taa lin­ja-autoen tekni­ik­ka ja niiden han­kkimiseen liit­tyvät reis­sut. Kuka sil­loin käy keskustelua verkos­tos­ta ja palveluista? Yksi­ty­is­ten yhtiöi­den hal­li­tuk­ses­sa on omis­ta­jien edus­ta­ja, joka pitää omis­ta­jien tavoit­teista kiin­ni. Kun­nal­lis­ten palvelu­iden tuot­ta­mi­nen on juuri­in kun­ta­lais­ten etu­jen ajamista.

    Puolueet jaka­vat paikko­jaan akti­iveilleen, kos­ka se on tapa palki­ta ajankäytöstä. Kyse on puoluei­den omas­ta itsesuo­jelu­vais­tos­ta, joillekin ei ole niin väliä mil­lainen tyyp­pi min­nekin pää­tyy toiuhua­maan omi­aan. Jotkut taas miet­tivät onko heifän edus­ta­jal­laan kykyä antaa jotain toimin­nal­laan. Hal­li­tuk­ses­sa kun edis­tetään yhtiön ja omis­ta­jan tavoitteita.

    Keskeinen ongel­ma on puoluei­den rapau­tu­inen vaalior­gan­isaa­tiok­si, jos­sa vain vaali­ra­hoituk­sen han­kkimi­nen pain­ot­tuu. Ketä sel­l­ainen kiin­nos­taa? Jos puolueil­la ei ole jäseniä ja toimi­vaa organ­isaa­tio­ta, koko demokra­tia lahoaa.
    Näemme seu­rauk­sia siitä kun yksi poryuk­ka kek­si idean: “mak­sa 50 euroa ja tule mei­dän ehdokkaak­si, kaik­ki kelpaavat”.

    Vastaa

  4. Kun­nis­sa korkeat virkamiesjo­hta­jat ovat kyl­lä yleen­sä erit­täin hyvin per­il­lä myös poli­ti­ikan asioista. Eri asia on, miten sitä osaamista käytän­nössä on halut­tu vaik­ka Helenis­sä pitää esil­lä poli­itikko­jen läs­näol­lessa, sil­lä virkamies­roolis­sa ole­vien odote­taan usein seka­toimie­limessä pysyt­täy­tyvän asiantun­ti­ja­roolis­sa ja poli­it­tis­ten kan­nan­ot­to­jen tekemisen ulkop­uolel­la. Kyse ei ole siis siitä, etteikö ymmär­rystä olisi asi­aan, vaan vaikeud­es­ta sanoa mitään ääneen sen takia, että joidenkin asioiden sanomi­nen ääneen voisi vaikeut­taa muu­ta tehtävänhoitoa.

    Vastaa

  5. Var­maan muis­tan hatarasti, mut­ta eikö taan­noin HYKS.in johtoon tul­lu Kari Nenonen savustett­tu ulos, kun oli liian bis­nesmieli­nen tjsp. Kuitenkin oli pitkä koke­mus poli­it­tisenkin organ­isaa­toin johtamis­es­ta. FM, emba muistaakseni

    Sitä ennen ja sen jäl­keen johta­jat taas lääkäre­itä, sisäpiiriläisiä.

    Vastaa

  6. Leanaus­ta tarvit­taisi­in ter­vey­den­hoi­dos­sa paljon enem­män. Ensim­mäisiä sel­l­aisia tekoä­lyratkaisu­ja (GPT-kie­li­malli) on tul­lut markki­noille, jos­sa lääkäri puhu­mal­la ker­too asi­at tekoä­lylle ja se hoitaa kir­joit­tamista vaa­ti­vat työt. Siinä on suuri säästöpo­ten­ti­aali. Ter­vey­den­hoidon tieto­jär­jestelmi­in tarvi­taan sellainen.

    Vastaa

  7. Toimin Helsin­gin kaupungilla pro­jek­tipääl­likkönä. Koh­ta tulee 10 vuot­ta täy­teen. Työssäni ole havain­nut seu­raavia ongelmia. 1. Kaupun­gin organ­isaa­tio on liian iso hal­lit­tavak­si. Se on jät­timäi­nen. 2. Kehit­tämiseen henkilöresurssoin­ti on liian pien­tä. 3. Ratkaisukeskeistä ajat­telua on liian vähän. 4. Riskien­hallinnan osaami­nen on liian heikkoa.

    Sit­ten yleisesti
    Tietotekni­ikan menetelmät ja teo­ria on jäänyt pahasti jäl­keen todel­lisu­ud­es­ta. Tästä syys­tä elämme tietotekni­ikan kri­isikaut­ta. Se näkyy useina merkit­tävien tieto­jär­jestelmäpro­jek­tien epäon­nis­tu­misi­na. Tietotekni­ikas­sa skaala on suuren­tunut ja mon­imutkaisu­us on lisään­tynyt. Ylipäätään tietotekni­ikan teknolo­giak­ent­tä on paisunut niin nopeasti joten ei löy­de­tä enää riit­tävästi osaa­jia. Onnek­si tekoä­ly on muut­ta­mas­sa tämän peliken­tän ja rajusti. Se on pitkä tari­na, joten en jat­ka sitä tässä. 

    Use­at kun­nat ovat vaikeuk­sis­sa poti­lasti­eto­jär­jestelmien kanssa. Ongel­mana on, että yleen­sä merkit­tävät tieto­jär­jestelmät on kehitet­ty pitkän aikavälin kulues­sa ja omi­naisuuk­sia on lisät­ty matkan var­rel­la. Nämä jär­jestelmät ovat tyyp­il­lis­es­ti doku­men­toitu hyvin huonos­ti, kos­ka doku­men­toin­ti mak­saa ja sen puut­tumi­nen ei näy asi­akkaalle. Sit­ten se uusi tieto­jär­jestelmä pitää tehdä esim. 3 vuo­den han­kkeessa, vaik­ka todel­lisu­udessa sen edel­lisen kehit­tämi­nen on tehty käytän­nössä esimerkik­si kymme­nen vuo­den aikana. Tässä nyt muu­tamia argu­ment­te­ja. Nykyään onnis­tunut suuren tieto­jär­jestelmän toteu­tushanke on posi­ti­ivi­nen yllätys.

    Vastaa

    1. Kuu­lostaa krooniselta osaamisen puut­teelta, jon­ka tuot­ta­maa tilan­net­ta on vaikea kor­ja­ta jälkikäteen.
      Mikään kun­ta ei tarvitse omaa eri­ty­istä jär­jestelmää, se tarvit­see toimi­van jär­jestelmän, joka voisi olla sama kuin kaikissa muis­sakin kun­nis­sa. Jos tehtävä on esimerkik­si palkan mak­su, niin se on toteutet­tu jo niin mon­esti, että esim. Helsingillä ei todel­la ole mitään syytä teet­tää omaa jär­jestelmää sitä varten ja sit­ten sös­siä ja jät­tää palkat maksamatta.
      Jokaiselle vaa­di­t­ulle erikoi­som­i­naisu­udelle, joka poikkeaa stan­dard­i­ratkais­us­ta, pitäisi olla hin­ta­lap­pu, ja se pitäisi mak­saa vaati­jan omas­ta budjetista.

      Vastaa

  8. Mikäli HUS:ssa pro­jek­tikult­tuuri on saman­lainen kuin Helsin­gin kaupun­gin kanslias­sa ja muil­la toimi­aloil­la, niin toimin­nan kehi­tys pro­jek­tit ym pro­jek­tit eivät yleen­sä täytä käyn­nistymisen edel­ly­tyk­siä. Tämä johtuu siitä, että kaupun­gin henkilöstöstä koos­t­u­vaa pro­jek­tiryh­mää ei ole todel­lisu­udessa sil­lä taval­la ole­mas­sa että ne antaisi­vat pro­jek­tiryh­mälle kuu­lu­van työ­panok­sen. Ohjaus­ryh­mät eivät ohjaa pro­jek­tia, eikä niis­sä ole riit­tävää osaamista siihen. Tätä ihmettelin kun tulin yksi­tyis­sek­to­ril­ta pro­jek­teista kaupungille hom­mi­in. Kaupungilla pro­jek­tit eivät siis ihan oikeasti ole mitään pro­jek­te­ja, vaan ne ovat jotain ihan muuta.

    Vastaa

  9. Ihmettelin aikanaan miten heikko pros­es­siosaami­nen on Helsin­gin ter­vey­den­hoi­dos­sa. Vielä enem­män ihme­tyt­ti, että pros­es­sike­hit­tämi­nen on esimerkik­si yhden alueel­lisen ham­mashoitoyk­sikön ajan­va­rauk­sen aloit­teel­lisu­u­den varas­sa. Todel­la huonoa. Tämän lisäk­si kun kehi­tys­toim­inta ei toi­mi kun­nol­la, niin toimi­aloil­ta tuo­daan kehit­tämisideoita kokeilu­foo­ru­mi­in, jos­sa on kokeilupro­jek­te­ja. Sit­ten yritetään kek­siä onko­han niis­sä kokeiltavaa.

    Vastaa

  10. Se, että tähän on tul­tu, niin sen juurisyy ei ole varsi­nais­es­ti itse ter­vey­den­hoi­dos­sa. Varsi­nainen kri­isi on itse demokra­ti­as­sa, se on rik­ki, eikä kykene ratkaise­maan näitä. On täysin nor­maalia, että mis­sä tahansa organ­isaa­tios­sa tulee talousongelmia. Ympäristö muut­tuu ja tämä mekanis­mi liit­tyy organ­isaa­tion evoluu­tioon. Demokra­ti­aa ei ole saatu istutet­tua siihen mitenkään ja nyt on gen­eroitunut val­ta­va julki­nen vel­ka ja sen lisäk­si val­ta­va kehi­tysvel­ka julk­isi­in organisaatioihin.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.