Jäähyväiset HUS:lle (5): Pitäisikö Uudenmaan erityisratkaisu purkaa?

HUS:n talousongel­mat oli help­po ennus­taa, kun näki Uuden­maan eril­lis­ratkaisun rak­en­teen. Kun val­tio antaa rahat hyv­in­voin­tialueille, nämä otta­vat itselleen sen mitä tarvit­se­vat ja anta­vat HUS:lle mitä jää. Oli help­po ennus­taa, että hyv­in­voin­tialueet säästävät HUS:n menois­sa, ja niin on tapahtunutkin.

On san­ot­tu, että Uuden­maan eril­lis­ratkaisu pitäisi purkaa ja tehdä Uud­esta­maas­ta (1,7 miljoon­aa asukas­ta) saman­lainen kuin muista hyv­in­voin­tialueista, esimerkik­si Kes­ki-Poh­jan­maas­ta (68 000 asukasta).Näin päästäisi­in osaoptimoinnista.

Uusimaa on liian suuri yhdestä pisteestä johdettavaksi

Jos kaik­ki päätök­sen­teko olisi aina opti­maal­ista, kan­nat­taisi koko maan yhdis­tää yhdek­si alueek­si, mut­ta kaik­ki päätök­sen­teko ei ole aina opti­maal­ista. Uusi­maa olisi ker­takaikkises­ti liian suuri alue hal­lit­tavak­si yhdestä pis­teestä. Mikä sopii ehkä Kes­ki-Poh­jan­maalle ei sovi Uudellemaalle.

Aloite­taan siitä maakun­taval­tu­us­tos­ta. Jos se valit­taisi­in yht­enä vaalipi­ir­inä, Helsin­ki ja Espoo miehit­täi­sivät val­tu­us­tot, kos­ka muiden aluei­den paikallisia poli­itikko­ja tun­net­taisi­in vain paikallis­es­ti. Toisaal­ta puolueet jou­tu­isi­vat aset­ta­maan ehdokkaik­si julkkispoli­itikko­ja, siis lähin­nä kansane­dus­ta­jia, kos­ka mui­ta ei tun­net­taisi koko Uudel­la­maal­la. Sekään ei olisi hyvä.

Var­maankin vaa­dit­taisi­in Uuden­maan jakamista vaalipi­ireik­si. Sen seu­rauk­se­na saataisi­in alueel­lis­es­ti tas­apain­oisem­pi val­tu­us­to, mut­ta val­tu­utet­tu­jen man­daat­ti­na olisi oman alueen edun ajami­nen vaik­ka sit­ten kokon­aisu­u­den edun kus­tan­nuk­sel­la. Osaop­ti­moin­ti tulisi takaisin.

Nämä luot­ta­mushenkilöor­gan­isaa­tioiden ongel­mat oli­si­vat murheista pien­impiä, kos­ka noin jät­timäistä organ­isaa­tio­ta poli­itikot eivät pysty­isi hal­lit­se­maan. Pitäisi siis kat­soa, miten toimisi virkamiesor­gan­isaa­tio. Se toimisi huonos­ti, kos­ka koke­mus­peräis­es­ti isot hier­arkkiset organ­isaa­tiot ovat tehottomia.

Eikä tämä muual­la maas­sa sovel­let­tu malli myöskään ole näyt­tänyt kovin hyvältä. Oireel­lista on, että kun ver­rataan sote-meno­ja ennen ja jäl­keen uud­is­tuk­sen, Helsin­gin meno­jen kasvu on ollut koko maan ylivoimais­es­ti pienin. Helsingis­sä kun jatket­ti­in pääosin van­hal­la organisaatiolla.

Jos olisi mah­dol­lista luop­ua virkamiesor­gan­isaa­tion kum­mallisuuk­sista sekä yhtiöit­tää ja net­to­bud­je­toi­da toim­into­ja sekä soveltaa raha seu­raa poti­las­ta ‑mallia, isom­pikin organ­isaa­tio voisi toimia, mut­ta mah­dol­lises­sa maail­mas­sa se ei voisi.

Palkkojen harmonisointi

Tulisi ilmeis­es­ti taas myös onneton palkko­jen har­mon­isoin­ti, joka on todel­li­nen sym­boli työ­markki­napoli­ti­ikan type­r­yy­delle. Kan­natan hoitoalo­jen palkko­jen nos­tamista, mut­ta har­mon­isoin­ti on mah­dol­lisim­man huono tapa toteut­taa sitä, kos­ka sen tavoite on täysin väärä. Minus­ta on oikein mak­saa korkeampia palkko­ja siel­lä, mis­sä asum­i­nen on kalli­im­paa, mut­ta har­mon­isoin­nin tavoite on toinen.

Sanoin ”ilmeis­es­ti”, kos­ka en tiedä miten lakia oikein tulk­i­taan. Jouduin twit­ter-keskustelu­un erään merkit­tävän hoitoalan edus­ta­jan kanssa, joka vaati työvoima­pu­laan vedoten palkko­jen nos­tamista siel­lä, mis­sä on suurin työvoima­pu­la. Sanoin, että palkko­jen har­mon­isoin­ti valitet­tavasti estää tämän, mihin hän vas­tasi, että har­mon­isoin­ti oli voimas­sa vain yhden päivän, 1.1.2023. (Näitä sano­ja hän ei käyt­tänyt, mut­ta sitä se loogis­es­ti tarkoit­ti.) Sen jäl­keen palkko­ja saa hänen mukaansa taas korot­taa ilman, että koro­tus kos­kee kaikkia. Kuten olen mon­ta ker­taa sanonut, ihmi­nen ei voi oppia ymmärtämään juris­tia, ei ainakaan työmarkkinajuristia.

Kaikkea ei kannata panna taas sekaisin

Sote-uud­is­tus oli val­ta­va mullis­tus, jos­sa kaik­ki meni sekaisin ja tehot­to­muus kasvoi, ainakin menot kasvoivat. Sitä en tek­isi Uudel­la­maal­la uud­estaan. En sik­sikään, kos­ka luulen, että muual­lakin maas­sa joudu­taan sote-rak­en­tei­ta vielä kor­jaa­maan. Jos Uusi­maa joutuu mukau­tu­man muun maan malli­in, se kan­nat­taa tehdä vas­ta kun se muun maan malli on valmis.

HUS:n ase­maa muut­taisin kuitenkin. Ensik­sikin val­tio tulisi antaa HUS:lle suo­raan rahaa tutkimuk­seen. HUS:n lääketi­eteel­lis­es­tä tutkimuk­ses­ta hyö­tyy koko maa tai oikeas­t­aan koko maail­ma. On epäre­al­is­tista ajatel­la, että Uuden­maan hyv­in­voin­tialueet heiken­tävät omia palveluk­si­aan tukeak­seen HUS:n tutkimustoimintaa.

Palaut­taisin raha seu­raa poti­las­ta ‑mallin HUS:n rahoituk­ses­sa, kuitenkin niin, että lasku sisältäisi vain muut­tuvat kus­tan­nuk­set, kiin­teät mak­set­taisi­in kuten nytkin. Kat­so lisää tästä. Näin HUS pysty­isi edes vähän vas­taa­maan kysyn­tään, ja hyv­in­voin­tialueille tulisi kan­nustin vält­tää lähet­teitä. HUS:lla oli melkoinen ongel­ma, kun se ei saanut lähete­tyk­si hoidet­tu­ja poti­lai­ta jatko­hoitoon peruster­vey­den­huol­lon puolelle. Kum­masti se alkoi toimia, kun asetet­ti­in sakko poti­laiden turhalle maku­ut­tamiselle keskussairaalassa.

Myös yksi­tyiselle ter­vey­den­huol­lolle pitäisi olla mak­sullista lähet­tää poti­lai­ta – usein turhaan – hoidet­tavak­si ja tutkit­tavak­si erikoissairaanhoitoon.

Seu­raavis­sa osiois­sa käsit­te­len tuot­ta­van omaisu­u­den myyn­nin type­r­yyt­tä ja häiriökysyntää.

9 vastausta artikkeliin “Jäähyväiset HUS:lle (5): Pitäisikö Uudenmaan erityisratkaisu purkaa?”

  1. Miten Viron ret­ki sujui? Olen vähän poht­in­ut lähteä sähköpyöräilemään sinne.

    1. Sähkö­fil­lar­in suh­teelli­nen hyö­ty on Virossa pienem­pi kuin Suomes­sa. Maa on kuin Suomen kansal­lis­laulus­ta: ei laak­soa ei kukkulaa.
      Min­ul­la mat­ka meni takaisin tulon osalta vähän pieleen. En ollut tajun­nut, että Virossa vietet­ti­in juhan­nusaat­toa sun­nun­taina. En saanut mis­tään puoli­matkas­ta hotel­lia ja jouduin tule­maan bus­sil­la takaisin.
      Matkas­ta olisi naut­tin­ut enem­män, jos ei olisi ollut määrän­päätä niin kaukana. Olisi voin­ut vali­ta reit­te­jä vapaam­min ja enem­män mutkitellen. Viron maaseu­tu on paikoin tyl­sää, mut­ta on taas oikein hyv­in­voivan näköisiä kyliä.
      Virossa on oikein hyviä pyöräre­it­te­jä. Ne ovat niin mutkit­tele­via, ettei ajamisen tarkoi­tus voi olla pääsem­i­nen per­ille. Niitä voi hyvin suositel­la. Löy­tyvät var­maankin netistä.

      1. Niin, Virossa juhan­nus on viikon­päivästä riip­pumat­ta aina 24.6. Kuten se oli sivu­men­nen sanoen myös Suomes­sa vuo­teen 1954 saak­ka, minkä jäl­keen evanke­lis-luter­i­laisen kirkon kirkol­liskok­ouk­sen päätök­sel­lä siir­ryt­ti­in nykyiseen käytän­töön. Sain itsekin tietää tästä vas­ta aivan äskettäin.

    2. Hyvä ja ter­veelli­nen off-topic!
      Tallinnas­ta voit ottaa myös n. tun­nin juna­matkan pyöri­ne­si Riisipereen, jos­ta 60 km Haap­salu­un TOSI tasaista menoa van­haa puret­tua ja kun­nos­tet­tua rat­apo­h­jaa pitkin…Haapsalusta sit­ten vaik­ka Hiiden­maalle etc,

  2. Yleen­sä har­mon­isoin­nit ovat koske­neet muu­ta­maa kym­men­tä tai sataa työn­tek­i­jää. Nyt se ker­rot­ti­in tuhan­nel­la. Tämä oli niin suuri ja kallis päätös, että sitä olisi voin­ut miet­tiä het­ken ja tehdä vaik­ka eril­lis­la­ki. Muis­tan kun Marin sanoi pol­leana, että palkat kyl­la har­mon­isoidaan täysimääräis­es­ti. Tuli heti mieleen demarei­den hel­masyn­ti, ään­ten ost­a­mi­nen tois­t­en rahoilla.

  3. Eikä tämä muual­la maas­sa sovel­let­tu malli myöskään ole näyt­tänyt kovin hyvältä. Oireel­lista on, että kun ver­rataan sote-meno­ja ennen ja jäl­keen uud­is­tuk­sen, Helsin­gin meno­jen kasvu on ollut koko maan ylivoimais­es­ti pienin. Helsingis­sä kun jatket­ti­in pääosin van­hal­la organisaatiolla. 

    On type­r­ää ver­ra­ta näitä reilun vuo­den toimin­nan jäl­keen. Tot­ta kai muul­la maal­la on tul­lut merkit­täviä kulu­ja muu­tosvai­heen ensim­mäis­inä vuosi­na kun koko organ­isaa­tio pros­es­sei­neen on pitänyt tehdä täysin uud­estaan. Kaik­ki uud­is­tuk­set mak­sa­vat muu­tosvai­heessa, ja hyödyt tule­vat muu­tosvai­heen jäl­keen. Tehost­a­mi­nen vaatii alku­vai­heessa panos­tuk­sia, ja kun muu­tok­set on tehty sen jäl­keen tule­vat säästöt (jos siis tehostamisen hyödyt halu­taan kui­tata säästöinä eikä vaik­ka lisään­tyvänä tuotantona).

    Leikkaami­nen ei ole tehostamista:
    https://lauspalo.com/2024/02/leikkaaminen-ei-ole-tehostamista/

  4. “Aloite­taan siitä maakun­taval­tu­us­tos­ta. Jos se valit­taisi­in yht­enä vaalipi­ir­inä, Helsin­ki ja Espoo miehit­täi­sivät val­tu­us­tot, kos­ka muiden aluei­den paikallisia poli­itikko­ja tun­net­taisi­in vain paikallis­es­ti. Toisaal­ta puolueet jou­tu­isi­vat aset­ta­maan ehdokkaik­si julkkispoli­itikko­ja, siis lähin­nä kansane­dus­ta­jia, kos­ka mui­ta ei tun­net­taisi koko Uudel­la­maal­la. Sekään ei olisi hyvä.”

    Eipä kai edes pien­im­män hyv­in­voin­tialueen sisäl­lä väkeä tun­neta laidal­ta laitaan, eli ei vaikka­pa Lesti­järvel­lä tun­neta Kokkolan ehdokkai­ta tai päin­vas­toin, kun ovat kuitenkin sen ver­ran eril­lään toi­sis­taan (keskus­tas­ta keskus­taan etäisyyt­tä tiev­erkos­ton kaut­ta noin 100 km ja reuna-alueil­ta vielä enem­män). Etäisyyt­tä on niin paljon, että esimerkik­si toisen kun­nan alueen paikallis­ratkaisut ja paikallispoli­itikot eivät arjes­sa tule vält­tämät­tä ollenkaan vas­taan toisel­la puolel­la hyv­in­voin­tialuet­ta asuvalle.

    Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Sanon, että palkko­jen har­mon­isoin­ti valitet­tavasti estää tämän, mihin hän vas­tasi, että har­mon­isoin­ti oli voimas­sa vain yhden päivän, 1.1.2023. (Näitä sano­ja hän ei käyt­tänyt, mut­ta sitä se loogis­es­ti tarkoit­ti.) Sen jäl­keen palkko­ja saa hänen mukaansa taas korot­taa ilman että koro­tus kos­kee kaikkia. Kuten olen mon­ta ker­taa sanonut, ihmi­nen ei voi oppia ymmärtämään juris­tia, ei ainakaan työmarkkinajuristia.”

    Riip­puu, mitä tarkoite­taan. Eri työ­nan­ta­jil­ta samalle työ­nan­ta­jalle siir­tyvien työn­tek­i­jöi­den palkka­har­mon­isoin­ti­in liit­tyvä velvoite kos­kee taval­laan vain yhtä het­keä. Mut­ta on muitakin palkka­har­mon­isoin­ti­in johtavia velvoit­tei­ta kuin fuu­si­oti­lanteen palkko­jen yht­enäistämisvelvoit­teet (joi­ta julki­nen sek­tori on tavan­nut tulki­ta tiukem­min kuin yksi­tyi­nen sek­tori fuu­siois­sa). Työ­sopimus­lain 2 luvun 2 §:n yleis­vaa­timus “Työ­nan­ta­jan on kohdelta­va työn­tek­i­jöitä tas­a­puolis­es­ti, jollei siitä poikkeami­nen ole työn­tek­i­jöi­den tehtävät ja ase­ma huomioon ottaen perustel­tua” on voimas­sa muul­loinkin kuin organ­isaa­tioiden fuusiotilanteissa:
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L2P2 Palkko­ja saa korot­taa ilman, että koro­tuk­set koske­vat kaikkia, mut­ta sel­l­ais­ten koro­tusten pitää olla perustel­tu­ja työn­tek­i­jöi­den tehtävien ja ase­man kannalta.

    “Pitäisi olla myös yksi­tyiselle ter­vey­den­huol­lolle mak­sullista lähet­tää poti­lai­ta – usein turhaan – hoidet­tavak­si ja tutkit­tavak­si erikoissairaanhoitoon.”

    Yksi­tyisen puolen hoidon osalta ylipäätään voisi olla aiheel­lista kat­soa sitä, mis­sä tapauk­sis­sa Kela-kor­vaus­ta mak­se­taan val­tion toimes­ta. Kela-kor­vauk­sen saa viral­lis­es­ti vain lääketi­eteel­lis­es­ti perustel­lus­ta hoi­dos­ta, mut­ta kukaan ei käytän­nössä val­vo, onko jollekin lääketi­eteelli­nen peruste oikeasti vai ei. Esimerkik­si varhais­raskau­den ultraa julki­nen sek­tori ei ilman eri­ty­isiä oire­i­ta tai riski­taus­taa tar­joa, kos­ka sille ei ole yleen­sä lääketi­eteel­listä perustet­ta. Joten kaik­ki ilman lääketi­eteel­listä perustet­ta ole­vat, jot­ka varhaisul­trauk­seen halu­a­vat, käyvät sit­ten yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ultra­ssa. Mut­ta joka ain­oan varhaisul­tran yksi­tyi­nen sek­tori kyl­lä laskut­taa Kelal­ta lääketi­eteel­liseen syy­hyn viitat­en (jos ei muu­ta, niin aina voi väit­tää, että ultra­us vaik­ka paran­taa mie­len­ter­veyt­tä, vaik­ka sel­l­ais­es­ta paran­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta ei olisi tutkimus­näyt­töä), vaik­ka tosi­asialli­nen syy yksi­tyisen sek­torin lääkärikäyn­nille olisi saa­da kivo­ja ultra­us­val­oku­via kat­sot­tavak­si ja muille näytet­täväk­si, joi­ta osa kerää mon­en käyn­ninkin edestä raskau­den aikana. Poti­las hyö­tyy säästöinä ja lääkäri­ase­makin hyö­tyy halvemp­ina hin­toina ja sen mah­dol­lis­ta­mana korkeam­pana palvelu­iden kulu­tuk­se­na siitä, että lasku läh­tee osit­tain aina val­ti­olle. Mut­ta jos val­tion resurssit mak­saa hoidoista ovat rajal­liset, sitä pitäisi oikeasti alkaa selkeäm­min pri­or­isoi­da, että mis­tä val­tionkin tulee mak­saa ja mis­tä ei.

  5. Edel­liseen kom­ment­ti­i­ni vielä täy­den­nys­tä. Sairaus­vaku­u­tus­lain mukaan yksi­ty­is­lääkäriko­r­vaus­ta mak­se­taan, jos täyt­tyy kri­teeri: “Sairaan­hoitona kor­vataan lääkärin suorit­ta­ma tutkimus mah­dol­lisen sairau­den toteamisek­si tai hoidon määrit­telemisek­si sekä lääkärin anta­ma hoito ja tämän lain mukaisen etu­u­den hakemista varten tarvit­ta­van lääkärin­todis­tuk­sen tai ‑lausun­non han­kkimis­es­ta aiheutuneet kus­tan­nuk­set”. Varhais­raskau­den ultra kuvien saamisek­si ei tarkalleen ottaen ole tutkimus­ta sairau­den toteamisek­si eikä hoidon määrit­telemisek­si, mut­ta vaki­in­tuneesti siitäkin val­ti­ol­ta on Kela-kor­vauk­set tavat­tu laskuttaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.