Keskityn tässä puheessani kahteen asiaan, segregaatioon ja asuntotuotantoon. Segregaatio on kaikkia suuria kaupunkeja vainoava viheliäinen tauti, jonka ennaltaehkäisyyn kannattaa käyttää huomattavasti rahaa, koska epäonnistuminen vasta kalliiksi tuleekin. Katsokaa vain kansainvälisiä epäonnistujia, joita ei tarvitse edes etsiä kaukaa.
Helsingissä on meneillään voimakas muuttovirta, jossa hyvin koulutetut muuttavat pois alueilta, joissa koulutustaso on matala. Huomattakoon, että selittäjänä on nimenomaan koulutus, eivät niinkään tulot.
Käytämme melko paljon rahaa segregaation torjuntaan, mutta tuosta rahasta suurin osa menee torjumaan rikkaiden ghettoja. Silläkin on ansionsa, koska se torjuu kansan jakautumista kovin eri tavalla maailman kokeviin luokkiin, mutta segregaation pahinta ongelmaa, köyhyystaskujen syntymistä se ei ehkäise.
Koska ketään ei voi pakottaa muuttamaan alueelle, johon hän ei halua, kaupungin huonoista alueista muodostuu ennen pitkää väkisin huono-osaisten asuinalueita. Tätä ei voi torjua kuin sillä, ettei rakenneta huonoja asuinalueita. Jos niin on aiemmin tehty, huonoja alueita tulee korjata.
Olen hyvin samaa mieltä kuin edellinen puhuja, Eveliina Heinäluoma, siitä, että kaupunkiuudistusalueiden kohentamiseen kannattaa käyttää huomattavasti rahaa.
Asuntotilanne parantunut merkittävästi
Asuntotilanne on Helsingissä parantunut pitkästä aikaa ja jopa merkittävästi. Asumisen kallis hinta on viheliäinen ongelma, mutta nyt se on selvästi helpottunut. Asuntojen reaalihinnat ja reaalivuokrat ovat laskeneet vapailla markkinoilla selvästi.
Lehdissä tästä ei ole iloittu vaan surkuteltu asuntosijoittajien karisseita unelmia. Kaupungin asuntopolitiikan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa sijoittajille vaan järkevän hintaisia asuntoja helsinkiläisille.
Kustannusperusteiset hinnat eivät ole laskeneet, koska ne nousevat jo määritelmällisesti kustannusten mukana.
Tämä näkyy myös kaupungin vuokra-asuntojen kysynnässä. Muutama vuosi sitten niitä kärkkyi 24 000 helsinkiläistä, nyt määrä on vähentynyt 10 000:een. Eivätkä nuo kymmenentuhatta ole kaikki kovin hädänalaisessa tilanteessa, koska kun asuntoa tarjotaan, 60 % kieltäytyy tarjotusta asunnosta. Näin saa tietysti tehdä ja minäkin saattaisin tehdä.
On hyvä, että Hekan asuntoa jonottavilla on varaa valita, mutta jotain ikävää kertoo se, että Hekalla on osoitteita, joihin hakijat eivät halua muuttaa, vaikka toki Hekan vuokrat ovat edelleen reilusti markkinavuokrien alapuolella.
Parantuneesta asuntotilanteesta saamme kiittää ennen kaikkia sitä, että olemme lisänneet asuntotuotantoa merkittävästi. Mutta kauanko hyvä tilanne kestää? Asuntotuotanto on sakannut, mutta muuttoliike Helsinkiin pysyy voimakkaana. Kohta meillä on taas asuntopula.
Jotain pitäisi tehdä asuntotuotannon käynnistämiseksi. Se jotain on minun mielestäni se, että kaupunki tarjoaa suhdannekuopan aikana tontteja edullisesti asettaen ehdoksi, että talo rakennetaan viivyttelemättä.
= = = =
Puheenvuoroni loppuosa ei sisältynyt varsinaiseen puheenvuorooni, koska neljän minuutin aikaraja tuli vastaan, mutta lausuin ajatuksen vastauspuheenvuorokeskustelussa Eveliina Heinäluoman kanssa.
Pormestari Vartiainen huomautti minulle, että esitin puheenvuorossani sellaista, mitä jo tehdään. Kaupunginhallitus on jo päättänyt tonttien tarjoamisesta alihintaan juuri niiin kuin esitin.
Vastasin, että tästä oli vuosi sitten puhetta, mutta kun en ole kuullut asiasta mitään, oletin ajatuksen päätyneen hyvien aikomusten hautausmaalle. Jos näin on päätetty, se on niin merkittävää, että en ymmärrä miksi en ole lukenut siitä Hesarista.
Sitä pitää kysyä Hesarilta. Niinpä kysyn nyt, miksi noin merkittävä päätös on jäänyt lehdeltä raportoimatta.
“Helsingissä on meneillään voimakas muuttovirta, jossa hyvin koulutetut muuttavat pois alueilta, joissa koulutustaso on matala. Huomattakoon, että selittäjänä on nimenomaan koulutus, eivät niinkään tulot.”
Voihan sen toki noinkin ilmaista, toisaalta voisi jättää kiertelemättä ja sanoa vaan että koulutetut muuttavat pois alueilta joilla on liian uskonnollinen ilmapiiri ja monet ei niin koulutetut, etenkin jos on lapsia pyrkivät siihen. Sitten kun kyllästyvät muuttamaan vaihtavat kaupunkia, saattavat jopa siirtää liiketoimintansa suoraan tallinaan… Tietysti koulutetut muuttavat ihan siitäkin syystä, että moni kouluttautuu senkin takia, ettei tarvitse asua läävässä naapurissa kiinni.
Saton asunnot olivat joskus kalliita nyt ovat samaa tasoa jopa matalammat kuin hekan, ~/(<)vuonna 2000 hekan kämpän vuokra oli meillä ~3000mk ja _harjoittelija_ palkka oli 14000mk on tuo vuokran osuus palkasta hieman muuttunut nykyään… Asunnontuotantoa etenkään hekan ei todellakaan pidä käynnistää kun ne asunnot maksavat ja vuokralaisilla ei ole varaa uusien asuntojen rakentamiseen enää yhtään ja kaikenlisäksi kun niihin uusiin asuntoihin pitää tuoda vuokralaisia lisää niin siihen ei koko suomella eikä terveydenhuoltojärjestelmällä ole varaa..
Segregaatiota kaupunkialueilla voidaan torjua vain kaavoituksella jos kyseessä on tavoitteena vähentää eriarvoisuutta. Onko mitään näyttöä siitä että suurin syyt Helsingin muuttovirralla olisi koulutus eikä niinkään tulot? Kyllä minusta suurin syyt ovat tulot. Itä-Helsingin eriytyminen johtuu pääasiassa siitä että siellä on pääasiassa kerrostalo-asutusta ja pientalo alueet ovat muualla lähinnä Pohjois-Helsingissä. Espoossa on useita kaupunginosia johon on kaavoitettu pientalo ja kerrostalo sekä rivi-ja paritaloja asutusta. Esimerkkinä Espoonlahti, Saunalahti, Kivenlahti, Soukka ja Leppävaara. Kun kaupunkikeskuksia on useita kuin yksi kuten on Espoossa on segraation riskit pienemmät
Espoon segregaatio kulminoituuu Espoon keskustaa ympäröiviin lähiöihin Suvela etunenässä. Postinumeroalueella 02760 (Suvela, Suna ja Tuomarila) asuu 39% ulkomaalaistaustaisia. Ei häviä kovinkaan paljon Kontulalle tai Hakunilalle.
Kommenttina Silfverbergille tuohon Suvelan segregatioon verrattuna sitten Kontulan tilanteeseen. Olen ollut Suvelassa neljä kertaa tämän vuoden aikana pitempään aikaan ja voin sanoa että Suvela on kyllä paljon paremmassa asemassa kuin Kontula jossa olen myös käynyt. Espoon keskuksessa on pientalo-alueita ja sen sijainti on luonnonlähellä metsän keskellä lähellä keskuspuistoa. Sen näkee ehkä kun käy Espoontorilla ja Entressessä. Mutta hyvin lievästi verrattuna Kontulan ja muiden Itä-Helsingin lähtöihin. Vantaan lähiöt ovat eri asemassa kuin Helsingin ja Espoon lähiöt koska Vantaa on sisämaakunta eikä sillä ole pitkää rantaviivaa Suomenlahden kanssa.
En ymmärrä, mitä alihinnalla tarkoitetaan. Tarjotaanko tontteja alihintaan niin, että joku maksaisi siitä enemmän, mutta halutaan tarjota jollekin toiselle halvempaan hintaan?
Olettaisin, että se tarkoittaa, että joku ostaja (mahdollisesti sama) olisi valmis maksamaan enemmänkin, muttei ehkä yhtä pian tai ei ainakaan aloittaisi rakentamista yhtä pian.
Se on huutokauppa, joten “alihintaan” ei saa, mutta hintaa alentaa vaatimus aloittaa rakentaminen määräajassa. Näin kaupunki luopuu osasta tontinluovutustuloa pitääkseen asuntotuotannon vakaana.
Eivät ne Hekan vuokrat merkittävästi alempia ole. Me maksamme lähes 1300 euroa kuukaudessa noin 83 neliön kolmiosta. Vuokraan uppoaa siis toisen meistä (työskentelee työvoimapula-alalla) nettotuloista 70 prosenttia. Tukia emme saa. Ei auta muuta kuin laittaa hakemuksia naapurikuntiin sekä työn että asumisen suhteen. Harmi kyllä vuokratasot ovat sielläkin lähellä samaa luokkaa.
Mitä tulee osoitteisiin joihin ei haluta muuttaa, pitäisi kai alkaa kysyä miksi niin on? Hekan yksi ongelma on todella leväperäinen suhtautuminen asumisen järjestysongelmiin. Asunnoissa voidaan häiritä naapurustoa miten vaan ja siitä ei seuraa mitään. Sama koskee muidenkin järjestyssääntöjen noudattamista. Asukkaan ainoa mahdollisuus on vaihtaa maisemaa ja toivoa parempaa onnea. Tätähän tapahtuu paljon.
Vain hieman epäkorrekti loppuihmetelmä. Ja tämä ei ole mikään urbaanilegenda vaikka ns. hyväosaiset helsinkiläiset tästä maailmasta eivät ehkä tiedä lainkaan:
— Helsingissä on mahdollista toimia sitenkin, että perheen kumpikaan aikuinen ei käy töissä (vaikka on se kuuluisa työvoimapula) , lapsia on paljon, valtion sponsoroimaa (asumistuki, vuokrataso) asumistilaakin on paljon ja kirsikaksi kakun päälle vanhemmat vievät kaikki lapsensa maksimiajalle päivähoitoon (jossa ankara työvoimapula suurine sijaiskustannuksineen) aamunsarastuksesta iltapäivän viimeiseen tuntiin.
Jos tästä kaikesta, ei ole mikään harvinainen tilanne, alkaa laskea kustannusta kaupungille ja valtiolle, voi alkaa tuntua pahalta. Voi herätä myös kysymys miksi nimenomaan Helsingissä asumista tuetaan tällä tavalla ja kaupungissa, jossa itketään samaan aikaan työvoimapulaa ja toivotaan siihen ratkaisuksi uusien matalapalkka-tekijöiden hakemista maan ulkopuolelta?
Soininvaara on siinä täysin oikeassa että asuntopula on tulossa takaisin ilman muuta. Se näkee jokainen joka vertaa nykyisen asunnontuotannon ja muuttovirran sarakkeita keskenään.
Malttakaa rikkaat, ihan pian voitte taas alkaa kiskoa vuokria sijoitusasunnoistanne kuten ennenkin.
Tänään sunnuntaina Hesarissa kaupunkimme asuntopolitiikkaa ylistävä juttu. Pidetään yllä ajatusta, että nyt on “vuokralaisen markkinat.” Ehkä parikymppiselle opiskelijalle jolle ei ole katastrofi vaihtaa asuntoa vaikka joka vuosi.
Mutta asettukaapa aikuisen ihmisen asemaan, tai perheellisen.
‑Milloin tahansa määräajassa voidaan vuokrasopimus purkaa.
‑Periaatteessa milloin tahansa vuokraa voidaan korottaa ja todellisesti miten paljon tahansa.
‑Pieniinkiin muutoksiin, vaikkapa seinän maalaamiseen asunnossa joudut anomaan hattu kourassa lupaa omistajalta.
‑Et ole toimija sen suhteen, miten haluat asua, vaan asut siellä mistä asunto sinulle myönntetään.
Itse koen tuollaisen asumisen hemmetin stressaavaksi. Vuokralaisena en koe olevani nyt markkinamäärääjä yhtään enempää kuin ennenkään.
Sitten on HEKA-asuminen. Jotkut voivat ihmetellä halpaa vuokratasoa (mitä se ei ole) mutta kannattaa muistaa että Hekan asunnot eivät ole lähelläkään siinä kunnossa kuin osakeasumisessa keskimäärin on. Tätähän ei tiedä ellei ole itse asunut riittävän pitkään. Asumisrauha esimerkiksi Heka-taloissa on tsägästä kiinni.
Näistä asioista varmimmat mielipiteet on ihmisillä jotka asuvat turvassa omissa omistusasunnoissaan ja tietävät aina miten heitä varattomampien pitäisi asua ja missä ja milloin heidän pitäisi olla tyytyväisiä osaansa.
Mielestäni mitkään vuokralaisen markkinat eivät siis nyt varsinaisesti ole.
Ellei Helsinkiin rakenneta kunnollista vuokra-asumistuotantoa riittävästi ja niin että asunnot ovat oikeasti saatavilla myös työssäkäyville, edessä on varmasti kaupunkimme vähintään osaslummiutuminen.
Teidän perheen kannattaisi vaihtaa asumisoikeusasuntoon. Vaikka vuokra on Hekan tasoa niin asunnon taso ja sijainti useimmiten parempi.
Helsinkihän on ainakin kruunuvuorenrannassa myynyt omakotitalotontteja sen sijaan että vuokraisi niitä. Toivottavasti alennukset osuvat vain ja ainoastaan kerrostalotontteihin, isot OKT-alueet ovat virhe, josta maksetaan vielä useita vuosikymmeniä tehottaman yhdyskuntarakenteen muodossa.