Jäähyväiset HUS:lle (3) Toiminnan tehostaminen

Paljon on tul­lut palautet­ta, että sairaaloille ei pidä antaa lisää rahaa, vaan niiden pitää tehostaa toimintaansa.

Tämä tavoite tun­tu­isi uskot­tavam­mal­ta, jos paljon tehokkaampia sairaaloi­ta  olisi jos­sakin. Sik­si en oikein usko merkit­tävään tuot­tavu­us­loikkaan. Peruster­vey­den­huol­los­sa näen paljon suurem­pia mah­dol­lisuuk­sia toimin­nan parantamiseen.

Silti esitän eräitä asioi­ta, joi­ta muut­ta­mal­la voisi yrit­tää paran­taa tuottavuutta.

Virkamiehet suojattu tsaarilta

Tsaar­in­val­lan aikana virkami­esten ase­maa pönkitet­ti­in, jot­ta tsaari ei voisi puut­tua hei­dän tekemisi­in­sä. Tsaarista päästi­in, mut­ta virkami­esten koroste­tut oikeudet jäivät. Se tuot­taa val­tavaa jäykkyyt­tä. On vaikea johtaa organ­isaa­tio­ta, jos­sa alaisil­la on oma tiuk­ka revi­irin­sä, jon­ka sisäl­lä hei­dän toimi­in­sa ei voi puut­tua. Kaikissa organ­isaa­tiois­sa esi­in­tyy muu­tosvas­tar­in­taa, mut­ta sairaalois­sa sille on kaivet­tu juoksuhaudat.

Ammattireviirit

Esitin jos­sain vaa­likeskustelus­sa parikym­men­tä vuot­ta sit­ten ratkaisuna pien­ten ja syr­jäis­ten ter­veyskeskusten ongel­maan, että näi­hin voisi jät­tää rönt­gen­lait­teet, joil­la ote­taan kuvat ja lähetetään ne lankaa pitkin analysoitavak­si jon­nekin, jos­sa on siihen taito. Seu­raa­vana päivänä sähkö­postis­sani oli kym­meniä vieste­jä rönt­gen­hoita­jil­ta, jois­sa kaikissa san­ot­ti­in, että ehdo­tuk­seni on laiton, kos­ka siinä joku toinen suorit­taisi työn, joka on lail­la annet­tu rönt­gen­hoita­jalle. Kukaan ei viitan­nut mihinkään tur­val­lisu­u­songel­maan, vaan kaik­ki puhui­v­at vain siitä, että rönt­gen­hoita­jat ”omis­ta­vat” tämän työn. Ham­maslääkäril­lä olen huo­man­nut, että tästäkin peri­aat­teesta voidaan tinkiä.

Pahin on nokit­telu hoita­jien ja lääkärien välil­lä, mut­ta osaa­vat sairaan­hoita­jatkin tölviä perushoita­jia. Joskus kun toimin perus­palve­lu­min­is­ter­inä huo­masin, että perushoita­jil­ta on kiel­let­ty lääk­keen­jakelu ja annet­tu se sairaan­hoita­jille kuitenkin niin, että yöaikaan perushoita­jat saa­vat jakaa lääkkeitä.

Eri ammat­tiryh­mien välit ovat ter­vey­den­huol­los­sa erit­täin tule­htuneet ja tiuk­ka revi­irien var­tioin­ti estää tehokkaan toimin­nan. Min­ul­la on joitakin ajatuk­sia, miten tätä voisi kehit­tää, mut­ta itsesuo­jelu­vais­toni kehot­taa vaiken­e­maan asiasta.

Sen ver­ran raotan ver­hoa, että halu­aisin saman­laisia ”ajoko­rt­te­ja” ter­vey­den­huoltoon kuin on lentäjil­lä. Niil­lä osoite­taan pätevyys tietyn kone­tyypin lentämiseen. Tuo­hon lääkkei­den­jakelu­on­gel­maan sopisi lääk­keen­jakelun ajokortti.

Yksi lain­säädän­nön kukkai­sista on, että HUS-kiin­teistö­jen hal­li­tuk­ses­sa ole­vat joutu­vat jääväämään itsen­sä HUS:n hal­li­tuk­ses­sa, kun käsitel­lään HUS-kiin­teistö­jen asi­aa. Mikä intres­siri­s­tiri­ita voi olla HUS:n ja sen kokon­aan omis­ta­man tytäry­htiön välil­lä. Yksi­ty­i­sis­sä yri­tyk­sis­sä tytäry­htiöi­den hal­li­tuk­sen jäseniä ei jäävätä pääy­htiön päätöksenteosta.

Hierarkkinen budjetointi

Koko ter­vey­den­huolto on nyt raken­net­tu erään­laisek­si manku­misor­gan­isaa­tiok­si. Rahaa jae­taan hier­arkises­ti VM:stä hyv­in­voin­tialueille ja sieltä alaspäin por­ras por­taal­ta. Jos jos­sain siel­lä alim­mal­la tasol­la havaitaan, että me selviäisimme kyl­lä yhdel­lä henkilöl­lä vähem­män, tämä pide­tään vis­usti omana tiet­ona. Jos pal­jas­taa säästöko­hteen, menet­tää rahat saaden enem­män kiiret­tä ja työ­painei­ta. Jokaisen organ­isaa­tion kan­nat­taa pyytää ylem­mältä tahol­ta vähän enem­män kuin tarvit­see. Tämä ei voi johtaa kuin tehottomuuteen.

Pelkkä vero­tu­soikeus olisi paran­nus. Nyt maakun­nis­sa hur­rataan, kun on saatu mangutuk­si lisää rahaa alueelle. Ei hur­rat­taisi, jos lisära­ha pitäisi mak­saa itse veroina.

Nettobudjetointi, ja yhtiöittäminen

Minä panos­taisin paljon enem­män net­to­bud­je­toi­tu­i­hin yksiköi­hin ja jopa yhtiöit­tämisi­in. Kun rahaa ei menetä, säästöko­htei­ta ei pimitetä, vaan säästömah­dol­lisu­udet käytetään toimin­nan parantamiseen.

Yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto tulee tutk­i­tusti kalli­im­mak­si kuin bud­jet­ti­ra­hoit­teinen. Bud­jet­ti­ra­hoit­teinen saat­taa olla tehot­tomampi, mut­ta se tekee oikeampia asioi­ta. Yksi­tyisen kannal­ta kaik­ki hoito on tarpeel­lista, jos joku mak­saa siitä.

Pakol­lisi­in vaku­u­tuk­si­in ja yksi­ty­isi­in palvelui­hin nojaa­vat ter­vey­den­huolto­jär­jestelmät ovat mui­ta kalliimpia.

Yksi­ty­is­ten parem­paa organ­isoin­tikykyä voisi käyt­tää hyväk­si ostopalveluina. Mak­sa­ja toteaa hoidon, vaik­ka lonkkaleikkauk­sen, tarpeen, ja ostaa (kil­pailu­tuk­sen jäl­keen tietysti) hoidon jostakin. Korkeam­paa hin­taa ei tietenkään pidä mak­saa kuin tulisi sama työ itse tehtynä ja mar­gin­aa­likus­tan­nuksi­na lask­ien. Van­hus­ten hoi­dos­sa tämä toimii ja on tuot­tanut merkit­täviä säästöjä – ja myös huonos­ta hoi­dos­ta johtu­via skan­daale­ja, mut­ta niitä on myös julkisel­la puolella.

Olen ehkä jäävi, mut­ta pitäisi palveluseteliä hyvänä mal­li­na. Raha seu­raa poti­las­ta ja poti­las saa mak­saa itse enem­män, jos halu­aa mukavam­paa hoitoa tai muu­ta sellaista.

Olen ollut myös Helen oy:n hal­li­tuk­ses­sa ja peräti sen puheen­jo­hta­jana. Koke­mus opet­ti min­ut arvosta­maan yhtiö­muodon jous­tavu­ut­ta. Palaan aiheeseen jak­sos­sa, jos­sa puhutaan hallitustyöskentelystä.

= = = =

Sar­ja jatkuu. Seu­raavis­sa osiois­sa käsit­te­len ainakin sitä, pitäisikö poli­itikot häätää HUS:n hallinnos­ta kuten moni on vaat­in­ut ja sitä, pitäisikö Uuden­maan eril­lis­ratkaisu purkaa ja tehdä Uud­esta­maas­ta yksi hyv­in­voin­tialue ja mitä järkeä on myy­dä tuot­tavaa omaisuutta.

Läh­den kuitenkin polke­maan Tallinnas­ta pikkuteitä kohden Pär­nua ja sit­ten takaisin, joten vähän tässä tulee taukoa.

 

8 vastausta artikkeliin “Jäähyväiset HUS:lle (3) Toiminnan tehostaminen”

  1. Kiitos,rittäin selkeää ana­lyysiä maal­likonkin ymmär­ret­täväk­si. Tuo on suuri ongel­ma, mon­et liioit­telee resurssien tarvet­ta, eikä pelkästään ter­vey­den huol­los­sa. Niinkin yksinker­taista asiaa,että kir­jataan mitä kukin on työvuorossa tehnyt ei saa­da aikaisek­si, tun­nol­lisim­mat sit­ten painaa ja röyhkeimät lus­muilee kun esimiehet ei hoi­da työtän­sä. Ja kyl­lä, lääketiede kehit­tyy, mut­ta entisi­inkään hoitoi­hin ei ole varaa, mah­do­ton yhtälö ilman pri­or­isoin­tia. Ihmisiä tulisi patis­taa kovem­min oman kehon käyt­töön ja ter­veel­lisem­pi­in elintapoihin.

  2. Itse asi­as­ta täysin sivupolulle eksyvänä huumor­in­ta­jut­tomana pedant­ti­na huo­mau­tan, ties kuin­ka monen­nes­sa eri kon­tek­stis­sa elämäni aikana, että suur­in­ta osaa Suomes­ta ei ole koskaan hallinnut tsaari. Viimeinen Venäjän tsaari oli Pietari Suuri. Vuo­den 1721 jäl­keen ei enää ollut Venäjän tsaaria (venäjäk­si tsar) vaan Venäjän keis­ari (venäjäk­si imper­a­tor).

    Myöskään autono­mi­an ajan suomenkielisessä virkakielessä ei koskaan puhuta tsaarista vaan aina johdon­mukaises­ti keisarista.

    1. Vielä pedant­tisem­min huo­mau­tan, että vuo­den 1721 jälkeiset Venäjän hal­lit­si­jat oli­vat edelleen mm. Astra­hanin ja Puolan tsaare­ja =) eli tit­teli oli edelleen käytössä, mut­tei Suomessa.

  3. lääkkei­den­jakelu­on­gel­ma

    Tämä tulisi automa­ti­soi­da, mon­es­takin syys­tä. Uusis­sa keskus­sairaalois­sa lääk­keet ovat jo varas­toitu­na yhteen paikkaan, mikä on hyvä alku.

  4. Robot­ti, joka kul­kee varas­tol­ta joka osas­tolle 5x päivässä ja pitää valmi­ik­si annos­tel­lut lääk­keet lukko­jen takana aina poti­laan käteen/suuhun asti. Lääkekupin poh­jaan pieni kam­era, jos­ta ei tule näkyä mitään muu­ta kuin poti­laan kita­pur­je, kunnes kup­pi on tyhjä. Me pystymme ratkaise­maan tämän ongelman.

  5. Tänään kansane­dus­ta­jan päiv­i­tys hehkut­ti hal­li­tuk­sen päätöstä lääkärik­oulu­tuk­sen lisäämis­es­tä. Käsit­teletkö jatkos­sa tätä? Nähdäk­seni tässä men­nään hakoteille: 1.. Näi­den lisäkäsien palkkaami­nen mak­saa, eikä ole keino hillitä kus­tan­nuk­sia 2. Tukee sitä, että rak­en­teisi­in ei kos­ke­ta, jot­ta saataisi­in tehtyä riit­tävästi samal­la väkimäärällä.
    Varsinkin, jos meil­lä on henkeä kohti saman ver­ran tai jo enem­män lääkäre­itä kuin ver­rokki­mais­sa, syy pulaan on rakenteissa.
    Vai­h­toe­htona kai olisi rohkeat keinot joi­ta jo käsit­telit: ammat­tien ase­man tarkastelu, mainit­se­masi ajoko­r­tit spe­sifei­hin tehtävi­in, tekoä­lyn hyö­dyn­tämi­nen dgnostiilassa.
    Yhteen rohkei­den keino­jen kat­e­go­ri­aan, ehkä pan­do­ran lip­paaseen viit­taa mm. vuokraskoot­tereil­ta vaa­dit­tu vaku­u­tus, jos­sa vas­tuu kus­tan­nuk­sista pää­tyy välil­lis­es­ti oikeaan osoitteeseen.

  6. “Ham­maslääkäril­lä olen huo­man­nut, että tästäkin peri­aat­teesta voidaan tinkiä.”

    Saman huo­maat myös erikois­sairaan­hoi­dos­sa han­kalampi­en asi­akkaiden kohdal­la. Kun on riit­tävän laa­ja moni­vam­ma tai riit­tävän haas­ta­va käytös, niin rönt­gen­hoita­ja vai­h­tuu suju­vasti fysioterapeuttiin.

  7. Iäkäs läheiseni on hyv­in­voin­tialueel­la joutunut use­aan palvelu­paikkaan ja paljon olen osas­toil­la aikaa viet­tänyt. Havain­toni on tosi­aan se että ammat­ti­henkilöi­den työn­jako on todel­la hier­ark­ista (ylilääkäri, erikois­lääkäri, yleis­lääkäri, sairaan­hoita­ja, lähi­hoita­ja, hoi­va-avus­ta­ja jne). Pelkästään se estää tehokas­ta toim­intaa. Sit­ten kun lisätään hyv­in­voin­tialuei­den todel­la moni­por­tainen ja päällekkäi­nenkin hallinto, niin kaukana ollaan asi­akkaas­ta. Ja rahaa palaa. Siinä mielessä uskon tehostamisen voimaan. Toim­into­jen uudelleen tarkastelu ei vain onnis­tu kun joh­dos­sa on pelkkiä hoitoalan ihmisiä. Pitäisi olla myös johtamisen, talouden, ja han­ke­hallinnan osaamista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.