Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.10.2016

En ole (taaskaan) menos­sa kok­ouk­seen, kos­ka olen ener­giames­suil­la Tam­pereel­la. Listal­la on kak­si merkit­tävää asi­aa. (Esi­tys­lis­taan tästä)

Koske­lan sairaala-alueelle 3000 asukasta. 

Tämä kaa­va oli meil­lä maalisku­us­sa. Nyt se on palan­nut lausun­tok­ier­rokselta ja menee eteen­pän vähäisin muu­toksin. Suun­nitel­ma on kovin saman­henk­i­nen kuin Urban Helsin­ki ‑porukan visioima, hyvä niin.
Asia meni pari viikkoa sit­ten pöy­dälle johtuen kaavavaa­timuk­ses­ta rak­en­taa van­hus­ten palve­lu­ta­lo suurelta osin puus­ta. Puu­rak­en­t­a­mi­nen on edelleen kalli­im­paa kuin muu, eivätkä nämä palve­lu­talot oikein kestä lisäkus­tan­nuk­sia. Toiv­ot­tavasti ala kehit­tyy niin, että hin­ta tulee alas. Olen ymmärtänyt, että pöy­däl­läoloaikana asi­aan on kehitet­ty luo­va ratkaisu, joka siirtää puu­raken­nusvevoit­teen kaa­va-alueel­la muualle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 25.10.2016”

Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien avajaisissa (3/5): Sote-uudistus

Kävin per­jan­taina avaa­mas­sa Nuori lääkäri ‑päivät Kata­janokalla. Lai­tan pitämäni puheen nauhal­ta puret­tuna ja vähän stil­isoitu­na tähän viiteen osaan palasteltuna.

Meil­lä on ter­vey­den­huol­los­sa tekeil­lä val­lanku­mouk­selli­nen muu­tos. Ei vain se, että julki­nen ter­vey­den­huolto siir­tyy kun­tien vas­tu­ul­ta maakun­nille, mikä on sinän­sä perustel­tua. Tätä voi ver­ra­ta osu­uskaup­poi­hin, jot­ka oli­vat 30 vuot­ta sit­ten hätää kär­simässä, kos­ka K‑ryhmä hakkasi ne men­nen tullen. Sil­loin kun­tapo­h­jaiset osu­uskau­pat yhdis­tet­ti­in maakun­nal­lisik­si, ja nyt nämä maakun­nal­liset osu­uskau­pat vuorostaan jyräävät K‑ryhmän. Suurimpia kaupunke­ja luku­un otta­mat­ta kun­ta on huono poh­ja ter­vey­den­huol­lol­la niin kuin se oli aikanaan huono poh­ja vähit­täiskau­palle. Maakun­nalli­nen ter­vey­den­hoito on tot­ta kai paljon järkevämpää.

Laadullis­es­ti suurem­pi muu­tos on valin­nan­va­paus ja yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon kanssa kil­pailem­i­nen. Yksi­ty­i­sis­sä ter­veyspalveluis­sa on paljon hyviä puo­lia. Yksi­ty­is­ten yri­tys­ten hallinto yksinker­tais­es­ti toimii parem­min- Ei aina, mut­ta huonos­ti johdet­tu yksi­tyi­nen yri­tys menee pian nurin. Kun­nan saami­nen konkurssi­in vie pidem­pään, maakun­nas­ta nyt puhu­mat­takaan, vaik­ka joidenkin kun­tien taival onkin päät­tynyt pakkoli­itok­seen taloudel­lisen epäon­nis­tu­misen vuok­si. Luo­va tuho on yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon vahvuus.

Tähän liit­tyy kuitenkin suuria ongelmia taloudel­lis­ten kan­nus­timien kohdal­la. Sitä saa mis­tä mak­saa. Oikeas­ta asi­as­ta mak­sami­nen on muu­tok­sen kinkkisin koh­ta. Julkisen puolen ongel­ma taas on sitä saa mitä mit­taa ‑tilanteet. Jat­ka lukemista “Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien ava­jai­sis­sa (3/5): Sote-uudistus”

Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien avajaisissa (2/5): Teknologia haastaa terveydenhuollon työnjaon

Kävin per­jan­taina avaa­mas­sa Nuori lääkäri ‑päivät Kata­janokalla. Lai­tan pitämäni puheen nauhal­ta puret­tuna ja vähän stil­isoitu­na tähän viiteen osaan palasteltuna.

Ala muut­tuu nopeasti ja sik­si opti­maa­li­nen tapa organ­isoi­da työ tulee myös muut­tumaan. Yksi asia, joka tulee tei­dän ammat­tikun­tanne haas­ta­maan, on tekoä­ly. Täl­lä het­kel­lä riidel­lään siitä, kumpi on parem­pi tekemään diag­noosia, lääkäri vai tekoä­ly, Vaik­ka kiis­ta­ton­ta voit­ta­jaa ei vielä ole julis­tet­tu, tekoä­ly tulee hakkaa­maan ihmisen aivan var­masti. Se kehit­tyy jatku­vasti ja ihmisen evoluu­tio jonkin ver­ran hitaammin.

Lääkäril­lä on yksi yliv­er­tainen etu tietokoneeseen ver­rat­tuna: lääkäri on ihmi­nen. Niin­pä ihmisenä olem­i­nen koros­tuu lääkärin työssä.

Kyse ei ole kuitenkaan joko-tai ‑asetel­mas­ta, vaan sekä-että ‑tilanteesta. Tekoä­ly tulee lääkärin – tai ylipään­sä ihmisen – työkaluk­si. Se tulee paran­ta­maan diag­noosien osumatarkku­ut­ta aivan olen­nais­es­ti. Sen hyvä puoli on, että se oppii virheistään. Lääkärikin oppii virheistään, mut­ta tekoä­ly oppi virheistä kaikkial­la maail­mas­sa. Se on myös nopea uuden tiedon omak­su­ja. Se pystyy käsit­telemään val­tavia tietoaineis­to­ja ja laske­maan bayesiläisiä toden­näköisyyk­siä. Se osaa mös varoit­taa, mil­loin käytet­tävis­sä ole­vat tiedot eivät riitä var­maan diag­noosi­in ja saat­taa ehdot­taa lisä­tutkimuk­sia. Se myös suosit­taa käypähoidon mukaisia hoito­ja. Jat­ka lukemista “Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien ava­jai­sis­sa (2/5): Teknolo­gia haas­taa ter­vey­den­huol­lon työnjaon”

Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien avajaisissa (1/5): Nopeasti etenevä lääketieteellinen tieto

Kävin per­jan­taina avaa­mas­sa Nuori lääkäri ‑päivät Kata­janokalla. Lai­tan pitämäni puheen nauhal­ta puret­tuna ja vähän stil­isoitu­na tähän viiteen osaan palasteltuna.

Hyvät kuuli­jat!

Vaik­ka olen hyvin tyy­tyväi­nen tähä­nas­tiseen elämääni, aina sil­loin täl­löin mieti­tyt­tää, että jos olisin nyt abi­turi­ent­ti, mitä val­it­sisin toisin kuin aiem­min. Moni­akin vai­h­toe­hto­ja on tul­lut mieleen. Yksi niistä on, että lääkärin ammat­ti olisi ollut aika mie­lenki­in­toinen. Poti­laat var­maankin kiit­tävät, että en tätä val­in­taa tehnyt, kos­ka omi­naisuuk­sil­tani en olisi kovin hyvä poti­lastyöhön, mut­ta entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä on san­ot­ta­va, että lääketi­eteelli­nen tutkimus on todel­la kiehto­vaa; se miten uudet havain­not pal­jas­ta­vat sairauk­sista aina uut­ta ja yllät­tävää. Se on kuin luk­isi salapoliisiromania.

Käsi­tyk­set siitä, mis­tä sairaudet johtu­vat muut­tuu uuden tiedon val­os­sa radikaal­is­tikin. Eihän vat­sa­haavakaan ole enää pelkkä stres­si­sairaus, kuten vielä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten kuvitelti­in. Jat­ka lukemista “Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien ava­jai­sis­sa (1/5): Nopeasti etenevä lääketi­eteelli­nen tieto”

Miksi yleiskaavaa ei pidä lykätä yli vaalien

Sain pos­tia van­hal­ta ystävältäni, joka demokra­ti­aan viitat­en halusi, että Helsin­gin yleiskaa­va siir­retään seu­raa­van val­tu­us­ton ratkaistavak­si, jot­ta kansalaiset voisi­vat vaaleis­sa vaikut­taa esimerkik­si siihen, raken­netaanko keskus­puis­ton moot­tori­tien puoleiseen reunaan asun­to­ja. Kos­ka tätä viestiä on tul­lut aika paljon, julkaisen vas­tauk­seni tässä blogilla kaikille. 

Yleiskaavaa ei tarvitse lykätä vaalien yli, jot­ta vaikka­pa keskus­puis­toon rak­en­tamis­es­ta tulisi vaali­teema. Yleiskaa­van perus­teel­la ei voi rak­en­taa mitään. Tarvi­taan ase­makaa­va. Jos seu­raavas­sa val­tu­us­tossa on enem­mistö, jon­ka mielestä keskus­puis­toon ei pidä rak­en­taa asun­to­ja, se val­tu­us­to ei var­maankaan kaavoita keskus­puis­toon asun­to­ja. Ei ole vaikea ennus­taa, että tästä tulee vaalien keskeinen teema.

Tämä ei ole vain teo­ri­aa. Voimas­sa olevas­sa yleiskaavas­sa oli merkit­ty suurehko asuinalue Vuosaa­reen lähelle Mus­tavuoren aluet­ta, mut­ta kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­ti, ettei sitä toteuteta. Oli muuten hyvä kaa­va. Har­mi vaan, että väärässä paikas­sa. Jat­ka lukemista “Mik­si yleiskaavaa ei pidä lykätä yli vaalien”

Mitä tehdä ilmaisella sähköllä?

Run­sas tuuli- ja aurinkoen­er­gian tar­jon­ta ovat saat­ta­neet sähkö­markki­nat out­oon tilanteeseen. Jos sekä tuulee että aurinko pais­taa, sähkön hin­ta painuu erit­täin alas. Suomes­sa hin­ta ei ole vielä men­nyt negati­ivisek­si, mut­ta Sak­sas­sa on tämäkin koet­tu. Aurinkovoima tekee Suomeen vas­ta tuloaan. 

Hal­pa sähkö merk­it­see, ettei per­in­teisiä voimalaitok­sia kan­na­ta nyt rak­en­taa käytöstä pois­tunei­den tilalle. Helenin esimerkik­si piti kor­va­ta Hanasaaren kivi­hi­ilivoimala hakevoimalal­la Vuosaa­res­sa, mut­ta yhtiö tyy­tyi pelkkään läm­pökat­ti­laan kaukoläm­mön tuot­tamista varten. 

Näis­sä olois­sa Olk­ilu­o­to 3 ja Fen­novoiman ydin­voimala tule­vat ole­maan omis­ta­jilleen raskas taloudelli­nen taak­ka. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä ilmaisel­la sähköllä?”

Ylhäältä aloitettu perustulo

Perus­tu­lon idean yhä use­ampi alkaa hyväksyä, mut­ta moni on sitä mieltä, että sen toteut­ta­mi­nen on ylivoimaisen vaikeata.

Minä olen pitkään ollut sitä mieltä, että perus­tu­loon pitäisi siir­tyä liuku­vasti aloit­taen pien­estä perus­tu­losta, joka ei riitä kor­vaa­maan syype­r­usteista sosi­aal­i­tur­vaa, mut­ta pienen­täisi sen haitallisia vaiku­tus­ta. Työ­markki­natukea esimerkik­si las­ket­taisi­in niin paljon, että se yhdessä perus­tu­lon kanssa on yhtä suuri kuin aiem­min. Näin se tuk­isi lähin­nä pieniä palkko­ja – pieni perus­tu­lo tuk­isi vain hyvin pieniä palkkoja.

Entä jos tehtäisi­inkin toisin päin? Aloite­taan pieniä palkko­ja tukev­as­ta perus­tu­losta ja siir­retään sosi­aal­i­tur­van yksinker­tais­t­a­mi­nen seu­raavi­in aske­li­in. Täl­löin perus­tu­lo on ajatelta­va negati­ivise­na tuloverona. (Negati­ivi­nen tulovero johtaa täysin samaan tulok­seen kuin perus­tu­lo.) Yksinker­tais­es­ti jatke­taan veroast­eikkoa vähän nol­lan ala­puolelle. Oheinen kuva näyt­tää tämän yksinker­tais­tet­tuna. Yht­enäi­nen punainen vii­va vas­taa tuloveroa, joka on verotet­ta­van tulon alara­jan ala­puolel­la nolla.

ylhaalta-aloitettu-perustulo
Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo. Yht­enäi­nen vii­va kuvaa nyky­istä veroa ja katkovi­i­va siihen lisät­tyä negati­ivisen tuloveron osaa. 

Jat­ka lukemista “Ylhäältä aloitet­tu perustulo”

Koijärvi ja keskuspuisto

(Kir­joi­tus on vähän piden­net­ty ver­sio kir­joituk­ses­tani tiis­tain 27.9. Helsin­gin Sanomien mielipidesivulla)

Sture Ander­s­son kysyi (HS 24.9.) min­u­un nimeltä viitat­en, miten koi­järveläi­sistä on voin­ut tul­la keskus­puis­ton silpojia.

Helsin­gin seudun kasvu on perus­tunut yli puoli vuo­sisa­taa ympäristörikos­ta lähenevään yhdyskun­tarak­en­teen hajot­tamiseen. Väk­ilu­vun kaksinker­tais­tu­mi­nen on merkin­nyt asumisen vaa­ti­man maa-alan kym­menker­tais­tu­mista, pitk­iä matko­ja, paljon asfalt­tia ja rak­en­tamisen alle jääviä luontoarvoja.

Helsin­gin yleiskaavas­sa halu­taan suun­taa muut­taa ja pyrk­iä eheään yhdyskun­tarak­en­teeseen, jos­sa liikku­mi­nen perus­tuu suurelta osin jalankulku­un ja pikaratikoi­hin. Tämä on vihreä tavoite, jota puo­lus­tan ylpeänä. Jat­ka lukemista “Koi­järvi ja keskuspuisto”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.9.2016

Huopalah­den ase­manseudun kaava

Tämä kaa­va risoo min­ua suuresti. Risoi jo maalisku­us­sa, kun tämä oli meil­lä varsi­naises­sa käsit­telyssä. Sil­loin olisi pitänyt vas­tus­taa tätä pon­te­vam­min. Nyt kun se tulee lausun­to­jen jäl­keen meille uud­estaan, on vähän noloa edes yrit­tää kaataa sitä.

Ympäristöstään erotet­tuna kaa­va olisi oikein kiva ja suo­ras­taan söpö. Van­hat raken­nuk­set ase­manseudul­la suo­jel­laan ja tehdään viehät­tävä puis­tokin. Ennen van­haan VR rak­en­si asemien luo nät­te­jä talo­ja henkilökun­nalle. Näitä pitäisi suo­jel­la ympäri maa­ta, eri­tyis­es­ti tietysti siel­lä, mis­sä itse ase­ma on lakkautettu.

Tämä nyt kuitenkin on raide­jok­erin ja rantaradan risteys. Luulisi suh­teel­lisen edun peri­aat­teen perustel­e­van aivan toisen­laista maankäyttöä.

VR (tai rata­hallintokeskus) kuitenkin ehti myy­dä raken­nuk­sen yksi­ty­isas­un­nok­si ja tähän nyt ollaan sopeu­tu­mas­sa. Val­tio on aivan surkea maan­omis­ta­ja. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 27.9.2016”

Kaupunkisunnittelulautakunnan lista 20.9.2016

Kovin tyhjät esi­tys­li­s­tat jatku­vat. Tietaa han­kalaa loppusyksyä

500 auton parkkilu­o­la Katajanokalle

Tämä oli meil­lä käsit­telyssä 27.1.2015. Nyt se on palan­nut lausun­tok­ier­rokselta, eikä siihen esitetä muutoksia.

Minä en kata­janokkalaise­na ole eri­tyisen ilah­tunut mas­si­ivis­es­ta pysäköin­tiu­lu­o­las­ta, joka muut­taa vähäau­toisen alueen luon­net­ta radikaal­isti. En näköjään ole yksin.

Muis­tu­tuk­sis­sa use­ampi henkilö ja asun­to-osakey­htiö vas­tus­taa pysäköin­tilu­o­laa, joko kos­ka ei halua Kata­janokalle auto­ja ja ruuhkia tai sik­si, että pelkää raken­nusten puoles­ta, kun räjäy­tyk­set halko­vat talo­jen seiniä. Näin tapah­tui, kun mys­tistä luo­laa raken­net­ti­in ulko­min­is­ter­iön lähet­tyville. Niistä ei saatu kor­vauk­sia, kos­ka mis­tä sen tietää, että juuri räjäy­tyk­set niitä seiniä rikkoi­vat. Jat­ka lukemista “Kaupunkisun­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.9.2016”