Saraksen tilan maiden lunastus Vantaalla

Kim­mo Oksa­nen kir­joit­ti 1.9. HS:n pääkir­joi­tus­sivul­la, kuin­ka epäoikeu­den­mukaises­ti Van­taa kohtelee Sarak­sen tilan omis­tavaa perikun­taa, jon­ka mai­ta on tarkoi­tus lunas­taa asun­to­tuotan­toon 43,4 hehtaaria Van­taal­la. Kyse ei ole perikun­nan halus­ta säi­lyt­tää maati­la maati­lana, vaan rahas­ta. Van­taa on tar­jon­nut maat­alouskäytössä olleesta maas­ta 55 000 euroa hehtaar­il­ta, mut­ta perikun­ta halu­aa 265 000 euroa hehtaarilta.

Kim­mo Oksasen mielestä on epäoikeu­den­mukaista, että Van­taa halu­aa maapo­h­jan arvon­nousun itselleen. Jat­ka lukemista “Sarak­sen tilan maid­en lunas­tus Vantaalla”

Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä

electricity_prices_for_industrial_consumers_second_half_2015_%c2%b9_eur_per_kwh_yb16
Teol­lisu­u­den sähkön hin­ta vuon­na 2015, €/kWh. Suomes­sa sähkö toisek­si halv­in­ta Ruotsin jälkeen

Hal­li­tus on ohjel­mansa mukaises­ti alka­mas­sa tukea paljon sähköä kulut­tavaa teol­lisu­ut­ta kom­pen­saa­tiona sille sähkön hin­nan nousulle, jon­ka päästökaup­pamekanis­mi aiheut­taa. Pääasialli­nen osoite taitaa olla Out­okumpu Oyj.

Aloite­taan nyt tuot­ta­mas­ta sähkön hin­nan nousus­ta. Sähkön hin­ta ei ole ilmastopoli­ti­ikan vuok­si nous­sut vaan laskenut, kun tuuli ja aurinkosähkö ”häiriköivät” sähkö­markki­noil­la. Kom­pen­saa­tio on ongel­mas­ta, jota ei ole. Jat­ka lukemista “Lisääkö vai vähen­tääkö teol­lisu­u­den ener­giankäytön tuki globaale­ja päästöjä”

Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teimme vuon­na 2013 Juhana Var­ti­aisen kanssa raportin ”Lisää mata­la­palkkatyötä”. Pro­voka­torisen otsikon takana oli näke­mys, että rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den suuri mas­sa on vähän koulute­tuis­sa. Tälle joukolle sovel­tuvia töitä on liian vähän.

Rak­en­teel­lisek­si työt­tömyy­dek­si arvioiti­in 1980-luvun lop­ul­la vähän yli kak­si pros­ent­tia, nyt jo yli seit­semän pros­ent­tia. ja näyt­tää ole­van yhä kasvussa.

Suomes­sa vieroksu­taan mata­latuot­toisen työn mah­dol­lis­tamista, kos­ka ehdimme tuu­dit­tau­tua niin hyvään. Vielä 1980-luvul­la työn kas­va­va kysyn­tä suun­tau­tui tasais­es­ti koko väestöön. Suo­mi oli matkalla sosi­aaliseen onnelaan. Jat­ka lukemista “Mata­la­palkkatyö nos­taa tunteita”

Kasvun pullonkaula on riskirahoituksessa ja yrityskulttuurissa

Kävin Tekesin aamupäiväsem­i­naaris­sa kuun­tele­mas­sa kasvun rajoista. Tulin aika vaku­ut­tuneek­si, että mei­dän ongel­mamme ei ole koulu­tuk­ses­sa eikä tutkimus­ra­hoituk­ses­sa eikä inno­vaa­tioym­päristössä, vaan yri­tyskult­tuuris­sa ja rahoituk­ses­sa. Jos Suomes­sa kehitetään lupaa­va tuote, siitä ei saa­da suo­ma­laista men­estys­tuotet­ta, kos­ka hyvä keksin­tö ei löy­dä taak­seen hyvää yri­tysosaamista eikä riske­jä sietävää kär­siväl­listä rahoitusta.

Lupaa­va idea men­estyy parem­min muual­la. Sik­si suo­ma­lainen inno­vaa­tio kan­nat­taa myy­dä ulko­maille – yleen­sä vielä aivan liian aikaisin, jol­loin siitä saa huonon hinnan.

Kat­sokaa nyt vaikka­pa nyhtökau­raa. Sen kehit­täjät ovat osuneet varsi­naiseen kul­ta­suoneen. Tuotet­ta voisi vaik­ka heti myy­dä sadoil­la miljoonil­la euroil­la vuodessa. Nyt sitä ei saa mis­tään. (Minä tiedän yhden paikan, mut­ta en ker­ro!) Netis­sä on jokin nyhtäkau­ratut­ka, jos­sa ihmiset ker­to­vat toisilleen, mis­tä sitä mil­loinkin saa. Jat­ka lukemista “Kasvun pul­lonkaula on riski­ra­hoituk­ses­sa ja yrityskulttuurissa”

Minä ja keskipinta-alanormi

Vuokratur­van hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Timo Met­so­la syyt­ti blo­gis­saan kokoomus­ta per­hea­sun­to­jen suosimis­es­ta Helsingis­sä. Hänen mukaansa kokoomuk­sen tavoit­teena muinaises­sa 75 neliön sään­nössä oli han­kkia kaupunki­in kokoomus­ta äänestäviä hyviä veron­mak­sajia vihrei­den ja vasem­mis­ton äänestäjien kustannuksella.

Kun kokoomus­laiset äläh­tivät ja sanoi­vat Met­solan syytök­sen ole­van käsit­tämätön­tä potaskaa, Met­so­la otti yhteyt­tä min­u­un saadak­seen vahvis­tuk­sen teo­ri­alleen. Min­un oli pakko sanoa, että hän on väärässä. Asun­to-ohjel­ma­neu­vot­teluis­sa joskus yli kymme­nen vuot­ta sit­ten minä toin pöytään tuon tavoitteen.

Oli kyse lap­siper­hei­den puolustamisesta

Tavoit­teenani ei ollut tuo­da hyviä veron­mak­sajia vaan puo­lus­taa lap­siper­heitä. Sinän­sä olen sitä mieltä, että Espoo har­joit­taa erit­täin aggres­si­ivista hyvien veron­mak­sajien valikoimista, joten puo­lus­tau­tu­mi­nen sitä vas­taan ei olisi mitenkään moraali­ton­ta, mut­ta siitä ei nyt ollut kyse. Sitä, mil­lä moti­iveil­la muut puolueet tuon tavoit­teen hyväksyivät, en voi tietää. Voi olla, että jotkut kokoomus­laiset lask­i­vat juuri niin kuin Met­so­la väit­tää. Kovin suur­ta vään­töä tuos­ta tavoit­teesta ei ollut. Sen hyväksyivät kaik­ki siltä istu­mal­ta. Jat­ka lukemista “Minä ja keskipinta-alanormi”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.9.2016

Esi­tys­lis­tan voi lukea tästä.

Lausun­to val­tu­us­toaloit­teesta kansal­lisen kaupunkipuis­ton perus­tamis­es­ta Helsinkiin

Tarkkaan ottaen aloite kos­kee valmis­telun aloit­tamista. Siinä on vis­si ero, kos­ka myön­teinen kan­ta valmis­telu­un ei tarkoi­ta, että hyväksy­isi lop­putu­lok­sen, jos se menee jotenkin kum­malliseen suuntaan.

Viras­to vas­tus­taa aja­tus­ta kansal­lis­es­ta kaupunkipuis­tos­ta, kos­ka se tuo viras­ton mukaan ympäristömin­is­ter­iön osa­puolek­si Helsin­gin kehit­tämiseen. On kyl­lä san­ot­ta­va, että val­tio­val­lan (kesk) panos Helsin­gin kaupunkiku­vaan on ollut masentava.

Sitä ei oikein osat­tu sanoa, kuin­ka vankan veto-oikeu­den kaupunkipuis­to val­ti­olle antaisi. Varot­ta­vana esimerkkinä pidet­ti­in las­ten seikkailupuis­toa Hämeen­lin­nan Ahvenis­tol­la, jos­sa ympäristömin­is­ter­iö ilmoit­ti kan­tanaan, ettei sel­l­ainen toim­inta sovi kaupunkipuis­toon. Se taisi kuitenkin jäädä pelkän mie­le­nil­maisun tasolle, kos­ka seikkailupuis­to Hämeen­lin­nas­sa kuitenkin on. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 6.9.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.8.2016

Link­ki lis­taan tässä

Sörkan vanki­lan alueelle asukkaita 

Sörkan vanki­lan alueel­la, muurien ulkop­uolel­la, muute­taan vankein­hoidon käytössä ole­via raken­nuk­sia asuin­raken­nuk­sik­si ja raken­netaan kolme pien­tä raken­nus­ta lisää, yhteen­sä run­sas 100 neliötä. Uut­ta asuinker­rosalaa tulee vajaat 4000 k‑m2 eli sata asukas­ta (elleivät asu nois­sa raken­nuk­sis­sa jo).

Iso kysymys odot­taa yhä ratkaisua: kan­nat­taisiko itse vanki­la siirtää muualle ja ottaa mit­ta­va vanki­la-alue asuntokäyttöön.

Toimis­to- ja liiketilo­jen pysäköintinormi

Helsin­ki säätelee keskus­tas­sa toimis­to­jen pysäköin­tiä mak­simi­normein tor­juak­seen katu­verkon ruuhkau­mista ja keskusten ulkop­uolel­la min­imi­normein tur­vatak­seen sen, että työn­tek­i­jät eivät pysäköi yleisille alueille.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 30.8.2016”

Mihin kysymykseen perustulokokeilu vastaa?

Malli, jota perus­tu­lokokeilus­sa kokeil­laan, olisi koko väestöön sovel­let­tuna noin 15 mil­jar­dia euroa ali­jäämäi­nen. En pysty laske­maan tarkasti eikä kan­na­ta laskeakaan: olen­naista on, että tämä on jär­jet­tömästi alijäämäinen

Oike­as­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa perus­tu­lo ei todel­lakaan pienene, vaik­ka ansio­tu­lot kas­va­vat, mut­ta vero­tus alkaa ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta. Sik­si oikea perus­tu­lo ei tuo net­to­tu­lo­ja lisää keskimääräistä palkkaa ansaitseville.

Tässä kokeilus­sa vero­tus säi­lyy ennal­laan. Jos pääsee 4 000 euron kuukausi­pal­ka­lla töi­hin, ansait­see 560 euroa net­tona enem­män kuin samaa työtä viereisel­lä sorvil­la tekevä. Meil­lä ei ole varaa lisätä jokaisen ansio­tu­lo­ja saa­van ansio­ta 560 eurol­la kuussa.

Tältä osin kokeil­ta­va malli vas­taa niitä syyt­teitä, joi­ta perus­tu­loa vas­taan ovat esit­täneet ne, jot­ka eivät ymmär­rä, miten perus­tu­lo toimii.

Mik­si näin hölmöä mallia kokeillaan?

Jat­ka lukemista “Mihin kysymyk­seen perus­tu­lokokeilu vastaa?”

Perussuomalaiset ovat keksimässä työeläkeputkea uudestaan

Aja­tus on siirtää 60 vuot­ta täyt­täneet pitkäaikaistyöt­tömät suo­raan eläk­keelle, kos­ka vain häviävän pieni osa heistä työl­listyy enää koskaan. On hölmöä haaska­ta työhallinnon resursse­ja hei­dän työl­listämiseen­sä ja kiusaamiseensa.

Jos olisi kyse ker­talu­on­tois­es­ta toimes­ta vaikka­pa Suomen satavuo­tisjuh­lien kun­ni­ak­si, tuo olisi var­masti perusteltua.

Jos taas tehdään laki, jon­ka mukaan nyt ja tule­vaisu­udessa kaik­ki ikään­tyneet työt­tömät siir­retään automaat­tis­es­ti eläk­keelle, saamme lisää ikään­tyneitä työttömiä.

Juuri näin toi­mi työeläkeput­ki. Kun alara­ja oli aluk­si 54 ikävuo­den kohdal­la, työt­tömyys nousi 54-vuo­ti­aiden kohdal­la selvästi korkeam­mak­si kuin 53-vuo­ti­aiden ja sitä nuorem­pi­en kohdal­la. Kun putken alkua asteit­tain siir­ret­ti­in, tulos näkyi välit­tömästi työt­tömien ikä­jakau­mas­sa. Korkea nousu jakau­mas­sa siir­tyi uuden alara­jan kohdalle. Jat­ka lukemista “Perus­suo­ma­laiset ovat kek­simässä työeläkeputkea uudestaan”