Linkki listaan tässä
Sörkan vankilan alueelle asukkaita
Sörkan vankilan alueella, muurien ulkopuolella, muutetaan vankeinhoidon käytössä olevia rakennuksia asuinrakennuksiksi ja rakennetaan kolme pientä rakennusta lisää, yhteensä runsas 100 neliötä. Uutta asuinkerrosalaa tulee vajaat 4000 k-m2 eli sata asukasta (elleivät asu noissa rakennuksissa jo).
Iso kysymys odottaa yhä ratkaisua: kannattaisiko itse vankila siirtää muualle ja ottaa mittava vankila-alue asuntokäyttöön.
Toimisto- ja liiketilojen pysäköintinormi
Helsinki säätelee keskustassa toimistojen pysäköintiä maksiminormein torjuakseen katuverkon ruuhkaumista ja keskusten ulkopuolella miniminormein turvatakseen sen, että työntekijät eivät pysäköi yleisille alueille.
Ydinkeskustassa maksiminormi on tiukka: korkeintaan yksi autopaikka 500 kerrosneliötä kohden. Jos neliöitä on 20/naama, tarkoittaa tämä yhtä autopaikkaa 25 työntekijää kohden. Autopaikan voi kuitenkin vuokrata kaupallisista pysäköintihalleista, joissa on pulaa asiakkaista. Se tulee myös selvästi halvemmaksi kuin omien paikkojen rakentaminen, joten ei tämä työpaikka-autoilua estä.
Muualla autopaikkojen maksiminormia höllennetään – perusteena on, että autoja käyttävät ihmiset eivätkä neliöt ja nykyisin toimistotilan väljyydestä tingitään.
Myös miniminormeja höllennetään, eli autopaikkoja saa rakentaa lähinnä oman harkinnan mukaan, mutta jonkin verran on kuitenkn laitettava.
Uutena vaatimuksena on fillaripaikkojen rakentaminen. Niitä vaaditaan selvästi enemmän kuin autopaikkoja vaaditaan tai sallitaan: yksi autopaikka 50 neliötä kohden.
4000 neliön hypermarketilta vaaditaan 57 fillaripaikkaa ja 2000 neliön kaupalta 50 paikkaa. Pitänee kysyä, miksi hypermarkettien normi on noin löysä. (Niiden oletetaankin olevan automarketteja?) Tämä on siis miniminormi. Enemmänkin saa rakentaa.
Katso tarkemmin tästä
Rakennuskiellon jatkaminen
Helsinki on laittanut suuren osan kantakaupungista rakennuskieltoon siten, että rakennuskielto koskee ensimmäisen ja toisen kerroksen myymälä- ja toimistotilojen muuttamista asuinkäyttöön. Perusteena on yleiskaava. Tätä kieltoa on sovellettu kaavamaisemmin kuin mitä meille kerrottiin, mikä on aiheuttanut hakijoissa ymmärrettävää tyytymättömyyttä. Narulla ei voi työntää: aivan toivottamaan paikkaan ei saa kivijalkamyymälää vaikka kuinka yrittäisi samalla, kun kantakaupungista on tullut aiempaa selvästi halutumpaa asuinaluetta. Toimistojen osalta on vähän hassua, että samalla kun yritetään estää toimistojen muuttamista asuinkäyttöön, hyväksytään asemakaavoja, joissa rakennuksen ainoa käyttötarkoitus on asuminen. Minä esimerkiksi voisin hyvin ostaa talosta yksiön toimistoksi, mutta kaava.
Lausunto valtuustoaloitteesta perustaa Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto
Lausuntoluonnos vastustaa ajatusta, koska ei haluta valtiota nykyistä enempää osapuoleksi Helsingin kaavoitukseen. Onhan siinä se riski, että valtio käyttää lisääntynyttä sekaantumisvaltaansa aivan omituisiin tarkoituksiin. (Saatte laittaa jousiammuntaradan Ruskeasuolle, jos…) Tämä voi viraston mukaan hidastaa päätöksentekoa entisestään.
Aloitteen tarkoituksenakin on kai ollut hidastaa kaavoitusta silloin, kun kosketaan viheralueisiin. Minusta harkinnanarvoinen vaihtoehto olisi päätös keskuspuiston osayleiskaavan laatimisesta heti, kun varsinainen yleiskaava on saatu valmiiksi. Tyytymättömyys kai koskee yleiskaavan yleisluontoisuutta..
Virallisesti rakennuskielto koskee ”rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön”. Kirjaimellisesti luettuna siis kadunpuoleisia tiloja ei saa muuttaa asunnoiksi, olivat ne missä tahansa kerroksessa. Käytännössä tulkinta on, että ne tilat, joihin on sisäinen yhteys katutason tiloista (olivat sitten kellarissa tai 2. kerroksessa) ovat rakennuskiellon alaisia.
Poikkeamislupien myöntämisessä kokonaisten talojen muuttaminen on tuntunut onnistuvan helpommin kuin yksittäisten huoneistojen. Hakijoiden kannalta tämä ei ole ihan tasa-arvoista.
OS: ”Iso kysymys odottaa yhä ratkaisua: kannattaisiko itse vankila siirtää muualle ja ottaa mittava vankila-alue asuntokäyttöön.”
Oma vastaukseni: Mitä todennäköisimmin kannattaisi. Tarjoan vt. kunnanjohtamaani Askolaa näin alustavasti määränpääksi vankilasiirrolle, jos aloitettaisiin kolmikantaneuvottelut Helsinki – Valtio – Askola ko. vankilan siirrosta? Veikkaisin että lopputulokseksi olisi saatavissa win-win-win.
Meidän päästä kyllä löytyy soveltuvaa kunnan omistamaa raakamaata yhden vankilan verran, ja (puuta koputtaen) asemakaava syntyy parhaimmillaan nollasta lainvoimaiseen puolessa vuodessa. Helsinki saisi hyvälle hollille lääniä asuntoja varten ja valtio ehkä itse itsensä rahoittaen uuden vankilan, kunhan vaan asuinkaupunkini Helsinki malttaa olla heittäytymättä välissä ahneeksi.
Pääkaupunkiseudulla tarvitaan tutkintavankien vangitsemiseen käytetyn Vantaan vankilan ja kahden avovankilan ohella myös tavallinen suljettu laitos.
Yli neljännes Suomessa langettavista ehdottomista vankeustuomioista annetaan Helsingin, Espoon tai Vantaan käräjäoikeudessa. On perusteltua sijoittaa vangit paikkaan, jossa heidän perheensä, oikeusavustajansa jne. on mahdollista ilman kohtuutonta vaivaa vierailla heidän luonaan.
Lisäksi vankiloista käydään runsaasti oikeudessa asianosaisena tai todistajana. Pitkät vankikuljetukset hankaloittavat oikeuden työskentelyä ja tulevat kalliiksi. Olisi perusteltua, että vankilasta olisi kohtuullinen kuljetusmatka Salmisaaren oikeustalolle, jossa toimivat Suomen ylivoimaisesti suurimmat käräjäoikeus ja hovioikeus. Tämä toteutuu Sörnäisten vankilan kohdalla, mutta toki vankila voisi toimia muuallakin pääkaupunkiseudulla. Yhtä nopeasti tai nopeammin kuin Sörnäisten vankilasta pääsisi Salmisaareen esimerkiksi suuresta osasta Espoota.
Tämä on asia, jossa pääkaupunkiseudun kuntien ja rikosseuraamuslaitoksen, mahdollisesti myös käräjäoikeuksien, syyttäjänviraston ja poliisin kannattaisi istua saman pöydän ääreen ja miettiä, olisiko Sörnäisten vankilan nykyinen kunto ja tilojen tarkoituksenmukaisuus, maan arvo, suojelunäkökohdat jne. huomioonottaen perustellumpaa pitää vankila nykyisellä paikallaan vai rakentaa uusi vankila jonnekin muualle pääkaupunkiseudulle, esimerkiksi Espooseen.
Vankilan alueelle kaavaillut uudet pientalot lienevät vähäinen juttu, mutta havainnekuvien perusteella täysin sopimattomia ympäristöönsä ja vanhojen rakennusten viereen. Eivät ne olisi kunniaksi arkkitehdeilleen missään muuallakaan. Tehkää jotain.
Alueella, jossa on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista, on taantuman aikana teknisesti paljon helpompaa muuttaa liiketiloja asunnoiksi kuin asuntoja liiketiloiksi. Jälkimmäinenhän vaatisi jotakin prosessia, jolla asukas voidaan häätää asunnostaan ulos.
Siitä huolimatta tällaista yksipuolisesti asuntoja tuottavaa kehityssuuntaa kuuluu vastustaa ja hidastaa kaavoitusmääräyksin, koska se on ansa ja talouden mahdollisesti myöhemmin kasvaessa olisi hyvä, että työpaikkatiloja olisi vielä saatavissa pääkaupunkiseudun keskeisilläkin alueilla.
Sörkka on vanhan ajan muurivankila, joka ei muistuta hotellia. Pidetään se jatkossakin vankilana; kyllä lähikulmilta ”asiakkaita” löytyy.
Prisman käytävillä saa kulkea sen verran pitkän matkan, että monien muidenkaan mielestä prosessi ei ole kovin järkevää, jollei sitten lastaa ostoskärryä täyteen (= auton takakontin täytteeksi)..?
(Eli vastaus kysymykseen olisi ”Kyllä”.)
Ei asukasta tarvitse häätää, vaan markkintahinta ratkaisee, mihin tarkoitukseen kyseistä tilaa eniten tarvitaan tai halutaan.
Aiemmin asuntoja muutettiin toimistoiksi, koska niille oli enemmän kysyntää eli niistä sai paremman tuoton. Nyt näitä toimistoja muutetaan (tai haluttaisiin muuttaa) takaisin asunnoiksi samasta syystä.
Kivijalan liiketilojenkin osalta parempi olisi antaa käyttää niitä asuntona kuin että ne ovat tyhjillään – vaikka sitten tilapäisellä luvalla.
Pyöräpaikkojen määrän lisäksi voisi ottaa jotain kantaa niiden laatuun. Vanhanaikaisia vanteenvääntäjätelineitä on kaupunki täynnä, eikä niillä ole nykypäivänä mitään virkaa, kun pyörää ei saa rungosta kiinni.
Minusta juuri suojelunäkökohdan takia vankilan voisi pitää nykyisellään. Vaikka ulkoseinät ja muurit säilyisivät paikoillaan, muuttaminen asunnoiksi muuttaisi kuitenkin täysin sisätilat ja tuhoaisi kulttuurisia arvoja. Vankilaan on kuitenkin oletettavasti lähes yhtä paljon mainitsemasi tapaista liikennettä kuin asuntoihin olisi. Eri asia olisi, jos kyseessä olisi väljä teollisuusalue, jossa olisi vain muutama kymmenen henkeä töissä, mutta tuolla on kuitenkin 299 vankia ja varmaan ainakin kaksin- tai kolminkertainen määrä erilaisia työpaikkoja.
Vuokralaisen asema on kohtalaisen suojattu ja ei ole triviaalia tehdä niin suuria vuokrankorotuksia, että mahdolliset asumistuet yhtäkkiä lakkaisivat riittämästä. Joissakin tapauksissa vapailla markkinoilla olevia vuokralaisia tippuu vain lisää kunnallisiin asuntojonoihin, joskus kiireelliselläkin velvoitteella järjestää asunto, jos kyse on vaikkapa yksinhuoltajaperheistä. Asutun asunnon muuttaminen liiketilaksi on yksinkertaisesti kallista ja hankalaa ainakin jollekin keskeiselle osapuolelle, toisin päin tehty muutos taas on taantuman aikana pelottavan helppoa, jos sitä ei malteta kieltää.
Riittävä käytössä olevien liiketilojen olemassaolo kantakaupunki- ja esikaupunkialueiden rakenteisiin sekoitettuna myös lyhentää keskimääräisiä työmatkoja ja lisää niiden työntekijöiden määrää, joiden on mahdollista tehdä työmatkansa joukkoliikenteellä. Puhtaat markkinamekanismit voivat joissakin tapauksissa viedä kohti rakennetta, jossa nämä sijoittuvat keskenään täysin eri paikkoihin.
Kaava on väärä tapa ohjata, mitä rakennuksella tehdään.
Miksi uudisrakentamisessa ei vaadita tekemään liiketiloja kaikkiin kivijalkoihin, kun ne ovat niin tärkeitä? … Tai vaikka vaadittaisiin, ei niitä kuitenkaan todellisuudessa tarvitse tehdä…
Käytännössä keskimääräisiä työmatkoja lyhennetään parhaiten tekemällä mahdollisimman tiivistä kaupunkia, jossa on mahdollisimman hidas liikenne. Kivijalkaliiketiloista sellaisenaan ei ole juuri mitään apua.
Onko Salmisaaren oikeustalon paikka otettava annettuna vankilan sijaintia mietittäessä? Eikö ihan yhtä perusteltua olisi joko siirtää oikeustaloa tai ajatella sekä vankilaa että oikeustaloa könttänä, joiden molempien sijainnin voisi miettiä uusiksi?
Salmisaarihan ei välttämättä ole mitenkään häävisti saavutettavissa joukkoliikenteellä. Ruoholahden metroasemalta on pitkähkö kävelymatka ja kun Länsimetron myötä bussiralli Länsiväylän ja Kampin välillä tyrehtyy, se ei varsinaisesti paranna joukkoliikenneyhteyksiä Salmisaareen.
Tokihan oikeustalon henkilökunta on varmasti mielissään, kun Espoon pakettitalopelloilta pääsee näppärästi autolla duuniin, mutta pitäisi ehkä ajatella asiakkaitakin.
Yllä mainitut seikat huomioon ottaen voisi ajatella, että sekä oikeustalolle että vankilalle olisi paras etsiä sijoituspaikkaa Itä-Helsingistä, metron varresta.
Miten olisi Sörnäinen?
Voisitko Osmo kirjoittaa blogipostauksen siitä, miksi arvonnousun ei kuulu mennä maanomistajan taskuun ja siitä, mitä seuraa jos kaikki kaavoitushyöty todellakin menee maanomistajalle (kunnat eivät kaavoita paljoa mitään).
Nyt tarvittaisiin kunnollinen blogipostaus, sillä Hesarin pääkirjoituksessakin höperehditään oikein urakalla:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1472615895270
Onko 500 m hirveän pitkä matka metroasemalta?
Miten olet niin varma että koko henkilökunta asuuu Espoon pakettipelloilla?
Minä taas poulustan vankilan jatkamista Sörnäisissä historiallisista syistä. Vankilaan joutuminen ei saa olla ainakaan rikosuusijalle mitenkään ”kivaa”. Tarvitaan noita 1800-luvun laitoksia pelotteeksi.
Metron lippuhallin ovelta on noin 680 metriä käräjäoikeuden sisäänkäynnille, eli oikeustalon metroa lähimpää nurkkaan. Se on tutkimusten mukaan matka, joka tekee joukkoliikenteestä vastenmielistä aika suurelle osalle potentiaalisista käyttäjistä.
Pitäisikö ensin keskustella siitä, että väitinkö tarkalleen ottaen noin?
Ja mulle on ihan sama missä vankila on tai missä oikeustalo on, mutta mielestäni vankilan sijaintia ei voi perustella sillä, että oikeustalo sijaitsee Salmisaaressa, semminkin, kun vankila ei sijaitse Salmisaaressa, vaan kaupungin vastakkaisella laidalla.
Pitää ilmeisesti jatkossa pyrkiä alleviivaamaan ja terävöittämään pointteja, etteivät ne mene lukijoilta viuhuen ohi.
Jonkin asteista tyytymättömyyttä voisi aiheuttaa, jos autopaikat osoitettaisiin 680 metrin päässä kotiovelta
Kun Helsingistä nyt ollaan metropolia tekemässä, luulisi että kaupunkiin yksi vankila, pienlentokenttä, golfkenttä ja muutama puistokin mahtuisi. Asuntojahan meillä on jo ennestään.
Jos ei ole omaa autopaikkaa, voi joutua pysäköimään kilometrin jos toisenkin verran itse kohteesta jonne on menossa.
Niin varmaan pitäisi yhden jos toisen, myönnän syyllistyväni itsekin sellaiseen kielikuvien viljelyyn.
Valitettavasti sinun kirjoituksestasi sai sen käsityksen että sekä käräjäoikeus että vankila olisi mielestäsi pidettävä kaupungin itäpuolella eikä lännessä, koska idässä, itämetron varrella ne ”asiakkaatkin” asuvat? Vaikka itsekin olen espoolainen niin en pidä sellaista jakoa ihan reiluna että kaikki epäkohdat on työnnettävä itään.
Ja paskat. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa joukkoliikenteen lukuisat vaihdot eri välineissä ja näiden välineiden odottelu.
Kun teet mahdollisesti blogauksen Kruunusilloista ja Laajasalosta, niin laitapa siihen kysely kommentoijille, paljonko lopullinen hinta poikkeaa talousarviosta 360 miljoonaa. Itse veikkaan 515 miljoonaa.
Kruunusillat eiovät maksa 360 miljoonaa euroa. Luvussa ovatt mukana esimerkiksi ratikat. Liikkuvaa kalustoa tarvitaan myös bussiliikenteessä.
Uskoisin suurehkon suljetun vankilan olevan huomattavasti kalliimmin siirrettävissä oleva laitos kuin oikeustalo.
Yleisemmin ottaen kyse on kuitenkin inhimillisyydestä. Pääkaupunkiseudulta tuomitaan vankilaan paljon ihmisiä. On hyvä, että siellä on ihan tavallinen suljettu vankila, johon pääsee kätevästi julkisilla. Näin omaiset käyvät tapaamassa vankeja useammin ja heidän suhteensa yhteiskuntaan pysyy parempana.
Lisäksi ei pidä unohtaa näkyvällä paikalla olevan vankilan pelotearvoa. Se muistuttaa ohikulkijoita varsin konkreettisesti rikoslain voimasta ja parantaa vankeustuomion yleisehkäisevää vaikutusta. Vankiloita ei pidä piilottaa niin, ettei niitä näy.
Vastassa on noin kolmetuhatta ihmistä, jotka voisivatg asua kätevästi lähellä sen sijaan, että joutuvat asumaan hankalasti kaukana.
Tuon kirjoittamiseksi pitää olla vakaumuksellinen marxilainen ja heidän talouspolitiikkansa tulos tiedetään. Eikä se kansanmurhakaan ole ihan mitätön syy vastustaa kommunismia.
Maan arvon nousu ei lopu kaavoitukseen, siitä se vasta alkaa. Esim. ”marxilaisessa” USA:ssa leikataan tätä arvonnousua korkeilla kiinteistöveroilla. Kunnalla kun on monopoli kaavoittaa, voi tehdä kuten Kruunuvuoressa ja jättää yksityiset maat puistoksi, silloin ei tarvitse lunastuksiakaan…
Ei pidä unohtaa, että ”Vankila” löytyy jopa Monopoli-pelistä. Siinäpä voi ehkä olla ajattelemisen aihetta eräille, joilta älykännykät eivät ole vielä imaisseet omaa älyä, tehden muiden osalta tilaa pöhinälle …
Peliin ja sen taustoihin kannattaa tutustua muutenkin, sen osiin ja kokonaisuuteen. Tuo kannattaa tehdä tarkemmin nimenomaan ”ajatuksen kanssa”. (Ks. esim. Wikipediasta)
Kyllä se on meille työssäkäyville espoolaisille hyvä jos/kun kaikki epäkohdat työnnetään itään
Tätä lisää
Tällähän Helsingissä perustellaan ihan kaikkien toimintojen siirtämistä jonnekin muualle. Koska asuminen. On kyllä vahva kortti pk-seudun politiikassa ja melkoinen reservaatti tekeillä.
Jos nyt katsoo tuota vankilan ympärillä olevaa Hermannia, niin aika väljästi ja tehottomasti se on rakennettu. Uusimmat talot ovat kuitenkin vain muutaman vuoden vanhoja. Silti pitäisi tiivistämisen sijaan päästä uutta maata rakentamaan.
2000-luvun alun vihreiden perinnöksi jää tätä vauhtia ihan kaiken kantakaupungin liepeillä olevan maan tuhlaaminen lähiörakentamiseen. Ironia on melkoista, kun ottaa huomioon, miten tämän päivän vihreät kaupunkisuunnitteluaktiivit suhtautuvat 70-luvun metsälähiöihin.
Mitä jos hosumisen sijaan keskittyisitte siihen, että kaupunkiin voisi rakentaa kaupunkia?
Oulu onkin hirveä marxilaisuuden kehto (suurimmat puolueet kokoomus ja keskusta), siellä ei kaavoiteta kuin kaupungin omaa maata ja jos sitä omistaja ei meinaa myydä hintaan, se pakkolunastetaan käyvästä hinnasta. Lopputuloksena onkin käynyt niin, että tonttitarjonta ei ole ollut pullonkaulana ja oululaiset ovatkin iät ja ajat kärsineet kaikkien kasvukeskusten halvimmista hinnoista!
Voi noita kommunismin ikeen alla kärvisteleviä raukkoja! Kyllähän omakotitalosta isolla pihalla ja puolen tunnin matkan päässä kaupungista pitäis i pulittaa vähintään puoli miljoonaa, mutta kun tuolla semmoisen saa jopa alta 200 000 euron!
————-
Noh, ilveily sikseen.
En ymmärrä mitä ihmeellistä siinä on, että kaupunki ostaa pellon pellon hinnalla ja kaavoittaa sen tonteiksi. Mitä ihmeen järkeä ostaa peltoa valmiiden tonttien hinnoilla, paitsi jos tarkoituksena on maanomistajien rikastuttaminen?
Eihän se eroaisi siitä, että saha ostaisi tukkeja ja maksaisi niistä yhtä paljon mitä saa sahatavarasta. Metsänomistajalle ei kuulu sahakauksesta tuleva lisäarvo, eikä myöskään maanomistajalle kaavoituksen tuoma lisäarvo.
Pelto on peltoa ja pellolla on pellon hinta. Talousmetsällä talousmetsän hinta ja ryteikkö on vieläkin halvempaa. Maasta pitää maksaa tietenkin kyseisen maan hinta ilman kaavoitustuottoja ja sillä sipuli.
Maanomistus perustu koskaan, eikä se voi edes teoriassa perustua mihinkään moraaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Se, että sinun isoisäsi olet ostanut maan Tötterströmiltä joskus ei tarkoita, että Tötterströmin omistusoikeus olisi ollut oikeutettua. Hän, tai hänen edeltäjänsä on saanut maan joltain ”jumalaisella oikeutuksella” sen jakaneelta kuninkaalta -> ts. oikeudettomaksi.
Pelkästään se, että ei ole edes teoriassa mahdollista, että kukaan omistaa maata oikeudenmukaisesti pitäisi riittää siihen, että valtaosa sen tuotoista takavarikoidaan yhteiseen käyttöön.
Maan käyttöoikeus on sitten aivan toinen tarina ja siitä pitää ja saa tehdä voittoa niin paljon kuin huvittaa.