Perussuomalaiset ovat keksimässä työeläkeputkea uudestaan

Aja­tus on siir­tää 60 vuot­ta täyt­tä­neet pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät suo­raan eläk­keel­le, kos­ka vain häviä­vän pie­ni osa heis­tä työl­lis­tyy enää kos­kaan. On höl­möä haas­ka­ta työ­hal­lin­non resurs­se­ja hei­dän työl­lis­tä­mi­seen­sä ja kiusaamiseensa.

Jos oli­si kyse ker­ta­luon­toi­ses­ta toi­mes­ta vaik­ka­pa Suo­men sata­vuo­tis­juh­lien kun­niak­si, tuo oli­si var­mas­ti perusteltua.

Jos taas teh­dään laki, jon­ka mukaan nyt ja tule­vai­suu­des­sa kaik­ki ikään­ty­neet työt­tö­mät siir­re­tään auto­maat­ti­ses­ti eläk­keel­le, saam­me lisää ikään­ty­nei­tä työttömiä.

Juu­ri näin toi­mi työ­elä­ke­put­ki. Kun ala­ra­ja oli aluk­si 54 ikä­vuo­den koh­dal­la, työt­tö­myys nousi 54-vuo­tiai­den koh­dal­la sel­väs­ti kor­keam­mak­si kuin 53-vuo­tiai­den ja sitä nuo­rem­pien koh­dal­la. Kun put­ken alkua asteit­tain siir­ret­tiin, tulos näkyi välit­tö­mäs­ti työt­tö­mien ikä­ja­kau­mas­sa. Kor­kea nousu jakau­mas­sa siir­tyi uuden ala­ra­jan kohdalle.

Jos sel­keäs­ti ilmoi­tam­me, mitä pitää teh­dä pääs­täk­seen aikai­sem­min eläk­keel­le, tätä kei­noa tul­laan myös käyt­tä­mään. Vää­rin­käyt­tä­jiä eivät oli­si var­maan­kaan hen­ki­löt itse, vaan työ­voi­maa sanee­raa­vat yri­tyk­set ammat­tio­sas­to­jen kans­sa hyväs­sä yhteis­työs­sä – niin kuin työ­elä­ke­put­ken kans­sa­kin tapahtui.

Jot­ta hyvää tar­koi­tus­ta ei käy­tet­täi­si häi­käi­le­mät­tö­mäs­ti vää­rin, ei kan­na­ta kir­joit­taa lakiin, miten sitä voi käyt­tää vää­rin. Arme­lias pitää voi­da olla, mut­ta mie­luum­min tapaus­koh­tai­sen har­kin­nan kuin tark­ka­ra­jai­sen lain kautta.

 

105 vastausta artikkeliin “Perussuomalaiset ovat keksimässä työeläkeputkea uudestaan”

  1. Täs­tä en voi olla juu­ri enem­pää samaa mieltä.

    Työ­ky­vyt­tö­mät kuu­luu­kin pääs­tää sääl­li­ses­ti eläk­keel­le sen sijaan, että hei­tä pom­po­te­taan tar­peet­to­mas­ti työt­tö­mi­nä työn­ha­ki­joi­na. Kol­lek­tii­vi­nen eläk­keel­le pääs­tä­mi­nen ei kui­ten­kaan voi olla oikea tapa.

    Ainoa oikea tapa on teh­dä elä­ke­rat­kai­sut yksi­löl­li­ses­ti. Jokai­nen eläk­keel­le pääs­tet­ty, joka oli­si muu­ten työl­lis­ty­nyt, on kak­sin­ker­tai­nen tap­pio: mene­te­tään vero­tu­lo­ja ja lisäk­si mak­se­taan yli­mää­räi­siä tukia. Vaik­ka iäk­käi­den pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien jou­kos­sa näi­tä ei kovin pal­joa oli­si­kaan, niin ihmi­nen itse ansait­see ja yhteis­kun­ta tar­vit­see yksi­löl­li­sen käsittelyn.

    Jos poliit­tis­ta tah­toa vain löy­tyy, niin tämä oli­si myös täy­sin toteu­tet­ta­vis­sa. Eläk­keel­le pää­syn kri­tee­re­jä­kin voi­tai­siin muut­taa halu­tun kal­tai­sik­si. Tie­ten­kään täl­lai­ses­ta aloit­tees­ta ei sai­si pal­joa­kaan poliit­ti­sia irto­pis­tei­tä, mikä näyt­täi­si­kin olleen tämän aloit­teen pää­asial­li­nen tar­koi­tus, kun ote­taan huo­mioon se, ettei­vät hal­li­tus­kump­pa­nit tus­kin tule tätä hyväksymään.

    1. Sel­lai­nen­kin vaih­toeh­to on, että ikään­ty­neis­tä mak­se­taan kor­keam­paa palk­ka­tu­kea — ei tie­ten­kään niin kor­kea­ta, että palk­kaa­mi­nen tuot­taa voit­toa, vaik­ka toi­nen ei teki­si mitään. Mak­si­mi voi­si olla sen eläk­keen suu­rui­nen palk­ka­tu­ki. Val­tio jäi­si voi­tol­le vie­lä pal­kas­ta mene­vän veron ver­ran, kos­ka toki palk­ka oli­si kor­keam­pi kuin tuo eläke. 

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sel­lai­nen­kin vaih­toeh­to on, että ikään­ty­neis­tä mak­se­taan kor­keam­paa palkkatukea… 

    Juu­ri näin. Kaik­ki kan­nus­ti­met pitäi­si ottaa käyt­töön. Työ­nan­ta­jal­le voi­daan mak­saa sopi­van suu­ruis­ta palk­ka­tu­kea suo­raan ja/tai alen­net­tu­jen sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen muodossa.

    Työn­te­ki­jäl­le pitäi­si puo­les­taan taa­ta, että teh­dys­tä työs­tä jää aina käteen sääl­li­nen mää­rä (esim. puo­let) ja karens­sin voi­si näis­sä tapauk­sis­sa vaik­ka pois­taa koko­naan, jos on ensin onnis­tu­nut työllistymään.

    Tätä asi­aa pitäi­si tar­kas­tel­la nime­no­maan koko­nai­suu­te­na. Vähin­tään kaik­ki sel­lai­set kei­not pitäi­si ottaa käyt­töön, joil­la kan­san­ta­lous jää koko­nai­suu­te­na voitolle.

  3. Yksi vaih­toeh­to on lait­taa pys­tyyn elä­ke­put­ki jos­sa elä­ke las­ke­taan uudes­taan pitäen eläk­keen koko­nais­sum­man odo­tusar­vo sama­na (ansio­si­don­nai­nen osa)

    uusi ansio­si­don­nai­nen = E/(T+t), missä

    E = elin­ai­ka­na mak­set­ta­van ansio­si­don­nai­sen koko­nais­sum­man odotusarvo.

    T = eli­niän odo­tusar­vo 64 vuotiaana

    t = aikai­nen eläk­keel­le jää­mi­nen vuosina. 

    Ehkä t voi­si men­nä nega­tii­vi­sek­si jos vii­vyt­tää eläk­keel­le jäämistä. 

    Elä­ke­läi­nen voi­si teh­dä töi­tä halu­tes­saan pie­nem­mäl­lä pal­kal­la tai osa-aikai­ses­ti. Elä­ke voi­si olla pit­kä ja kapea tai lyhyt ja paksu.

  4. Dio­di, van­ha työt­tö­myys­put­ki toi­mi vali­tet­ta­vas­ti kuvaa­mal­la­si taval­la. Työt­tö­myys­put­keen “pääs­seen” elä­ke jäi kovin pie­nek­si, vaik­ka sii­tä sai­kin toki naut­tia taval­lis­ta pidem­pään. Tähän oli raken­net­tu sisään kaik­ki köy­hyys­lou­kun aineet, mitä ei ilmei­ses­ti työn­te­ki­jä­puo­lel­la oikein ymmär­ret­ty tai aina­kaan halut­tu mainostaa.

    Ja itse asias­sa työ­eläk­keet toi­mi­vat jo muu­ten­kin noin. Eläk­keen nos­ta­mis­ta voi lykä­tä ylim­män elä­keiän yli, jol­loin sen mää­rää koro­te­taan kuvaa­mal­la­si tavalla.

    Aiem­min van­huuse­läk­keen on voi­nut myös ottaa hie­man aiem­min var­hen­nus­vä­hen­nyk­sel­lä vähen­net­ty­nä. Jat­kos­sa saman voi teh­dä osit­tai­sel­la var­hen­ne­tul­la vanhuuseläkkeellä.

  5. Miten oli­si perus­tu­lo, jon­ka pääl­le jokai­nen tie­naa ja sääs­tää sen ver­ran kuin itse halu­aa? Ketään ei pääs­te­tä eläk­keel­le, vaan jokai­nen jää sit­ten kun tahtoo.

  6. Perus­a­ja­tuk­se­na kai­kil­la polii­ti­koil­la tun­tuu ole­van se, että kuusi­kump­pi­nen on jätet­tä, joka on siir­ret­tä­vä johon­kin pois nuo­rem­pien tieltä.
    Se ei voi olla kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti tavoitteena.

    Oli­si­kin kar­toi­tet­ta­va, mil­lais­ta osaa­mis­ta siel­tä löy­tyi­si. Vii­me vuo­sien YT-sanee­rauk­sis­sa on pal­jon osaa­mis­ta jou­tu­nut työt­tö­myy­den kierteeseen. 

    Kos­ka sanee­raa­jat ovat yleen­sä suu­ria yri­tyk­siä omal­la maan­tie­teel­li­sel­lä alu­eel­laan, ei siel­tä näil­le löy­dy töi­tä. Muut­ta­mi­nen muu­al­le on vai­ke­aa, kos­ka puo­li­sol­la on työ­paik­ka nykyi­sel­lä asuin­paik­ka­kun­nal­la. Usein on se vela­ton talo­kin, jon­ka arvo puto­si nol­laan juu­ri noi­den sanee­raus­ten seurauksena.

    Yhteis­kun­na­li­ses­ti suu­rem­pi haas­te onkin saa­da kaik­ki se tie­to­tai­to hyö­dyn­ne­tyk­si, mitä yli kuusi­kymp­pi­sil­lä on kuin heit­tää hei­dät yhteis­kun­nal­li­ses­ti tar­peet­to­mi­na eläkkeelle.

    Tätä hyö­dyn­tä­mis­tä oli­si syy­tä alkaa ope­tel­la. Jos emme tee mitään näi­den täy­sin työ­ky­kyis­ten eteen, kes­kus­tel­laan 2030- luvul­la 50-vuo­tiai­den siir­tä­mi­ses­tä eläkkeelle.

  7. Luin erääs­tä kir­joi­tuk­ses­ta sel­lai­sen väit­teen, että vii­mei­sel­le työ­nan­ta­jal­le jäi­si “joke­ri” käteen, eli jou­tui­si mak­sa­maan kaik­kein eni­ten ikään­ty­väs­tä ihmi­ses­tä ja tar­koi­tet­tiin elä­ke­mak­su­ja. Pitää­kö tämä paik­kan­sa? Jos näin on, niin on aika han­ka­la tilan­ne ja aiheut­taa työt­tö­myyt­tä varmasti.

    Eläk­kel­lä olles­sa voi­si myös teh­dä osa-aikai­ses­ti töi­tä. Har­val­le ihmi­sel­le täy­sin jou­ti­laa­na ole­mi­nen on hyvä rat­kai­su, sii­tä on omat haittansa.

    Tapaus­koh­tai­ses­ti oli­si ehkä toi­mi­va rat­kai­su. Eli ei auto­maat­ti­se­na eläk­keel­le­pää­sy­muo­to­na. On huo­no­ja aiko­ja ja ehkä tiet­ty­jä ihmis­ryh­miä tilan­tees­sa, jos­sa oli­si jär­ke­vää pääs­tää eläkkeelle.

  8. Suo­mi on kou­lu­tusyh­teis­kun­ta. Minul­la­kin kou­lu­tus kes­ti 20 vuot­ta, kan­sa­lais­opis­ton kie­li­kurs­sit pääll­le. Kyl­mäs­sä maas­sa on hyvä olla hen­kis­tä pää­omaa, jol­la hank­kia lei­pää. Mut­ta kuka nämä kaik­ki kou­lu­te­tut ihmi­set pys­tyy työl­lis­tä­mään? Ku n käy­dään “pal­kat­ta” (oppi­mi­nen tie­tys­ti kun­non palk­ka) kol­mat­ta­kym­men­tä­vuot­ta kou­lu­ja, on ihan oikeus ja koh­tuus, että yhteis­kun­ta jos­sain vai­hees­sa ne raha­ha­nat­kin aukai­see, että ei tar­vit­se alkaa miet­ti­mään kou­lu­tuk­sen pituu­den kan­nat­ta­vuut­ta kuitenkaan?

  9. Pitää sää­tää Ruot­sin mal­lin mukai­nen laki, että nuo­rim­mas­ta pääs­tä irti­sa­no­taan. Nyt Suo­mes­sa irti­sa­no­mi­set koh­dis­tu­vat 45–59 ‑vuo­tiai­siin, jot­ka eivät mihin­kään put­keen pää­se. Osa jou­tuu kär­vis­te­le­mään työt­tö­mi­nä yli 20 vuotta.

    Ruot­sin mal­li, elä­ke­put­ki 55v ja työ­nan­ta­jan sosi­aa­li­mak­sut kor­keam­mik­si 30–45v työ­voi­mal­la, niin ikä­ra­sis­mi lop­puu kerralla.

  10. Työ­elä­mään pääs­tään täy­sil­lä vähän ennen 30-vuo­tis­päi­vää ja eläk­keel­le jää­dään 60-vuo­tis­päi­vä­nä, kes­ki­mää­rin kai aikai­sem­min­kin. Elä­ket­tä nau­ti­taan 30 vuot­ta. Miten toi­mii sel­lai­nen kan­san­ta­lous, jos­sa ihmi­nen viet­tää työ­elä­mäs­sä yhden kol­mas­osan elä­mäs­tään ja sinä aika­na kus­tan­taa saa­man­sa kou­lu­tuk­sen ja mak­saa tule­van eläk­keen­sä? Sii­nä sivus­sa pitää vie­lä mak­saa nii­den vajaan puo­len mil­joo­nan työt­tö­män eläminen.

    Veroas­te 110%?

  11. Rea­lis­ti:
    Pitää sää­tää Ruot­sin mal­lin mukai­nen laki, että nuo­rim­mas­ta pääs­tä irti­sa­no­taan. Nyt Suo­mes­sa irti­sa­no­mi­set koh­dis­tu­vat 45–59 ‑vuo­tiai­siin, jot­ka eivät mihin­kään put­keen pääse. 

    Toi on aivan kar­mea mal­li. Aiheut­taa vai­keuk­siin jou­tu­nees­sa yri­tyk­ses­sä aivan mah­dot­to­mia tilan­tei­ta. Ruot­sin Son­ras­sa kek­si-ikä nousi sin­ne 55 vuo­den tie­tä­mill­le, ei ihan ter­ve­ti­lan­ne tek­no­lo­gia fir­mas­sa. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa työ­nan­ta­jan kuu­luu päät­tää kuka fir­mas­sa on töis­sä, muu­ten menee hom­ma kiville

  12. Jor­ma Nord­lin: Luin erääs­tä kir­joi­tuk­ses­ta sel­lai­sen väit­teen, että vii­mei­sel­le työ­nan­ta­jal­le jäi­si “joke­ri” käteen, eli jou­tui­si mak­sa­maan kaik­kein eni­ten ikään­ty­väs­tä ihmi­ses­tä ja tar­koi­tet­tiin elä­ke­mak­su­ja. Pitää­kö tämä paik­kan­sa? Jos näin on, niin on aika han­ka­la tilan­ne ja aiheut­taa työt­tö­myyt­tä varmasti.

    Pitää paik­kan­sa, aina­kin jos työn­tek­jä jää a.o. fir­mas­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le. Taka­vuo­si­na tämä oli mer­kit­tä­vä aju­ri yli 50-vuo­tiai­den syr­ji­mi­seen rek­ry­toin­neis­sa ja suo­si­mi­seen irti­sa­no­mi­sis­sa. Sään­nös­töä on sit­tem­min kehi­tet­ty, mut­ta ikään­ty­nei­tä syr­ji­viä ele­ment­te­jä on edel­leen olemassa.

    Täl­lä­kin sää­dös­töl­lä oli ja on hie­no tavoi­te: Fir­mo­jen pitää saat­taa työ­tur­val­li­suus ja työ­ter­veys sil­le tasol­le, että ihmi­set säi­ly­vät ter­vei­nä elä­kei­kään saak­ka. Työ­ky­vyt­tö­myyt­tä vain vali­tet­ta­vas­ti syn­tyy muis­ta­kin syistä.

    1. Suu­rin osa työ­ky­vyt­tö­myyt­tä aiheut­ta­vis­ta tapa­tur­mis­ta ja onnet­to­muuk­sis­ta syn­tyy vapaa-aika­na, mut­ta vii­mei­nen työ­nan­ta­ja on vas­tuus­sa niistäkin.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suu­rin osa työ­ky­vyt­tö­myyt­tä aiheut­ta­vis­ta tapa­tur­mis­ta ja onnet­to­muuk­sis­ta syn­tyy vapaa-aika­na, mut­ta vii­mei­nen työ­nan­ta­ja on vas­tuus­sa niistäkin.

    Ei vält­tä­mät­tä enää jat­kos­sa. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt sopi­vat vuon­na 2014 osa­na elä­ke­so­pi­mus­ta jat­ko­sel­vi­tyk­ses­tä, jon­ka tavoit­tee­na on, että vapaa-ajan tapa­tur­mis­ta joh­tu­vat työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet eivät enää jat­kos­sa tule vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuul­le. Tark­kaan ottaen sana­muo­to kos­kee vain työ­elä­keyh­tiöis­tä vakuu­tuk­sen otta­nei­ta ns. mak­su­luok­ka­mal­lin pii­riin kuu­lu­via suurtyönamtajia.

    Epä­koh­ta on siis tie­dos­sa ja sii­hen saat­taa tul­la kor­jaus piankin.

  14. Tapio: Pitää paik­kan­sa, aina­kin jos työn­tek­jä jää a.o. fir­mas­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le. Taka­vuo­si­na tämä oli mer­kit­tä­vä aju­ri yli 50-vuo­tiai­den syr­ji­mi­seen rek­ry­toin­neis­sa ja suo­si­mi­seen irti­sa­no­mi­sis­sa. Sään­nös­töä on sit­tem­min kehi­tet­ty, mut­ta ikään­ty­nei­tä syr­ji­viä ele­ment­te­jä on edel­leen olemassa.

    Täl­lä­kin sää­dös­töl­lä oli ja on hie­no tavoi­te: Fir­mo­jen pitää saat­taa työ­tur­val­li­suus ja työ­ter­veys sil­le tasol­le, että ihmi­set säi­ly­vät ter­vei­nä elä­kei­kään saak­ka. Työ­ky­vyt­tö­myyt­tä vain vali­tet­ta­vas­ti syn­tyy muis­ta­kin syistä. 

    Nykyi­sel­lään yri­tyk­sen mak­sa­ma elä­ke­mak­su ei rii­pu vakuu­tet­tu­jen iäs­tä. Työ­ky­vyt­tö­myys­mak­su mää­ri­tel­lääm todel­la moni­mut­kai­ses­ti jo toteu­tu­meit­ten elä­ke­ta­paus­ten kaut­ta. Käy­tän­nös­sä se las­ke­taan ver­taa­mal­la sitä, kuin­ka suu­ri osa työ­nan­ta­jan tie­ty­ni­käi­ses­tä hen­ki­lös­tös­tä on jou­tu­nut sai­ra­se­läk­keel­le ver­rat­tu­na maan kes­kiar­voon. Kos­ka kun­kin ikä­luo­kan elä­ke­ta­pah­tu­mat nor­ma­li­soi­daan koko maan kes­kiar­voon, van­has­ta työn­te­ki­jäs­tä aiheu­tu­va mak­su­ris­ki on odo­tusar­vol­taan sama kuin nuo­ren työn­te­ki­jän riski.

    Eri asia on sit­ten varians­si. Suu­rel­le suu­ry­ri­tyk­sel­le varians­sil­la ei juu­ri ole väliä. Sen sijaan “pie­nel­le” muu­ta­man sadan työn­te­ki­jän fir­mal­le varians­sil­la on aika pal­jon väliä. Täs­sä suh­tees­sa kaik­kein ris­kialt­tein työn­te­ki­jä on nuo­ri mies. Jos sel­lai­nen louk­kaa itsen­sä ja jou­tuu sai­ra­se­läk­keel­le, kus­tan­nus on fir­mal­le aivan hir­veä. Van­han työn­te­ki­jän sai­ra­se­läk­keet tasoit­tu­vat odo­tusar­voon pal­jon varmemmin.

    Sinän­sä tote­ai­sin, että kyl­lä van­ho­ja­kin työn­te­ki­jöi­tä voi pitää töis­sä ihan hyvin. Oma työ­nan­ta­ja­ni on nos­ta­nut kes­ki­mää­räi­sen elä­keiän jo 64:ään.

    1. Tuo las­ken­ta­ta­pa on kyl­lä hyvin hämä­rä, mut­ta kun sen deri­voi — tai las­kee mitä yksi työ­ky­vyt­tö­myys­ta­paus mak­saa — niin kyl­lä se mak­saa yhtä pal­jon kuin van­hal­la kaa­val­la­kin. Tosin mak­sun koro­tuk­ses­ta on teh­ty por­tait­tai­nebn. Jos­kus työ­ky­vyt­tö­myys ei mak­sa mitään ja seu­raa­va por­taan koh­dal­le osu­va mak­saa­kin sit­ten ihan mah­dot­to­mas­ti. Olen­nais­ta on, että las­ken­ta­mal­li kan­nus­taa valit­se­maan työn­te­ki­jöt erit­täin tar­kas­ti. Alun­pe­rin piti kan­nus­taa työ­suo­je­luun, mut­ta kyl­lä ennen­ai­kai­nen elä­köi­ty­mi­nen joh­tuu nykyi­sin enem­män muis­ta asiois­ta kuin jos­tain sel­lai­ses­ta, joka on työ­suo­je­lul­la vältettävissä.
      Aja­tus, että isol­la työ­nan­ta­jal­la on varaa suur­piir­tei­syy­teen, on sekin vähän ongelmallinen.

  15. Se, että suur­työ­nan­ta­jien työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den mak­su­luok­ka­mal­li on por­tait­tai­nen ja his­to­ri­aan perus­tu­va, joh­tuu pörs­siyh­tiöi­den IFRS-tilin­pää­töss­tan­dar­dis­ta. Stan­dar­di vel­voit­taa pörs­siyh­tiön rapor­toi­maan tule­vat elä­ke­vel­voit­teet elä­ke­vas­tuu­na pait­si, jos työ­nan­ta­ja vapau­tuu vas­tuus­ta (eli siir­tää sen elä­keyh­tiöl­le) etu­kä­teen kiin­ni­te­tyl­lä mak­su­ta­sol­la. Jokai­nen voi miet­tiä onko mak­su­ta­so kiin­teä vai ei, eli kan­taa­ko työ­nan­ta­ja tosia­sial­lis­ta ris­kiä, jos mak­su kui­ten­kin mää­räy­tyy suo­raan yri­tyk­sen omien työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ta­paus­ten perus­teel­la. Esim. Yhdys­val­lois­sa käy­tet­tä­vä vas­taa­va USGAAP-stan­dar­di ei täl­lais­ta keplot­te­lua hyväksy.

    Tämän seu­rauk­se­na voi tosi­aan käy­dä niin, että välil­lä 10 alka­vaa työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä ei mak­sa työ­nan­ta­jal­le (elä­ke­mak­sui­na) yhtään mitään, mut­ta seu­raa­va pie­ni työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke voi mak­saa vaik­ka miljoonia.

    Kun suur­työ­nan­ta­jan työ­ky­vyt­tö­myys­mak­su tosi­aan mää­räy­tyy sen mukaan alkaa­ko työn­te­ki­jöi­den työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­tä enem­män vai vähem­män suh­tees­sa mui­hin vas­taa­vaa ikää ja suku­puol­ta ole­viin työn­te­ki­jöi­hin, tämä itses­sään kyl­lä var­mas­ti kan­nus­taa alen­ta­maan työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­tä. Itse meka­nis­mi ei toki ole täy­del­li­nen. Työ­nan­ta­jan vas­tuun pois­ta­mi­nen vapaa-ajan tapa­tur­mis­ta joh­tu­vis­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­tä on aina­kin sel­vä paran­nus, jos se toteu­tuu elä­ke­so­pi­muk­seen kirjatusti.

  16. Mut­ta eikö toi mai­nit­tu työ­elä­ke­put­ki ole saman­kal­tai­nen kuin se perus­tu­lo? Tos­sa kysei­sen “perus­tu­lon” sai­si 60-vuot­ta täyt­tä­neet. Siis voi­si­vat sen jäl­keen myös teh­dä työ­tä ja tie­na­ta sii­hen päälle.

  17. Aja­tus, että isol­la työ­nan­ta­jal­la on varaa suur­piir­tei­syy­teen, on sekin vähän ongelmallinen.”

    Hie­man asian sivuun. Isot työ­nan­ta­jat pyö­rit­tä­vät kokoa­jan YT-neu­vot­te­lu­ja. Ympä­ri vuo­den on pysy­väs­ti aina YT-pro­ses­sit pääl­lä. Ne vaih­te­lee osas­toit­tain. Sii­nä kat­so­taan läpi kenen osaa­mi­nen on ajan tasal­la. Ne, jot­ka eivät ole kou­lut­tau­tu­neet ja opis­kel­leet lisää ja seu­ran­neet aikaan­sa jou­tu­vat pois. Sinän­sä ymmär­ret­tä­vää aloil­la, joil­la on pak­ko kehit­tyä, jot­ta bis­nes toimii.

  18. Eilen­hän oli tape­til­la työk­kä­rin kans­lia­pääl­li­kön ehdo­tus nykyis­tä alem­mis­ta palkoista.

    Eikö täs­sä oli­si hom­man juju? Jos 60-vuo­ti­aal­le sai­si mak­saa hänen tuot­ta­vuut­taan vas­taa­vaa palk­kaa, jokai­nen työl­lis­tyy heti?

  19. Lau­ri Oja­la: Työ­ky­vyt­tö­mät kuu­luu­kin pääs­tää sääl­li­ses­ti eläk­keel­le sen sijaan, että hei­tä pom­po­te­taan tar­peet­to­mas­ti työt­tö­mi­nä työn­ha­ki­joi­na. Kol­lek­tii­vi­nen eläk­keel­le pääs­tä­mi­nen ei kui­ten­kaan voi olla oikea tapa. 

    Työ­ky­kyi­siä­kin ihmi­siä pitäi­si var­maan pääs­tää eläk­keel­le, jot­ta työl­li­syys paran­tui­si ikä­hai­ta­rin ala­pääs­tä. Se vain pitäi­si teh­dä ylei­sen yksi­lö­kes­kei­ses­ti, jot­ta työl­lis­ty­mis­tä hait­taa­vaa nor­mia ei pää­si­si syntymään.

    Veli Taka­nen: Perus­a­ja­tuk­se­na kai­kil­la polii­ti­koil­la tun­tuu ole­van se, että kuusi­kump­pi­nen on jätet­tä, joka on siir­ret­tä­vä johon­kin pois nuo­rem­pien tieltä.
    Se ei voi olla kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti tavoitteena. 

    Sen on pak­ko olla tavoit­tee­na, jos nuo­ril­le ei muu­ten saa­da työ­paik­kaa. Nuor­ten pysy­väk­si muut­tu­va työt­tö­myys tulee kal­liim­mak­si ja on koh­te­lu­na pal­jon rumempaa.

  20. Jor­ma Nord­lin:
    Mut­ta eikö toi mai­nit­tu työ­elä­ke­put­ki ole saman­kal­tai­nen kuin se perustulo? 

    Perus­tu­lo ei ole ansio­si­don­nai­nen eikä ala vas­ta 60-vuo­ti­aa­na. Ei siis ole kovin­kaan samankaltainen.

  21. perus­e­lä­ke: Perus­tu­lo ei ole ansio­si­don­nai­nen eikä ala vas­ta 60-vuo­ti­aa­na. Ei siis ole kovin­kaan samankaltainen.

    Tar­koi­tin toi­min­ta­pe­ri­aat­teel­taan. Tie­ten­kin sii­nä on noi eroa­vai­suu­det. Mut­ta jos jou­tuu työ­elä­ke­put­keen, niin on mah­dol­li­suus teh­dä töi­tä toi­meen­tu­lo on tur­vat­tu työn lisäk­si elä­keel­lä. Ei se asian­osai­sel­le vält­tä­mät­tä ole huo­no ratkaisu.

  22. Jor­ma Nord­lin:

    Hie­man asian sivuun. Isot työ­nan­ta­jat pyö­rit­tä­vät kokoa­jan YT-neu­vot­te­lu­ja. Ympä­ri vuo­den on pysy­väs­ti aina YT-pro­ses­sit pääl­lä. Ne vaih­te­lee osas­toit­tain. Sii­nä kat­so­taan läpi kenen osaa­mi­nen on ajan tasal­la. Ne, jot­ka eivät ole kou­lut­tau­tu­neet ja opis­kel­leet lisää ja seu­ran­neet aikaan­sa jou­tu­vat pois. Sinän­sä ymmär­ret­tä­vää aloil­la, joil­la on pak­ko kehit­tyä, jot­ta bis­nes toimii. 

    Tuos­sa tai­taa olla aika pal­jon kyse hen­ki­lö­koh­tai­sil­la syil­lä irti­sa­no­mi­sen vai­keu­des­ta. Jos työn­te­ki­jä on vaan kyvy­tön, myr­kyl­li­nen työyh­tei­sön hen­gel­le tai lais­ka, hänes­tä on vai­kea pääs­tä eroon siis­tis­ti ilman yt-prosessia.

    Suo­ma­lais­ta työ­elä­mää tehos­tai­si­kin eni­ten mah­dol­li­suus irti­sa­noa mis­tä vaan syys­tä. Jot­tei men­nä ihan hul­lu­tuk­siin irti­sa­no­mi­sa­jan pal­kan ilman työ­vel­voi­tet­ta pitäi­si kuu­lua kai­kil­le, ei vain “asian­tun­ti­joil­le”. Siis näin:

    Olet irti­sa­not­tu, töi­hin sinun ei enää tar­vit­se tul­la. Jätä fir­man tava­rat pöy­däl­le. Mak­sam­me lop­pu­ti­lin ja irti­sa­no­mi­sa­jan pal­kan tilil­le­si yli­huo­men­na, työ­to­dis­tus tulee postissa.”

    Mää­rä­ai­kai­suuk­sien mää­rä muu­ten romah­tai­si tämän uudis­tuk­sen jälkeen.

  23. ano­nyy­mi: Työ­ky­kyi­siä­kin ihmi­siä pitäi­si var­maan pääs­tää eläk­keel­le, jot­ta työl­li­syys paran­tui­si ikä­hai­ta­rin alapäästä.

    Ei lie­ne syy­tä olet­taa, että tuo paran­tai­si työl­li­syyt­tä. Ei työ­paik­ko­ja ole miten­kään vakiomäärä.

  24. USAs­sa oli mie­les­tä­ni laki että tie­tyn iän jäl­keen kaik­ki tulo oli vero­ton­ta. Se joh­ti sii­hen että van­hem­mil­le ihmi­sil­le voi­tiin mak­saa pal­jon pie­nem­piä palk­ko­ja, kos­ka net­to oli kui­ten­kin vie­lä hyvä. Sit­ten kan­nat­ti van­hem­pia kan­sa­lai­sia pitää töis­sä. Voi­si­ko tämä toi­mia Suomessa?

  25. Jor­ma Nord­lin:
    Hie­man asian sivuun. Isot työ­nan­ta­jat pyö­rit­tä­vät kokoa­jan YT-neu­vot­te­lu­ja. Ympä­ri vuo­den on pysy­väs­ti aina YT-pro­ses­sit pääl­lä. Ne vaih­te­lee osas­toit­tain. Sii­nä kat­so­taan läpi kenen osaa­mi­nen on ajan tasal­la. Ne, jot­ka eivät ole kou­lut­tau­tu­neet ja opis­kel­leet lisää ja seu­ran­neet aikaan­sa jou­tu­vat pois. Sinän­sä ymmär­ret­tä­vää aloil­la, joil­la on pak­ko kehit­tyä, jot­ta bis­nes toimii.

    Mil­lä taval­la sel­lai­nen yli 50-vuo­tias jol­la on per­he­ku­vio sekai­sin, esim puo­li­son sai­rau­den takia niin että jou­tuu yksin hoi­ta­maan koko huus­hol­lin, pys­tyy opis­ke­le­maan niin että osaa­mi­nen on ajan tasalla?

    Voi­si­ko val­tio perus­taa työ­voi­ma­pan­kin joka järk­kää töi­tä yli 50-vuo­tiail­le kou­lu­te­tuil­le joi­ta ei yksi­tyi­nen sek­to­ri enää huo­li? Siis mui­ta kuin lähi­hoi­ta­jan hommia?

  26. Pet­te­ri: “Olet irti­sa­not­tu, töi­hin sinun ei enää tar­vit­se tul­la. Jätä fir­man tava­rat pöy­däl­le. Mak­sam­me lop­pu­ti­lin ja irti­sa­no­mi­sa­jan pal­kan tilil­le­si yli­huo­men­na, työ­to­dis­tus tulee postissa.”
    Mää­rä­ai­kai­suuk­sien mää­rä muu­ten romah­tai­si tämän uudis­tuk­sen jälkeen.

    Ali­hank­ki­jat ja vuo­kra­työn­te­ki­jät on jo kek­sit­ty, eikä tar­vit­se edes mak­saa irti­sa­no­mi­sa­jan palkkaa.

  27. Työt­tö­myy­se­läk­keen pois­ta­mi­nen ei ole kui­ten­kaan vähen­tä­nyt ikään­ty­nei­den työttömyyttä.

    Ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­teen nousu­kin joh­tuu jul­ki­sen sek­to­rin työl­lis­ten vanhenemisesta

    Kun kai­kis­ta työl­li­sis­tä jul­ki­sen sek­to­rin työl­lis­ten osuus on luok­kaa 25% mut­ta +50-vuo­tiais­sa jo 50% luok­kaa. Joh­tuu siitä,että jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöis­tä n 50% on yli 50-vuo­tiai­ta ja tämä tilas­to­har­ha peit­tää yksi­tyi­sen sur­kean tilanteen

    Eläkeiän/ elä­ke­put­ki-iän nos­to ei ole vähen­tä­nyt iäk­käit­ten tyäl­li­syyt­tä vaan lisän­nyt tosia­sial­li­ses­ti työttömyyttä,jota nyt ihmetellään

    Ikään­ty­nei­den todel­li­nen työs­sä­oloai­ka ei ole kas­va­nut eläkeiän/ put­ki-iän nos­ta­mi­ses­ta huolimatta.

    Tuo Osmon mai­nit­se­ma kyn­nys on hävinnyt,mutta sil­lä­hän ei ole merkitystä,jos työllisyysaste/ työs­sä­oloai­ka ei kasva

  28. Ossi Sare­so­ja: Ei lie­ne syy­tä olet­taa, että tuo paran­tai­si työl­li­syyt­tä. Ei työ­paik­ko­ja ole miten­kään vakiomäärä.

    Työ­paik­ko­ja ei ole vakio­mää­rää, mut­ta ei työ­paikkp­jen mää­rä rii­pu ainoas­taan työn tar­jon­nan määrästäkään.

    Työl­li­syy­sas­teet vaih­re­le­vat val­ta­vas­ti maailmassa

  29. Pet­te­ri: Tuos­sa tai­taa olla aika pal­jon kyse hen­ki­lö­koh­tai­sil­la syil­lä irti­sa­no­mi­sen vai­keu­des­ta. Jos työn­te­ki­jä on vaan kyvy­tön, myr­kyl­li­nen työyh­tei­sön hen­gel­le tai lais­ka, hänes­tä on vai­kea pääs­tä eroon siis­tis­ti ilman yt-prosessia.

    Työ­paik­ka­kiusaa­mi­nen toi­mii aina. Vuo­sia sit­ten en oli­si usko­nut sano­va­ni täl­lais­ta, mut­ta kun jou­tui mukaan tilan­tee­seen, jos­sa piti käy­tän­nös­sä vali­ta kär­sii­kö ryh­mä (aina töi­den lop­pu­mi­seen saak­ka) vai yksi lais­ka tuna­ri, niin valin­ta oli aika help­po. Tar­vit­taes­sa läh­ti­sin var­maan tois­ta­mi­seen­kin mukaan samaan.

    Sit­ten jos asi­aa aja­tel­laan laa­jem­min, niin ei kenen­kään yksi­lön pitäi­si iki­nä jou­tua kär­si­mään moi­ses­ta saki­hi­vu­tuk­ses­ta — eikä myös­kään ryh­män jäsen­ten pitäi­si tun­tea ole­van­sa niin sel­kä sei­nää vas­ten, ettei tilan­tees­ta tun­nu ole­van muu­ta vaih­toeh­toa kuin vai­men­taa oma­tun­to ja toi­mia kyl­mäs­ti oman edun mukaan.

    Tus­kin­pa täs­sä oli ainoa tapaus laa­tu­aan täs­sä maas­sa ja luu­len­pa, että työ­paik­ka­kiusaa­mi­nen­kin vähe­ni­si kum­mas­ti, jos irti­sa­no­mi­nen oli­si helpompaa.

  30. Pet­te­ri: Tuos­sa tai­taa olla aika pal­jon kyse hen­ki­lö­koh­tai­sil­la syil­lä irti­sa­no­mi­sen vai­keu­des­ta. Jos työn­te­ki­jä on vaan kyvy­tön, myr­kyl­li­nen työyh­tei­sön hen­gel­le tai lais­ka, hänes­tä on vai­kea pääs­tä eroon siis­tis­ti ilman yt-prosessia.

    Suo­ma­lais­ta työ­elä­mää tehos­tai­si­kin eni­ten mah­dol­li­suus irti­sa­noa mis­tä vaan syys­tä. Jot­tei men­nä ihan hul­lu­tuk­siin irti­sa­no­mi­sa­jan pal­kan ilman työ­vel­voi­tet­ta pitäi­si kuu­lua kai­kil­le, ei vain “asian­tun­ti­joil­le”. Siis näin:

    Olet irti­sa­not­tu, töi­hin sinun ei enää tar­vit­se tul­la. Jätä fir­man tava­rat pöy­däl­le. Mak­sam­me lop­pu­ti­lin ja irti­sa­no­mi­sa­jan pal­kan tilil­le­si yli­huo­men­na, työ­to­dis­tus tulee postissa.”

    Mää­rä­ai­kai­suuk­sien mää­rä muu­ten romah­tai­si tämän uudis­tuk­sen jälkeen.

    Maa­il­mas­sa n 200 val­tio­ta on alle­kir­joit­ta­nut ILO n sopi­muk­sen kos­kien epä­oi­keu­den­mu­kais­ta irti­sa­no­mis­ta eli se on kiellettyä.

    Sopi­mus tar­koit­taa, että irti­sa­no­mi­nen on perus­tel­ta­va ja työn­te­ki­jäl­lä on tie­tys­ti oikeus rii­taut­taa perus­te ja työ­nan­ta­jan on kyet­tä­vä näyt­tä­mään toteen väit­teen­sä. Oikeus­val­tios­sa asia rat­kais­taan oikeudessa

    Samaan pää­dy­tään muu­ten­kin, et saa puhua naa­pu­ris­ta perät­tö­miä ja jos levit­te­let perät­tö­miä niin jou­dut lei­vät­tö­män pöy­dän ääreen

    Työn­te­ki­jä­kin on ihmi­nen vaik­ka täl­lä pals­tal­la duu­na­ria pide­tään lähin­nä eluk­ka­na, ja naut­tii saman lain suo­jaa kuin työnantajakin

    Tääl­lä­kin on väi­tet­ty, että esim Tans­kas­sa voi irti­sa­noa ilman perusteita.

    Jut­tu on täyt­tä pro­pa­gan­daa, sil­lä Tans­ka on län­si­mai­nen oikeus­val­tio ja rii­dat rat­ko­taan siel­lä­kin oikeudessa.

    Tans­ka on myös tun­nus­ta­nut ihmi­soi­keus­pe­ri­aat­teet eli hen­ki­löä ei voi irti­sa­noa rodun,sukupuolen,poliittisen tai suku­puo­li­sen suun­tau­tu­mi­sen pärs­tä­ker­toi­men etc syi­den perusteella.

    Tans­ka­kin on alle­kir­joit­ta­nut tuon ILOn sopi­muk­sen Muu­ten­kin oikeus­val­tios­sa sopi­muk­sen päät­tä­mi­nen vaa­tii perusteen

    Niin­pä Tans­kas­sa­kin irti­sa­no­mi­sen perus­te on ilmoi­tet­ta­va ja jäl­jel­lä ovat joko työn lop­pu­mi­nen tai hen­ki­lö­koh­tai­set syyt.

    Ja jos työn­te­ki­jä kiis­tää perus­teen niin jut­tu pää­tyy oikeu­teen ja oikeus rat­kai­see rii­dan ja mää­rää kor­vauk­sia jos kat­soo tarpeelliseksi

    Ilmei­ses­ti tämän pals­tan kir­joit­ta­jat halua­vat lopet­taa oikeus­val­tion lopet­taa ihmi­soi­keu­det ja teh­dä Suo­mes­ta Venä­jän tapai­sen banaa­ni­val­tion ‚jos­sa oikeu­det riippuvat,missä ase­mas­sa olet päättäjiin ??

    Yleen­sä se työn­te­ki­jä muut­tuu kel­vot­to­mak­si ‚kun hän alkaa pitää kiin­ni oikeuksistaan.

    Oikeu­den pää­tök­sis­tä voi lukea, että hen­ki­lö­koh­tais­ten syi­den vuok­si voi irti­sa­noa, ei sii­hen ole estettä.

    Suo­mes­sa päät­tyy n 500000 työ­suh­det­ta joka vuo­si ja niis­tä pää­tyy rii­taan irti­sa­no­mi­sen perus­tees­ta n 500 ja niis­tä voit­taa työn­te­ki­jä jotain 200

    Yrit­tä­jäl­lä on suu­rem­pi ris­ki kuol­la lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa kuin jou­tua rii­te­le­mään irti­sa­no­mi­ses­ta oikeudessa.

    Useim­mat rii­dat käy­dään suur­ten yri­tys­ten kanssa

  31. Mitä mah­tai­si tapah­tua, jos irti­sa­no­mis­suo­ja puret­tai­siin koko­naan? Työ­nan­ta­ja sai­si irti­sa­noa kenet tahan­sa mil­loin tahan­sa. Syy­tä ei tar­vit­si­si ilmoit­taa. Yhden, tai vaik­ka kah­den, kuu­kau­den palk­ka pitäi­si maksaa.

    Kuin­ka mon­ta uut­ta työ­paik­kaa syntyisi?

  32. Pet­te­ri: Tuos­sa tai­taa olla aika pal­jon kyse hen­ki­lö­koh­tai­sil­la syil­lä irti­sa­no­mi­sen vai­keu­des­ta. Jos työn­te­ki­jä on vaan kyvy­tön, myr­kyl­li­nen työyh­tei­sön hen­gel­le tai lais­ka, hänes­tä on vai­kea pääs­tä eroon siis­tis­ti ilman yt-prosessia.

    Suo­ma­lais­ta työ­elä­mää tehos­tai­si­kin eni­ten mah­dol­li­suus irti­sa­noa mis­tä vaan syys­tä. Jot­tei men­nä ihan hul­lu­tuk­siin irti­sa­no­mi­sa­jan pal­kan ilman työ­vel­voi­tet­ta pitäi­si kuu­lua kai­kil­le, ei vain “asian­tun­ti­joil­le”. Siis näin:

    Olet irti­sa­not­tu, töi­hin sinun ei enää tar­vit­se tul­la. Jätä fir­man tava­rat pöy­däl­le. Mak­sam­me lop­pu­ti­lin ja irti­sa­no­mi­sa­jan pal­kan tilil­le­si yli­huo­men­na, työ­to­dis­tus tulee postissa.”

    Mää­rä­ai­kai­suuk­sien mää­rä muu­ten romah­tai­si tämän uudis­tuk­sen jälkeen.

    Joku vah­va liit­to teki­si var­mas­ti tiet­ty­jä dii­le­jä yri­tys­ten kans­sa talo­koh­tai­ses­ti. Yri­tyk­set teki­si­vät sen “vapaa­eh­toi­ses­ti”…

  33. ksee: Työ­paik­ka­kiusaa­mi­nen toi­mii aina. Vuo­sia sit­ten en oli­si usko­nut sano­va­ni täl­lais­ta, mut­ta kun jou­tui mukaan tilan­tee­seen, jos­sa piti käy­tän­nös­sä vali­ta kär­sii­kö ryh­mä (aina töi­den lop­pu­mi­seen saak­ka) vai yksi lais­ka tuna­ri, niin valin­ta oli aika help­po. Tar­vit­taes­sa läh­ti­sin var­maan tois­ta­mi­seen­kin mukaan samaan.

    Tämä on lai­ton­ta. Lisäk­si se on vaa­ral­lis­ta, sil­lä reak­tio kiusaa­mi­seen voi olla väkivalta.

  34. Lau­ri Oja­la: Ei vält­tä­mät­tä enää jat­kos­sa. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt sopi­vat vuon­na 2014 osa­na elä­ke­so­pi­mus­ta jat­ko­sel­vi­tyk­ses­tä, jon­ka tavoit­tee­na on, että vapaa-ajan tapa­tur­mis­ta joh­tu­vat työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet eivät enää jat­kos­sa tule vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuul­le. Tark­kaan ottaen sana­muo­to kos­kee vain työ­elä­keyh­tiöis­tä vakuu­tuk­sen otta­nei­ta ns. mak­su­luok­ka­mal­lin pii­riin kuu­lu­via suurtyönamtajia.

    Epä­koh­ta on siis tie­dos­sa ja sii­hen saat­taa tul­la kor­jaus piankin.

    Oikein hyvä, jos tämä asia kor­jaan­tuu. Se ei kui­ten­kaan pois­ta sitä perus­on­gel­maa, että työ­ky­vyt­tö­myy­den syy­nä on usein jokin fysi­kaa­li­nen tai kemial­li­nen altis­tus aikai­sem­pien työ­suh­tei­den aika­na ja/tai omal­la ajal­la. Täl­lai­sil­la sai­rauk­sil­la, kuten kroo­ni­sil­la sai­rauk­sil­la yli­pää­tän­sä, on tai­pu­mus puh­je­ta myö­hem­mäl­lä iäl­lä. Vii­mei­nen työ­nan­ta­ja saat­taa siis jou­tua mak­su­mie­hek­si ilman omaa syy­tä. Ei ihme, jos ikä­syr­jin­tää esiintyy. 

    Tämä­kin sää­dös­tö on teh­ty men­nee­seen mail­maan, ts. maa­il­maan, jos­sa työn­te­ki­jä oli koko työ­uran­sa yhden työ­nan­ta­jan palveluksessa.

  35. ksee: Työ­paik­ka­kiusaa­mi­nen toi­mii aina. Vuo­sia sit­ten en oli­si usko­nut sano­va­ni täl­lais­ta, mut­ta kun jou­tui mukaan tilan­tee­seen, jos­sa piti käy­tän­nös­sä vali­ta kär­sii­kö ryh­mä (aina töi­den lop­pu­mi­seen saak­ka) vai yksi lais­ka tuna­ri, niin valin­ta oli aika help­po. Tar­vit­taes­sa läh­ti­sin var­maan tois­ta­mi­seen­kin mukaan samaan.

    Sit­ten jos asi­aa aja­tel­laan laa­jem­min, niin ei kenen­kään yksi­lön pitäi­si iki­nä jou­tua kär­si­mään moi­ses­ta saki­hi­vu­tuk­ses­ta – eikä myös­kään ryh­män jäsen­ten pitäi­si tun­tea ole­van­sa niin sel­kä sei­nää vas­ten, ettei tilan­tees­ta tun­nu ole­van muu­ta vaih­toeh­toa kuin vai­men­taa oma­tun­to ja toi­mia kyl­mäs­ti oman edun mukaan.

    Tus­kin­pa täs­sä oli ainoa tapaus laa­tu­aan täs­sä maas­sa ja luu­len­pa, että työ­paik­ka­kiusaa­mi­nen­kin vähe­ni­si kum­mas­ti, jos irti­sa­no­mi­nen oli­si helpompaa.

    Hen­ki­lön voi irti­sa­noa mil­loin vain, ei sii­hen ole mitään estettä

    Jos joku vaa­ean­taa koko yri­tyk­sen toi­min­nan niin tur­haan tuo­ta miet­tii, irti­sa­noo vain

    Voi olla,että jou­tuu mak­sa­maan kor­vauk­sia, mut­ta ne ovat var­mas­ti pie­nem­mät kuin kon­kurs­sin aiheut­ta­mat vahingot.

    Normaalisti,kun syi­tä löy­tyy molem­mis­ta osa­puo­lis­ta niin kor­vauk­set ovat muu­ta­man kuu­kau­den palk­ka- puo­len vuo­den palkka.

    Jos työ­nan­ta­ja tode­taan yksi­puo­li­ses­ti syyl­li­sek­si voi kor­vaus nous­ta korkeammaksi.

    Mut­ta täs­sä­kin tapauk­ses­sa oli­si ollut todis­ta­jia pil­vin pimein irti­sa­no­mi­sen perus­tei­den todistamiselle,joten kor­vaus oli­si ollut joka tapauk­ses­sa alapäästä.

    Tai­taa olla näi­tä urbaa­ni­le­gen­do­ja, ei näin avu­ton­ta hr- asioi­den tun­te­mus­ta voi olla. Ja jos on niin esi­mie­hen ammat­ti­tai­to on surkea

  36. Daniel Feder­ley: Mitä mah­tai­si tapah­tua, jos irti­sa­no­mis­suo­ja puret­tai­siin koko­naan? Työ­nan­ta­ja sai­si irti­sa­noa kenet tahan­sa mil­loin tahan­sa. Syy­tä ei tar­vit­si­si ilmoittaa. 

    Aluk­si minä­kin kuvit­te­lin, että syn­tyi­si vain uut­ta työtä.

    Jos­tain syys­tä irti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­tä­mi­nen kui­ten­kin joi­den­kin tut­ki­mus­ten mukaan muis­taak­se­ni hei­ken­tää yri­tyk­sen tuot­ta­vuut­ta — en tie­dä miksi. 

    Voi olla, että täl­löin yri­tyk­set irti­sa­no­vat lii­an her­käs­ti ja otta­vat ikään­kuin irti­sa­no­mi­set työ­ka­luk­si toi­min­nan kehit­tä­mi­seen, vaik­ka oikeas­ti pitäi­si käyt­tää jotain mui­ta keinoja.

  37. Vil­le: Ali­hank­ki­jat ja vuo­kra­työn­te­ki­jät on jo kek­sit­ty, eikä tar­vit­se edes mak­saa irti­sa­no­mi­sa­jan palkkaa.

    Ei asia näin yksin­ker­tai­nen ole. Ali­hank­ki­jaa ja vuo­kra­fir­maa kos­ke­vat samat työ­lain­sää­dän­nöt kuin omal­la työ­voi­mal­la toimivaa

    Niin­pä nuo irti­sa­no­mis­ku­lut ja mah­dol­li­set kor­vauk­set ovat hinnoissa.

    Ja ali­hank­ki­jan suo­ja on itse asias­sa parem­pi kuin työntekijän.

    Jos halu­aa pääs­tä eroon huo­nos­ta ali­hank­ki­jas­ta niin sopi­muk­sen pur­ku on saman­lai­nen pro­ses­si kuin työn­te­ki­jän koh­dal­la eli ensin on huo­mau­tet­ta­va ja annet­ta­va ali­hank­ki­jal­le mah­dol­li­suus kor­ja­ta virheensä.

    Jos kor­jaa­via toi­mia syn­ny niin sop­pa­rin voi purkaa.

    Mut­ta sil­loin­kin ali­hank­ki­ja voi rii­taut­taa perus­teen ja vie­dä asian oikeu­teen. Sil­loin on parem­pi olla vank­ka näyt­tö ‚muu­ten jou­tuu­mak­sa­maan korvauksia

    Ali­hank­ki­jas­ta toki pää­see eroon kun sopi­mus lop­puu, mut­ta näin­hän pää­see eroon työntekijästäkin ?

  38. Daniel Feder­ley:
    Kuin­ka mon­ta uut­ta työ­paik­kaa syntyisi? 

    Ei sitä pys­ty kukaan etu­kä­teen mää­rit­tä­mään, mut­ta aina­kin vuo­kra­työ­voi­man käyt­tö not­kah­tai­si niil­tä osin, kun kyse on rek­ry­toin­ti­ris­kin vält­tä­mi­ses­tä. Jos palk­kaa itse, eikä käy­tä vuo­kra­fir­maa, koko­nais­kus­ta­nuk­set jää­vät hal­vem­mik­si (mikä­li rek­ry­toin­ti onnis­tuu yhtä hyvin kuin aikai­sem­min­kin, en tie­dä kuin­ka tark­kaan vuo­kra­fir­mat haki­jat syy­nää­vät, toden­nä­köi­ses­ti eivät kovin tark­kaan). Sama­ten mää­rä­ai­kai­suuk­sien mää­rä vähenisi.

    Onhan se täy­sin sel­vää, että rek­ry­toin­ti­ris­kin vähen­tä­mi­nen hel­pot­taa rek­ry­toin­tia eli tekee rek­ry­toin­nin entis­tä hou­kut­te­le­vam­mak­si. Niil­le, joil­la on jo työ­paik­ka ja kai­ken lisäk­si var­mas sel­lai­nen, tämä tie­ten­kään oli­si mikään kiva jut­tu. Sehän tar­koit­tai­si, että ali­suo­rit­ta­mi­ses­ta tuli­si entis­tä hel­pom­min potkut.

  39. Lii­an van­ha:
    Työt­tö­myy­se­läk­keen pois­ta­mi­nen ei ole kui­ten­kaan vähen­tä­nyt ikään­ty­nei­den työttömyyttä.

    Ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­teen nousu­kin joh­tuu jul­ki­sen sek­to­rin työl­lis­ten vanhenemisesta

    Kun kai­kis­ta työl­li­sis­tä jul­ki­sen sek­to­rin työl­lis­ten osuus on luok­kaa 25% mut­ta +50-vuo­tiais­sa jo 50% luok­kaa. Joh­tuu siitä,että jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöis­tä n 50% on yli 50-vuo­tiai­ta ja tämä tilas­to­har­ha peit­tää yksi­tyi­sen sur­kean tilanteen

    Eläkeiän/ elä­ke­put­ki-iän nos­to ei ole vähen­tä­nyt iäk­käit­ten tyäl­li­syyt­tä vaan lisän­nyt tosia­sial­li­ses­ti työttömyyttä,jota nyt ihmetellään

    Ikään­ty­nei­den todel­li­nen työs­sä­oloai­ka ei ole kas­va­nut eläkeiän/ put­ki-iän nos­ta­mi­ses­ta huolimatta.

    Tuo Osmon mai­nit­se­ma kyn­nys on hävinnyt,mutta sil­lä­hän ei ole merkitystä,jos työllisyysaste/ työs­sä­oloai­ka ei kasva

    Juu­ri noin. Käy­tän­nös­sä irti­sa­no­mi­set fir­mois­sa koh­dis­tu­vat 45–55 ‑vuo­tiai­siin, kos­ka sitä van­hem­pien irti­sa­no­mi­nen tulee kal­liim­mak­si eri sää­dök­sis­tä johtuen.

    Lisäk­si fir­ma “sääs­tää”, kun kor­vaa van­hem­man hyvä­palk­kai­sen nuo­rel­la pie­ni­palk­kai­sel­la tai vin­kuin­tia­lai­sel­la vuo­kra­re­surs­sil­la. IT-alal­la tämä “sääs­tö” näkyy siten, että samat vir­heet teh­dään aina uudes­taan. Mal­lie­si­merk­kin ovat eräät jul­ki­set hank­keet, jois­sa ei ole ollut varaa pal­ka­ta kun­non porukkaa.

  40. Rea­lis­ti:
    Lisäk­si fir­ma “sääs­tää”, kun kor­vaa van­hem­man hyvä­palk­kai­sen nuo­rel­la pie­ni­palk­kai­sel­la tai vin­kuin­tia­lai­sel­la vuo­kra­re­surs­sil­la. IT-alal­la tämä “sääs­tö” näkyy siten, että samat vir­heet teh­dään aina uudes­taan. Mal­lie­si­merk­kin ovat eräät jul­ki­set hank­keet, jois­sa ei ole ollut varaa pal­ka­ta kun­non porukkaa.

    Van­ha sanon­ta “Kun mak­saa päh­ki­nöi­tä, saa api­noi­ta.” pitää van­kas­ti kutin­sa osaamista/kokemusta vaa­ti­vis­sa töis­sä. Ns. sääs­töt mak­saa yleen­sä se osaa­ma­ton tilaaja.

  41. Daniel Feder­ley:
    Mitä mah­tai­si tapah­tua, jos irti­sa­no­mis­suo­ja puret­tai­siin koko­naan? Työ­nan­ta­ja sai­si irti­sa­noa kenet tahan­sa mil­loin tahan­sa. Syy­tä ei tar­vit­si­si ilmoit­taa. Yhden, tai vaik­ka kah­den, kuu­kau­den palk­ka pitäi­si maksaa.

    Kuin­ka mon­ta uut­ta työ­paik­kaa syntyisi?

    Taka­vuo­si­na eräs vuo­ri­neu­vos tote­si, että EI tuo­tan­toa pyö­ri­te­tä siten, että yksi mies pot­kii duu­na­rei­ta pel­lol­le ja palk­kaa seu­raa­va­na päi­vä­nä uusia tilal­le. Tuo­tan­non ja lii­ke­toi­min­nan pyö­rit­tä­mi­nen on pit­kä­jän­teis­tä toi­min­taa, jos­sa pää­tös­ten pitää olla punnittuja.

  42. Austrian: Joku vah­va liit­to teki­si var­mas­ti tiet­ty­jä dii­le­jä yri­tys­ten kans­sa talo­koh­tai­ses­ti. Yri­tyk­set teki­si­vät sen “vapaa­eh­toi­ses­ti”…

    Joh­tai­si Kes­ki-Euroo­pan irti­sa­no­mis­kor­vauk­siin. Nokia mak­soi kol­men vuo­den pal­kan Sak­sas­sa irtisanomiskorvauksina.

  43. Lii­an van­ha: Suo­mes­sa päät­tyy n 500000 työ­suh­det­ta joka vuo­si ja niis­tä pää­tyy rii­taan irti­sa­no­mi­sen perus­tees­ta n 500 ja niis­tä voit­taa työn­te­ki­jä jotain 200
    Yrit­tä­jäl­lä on suu­rem­pi ris­ki kuol­la lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa kuin jou­tua rii­te­le­mään irti­sa­no­mi­ses­ta oikeudessa.

    Alla ole­van uuti­sen mukaan vuon­na 2015 Suo­mes­sa irti­sa­not­tiin alle 12 000 työntekijää.

    http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2016/01/07/SAK%3A%20L%C3%A4hes%2012%E2%80%89000%20ty%C3%B6ntekij%C3%A4%C3%A4%20sai%20potkut%20Suomessa%20vuonna%202015/2016520113260/4

    Tuo ker­to­ma­si luku (500000) on siis yli 40 ker­taa lii­an suu­ri. Las­kit­ko mukaan ken­ties myös tapauk­set, jois­sa työn­te­ki­jä irti­sa­nou­tuu itse? Se ei lie­ne jär­ke­vää, jos on tar­koi­tus tar­kas­tel­la irti­sa­no­mi­sen oikeus­rii­taan pää­ty­mi­sen toden­nä­köi­syyt­tä. Jos tuo 500 pitää paik­kan­sa, niin oikeu­teen pää­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys on vähän yli 4%. Se ei ole ihan tri­vi­aa­lin pie­ni riski.

  44. Lii­an van­ha: Maa­il­mas­sa n 200 val­tio­ta on alle­kir­joit­ta­nut ILO n sopi­muk­sen kos­kien epä­oi­keu­den­mu­kais­ta irti­sa­no­mis­ta eli se on kiellettyä.

    Sopi­mus tar­koit­taa, että irti­sa­no­mi­nen on perus­tel­ta­va ja työn­te­ki­jäl­lä on tie­tys­ti oikeus rii­taut­taa perus­te ja työ­nan­ta­jan on kyet­tä­vä näyt­tä­mään toteen väit­teen­sä. Oikeus­val­tios­sa asia rat­kais­taan oikeudessa

    Samaan pää­dy­tään muu­ten­kin, et saa puhua naa­pu­ris­ta perät­tö­miä ja jos levit­te­let perät­tö­miä niin jou­dut lei­vät­tö­män pöy­dän ääreen

    Työn­te­ki­jä­kin on ihmi­nen vaik­ka täl­lä pals­tal­la duu­na­ria pide­tään lähin­nä eluk­ka­na, ja naut­tii saman lain suo­jaa kuin työnantajakin

    Tääl­lä­kin on väi­tet­ty, että esim Tans­kas­sa voi irti­sa­noa ilman perusteita.

    Jut­tu on täyt­tä pro­pa­gan­daa, sil­lä Tans­ka on län­si­mai­nen oikeus­val­tio ja rii­dat rat­ko­taan siel­lä­kin oikeudessa.

    Tans­ka on myös tun­nus­ta­nut ihmi­soi­keus­pe­ri­aat­teet eli hen­ki­löä ei voi irti­sa­noa rodun,sukupuolen,poliittisen tai suku­puo­li­sen suun­tau­tu­mi­sen pärs­tä­ker­toi­men etc syi­den perusteella.

    Tans­ka­kin on alle­kir­joit­ta­nut tuon ILOn sopi­muk­sen­Muu­ten­kin oikeus­val­tios­sa sopi­muk­sen päät­tä­mi­nen vaa­tii perusteen

    Niin­pä Tans­kas­sa­kin irti­sa­no­mi­sen perus­te on ilmoi­tet­ta­va ja jäl­jel­lä ovat joko työn lop­pu­mi­nen tai hen­ki­lö­koh­tai­set syyt.

    Ja jos työn­te­ki­jä kiis­tää perus­teen niin jut­tu pää­tyy oikeu­teen ja oikeus rat­kai­see rii­dan ja mää­rää kor­vauk­sia jos kat­soo tarpeelliseksi

    Ilmei­ses­ti­tä­män pals­tan kir­joit­ta­jat halua­vat lopet­taa oikeus­val­tion lopet­taa ihmi­soi­keu­det ja teh­dä Suo­mes­ta Venä­jän tapai­sen banaa­ni­val­tion ‚jos­sa oikeu­det riippuvat,missä ase­mas­sa olet päättäjiin ??

    Yleen­sä se työn­te­ki­jä muut­tuu kel­vot­to­mak­si ‚kun hän alkaa pitää kiin­ni oikeuksistaan.

    Oikeu­den pää­tök­sis­tä voi lukea, että hen­ki­lö­koh­tais­ten syi­den vuok­si voi irti­sa­noa, ei sii­hen ole estettä.

    Suo­mes­sa päät­tyy n 500000 työ­suh­det­ta joka vuo­si ja niis­tä pää­tyy rii­taan irti­sa­no­mi­sen perus­tees­ta n 500 ja niis­tä voit­taa työn­te­ki­jä jotain 200

    Yrit­tä­jäl­lä on suu­rem­pi ris­ki kuol­la lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa kuin jou­tua rii­te­le­mään irti­sa­no­mi­ses­ta oikeudessa.

    Useim­mat rii­dat käy­dään suur­ten yri­tys­ten kanssa

    Suo­mes­sa irti­sa­no­mi­sia rii­tau­te­taan lii­an vähän. Mones­sa­kin tapauk­ses­sa on ollut näh­tä­vis­sä epä­asial­li­sia perus­tei­ta, kun yri­tys yhtä­ai­kaa rek­ry­toi ja irtisanoo.

  45. Lii­an van­ha: Työ­paik­ko­ja ei ole vakio­mää­rää, mut­ta ei työ­paikkp­jen mää­rä rii­pu ainoas­taan työn tar­jon­nan määrästäkään.

    Työl­li­syy­sas­teet vaih­re­le­vat val­ta­vas­ti maailmassa

    Kor­re­loi­ko työ­voi­man mää­rä nega­tii­vi­ses­ti työl­li­syy­sas­teen kans­sa? Oli­sin yllät­ty­nyt, jos noin oli­si. Jos noin ei ole, mitä syy­tä oli­si olet­taa, että työ­voi­man vähen­tä­mi­nen (elä­köi­ty­mi­sen kaut­ta kuten ano­nyy­mi ehdot­ti) kas­vat­tai­si nuo­rem­pien työllisyysastetta?

  46. Daniel Feder­ley:
    Mitä mah­tai­si tapah­tua, jos irti­sa­no­mis­suo­ja puret­tai­siin koko­naan? Työ­nan­ta­ja sai­si irti­sa­noa kenet tahan­sa mil­loin tahan­sa. Syy­tä ei tar­vit­si­si ilmoit­taa. Yhden, tai vaik­ka kah­den, kuu­kau­den palk­ka pitäi­si maksaa.

    Kuin­ka mon­ta uut­ta työ­paik­kaa syntyisi? 

    Jos irti­sa­no­mis­suo­ja pois­te­taan, palk­ko­jen pitäi­si vas­taa­vas­ti nous­ta, kos­ka yri­tyk­sen talou­del­li­set ris­kit pienenevät.
    Toi­saal­ta irti­sa­no­mis­suo­ja, mini­mi­palk­ka tai kan­nus­tin­louk­ku liit­ty­vät mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­paik­ko­jen luo­mi­seen. Kan­san­ta­lout­ta aut­tai­si enem­män, jos saa­tai­siin syn­ty­mään lisää kor­kean tuot­ta­vuu­den työpaikkoja.

  47. ano­nyy­mi: Työ­ky­kyi­siä­kin ihmi­siä pitäi­si var­maan pääs­tää eläk­keel­le, jot­ta työl­li­syys paran­tui­si ikä­hai­ta­rin alapäästä. 

    Kuten Ossi Sare­so­ja yllä jo kom­men­toi­kin, ei tämä lisää miten­kään työl­li­syyt­tä. On toki niin­kin, ettei työ­voi­man tar­jon­ta­kaan lisää työl­lis­ten mää­rää yksi yhteen, mut­ta var­mas­ti kui­ten­kin jon­kin verran.

  48. Mik­si mis­sään tilan­tees­sa pitäi­si pääs­tää työ­ky­kyi­siä ja mah­dol­li­ses­ti vie­lä työ­ha­lui­sia­kin ihmi­siä yhteis­kun­nan tuil­le (eli täs­sä tapauk­ses­sa var­hen­ne­tul­le eläk­keel­le) ehdoil­la, jot­ka eivät ole tasapuoliset?

    Mitä sano­taan sil­le vuon­na 1954 syn­ty­neel­le pit­kä­ai­kais­työt­tö­mäl­le, jon­ka piti roik­kua työt­tö­mä­nä 63-vuo­ti­aak­si asti, kun vuon­na 1967 syn­ty­nyt pää­see samal­le eläk­keel­le kol­me vuot­ta aikai­sem­min, molem­mat siis (hypo­teet­ti­ses­ti) vuon­na 2017? Entä mitä sano­taan sil­le vuon­na 1958 syn­ty­neel­le pit­kä­ai­kais­työt­tö­mäl­le, joka pää­see eläk­keel­le vas­ta 64 vuo­den iäs­sä vuon­na 2022 (jos tämä “armah­dus” on ker­ta­luon­tei­nen)? Muu­tok­sen mää­rä­ai­kai­suus­kaan ei tilan­net­ta paran­na, vaan sama ongel­ma on joka tapauk­ses­sa vastassa.

    Ei täl­lais­ta kal­lis­ta popu­lis­tis­ta temp­pua voi toteut­taa ilman yhden­ver­tai­suus­poh­din­taa. Vähin­tään täs­sä pitäi­si olla hyvin pit­kä siir­ty­mä­ai­ka, jon­ka myö­tä pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien elä­ke­put­ken alai­kä­ra­ja hilat­tai­siin ikä­luok­ka ker­ral­laan hitaas­ti koh­ti työs­sä käy­vien alin­ta van­huuse­lä­kei­kää. (Yhden­ver­tai­suus­syis­tä­hän myös “nor­maa­li” alin van­huuse­lä­kei­kä nousee asteit­tain vain 3 kk per ikä­luok­ka eikä kertarysäyksellä.)

    Käy­tän­nös­sä täs­sä siis oltai­siin minus­ta väis­tä­mät­tä todel­la luo­mas­sa uudes­taan pit­käk­si aikaa työt­tö­myys­put­kea, jos­ta meil­lä on jo van­has­taan riit­tä­väs­ti huo­no­ja kokemuksia.

  49. Lii­an van­ha: Hen­ki­lön voi irti­sa­noa mil­loin vain, ei sii­hen ole mitään estettä

    Jos joku vaa­ean­taa koko yri­tyk­sen toi­min­nan niin tur­haan tuo­ta miet­tii, irti­sa­noo vain

    Voi olla,että jou­tuu mak­sa­maan kor­vauk­sia, mut­ta ne ovat var­mas­ti pie­nem­mät kuin kon­kurs­sin aiheut­ta­mat vahingot.

    Ei kysees­sä ollut kuin yhden tii­min koh­ta­lo, jol­la tus­kin oli­si ollut hei­jas­tus­vai­ku­tuk­sia seu­raa­vaa orga­ni­saa­tio­ta­soa kor­keam­mal­le. Työ oli käy­tän­nös­sä mel­kein­pä yrit­tä­jyyt­tä ison orga­ni­saa­tion suo­jis­sa, kos­ka jokai­nen tii­mi vas­ta­si itsen­sä työl­lis­tä­mi­ses­tä myy­mäl­lä työ­tään pro­jek­ti­muo­dos­sa ulos.

    Työ­nan­ta­jan kan­nal­ta tii­min kuo­le­ma oli­si merk­kin­nyt vähäis­tä, pyö­ris­tys­vir­hei­siin huk­ku­vaa las­ku­tuk­sen pie­ne­ne­mis­tä, mut­ta samal­la kus­tan­nus­ten vas­taa­vaa vähe­ne­mis­tä — jos tap­pio­tii­min väki ei oli­si itse tajun­nut hakeu­tua muu­al­le, oli­si se put­sat­tu jat­ku­vas­sa yt-kier­ros­ten kierteessä.

    Tai­taa olla näi­tä urbaa­ni­le­gen­do­ja, ei näin avu­ton­ta hr- asioi­den tun­te­mus­ta voi olla. Ja jos on niin esi­mie­hen ammat­ti­tai­to on surkea

    Näin se vain oli. Ei kel­lään joh­dos­sa tai hal­lin­nos­sa ollut mitään int­res­siä hoi­taa asi­aa kun­toon ja ottaa ris­kiä rii­tau­te­tus­ta irti­sa­no­mi­ses­ta. Lisäk­si rek­ry­toin­nis­ta vas­tuus­sa ollut esi­mies ei tänä­päi­vä­nä­kään taa­tus­ti tun­nus­ta teh­neen­sä vir­het­tä, joten asia ei eden­nyt min­ne­kään viral­li­sia reit­te­jä pitkin.

    Ketään ei myös­kään kiin­nos­ta­nut tuo­da asi­aa ylem­pien taho­jen tie­toon, kos­ka koke­mus­ten perus­teel­la “veneen kei­kut­ta­jat” sai­vat hyvin var­mas­ti itse pas­kaa nis­kaan­sa ja var­si­nai­nen asia oli­si jää­nyt kor­jaa­mat­ta. Pahim­mil­laan reak­tio oli­si ollut jotain jär­je­tön­tä esim. tii­mi oli­si hajo­tet­tu ja sen jäse­net oli­si­vat pää­ty­neet itse ulko­puo­lii­sik­si kum­ma­jai­sik­si pit­kin organisaatiota.

    Näin siis meil­lä Suo­mes­sa. Ei ihme, että joh­ta­mi­sen tasoa pide­tään surkeana…

  50. Mitä sano­taan sil­le vuon­na 1954 syn­ty­neel­le pitkäaikaistyöttömälle,

    He pää­si­vät eläk­keel­le 60–62-vuotiaana, jos oli­vat pitkäaikaistyöttömiä

  51. Ossi Sare­so­ja: Alla ole­van uuti­sen mukaan vuon­na 2015 Suo­mes­sa irti­sa­not­tiin alle 12 000 työntekijää.

    http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2016/01/07/SAK%3A%20L%C3%A4hes%2012%E2%80%89000%20ty%C3%B6ntekij%C3%A4%C3%A4%20sai%20potkut%20Suomessa%20vuonna%202015/2016520113260/4

    Tuo ker­to­ma­si luku (500000) on siis yli 40 ker­taa lii­an suu­ri. Las­kit­ko mukaan ken­ties myös tapauk­set, jois­sa työn­te­ki­jä irti­sa­nou­tuu itse? Se ei lie­ne jär­ke­vää, jos on tar­koi­tus tar­kas­tel­la irti­sa­no­mi­sen oikeus­rii­taan pää­ty­mi­sen toden­nä­köi­syyt­tä. Jos tuo 500 pitää paik­kan­sa, niin oikeu­teen pää­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys on vähän yli 4%. Se ei ole ihan tri­vi­aa­lin pie­ni riski.

    Muka­na ovat elä­köi­ty­mi­set, irt­si­sa­nou­tu­mi­set ja suu­rin ryh­mä eli mää­rä­ai­kais­ten sopi­mus­ten päättyminen.

    Tosia­sial­li­se­ti kaik­ki nuo tar­joa­vat mah­dol­li­suu­den hen­ki­lös­tön uudelleenjärjestelyyn

    Tuo irti­sa­not­tu­jen mää­rä perus­tuu SAKn kerää­miin tie­toi­hin eikä ole kat­ta­va. Muka­na ovat vain yt-menet­te­lys­sä irti­sa­no­tut, pientn yri­tys­ten ja yksit­täis­ten hen­ki­löi­den irti­sa­no­mi­nen ei ole muka­na. Ja ilmei­ses­ti vain SAKn jäsenet

    Irti­sa­no­mi­sia ei tilas­toi­da virallisesti

    Työ­suh­tei­den päät­ty­mis­mää­rä voi­daan arvioi­da vero­tie­to­jen perus­teel­la esim alle vuo­den kes­tä­nei­tä työ­suh­tei­ta on n 500000

    Kun työl­lis­ten mää­rä ei juu­ri muu­tu niin päät­ty­nei­tä työ­suh­tei­ta­kin on suu­rin piir­tein saman verran

  52. Lii­an van­ha:Jos halu­aa pääs­tä eroon huo­nos­ta ali­hank­ki­jas­ta niin sopi­muk­sen pur­ku on saman­lai­nen pro­ses­si kuin työn­te­ki­jän koh­dal­la eli ensin on huo­mau­tet­ta­va ja annet­ta­va ali­hank­ki­jal­le mah­dol­li­suus kor­ja­ta virheensä. 

    Ei se käy­tän­nös­sä noin mene kuin urak­ka­hom­mis­sa. Esi­mer­kik­si meis­tä pää­see eroon kun lopet­taa tilaa­mi­sen. Vuo­si sopi­muk­set jää­vät tie­ten­kin voi­maan, mut­ta ei yksit­täi­sis­tä ja tavan­omai­sis­ta töis­tä mitään sopi­muk­sia alle­kir­joi­te­ta eikä vuo­si­so­pi­muk­set vel­voi­ta tilaa­maan mitään.

    Itse en kyl­lä iki­nä käyt­täi­si tun­ti­las­kut­ta­vaa vuo­kra­työ­voi­maa tai ali­hank­ki­jaa, jos­ta ei pää­si­si pel­käl­lä ilmoi­tuk­sel­la eroon. Val­mis­ta­van teol­li­suu­den urak­ka­hom­mat ovat sit­ten erik­seen. Kun menee tila­maan tava­raa tai raken­nusu­ra­kan (tai vas­taa­van pal­ve­lu­ko­ko­nai­suu­den), niin se on kyl­lä sitovaa.

    Ter­vei­sin alihankkija

  53. Tero Tolo­nen:Jos­tain syys­tä irti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­tä­mi­nen kui­ten­kin joi­den­kin tut­ki­mus­ten mukaan muis­taak­se­ni hei­ken­tää yri­tyk­sen tuot­ta­vuut­ta – en tie­dä miksi. 

    Voi olla, että täl­löin yri­tyk­set irti­sa­no­vat lii­an her­käs­ti ja otta­vat ikään­kuin irti­sa­no­mi­set työ­ka­luk­si toi­min­nan kehit­tä­mi­seen, vaik­ka oikeas­ti pitäi­si käyt­tää jotain mui­ta keinoja. 

    Jos kyn­nys rek­ry­tä on kor­keal­la, niin vede­tään enem­män van­hal­la (koke­neel­la) poru­kal­la yli­töi­tä teh­den + kiin­ni­te­tään ene­män huo­mio­ta rek­ry­toin­ti­pro­ses­siin + hank­kiu­du­taan hiu­kan epä­var­mois­ta tapauk­sis­ta eroon jo koeajalla. 

    Toi­saal­ta jos voi hel­pos­ti irti­sa­noa, niin huo­not teki­jät voi kor­va­ta parem­mil­la. Jos työ­mark­ki­noil­la on enem­män vipi­nää, osaa­jil­la on enem­män imua -> vaih­tu­vuus voi olla korkeampi. 

    Vaik­ka irti­sa­no­mi­nen oli­si han­ka­laa, mut­ta käy­tös­sä on lomau­tus­me­net­te­ly, työ­voi­maa voi näp­pä­räs­ti säi­löä pak­ko­lo­mil­le ilman pel­koa, että läh­te­vät käve­le­mään (vs. tilan­ne, jos­sa irti­sa­no­mi­nen on ainoa vaih­toeh­to lei­ka­ta palk­ka­ku­lu­ja). Lomau­tus­me­net­te­ly­hän on sel­vä etu vakail­le ja ole­mas­sao­le­vil­le yri­tyk­sil­le ja mer­kit­tä­vä hait­ta vas­ta perustetuille.

    Noi­den yhteis­vai­ku­tus voi vie­dä tuiot­ta­vuus­ke­hi­tys­tä ihan mihin suun­taan tahan­sa. Eikä se tuot­ta­vuus ole ainoa mit­ta­ri, mitä tuijottaa. 

    Mitä iloa on tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­ses­tä, jos seu­rauk­se­na on jät­ti­työt­tö­myys? Esi­mer­kik­si sii­voo­jien tuot­ta­vuus nousi­si raket­ti­na, jos TES-mini­mi­pal­kak­si lai­tet­tai­siin 3000e / kk ja tuplat­tai­siin kaik­ki lisät. Tämän jäl­keen töis­sä oli­si­vat vain ne sii­voa­jat, joi­den tuot­ta­ma lisä­ar­vo perus­te­li­si tuon pal­kan -> tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­ses­sä näkyi­si työl­li­syy­den kus­tan­nuk­sel­la teh­ty jät­ti­mäi­nen loik­ka (=“pro­fes­so­ri haa­pa­ran­nan tuottavuusloikka”).

  54. Sylt­ty: Ei sitä pys­ty kukaan etu­kä­teen mää­rit­tä­mään, mut­ta aina­kin vuo­kra­työ­voi­man käyt­tö not­kah­tai­si niil­tä osin, kun kyse on rek­ry­toin­ti­ris­kin välttämisestä

    Työl­li­sis­tä n 1 % on vuo­kra­fir­mois­sa töis­sä, joten kyl­lä moni osaa las­kea sen , että kulu on 20 % kor­keam­pi kuin suo­raan palkattuna

    http://yle.fi/uutiset/vuokratyofirmat_kilpailevat_hyvista_tyypeista__tyontekijoiden_asema_paremmalla_tolalla/8726566

  55. Ja ali­hank­ki­jan suo­ja on itse asias­sa parem­pi kuin työntekijän.

    Ei ole ellei ole teh­nyt höl­mö­jä sopi­muk­sia. Nuu­kian sopi­muk­sis­sa oli molem­min puo­lin 1kk irti­sa­no­mi­sai­ka, jos­sa ei mitään perus­tei­ta tart­te antaa. Ja sen irti­sa­no­mi­sen jäl­keen (jos ei kave­ria saa myy­tyä muu­al­le) on ali­han­kin­ta fir­mal­la tuo­tan­nol­lis­ta­lou­del­li­nen syy irtisanomiseen.

  56. Lii­an van­ha: Hen­ki­lön voi irti­sa­noa mil­loin vain, ei sii­hen ole mitään estettä

    Jos joku vaa­ean­taa koko yri­tyk­sen toi­min­nan niin tur­haan tuo­ta miet­tii, irti­sa­noo vain

    Voi olla,että jou­tuu mak­sa­maan kor­vauk­sia, mut­ta ne ovat var­mas­ti pie­nem­mät kuin kon­kurs­sin aiheut­ta­mat vahingot.

    Normaalisti,kun syi­tä löy­tyy molem­mis­ta osa­puo­lis­ta niin kor­vauk­set ovat muu­ta­man kuu­kau­den palk­ka- puo­len vuo­den palkka.

    Jos työ­nan­ta­ja tode­taan yksi­puo­li­ses­ti syyl­li­sek­si voi kor­vaus nous­ta korkeammaksi.

    Mut­ta täs­sä­kin tapauk­ses­sa oli­si ollut todis­ta­jia pil­vin pimein irti­sa­no­mi­sen perus­tei­den todistamiselle,joten kor­vaus oli­si ollut joka tapauk­ses­sa alapäästä.

    Tai­taa olla näi­tä urbaa­ni­le­gen­do­ja, ei näin avu­ton­ta hr- asioi­den tun­te­mus­ta voi olla. Ja jos on niin esi­mie­hen ammat­ti­tai­to on surkea

    Ei pik­ku­fir­ma voi tuol­la tavoin toimia.

  57. Lii­an van­ha: Ei asia näin yksin­ker­tai­nen ole. Ali­hank­ki­jaa ja vuo­kra­fir­maa kos­ke­vat samat työ­lain­sää­dän­nöt kuin omal­la työ­voi­mal­la toimivaa

    Niin­pä nuo irti­sa­no­mis­ku­lut ja mah­dol­li­set kor­vauk­set ovat hinnoissa.

    Ja ali­hank­ki­jan suo­ja on itse asias­sa parem­pi kuin työntekijän.

    Jos halu­aa pääs­tä eroon huo­nos­ta ali­hank­ki­jas­ta niin sopi­muk­sen pur­ku on saman­lai­nen pro­ses­si kuin työn­te­ki­jän koh­dal­la eli ensin on huo­mau­tet­ta­va ja annet­ta­va ali­hank­ki­jal­le mah­dol­li­suus kor­ja­ta virheensä.

    Jos kor­jaa­via toi­mia syn­ny niin sop­pa­rin voi purkaa.

    Mut­ta sil­loin­kin ali­hank­ki­ja voi rii­taut­taa perus­teen ja vie­dä asian oikeu­teen. Sil­loin on parem­pi olla vank­ka näyt­tö ‚muu­ten jou­tuu­mak­sa­maan korvauksia

    Ali­hank­ki­jas­ta toki pää­see eroon kun sopi­mus lop­puu, mut­ta näin­hän pää­see eroon työntekijästäkin ?

    Et sel­väs­ti ole luke­nut nii­tä laki­mie­sar­mei­joi­den laa­ti­mia pumas­koi­ta, jot­ka suu­ret raken­nus­liik­keet pis­tä­vät ali­hank­ki­jan­sa allekirjoittamaan.

  58. Lii­an van­ha:
    Mitä sano­taan sil­le vuon­na 1954 syn­ty­neel­le pitkäaikaistyöttömälle,

    He pää­si­vät eläk­keel­le 60–62-vuotiaana, jos oli­vat pitkäaikaistyöttömiä

    Ei vält­tä­mät­tä. Täs­sä oli­si sel­väs­ti pitä­nyt olla sel­keäm­pi. Vuon­na 1954 syn­ty­nyt pää­see työt­tö­myys­put­keen, jos hän on täyt­tä­nyt 59 vuot­ta ennen 500 työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha­päi­vän täyt­ty­mis­tä. (Vuo­si­na 1955–56 syn­ty­neil­lä ikä­ra­ja on 60 vuot­ta ja tämän jäl­keen syn­ty­neil­lä 61 vuot­ta.) Edel­ly­tys työt­tö­myys­put­keen pää­se­mi­sel­le on siis se, ettei hen­ki­lö ole ollut työ­tön lii­an pit­kään ennen ao. ikä­ra­jan täyttämistä.

    Pit­kä­ai­kais­työ­tön, joka on jää­nyt työt­tö­mäk­si vähin­tään 2 vuot­ta ennen työt­tö­myys­put­ken alai­kä­ra­jaa, ei pää­se työt­tö­myys­put­keen. Työ­mi­nis­te­ri Lind­strö­min ehdo­tus kos­kee käsit­tääk­se­ni juu­ri näi­tä pitkäaikaistyöttömiä.

    Jos siis vuon­na 1954 syn­ty­nyt on saa­nut työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa ennen kuin täyt­ti 57 vuot­ta ja 1 kuu­kau­den, hän ei ole oikeu­tet­tu pää­se­mään työt­tö­myys­put­keen. Hän voi jää­dä van­huuse­läk­keel­le 63 vuo­den iäs­sä. (Tot­ta kyl­lä, hän voi ottaa van­huuse­läk­keen var­hen­net­tu­na 62 vuo­den iäs­sä, mut­ta var­hen­net­tu van­huuse­lä­ke pois­tuu elä­ke­la­ji­na vuo­den 2016 lopus­sa, joten tämä on vii­mei­nen ikä­luok­ka jol­la on tämä mah­dol­li­suus. Var­hen­net­tu van­huuse­lä­ke on kui­ten­kin pysy­väs­ti var­hen­ta­ma­ton­ta van­huuse­lä­ket­tä pienempi.)

    Jos siis ikään­ty­neet pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät pääs­tet­täi­siin van­huuse­läk­keel­le 60 vuo­den iäs­sä vuon­na 2017, kuten ole­tin, tämä kos­ki­si kaik­kia vuo­si­na 1954–1957 syn­ty­nei­tä pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä. Näis­tä osa pää­si­si eläk­keel­le 60-vuo­ti­aa­na, osa vas­ta 63-vuo­ti­aa­na. Se ei niin­kään ole olen­nais­ta minä vuo­te­na tämä tapah­tui­si. Vuo­si vai­kut­taa vain sii­hen mitä nimen­omai­sia ikä­luok­kia muu­tos koh­te­li­si epätasapuolisesti.

    Vie­lä suu­rem­pi epä­koh­ta syn­tyy kui­ten­kin ikä­hai­ta­rin toi­ses­sa pääs­sä. Jos edel­leen ole­te­taan, että Lind­strö­min ehdot­ta­ma eläk­keel­le pääs­tä­mi­nen tapah­tui­si vain vuon­na 2017, niin tämä ei kos­ki­si vuon­na 1958 syn­ty­nei­tä, jot­ka ovat täl­löin vas­ta 59-vuo­tiai­ta. Elä­ke­uu­dis­tuk­sen myö­tä tämän ikä­luo­kan alin van­huuse­lä­kei­kä on 64 vuot­ta. Täl­löin 31.12.1957 syn­ty­nyt hen­ki­lö voi­si pääs­tä eläk­keel­le 4 vuot­ta nuo­rem­pa­na kuin päi­vää myö­hem­min, eli 1.1.1958, syn­ty­nyt. Tämä on täy­del­li­sen kestämätöntä.

    Jäl­leen ker­ran sil­lä ei juu­ri ole mer­ki­tys­tä minä vuo­te­na tämä eläk­keel­le pääs­tö teh­täi­siin. Sil­lä­kään ei ole mer­ki­tys­tä, vaik­ka sama mah­dol­li­suus annet­tai­siin usea­ma­pa­na vuo­te­na. Vain epä­tas­a­puo­li­ses­ti koh­del­lut ikä­luo­kat muut­tui­si­vat. Jos mää­rä­ai­ka lop­pui­si jos­kus vuo­den 2017 jäl­keen, pit­kä­ai­kais­työt­tö­män van­huuse­lä­kei­kä pomp­pai­si yhdes­sä päi­väs­sä vie­lä enem­män kuin 4 vuot­ta. (Joh­tuen sii­tä, että alin van­huuse­lä­kei­kä kas­vaa 3 kk syn­ty­mä­vuot­ta koh­den ja on siis esim. 1959 syn­ty­neil­lä jo 64 v 3 kk.)

    Jos siis halut­tai­siin pitäy­tyä koh­tuul­li­ses­sa tas­a­puo­li­suu­des­sa, edes­sä oli­si siis vää­jää­mät­tä tuo edel­lä kuvaa­ma­ni erit­täin pit­kä siir­ty­mä­ai­ka, jona van­huuse­läk­keen ikä­ra­jaa hilat­tai­siin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­lä­kin ylöspäin.

    Vaih­toeh­to­na on tie­tys­ti kaik­kien pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien pääs­tä­mi­nen eläk­keel­le 60-vuo­ti­aa­na pysy­väs­ti, mut­ta on vai­kea näh­dä sen ole­van lin­jas­sa eli­niän pite­ne­mi­sen edel­lyt­tä­män työ­urien piden­tä­mis­ta­voit­teen kanssa.

  59. Jou­dun heti kor­jaa­maan itseä­ni. Vuon­na 1954 syn­ty­nyt ei voi enää jää­dä var­hen­ne­tul­le van­huuse­läk­keel­le 62 vuo­den iäs­sä. Var­hen­net­tu van­huuse­lä­ke on jo elä­ke­la­ji­na his­to­ri­aa. Tämä oli kui­ten­kin käy­tän­nös­sä mel­ko mer­ki­tyk­se­tön yksi­tyis­koh­ta ver­rat­taes­sa sitä miten
    epä­tas­a­puo­li­nen pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien 60 vuo­den van­huuse­lä­kei­kä oli­si ilman, että sitä nos­tet­tai­siin hitaas­ti portaittain.

  60. Tero Tolo­nen: Jos­tain syys­tä irti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­tä­mi­nen kui­ten­kin joi­den­kin tut­ki­mus­ten mukaan muis­taak­se­ni hei­ken­tää yri­tyk­sen tuot­ta­vuut­ta – en tie­dä miksi.

    Yksi hypo­tee­si voi­si olla, että myös vähem­män tuot­ta­vat ihmi­set pää­se­vät sil­loin töi­hin eivät­kä jää työttömiksi.

    Pys­tyt­kö muu­ten anta­maan vii­tet­tä johon­kin tuol­lai­seen tutkimukseen?

  61. Lii­an van­ha: Muu­ten­kin oikeus­val­tios­sa sopi­muk­sen päät­tä­mi­nen vaa­tii perusteen

    Ei vaa­di. Poik­keuk­sia toki on, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti sopi­muk­sen voi irto­sa­noa sovit­tu­jen ehto­jen puit­teis­sa (irti­sa­no­mi­sa­jat ym.) mitään perus­tei­ta tai syi­tä esit­tä­mät­tä. Esi­mer­kik­si minä voin noin vain irti­sa­noa vuo­kra­so­pi­muk­se­ni, puhe­lin­liit­ty­mä­ni, vakuu­tuk­se­ni, luot­to­kort­ti­ni, ja inter­ne­tyh­tey­te­ni. Työ­so­pi­muk­sen­kin voi vapaas­ti irto­sa­noa, jos irto­sa­no­ja on työn­te­ki­jä eikä ‑anta­ja.

  62. Ei kai täs­sä elä­ke­put­kea kek­si­tä uudelleen.

    Jos työt­tö­mä­nä on pitä­nyt olla esim. 5 vuot­ta, on henkilö
    1. pudon­nut jo peruspäivärahalle
    2. jää­nyt lähes 100% var­muu­del­la työt­tö­mäk­si ennen 55 ikävuotta

    Ei kuu­los­ta elä­ke­put­kel­ta. Elä­ke­put­keen jää­dään ansio­si­don­nai­sel­la ja sil­lä tulotasolla.

  63. Olli Pot­to­nen: Ei vaa­di. Poik­keuk­sia toki on, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti sopi­muk­sen voi irto­sa­noa sovit­tu­jen ehto­jen puit­teis­sa (irti­sa­no­mi­sa­jat ym.) mitään perus­tei­ta tai syi­tä esit­tä­mät­tä. Esi­mer­kik­si minä voin noin vain irti­sa­noa vuo­kra­so­pi­muk­se­ni, puhe­lin­liit­ty­mä­ni, vakuu­tuk­se­ni, luot­to­kort­ti­ni, ja inter­ne­tyh­tey­te­ni. Työ­so­pi­muk­sen­kin voi vapaas­ti irto­sa­noa, jos irto­sa­no­ja on työn­te­ki­jä eikä ‑anta­ja.

    Nuo­kin ovat perus­tei­ta eli irti­sa­no­mi­sen pro­se­duu­ri on sanot­tu sopi­muk­ses­sa ja perus­te on sopi­muk­sen ehto

  64. Jou­ko Olli­la: Ei pik­ku­fir­ma voi tuol­la tavoin toimia.

    Pik­ku­fir­ma voi toi­mia aivan samal­la tavalla.Pitää vain las­kea kum­pi vaih­toeh­to on tuottavampi.

    Kyl­lä kai yrit­tä­jä ottaa osaa sen edul­li­sem­man vaihtoehdon ?

    Eli jos tyy­tyy huo­noon työn­te­ki­jään niin sil­loin tuo huo­nous on enem­män­kin yrit­tä­jän sil­mäs­sä kuin todellisuutta

    Työ­elä­mäs­sä läh­de­tään sii­tä, ettei ihmis­ten tar­vit­se olla kave­rei­ta eikä ystä­viä, mut­ta sil­ti on tul­ta­va toi­meen keskenään

    Toi­nen ongel­ma on, että rek­ry­toin­ti­pää­tök­sen tekee yrit­tä­jä, joka väit­tää teke­vän­sä työ­tä riskillä.

    Mut­ta jos ris­kit pois­te­taan niin mihin perus­tuu sil­loin kor­keam­pi tuottovaade ?

    Kol­mas ongel­ma on, että luo­daan­ko yrit­tä­jis­tä luok­ka, jon­ka ei tar­vit­se vas­ta­ta vir­heis­tään vaan yrit­tä­jät voi­vat elää kuin pellossa ?

    Vie­lä suu­rem­pa ongel­mia aiheut­taa se, että oikeus­val­tio halu­taan lopet­taa , aina­kin osal­ta kansasta

    Samoin perua ihmisoikeudet

    Ja luo­pua YKs­sa yhtei­ses­ti sovi­tuis­ta työ­elä­män periaatteista

    Var­maan sil­loin on luo­vut­ta­va EU-jäse­nyy­des­tä­kin, EIT:ta etc

  65. Ossi Sare­so­ja: Yksi hypo­tee­si voi­si olla, että myös vähem­män tuot­ta­vat ihmi­set pää­se­vät sil­loin töi­hin eivät­kä jää työttömiksi.

    Pys­tyt­kö muu­ten anta­maan vii­tet­tä johon­kin tuol­lai­seen tutkimukseen?

    Löy­sin var­maan­kin sen, tulok­set ovat hyvin ris­ti­rii­tai­sia, mut­ta ehkä sik­si kiin­nos­ta­via. Tosin, en tie­dä miten pal­ve­lu­työs­sä noi­ta voi sovel­taa, tuo­han perus­tuu van­haan dataan

    http://economics.mit.edu/files/1479

  66. Lii­an van­ha: Nuo­kin ovat perus­tei­ta eli irti­sa­no­mi­sen pro­se­duu­ri on sanot­tu sopi­muk­ses­sa ja perus­te on sopi­muk­sen ehto 

    Toi­sin sanoen esi­tät itse, että alku­pe­räi­nen väit­tee­si oli täyt­tä puu­ta­hei­nää. Sitä­hän me muutkin.

    Lii­an vanha:
    “Ja ali­hank­ki­jan suo­ja on itse asias­sa parem­pi kuin työntekijän.”

    Työn­te­ki­jän irti­sa­no­mis­pe­rus­tei­den on työ­so­pi­mus­lain mukaan olta­va asial­li­set ja vaka­vat. Täl­lai­sia ehto­ja ei vuo­kra­työ­voi­man käyt­töä kos­ke­vis­sa ali­han­kin­ta­so­pi­muk­sis­sa kyl­lä kos­kaan ole. 

    Jos tun­tuu, että työn­te­ki­jöis­tä pää­see hel­pom­min eroon kuin ali­hank­ki­jois­ta, suo­sit­te­len tutus­tu­maan työ­so­pi­mus­lain 7 lukuun (ettei tule lait­to­mia irti­sa­no­mi­sia) ja samal­la myös tiu­ken­ta­maan lin­jaa ali­hank­ki­joi­den kans­sa käy­tä­vis­sä kau­pal­li­sis­sa neuvotteluissa.

  67. Onko­han Soi­nin­vaa­ra ymmär­tä­nyt nyt asian väärin?
    Jos tämä on rajat­tu 60 vuot­ta täyt­tä­nei­siin pit­kä­ai­kais­työt­tö­miin, niin miten se sil­loin oli­si eläkeputki?

    Sen ymmär­täi­sin, jos se kat­tai­si kaik­ki 60 vuot­ta täyt­tä­neet, sil­loin Soi­nin­vaa­ran ihmet­te­ly oli­si perusteltua.

    “Ilk­ka Tai­pa­le toi­voo perus­suo­ma­lais­ten vie­vän pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien elä­kear­mah­duk­sen maaliin”
    “Lää­kä­ri ja SDP:n enti­nen kan­san­edus­ta­ja Ilk­ka Tai­pa­le tukee ilol­la oikeus- ja työ­mi­nis­te­ri Jari Lind­strö­min (ps.) esi­tys­tä, jon­ka mukaan yli 60-vuo­ti­aat pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät pääs­tet­täi­siin eläk­keel­le. Tai­pa­le on kam­pan­joi­nut pit­kään sen puo­les­ta, että työ­ky­vyt­tö­mien paik­ka on eläkkeellä.”

    https://www.suomenuutiset.fi/ilkka-taipale-toivoo-perussuomalaisten-vievan-pitkaaikaistyottomien-elakearmahduksen-maaliin/

  68. Mik­si työ­nan­ta­jan kan­nat­taa työn­tää tuot­ta­va työn­te­ki­jä työt­tö­mäk­si ja odot­te­le­maan elä­ket­tä? Joku tos­sa logii­kas­sa nyt ei toi­mi. Jos osaa­mi­nen on van­hen­tu­nut niin sil­loin on eri asia. Isot IT-talot pyö­rit­tä­vät YT-neu­vot­te­lu­ja jat­ku­vas­ti sii­tä syys­tä, kos­ka osa työn­te­ki­jöis­tä ei ole enää jak­sa­nut pitää ammat­ti­tai­to­aan ajan tasal­la. Otta­vat samaan aikaan uut­ta väkeä ja heit­tä­vät poruk­kaa ulos. Ei kai nyt sii­nä ole jär­keä, että yri­tet­täi­siin tämä estää? Juu­ri se poruk­ka jos­ta Ilk­ka Tai­pa­le puhuu, nii­tä var­ten toi eläk­keel­le siir­ty­mi­nen 60 vuo­ti­aa­na työt­tö­mä­nä pitää olla.

  69. Kat­soin asi­aa tar­kem­min. Näyt­tää että täs­sä nyt tar­koi­te­taan kuten arve­lin­kin vuo­sia työt­tö­mä­nä ollei­ta. Jos on 60 vuo­tias, niin ei eikö­hän toi elä­kea­sia osu koh­dal­leen, kun on käy­tän­nös­sä jou­tu­nut työt­tö­mäk­si sii­nä esi­mer­kik­si noin 55-vuo­ti­aa­na. Minus­ta toi on inhi­mil­li­nen ratkaisu.

    Pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­teen ei ole vali­tet­ta­vas­ti ole­mas­sa mitään yhtä kai­ken hoi­ta­vaa rat­kai­sua, mut­ta yksi var­tee­no­tet­ta­va kei­no on pääs­tää jo vuo­sia työt­tö­mä­nä olleet yli 60-vuo­ti­aat ker­ta­rat­kai­sul­la eläk­keel­le. On tur­ha roi­kot­taa kor­tis­tos­sa hen­ki­löi­tä, jot­ka ei syy­tä tai toi­ses­ta vali­tet­ta­vas­ti enää pää­se työ­mark­ki­noi­hin kiin­ni. Tämä oli­si heil­le kun­nia­kas rat­kai­su ja myös vapaut­tai­si resurs­se­ja mui­den työt­tö­mien palveluun.”

    https://www.perussuomalaiset.fi/news/ministeriryhman-tiedote/

  70. Sylt­ty: Työn­te­ki­jän irti­sa­no­mis­pe­rus­tei­den on työ­so­pi­mus­lain mukaan olta­va asial­li­set ja vaka­vat. Täl­lai­sia ehto­ja ei vuo­kra­työ­voi­man käyt­töä kos­ke­vis­sa ali­han­kin­ta­so­pi­muk­sis­sa kyl­lä kos­kaan ole.

    Mut­ta vuo­kraa­jayh­tiö­tä nuo työ­so­pi­mus­lain koh­dat kos­ke­vat ja kyl­lä ne vuo­kra­fir­mat osaa­vat hin­noi­tel­la nuo riskit

    Ja jos tuo hen­ki­lös­tön vuo­kraus oli­si se rat­kai­su työ­so­pi­mus­lain kier­toon niin var­maan useam­pi kuin 1 % työl­li­sis­tä oli­si vuo­kra­fir­mo­jen palveluksessa.

    Jos tun­tuu, että työn­te­ki­jöis­tä pää­see hel­pom­min eroon kuin ali­hank­ki­jois­ta, suo­sit­te­len tutus­tu­maan työ­so­pi­mus­lain 7 lukuun (ettei tule lait­to­mia irti­sa­no­mi­sia) ja samal­la myös tiu­ken­ta­maan lin­jaa ali­hank­ki­joi­den kans­sa käy­tä­vis­sä kau­pal­li­sis­sa neuvotteluissa.”

    Onhan tuo­ta tul­lut irti­sa­not­tua kym­me­niä hen­ki­lö­koh­tai­si­ta syis­tä joh­tuen ja kärä­jä­oi­keu­des­sa­kin on tes­tat­tu pää­tök­sen oikeel­li­suut­ta ja oikeak­si tuli todettua

    Ehto­jen ja ris­kien lisää­mi­nen sop­pa­rei­hin nos­taa hin­taa tai vaih­toeh­to on , että pal­ve­luk­seen saa sen huo­noim­man ja ammat­ti­tai­dot­to­mim­man yrittäjän.

    Kun pro­jek­tis­sa on kiin­ni lait­teis­sa sato­ja mil­joo­nia niin sil­loin miet­tii muu­ta­kin kuin cen­tin sääs­töä työkuluissa

    Noi­ta euron ropa­rei­ta on raken­nusa­la täyn­nä ja vir­hei­den kor­jaa­mi­nen mak­saa ja niin­pä asu­mi­nen mak­saa Suomessa

  71. Lii­an van­ha: Mut­ta vuo­kraa­jayh­tiö­tä nuo työ­so­pi­mus­lain koh­dat­kos­ke­vat jakyl­lä ne vuo­kra­fir­mat osaa­vat hin­noi­tel­la nuo riskit

    Juu‑u, mut­ta eikö ole aika ilmeis­tä, että jos asia­kas­yri­tys lopet­taa osta­mi­sen, vuo­kra­fir­mal­la on “asial­li­set ja vaka­vat” perus­teet esi­mer­kik­si tuo­tan­nol­li­sil­la ja talou­del­li­sil­la syil­lä irti­sa­no­mi­sel­le (tai lomautukselle)? 

    Ja jos tuo hen­ki­lös­tön vuo­kraus oli­si se rat­kai­su työ­so­pi­mus­lain kier­toon niin var­maan useam­pi kuin 1 % työl­li­sis­tä oli­si vuo­kra­fir­mo­jen palveluksessa.

    Mitä ihmeet­tä? Kyl­lä­hän hen­ki­lös­tön vuo­kraus on rat­kai­su irti­sa­no­mis­pe­rus­tei­den kier­toon, sii­tä ei ole kah­ta sanaa­kaan. Mut­ta ris­kin ulkois­ta­mi­nen mak­saa, joten jos kyke­nee kan­ta­maan palk­kauk­seen liit­ty­vät ris­kit, niin kyl­lä­hän se suo­ra rek­ry­toin­ti tasai­ses­sa tar­pees­sa tulee hal­vem­mak­si. Suu­rin osa yri­tyk­sis­tä­hän ei käy­tä vuo­kra­työ­voi­maa kuin ehkä sai­ras­lo­mit­ta­ji­na tai kiireapulaisina. 

    Toi­saal­ta toi­nen tapa vält­tää oman hen­ki­lö­kun­nan palk­kaa­mis­ta on ostaa ali­han­kin­ta­na jopa sel­lai­sia pal­ve­lui­ta, joi­ta tar­vits­see koko ajan ja joi­ta var­ten voi­si hank­kia omaa­kin hen­ki­lö­kun­taa. Hyvä esi­merk­ki ovat pörs­sin kone­pa­jay­ri­tyk­set, jot­ka osta­vat val­ta­vat mää­rät suun­nit­te­lua insi­nöö­ri­toi­mi­soil­ta, vaik­ka voi­si­vat ihan hyvin pitää kysei­set insi­nöö­rit omil­la listoillaan.

    Jos tun­tuu, että työn­te­ki­jöis­tä pää­see hel­pom­min eroon kuin ali­hank­ki­jois­ta, suo­sit­te­len tutus­tu­maan työ­so­pi­mus­lain 7 lukuun (ettei tule lait­to­mia irti­sa­no­mi­sia) ja samal­la myös tiu­ken­ta­maan lin­jaa ali­hank­ki­joi­den kans­sa käy­tä­vis­sä kau­pal­li­sis­sa neuvotteluissa.”

    Onhan tuo­ta tul­lut irti­sa­not­tua kym­me­niä hen­ki­lö­koh­tai­si­ta syis­tä joh­tuen ja kärä­jä­oi­keu­des­sa­kin on tes­tat­tu pää­tök­sen oikeel­li­suut­ta ja oikeak­si tuli todettua

    Mitä sit­ten? Jos pää­set hel­pom­min eroon omis­ta työn­te­ki­jöis­tä kuin ali­hank­ki­jois­ta, olet vain usko­mat­to­man huo­no teke­mään ali­han­kin­ta­so­pi­muk­sia tai sit­ten var­si­nai­nen lai­no­pil­li­nen ruu­ne­pe­ri, jon­ka tari­nat uppoa­vat kärä­jä­oi­keu­den tuo­ma­rei­hin kuin vää­rä raha.

    Kun pro­jek­tis­sa on kiin­ni lait­teis­sa sato­ja mil­joo­nia niin sil­loin miet­tii muu­ta­kin kuin cen­tin sääs­töä työkuluissa

    Yritt­kö nyt tosis­sa­si esit­tää, että kes­ki­mää­ri­nen ali­han­kin­ta­so­pi­mus Suo­mes­sa “län­si­met­ro” tai “Ääne­kos­ken sellutehdas” ? 😀

    Meil­lä yksit­täi­nen toi­mek­sian­to on noin 4000–6000 e ja yksit­täi­nen asia­kas saat­taa teh­dä tuol­lai­sia toi­mek­sian­to­ja kym­me­niä vuo­des­sa ja aina kun yksi saa­daan paket­tiin, aloi­te­taan jo seuraavaa. 

    Vaik­ka sopi­mus­ten mukaan oli­si täy­sin mah­dol­lis­ta vaa­tia, että jon­kin men­nes­sä vikaan asia­kas ei ottai­si sitä työ­tä meil­tä pois, sii­nä ei ole hir­veäs­ti jär­keä, jos halu­aa teh­dä ne seu­raa­vat 20 työ­tä (mikä­li siis asia­kas haluai­si työn ottaa pois ja teet­tää toi­sel­la, yleen­sä asiak­kaat kui­ten­kin halua­vat, että joku päte­väm­pi meil­tä par­sii hom­man kun­toon takuu­työ­nä, näin on jos­kus käy­nyt, kun on tul­lut teh­tyä virherekrytointeja).

    Noi­ta euron ropa­rei­ta on raken­nusa­la täyn­nä ja vir­hei­den kor­jaa­mi­nen mak­saa ja niin­pä asu­mi­nen maksaaSuomessa

    Kuten sanoin, urak­ka­hom­mat ovat erik­seen, mut­ta jos raken­nus­lii­ke tilaa säh­kö­ura­koit­si­jal­ta yhden talon ura­koin­nit, mikään ei edel­leen­kään vel­voi­ta käy­tä­mään samaa ura­koit­si­jaa seu­raa­vis­sa 10 koh­tees­sa. Jos fir­mal­la taas on omat säh­kä­rit, nii­tä­hän käytät.

  72. Ensi vuo­den hel­mi­kuun alus­ta työ­tön voi ryh­tyä nos­ta­maan osit­tain var­hen­net­tua 25 tai 50 pro­sen­tin van­huuse­lä­ket­tä 61 vuot­ta täy­tet­ty­ään. Saman­ai­kai­ses­ti työ­tön voi nos­taa työt­tö­myys­kor­vaus­ta ilman, että osit­tai­nen elä­ke vai­kut­taa siihen. 

    Osit­tain var­hen­net­tuun van­huuse­läk­kee­seen teh­dään var­hen­nus­vä­hen­nys tai lyk­käys­ko­ro­tus, jon­ka mää­rä riip­puun sii­tä, mis­sä vai­hees­sa elä­ket­tä ryh­tyy nostamaan.

    Joi­den­kin iäk­käi­den pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien ase­maa hel­pot­tai­si se, että he pää­si­si­vät osit­tain var­hen­ne­tul­le van­huuse­läk­keel­le jo 60-vuotiaina.

    Kysei­nen muu­tos oli­si niin pie­ni, että se ei aiheut­tai­si uut­ta irti­sa­no­mis­huip­pua työ­mark­ki­noil­la. Ja jos var­hen­nus­vä­hen­nyk­set las­ket­tai­siin täy­si­mää­räi­si­nä, niin elä­ke­jär­jes­tel­mään ei juu­ri­kaan syn­tyi­si lisäkustannuksia.

    Yli 60-vuo­ti­aat eivät rasi­ta työ­voi­ma­hal­lin­toa, kos­ka ei heil­le nyt­kään tar­jo­ta mitään pal­ve­lu­ja. Joten he voi­si­vat aivan hyvin pysyä työttöminä.

  73. 60-vuo­ti­aa­na eläk­keel­le läh­te­vät vuo­ri­neu­vok­set eivät tun­nu ole­van ongel­ma, johon Soi­nin­vaa­ral­la riit­täi­si kiin­nos­tus­ta, vaik­ka he vie­vät kym­me­nien, jopa sato­jen oikei­den ihmis­ten elä­ke­ra­hat — sii­tä huo­li­mat­ta, että heil­lä ei ole min­kään­lais­ta tar­vet­ta elä­ke­tur­vaan mil­joo­nao­mai­suu­den tuot­taes­sa elin­ta­son yllä­pi­tä­vän elan­non muutenkin.

    Ker­ro­pa Osmo — mik­si nämä saa­vat läh­teä eläk­keel­le, mut­ta taval­li­nen lop­puun­ku­lu­nut ihmi­nen ei, vaik­ka kuin­ka oli­si enem­män eläk­keen tarpeessa?

  74. Juu‑u, mut­ta eikö ole aika ilmeis­tä, että jos asia­kas­yri­tys lopet­taa osta­mi­sen, vuo­kra­fir­mal­la on “asial­li­set ja vaka­vat” perus­teet esi­mer­kik­si tuo­tan­nol­li­sil­la ja talou­del­li­sil­la syil­lä irti­sa­no­mi­sel­le (tai lomautukselle)?”

    Irti­sa­no­mis­pe­rus­teet ovat samat kai­kil­la fir­moil­la, ei Työ­so­pi­mus­la­ki erot­te­le erik­seen vuo­kra­fir­mo­ja eikä vuokraajia

    Ja kyl­lä se vuo­kraus­fir­ma las­kut­taa irti­sa­no­mi­sa­jan pal­kat ym velvoitteet+voiton+yleiskulut

    Ainoa mis­tä pää­see eroon on tuo irtisanominen.

    Sen vuok­si työ­voi­man vuo­kraus ei ole yleis­ty­nyt vaan vain n1 % työl­li­sis­tä on hen­ki­lö­vuo­kraus­fir­mo­jen palveluksessa

    Mitä sit­ten? Jos pää­set hel­pom­min eroon omis­ta työn­te­ki­jöis­tä kuin ali­hank­ki­jois­ta, olet vain usko­mat­to­man huo­no teke­mään ali­han­kin­ta­so­pi­muk­sia tai sit­ten var­si­nai­nen lai­no­pil­li­nen ruu­ne­pe­ri, jon­ka tari­nat uppoa­vat kärä­jä­oi­keu­den tuo­ma­rei­hin kuin vää­rä raha.”

    Ker­roin vain, että kel­vot­to­mas­ta ura­koit­si­jas­ta pää­see eroon saman­lai­sel­la pro­ses­sil­la kuin kel­vot­to­mas­ta työntekijästä

    Kun pro­jek­tis­sa on kiin­ni lait­teis­sa sato­ja mil­joo­nia niin sil­loin miet­tii muu­ta­kin kuin cen­tin sääs­töä työkuluissa
    Yritt­kö nyt tosis­sa­si esit­tää, että kes­ki­mää­ri­nen ali­han­kin­ta­so­pi­mus Suo­mes­sa “län­si­met­ro” tai “Ääne­kos­ken sellutehdas” ?”

    Iso­kin pro­jek­ti pilk­kou­tuu jos­sain vai­hees­sa pie­nik­si osa­pro­jek­teik­si ja vii­me kädes­sä työn­te­ke­vät pk-fir­mat esim Olki­luo­dos­sa on tain­nut olla 4000 aliurakoitsijaa

    Kuten sanoin, urak­ka­hom­mat ovat erik­seen, mut­ta jos raken­nus­lii­ke tilaa säh­kö­ura­koit­si­jal­ta yhden talon ura­koin­nit, mikään ei edel­leen­kään vel­voi­ta käy­tä­mään samaa ura­koit­si­jaa seu­raa­vis­sa 10 koh­tees­sa. Jos fir­mal­la taas on omat säh­kä­rit, nii­tä­hän käytät.”

    Sama­han se kos­kee mää­rai­kai­sia sop­pa­rei­ta työn­te­ki­jän­kin kohdalla.

    Ja kun oste­taan yllä­pi­to­pal­ve­lui­ta niin ne ovat pidem­piai­kai­sia tai tois­tai­sek­si voi­mas­sao­le­via ja päät­tä­mis­pro­se­duu­ris­ta on sovit­tu sopparissa

    Ja kon­nan­koul­lu­jen pis­tä­mi­nen sop­pa­riin nos­taa hin­taa, ura­koi­si­jat osaa­vat kyl­lä lisä­tä vit­tu­mai­sen asiak­kan lisän tarjouksiin

    Jos halu­aa mak­saa yli­mää­räis­tä niin kan­nat­taa ottaa oppia sinulta

  75. Työ­so­pi­muk­sen voi teh­dä koh­de­koh­tai­sek­si eli mää­rä­työn teke­mi­sek­si ilman tark­kaa päättymisaikaa

    Mää­rä­ai­kai­nen työsopimus

    Mää­rä­ai­kai­se­na voi­daan pitää myös sopi­muk­sia, joi­den kes­to on rajat­tu esi­mer­kik­si tie­tyn työ­teh­tä­vän suo­rit­ta­mi­seen. Esi­merk­ki­nä vii­mek­si mai­ni­tus­ta voi­daan mai­ni­ta työ­so­pi­muk­sen teke­mi­nen vaik­ka­pa toi­sen työn­te­ki­jän sai­raus­lo­man ajak­si, mikä­li sai­raus­lo­man kes­tos­ta ei ole vie­lä tark­kaa tietoa.

  76. Jos meil­lä on kym­me­nen vuo­ri­neu­vos­ta, jot­ka vie­vät kukin 300:n oikean ihmi­sen elä­ke­ra­hat, se tar­koit­taa 3000:a oike­aa ihmis­tä. Kuu­los­taa­ko merkittävältä?

  77. Noi­ta yli 60-vuo­tiai­ta , yli 5 vuot­ta työt­tö­mä­nä ollei­ta on n 5000 eli tuo armo­pa­lae­lä­ke on lähin­nä poliit­ti­nen propagandajuttu.

    Tuol­la jutul­la pei­tel­lään leikkauksia

  78. Vuo­ri­neu­vok­sen taval­li­nen elä­ke saat­taa olla näkö­jään sii­nä 500 k€ vuo­des­sa, eli n 40000/kk. Hän voi­si siis vie­dä n. 25 oikean elä­ke­läi­sen rahat. Kym­me­nen vuo­ri­neu­vos­ta vei­si 250. 

    Sano­taan, että työ­mark­ki­na­tu­ki oli­si n. 700/kk. Kun parin vuo­den pääs­tä jään vie­lä ansio­si­don­nai­sel­le kar­tut­ta­maan vähän elä­ket­tä, saan n. 4000 kuus­sa, eli vien rahat 5½ oikeal­ta työt­tö­mäl­tä. Jos tuhat lää­kä­riä tekee näin, rahat on vie­ty n. 5000:lta oikeal­ta työttömältä.

    Kateus on val­ta­va voima.

  79. Cati­li­na:
    Jos meil­lä on kym­me­nen vuo­ri­neu­vos­ta, jot­ka vie­vät kukin 300:n oikean ihmi­sen elä­ke­ra­hat, se tar­koit­taa 3000:a oike­aa ihmis­tä. Kuu­los­taa­ko merkittävältä? 

    Sekä elä­ke­mak­sut että kart­tu­ma­pro­sen­tit ovat kiinteitä.

    Isos­ta pal­kas­ta menee isot elä­ke­mak­sut ja saa sit­ten ison eläk­keen. Pie­nes­tä pal­kas­ta pie­ni mak­su ja pie­ni eläke.

    Sym­met­ris­tä, mut­ta sil­ti väärin?

  80. Cati­li­na: Kun parin vuo­den pääs­tä jään vie­lä ansio­si­don­nai­sel­le kar­tut­ta­maan vähän eläkettä, 

    Onko työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mäm­me tosi­aan niin mätä, että ansio­si­don­nai­sel­le yrit­tä­vä lää­kä­ri ei putoa karan­tee­niin työs­tä­kiel­täy­ty­mi­sen vuok­si ensim­mäi­sen vii­kon aikana?

    1. Lää­kä­ril­lä ei ole mitään mah­dol­li­sut­ta pääs­tä ansio­si­don­nai­sel­le työt­tö­myys­kor­vauk­sel­le. Jos­tain­päin tulee aina työtarjopus.

  81. Meil­le on kyl­läs­ty­mi­seen asti seli­tet­ty, että elä­ket­tä ei kate­ta elä­ke­mak­suis­ta. Pak­ko kai tuo­ta on uskoa. Tus­kin elä­ke­mak­sut kui­ten­kaan täy­sin mer­ki­tyk­set­tö­mät ovat.

  82. Tsih: Sekä elä­ke­mak­sut että kart­tu­ma­pro­sen­tit ovat kiinteitä.

    Isos­ta pal­kas­ta menee isot elä­ke­mak­sut ja saa sit­ten ison eläk­keen. Pie­nes­tä pal­kas­ta pie­ni mak­su ja pie­ni eläke.

    Sym­met­ris­tä, mut­ta sil­ti väärin?

    Vää­rin, aikoi­nan joh­ta­jien lisäe­läk­keet mak­set­tiin etuus­pe­rus­tei­si­na ylei­ses­tä elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä. TEL-mak­sut eivät olleet kui­ten­kaan suu­rem­pia kuin taviksilla

    Nyt näi­tä lisäe­läk­kei­tä ei enää myön­ne­tä ja van­ho­jen­kin ker­ty­mä lop­pui, mut­ta moni saa vie­lä osan lisäe­läk­kees­tä enti­sen mukaisena.

    Näin jat­kuu jon­ne­kin 20160 tienoille.

    Uudet lisäe­läk­keet ovat mak­su­pe­rus­tei­sia mut­ta kyl­lä me mak­sam­me nekin tuot­tei­den hinnoissa

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Catalina
    Puhu­mat­ta­kaan lää­kä­reis­tä, joi­den palk­ka vie monen oikean tylöt­tö­män työmarkkinatuen.

    Kun ainoat kri­tee­rit ovat vii­den vuo­den työt­tö­myys ja 60-vuo­den ikä niin kyses­sä on palk­kä lottoveikkaus .

    Kor­tis­tos­sa on pal­jon sai­rai­ta ja vajaa­kun­toi­sia ja nyt kri­tee­ri on aivan toinen

    Lex Tai­pa­leen rin­nal­la Tai­pa­le­per­ka­si kor­tis­toa ja saat­te­li n 4000 sai­rat­sa eläkkelle

    Nyt ehdo­tet­tu rat­kai­su on ehdot­to­man epäoikeudenmukainen

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lää­kä­ril­lä ei ole mitään mah­dol­li­sut­ta pääs­tä ansio­si­don­nai­sel­le työt­tö­myys­kor­vauk­sel­le. Jos­tain­päin tulee aina työtarjopus.

    Aika vai­kea pal­ka­ta lää­kä­riä, joka sel­väs­ti tuo vas­ten­mie­li­syy­ten­sä esiin.

  85. Tsih: Sekä elä­ke­mak­sut että kart­tu­ma­pro­sen­tit ovat kiinteitä.

    Isos­ta pal­kas­ta menee isot elä­ke­mak­sut ja saa sit­ten ison eläk­keen. Pie­nes­tä pal­kas­ta pie­ni mak­su ja pie­ni eläke.

    Sym­met­ris­tä, mut­ta sil­ti väärin?

    Suo­mi on kan­sain­vä­li­nen poik­keus sii­nä, että tääl­lä ei ole eläkekattoa.

    http://www.hs.fi/mielipide/a1356756871387

    Ennen pit­kää se kui­ten­kin tulee.

    1. Suu­ri­tu­loi­set eri­tyi­ses­ti toi­vo­vat elä­ke­kat­toa, kos­ka nyt he saa­vat elä­ke­mak­suil­leen huo­mam­man kat­teen kuin vakut­ta­mal­la tulon­sa eril­li­sel­lä lisä­va­kuu­tuk­sel­la. Siel­lä mis­sä ansio­elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä on kat­to eläk­keel­le, on kat­to myös elä­ke­mak­sul­le. Eihän se muu­ten ole ansio­elä­kej­här­jes­tel­mä. Tämä mei­dän yhte­näi­nen elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me on p arem­pi kuin muu­al­la ole­va eril­li­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä suuriotuloisille.

  86. Cati­li­na: Aika vai­kea pal­ka­ta lää­kä­riä, joka sel­väs­ti tuo vas­ten­mie­li­syy­ten­sä esiin.

    Ei se mei­tä poti­lai­ta ole ennen­kään haitannut.

    1. Jos työn­ha­ki­ja osoit­taa ilmei­sen halut­to­muu­ten­sa työn vas­taa­not­ta­mi­seen, hän saa sii­tä karens­sin ihan samal­la taval­la kuin kieltäytymisestä.

  87. tcrown: Onko työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mäm­me tosi­aan niin mätä, että ansio­si­don­nai­sel­le yrit­tä­vä lää­kä­ri ei putoa karan­tee­niin työs­tä­kiel­täy­ty­mi­sen vuok­si ensim­mäi­sen vii­kon aikana?

    Se on lep­pois­ta­mis­ta. Jos meil­lä on varaa olla koko maa­il­man sosi­aa­li­toi­mis­to, meil­lä on varaa myös minun leppoistamiseeni.

  88. Cati­li­na: Jos meil­lä on varaa olla koko maa­il­man sosi­aa­li­toi­mis­to, meil­lä on varaa myös minun leppoistamiseeni.

    Niin kuin sanoit, kateus on val­ta­va voima. 

    (Minä ymmär­rän lep­pois­ta­mi­sen vapaa-ajan lisää­mi­sek­si omil­la, ei yhteis­kun­nan, rahoilla)

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Siel­lä mis­sä ansio­elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä on kat­to eläk­keel­le, on kat­to myös elä­ke­mak­sul­le. Eihän se muu­ten ole ansioeläkejhärjestelmä.

    Minä en ole kos­kaan pääs­syt tämän argu­men­tin ymmär­tä­mi­ses­sä edes alkuun. Jos ongel­ma on nimi, sano­taan sitä sit­ten vaik­ka lei­ka­tuk­si ansio­si­don­nai­sek­si eläk­keek­si, jos sil­lä veruk­keel­la saa­daan mak­se­tuil­le elä­keil­le kat­to mut­ta ei maksuille.

    On aivan sie­tä­mä­tön­tä, että yksi ikä­luok­ka voi päät­tää omat eläk­keen­sä etu­kä­teen ja nois­ta sitou­muk­sis­ta ei voi­da jous­taa vaik­ka tuo jous­ta­mat­to­muus joh­tai­si mil­lai­siin talous­vai­keuk­siin tahansa.[1]

    Jos eläk­kei­tä ei voi­da lei­ka­ta, niin sit­ten nii­tä pitää alkaa kon­fis­koi­maan vero­tuk­sel­la. Pal­kan­saa­jien medi­aa­ni­tu­lo­jen ylit­tä­väl­le osal­le eläk­keis­tä (sekä elä­keyh­tiöi­den mak­sa­mil­le eläk­keil­le, että yksi­tyi­sil­le elä­ke­va­kuu­tuk­sil­le, joi­ta on käy­tet­ty aika­naan vero­jen vält­te­lyyn) pitäi­si lait­taa vähin­tään 70% vero välittömästi.

    [1] http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2016/08/26/menetetyn-vuosikymmenen-saldo-valtionvelka-tuplaantui-tyottomyys-ei-selita/20168848/12

  90. tuen mak­sa­ja: Suo­mi on kan­sain­vä­li­nen poik­keus sii­nä, että tääl­lä ei ole eläkekattoa.

    http://www.hs.fi/mielipide/a1356756871387

    Ennen pit­kää se kui­ten­kin tulee.

    Ei elä­ke­kat­toa ole missään.

    Ja elä­ke­kin koos­tuu mones­ta lähteestä

    1. Kan­sa­ne­lä­ke eli val­tion mak­sa­ma perus­e­le­men­tit kai­kil­le asu­mis­vuo­sien mukaan. Har­vas­sa maas­sa muut eläk­keet leik­kaa­vat kansaneläkettä

    2, Työ­elä­ke vas­taa Suo­men työ­elä­ket­tä js täs­sä eläk­kees­sä on usein tuo elä­ke­kat­toa niin entuu­des­taan kuin maksuissa.

    3 Maissa,joissa on eläkekattoa,paremmalla väel­lä on eri­lai­sia lisäeläkkeitä,joita sub­ven­toi­daan veroeduilla

    Näil­lä lisäe­läk­keil­lä riko­taan tuo elä­ke­kat­to ja niin­pä Ruot­sis­sa­kin mil­joo­nae­läk­keet ovat nor­maa­le­ja johtotason

    4 Eri­lai­set rahas­tot. Työn­te­ki­jä saa läh­ties­sään eläk­keel­le tai irtisanottaessa
    rahasto-osuutensa,joka voi olla jopa 3 vuo­den palkka

    Elä­ke­kat­toa ehdot­te­le­vat kateel­li­set ijmiset

  91. tcrown:

    Jos eläk­kei­tä ei voi­da lei­ka­ta, niin sit­ten nii­tä pitää alkaa kon­fis­koi­maan vero­tuk­sel­la. Pal­kan­saa­jien medi­aa­ni­tu­lo­jen ylit­tä­väl­le osal­le eläk­keis­tä (sekä elä­keyh­tiöi­den mak­sa­mil­le eläk­keil­le, että yksi­tyi­sil­le elä­ke­va­kuu­tuk­sil­le, joi­ta on käy­tet­ty aika­naan vero­jen vält­te­lyyn) pitäi­si lait­taa vähin­tään 70% vero välittömästi.

    Bua­ha­ha­hah­haaaahhh!!!

    Tcrown taas kon­fis­koi­mas­sa. Näin Suo­mi nousuun. Medi­aa­nie­lä­ke on kai 1700€, sii­nä main. Elik­kä mul­la meni­si sii­tä vero, n. 300€ kai, ja sit­ten vie­lä 2700€:stä 70%, eli vajaat 1900. Eli kaik­ki­neen mak­sai­sin vero­ja 2200. 

    Haluat­te­ko te, että jot­kut täs­sä maas­sa teke­vät työ­tä, vai ei?

    Teil­lä ei ole mitään yhteis­tä isän­maa­ta. Teil­lä on vain Euros­to­lii­ton rajoo­ni, verofarmi.

  92. Lii­an van­ha: Ei elä­ke­kat­toa ole missään.

    Elä­ke­kat­toa ehdot­te­le­vat kateel­li­set ijmiset

    Kateus­kort­ti esitetty! 

    Yleen­sä mil­jooo­na­tu­lo­ja saa­vat pys­ty­vät kerää­mään itsl­leen sel­lai­sen omai­suu­den, että yhteis­kun­nan mak­sa­mia etuuk­sia ei edes tar­vit­si­si. Mut­ta ahneus se on ainoa lisään­ty­vä luon­non­va­ra. Taka­vuo­si­na joku haki ja sai jotain päi­vä­ra­haa tuhan­sia euro­ja vaik­ka var­mas­ti tar­vet­ta ei ollut. Kun­han sai ilmais­ta rahaa. Wahl­roos hakee maa­ti­lal­leen tukia, vaik­ka vas­tus­taa asi­aa tie­täen aivan hyvin, että tukia pitää hakea eikä nii­tä myön­ne­tä automaattisesti. 

    Jos elä­ke­kat­to oli­si esi­mer­kik­si 5000 euroa, niin Soi­nin­vaa­raa vapaas­ti sitee­ra­ten: (jos­sain mini­mi­tu­kien yhtey­des­sä) “kyl­lä sil­lä pitäi­si tul­la toimeen”.

    Suo­men jär­jes­tel­mä on sii­nä­kin mie­les­sä poik­keuk­sel­li­nen, että elä­ke­ra­haa hoi­ta­vat yhtiöt ja kan­sa­lai­set pako­te­taan lail­la mak­sa­maan yhtiöil­le elä­ke­mak­su­ja. Yhtiöt tie­tys­ti ovat vaka­va­rai­sia, kos­ka pakol­li­set tulot ja sen mukaan por­sas­tel­laan raken­ta­mal­la hulp­pei­ta pää­kont­to­rei­ta ja mak­sa­mal­la huip­pu­palk­ko­ja ja etu­ja elä­ke­ra­hoil­la. Minul­le ei myös­kään ole kos­kaan sel­vin­nyt syy sii­hen, mik­si aikai­sem­min jou­tui mak­sa­maan mak­su­ja, mut­ta mak­set­tua ei oet­tu huo­mioon ennen kuin oli täyt­tä­nyt 23 vuotta. 

    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten oli joku lisäe­lä­ke­vi­ri­tys, mut­ta sen sös­sit­tiin verot­ta­mal­la tms. Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­mä on jat­ku­vas­sa muu­tok­ses­sa eikä pal­kan­saa­ja kos­kaan voi tie­tää saa­ko jos­kus ja jos saa, niin kuin­ka pal­jon sitä lei­ka­taan. Mak­sai­sin itsel­le­ni lisäe­lä­ket­tä Suo­meen, jos joten­kin oli­si mah­dol­lis­ta tie­tää, että sään­nök­siä ei muu­te­ta kes­ken kai­ken. Sitä ennen täy­tyy vain yrit­tää sääs­tää sukan­var­teen, mikä on ihan yhtä tuot­ta­vaa kuin muu­kin sääs­tä­mi­nen, tosin sii­tä ei peri­tä palk­kio­ta, kulu­ja ym. mitä esi­mer­kik­si rahas­tot tekevät.

  93. Cati­li­na:

    Tcrown taas konfiskoimassa.

    te, että jot­kut täs­sä maas­sa teke­vät työ­tä, vai ei?

    Nyt en ymmärrä.

    Luu­len­pa että eläk­kei­den kon­fis­ko­ri­nen vero­tus toi­mi­si juu­ri niin päin, ettei eläk­keel­le hakeu­dut­tai­si niin innok­kaas­ti heti, kun ensim­mäi­nen mah­dol­li­suus pil­kah­taa horisontissa.

    En kui­ten­kaan ymmär­rä mik­si eläk­keet pitäi­si kon­fis­koi­da. Mut­ta nii­tä pitää kovem­min verot­taa, kuin ansio­tu­lo­ja, kos­ka työs­sä­käy­mi­ses­tä tulee kulu­ja -> näi­tä var­ten pitää olla työ­tu­lo­vä­hen­nys. Työ­tu­lo­vä­hen­nys­hän on taas könt­tä­sum­ma, kos­ka sii­nä kuit­ti­rum­bas­sa ei oli­si mitään järkeä.

    Pal­jon tär­keäm­pää on alkaa peri­mään kun­nal­li­sis­ta ja muis­ta pal­ve­luis­ta oikei­ta pal­ve­lu­mak­sua. Käyt­tä­jän pitäi­si mak­saa nykyis­tä enem­män ja jos ei ole varaa, sit­ten yhteis­kun­nan tuli­si ottaa vastuu.

    Esi­mer­kik­si jos vii­kon­lop­pui­sin klo 18 jäl­keen oli­si 2x tk-mak­su, niin alko­ho­lin kans­sa tuusan­neet osal­lis­tui­si­vat enem­män kus­tan­nuk­siin kuin nyt.

  94. Cati­li­na: Tcrown taas kon­fis­koi­mas­sa. Näin Suo­mi nousuun. Medi­aa­nie­lä­ke on kai 1700€, sii­nä main. Elik­kä mul­la meni­si sii­tä vero, n. 300€ kai, ja sit­ten vie­lä 2700€:stä 70%, eli vajaat 1900. Eli kaik­ki­neen mak­sai­sin vero­ja 2200.

    Ensin­nä­kin kir­joi­tin pal­kan­saa­jien medi­aa­ni­tu­los­ta, en eläk­keen­saa­jien medi­aa­ni­tu­los­ta. Toi­sek­si, jos minä oli­sin jul­kis­ten tulon­siir­to­jen net­to­saa­ja, en kovin pal­jon pau­kut­te­li­si henk­se­lei­tä mak­sa­mis­ta­ni veroista.

  95. Sylt­ty: En kui­ten­kaan ymmär­rä mik­si eläk­keet pitäi­si konfiskoida

    No, minul­la on tämä ilmei­sen omi­tui­nen ja epä­suo­sit­tu näke­mys, että on vää­rin, että työn­te­ki­jöi­den sie­tä­mät­tö­män kireäs­tä vero­kii­las­ta kus­tan­ne­taan joi­den­kin leveä elä­ke. Sii­tä, mikä on leveä elä­ke, voi­daan toki kes­kus­tel­la, minä pidän nyt työ­hy­po­tee­si­na, että pal­kan­saa­jien medi­aa­ni­tu­lo­ja suu­rem­pia meno­ja ei jul­ki­sel­la eläk­keel­lä tar­vit­si­si kustantaa.

    Enkä nyt mah­da olla ihmet­te­le­mät­tä, että kun ehdo­tan leik­kauk­sia ehkä nopeim­min kas­va­vaan jul­ki­seen menoe­rään jot­ta satai­siin vero­kii­laa koh­tuul­lis­tet­tua, nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa ei ymmär­re­tä, mik­si tuo leik­kaus oli­si tar­peel­li­nen ja kau­pan pääl­le lyö­dään himo­ve­rott­jan lei­ma otsaan.

  96. tuen mak­sa­ja

    Kyl­lä nuo perus­e­lä­ke­mak­sut ovat kai­kis­sa kehit­ty­neis­sä mais­sa pakollisia

  97. Lii­an van­ha:
    tuen maksaja

    Kyl­lä nuo perus­e­lä­ke­mak­sut ovat kai­kis­sa kehit­ty­neis­sä mais­sa pakollisia

    Niin, mut­ta hoi­ta­vat­ko perus­e­läk­kei­tä rahas­tot vai elä­keyh­tiöt niin kuin Suomessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.