Ajatus on siirtää 60 vuotta täyttäneet pitkäaikaistyöttömät suoraan eläkkeelle, koska vain häviävän pieni osa heistä työllistyy enää koskaan. On hölmöä haaskata työhallinnon resursseja heidän työllistämiseensä ja kiusaamiseensa.
Jos olisi kyse kertaluontoisesta toimesta vaikkapa Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi, tuo olisi varmasti perusteltua.
Jos taas tehdään laki, jonka mukaan nyt ja tulevaisuudessa kaikki ikääntyneet työttömät siirretään automaattisesti eläkkeelle, saamme lisää ikääntyneitä työttömiä.
Juuri näin toimi työeläkeputki. Kun alaraja oli aluksi 54 ikävuoden kohdalla, työttömyys nousi 54-vuotiaiden kohdalla selvästi korkeammaksi kuin 53-vuotiaiden ja sitä nuorempien kohdalla. Kun putken alkua asteittain siirrettiin, tulos näkyi välittömästi työttömien ikäjakaumassa. Korkea nousu jakaumassa siirtyi uuden alarajan kohdalle.
Jos selkeästi ilmoitamme, mitä pitää tehdä päästäkseen aikaisemmin eläkkeelle, tätä keinoa tullaan myös käyttämään. Väärinkäyttäjiä eivät olisi varmaankaan henkilöt itse, vaan työvoimaa saneeraavat yritykset ammattiosastojen kanssa hyvässä yhteistyössä – niin kuin työeläkeputken kanssakin tapahtui.
Jotta hyvää tarkoitusta ei käytettäisi häikäilemättömästi väärin, ei kannata kirjoittaa lakiin, miten sitä voi käyttää väärin. Armelias pitää voida olla, mutta mieluummin tapauskohtaisen harkinnan kuin tarkkarajaisen lain kautta.
Tästä en voi olla juuri enempää samaa mieltä.
Työkyvyttömät kuuluukin päästää säällisesti eläkkeelle sen sijaan, että heitä pompotetaan tarpeettomasti työttöminä työnhakijoina. Kollektiivinen eläkkeelle päästäminen ei kuitenkaan voi olla oikea tapa.
Ainoa oikea tapa on tehdä eläkeratkaisut yksilöllisesti. Jokainen eläkkeelle päästetty, joka olisi muuten työllistynyt, on kaksinkertainen tappio: menetetään verotuloja ja lisäksi maksetaan ylimääräisiä tukia. Vaikka iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien joukossa näitä ei kovin paljoa olisikaan, niin ihminen itse ansaitsee ja yhteiskunta tarvitsee yksilöllisen käsittelyn.
Jos poliittista tahtoa vain löytyy, niin tämä olisi myös täysin toteutettavissa. Eläkkeelle pääsyn kriteerejäkin voitaisiin muuttaa halutun kaltaisiksi. Tietenkään tällaisesta aloitteesta ei saisi paljoakaan poliittisia irtopisteitä, mikä näyttäisikin olleen tämän aloitteen pääasiallinen tarkoitus, kun otetaan huomioon se, etteivät hallituskumppanit tuskin tule tätä hyväksymään.
Sellainenkin vaihtoehto on, että ikääntyneistä maksetaan korkeampaa palkkatukea — ei tietenkään niin korkeata, että palkkaaminen tuottaa voittoa, vaikka toinen ei tekisi mitään. Maksimi voisi olla sen eläkkeen suuruinen palkkatuki. Valtio jäisi voitolle vielä palkasta menevän veron verran, koska toki palkka olisi korkeampi kuin tuo eläke.
Juuri näin. Kaikki kannustimet pitäisi ottaa käyttöön. Työnantajalle voidaan maksaa sopivan suuruista palkkatukea suoraan ja/tai alennettujen sosiaaliturvamaksujen muodossa.
Työntekijälle pitäisi puolestaan taata, että tehdystä työstä jää aina käteen säällinen määrä (esim. puolet) ja karenssin voisi näissä tapauksissa vaikka poistaa kokonaan, jos on ensin onnistunut työllistymään.
Tätä asiaa pitäisi tarkastella nimenomaan kokonaisuutena. Vähintään kaikki sellaiset keinot pitäisi ottaa käyttöön, joilla kansantalous jää kokonaisuutena voitolle.
Yksi vaihtoehto on laittaa pystyyn eläkeputki jossa eläke lasketaan uudestaan pitäen eläkkeen kokonaissumman odotusarvo samana (ansiosidonnainen osa)
uusi ansiosidonnainen = E/(T+t), missä
E = elinaikana maksettavan ansiosidonnaisen kokonaissumman odotusarvo.
T = eliniän odotusarvo 64 vuotiaana
t = aikainen eläkkeelle jääminen vuosina.
Ehkä t voisi mennä negatiiviseksi jos viivyttää eläkkeelle jäämistä.
Eläkeläinen voisi tehdä töitä halutessaan pienemmällä palkalla tai osa-aikaisesti. Eläke voisi olla pitkä ja kapea tai lyhyt ja paksu.
Diodi, vanha työttömyysputki toimi valitettavasti kuvaamallasi tavalla. Työttömyysputkeen “päässeen” eläke jäi kovin pieneksi, vaikka siitä saikin toki nauttia tavallista pidempään. Tähän oli rakennettu sisään kaikki köyhyysloukun aineet, mitä ei ilmeisesti työntekijäpuolella oikein ymmärretty tai ainakaan haluttu mainostaa.
Ja itse asiassa työeläkkeet toimivat jo muutenkin noin. Eläkkeen nostamista voi lykätä ylimmän eläkeiän yli, jolloin sen määrää korotetaan kuvaamallasi tavalla.
Aiemmin vanhuuseläkkeen on voinut myös ottaa hieman aiemmin varhennusvähennyksellä vähennettynä. Jatkossa saman voi tehdä osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä.
Miten olisi perustulo, jonka päälle jokainen tienaa ja säästää sen verran kuin itse haluaa? Ketään ei päästetä eläkkeelle, vaan jokainen jää sitten kun tahtoo.
Perusajatuksena kaikilla poliitikoilla tuntuu olevan se, että kuusikumppinen on jätettä, joka on siirrettävä johonkin pois nuorempien tieltä.
Se ei voi olla kansantaloudellisesti tavoitteena.
Olisikin kartoitettava, millaista osaamista sieltä löytyisi. Viime vuosien YT-saneerauksissa on paljon osaamista joutunut työttömyyden kierteeseen.
Koska saneeraajat ovat yleensä suuria yrityksiä omalla maantieteellisellä alueellaan, ei sieltä näille löydy töitä. Muuttaminen muualle on vaikeaa, koska puolisolla on työpaikka nykyisellä asuinpaikkakunnalla. Usein on se velaton talokin, jonka arvo putosi nollaan juuri noiden saneerausten seurauksena.
Yhteiskunnalisesti suurempi haaste onkin saada kaikki se tietotaito hyödynnetyksi, mitä yli kuusikymppisillä on kuin heittää heidät yhteiskunnallisesti tarpeettomina eläkkeelle.
Tätä hyödyntämistä olisi syytä alkaa opetella. Jos emme tee mitään näiden täysin työkykyisten eteen, keskustellaan 2030- luvulla 50-vuotiaiden siirtämisestä eläkkeelle.
Luin eräästä kirjoituksesta sellaisen väitteen, että viimeiselle työnantajalle jäisi “jokeri” käteen, eli joutuisi maksamaan kaikkein eniten ikääntyvästä ihmisestä ja tarkoitettiin eläkemaksuja. Pitääkö tämä paikkansa? Jos näin on, niin on aika hankala tilanne ja aiheuttaa työttömyyttä varmasti.
Eläkkellä ollessa voisi myös tehdä osa-aikaisesti töitä. Harvalle ihmiselle täysin joutilaana oleminen on hyvä ratkaisu, siitä on omat haittansa.
Tapauskohtaisesti olisi ehkä toimiva ratkaisu. Eli ei automaattisena eläkkeellepääsymuotona. On huonoja aikoja ja ehkä tiettyjä ihmisryhmiä tilanteessa, jossa olisi järkevää päästää eläkkeelle.
Suomi on koulutusyhteiskunta. Minullakin koulutus kesti 20 vuotta, kansalaisopiston kielikurssit päällle. Kylmässä maassa on hyvä olla henkistä pääomaa, jolla hankkia leipää. Mutta kuka nämä kaikki koulutetut ihmiset pystyy työllistämään? Ku n käydään “palkatta” (oppiminen tietysti kunnon palkka) kolmattakymmentävuotta kouluja, on ihan oikeus ja kohtuus, että yhteiskunta jossain vaiheessa ne rahahanatkin aukaisee, että ei tarvitse alkaa miettimään koulutuksen pituuden kannattavuutta kuitenkaan?
Pitää säätää Ruotsin mallin mukainen laki, että nuorimmasta päästä irtisanotaan. Nyt Suomessa irtisanomiset kohdistuvat 45–59 ‑vuotiaisiin, jotka eivät mihinkään putkeen pääse. Osa joutuu kärvistelemään työttöminä yli 20 vuotta.
Ruotsin malli, eläkeputki 55v ja työnantajan sosiaalimaksut korkeammiksi 30–45v työvoimalla, niin ikärasismi loppuu kerralla.
Työelämään päästään täysillä vähän ennen 30-vuotispäivää ja eläkkeelle jäädään 60-vuotispäivänä, keskimäärin kai aikaisemminkin. Eläkettä nautitaan 30 vuotta. Miten toimii sellainen kansantalous, jossa ihminen viettää työelämässä yhden kolmasosan elämästään ja sinä aikana kustantaa saamansa koulutuksen ja maksaa tulevan eläkkeensä? Siinä sivussa pitää vielä maksaa niiden vajaan puolen miljoonan työttömän eläminen.
Veroaste 110%?
‘Toi on aivan karmea malli. Aiheuttaa vaikeuksiin joutuneessa yrityksessä aivan mahdottomia tilanteita. Ruotsin Sonrassa keksi-ikä nousi sinne 55 vuoden tietämillle, ei ihan tervetilanne teknologia firmassa. Markkinataloudessa työnantajan kuuluu päättää kuka firmassa on töissä, muuten menee homma kiville
Pitää paikkansa, ainakin jos työntekjä jää a.o. firmasta työkyvyttömyyseläkkeelle. Takavuosina tämä oli merkittävä ajuri yli 50-vuotiaiden syrjimiseen rekrytoinneissa ja suosimiseen irtisanomisissa. Säännöstöä on sittemmin kehitetty, mutta ikääntyneitä syrjiviä elementtejä on edelleen olemassa.
Tälläkin säädöstöllä oli ja on hieno tavoite: Firmojen pitää saattaa työturvallisuus ja työterveys sille tasolle, että ihmiset säilyvät terveinä eläkeikään saakka. Työkyvyttömyyttä vain valitettavasti syntyy muistakin syistä.
Suurin osa työkyvyttömyyttä aiheuttavista tapaturmista ja onnettomuuksista syntyy vapaa-aikana, mutta viimeinen työnantaja on vastuussa niistäkin.
Ei välttämättä enää jatkossa. Työmarkkinajärjestöt sopivat vuonna 2014 osana eläkesopimusta jatkoselvityksestä, jonka tavoitteena on, että vapaa-ajan tapaturmista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet eivät enää jatkossa tule viimeisen työnantajan vastuulle. Tarkkaan ottaen sanamuoto koskee vain työeläkeyhtiöistä vakuutuksen ottaneita ns. maksuluokkamallin piiriin kuuluvia suurtyönamtajia.
Epäkohta on siis tiedossa ja siihen saattaa tulla korjaus piankin.
Nykyisellään yrityksen maksama eläkemaksu ei riipu vakuutettujen iästä. Työkyvyttömyysmaksu määritellääm todella monimutkaisesti jo toteutumeitten eläketapausten kautta. Käytännössä se lasketaan vertaamalla sitä, kuinka suuri osa työnantajan tietynikäisestä henkilöstöstä on joutunut sairaseläkkeelle verrattuna maan keskiarvoon. Koska kunkin ikäluokan eläketapahtumat normalisoidaan koko maan keskiarvoon, vanhasta työntekijästä aiheutuva maksuriski on odotusarvoltaan sama kuin nuoren työntekijän riski.
Eri asia on sitten varianssi. Suurelle suuryritykselle varianssilla ei juuri ole väliä. Sen sijaan “pienelle” muutaman sadan työntekijän firmalle varianssilla on aika paljon väliä. Tässä suhteessa kaikkein riskialttein työntekijä on nuori mies. Jos sellainen loukkaa itsensä ja joutuu sairaseläkkeelle, kustannus on firmalle aivan hirveä. Vanhan työntekijän sairaseläkkeet tasoittuvat odotusarvoon paljon varmemmin.
Sinänsä toteaisin, että kyllä vanhojakin työntekijöitä voi pitää töissä ihan hyvin. Oma työnantajani on nostanut keskimääräisen eläkeiän jo 64:ään.
Tuo laskentatapa on kyllä hyvin hämärä, mutta kun sen derivoi — tai laskee mitä yksi työkyvyttömyystapaus maksaa — niin kyllä se maksaa yhtä paljon kuin vanhalla kaavallakin. Tosin maksun korotuksesta on tehty portaittainebn. Joskus työkyvyttömyys ei maksa mitään ja seuraava portaan kohdalle osuva maksaakin sitten ihan mahdottomasti. Olennaista on, että laskentamalli kannustaa valitsemaan työntekijöt erittäin tarkasti. Alunperin piti kannustaa työsuojeluun, mutta kyllä ennenaikainen eläköityminen johtuu nykyisin enemmän muista asioista kuin jostain sellaisesta, joka on työsuojelulla vältettävissä.
Ajatus, että isolla työnantajalla on varaa suurpiirteisyyteen, on sekin vähän ongelmallinen.
Se, että suurtyönantajien työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamalli on portaittainen ja historiaan perustuva, johtuu pörssiyhtiöiden IFRS-tilinpäätösstandardista. Standardi velvoittaa pörssiyhtiön raportoimaan tulevat eläkevelvoitteet eläkevastuuna paitsi, jos työnantaja vapautuu vastuusta (eli siirtää sen eläkeyhtiölle) etukäteen kiinnitetyllä maksutasolla. Jokainen voi miettiä onko maksutaso kiinteä vai ei, eli kantaako työnantaja tosiasiallista riskiä, jos maksu kuitenkin määräytyy suoraan yrityksen omien työkyvyttömyyseläketapausten perusteella. Esim. Yhdysvalloissa käytettävä vastaava USGAAP-standardi ei tällaista keplottelua hyväksy.
Tämän seurauksena voi tosiaan käydä niin, että välillä 10 alkavaa työkyvyttömyyseläkettä ei maksa työnantajalle (eläkemaksuina) yhtään mitään, mutta seuraava pieni työkyvyttömyyseläke voi maksaa vaikka miljoonia.
Kun suurtyönantajan työkyvyttömyysmaksu tosiaan määräytyy sen mukaan alkaako työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeitä enemmän vai vähemmän suhteessa muihin vastaavaa ikää ja sukupuolta oleviin työntekijöihin, tämä itsessään kyllä varmasti kannustaa alentamaan työkyvyttömyyseläkkeitä. Itse mekanismi ei toki ole täydellinen. Työnantajan vastuun poistaminen vapaa-ajan tapaturmista johtuvista työkyvyttömyyseläkkeistä on ainakin selvä parannus, jos se toteutuu eläkesopimukseen kirjatusti.
Mutta eikö toi mainittu työeläkeputki ole samankaltainen kuin se perustulo? Tossa kyseisen “perustulon” saisi 60-vuotta täyttäneet. Siis voisivat sen jälkeen myös tehdä työtä ja tienata siihen päälle.
“Ajatus, että isolla työnantajalla on varaa suurpiirteisyyteen, on sekin vähän ongelmallinen.”
Hieman asian sivuun. Isot työnantajat pyörittävät kokoajan YT-neuvotteluja. Ympäri vuoden on pysyvästi aina YT-prosessit päällä. Ne vaihtelee osastoittain. Siinä katsotaan läpi kenen osaaminen on ajan tasalla. Ne, jotka eivät ole kouluttautuneet ja opiskelleet lisää ja seuranneet aikaansa joutuvat pois. Sinänsä ymmärrettävää aloilla, joilla on pakko kehittyä, jotta bisnes toimii.
Eilenhän oli tapetilla työkkärin kansliapäällikön ehdotus nykyistä alemmista palkoista.
Eikö tässä olisi homman juju? Jos 60-vuotiaalle saisi maksaa hänen tuottavuuttaan vastaavaa palkkaa, jokainen työllistyy heti?
Työkykyisiäkin ihmisiä pitäisi varmaan päästää eläkkeelle, jotta työllisyys parantuisi ikähaitarin alapäästä. Se vain pitäisi tehdä yleisen yksilökeskeisesti, jotta työllistymistä haittaavaa normia ei pääsisi syntymään.
Sen on pakko olla tavoitteena, jos nuorille ei muuten saada työpaikkaa. Nuorten pysyväksi muuttuva työttömyys tulee kalliimmaksi ja on kohteluna paljon rumempaa.
Perustulo ei ole ansiosidonnainen eikä ala vasta 60-vuotiaana. Ei siis ole kovinkaan samankaltainen.
Tarkoitin toimintaperiaatteeltaan. Tietenkin siinä on noi eroavaisuudet. Mutta jos joutuu työeläkeputkeen, niin on mahdollisuus tehdä töitä toimeentulo on turvattu työn lisäksi eläkeellä. Ei se asianosaiselle välttämättä ole huono ratkaisu.
Tuossa taitaa olla aika paljon kyse henkilökohtaisilla syillä irtisanomisen vaikeudesta. Jos työntekijä on vaan kyvytön, myrkyllinen työyhteisön hengelle tai laiska, hänestä on vaikea päästä eroon siististi ilman yt-prosessia.
Suomalaista työelämää tehostaisikin eniten mahdollisuus irtisanoa mistä vaan syystä. Jottei mennä ihan hullutuksiin irtisanomisajan palkan ilman työvelvoitetta pitäisi kuulua kaikille, ei vain “asiantuntijoille”. Siis näin:
“Olet irtisanottu, töihin sinun ei enää tarvitse tulla. Jätä firman tavarat pöydälle. Maksamme lopputilin ja irtisanomisajan palkan tilillesi ylihuomenna, työtodistus tulee postissa.”
Määräaikaisuuksien määrä muuten romahtaisi tämän uudistuksen jälkeen.
Ei liene syytä olettaa, että tuo parantaisi työllisyyttä. Ei työpaikkoja ole mitenkään vakiomäärä.
USAssa oli mielestäni laki että tietyn iän jälkeen kaikki tulo oli verotonta. Se johti siihen että vanhemmille ihmisille voitiin maksaa paljon pienempiä palkkoja, koska netto oli kuitenkin vielä hyvä. Sitten kannatti vanhempia kansalaisia pitää töissä. Voisiko tämä toimia Suomessa?
Millä tavalla sellainen yli 50-vuotias jolla on perhekuvio sekaisin, esim puolison sairauden takia niin että joutuu yksin hoitamaan koko huushollin, pystyy opiskelemaan niin että osaaminen on ajan tasalla?
Voisiko valtio perustaa työvoimapankin joka järkkää töitä yli 50-vuotiaille koulutetuille joita ei yksityinen sektori enää huoli? Siis muita kuin lähihoitajan hommia?
Alihankkijat ja vuokratyöntekijät on jo keksitty, eikä tarvitse edes maksaa irtisanomisajan palkkaa.
Työttömyyseläkkeen poistaminen ei ole kuitenkaan vähentänyt ikääntyneiden työttömyyttä.
Ikääntyneiden työllisyysasteen nousukin johtuu julkisen sektorin työllisten vanhenemisesta
Kun kaikista työllisistä julkisen sektorin työllisten osuus on luokkaa 25% mutta +50-vuotiaissa jo 50% luokkaa. Johtuu siitä,että julkisen sektorin työntekijöistä n 50% on yli 50-vuotiaita ja tämä tilastoharha peittää yksityisen surkean tilanteen
Eläkeiän/ eläkeputki-iän nosto ei ole vähentänyt iäkkäitten tyällisyyttä vaan lisännyt tosiasiallisesti työttömyyttä,jota nyt ihmetellään
Ikääntyneiden todellinen työssäoloaika ei ole kasvanut eläkeiän/ putki-iän nostamisesta huolimatta.
Tuo Osmon mainitsema kynnys on hävinnyt,mutta sillähän ei ole merkitystä,jos työllisyysaste/ työssäoloaika ei kasva
Työpaikkoja ei ole vakiomäärää, mutta ei työpaikkpjen määrä riipu ainoastaan työn tarjonnan määrästäkään.
Työllisyysasteet vaihrelevat valtavasti maailmassa
Työpaikkakiusaaminen toimii aina. Vuosia sitten en olisi uskonut sanovani tällaista, mutta kun joutui mukaan tilanteeseen, jossa piti käytännössä valita kärsiikö ryhmä (aina töiden loppumiseen saakka) vai yksi laiska tunari, niin valinta oli aika helppo. Tarvittaessa lähtisin varmaan toistamiseenkin mukaan samaan.
Sitten jos asiaa ajatellaan laajemmin, niin ei kenenkään yksilön pitäisi ikinä joutua kärsimään moisesta sakihivutuksesta — eikä myöskään ryhmän jäsenten pitäisi tuntea olevansa niin selkä seinää vasten, ettei tilanteesta tunnu olevan muuta vaihtoehtoa kuin vaimentaa omatunto ja toimia kylmästi oman edun mukaan.
Tuskinpa tässä oli ainoa tapaus laatuaan tässä maassa ja luulenpa, että työpaikkakiusaaminenkin vähenisi kummasti, jos irtisanominen olisi helpompaa.
Maailmassa n 200 valtiota on allekirjoittanut ILO n sopimuksen koskien epäoikeudenmukaista irtisanomista eli se on kiellettyä.
Sopimus tarkoittaa, että irtisanominen on perusteltava ja työntekijällä on tietysti oikeus riitauttaa peruste ja työnantajan on kyettävä näyttämään toteen väitteensä. Oikeusvaltiossa asia ratkaistaan oikeudessa
Samaan päädytään muutenkin, et saa puhua naapurista perättömiä ja jos levittelet perättömiä niin joudut leivättömän pöydän ääreen
Työntekijäkin on ihminen vaikka tällä palstalla duunaria pidetään lähinnä elukkana, ja nauttii saman lain suojaa kuin työnantajakin
Täälläkin on väitetty, että esim Tanskassa voi irtisanoa ilman perusteita.
Juttu on täyttä propagandaa, sillä Tanska on länsimainen oikeusvaltio ja riidat ratkotaan sielläkin oikeudessa.
Tanska on myös tunnustanut ihmisoikeusperiaatteet eli henkilöä ei voi irtisanoa rodun,sukupuolen,poliittisen tai sukupuolisen suuntautumisen pärstäkertoimen etc syiden perusteella.
Tanskakin on allekirjoittanut tuon ILOn sopimuksen Muutenkin oikeusvaltiossa sopimuksen päättäminen vaatii perusteen
Niinpä Tanskassakin irtisanomisen peruste on ilmoitettava ja jäljellä ovat joko työn loppuminen tai henkilökohtaiset syyt.
Ja jos työntekijä kiistää perusteen niin juttu päätyy oikeuteen ja oikeus ratkaisee riidan ja määrää korvauksia jos katsoo tarpeelliseksi
Ilmeisesti tämän palstan kirjoittajat haluavat lopettaa oikeusvaltion lopettaa ihmisoikeudet ja tehdä Suomesta Venäjän tapaisen banaanivaltion ‚jossa oikeudet riippuvat,missä asemassa olet päättäjiin ??
Yleensä se työntekijä muuttuu kelvottomaksi ‚kun hän alkaa pitää kiinni oikeuksistaan.
Oikeuden päätöksistä voi lukea, että henkilökohtaisten syiden vuoksi voi irtisanoa, ei siihen ole estettä.
Suomessa päättyy n 500000 työsuhdetta joka vuosi ja niistä päätyy riitaan irtisanomisen perusteesta n 500 ja niistä voittaa työntekijä jotain 200
Yrittäjällä on suurempi riski kuolla liikenneonnettomuudessa kuin joutua riitelemään irtisanomisesta oikeudessa.
Useimmat riidat käydään suurten yritysten kanssa
Mitä mahtaisi tapahtua, jos irtisanomissuoja purettaisiin kokonaan? Työnantaja saisi irtisanoa kenet tahansa milloin tahansa. Syytä ei tarvitsisi ilmoittaa. Yhden, tai vaikka kahden, kuukauden palkka pitäisi maksaa.
Kuinka monta uutta työpaikkaa syntyisi?
Joku vahva liitto tekisi varmasti tiettyjä diilejä yritysten kanssa talokohtaisesti. Yritykset tekisivät sen “vapaaehtoisesti”…
Tämä on laitonta. Lisäksi se on vaarallista, sillä reaktio kiusaamiseen voi olla väkivalta.
Oikein hyvä, jos tämä asia korjaantuu. Se ei kuitenkaan poista sitä perusongelmaa, että työkyvyttömyyden syynä on usein jokin fysikaalinen tai kemiallinen altistus aikaisempien työsuhteiden aikana ja/tai omalla ajalla. Tällaisilla sairauksilla, kuten kroonisilla sairauksilla ylipäätänsä, on taipumus puhjeta myöhemmällä iällä. Viimeinen työnantaja saattaa siis joutua maksumieheksi ilman omaa syytä. Ei ihme, jos ikäsyrjintää esiintyy.
Tämäkin säädöstö on tehty menneeseen mailmaan, ts. maailmaan, jossa työntekijä oli koko työuransa yhden työnantajan palveluksessa.
Henkilön voi irtisanoa milloin vain, ei siihen ole mitään estettä
Jos joku vaaeantaa koko yrityksen toiminnan niin turhaan tuota miettii, irtisanoo vain
Voi olla,että joutuu maksamaan korvauksia, mutta ne ovat varmasti pienemmät kuin konkurssin aiheuttamat vahingot.
Normaalisti,kun syitä löytyy molemmista osapuolista niin korvaukset ovat muutaman kuukauden palkka- puolen vuoden palkka.
Jos työnantaja todetaan yksipuolisesti syylliseksi voi korvaus nousta korkeammaksi.
Mutta tässäkin tapauksessa olisi ollut todistajia pilvin pimein irtisanomisen perusteiden todistamiselle,joten korvaus olisi ollut joka tapauksessa alapäästä.
Taitaa olla näitä urbaanilegendoja, ei näin avutonta hr- asioiden tuntemusta voi olla. Ja jos on niin esimiehen ammattitaito on surkea
Aluksi minäkin kuvittelin, että syntyisi vain uutta työtä.
Jostain syystä irtisanomissuojan heikentäminen kuitenkin joidenkin tutkimusten mukaan muistaakseni heikentää yrityksen tuottavuutta — en tiedä miksi.
Voi olla, että tällöin yritykset irtisanovat liian herkästi ja ottavat ikäänkuin irtisanomiset työkaluksi toiminnan kehittämiseen, vaikka oikeasti pitäisi käyttää jotain muita keinoja.
Ei asia näin yksinkertainen ole. Alihankkijaa ja vuokrafirmaa koskevat samat työlainsäädännöt kuin omalla työvoimalla toimivaa
Niinpä nuo irtisanomiskulut ja mahdolliset korvaukset ovat hinnoissa.
Ja alihankkijan suoja on itse asiassa parempi kuin työntekijän.
Jos haluaa päästä eroon huonosta alihankkijasta niin sopimuksen purku on samanlainen prosessi kuin työntekijän kohdalla eli ensin on huomautettava ja annettava alihankkijalle mahdollisuus korjata virheensä.
Jos korjaavia toimia synny niin sopparin voi purkaa.
Mutta silloinkin alihankkija voi riitauttaa perusteen ja viedä asian oikeuteen. Silloin on parempi olla vankka näyttö ‚muuten joutuumaksamaan korvauksia
Alihankkijasta toki pääsee eroon kun sopimus loppuu, mutta näinhän pääsee eroon työntekijästäkin ?
Ei sitä pysty kukaan etukäteen määrittämään, mutta ainakin vuokratyövoiman käyttö notkahtaisi niiltä osin, kun kyse on rekrytointiriskin välttämisestä. Jos palkkaa itse, eikä käytä vuokrafirmaa, kokonaiskustanukset jäävät halvemmiksi (mikäli rekrytointi onnistuu yhtä hyvin kuin aikaisemminkin, en tiedä kuinka tarkkaan vuokrafirmat hakijat syynäävät, todennäköisesti eivät kovin tarkkaan). Samaten määräaikaisuuksien määrä vähenisi.
Onhan se täysin selvää, että rekrytointiriskin vähentäminen helpottaa rekrytointia eli tekee rekrytoinnin entistä houkuttelevammaksi. Niille, joilla on jo työpaikka ja kaiken lisäksi varmas sellainen, tämä tietenkään olisi mikään kiva juttu. Sehän tarkoittaisi, että alisuorittamisesta tulisi entistä helpommin potkut.
Juuri noin. Käytännössä irtisanomiset firmoissa kohdistuvat 45–55 ‑vuotiaisiin, koska sitä vanhempien irtisanominen tulee kalliimmaksi eri säädöksistä johtuen.
Lisäksi firma “säästää”, kun korvaa vanhemman hyväpalkkaisen nuorella pienipalkkaisella tai vinkuintialaisella vuokraresurssilla. IT-alalla tämä “säästö” näkyy siten, että samat virheet tehdään aina uudestaan. Malliesimerkkin ovat eräät julkiset hankkeet, joissa ei ole ollut varaa palkata kunnon porukkaa.
Vanha sanonta “Kun maksaa pähkinöitä, saa apinoita.” pitää vankasti kutinsa osaamista/kokemusta vaativissa töissä. Ns. säästöt maksaa yleensä se osaamaton tilaaja.
Takavuosina eräs vuorineuvos totesi, että EI tuotantoa pyöritetä siten, että yksi mies potkii duunareita pellolle ja palkkaa seuraavana päivänä uusia tilalle. Tuotannon ja liiketoiminnan pyörittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, jossa päätösten pitää olla punnittuja.
Johtaisi Keski-Euroopan irtisanomiskorvauksiin. Nokia maksoi kolmen vuoden palkan Saksassa irtisanomiskorvauksina.
Alla olevan uutisen mukaan vuonna 2015 Suomessa irtisanottiin alle 12 000 työntekijää.
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2016/01/07/SAK%3A%20L%C3%A4hes%2012%E2%80%89000%20ty%C3%B6ntekij%C3%A4%C3%A4%20sai%20potkut%20Suomessa%20vuonna%202015/2016520113260/4
Tuo kertomasi luku (500000) on siis yli 40 kertaa liian suuri. Laskitko mukaan kenties myös tapaukset, joissa työntekijä irtisanoutuu itse? Se ei liene järkevää, jos on tarkoitus tarkastella irtisanomisen oikeusriitaan päätymisen todennäköisyyttä. Jos tuo 500 pitää paikkansa, niin oikeuteen päätymisen todennäköisyys on vähän yli 4%. Se ei ole ihan triviaalin pieni riski.
Suomessa irtisanomisia riitautetaan liian vähän. Monessakin tapauksessa on ollut nähtävissä epäasiallisia perusteita, kun yritys yhtäaikaa rekrytoi ja irtisanoo.
Korreloiko työvoiman määrä negatiivisesti työllisyysasteen kanssa? Olisin yllättynyt, jos noin olisi. Jos noin ei ole, mitä syytä olisi olettaa, että työvoiman vähentäminen (eläköitymisen kautta kuten anonyymi ehdotti) kasvattaisi nuorempien työllisyysastetta?
Jos irtisanomissuoja poistetaan, palkkojen pitäisi vastaavasti nousta, koska yrityksen taloudelliset riskit pienenevät.
Toisaalta irtisanomissuoja, minimipalkka tai kannustinloukku liittyvät matalan tuottavuuden työpaikkojen luomiseen. Kansantaloutta auttaisi enemmän, jos saataisiin syntymään lisää korkean tuottavuuden työpaikkoja.
Kuten Ossi Saresoja yllä jo kommentoikin, ei tämä lisää mitenkään työllisyyttä. On toki niinkin, ettei työvoiman tarjontakaan lisää työllisten määrää yksi yhteen, mutta varmasti kuitenkin jonkin verran.
Miksi missään tilanteessa pitäisi päästää työkykyisiä ja mahdollisesti vielä työhaluisiakin ihmisiä yhteiskunnan tuille (eli tässä tapauksessa varhennetulle eläkkeelle) ehdoilla, jotka eivät ole tasapuoliset?
Mitä sanotaan sille vuonna 1954 syntyneelle pitkäaikaistyöttömälle, jonka piti roikkua työttömänä 63-vuotiaaksi asti, kun vuonna 1967 syntynyt pääsee samalle eläkkeelle kolme vuotta aikaisemmin, molemmat siis (hypoteettisesti) vuonna 2017? Entä mitä sanotaan sille vuonna 1958 syntyneelle pitkäaikaistyöttömälle, joka pääsee eläkkeelle vasta 64 vuoden iässä vuonna 2022 (jos tämä “armahdus” on kertaluonteinen)? Muutoksen määräaikaisuuskaan ei tilannetta paranna, vaan sama ongelma on joka tapauksessa vastassa.
Ei tällaista kallista populistista temppua voi toteuttaa ilman yhdenvertaisuuspohdintaa. Vähintään tässä pitäisi olla hyvin pitkä siirtymäaika, jonka myötä pitkäaikaistyöttömien eläkeputken alaikäraja hilattaisiin ikäluokka kerrallaan hitaasti kohti työssä käyvien alinta vanhuuseläkeikää. (Yhdenvertaisuussyistähän myös “normaali” alin vanhuuseläkeikä nousee asteittain vain 3 kk per ikäluokka eikä kertarysäyksellä.)
Käytännössä tässä siis oltaisiin minusta väistämättä todella luomassa uudestaan pitkäksi aikaa työttömyysputkea, josta meillä on jo vanhastaan riittävästi huonoja kokemuksia.
Ei kyseessä ollut kuin yhden tiimin kohtalo, jolla tuskin olisi ollut heijastusvaikutuksia seuraavaa organisaatiotasoa korkeammalle. Työ oli käytännössä melkeinpä yrittäjyyttä ison organisaation suojissa, koska jokainen tiimi vastasi itsensä työllistämisestä myymällä työtään projektimuodossa ulos.
Työnantajan kannalta tiimin kuolema olisi merkkinnyt vähäistä, pyöristysvirheisiin hukkuvaa laskutuksen pienenemistä, mutta samalla kustannusten vastaavaa vähenemistä — jos tappiotiimin väki ei olisi itse tajunnut hakeutua muualle, olisi se putsattu jatkuvassa yt-kierrosten kierteessä.
Näin se vain oli. Ei kellään johdossa tai hallinnossa ollut mitään intressiä hoitaa asiaa kuntoon ja ottaa riskiä riitautetusta irtisanomisesta. Lisäksi rekrytoinnista vastuussa ollut esimies ei tänäpäivänäkään taatusti tunnusta tehneensä virhettä, joten asia ei edennyt minnekään virallisia reittejä pitkin.
Ketään ei myöskään kiinnostanut tuoda asiaa ylempien tahojen tietoon, koska kokemusten perusteella “veneen keikuttajat” saivat hyvin varmasti itse paskaa niskaansa ja varsinainen asia olisi jäänyt korjaamatta. Pahimmillaan reaktio olisi ollut jotain järjetöntä esim. tiimi olisi hajotettu ja sen jäsenet olisivat päätyneet itse ulkopuoliisiksi kummajaisiksi pitkin organisaatiota.
Näin siis meillä Suomessa. Ei ihme, että johtamisen tasoa pidetään surkeana…
Mitä sanotaan sille vuonna 1954 syntyneelle pitkäaikaistyöttömälle,
He pääsivät eläkkeelle 60–62-vuotiaana, jos olivat pitkäaikaistyöttömiä
Mukana ovat eläköitymiset, irtsisanoutumiset ja suurin ryhmä eli määräaikaisten sopimusten päättyminen.
Tosiasialliseti kaikki nuo tarjoavat mahdollisuuden henkilöstön uudelleenjärjestelyyn
Tuo irtisanottujen määrä perustuu SAKn keräämiin tietoihin eikä ole kattava. Mukana ovat vain yt-menettelyssä irtisanotut, pientn yritysten ja yksittäisten henkilöiden irtisanominen ei ole mukana. Ja ilmeisesti vain SAKn jäsenet
Irtisanomisia ei tilastoida virallisesti
Työsuhteiden päättymismäärä voidaan arvioida verotietojen perusteella esim alle vuoden kestäneitä työsuhteita on n 500000
Kun työllisten määrä ei juuri muutu niin päättyneitä työsuhteitakin on suurin piirtein saman verran
Ei se käytännössä noin mene kuin urakkahommissa. Esimerkiksi meistä pääsee eroon kun lopettaa tilaamisen. Vuosi sopimukset jäävät tietenkin voimaan, mutta ei yksittäisistä ja tavanomaisista töistä mitään sopimuksia allekirjoiteta eikä vuosisopimukset velvoita tilaamaan mitään.
Itse en kyllä ikinä käyttäisi tuntilaskuttavaa vuokratyövoimaa tai alihankkijaa, josta ei pääsisi pelkällä ilmoituksella eroon. Valmistavan teollisuuden urakkahommat ovat sitten erikseen. Kun menee tilamaan tavaraa tai rakennusurakan (tai vastaavan palvelukokonaisuuden), niin se on kyllä sitovaa.
Terveisin alihankkija
Jos kynnys rekrytä on korkealla, niin vedetään enemmän vanhalla (kokeneella) porukalla ylitöitä tehden + kiinnitetään enemän huomiota rekrytointiprosessiin + hankkiudutaan hiukan epävarmoista tapauksista eroon jo koeajalla.
Toisaalta jos voi helposti irtisanoa, niin huonot tekijät voi korvata paremmilla. Jos työmarkkinoilla on enemmän vipinää, osaajilla on enemmän imua -> vaihtuvuus voi olla korkeampi.
Vaikka irtisanominen olisi hankalaa, mutta käytössä on lomautusmenettely, työvoimaa voi näppärästi säilöä pakkolomille ilman pelkoa, että lähtevät kävelemään (vs. tilanne, jossa irtisanominen on ainoa vaihtoehto leikata palkkakuluja). Lomautusmenettelyhän on selvä etu vakaille ja olemassaoleville yrityksille ja merkittävä haitta vasta perustetuille.
Noiden yhteisvaikutus voi viedä tuiottavuuskehitystä ihan mihin suuntaan tahansa. Eikä se tuottavuus ole ainoa mittari, mitä tuijottaa.
Mitä iloa on tuottavuuskehityksestä, jos seurauksena on jättityöttömyys? Esimerkiksi siivoojien tuottavuus nousisi rakettina, jos TES-minimipalkaksi laitettaisiin 3000e / kk ja tuplattaisiin kaikki lisät. Tämän jälkeen töissä olisivat vain ne siivoajat, joiden tuottama lisäarvo perustelisi tuon palkan -> tuottavuuskehityksessä näkyisi työllisyyden kustannuksella tehty jättimäinen loikka (=“professori haaparannan tuottavuusloikka”).
Työllisistä n 1 % on vuokrafirmoissa töissä, joten kyllä moni osaa laskea sen , että kulu on 20 % korkeampi kuin suoraan palkattuna
http://yle.fi/uutiset/vuokratyofirmat_kilpailevat_hyvista_tyypeista__tyontekijoiden_asema_paremmalla_tolalla/8726566
Ei ole ellei ole tehnyt hölmöjä sopimuksia. Nuukian sopimuksissa oli molemmin puolin 1kk irtisanomisaika, jossa ei mitään perusteita tartte antaa. Ja sen irtisanomisen jälkeen (jos ei kaveria saa myytyä muualle) on alihankinta firmalla tuotannollistaloudellinen syy irtisanomiseen.
Ei pikkufirma voi tuolla tavoin toimia.
Et selvästi ole lukenut niitä lakimiesarmeijoiden laatimia pumaskoita, jotka suuret rakennusliikkeet pistävät alihankkijansa allekirjoittamaan.
Ei välttämättä. Tässä olisi selvästi pitänyt olla selkeämpi. Vuonna 1954 syntynyt pääsee työttömyysputkeen, jos hän on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 työttömyyspäivärahapäivän täyttymistä. (Vuosina 1955–56 syntyneillä ikäraja on 60 vuotta ja tämän jälkeen syntyneillä 61 vuotta.) Edellytys työttömyysputkeen pääsemiselle on siis se, ettei henkilö ole ollut työtön liian pitkään ennen ao. ikärajan täyttämistä.
Pitkäaikaistyötön, joka on jäänyt työttömäksi vähintään 2 vuotta ennen työttömyysputken alaikärajaa, ei pääse työttömyysputkeen. Työministeri Lindströmin ehdotus koskee käsittääkseni juuri näitä pitkäaikaistyöttömiä.
Jos siis vuonna 1954 syntynyt on saanut työttömyyspäivärahaa ennen kuin täytti 57 vuotta ja 1 kuukauden, hän ei ole oikeutettu pääsemään työttömyysputkeen. Hän voi jäädä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden iässä. (Totta kyllä, hän voi ottaa vanhuuseläkkeen varhennettuna 62 vuoden iässä, mutta varhennettu vanhuuseläke poistuu eläkelajina vuoden 2016 lopussa, joten tämä on viimeinen ikäluokka jolla on tämä mahdollisuus. Varhennettu vanhuuseläke on kuitenkin pysyvästi varhentamatonta vanhuuseläkettä pienempi.)
Jos siis ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät päästettäisiin vanhuuseläkkeelle 60 vuoden iässä vuonna 2017, kuten oletin, tämä koskisi kaikkia vuosina 1954–1957 syntyneitä pitkäaikaistyöttömiä. Näistä osa pääsisi eläkkeelle 60-vuotiaana, osa vasta 63-vuotiaana. Se ei niinkään ole olennaista minä vuotena tämä tapahtuisi. Vuosi vaikuttaa vain siihen mitä nimenomaisia ikäluokkia muutos kohtelisi epätasapuolisesti.
Vielä suurempi epäkohta syntyy kuitenkin ikähaitarin toisessa päässä. Jos edelleen oletetaan, että Lindströmin ehdottama eläkkeelle päästäminen tapahtuisi vain vuonna 2017, niin tämä ei koskisi vuonna 1958 syntyneitä, jotka ovat tällöin vasta 59-vuotiaita. Eläkeuudistuksen myötä tämän ikäluokan alin vanhuuseläkeikä on 64 vuotta. Tällöin 31.12.1957 syntynyt henkilö voisi päästä eläkkeelle 4 vuotta nuorempana kuin päivää myöhemmin, eli 1.1.1958, syntynyt. Tämä on täydellisen kestämätöntä.
Jälleen kerran sillä ei juuri ole merkitystä minä vuotena tämä eläkkeelle päästö tehtäisiin. Silläkään ei ole merkitystä, vaikka sama mahdollisuus annettaisiin useamapana vuotena. Vain epätasapuolisesti kohdellut ikäluokat muuttuisivat. Jos määräaika loppuisi joskus vuoden 2017 jälkeen, pitkäaikaistyöttömän vanhuuseläkeikä pomppaisi yhdessä päivässä vielä enemmän kuin 4 vuotta. (Johtuen siitä, että alin vanhuuseläkeikä kasvaa 3 kk syntymävuotta kohden ja on siis esim. 1959 syntyneillä jo 64 v 3 kk.)
Jos siis haluttaisiin pitäytyä kohtuullisessa tasapuolisuudessa, edessä olisi siis vääjäämättä tuo edellä kuvaamani erittäin pitkä siirtymäaika, jona vanhuuseläkkeen ikärajaa hilattaisiin pitkäaikaistyöttömilläkin ylöspäin.
Vaihtoehtona on tietysti kaikkien pitkäaikaistyöttömien päästäminen eläkkeelle 60-vuotiaana pysyvästi, mutta on vaikea nähdä sen olevan linjassa eliniän pitenemisen edellyttämän työurien pidentämistavoitteen kanssa.
Joudun heti korjaamaan itseäni. Vuonna 1954 syntynyt ei voi enää jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä. Varhennettu vanhuuseläke on jo eläkelajina historiaa. Tämä oli kuitenkin käytännössä melko merkityksetön yksityiskohta verrattaessa sitä miten
epätasapuolinen pitkäaikaistyöttömien 60 vuoden vanhuuseläkeikä olisi ilman, että sitä nostettaisiin hitaasti portaittain.
Yksi hypoteesi voisi olla, että myös vähemmän tuottavat ihmiset pääsevät silloin töihin eivätkä jää työttömiksi.
Pystytkö muuten antamaan viitettä johonkin tuollaiseen tutkimukseen?
Ei vaadi. Poikkeuksia toki on, mutta pääsääntöisesti sopimuksen voi irtosanoa sovittujen ehtojen puitteissa (irtisanomisajat ym.) mitään perusteita tai syitä esittämättä. Esimerkiksi minä voin noin vain irtisanoa vuokrasopimukseni, puhelinliittymäni, vakuutukseni, luottokorttini, ja internetyhteyteni. Työsopimuksenkin voi vapaasti irtosanoa, jos irtosanoja on työntekijä eikä ‑antaja.
Ei kai tässä eläkeputkea keksitä uudelleen.
Jos työttömänä on pitänyt olla esim. 5 vuotta, on henkilö
1. pudonnut jo peruspäivärahalle
2. jäänyt lähes 100% varmuudella työttömäksi ennen 55 ikävuotta
Ei kuulosta eläkeputkelta. Eläkeputkeen jäädään ansiosidonnaisella ja sillä tulotasolla.
Nuokin ovat perusteita eli irtisanomisen proseduuri on sanottu sopimuksessa ja peruste on sopimuksen ehto
Pikkufirma voi toimia aivan samalla tavalla.Pitää vain laskea kumpi vaihtoehto on tuottavampi.
Kyllä kai yrittäjä ottaa osaa sen edullisemman vaihtoehdon ?
Eli jos tyytyy huonoon työntekijään niin silloin tuo huonous on enemmänkin yrittäjän silmässä kuin todellisuutta
Työelämässä lähdetään siitä, ettei ihmisten tarvitse olla kavereita eikä ystäviä, mutta silti on tultava toimeen keskenään
Toinen ongelma on, että rekrytointipäätöksen tekee yrittäjä, joka väittää tekevänsä työtä riskillä.
Mutta jos riskit poistetaan niin mihin perustuu silloin korkeampi tuottovaade ?
Kolmas ongelma on, että luodaanko yrittäjistä luokka, jonka ei tarvitse vastata virheistään vaan yrittäjät voivat elää kuin pellossa ?
Vielä suurempa ongelmia aiheuttaa se, että oikeusvaltio halutaan lopettaa , ainakin osalta kansasta
Samoin perua ihmisoikeudet
Ja luopua YKssa yhteisesti sovituista työelämän periaatteista
Varmaan silloin on luovuttava EU-jäsenyydestäkin, EIT:ta etc
Löysin varmaankin sen, tulokset ovat hyvin ristiriitaisia, mutta ehkä siksi kiinnostavia. Tosin, en tiedä miten palvelutyössä noita voi soveltaa, tuohan perustuu vanhaan dataan
http://economics.mit.edu/files/1479
Toisin sanoen esität itse, että alkuperäinen väitteesi oli täyttä puutaheinää. Sitähän me muutkin.
Liian vanha:
“Ja alihankkijan suoja on itse asiassa parempi kuin työntekijän.”
Työntekijän irtisanomisperusteiden on työsopimuslain mukaan oltava asialliset ja vakavat. Tällaisia ehtoja ei vuokratyövoiman käyttöä koskevissa alihankintasopimuksissa kyllä koskaan ole.
Jos tuntuu, että työntekijöistä pääsee helpommin eroon kuin alihankkijoista, suosittelen tutustumaan työsopimuslain 7 lukuun (ettei tule laittomia irtisanomisia) ja samalla myös tiukentamaan linjaa alihankkijoiden kanssa käytävissä kaupallisissa neuvotteluissa.
Onkohan Soininvaara ymmärtänyt nyt asian väärin?
Jos tämä on rajattu 60 vuotta täyttäneisiin pitkäaikaistyöttömiin, niin miten se silloin olisi eläkeputki?
Sen ymmärtäisin, jos se kattaisi kaikki 60 vuotta täyttäneet, silloin Soininvaaran ihmettely olisi perusteltua.
“Ilkka Taipale toivoo perussuomalaisten vievän pitkäaikaistyöttömien eläkearmahduksen maaliin”
“Lääkäri ja SDP:n entinen kansanedustaja Ilkka Taipale tukee ilolla oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) esitystä, jonka mukaan yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät päästettäisiin eläkkeelle. Taipale on kampanjoinut pitkään sen puolesta, että työkyvyttömien paikka on eläkkeellä.”
https://www.suomenuutiset.fi/ilkka-taipale-toivoo-perussuomalaisten-vievan-pitkaaikaistyottomien-elakearmahduksen-maaliin/
Miksi työnantajan kannattaa työntää tuottava työntekijä työttömäksi ja odottelemaan eläkettä? Joku tossa logiikassa nyt ei toimi. Jos osaaminen on vanhentunut niin silloin on eri asia. Isot IT-talot pyörittävät YT-neuvotteluja jatkuvasti siitä syystä, koska osa työntekijöistä ei ole enää jaksanut pitää ammattitaitoaan ajan tasalla. Ottavat samaan aikaan uutta väkeä ja heittävät porukkaa ulos. Ei kai nyt siinä ole järkeä, että yritettäisiin tämä estää? Juuri se porukka josta Ilkka Taipale puhuu, niitä varten toi eläkkeelle siirtyminen 60 vuotiaana työttömänä pitää olla.
Katsoin asiaa tarkemmin. Näyttää että tässä nyt tarkoitetaan kuten arvelinkin vuosia työttömänä olleita. Jos on 60 vuotias, niin ei eiköhän toi eläkeasia osu kohdalleen, kun on käytännössä joutunut työttömäksi siinä esimerkiksi noin 55-vuotiaana. Minusta toi on inhimillinen ratkaisu.
“Pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole valitettavasti olemassa mitään yhtä kaiken hoitavaa ratkaisua, mutta yksi varteenotettava keino on päästää jo vuosia työttömänä olleet yli 60-vuotiaat kertaratkaisulla eläkkeelle. On turha roikottaa kortistossa henkilöitä, jotka ei syytä tai toisesta valitettavasti enää pääse työmarkkinoihin kiinni. Tämä olisi heille kunniakas ratkaisu ja myös vapauttaisi resursseja muiden työttömien palveluun.”
https://www.perussuomalaiset.fi/news/ministeriryhman-tiedote/
Mutta vuokraajayhtiötä nuo työsopimuslain kohdat koskevat ja kyllä ne vuokrafirmat osaavat hinnoitella nuo riskit
Ja jos tuo henkilöstön vuokraus olisi se ratkaisu työsopimuslain kiertoon niin varmaan useampi kuin 1 % työllisistä olisi vuokrafirmojen palveluksessa.
“Jos tuntuu, että työntekijöistä pääsee helpommin eroon kuin alihankkijoista, suosittelen tutustumaan työsopimuslain 7 lukuun (ettei tule laittomia irtisanomisia) ja samalla myös tiukentamaan linjaa alihankkijoiden kanssa käytävissä kaupallisissa neuvotteluissa.”
Onhan tuota tullut irtisanottua kymmeniä henkilökohtaisita syistä johtuen ja käräjäoikeudessakin on testattu päätöksen oikeellisuutta ja oikeaksi tuli todettua
Ehtojen ja riskien lisääminen soppareihin nostaa hintaa tai vaihtoehto on , että palvelukseen saa sen huonoimman ja ammattitaidottomimman yrittäjän.
Kun projektissa on kiinni laitteissa satoja miljoonia niin silloin miettii muutakin kuin centin säästöä työkuluissa
Noita euron ropareita on rakennusala täynnä ja virheiden korjaaminen maksaa ja niinpä asuminen maksaa Suomessa
Juu‑u, mutta eikö ole aika ilmeistä, että jos asiakasyritys lopettaa ostamisen, vuokrafirmalla on “asialliset ja vakavat” perusteet esimerkiksi tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanomiselle (tai lomautukselle)?
Mitä ihmeettä? Kyllähän henkilöstön vuokraus on ratkaisu irtisanomisperusteiden kiertoon, siitä ei ole kahta sanaakaan. Mutta riskin ulkoistaminen maksaa, joten jos kykenee kantamaan palkkaukseen liittyvät riskit, niin kyllähän se suora rekrytointi tasaisessa tarpeessa tulee halvemmaksi. Suurin osa yrityksistähän ei käytä vuokratyövoimaa kuin ehkä sairaslomittajina tai kiireapulaisina.
Toisaalta toinen tapa välttää oman henkilökunnan palkkaamista on ostaa alihankintana jopa sellaisia palveluita, joita tarvitssee koko ajan ja joita varten voisi hankkia omaakin henkilökuntaa. Hyvä esimerkki ovat pörssin konepajayritykset, jotka ostavat valtavat määrät suunnittelua insinööritoimisoilta, vaikka voisivat ihan hyvin pitää kyseiset insinöörit omilla listoillaan.
“Jos tuntuu, että työntekijöistä pääsee helpommin eroon kuin alihankkijoista, suosittelen tutustumaan työsopimuslain 7 lukuun (ettei tule laittomia irtisanomisia) ja samalla myös tiukentamaan linjaa alihankkijoiden kanssa käytävissä kaupallisissa neuvotteluissa.”
Onhan tuota tullut irtisanottua kymmeniä henkilökohtaisita syistä johtuen ja käräjäoikeudessakin on testattu päätöksen oikeellisuutta ja oikeaksi tuli todettua
Mitä sitten? Jos pääset helpommin eroon omista työntekijöistä kuin alihankkijoista, olet vain uskomattoman huono tekemään alihankintasopimuksia tai sitten varsinainen lainopillinen ruuneperi, jonka tarinat uppoavat käräjäoikeuden tuomareihin kuin väärä raha.
Kun projektissa on kiinni laitteissa satoja miljoonia niin silloin miettii muutakin kuin centin säästöä työkuluissa
Yrittkö nyt tosissasi esittää, että keskimäärinen alihankintasopimus Suomessa “länsimetro” tai “Äänekosken sellutehdas” ? 😀
Meillä yksittäinen toimeksianto on noin 4000–6000 e ja yksittäinen asiakas saattaa tehdä tuollaisia toimeksiantoja kymmeniä vuodessa ja aina kun yksi saadaan pakettiin, aloitetaan jo seuraavaa.
Vaikka sopimusten mukaan olisi täysin mahdollista vaatia, että jonkin mennessä vikaan asiakas ei ottaisi sitä työtä meiltä pois, siinä ei ole hirveästi järkeä, jos haluaa tehdä ne seuraavat 20 työtä (mikäli siis asiakas haluaisi työn ottaa pois ja teettää toisella, yleensä asiakkaat kuitenkin haluavat, että joku pätevämpi meiltä parsii homman kuntoon takuutyönä, näin on joskus käynyt, kun on tullut tehtyä virherekrytointeja).
Noita euron ropareita on rakennusala täynnä ja virheiden korjaaminen maksaa ja niinpä asuminen maksaaSuomessa
Kuten sanoin, urakkahommat ovat erikseen, mutta jos rakennusliike tilaa sähköurakoitsijalta yhden talon urakoinnit, mikään ei edelleenkään velvoita käytämään samaa urakoitsijaa seuraavissa 10 kohteessa. Jos firmalla taas on omat sähkärit, niitähän käytät.
Ensi vuoden helmikuun alusta työtön voi ryhtyä nostamaan osittain varhennettua 25 tai 50 prosentin vanhuuseläkettä 61 vuotta täytettyään. Samanaikaisesti työtön voi nostaa työttömyyskorvausta ilman, että osittainen eläke vaikuttaa siihen.
Osittain varhennettuun vanhuuseläkkeeseen tehdään varhennusvähennys tai lykkäyskorotus, jonka määrä riippuun siitä, missä vaiheessa eläkettä ryhtyy nostamaan.
Joidenkin iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien asemaa helpottaisi se, että he pääsisivät osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle jo 60-vuotiaina.
Kyseinen muutos olisi niin pieni, että se ei aiheuttaisi uutta irtisanomishuippua työmarkkinoilla. Ja jos varhennusvähennykset laskettaisiin täysimääräisinä, niin eläkejärjestelmään ei juurikaan syntyisi lisäkustannuksia.
Yli 60-vuotiaat eivät rasita työvoimahallintoa, koska ei heille nytkään tarjota mitään palveluja. Joten he voisivat aivan hyvin pysyä työttöminä.
60-vuotiaana eläkkeelle lähtevät vuorineuvokset eivät tunnu olevan ongelma, johon Soininvaaralla riittäisi kiinnostusta, vaikka he vievät kymmenien, jopa satojen oikeiden ihmisten eläkerahat — siitä huolimatta, että heillä ei ole minkäänlaista tarvetta eläketurvaan miljoonaomaisuuden tuottaessa elintason ylläpitävän elannon muutenkin.
Kerropa Osmo — miksi nämä saavat lähteä eläkkeelle, mutta tavallinen loppuunkulunut ihminen ei, vaikka kuinka olisi enemmän eläkkeen tarpeessa?
“Juu‑u, mutta eikö ole aika ilmeistä, että jos asiakasyritys lopettaa ostamisen, vuokrafirmalla on “asialliset ja vakavat” perusteet esimerkiksi tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanomiselle (tai lomautukselle)?”
Irtisanomisperusteet ovat samat kaikilla firmoilla, ei Työsopimuslaki erottele erikseen vuokrafirmoja eikä vuokraajia
Ja kyllä se vuokrausfirma laskuttaa irtisanomisajan palkat ym velvoitteet+voiton+yleiskulut
Ainoa mistä pääsee eroon on tuo irtisanominen.
Sen vuoksi työvoiman vuokraus ei ole yleistynyt vaan vain n1 % työllisistä on henkilövuokrausfirmojen palveluksessa
“Mitä sitten? Jos pääset helpommin eroon omista työntekijöistä kuin alihankkijoista, olet vain uskomattoman huono tekemään alihankintasopimuksia tai sitten varsinainen lainopillinen ruuneperi, jonka tarinat uppoavat käräjäoikeuden tuomareihin kuin väärä raha.”
Kerroin vain, että kelvottomasta urakoitsijasta pääsee eroon samanlaisella prosessilla kuin kelvottomasta työntekijästä
“Kun projektissa on kiinni laitteissa satoja miljoonia niin silloin miettii muutakin kuin centin säästöä työkuluissa
Yrittkö nyt tosissasi esittää, että keskimäärinen alihankintasopimus Suomessa “länsimetro” tai “Äänekosken sellutehdas” ?”
Isokin projekti pilkkoutuu jossain vaiheessa pieniksi osaprojekteiksi ja viime kädessä työntekevät pk-firmat esim Olkiluodossa on tainnut olla 4000 aliurakoitsijaa
“Kuten sanoin, urakkahommat ovat erikseen, mutta jos rakennusliike tilaa sähköurakoitsijalta yhden talon urakoinnit, mikään ei edelleenkään velvoita käytämään samaa urakoitsijaa seuraavissa 10 kohteessa. Jos firmalla taas on omat sähkärit, niitähän käytät.”
Samahan se koskee määraikaisia soppareita työntekijänkin kohdalla.
Ja kun ostetaan ylläpitopalveluita niin ne ovat pidempiaikaisia tai toistaiseksi voimassaolevia ja päättämisproseduurista on sovittu sopparissa
Ja konnankoullujen pistäminen soppariin nostaa hintaa, urakoisijat osaavat kyllä lisätä vittumaisen asiakkan lisän tarjouksiin
Jos haluaa maksaa ylimääräistä niin kannattaa ottaa oppia sinulta
Työsopimuksen voi tehdä kohdekohtaiseksi eli määrätyön tekemiseksi ilman tarkkaa päättymisaikaa
Määräaikainen työsopimus
Määräaikaisena voidaan pitää myös sopimuksia, joiden kesto on rajattu esimerkiksi tietyn työtehtävän suorittamiseen. Esimerkkinä viimeksi mainitusta voidaan mainita työsopimuksen tekeminen vaikkapa toisen työntekijän sairausloman ajaksi, mikäli sairausloman kestosta ei ole vielä tarkkaa tietoa.
Jos meillä on kymmenen vuorineuvosta, jotka vievät kukin 300:n oikean ihmisen eläkerahat, se tarkoittaa 3000:a oikeaa ihmistä. Kuulostaako merkittävältä?
Catalina
Puhumattakaan lääkäreistä, joiden palkka vie monen oikean tylöttömän työmarkkinatuen.
Noita yli 60-vuotiaita , yli 5 vuotta työttömänä olleita on n 5000 eli tuo armopalaeläke on lähinnä poliittinen propagandajuttu.
Tuolla jutulla peitellään leikkauksia
Vuorineuvoksen tavallinen eläke saattaa olla näköjään siinä 500 k€ vuodessa, eli n 40000/kk. Hän voisi siis viedä n. 25 oikean eläkeläisen rahat. Kymmenen vuorineuvosta veisi 250.
Sanotaan, että työmarkkinatuki olisi n. 700/kk. Kun parin vuoden päästä jään vielä ansiosidonnaiselle kartuttamaan vähän eläkettä, saan n. 4000 kuussa, eli vien rahat 5½ oikealta työttömältä. Jos tuhat lääkäriä tekee näin, rahat on viety n. 5000:lta oikealta työttömältä.
Kateus on valtava voima.
Sekä eläkemaksut että karttumaprosentit ovat kiinteitä.
Isosta palkasta menee isot eläkemaksut ja saa sitten ison eläkkeen. Pienestä palkasta pieni maksu ja pieni eläke.
Symmetristä, mutta silti väärin?
Onko työttömyysturvajärjestelmämme tosiaan niin mätä, että ansiosidonnaiselle yrittävä lääkäri ei putoa karanteeniin työstäkieltäytymisen vuoksi ensimmäisen viikon aikana?
Lääkärillä ei ole mitään mahdollisutta päästä ansiosidonnaiselle työttömyyskorvaukselle. Jostainpäin tulee aina työtarjopus.
Meille on kyllästymiseen asti selitetty, että eläkettä ei kateta eläkemaksuista. Pakko kai tuota on uskoa. Tuskin eläkemaksut kuitenkaan täysin merkityksettömät ovat.
Väärin, aikoinan johtajien lisäeläkkeet maksettiin etuusperusteisina yleisestä eläkejärjestelmästä. TEL-maksut eivät olleet kuitenkaan suurempia kuin taviksilla
Nyt näitä lisäeläkkeitä ei enää myönnetä ja vanhojenkin kertymä loppui, mutta moni saa vielä osan lisäeläkkeestä entisen mukaisena.
Näin jatkuu jonnekin 20160 tienoille.
Uudet lisäeläkkeet ovat maksuperusteisia mutta kyllä me maksamme nekin tuotteiden hinnoissa
Kun ainoat kriteerit ovat viiden vuoden työttömyys ja 60-vuoden ikä niin kysessä on palkkä lottoveikkaus .
Kortistossa on paljon sairaita ja vajaakuntoisia ja nyt kriteeri on aivan toinen
Lex Taipaleen rinnalla Taipaleperkasi kortistoa ja saatteli n 4000 sairatsa eläkkelle
Nyt ehdotettu ratkaisu on ehdottoman epäoikeudenmukainen
Aika vaikea palkata lääkäriä, joka selvästi tuo vastenmielisyytensä esiin.
Suomi on kansainvälinen poikkeus siinä, että täällä ei ole eläkekattoa.
http://www.hs.fi/mielipide/a1356756871387
Ennen pitkää se kuitenkin tulee.
Suurituloiset erityisesti toivovat eläkekattoa, koska nyt he saavat eläkemaksuilleen huomamman katteen kuin vakuttamalla tulonsa erillisellä lisävakuutuksella. Siellä missä ansioeläkejärjestelmässä on katto eläkkeelle, on katto myös eläkemaksulle. Eihän se muuten ole ansioeläkejhärjestelmä. Tämä meidän yhtenäinen eläkejärjestelmämme on p arempi kuin muualla oleva erillinen eläkejärjestelmä suuriotuloisille.
Ei se meitä potilaita ole ennenkään haitannut.
Jos työnhakija osoittaa ilmeisen haluttomuutensa työn vastaanottamiseen, hän saa siitä karenssin ihan samalla tavalla kuin kieltäytymisestä.
Niin kuin sanoit, kateus on valtava voima.
(Minä ymmärrän leppoistamisen vapaa-ajan lisäämiseksi omilla, ei yhteiskunnan, rahoilla)
Minä en ole koskaan päässyt tämän argumentin ymmärtämisessä edes alkuun. Jos ongelma on nimi, sanotaan sitä sitten vaikka leikatuksi ansiosidonnaiseksi eläkkeeksi, jos sillä verukkeella saadaan maksetuille eläkeille katto mutta ei maksuille.
On aivan sietämätöntä, että yksi ikäluokka voi päättää omat eläkkeensä etukäteen ja noista sitoumuksista ei voida joustaa vaikka tuo joustamattomuus johtaisi millaisiin talousvaikeuksiin tahansa.[1]
Jos eläkkeitä ei voida leikata, niin sitten niitä pitää alkaa konfiskoimaan verotuksella. Palkansaajien mediaanitulojen ylittävälle osalle eläkkeistä (sekä eläkeyhtiöiden maksamille eläkkeille, että yksityisille eläkevakuutuksille, joita on käytetty aikanaan verojen välttelyyn) pitäisi laittaa vähintään 70% vero välittömästi.
[1] http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2016/08/26/menetetyn-vuosikymmenen-saldo-valtionvelka-tuplaantui-tyottomyys-ei-selita/20168848/12
Meillähän on suurille eläkkeille muita tuloja korkeampi verotus. Juuri tämän takia.
Ei eläkekattoa ole missään.
Ja eläkekin koostuu monesta lähteestä
1. Kansaneläke eli valtion maksama peruselementit kaikille asumisvuosien mukaan. Harvassa maassa muut eläkkeet leikkaavat kansaneläkettä
2, Työeläke vastaa Suomen työeläkettä js tässä eläkkeessä on usein tuo eläkekattoa niin entuudestaan kuin maksuissa.
3 Maissa,joissa on eläkekattoa,paremmalla väellä on erilaisia lisäeläkkeitä,joita subventoidaan veroeduilla
Näillä lisäeläkkeillä rikotaan tuo eläkekatto ja niinpä Ruotsissakin miljoonaeläkkeet ovat normaaleja johtotason
4 Erilaiset rahastot. Työntekijä saa lähtiessään eläkkeelle tai irtisanottaessa
rahasto-osuutensa,joka voi olla jopa 3 vuoden palkka
Eläkekattoa ehdottelevat kateelliset ijmiset
Buahahahahhaaaahhh!!!
Tcrown taas konfiskoimassa. Näin Suomi nousuun. Mediaanieläke on kai 1700€, siinä main. Elikkä mulla menisi siitä vero, n. 300€ kai, ja sitten vielä 2700€:stä 70%, eli vajaat 1900. Eli kaikkineen maksaisin veroja 2200.
Haluatteko te, että jotkut tässä maassa tekevät työtä, vai ei?
Teillä ei ole mitään yhteistä isänmaata. Teillä on vain Eurostoliiton rajooni, verofarmi.
Kateuskortti esitetty!
Yleensä miljooonatuloja saavat pystyvät keräämään itslleen sellaisen omaisuuden, että yhteiskunnan maksamia etuuksia ei edes tarvitsisi. Mutta ahneus se on ainoa lisääntyvä luonnonvara. Takavuosina joku haki ja sai jotain päivärahaa tuhansia euroja vaikka varmasti tarvetta ei ollut. Kunhan sai ilmaista rahaa. Wahlroos hakee maatilalleen tukia, vaikka vastustaa asiaa tietäen aivan hyvin, että tukia pitää hakea eikä niitä myönnetä automaattisesti.
Jos eläkekatto olisi esimerkiksi 5000 euroa, niin Soininvaaraa vapaasti siteeraten: (jossain minimitukien yhteydessä) “kyllä sillä pitäisi tulla toimeen”.
Suomen järjestelmä on siinäkin mielessä poikkeuksellinen, että eläkerahaa hoitavat yhtiöt ja kansalaiset pakotetaan lailla maksamaan yhtiöille eläkemaksuja. Yhtiöt tietysti ovat vakavaraisia, koska pakolliset tulot ja sen mukaan porsastellaan rakentamalla hulppeita pääkonttoreita ja maksamalla huippupalkkoja ja etuja eläkerahoilla. Minulle ei myöskään ole koskaan selvinnyt syy siihen, miksi aikaisemmin joutui maksamaan maksuja, mutta maksettua ei oettu huomioon ennen kuin oli täyttänyt 23 vuotta.
Muutama vuosi sitten oli joku lisäeläkeviritys, mutta sen sössittiin verottamalla tms. Suomen eläkejärjestelmä on jatkuvassa muutoksessa eikä palkansaaja koskaan voi tietää saako joskus ja jos saa, niin kuinka paljon sitä leikataan. Maksaisin itselleni lisäeläkettä Suomeen, jos jotenkin olisi mahdollista tietää, että säännöksiä ei muuteta kesken kaiken. Sitä ennen täytyy vain yrittää säästää sukanvarteen, mikä on ihan yhtä tuottavaa kuin muukin säästäminen, tosin siitä ei peritä palkkiota, kuluja ym. mitä esimerkiksi rahastot tekevät.
Nyt en ymmärrä.
Luulenpa että eläkkeiden konfiskorinen verotus toimisi juuri niin päin, ettei eläkkeelle hakeuduttaisi niin innokkaasti heti, kun ensimmäinen mahdollisuus pilkahtaa horisontissa.
En kuitenkaan ymmärrä miksi eläkkeet pitäisi konfiskoida. Mutta niitä pitää kovemmin verottaa, kuin ansiotuloja, koska työssäkäymisestä tulee kuluja -> näitä varten pitää olla työtulovähennys. Työtulovähennyshän on taas könttäsumma, koska siinä kuittirumbassa ei olisi mitään järkeä.
Paljon tärkeämpää on alkaa perimään kunnallisista ja muista palveluista oikeita palvelumaksua. Käyttäjän pitäisi maksaa nykyistä enemmän ja jos ei ole varaa, sitten yhteiskunnan tulisi ottaa vastuu.
Esimerkiksi jos viikonloppuisin klo 18 jälkeen olisi 2x tk-maksu, niin alkoholin kanssa tuusanneet osallistuisivat enemmän kustannuksiin kuin nyt.
Ensinnäkin kirjoitin palkansaajien mediaanitulosta, en eläkkeensaajien mediaanitulosta. Toiseksi, jos minä olisin julkisten tulonsiirtojen nettosaaja, en kovin paljon paukuttelisi henkseleitä maksamistani veroista.
No, minulla on tämä ilmeisen omituinen ja epäsuosittu näkemys, että on väärin, että työntekijöiden sietämättömän kireästä verokiilasta kustannetaan joidenkin leveä eläke. Siitä, mikä on leveä eläke, voidaan toki keskustella, minä pidän nyt työhypoteesina, että palkansaajien mediaanituloja suurempia menoja ei julkisella eläkkeellä tarvitsisi kustantaa.
Enkä nyt mahda olla ihmettelemättä, että kun ehdotan leikkauksia ehkä nopeimmin kasvavaan julkiseen menoerään jotta sataisiin verokiilaa kohtuullistettua, nykyisessä taloustilanteessa ei ymmärretä, miksi tuo leikkaus olisi tarpeellinen ja kaupan päälle lyödään himoverottjan leima otsaan.
tuen maksaja
Kyllä nuo peruseläkemaksut ovat kaikissa kehittyneissä maissa pakollisia
Niin, mutta hoitavatko peruseläkkeitä rahastot vai eläkeyhtiöt niin kuin Suomessa?