Minä ja keskipinta-alanormi

Vuo­kra­tur­van hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Timo Met­so­la syyt­ti blo­gis­saan kokoo­mus­ta per­hea­sun­to­jen suo­si­mi­ses­ta Hel­sin­gis­sä. Hänen mukaan­sa kokoo­muk­sen tavoit­tee­na mui­nai­ses­sa 75 neliön sään­nös­sä oli hank­kia kau­pun­kiin kokoo­mus­ta äänes­tä­viä hyviä veron­mak­sa­jia vih­rei­den ja vasem­mis­ton äänes­tä­jien kustannuksella.

Kun kokoo­mus­lai­set äläh­ti­vät ja sanoi­vat Met­so­lan syy­tök­sen ole­van käsit­tä­mä­tön­tä potas­kaa, Met­so­la otti yhteyt­tä minuun saa­dak­seen vah­vis­tuk­sen teo­rial­leen. Minun oli pak­ko sanoa, että hän on vää­räs­sä. Asun­to-ohjel­ma­neu­vot­te­luis­sa jos­kus yli kym­me­nen vuot­ta sit­ten minä toin pöy­tään tuon tavoitteen.

Oli kyse lap­si­per­hei­den puolustamisesta

Tavoit­tee­na­ni ei ollut tuo­da hyviä veron­mak­sa­jia vaan puo­lus­taa lap­si­per­hei­tä. Sinän­sä olen sitä miel­tä, että Espoo har­joit­taa erit­täin aggres­sii­vis­ta hyvien veron­mak­sa­jien vali­koi­mis­ta, joten puo­lus­tau­tu­mi­nen sitä vas­taan ei oli­si miten­kään moraa­li­ton­ta, mut­ta sii­tä ei nyt ollut kyse. Sitä, mil­lä motii­veil­la muut puo­lu­eet tuon tavoit­teen hyväk­syi­vät, en voi tie­tää. Voi olla, että jot­kut kokoo­mus­lai­set las­ki­vat juu­ri niin kuin Met­so­la väit­tää. Kovin suur­ta vään­töä tuos­ta tavoit­tees­ta ei ollut. Sen hyväk­syi­vät kaik­ki sil­tä istumalta.

Kes­ki­koon piti kos­kea yhteen­las­ket­tu­na koko kaupunkia

Nois­sa neu­vot­te­luis­sa tar­koi­tin, että tuo 75 neliön kes­ki­ko­ko oli­si tar­koit­ta­nut koko kau­pun­kia kes­ki­mää­rin. Aja­tuk­se­na oli, että jois­sain kau­pun­gi­no­sis­sa on luon­te­vaa teh­dä vähän isom­pia asun­to­ja ja muu­al­la taas vähän pie­nem­piä. Vir­ka­mie­het tul­kit­si­vat tavoit­teen kui­ten­kin kiin­teäs­ti jokais­ta kau­pun­gin­osaa ja jopa jokais­ta tont­tia kos­ke­vak­si, mitä en ollut tarkoittanut.

Sii­hen aikaan muu­ten uusien asun­to­jen kes­ki­ko­ko Espoos­sa oli 91 neliö­tä, mut­ta sii­tä ei ole valitettu.

On kau­pun­gi­no­sia, jois­sa uusien asun­to­jen kes­ki­ko­ko ylit­tää mark­ki­naeh­toi­ses­ti tuon ase­te­tun mini­mi­ne­liö­mää­rän. Näin tapah­tuu kai­kil­la oma­ko­tia­lueil­la. Niin­pä tuo vir­ka­mies­ten uuteen uskoon vään­tä­mä tavoi­te oli efek­tii­vi­nen oikeas­taan vain kan­ta­kau­pun­gis­sa, jos­sa pai­ne pie­na­sun­toi­hin todel­la­kin on tai aina­kin oli suuri.

Lap­si­per­heet­kin halua­vat asua kantakaupungissa

Yri­tin pro­tes­toi­da tätä jäyk­kää tul­kin­taa vas­taan, mut­ta tulin pik­ku­hil­jaa toi­siin aja­tuk­siin. Oli itse asias­sa oikein hyvä, että esi­mer­kik­si Kal­lios­sa, joka on täyn­nä hyvin pie­niä asun­to­ja, edes uusis­sa asuin­ta­lois­sa on tilaa myös per­heil­le. Tämä tavoi­te on aivan kan­sain­vä­li­nen. Tutus­tu­mis­mat­ka Kana­daan pal­jas­ti, että myös Kana­das­sa rai­va­taan kes­kus­tas­ta kovaot­tei­sin kaa­voi­tus­kei­noin tilaa lapsiperheille.

WP_20160904_001
Luot­si­ka­dun piha. Kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten talos­sa asuin yksi lapsiperhe.

Sit­tem­min tilan­ne on asu­mispre­fe­rens­sien suh­teen muut­tu­nut täy­sin. Lap­si­per­heet ovat palaa­mas­sa kan­ta­kau­pun­kiin. Esi­mer­kik­si Val­li­las­sa lap­si­per­hei­den mää­rä on nous­sut kym­me­nes­sä vuo­des­sa 70 pro­sen­til­la. On vii­saut­ta taa­ta lap­si­per­heil­le myös asun­to­ja kan­ta­kau­pun­gis­sa, jos he halua­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa asua.

Talon on pys­tys­sä aina­kin sata vuot­ta, mark­ki­nat ajat­te­le­vat tätä kuukautta

Pitäi­si­kö vain luot­taa mark­ki­noi­hin? Mark­ki­nat eivät kat­so puol­ta vuot­ta pidem­mäl­le. Jos yksiöi­den kysyn­tä onkin suur­ta hel­mi­kuus­sa 2016, se ei ehkä ole sitä hel­mi­kuus­sa 2076. Talon iäk­si 60 vuot­ta on lyhyt. Kir­joi­tan tätä vuon­na 1908 raken­ne­tus­sa talos­sa, joka on juu­ri perus­kor­jat­tu. Nykyis­tä lap­si­per­he­buu­mia kan­ta­kau­pun­gis­sa ei osat­tu ennus­taa vuon­na 2005 ja vaik­ka oli­si osat­tu­kin, mark­ki­nat eivät oli­si sitä otta­neet tuo­tan­nos­sa huo­mioon, kos­ka raken­nus­lii­ket­tä ei kiin­nos­ta, onko raken­nus käyt­tö­kel­poi­nen sen jäl­keen, kun se on saa­tu myy­dyk­si. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lun sih­ti on pidempi.

Aja­tus, että vaik­ka­pa Kal­lio pitäi­si vara­ta pelk­kiä lap­set­to­mia talouk­sia var­ten on sekä väes­töl­li­ses­ti kovin yksin­puo­li­nen, myös aivan vää­rin asuk­kai­ta koh­taan. Ihmi­set saat­ta­vat tykäs­tyä asui­na­lu­ee­seen­sa ja ver­kos­toi­tua naa­pu­rei­den­sa kans­sa. On vää­rin ja tyh­mää, jos las­ten tulo mer­kit­see auto­maat­ti­ses­ti pak­ko­muut­toa muu­al­le. Sik­si esi­mer­kik­si Kal­lioon ja sen ympä­ris­töön tar­vi­taan kii­rees­ti per­hea­sun­to­ja, vaik­ka on luon­nol­lis­ta, että Kal­lios­sa on enem­män pie­na­sun­to­ja kuin vaik­ka­pa Marjaniemessä.

Lisäk­si kai­ken asun­to­po­li­tii­kan yksi kes­kei­sis­tä tavoit­teis­ta on puo­lus­taa lap­si­per­hei­tä. Jos asun­nois­ta on pulaa, miten on kun­niak­kaam­paa koh­dis­taa tämä pula lap­si­per­hei­siin kuin muu­hun väes­töön. Kun Met­so­la kir­joit­taa blo­gis­saan,  että olen vas­tuus­sa yksiö­pu­las­ta, otan mie­lel­lä­ni vas­taan ansion sii­tä, että lap­si­per­hei­den asun­to­pu­la on minun ansios­ta­ni vähän pienempi.

Vaik­ka hyväk­syn­kin siis sen, että tätä pin­ta-ala­nor­mia sovel­let­tiin tasai­ses­ti kai­kis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa toi­sin kuin olin tar­koit­ta­nut, en vie­lä­kään pidä tont­ti­koh­tais­ta tul­kin­taa jär­ke­vä­nä. Vaik­ka­pa Mel­lun­mäen met­roa­se­man kort­te­lis­sa voi­si minus­ta olla lähin­nä sink­kua­sun­to­ja tii­viis­sä kort­te­li­ra­ken­tees­sa ja vaa­ti­mat­to­man kokoi­set pihat. Per­hea­sun­to­ja oli­si vas­taa­vas­ti enem­män vähän kau­em­pa­na met­roa­se­mas­ta. Sil­loin pitäi­si tie­tys­ti myös auto­paik­ka­nor­min jous­taa, kos­ka ei niil­lä sin­kuil­la auto­ja niin mah­dot­to­man pal­jon ole.

Tuo 75 neliön kes­ki­ko­ko­vaa­ti­mus oli muo­dol­taan epä­on­nis­tu­nut, kun sitä alet­tiin sovel­taa tont­ti­koh­tai­ses­ti. Alet­tiin teh­dä talo­ja, jos­sa kes­ki­ko­koa nos­tet­tiin yhdel­lä tai kah­del­la jät­ti­ko­koi­sel­la asun­nol­la. En vie­lä­kään ymmär­rä, mitä talou­del­lis­ta jär­keä sii­nä oli, mut­ta niin vain teh­tiin. Nykyi­nen sää­te­ly, joka kos­kee vähin­tään kol­men huo­neen asun­to­jen mää­rää ja yhteis­tä pin­ta-alao­suut­ta, on osuvampi.

Yhtään neliö­tä ei ole jää­nyt rakentamatta

Asun­to­pu­laa pin­ta-ala­nor­mi ei ole pahen­ta­nut. Se on vain suun­nan­nut sen eri taval­la. Rajoi­tus on efek­tii­vi­nen oikeas­taan vain kan­ta­kau­pun­gis­sa (ja tont­ti­koh­tai­suu­den vuok­si vaik­ka­pa met­roa­se­mien kort­te­leis­sa), Kan­ta­kau­pun­gis­sa ei ole yhtään koh­det­ta, joka oli­si jää­nyt raken­ta­mat­ta sen takia, että on vaa­dit­tu raken­net­ta­vak­si myös per­hea­sun­to­ja. Pie­nem­mät tuo­tot niis­tä on ehkä saa­nut, mut­ta se on koko­naan eri asia.

Entä Espoon vas­tuu sink­ku­jen asuttamisesta?

Kysyi­sin syyt­tä­väl­tä sor­mel­ta vie­lä, mik­si syy­te­tään pie­na­sun­to­pu­las­ta Hel­sin­kiä, jon­ka asun­to­kan­nas­sa pie­na­sun­to­ja on pal­jon enem­män kuin naa­pu­ri­kau­pun­kien asun­to­kan­nas­sa. Eikö Espool­la ole sink­ku­jen asut­ta­mi­ses­ta mitään vastuuta?

Sin­kuis­ta ja din­kuis­ta lähes puo­let vanhuksia

Usein vedo­taan sii­hen, että hel­sin­ki­läi­sis­tä koti­ta­louk­sis­ta 80 % on yhden tai kah­den hen­gen talouk­sia. Täs­tä jou­kos­ta lähes puo­let on van­hus­ta­louk­sia. He asu­vat enti­sis­sä per­hea­sun­nois­sa elä­män­sä lop­puun asti, kos­ka Suo­mes­sa on estet­ty vero­lain­sää­dän­nöl­lä se, että muut­taa pie­nem­pään asun­to­jaan ja ostaa hin­nan erol­la itsel­leen lisäe­läk­keen ja elää muka­vas­ti. Lap­si­per­hei­sen tilan­net­ta paran­tai­si olen­nai­ses­ti, jos yhden van­huk­sen asut­ta­mat per­hea­sun­not saa­tai­siin lap­si­per­hei­den käyttöön.

Minia­sun­to­jen yli­ky­syn­tä joh­tuu toi­meen­tu­lo­tuen järjettömyyksistä

Uusis­ta asun­nois­ta huo­mat­ta­va osa, joi­den­kin arvioi­den mukaan puo­let, mene­vät sijoi­tusa­sun­noik­si. Toi­meen­tu­lo­tues­sa on sel­lai­nen jär­jest­tö­myys, että se mak­saa yksin asu­val­le saman vähän yli 650 euroa kuu­kau­des­sa, oli asun­to kuin­ka pie­ni tai huo­no tahan­sa. Näin vuo­kra­mark­ki­noil­le on tul­lut mini­mi­vuo­kra. Jos sekä 35 neliön että 12 neliön asun­nos­ta saa saman 650 euroa, sijoit­ta­jan kan­nat­taa tie­tys­ti ostaa mah­dol­li­sim­man pie­niä asun­to­ja. Täl­lai­nen jär­jes­vas­tai­suus ei voi jat­kua pitkään.

 

63 vastausta artikkeliin “Minä ja keskipinta-alanormi”

  1. Min­kä ver­ran nor­miin myön­ne­tään poik­keuk­sia? Tapa­sin yhden suu­ren raken­nus­liik­keen edus­ta­jan ja hän tote­si, että poik­keuk­sia saa suh­teel­li­sen hel­pos­ti. Uskoisiko?

  2. Menes­tys­tä muu­ten sel­vi­tys­hen­ki­lön tehtävään!

    Mie­len­kiin­tois­ta sinän­sä että joku ehdo­tus saa kovin toi­sen­lai­sen muo­don kuin alku­ti­lan­tees­sa, kun se menee vir­ka­ko­neis­ton pro­ses­sin läpi… 🙂

  3. His­to­rial­li­ses­sa pers­pek­tii­vis­sä uudis­ra­ken­nus­ten asun­to­jen kool­la ei ole mer­ki­tys­tä. Kan­ta­kau­pun­gis­sa on talo­ja, joi­hin on 100 v. sit­ten raken­net­tu pelk­kiä yksiöi­tä; myö­hem­min näis­tä on yhdis­tet­ty per­hea­sun­to­ja. Sit­ten on myös talo­ja, jois­sa on alun perin ollut iso­ja asun­to­ja, jot­ka on myö­hem­min jaet­tu pienemmiksi.
    Vai onko tar­koi­tus, että huo­neis­to­jen kon­ver­siot kiel­le­tään tulevaisuudessa?

  4. Vii­me vuon­na Hel­sin­gis­sä val­mis­tu­nei­den asun­to­jen kes­ki­ko­ko oli 65 neliö­tä, koko on pie­nen­ty­nyt sel­väs­ti vii­me vuo­si­kym­me­nen tasos­ta. Yksiöi­den ja kak­sioi­den osuus val­mis­tu­neis­ta oli 56 %.
    Pien­ten ja ennen­kaik­kea hal­po­jen asun­to­jen yli­ky­syn­tä on Hel­sin­gis­sä kiis­tä­mä­tön. Yksi­na­su­vien suu­rel­la osuu­del­la ei kui­ten­kaan pitäi­si perus­tel­la yksiöi­den osuu­den kas­vat­ta­mis­ta uus­tuo­tan­nos­sa. Hel­sin­ki on pie­na­sun­to­val­tai­nen kau­pun­ki, yksiöi­tä ja kak­sioi­ta (ml. 2 h+k) on asun­nois­ta noin 60 %, Espoos­sa ja Van­taal­la kes­kim. 40 %.
    Yksiös­sä asu­taan kyl­lä hie­nos­ti muu­ta­ma vuo­si, mut­ta vai­kea kuvi­tel­la että yksiö riit­täi­si kym­me­nil­le tuhan­sil­le kes­ki-ikäi­sil­le ja van­hem­mil­le. Keit­tiö, olo­huo­ne ja makuu­huo­ne ei pitäi­si olla sel­lais­ta ylel­li­syyt­tä yksi­na­su­val­le­kaan, johon ei asun­to­po­li­tii­kas­sa kan­nat­tai­si pyr­kiä. Luon­nol­li­ses­ti löy­tyy ihmi­siä, joil­le ahtau­tu­mi­nen pik­kua­sun­toon ei ole ongel­ma, mut­ta toi­saal­ta kau­pun­gis­sa on huo­mat­ta­va mää­rä myös kol­miois­sa asu­via sinkkuja.
    Kun kau­pun­ki kas­voi 10 vuot­ta 7000 hen­gen vuo­si­vauh­tia ja asun­to­tuo­tan­to oli saman­ai­kai­ses­ti ennä­tyk­sel­li­sen vähäis­tä, on sel­vää että ongel­mia syntyi.

  5. Mei­naat­ko, että ilman toi­meen­tu­lo­tu­kea pie­ni­tu­loi­sim­pien asu­mis­ky­syn­tä koh­dis­tui­si suu­rem­mal­ta osin parem­min sijait­se­viin kimp­pa­kämp­piin, mikä vähen­täi­si syr­jem­mäl­lä ole­vien yksiöi­den kysyntää?

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki kyl­lä nos­taa eten­kin noi­den syr­jäi­sem­pien hin­nat-alkaen asun­to­jen vuo­kra­ta­so­ja huo­mat­ta­vas­ti, kos­ka yksin asu­mis­ta arvos­te­taan ja sos­su suos­tuu sen maksamaan.

    Herää kysy­mys, että saa­vu­te­taan­ko toi­meen­tu­lo­tuel­la sitä mitä hae­taan, eli ilmei­ses­ti slum­miu­tu­mi­sen vähentymistä? 

    Vai onko ainoa vai­ku­tus se, että jämä­lä­höi­den kiin­teis­tö­si­joit­ta­jat kää­ri­vät yhteis­kun­nan rahat tas­kuun­sa kun oman pää­oman tuot­to­pro­sent­te­ja pum­pa­taan jat­ku­vas­ti ylös­päin ja lopul­ta se pää­omit­tuu hintoihin?

  6. uusien asun­to­jen kes­ki­ko­ko Espoos­sa oli 91 neliö­tä, mut­ta sii­tä ei ole valitettu …

    tavoi­te oli efek­tii­vi­nen oikeas­taan vain kan­ta­kau­pun­gis­sa, jos­sa pai­ne pie­na­sun­toi­hin todel­la­kin on tai aina­kin oli suuri

    Minus­ta on var­sin ymmär­ret­tä­vää, että nime­no­maan kan­ta­kau­pun­kia kos­ke­viin kiis­toi­hin liit­ty­vät vali­tuk­set esi­te­tään vain Hel­sin­gis­tä, ei Espoosta.

  7. Jos yksiöi­den kysyn­tä onkin suur­ta hel­mi­kuus­sa 2016, se ei ehkä ole sitä hel­mi­kuus­sa 2076. ”

    Tai sit­ten se on vie­lä suu­rem­paa. Löi­sit­kö täs­tä asun­to­si vetoa? Asun­to­ja voi­daan yhdis­tel­lä ja vähän vai­keam­min onnek­si myös jakaa, ja molem­pia voi­daan suun­nit­te­lul­la hel­pot­taa. Jos halu­taan muun­to­jous­ta­vuut­ta, niin vel­voi­te­taan raken­ta­jia suun­nit­te­le­maan talot siten, että yhdis­te­ly ja jaka­mi­nen on jäl­keen­päin mah­dol­lis­ta koh­tuu­kus­tan­nuk­sin. Ei sää­del­lä asun­to­jen kokoja.

    Lisäk­si kai­ken asun­to­po­li­tii­kan yksi kes­kei­sis­tä tavoit­teis­ta on puo­lus­taa lapsiperheitä.”

    120 m² vii­siö + 30 m² yksiö täyt­tää kes­ki­ko­ko­vaa­ti­muk­sen, 60 m² kol­mio + 60 m² kol­mio + 30 m² yksiö ei. Näh­däk­se­ni 75 neliön kes­ki­sään­tö puo­lus­taa­kin ensi­si­jai­ses­ti varak­kai­ta lap­si­per­hei­tä (120 m²) vähem­män varak­kail­ta lap­si­per­heil­tä (60 m²). Onnek­si nykyi­nen sään­tö on vähem­män kohtuuton.

    Yhtään neliö­tä ei ole jää­nyt raken­ta­mat­ta. Asun­to­pu­laa pin­ta-ala­nor­mi ei ole pahentanut.”

    Vaik­ka raken­net­tu­jen neliöi­den mää­rä oli­si sama, on nor­mi takuul­la vähen­tä­nyt raken­net­tu­jen _asuntojen_ mää­rää, ja siten pahen­ta­nut _asunto_pulaa. Yllä ole­vas­sa esi­mer­kis­sä­ni­kin nor­min vuok­si raken­tui yksi per­hea­sun­to vähemmin.

    Eikö Espool­la ole sink­ku­jen asut­ta­mi­ses­ta mitään vastuuta?”

    Tätä voi­si Espoo­lai­nen kysyä Hel­sin­gil­tä. Hain oiko­tiel­tä kaik­kia alle 50 m² uudi­sa­sun­to­ja Hel­sin­gis­tä (388 kpl) ja Espoos­ta (438 kpl). Vas­taa­vas­ti yli 80 m² uudis­koh­tei­ta löy­tyi Hel­sin­gis­tä 608 kpl ja Espoos­ta 351 kpl. 

    Tie­tääk­se­ni Espoo ei miten­kään rajoi­ta pie­na­sun­to­jen raken­ta­mis­ta, ja Espoos­sa tar­jon­taa kyl­lä riit­tää (kts yllä). Sink­ku­na asui­sin kyl­lä mie­luum­min Helsingissä.

    1. Suu­rin osa Hel­sin­gis­sä raken­net­ta­vis­ta asun­nois­ta ei kos­kaan pää­dy oiko­tien sivuil­le. Ei Hitas, eikä Ara nyt esimerkiksi.
      Kan­nat­taa ehkä ver­ra­ta asun­to­kan­nan koko­ja­kau­maa. Ne oli­vat vuon­na 2014 seuraavat
      asun­to­tyyp­pi Hel­sin­ki Espoo
      yksiöt 23,0 % 10,4%
      kak­siot 36,5 % 28,9 %
      3h + k 22,0 % 25,1 %
      yli 3 h +k 18,4 % 35,6 %

      Minus­ta Hel­sin­ki on kan­ta­nut vas­tuun­sa pie­na­sun­to­jen raken­ta­mi­ses­ta parem­min kuin Espoo

  8. Asun­to­jen muut­ta­mi­set eivät ole mil­lään muo­toa tri­vi­aa­le­ja, eivät­kä ne aina edes onnis­tu tek­ni­ses­ti. Asun­to­jen pilk­ko­mi­nen voi kaa­tua sii­hen, ettei saa­da asi­aan tar­vit­ta­vaa lupaa. Lisäk­si kun sekä yhdis­tä­mi­seen, että pilk­ko­mi­seen tar­vi­taan asian­tun­ti­joi­ta suun­nit­te­lus­sa ja pro­ses­sin läpi­vien­ti vie sel­väs­ti aikaa ja vai­vaa, muut­ta­mi­nen suo­raan toi­seen asun­toon on tut­ta­va­pii­ri­ni koke­mus­ten mukaan usein hel­pom­paa. Täs­sä quo­te asiantuntijalta:
    “Vei­ja­lai­sen mukaan lupa­ha­ke­muk­sia asun­to­jen yhdis­tä­mi­sel­le hylä­tään hyvin har­voin. Pal­jon tyy­pil­li­sem­pää on, että viran­omai­nen ei myön­nä lupaa ison asun­non pilkkomiseen.”

    lisä­lu­ke­mis­ta:
    http://www.hs.fi/koti/a1447996474957

  9. 75 k‑m2:n vähim­mäis­kes­ki­ko­ko tavoi­te oli alun­pe­rin asun­to-ohjel­mas­sa. Tavoi­te kos­ki koko ohjel­ma­kaut­ta ja koko tuo­tan­to. Se ei siis ollut ollen­kaan tont­ti­koh­tai­nen. Tavoit­tee­seen mil­tei pääs­tiin, kun uus­tuo­tan­nos­sa kes­ki­ko­ko oli 74 k‑m2. Luvus­sa oli siis muka­na myös pien­ta­lot. Muu­tos tont­ti­koh­tai­sek­si varauseh­dok­si ei tapah­tu­nut vir­ka­mies­val­mis­te­lus­sa, vaan khn esit­te­li­jä apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Kor­pi­nen (sd) muut­ti kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nan asun­to-ohjel­man mukai­sen esi­tyk­sen tont­ti­koh­tai­sek­si. Ja kau­pun­gin­hal­li­tus nie­lai­si esi­tyk­sen. Täs­tä tuli vai­keuk­sia vuo­kra-asun­to­tuo­tan­nos­sa. Isoil­le asun­noil­le ei ollut kysyn­tää. Parin vuo­den pääs­tä pois­tet­tiin ehto vuo­kra- ja asu­mi­soi­keus­koh­teil­ta. Muu­ta­man vuo­den pääs­tä koko nor­mis­ta luo­vut­tiin asun­to-ohjel­mas­sa ja per­hea­sun­to­jen tuo­tan­to­ta­voi­te mää­ri­tel­tiin uudes­taan. Eri jut­tu sit­ten on, että jois­sain kaa­vois­sa on mää­räyk­siä asun­to­jen vähim­mäis­kes­ki­koos­ta tai asun­to­jen määristä.

  10. Van­hus voi myy­dä yli­suu­ret asun­ton­sa ilman veroseuraamuksia.

    Asun­non myyn­ti on vero­va­paa, jos asun­to on ollut oma­na asun­to­na kak­si vuot­ta. Asun­non ei tar­vit­se olla omas­sa käy­tös­sä myyntihetkellä.

    Ongel­ma ei ole van­huk­sen vero­tus vaan peril­lis­ten. Peril­li­set kun jou­tu­vat vero­te­tuk­si myyntivoiton,tosin perin­tö­ve­ron voi vähentää

    Tämän lou­kun voi­si vält­tää tes­ta­ment­taa­mal­la asun­non les­kek­si jää­vil­le. Tosin peril­li­set voi­vat vaa­tia lakiosan

    1. Peril­li­set kun jou­tu­vat vero­te­tuk­si myyntivoiton,tosin perin­tö­ve­ron voi vähentää

      Ymmär­tääk­se­ni peril­li­set eivät jou­du mak­sa­maan veroa myyn­ti­voi­tos­ta, ellei­vät ole olleet niin höl­mö­jä, että ovat lait­ta­neet perun­kir­joi­tuk­ses­sa asun­nol­le lii­an pie­nen arvon. Perin­tö­ve­ro on pal­jon pie­nem­pi kuin myyn­ti­voi­ton vero, joten kan­nat­taa mak­saa mie­luum­min perin­tö kuin myyn­ti­voi­ton veroa.
      (Tämä saat­taa sisäl­tää jopa veron­kier­to­mah­dol­li­suu­den. Aset­ta­mal­la perin­tö­ve­ron aivan lii­an suu­rek­si voi saa­da aikaan myyn­ti­tap­pion, jon­ka voi vähen­tää muus­ta myyn­ti­voi­tos­ta. En suo­sit­te­le kokei­le­maan, kos­ka vero­tuk­ses­sa on yleis­sään­tö­jä kie­roi­lua vastaan.)

  11. Lap­si­per­heet­kin halua­vat asua kan­ta­kau­pun­gis­sa”. Mut­ta emme halua niin pal­jon, että pitäi­sim­me sitä hin­tan­sa arvoi­se­na. Sik­si on vää­rin, että polii­ti­kot varaa­vat meil­le jät­tia­sun­to­ja monien sink­ku­jen kus­tan­nuk­sel­la. Sin­kut halua­vat vie­lä enem­män kes­kus­taan, heil­le sii­tä on pal­jon enem­män hyötyä.

    On poik­keuk­sia: jot­kut lap­si­per­heet halua­vat asua ja asui­si­vat­kin kes­kus­tas­sa, vaik­ka sii­tä hyväs­tä ei sai­si kymp­pi­ton­nien pii­lo­tu­kea. Mui­den on oikeu­den­mu­kais­ta teh­dä tilaa haluk­kaim­mil­le sinkuille.

    Tär­kein­tä oli­si kaa­voit­taa niin pal­jon, että kaik­ki sai­si­vat asun­to­ja koh­tuu­hin­taan. “Ei Hitas, eikä Ara”: nuo tehot­to­mat asuin­muo­dot ovat kol­mas syy asun­to­pu­laan, kuten talous­tie­teen pro­fes­so­rit ovat tois­tu­vas­ti Aka­tee­mi­ses­sa talous­blo­gis­sa päivitelleet.

    1. Jät­tia­sun­to­ja? Asun­to-ohjel­ma edel­lyt­tää, että teh­dään jon­kin ver­ran kol­men huo­neen ja keit­tiön asuntoja.

  12. Kyl­lä Espoos­sa­kin on pie­na­sun­to­ja sin­kuil­le ja opis­ke­li­joil­le vaik­ka huru myc­ket. Espoon ongel­ma on että siel­lä ei ole elä­mää klo 21:00 jäl­keen ja sik­si sin­kut halua­vat Stadiin.

  13. Lii­an van­ha:
    Ongel­ma ei ole van­huk­sen vero­tus vaan perillisten.Perilliset kun jou­tu­vat vero­te­tuk­si myyntivoiton,tosin perin­tö­ve­ron voi vähentää 

    Oikeam­pi ongel­ma löy­tyy siel­tä elin­kaa­ren lop­pu­pääs­tä eli entä jos van­hus jou­tuu hoitokotiin?
    A. Tilil­lä on rahaa –> yhteis­kun­ta vie ne “hoi­to­mak­sui­na”
    B. Tilil­lä ei ole rahaa. Nel­jän huo­neen asun­to kuka­ties kui­ten­kin löy­tyy Bule­var­dil­ta. Sitä viran­omai­nen ei konfiskoi.

    Jos on vähän­kin perin­nön­jät­tö­mo­tii­via, myi­sit­kö itse oman yli­suu­ren asun­to­si näil­lä ehdoilla?

  14. Muut­taa­ko noi­hin asun­toi­hin nyt sit­ten oikeas­ti enem­män lap­si­per­hei­tä vai ken­ties parem­min toi­meen­tu­le­via lap­set­to­mia pariskuntia? 

    En sil­ti­kään ymmär­rä, mik­si noin 300 000 — 500 000 euron asun­to­jen osta­jia pitää aivan eri­tyi­ses­ti tukea kaa­voi­tuk­sel­la (oli­pa lap­sia tai ei).

    On tämä Suo­men val­tio aivan ersi­kum­mal­li­nen. Yli puo­lel­le vuor­kal­la asu­vis­ta pitää mak­saa asu­mis­tu­kea, samal­la kun mah­dol­li­sim­man moni pitää pyr­kiä asut­ta­maan kau­pun­gin kämp­pään tai muu­ten vaan kor­ko­tuet­tuun asun­toon ja sit­ten niil­le lopuil­le, jot­ka eivät ole oikeu­tet­tu­ja mihin­kään tukiai­siin, yri­te­tään sit­ten kaa­voi­tuk­sel­la sään­nel­lä mark­ki­noi­ta, että he sai­si­vat edes jota­kin etua!

    Onko täs­sä koko­nai­suu­des­sa nyt oikeas­ti yhtään mitään järkeä?

    1. Asun­to­tu­lon verot­to­muu­den ja vuo­kra­tu­lon verol­li­suu­den vuok­si kenen­kään ei kan­na­ta asua vuo­kral­la, ellei saa asu­mis­tu­kea. Nyt jo 60 pro­sent­tia vuo­kral­la asu­vis­ta saa asumistukea.

  15. En myy: Oikeam­pi ongel­ma löy­tyy siel­tä elin­kaa­ren lop­pu­pääs­tä eli entä jos van­hus jou­tuu hoitokotiin?
    A. Tilil­lä on rahaa –> yhteis­kun­ta vie ne “hoi­to­mak­sui­na”
    B. Tilil­lä ei ole rahaa. Nel­jän huo­neen asun­to kuka­ties kui­ten­kin löy­tyy Bule­var­dil­ta. Sitä viran­omai­nen ei konfiskoi.

    Jos on vähän­kin perin­nön­jät­tö­mo­tii­via, myi­sit­kö itse oman yli­suu­ren asun­to­si näil­lä ehdoilla?

    Kan­nat­tai­si rahat yhtiöit­tää ja perus­taa jon­kin­sort­ti­nen pöy­tä­laa­tik­ko­fir­ma, jon­ka toi­mia­la­na oli­si vaik­ka­pa nep­pai­lu ja kat­toon syl­ke­mi­nen. Viel parem­pi oli­si, jos fir­ma vil­je­li­si jotain jol­la­kin pläntillä.

    Näin vält­täi­si hoi­to­mak­su­jen lisäk­si noin 90% perintöveroista. ;-))

    1. Lain mukaan omai­suus ei vai­ku­ta hoi­to­mak­suun, ei siis myös­kään tilil­lä ole­va raha. Käy­tän­tö on sit­ten eri asia. Mitä ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä teh­dä on lait­taa tyh­jää asun­toa vuo­kral­le, kos­ka vuo­kra­tu­lo lei­ka­taan lähes koko­naan hoitomaksuun.

  16. Yksi asia mikä välil­lä unoh­tuu näis­sä kes­kus­te­luis­sa on juu­ri­kin se että yksiöi­tä on niin eri­ko­koi­sia, mut­ta isos­sa­kin yksiös­sä sen vuo­kran maksaa/lainan ottaa lähes aina yksi ihminen.

    30–35 m² (nykyi­nen “moder­ni yksiö”) ja 20–25 m² (van­ha “minia­sun­to”) asun­nois­sa vuo­kran väli­nen ero voi teo­rias­sa olla jopa 400 euroa (käy­tän­nös­sä tosin tuet nos­taa minia­sun­non vuo­kran mini­miä kai­kis­sa pait­si kau­pun­gin asun­nois­sa). Tämä on todel­la suu­ri sum­ma yhdel­le ihmi­sel­le. Jos kah­den ihmi­sen talous mak­saa 800e enem­män vuo­kra­käm­päs­tään niin sil­loin hypä­tään kak­sios­ta jo kol­mioon ja jopa neliöön.

    Asun­to­tyyp­pi­nä “yksiö” on siis tosi vaih­te­le­va. Ihan kau­pun­gin­kin asun­nois­sa, mit­kä siis on ainoat oikein hin­no­tel­lut asun­not koko kau­pun­gis­sa, joku mak­saa yksiös­tään yli 200e/kk enem­män kuin toi­nen (vaik­ka oli­si samas­sa rapussa).

    Yksiöi­den lisään­ty­nyt tuo­tan­to ei vie­lä rat­kai­se yksi­na­su­jien kor­kei­ta asu­mis­kus­tan­nuk­sia, vaan tar­vit­si­si teh­dä lisää nime­no­maan pie­niä yksiöitä.

    Ylei­ses­ti koko asun­to- ja tuki­po­li­tiik­ka on täs­sä maas­sa rik­ki. Oikeas­ti koh­tuu­hin­tai­set asun­not arvo­taan onnek­kail­le, muu­ten rik­kaat (yhtiöt ja yksi­tyi­set) rikas­tuu tulon­siir­roil­la. Niin, ja ei kan­na­ta edes muuttaa.

    1. Tuo miniyk­siöi­den edul­li­suus kos­kee vain omis­tusa­su­jia. Vuo­kra-asun­nois­sa meil­lä on tämä 650 euron minimivuokra.

  17. Uusis­sa talois­sa pak­kaa ole­maan iso­ja noi yksiöt ja kak­siot. Kave­ri asuu uudes­sa työ­suh­de­kak­sios­sa jos­sa on 75 neliö­tä. Hulp­pea inva­sau­na, invae­tei­nen ja inva­ves­sa vie tilan toi­sel­ta mak­ka­ril­ta. Muu­ten täs­sä­kin voi­si asua pie­ni perhe

  18. Nel­la Nel­li:
    Uusis­sa talois­sa pak­kaa ole­maan iso­ja noi yksiöt ja kak­siot. Kave­ri asuu uudes­sa työ­suh­de­kak­sios­sa jos­sa on 75 neliö­tä. Hulp­pea inva­sau­na, invae­tei­nen ja inva­ves­sa vie tilan toi­sel­ta mak­ka­ril­ta. Muu­ten täs­sä­kin voi­si asua pie­ni perhe

    Hal­li­tuk­sel­la ilmei­ses­ti on halu­ja lopet­taa tämä kaik­kien ihmis­ten koh­te­le­mi­nen vam­mai­si­na. Toi­vo­taan, että toteu­tuu. Vähen­täi­si sekä vuo­kra- että omis­tusa­su­mi­sen kustannuksia.

  19. Asun­to­ja voi­daan yhdis­tel­lä ja vähän vai­keam­min onnek­si myös jakaa, ja molem­pia voi­daan suun­nit­te­lul­la hel­pot­taa. Jos halu­taan muun­to­jous­ta­vuut­ta, niin vel­voi­te­taan raken­ta­jia suun­nit­te­le­maan talot siten, että yhdis­te­ly ja jaka­mi­nen on jäl­keen­päin mah­dol­lis­ta koh­tuu­kus­tan­nuk­sin. Ei sää­del­lä asun­to­jen kokoja.”

    Tämä oli­si jär­ke­vä rat­kai­su, mut­ta se ei vali­tet­ta­vas­ti toi­mi tääl­lä Kek­kos­lo­va­kias­sa. Parem­pi että vir­ka­mies päät­tää miten ihmis­ten kuu­luu elää nyt ja 20 vuo­den pääs­tä. Hyi sinua jos haluat viet­tää “vää­rän­tyy­lis­tä” elä­mää vir­ka­mie­hen tah­don vastaisesti!

    Jät­tia­sun­to­ja? Asun­to-ohjel­ma edel­lyt­tää, että teh­dään jon­kin ver­ran kol­men huo­neen ja keit­tiön asuntoja.”

    Kol­me huo­net­ta ja keit­tiö mah­tu­vat hel­pos­ti 75 neli­öön. 75 neliön kes­kiar­vo­nor­mi tar­koit­taa että jokais­ta 25–30 neliön yksiö­tä koh­ti tar­vi­taan 120–125 neliön jät­tia­sun­to tasa­pai­not­ta­maan keskiarvoa.

    1. Sitä 75 neliön kes­ki­nor­mia ei enää ole vaan on vaa­ti­mus sii­tä, että noin puo­let asun­nois­ta on vähin­tään kol­mioi­ta. En muis­ta kir­jaus­ta tarkasti.

  20. Hel­sin­kiä ja Espoo­ta ver­ra­tes­sa on ehkä hyvä pitää mie­les­sä nyt ja näh­tä­vis­sä ole­vas­sa tule­vai­suu­des­sa per­heet­tö­mil­lä (sin­kuil­la tai din­kuil­la) on enem­män tosia­sial­lis­ta vapaa-aikaa kuin perheellisillä. 

    Tun­nen aika vähän per­heel­li­siä, joil­la ravin­to­lois­sa, kon­ser­teis­sa, elo­ku­vis­sa yms. ilta­rien­nois­sa käy­mi­nen ei oli­si mer­kit­tä­väs­ti vähen­ty­nyt per­heen­li­säyk­sen jäl­keen. Kos­ka tämän­kal­tai­set kult­tuu­ri­pal­ve­lut ovat suu­rel­ta osin kes­kit­ty­neet kes­kus­taan, on luon­te­vaa, että keskustan/kantakaupungin alu­eel­la asuu suh­tees­sa enem­män yksin- tai kak­si­na­su­via kuin Espoon lähiöissä.

  21. Yri­tin täs­sä löy­tää eräs­tä kir­joi­tus­ta, muis­taak­se­ni huh­ti­kuun 2015 alku­puo­lis­kol­ta, mut­ta en enää löy­tä­nyt sitä enää näi­den blo­gi­kir­joi­tus­ten joukosta. 

    Jos oikein muis­tan, sii­nä kir­joi­tuk­ses­sa ker­rot­tiin Koi­vusaa­ren yllä kier­te­le­vis­tä kur­jis­ta. Nyt vas­ta tuli palau­tui yllät­täen mie­lee­ni, että oli­si­vat­ko nuo­kin olleet ‘Iby­kok­sen kurkia’?

  22. Nel­la Nel­li:
    Uusis­sa talois­sa pak­kaa ole­maan iso­ja noi yksiöt ja kak­siot. Kave­ri asuu uudes­sa työ­suh­de­kak­sios­sa jos­sa on 75 neliö­tä. Hulp­pea inva­sau­na, invae­tei­nen ja inva­ves­sa vie tilan toi­sel­ta mak­ka­ril­ta. Muu­ten täs­sä­kin voi­si asua pie­ni perhe 

    Val­ta­van hie­noa, että täl­lai­sia asun­to­ja on raken­net­tu! Vam­mai­nen­kin ystä­vä voi vie­rail­la ja jopa pääs­tä sau­no­maan­kin! Vau! Lisää näitä!

  23. Nobo­dy: Yri­tin täs­sä löy­tää eräs­tä kir­joi­tus­ta, muis­taak­se­ni huh­ti­kuun 2015 alku­puo­lis­kol­ta, mut­ta en enää löy­tä­nyt sitä enää näi­den blo­gi­kir­joi­tus­ten joukosta. 

    Jos oikein muis­tan, sii­nä kir­joi­tuk­ses­sa ker­rot­tiin Koi­vusaa­ren yllä kier­te­le­vis­tä kur­jis­ta. Nyt vas­ta tuli palau­tui yllät­täen mie­lee­ni, että oli­si­vat­ko nuo­kin olleet ‘Iby­kok­sen kurkia’?

    Kysees­sä ovat ilmei­ses­ti nämä kak­si tuol­loin jätet­tyä kom­ment­tia loka­kuul­ta 2014 ole­vaan blogikirjoitukseen:

    http://www.soininvaara.fi/2014/10/19/kaupunkisuunnittelulautakunnan-lista-21–10-2014/#comment-436192

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo miniyk­siöi­den edul­li­suus kos­kee vain omis­tusa­su­jia. Vuo­kra-asun­nois­sa meil­lä on tämä 650 euron minimivuokra.

    Kun toi­meen­tu­lo­tuen takia 20 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa ja Puna­vuo­res­sa ja 35 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa mak­sa­vat kaik­ki saman ver­ran, noin 650 €/kk, oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää ket­kä 20 neliön Kon­tu­lan yksiöis­sä oikein asuvat.

  25. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kun toi­meen­tu­lo­tuen takia 20 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa ja Puna­vuo­res­sa ja 35 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa mak­sa­vat kaik­ki saman ver­ran, noin 650 €/kk, oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää ket­kä 20 neliön Kon­tu­lan yksiöis­sä oikein asuvat.

    Yksiöi­tä on yhteen­las­ket­tu­na vähem­män kuin nii­tä tar­vit­se­via. Täs­tä joh­tuen Kon­tu­lan ja vaik­ka Kor­son­kin huo­noim­mil­lek­kin yksiöil­le löy­tyy otta­ja, joka muu­ten jou­tui­si asunnottomaksi.

  26. Puna­vuo­ren pien­ten yksiöi­den vuo­krat ovat iäs­tä riip­puen jotain 750–1000e/kk välimaastossa..

  27. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kun toi­meen­tu­lo­tuen takia 20 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa ja Puna­vuo­res­sa ja 35 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa mak­sa­vat kaik­ki saman ver­ran, noin 650 €/kk, oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää ket­kä 20 neliön Kon­tu­lan yksiöis­sä oikein asuvat. 

    Kon­tu­las­sa tus­kin 20 neliön yksiöi­tä on edes raken­net­tu, vii­mei­set niin pie­net on tai­det­tu raken­taa kan­ta­kau­pun­kiin ja 50-luvun lähiöi­hin. Alun­pe­rin niis­sä ei yleen­sä ollut kylp­pä­riä vaan piti käy­dä ylei­ses­sä sau­nas­sa peseytymäsä.

  28. oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää ket­kä 20 neliön Kon­tu­lan yksiöis­sä oikein asu­vat…” Veik­kaan että nuo­ret mie­het. Vuo­kra­nan­ta­jat (ken­ties perus­tel­lus­ti) suo­si­vat nai­sia vuo­kra­laisk­si ja niin­pä vähem­män halut­tui­hin asun­toi­hin vali­koi­tu­vat mie­het. Näin se tasa-arvo etenee.

  29. kar­vi­nen: Yksiöi­tä on yhteen­las­ket­tu­na vähem­män kuin nii­tä tar­vit­se­via. Täs­tä joh­tuen Kon­tu­lan ja vaik­ka Kor­son­kin huo­noim­mil­lek­kin yksiöil­le löy­tyy otta­ja, joka muu­ten jou­tui­si asunnottomaksi.

    Ja tämä saa miet­ti­mään sitä, tulee­ko toi­meen­tu­lo­tuen nykyi­sen raken­teen takia Kon­tu­lan ja vaik­ka Kor­son­kin asu­kas­ra­ken­tees­ta vie­lä hie­man huo­nom­pi kuin sii­tä muu­ten tuli­si. Työs­sä­käy­vä, luot­to­tie­dot omaa­va, päih­tei­tä käyt­tä­mä­tön län­si­maa­lai­nen saat­tai­si päät­tää vali­ta Kon­tu­lan Puna­vuo­ren sijaan jos siel­tä sai­si yksiön esim. 400 eurol­la. Nyt kui­ten­kin tuol­lais­ta alen­nus­ta hin­taan sijain­nin perus­teel­la ei saa, jol­loin työs­sä­käy­vä, luot­to­tie­dot omaa­va, päih­tei­tä käyt­tä­mä­tön län­si­maa­lai­nen pyr­kii suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä enem­min Puna­vuo­reen kuin Kon­tu­laan, ja Kon­tu­lan yksiöi­hin vali­koi­tuu luot­to­tie­dot­to­mia, päih­tei­den käyt­tä­jiä, rodul­lis­tet­tu­ja ja muu­ten huo­nos­sa tilan­tees­sa olevia.

  30. Sitä 75 neliön kes­ki­nor­mia ei enää ole vaan on vaa­ti­mus sii­tä, että noin puo­let asun­nois­ta on vähin­tään kol­mioi­ta. En muis­ta kir­jaus­ta tarkasti.”

    Tämä­kin on täy­sin koh­tuu­ton vaa­ti­mus sil­lä koko maas­sa 75% asun­to­kun­nis­ta ovat 1- tai 2‑hengen talouk­sia. Hel­sin­gis­sä ja eten­kin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa tämä luku on var­mas­ti vie­lä­kin suu­rem­pi. Mihin 1–2 hen­ki­löä tar­vit­se­vat kolmiota?

    http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_asuminen.html

  31. KariN: Val­ta­van hie­noa, että täl­lai­sia asun­to­ja on raken­net­tu! Vam­mai­nen­kin ystä­vä voi vie­rail­la ja jopa pääs­tä sau­no­maan­kin! Vau! Lisää näitä! 

    Kyl­lä lii­kun­ta­vam­mai­nen ystä­vä voi vie­rail­la ja hänen kans­saan pää­see sau­naan, vaik­ka ker­ros­ta­los­sa ei ole his­siä ja sau­naan ei mah­du pyö­rä­tuo­li — jos hyväk­sy­tään aja­tus, että ei-vam­mai­set voi­vat aut­taa liikkumisessa.
    Nor­meis­sa on taka­na aja­tus, että pyö­rä­tuo­lin­käyt­tä­jät voi­si­vat elää asun­nois­sa itse­näi­ses­ti. Todel­li­suu­des­sa asun­not on kalus­tet­tu niin, ettei tämä onnis­tu, eli asun­toa pitää kui­ten­kin remon­toi­da, että sii­tä saa­daan oikeas­ti estee­tön. His­sin vaa­ti­mi­nen ker­ros­ta­loon ja sisään­käyn­tio­vien riit­tä­vä leveys sen sijaan ovat hyvin perus­tel­tu­ja: yhteis­ten tilo­jen muut­ta­mi­nen jäl­keen­päin on hankalaa.

  32. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kun toi­meen­tu­lo­tuen takia 20 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa ja Puna­vuo­res­sa ja 35 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa mak­sa­vat kaik­ki saman ver­ran, noin 650 €/kk, oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää ket­kä 20 neliön Kon­tu­lan yksiöis­sä oikein asuvat.

    Asun­non koon pie­nen­tä­mi­nen ei ole mikään rat­kai­su , sil­lä mark­ki­na toi­mii nyt niin, että vuokrat/myyntihinnat eivät ole sidok­sis­sa rakentamiskuluihin/asunnon kokoon.

    Asu­mi­sen hin­ta riip­puu pel­käs­tään asiak­kai­ten mak­su­ky­vys­tä eli kuin­ka suu­ren osuu­den tulois­ta voi käyt­tää asumiseen.

    Niin­pä se pie­ni­tu­loi­sim­mil­la on 60–80 %

    On siis sama onko asun­non koko 20 m² tai 30 m² vuokra/hinta on lähes sama.

    Tut­ta­va­ni poi­ka muut­ti kotoa ja vuo­kra­si 9 m² asun­non Hkin kes­kus­tas­ta , vuo­kra 500 euroa kuussa.

  33. Esteet­tö­miä aun­to­ja on nyt n 300000 ja ennus­te tar­peek­si vuon­na 2030 on n miljoona

    Vaik­ka kaik­ki asun­not raken­net­tai­siin esteet­tö­mik­si niin vajaus oli­si sil­ti sato­ja tuhansia

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Moni van­hus asuu isos­sa per­hea­sun­nos­sa. He muo­dos­ta­vat liki puo­let pienperheistä. 

    Kun van­huk­sen ei kan­na­ta myy­dä ja lap­si­per­heel­lä ei ole varaa ostaa isoa per­hea­sun­toa, tämä ei ole mikään ihme.

  35. Asu­mi­sel­le kor­va­mer­ki­tyt sosi­aa­li­tuet ovat kyl­lä juu­ri sel­lais­ta vir­ka­mies­ten parem­min tie­tä­mis­tä, jos­ta Suo­mes­sa pitäi­si pääs­tä eroon. Yksi asia, eli segre­taa­tion ehkäi­sy, ohjaa teke­mis­tä. Sinän­sä ihan hyvä tavoi­te, mut­ta niin kuin aina, on onnis­tut­tu luo­maan sys­tee­mi, jos­ta on koko­nai­suu­des­saan enem­män hait­taa kuin hyö­tyä ja lisäk­si on kaven­net­tu ihmis­ten valinnanvapautta. 

    Hyvin­hän se sit­ten meni. Kii­tos STM, THL, sosi­aa­li­vi­ras­to, SDP ja mitä näi­tä nyt on.

    Ja sur­kein­ta tilan­tees­sa lie­nee se, että asian­osai­set, put­ki­kat­sei­set viran­hal­ti­jat eivät luul­ta­vas­ti edes näe ongel­maa — sitä että vuo­kra-asun­to­mark­ki­nat on rys­sit­ty toi­vot­to­maan kun­toon ja asu­mi­sen tuki on lopul­ta vain tulon­siir­toa asun­to­si­joit­ta­jil­le sekä asun­to­mark­ki­noi­den kuplan pump­paa­mis­ta — vaan ovat toden­nä­köi­ses­ti tyy­ty­väi­siä, että aluei­den eriy­ty­mi­nen on ollut vii­me vuo­siin saak­ka mel­ko maltillista.

    Kuka var­je­li­si suo­ma­lai­sia virkamiehiltä?

  36. Lii­an van­ha:
    Esteet­tö­miä aun­to­ja on nyt n 300000 ja ennus­te­tar­peek­si vuon­na 2030 on n miljoona

    Vaik­ka kaik­ki asun­not raken­net­tai­siin esteet­tö­mik­si niin vajaus oli­si sil­ti sato­ja tuhansia 

    Ja sekin vie­lä, että val­tao­sa “esteet­tö­mis­tä” asun­nois­ta on sel­lais­ten ihmis­ten käy­tös­sä, jot­ka eivät sel­lais­ta tarvitse. 😉

  37. Lii­an van­ha:
    Esteet­tö­miä aun­to­ja on nyt n 300000 ja ennus­te­tar­peek­si vuon­na 2030 on n miljoona

    Vaik­ka kaik­ki asun­not raken­net­tai­siin esteet­tö­mik­si niin vajaus oli­si sil­ti sato­ja tuhansia 

    Uskal­lan väit­tää, että tuos­sa sekoi­te­taan estett­tö­mät ja esteet­tö­mät. On pal­jon ihmi­siä, joil­le por­taat ovat paha ongel­ma. Heis­tä vain pie­nel­lä osal­la on tar­vet­ta tilo­jen pyörätuolimitoitukseen.

  38. Minä ja kes­ki­pin­ta-ala­nor­mi on oma asian­sa mut­ta tuos­ta muis­tuu mie­lee­ni liki tut­ki­muk­se­si “Minä työt­tö­mien kilo­ka­lo­ri­las­ku­ri­na” oli hiu­kan huvit­ta­va kun sen­tään myön­sit työt­tö­mil­le muu­ta­man pul­lon olut­ta ja hiu­kan savuk­kei­ta­kin osal­leen vuorokaudessa.

  39. Nel­la Nel­li:
    Uusis­sa talois­sa pak­kaa ole­maan iso­ja noi yksiöt ja kak­siot. Kave­ri asuu uudes­sa työ­suh­de­kak­sios­sa jos­sa on 75 neliö­tä. Hulp­pea inva­sau­na, invae­tei­nen ja inva­ves­sa vie tilan toi­sel­ta mak­ka­ril­ta. Muu­ten täs­sä­kin voi­si asua pie­ni perhe

    Saat­tai­si syn­tyä iso sääs­tö esteet­tö­mien talo­jen ja asun­to­jen koko­nais­pin­ta-alan tar­pees­sa, jos ark­ki­teh­ti­toi­mis­to palk­kai­si sel­lai­sen esteet­tö­myys­suun­nit­te­li­jak­si vaik­ka­pa osaa­van konein­si­nöö­rin, jol­la on riit­tä­väs­ti älyä (eli on joko kone­teek­ka­ri, ‑kan­di, alan AMK-insi­nöö­ri, taik­ka DI) ja joka on tot­tu­nut suun­nit­te­le­maan tai valit­se­maan nos­ti­met, kis­ko­ra­dat (kat­toon) ja rei­tit pai­na­vien taak­ko­jen siir­te­lyä var­ten ahtais­sa pai­kois­sa, esi­mer­kik­si huol­to- ja kor­jaus­tar­pei­ta var­ten ja joka on saa­nut riit­tä­väs­sä mää­rin oppia ja osaa­mis­ta “human engineering”-alalta. (Mukaan lukien opik­si ote­tut palaut­teet aiem­mil­ta asiakkailta.)

    Ei teol­li­suus­lai­tok­sia­kaan suun­ni­tel­la siten, että nii­den sisäl­lä ja käy­tä­vil­lä pitää eri pai­kois­sa aina mah­tua kään­ty­mään esim. osaa­van­kaan kul­jet­ta­jan ohjaa­mal­la rek­ka-autol­la, vaan siten, että vain kukin tar­vit­ta­va kuor­ma saa­daan siir­ret­tyä juu­ri sin­ne, min­ne kysei­nen kuor­ma kul­loin­kin halu­taan. (Mitään särkemättä.)

    Nos­ti­mia löy­tyy hen­ki­löi­den siir­toa var­ten riit­tä­vis­sä pai­no­luo­kis­sa paljon.

  40. Jos kes­ki­pin­ta-ala­nor­min tar­koi­tus oli ohja­ta per­hei­tä Hel­sin­kiin, toi­mii inva­mi­toi­tuk­sen nor­mis­to tar­koi­tus­ta vastaan.

    Olym­pia­ky­läs­sä Käpy­läs­sä asuu monia onnel­li­sia 3–4 hen­gen per­hei­tä 60 neliön kol­miois­sa. 2010-luvul­la raken­net­tuun 60 neliön huo­neis­toon mah­tuu asu­maan väl­jäs­ti yksi ja hyvin kak­si. Inva­mi­toi­tet­tu­jen eteis­ten ja pie­nen makuu­huo­neen kokois­ten kyl­py­huo­nei­den takia asun­not tun­tu­vat has­sun käy­tä­vä­mäi­sil­tä ja neliöi­tä haas­kaa­vil­ta. Tilaa on, mut­ta vää­ris­sä pai­kois­sa. Per­hea­su­mi­seen tuol­lai­set kodit eivät sovellu.

  41. Met­so­la on kyl­lä täs­sä oikeas­sa ja Osmo, olet vää­räs­sä. Tuo “piti kos­kea koko kau­pun­kia” menee nyt selit­te­lyn piikkiin.

    Kau­pun­gis­ta puut­tuu juu­ri pie­nia +/- 20 m² asun­to­ja, eikä tuo type­rä nor­mi miten­kään auta nii­den raken­ta­mi­ses­sa. Toki pal­jon muu­ta­kin on men­nyt sään­te­lys­sä pieleen.

    Ongel­man ydin on kui­ten­kin suo­ma­lai­ses­sa rahoi­tuk­ses­sa. Ei kai kukaan voi luul­la, että gryn­de­ri­ra­hoi­tuk­sel­la teh­tä­siiin kulut­ta­jil­le sopi­via asun­to­ja? Jo lain mukaan gryn­de­rin ainoa teh­tä­vä on mak­si­moi­da oma voit­ton­sa, ei teh­dä kulut­ta­jan kan­nal­ta sopi­vaa tuotantoa.

    Ainoa mitä kaa­voi­tuk­sel­la voi­daan teh­dä, on piir­tää ruu­tu­kaa­vaa ja pilk­koa ton­tit niin pie­nek­si, että muu­kin rahoi­tus on mah­dol­lis­ta. Vali­tet­ta­vas­ti suo­ma­lai­nen varo­jär­jes­tel­mä on viri­tet­ty suo­si­maan kor­po­raa­tioi­ta — ei asukkaita.

  42. Kal­le: Kau­pun­gis­ta puut­tuu juu­ri pie­nia +/- 20 m² asun­to­ja, eikä tuo type­rä nor­mi miten­kään auta nii­den raken­ta­mi­ses­sa. Toki pal­jon muu­ta­kin on men­nyt sään­te­lys­sä pieleen.

    Noin pie­niä asun­to­ja ei oikeas­ti kai­paa kukaan. Joku 40 neliö­tä alkaa olla jo asut­ta­van kokoi­nen asun­to, vaik­ka­kin edel­leen kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tail­len ahdas.

    Kau­pun­gis­ta puut­tuu _edullisia_ asun­to­ja, ei pie­niä asun­to­ja. Nämä ovat kak­si eri asiaa.

  43. teek­ka­ri:
    Kau­pun­gis­ta puut­tuu _edullisia_ asun­to­ja, ei pie­niä asun­to­ja. Nämä ovat kak­si eri asiaa. 

    Niin.
    ASun­to­jen hin­to­ja­han on help­po las­kea. Esi­mer­kik­si tuu­li­myl­ly per puis­to ja kun­non far­mi Pasi­laan var­mas­ti sai­si aikaan jotain sem­mois­ta, jota kaik­ki kuu­lemm­ma tavoittelevat.

    Mut­ta jos mie­ti­tään asun­to­jen luku­mää­rää, niin pie­niä asun­to­ja kui­ten­kin mah­tuu useam­pi samaan tilaan.

  44. teek­ka­ri: Noin pie­niä asun­to­ja ei oikeas­ti kai­paa kukaan. Joku 40 neliö­tä alkaa olla jo asut­ta­van kokoi­nen asun­to, vaik­ka­kin edel­leen kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tail­len ahdas.

    Kau­pun­gis­ta puut­tuu _edullisia_ asun­to­ja, ei pie­niä asun­to­ja. Nämä ovat kak­si eri asiaa.

    Jos olet seu­ran­nut pals­taa, niin kyl­lä noi­ta “kanakoppi”-rakentamista kan­nat­ta­via on tääl­lä pal­jon. Sama jen­gi on tun­ke­mas­sa mum­mo­jen “lii­an isoi­hin” asun­toi­hin ymmär­tä­mät­tä, että asun­to voi olla jol­le­kin vuo­si­kym­me­nien ajan koti eikä siel­tä noin vain läh­de­tä. En yleen­sä ymmär­rä, miten suo­ma­lai­nen “hyvä itäeu­roop­pa­lai­nen kes­ki­ta­so” voi olla miten­kään ide­aa­li tilan­ne. Jos ei muu­ta, niin lain­sää­dän­nöl­lä voi­daan vaa­tia vähin­tään 42 neliö­tä per hen­ki­lö. Näis­sä ala­ra­jois­sa on kyl­lä se hait­ta­puo­li, että sii­tä tulee yleen­sä mak­si­mi. Itse asias­sa alar­ja voi­tai­siin lait­taa saman tien vaik­ka 50:een neliöön.

  45. teek­ka­ri: Noin pie­niä asun­to­ja ei oikeas­ti kai­paa kukaan. Joku 40 neliö­tä alkaa olla jo asut­ta­van kokoi­nen asun­to, vaik­ka­kin edel­leen kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tail­len ahdas.

    Kau­pun­gis­ta puut­tuu _edullisia_ asun­to­ja, ei pie­niä asun­to­ja. Nämä ovat kak­si eri asiaa.

    Jos yhteis­kun­ta mak­saa asu­mis­ku­lu­ja, ei kenen­kään teek­ka­rin pitäi­si valit­taa 20 neliön hel­la­huo­nees­ta. Eläm­me itse­näi­syy­tem­me ajan pisin­tä talou­del­lis­ta krii­siä. Jos mak­sat asun­non itse, voit asua min­kä kokoi­ses­sa asun­nos­sa huvit­taa. Kun­nal­li­nen kaa­voi­tus­mo­no­po­li takaa sen, ettei edul­li­sia asun­to­ja tule kos­kaan mark­ki­noil­le vaan ainoas­taan hyvä­ve­li­jär­jes­tel­män osa­puo­lil­le. Asun­to­re­for­mi­toi­mi­kun­ta miet­ti näi­tä asioi­ta jo 1930-luvulla. 

    http://www.ary.fi/flipboook/hellahuone/index.html#p=77

    Mitään uut­ta emme ole näh­neet sen koom­min. Nousu­kau­del­la ele­tään leveäm­min ja taan­tu­mas­sa köy­him­mät jou­tu­vat veneen alle. Yhtä­kään polii­tik­koa ei ole maa­il­maan syn­ty­nyt, joka pys­tyi­si asial­le teke­mään jotakin.

  46. Muu­ta­ma tilas­to­tie­to yksinasumisesta:
    Hel­sin­ki­läi­sen yksi­na­su­jan kes­kim. asu­mis­väl­jyys on 49 m²/henki.
    Asun­to­ja tyyp­piä huone+keittokomero tai keit­to­ti­la on kau­pun­gis­sa 60000.
    Yksi­na­su­jis­ta alle 25-vuo­tiai­ta on 13000, ja jos las­ke­taan mukaan myös alle 35-vuo­ti­aat, näi­tä nuo­reh­ko­ja yksi­na­su­via on yht. 44700.
    Yli 65-vuo­tiai­ta yksi­na­su­via on 66000 ja 35–64-vuotiaita 45000.
    Täl­lä tilas­tol­la perus­te­len sitä, että kau­pun­gis­sa on jo var­sin pal­jon pie­niä yksiöi­tä, kun huo­moi­daan se, että nämä pik­kua­sun­not toden­nä­köi­ses­ti kiin­nos­ta­vat eni­ten nuo­ria. Kun ikää ja tulo­ja ker­tyy, kysyn­tä siir­tyy suu­rem­piin asun­toi­hin. Ver­tai­lun vuok­si on hyvä tie­tää että Hel­sin­gis­sä on 36245 alle 30 neliön asun­toa (10% kai­kis­ta asun­nois­ta), Espoos­sa 3000 (2.4%) ja Van­taal­la vain 1800 (1.7%).

    Hel­sin­ki­läis­ten asun­to­jen kes­ki­ko­ko on 63 m², ja vii­me vuon­na val­mis­tu­nei­den ker­ros­ta­loa­sun­to­jen kes­ki­ko­ko meni jo alle 60 neliön. Hel­sin­ki on siis raken­ta­mal­la pie­nen­tä­mäs­sä asun­to­jen kes­ki­ko­koa, mikä on poik­keuk­sel­lis­ta kau­pun­gis­sa, jos­sa asu­mis­väl­jyys on Suo­men kun­nis­ta pienin.

    En kui­ten­kaan vähät­te­le sitä ahdin­koa, jon­ka asun­toa tar­vit­se­vat koke­vat, mut­ta pik­ku­yk­siöi­den­kin vuo­krat kohoa­vat kysyn­tä­pai­nees­sa todel­la korkeiksi.

  47. teek­ka­ri: Noin pie­niä asun­to­ja ei oikeas­ti kai­paa kukaan. Joku 40 neliö­tä alkaa olla jo asut­ta­van kokoi­nen asun­to, vaik­ka­kin edel­leen kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tail­len ahdas.

    Ihmi­sil­lä on kum­mal­li­nen tai­pu­mus tie­tää mui­den tar­peet omien koke­mus­ten­sa perus­teel­la. Jak­saa häm­mäs­tyt­tää ker­ta toi­sen­sa jälkeen.

    Itsel­lä on useas­sa elä­män­vai­hees­sa riit­tä­nyt 20 neliö­tä ja oli­si riit­tä­nyt pari ker­taa sil­loin­kin, kun oli isom­pi asun­to. 20:een neli­öön mah­tuu sän­ky ja suih­ku. Myös keit­to­ko­me­ro, jos joku sel­lais­ta kai­paa, itse syön ulkona. 

    teek­ka­ri:
    Kau­pun­gis­ta puut­tuu _edullisia_ asun­to­ja, ei pie­niä asun­to­ja. Nämä ovat kak­si eri asiaa.

    No nyt! Sai­si­ko ne run­saat ja edul­li­set neliöt vie­lä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa sijait­se­vaan pien­ta­loon omal­la rantaviivalla?

  48. Lund­vis­tin Jul­le: No nyt! Sai­si­ko ne run­saat ja edul­li­set neliöt vie­lä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa sijait­se­vaan pien­ta­loon omal­la rantaviivalla?

    Ei, mut­ta ei sin­ne raken­ne­ta uusia talo­ja muu­ten­kaan. Ymmär­tääk­se­ni täs­sä kes­kus­tel­laan nyt sii­tä, min­kä­lai­sia asun­to­ja pitäi­si raken­taa nyt ja tulevaisuudessa.

    Raken­ta­mi­nen on niin hal­paa, että 10e/neliö kuu­kausi­vuo­kra on kiin­teis­tö­ta­lou­del­li­ses­ti rea­lis­ti­nen hin­ta­ta­so (riit­tää kun kat­soo hin­to­ja muu­al­la Suo­mes­sa, tai vaik­ka Viros­sa). Tämä tar­koit­taa sitä, että sil­lä 650 euron toi­meen­tu­lo­tuen mini­mi­vuo­kral­la pitäi­si saa­da 65 neliön asun­to, ja jopa opin­to­tuen asu­mis­li­sän mää­rit­te­le­mäl­lä mak­si­mi­kor­vaus­ta­sol­la 25 neliötä. 

    Hel­sin­gis­sä on maa­ta niin pal­jon ja puo­las­sa tai vaik­ka viet­na­mis­sa niin hal­po­ja rak­sa­äi­jiä, että tähän hin­ta­ta­soon pää­se­mi­nen on poliit­ti­nen valin­ta. Niin kau­an kun kil­pai­lua ei ole riit­tä­väs­ti vaan vuo­krat hui­te­le­vat yli 20 euros­sa neliö, itse­tar­koi­tuk­sel­li­sen ahtai­den asun­to­jen raken­ta­mi­nen tar­koit­taa ainoas­taan gryn­de­rei­den kas­va­via katteita. 

    Itse en aina­kaan teki­si poliit­tis­ta valin­taa gryn­de­rei­den kat­tei­den puo­les­ta, niin pal­joa en omis­ta raken­nus­teol­li­suu­den osakkeita.

  49. Lund­vis­tin Jul­le: Ihmi­sil­lä on kum­mal­li­nen tai­pu­mus tie­tää mui­den tar­peet omien koke­mus­ten­sa perusteella. 

    Jak­saa häm­mäs­tyt­tää ker­ta toi­sen­sa jälkeen.

    Itsel­lä on useas­sa elä­män­vai­hees­sa riit­tä­nyt 20 neliö­tä ja oli­si riit­tä­nyt pari ker­taa sil­loin­kin, kun oli isom­pi asunto. 

    Niin jak­saa.

  50. teek­ka­ri:Raken­ta­mi­nen on niin hal­paa, että 10e/neliö kuu­kausi­vuo­kra on kiin­teis­tö­ta­lou­del­li­ses­ti rea­lis­ti­nen hin­ta­ta­so (riit­tää kun kat­soo hin­to­ja muu­al­la Suomessa, 

    Kyl­lä tuo on täy­sin epä­rea­lis­ti­nen vuo­kra asun­nol­le Helsingissä.

  51. Ris­to: Uskal­lan väit­tää, että tuos­sa sekoi­te­taan estett­tö­mät ja esteet­tö­mät. On pal­jon ihmi­siä, joil­le por­taat ovat paha ongel­ma. Heis­tä vain pie­nel­lä osal­la on tar­vet­ta tilo­jen pyörätuolimitoitukseen.
      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    Meis­tä jokai­nen van­he­nee ja siel­lä lop­pu­pääs­sä lähes jokai­sel­le yksi­kin por­ras on lii­kaa ja rol­laat­to­ril­la pitää pääs­tä vessaan

    Eten­kin kun van­huk­set pide­tään koto­na kuo­le­maan saakka.

    Tuo arvio perus­tuu juu­ri väes­tön vanhenemiseen/kodinhoidon kasvuun

    Vaik­ka joku kuo­lee ter­vee­nä saap­paat jalas­sa niin suu­ret luvut mene­vät näin

  52. Sylt­ty: Kyl­lä tuo on täy­sin epä­rea­lis­ti­nen vuo­kra asun­nol­le Helsingissä.

    Lähin­nä juu­ri toi­meen­tu­lo­tues­ta joh­tu­van mini­mi­vuo­kran vuok­si; jos asun­nos­ta saa täy­sin koos­ta riip­pu­mat­ta vähin­tään sen 650 euroa kuus­sa, niin tie­ten­kään neliö­hin­nat eivät kovin alas voi painua. 

    Mihin­kään luon­non­la­kiin kor­keat hin­nat eivät perus­tu; Hel­sin­ki on yksi maa­il­man har­vim­paan asu­tuis­ta pää­kau­pun­geis­ta, eli tilaa on kyl­lä val­miin infran­kin äärellä.

  53. Lii­an van­ha: Meis­tä jokai­nen van­he­nee ja siel­lä lop­pu­pääs­sä lähes jokai­sel­le yksi­kin por­ras on lii­kaa ja rol­laat­to­ril­la pitää pääs­tä vessaan 

    Tähän­kään ei tar­vi­ta nykyis­ten inva­nor­mien mukais­ta mää­rää tilaa.

    Nykyi­set raken­nus­nor­mit on suun­ni­tel­tu pyö­rä­tuo­lil­le, vie­lä niin, että se mah­tuu mones­sa pai­kas­sa kään­ty­mään. Rol­laat­to­ri toi­mii pal­jon pie­nem­mäs­sä tilassa.

    Moot­to­ria­vus­tei­nen rol­laat­to­rie­lä­mä ei vaa­di yhtä suu­ria tilo­ja. Kai­tees­ta­kin voi ottaa kiin­ni sii­nä kuin rol­laat­to­ris­ta. Kai­teen taas saa kiin­ni mihin vaan seinään.

    Van­huk­sen koto­na asu­mi­sen ongel­ma yleen­sä tasol­la: kol­mas ker­ros, ei his­siä. Sitä sit­ten vaan on läh­det­ty poliit­ti­ses­ti rat­kai­se­maan vaa­ti­mal­la kaik­kiin uusiin asun­toi­hin ves­sat, jois­sa mah­tuu pitä­mään pyörätuolitanssit.

  54. Lii­an van­ha: Meis­tä jokai­nen van­he­nee ja siel­lä lop­pu­pääs­sä lähes jokai­sel­le yksi­kin por­ras on lii­kaa ja rol­laat­to­ril­la pitää pääs­tä vessaan

    Sil­loin on hyvä, että lai­te­taan sei­niin tuki­kah­vo­ja, jois­ta voi ottaa tukea. Ja sil­loin on huo­no asia, että tilat ovat pyö­rä­tuo­li­mi­toi­tet­tu­ja, kun ei nii­hin tuki­kah­voi­hin yletä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.