Minä ja keskipinta-alanormi

Vuokratur­van hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Timo Met­so­la syyt­ti blo­gis­saan kokoomus­ta per­hea­sun­to­jen suosimis­es­ta Helsingis­sä. Hänen mukaansa kokoomuk­sen tavoit­teena muinaises­sa 75 neliön sään­nössä oli han­kkia kaupunki­in kokoomus­ta äänestäviä hyviä veron­mak­sajia vihrei­den ja vasem­mis­ton äänestäjien kustannuksella.

Kun kokoomus­laiset äläh­tivät ja sanoi­vat Met­solan syytök­sen ole­van käsit­tämätön­tä potaskaa, Met­so­la otti yhteyt­tä min­u­un saadak­seen vahvis­tuk­sen teo­ri­alleen. Min­un oli pakko sanoa, että hän on väärässä. Asun­to-ohjel­ma­neu­vot­teluis­sa joskus yli kymme­nen vuot­ta sit­ten minä toin pöytään tuon tavoitteen.

Oli kyse lap­siper­hei­den puolustamisesta

Tavoit­teenani ei ollut tuo­da hyviä veron­mak­sajia vaan puo­lus­taa lap­siper­heitä. Sinän­sä olen sitä mieltä, että Espoo har­joit­taa erit­täin aggres­si­ivista hyvien veron­mak­sajien valikoimista, joten puo­lus­tau­tu­mi­nen sitä vas­taan ei olisi mitenkään moraali­ton­ta, mut­ta siitä ei nyt ollut kyse. Sitä, mil­lä moti­iveil­la muut puolueet tuon tavoit­teen hyväksyivät, en voi tietää. Voi olla, että jotkut kokoomus­laiset lask­i­vat juuri niin kuin Met­so­la väit­tää. Kovin suur­ta vään­töä tuos­ta tavoit­teesta ei ollut. Sen hyväksyivät kaik­ki siltä istumalta.

Keskikoon piti koskea yhteen­las­ket­tuna koko kaupunkia

Nois­sa neu­vot­teluis­sa tarkoitin, että tuo 75 neliön keskikoko olisi tarkoit­tanut koko kaupunkia keskimäärin. Ajatuk­se­na oli, että jois­sain kaupungi­nosis­sa on luon­te­vaa tehdä vähän isom­pia asun­to­ja ja muual­la taas vähän pienem­piä. Virkamiehet tulk­it­si­vat tavoit­teen kuitenkin kiin­teästi jokaista kaupungi­nosaa ja jopa jokaista tont­tia koske­vak­si, mitä en ollut tarkoittanut.

Siihen aikaan muuten uusien asun­to­jen keskikoko Espoos­sa oli 91 neliötä, mut­ta siitä ei ole valitettu.

On kaupungi­nosia, jois­sa uusien asun­to­jen keskikoko ylit­tää markki­nae­htois­es­ti tuon asete­tun min­imineliömäärän. Näin tapah­tuu kaikil­la omako­tialueil­la. Niin­pä tuo virkami­esten uuteen uskoon vään­tämä tavoite oli efek­ti­ivi­nen oikeas­t­aan vain kan­takaupungis­sa, jos­sa paine pien­asun­toi­hin todel­lakin on tai ainakin oli suuri.

Lap­siper­heetkin halu­a­vat asua kantakaupungissa

Yritin protestoi­da tätä jäykkää tulk­in­taa vas­taan, mut­ta tulin pikkuhil­jaa toisi­in ajatuk­si­in. Oli itse asi­as­sa oikein hyvä, että esimerkik­si Kallios­sa, joka on täyn­nä hyvin pieniä asun­to­ja, edes uusis­sa asuin­talois­sa on tilaa myös per­heille. Tämä tavoite on aivan kan­sain­vä­li­nen. Tutus­tu­mis­mat­ka Kanadaan pal­jasti, että myös Kanadas­sa rai­vataan keskus­tas­ta kovaot­teisin kaavoituskeinoin tilaa lapsiperheille.

WP_20160904_001
Luot­sikadun piha. Kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten talos­sa asuin yksi lapsiperhe.

Sit­tem­min tilanne on asum­is­pref­er­enssien suh­teen muut­tunut täysin. Lap­siper­heet ovat palaa­mas­sa kan­takaupunki­in. Esimerkik­si Vallilas­sa lap­siper­hei­den määrä on nous­sut kymme­nessä vuodessa 70 pros­en­til­la. On viisaut­ta taa­ta lap­siper­heille myös asun­to­ja kan­takaupungis­sa, jos he halu­a­vat kan­takaupungis­sa asua.

Talon on pystyssä ainakin sata vuot­ta, markki­nat ajat­tel­e­vat tätä kuukautta

Pitäisikö vain luot­taa markki­noi­hin? Markki­nat eivät kat­so puol­ta vuot­ta pidem­mälle. Jos yksiöi­den kysyn­tä onkin suur­ta helmiku­us­sa 2016, se ei ehkä ole sitä helmiku­us­sa 2076. Talon iäk­si 60 vuot­ta on lyhyt. Kir­joi­tan tätä vuon­na 1908 raken­netus­sa talos­sa, joka on juuri perusko­r­jat­tu. Nyky­istä lap­siper­he­bu­umia kan­takaupungis­sa ei osat­tu ennus­taa vuon­na 2005 ja vaik­ka olisi osat­tukin, markki­nat eivät olisi sitä otta­neet tuotan­nos­sa huomioon, kos­ka raken­nus­li­iket­tä ei kiin­nos­ta, onko raken­nus käyt­tökelpoinen sen jäl­keen, kun se on saatu myy­dyk­si. Kaupunkisu­un­nit­telun sihti on pidempi.

Aja­tus, että vaikka­pa Kallio pitäisi vara­ta pelkkiä lapset­to­mia talouk­sia varten on sekä väestöl­lis­es­ti kovin yksin­puo­li­nen, myös aivan väärin asukkai­ta kohtaan. Ihmiset saat­ta­vat tykästyä asuinalueeseen­sa ja verkos­toitua naa­purei­den­sa kanssa. On väärin ja tyh­mää, jos las­ten tulo merk­it­see automaat­tis­es­ti pakko­muut­toa muualle. Sik­si esimerkik­si Kallioon ja sen ympäristöön tarvi­taan kiireesti per­hea­sun­to­ja, vaik­ka on luon­nol­lista, että Kallios­sa on enem­män pien­asun­to­ja kuin vaikka­pa Marjaniemessä.

Lisäk­si kaiken asun­topoli­ti­ikan yksi keskei­sistä tavoit­teista on puo­lus­taa lap­siper­heitä. Jos asun­noista on pulaa, miten on kun­ni­akkaam­paa kohdis­taa tämä pula lap­siper­heisi­in kuin muuhun väestöön. Kun Met­so­la kir­joit­taa blo­gis­saan,  että olen vas­tu­us­sa yksiöpu­las­ta, otan mielel­läni vas­taan ansion siitä, että lap­siper­hei­den asun­top­u­la on min­un ansiostani vähän pienempi.

Vaik­ka hyväksynkin siis sen, että tätä pin­ta-alanormia sovel­let­ti­in tasais­es­ti kaikissa kaupungi­nosis­sa toisin kuin olin tarkoit­tanut, en vieläkään pidä tont­tiko­htaista tulk­in­taa järkevänä. Vaikka­pa Mel­lun­mäen metroase­man kort­telis­sa voisi minus­ta olla lähin­nä sinkkua­sun­to­ja tiivi­is­sä kort­telirak­en­teessa ja vaa­ti­mat­toman kokoiset pihat. Per­hea­sun­to­ja olisi vas­taavasti enem­män vähän kauem­pana metroase­mas­ta. Sil­loin pitäisi tietysti myös autopaikkanormin jous­taa, kos­ka ei niil­lä sinkuil­la auto­ja niin mah­dot­toman paljon ole.

Tuo 75 neliön keskikoko­vaa­timus oli muodoltaan epäon­nis­tunut, kun sitä alet­ti­in soveltaa tont­tiko­htais­es­ti. Alet­ti­in tehdä talo­ja, jos­sa keskikokoa nos­tet­ti­in yhdel­lä tai kahdel­la jät­tikokoisel­la asun­nol­la. En vieläkään ymmär­rä, mitä taloudel­lista järkeä siinä oli, mut­ta niin vain tehti­in. Nykyi­nen sääte­ly, joka kos­kee vähin­tään kol­men huoneen asun­to­jen määrää ja yhteistä pin­ta-alao­su­ut­ta, on osuvampi.

Yhtään neliötä ei ole jäänyt rakentamatta

Asun­top­u­laa pin­ta-alanor­mi ei ole pahen­tanut. Se on vain suun­nan­nut sen eri taval­la. Rajoi­tus on efek­ti­ivi­nen oikeas­t­aan vain kan­takaupungis­sa (ja tont­tiko­htaisu­u­den vuok­si vaikka­pa metroasemien kort­teleis­sa), Kan­takaupungis­sa ei ole yhtään kohdet­ta, joka olisi jäänyt rak­en­ta­mat­ta sen takia, että on vaa­dit­tu raken­net­tavak­si myös per­hea­sun­to­ja. Pienem­mät tuo­tot niistä on ehkä saanut, mut­ta se on kokon­aan eri asia.

Entä Espoon vas­tuu sinkku­jen asuttamisesta?

Kysy­isin syyt­tävältä sormelta vielä, mik­si syytetään pien­asun­top­u­las­ta Helsinkiä, jon­ka asun­tokan­nas­sa pien­asun­to­ja on paljon enem­män kuin naa­purikaupunkien asun­tokan­nas­sa. Eikö Espool­la ole sinkku­jen asut­tamis­es­ta mitään vastuuta?

Sinkuista ja dinkuista läh­es puo­let vanhuksia

Usein vedo­taan siihen, että helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista 80 % on yhden tai kah­den hen­gen talouk­sia. Tästä joukos­ta läh­es puo­let on van­hus­talouk­sia. He asu­vat enti­sis­sä per­hea­sun­nois­sa elämän­sä lop­pu­un asti, kos­ka Suomes­sa on estet­ty vero­lain­säädän­nöl­lä se, että muut­taa pienem­pään asun­to­jaan ja ostaa hin­nan erol­la itselleen lisäeläk­keen ja elää mukavasti. Lap­siper­heisen tilan­net­ta paran­taisi olen­nais­es­ti, jos yhden van­huk­sen asut­ta­mat per­hea­sun­not saataisi­in lap­siper­hei­den käyttöön.

Mini­a­sun­to­jen ylikysyn­tä johtuu toimeen­tu­lotuen järjettömyyksistä

Uusista asun­noista huo­mat­ta­va osa, joidenkin arvioiden mukaan puo­let, menevät sijoi­tusasun­noik­si. Toimeen­tu­lotues­sa on sel­l­ainen jär­jest­tömyys, että se mak­saa yksin asu­valle saman vähän yli 650 euroa kuukaudessa, oli asun­to kuin­ka pieni tai huono tahansa. Näin vuokra­markki­noille on tul­lut min­imivuokra. Jos sekä 35 neliön että 12 neliön asun­nos­ta saa saman 650 euroa, sijoit­ta­jan kan­nat­taa tietysti ostaa mah­dol­lisim­man pieniä asun­to­ja. Täl­lainen jär­jes­vas­taisu­us ei voi jatkua pitkään.

 

63 vastausta artikkeliin “Minä ja keskipinta-alanormi”

  1. Minkä ver­ran normi­in myön­netään poikkeuk­sia? Tapasin yhden suuren raken­nus­li­ik­keen edus­ta­jan ja hän tote­si, että poikkeuk­sia saa suh­teel­lisen hel­posti. Uskoisiko?

  2. Men­estys­tä muuten selvi­tyshenkilön tehtävään!

    Mie­lenki­in­toista sinän­sä että joku ehdo­tus saa kovin toisen­laisen muodon kuin alku­ti­lanteessa, kun se menee virkakoneis­ton pros­essin läpi… 🙂

  3. His­to­ri­al­lises­sa per­spek­ti­ivis­sä uud­is­raken­nusten asun­to­jen kool­la ei ole merk­i­tys­tä. Kan­takaupungis­sa on talo­ja, joi­hin on 100 v. sit­ten raken­net­tu pelkkiä yksiöitä; myöhem­min näistä on yhdis­tet­ty per­hea­sun­to­ja. Sit­ten on myös talo­ja, jois­sa on alun perin ollut iso­ja asun­to­ja, jot­ka on myöhem­min jaet­tu pienemmiksi.
    Vai onko tarkoi­tus, että huoneis­to­jen kon­ver­siot kiel­letään tulevaisuudessa?

  4. Viime vuon­na Helsingis­sä valmis­tunei­den asun­to­jen keskikoko oli 65 neliötä, koko on pienen­tynyt selvästi viime vuosikymme­nen tasos­ta. Yksiöi­den ja kak­sioiden osu­us valmis­tuneista oli 56 %.
    Pien­ten ja ennenkaikkea halpo­jen asun­to­jen ylikysyn­tä on Helsingis­sä kiistämätön. Yksi­na­su­vien suurel­la osu­udel­la ei kuitenkaan pitäisi perustel­la yksiöi­den osu­u­den kas­vat­tamista uus­tuotan­nos­sa. Helsin­ki on pien­asun­to­val­tainen kaupun­ki, yksiöitä ja kak­sioi­ta (ml. 2 h+k) on asun­noista noin 60 %, Espoos­sa ja Van­taal­la keskim. 40 %.
    Yksiössä asu­taan kyl­lä hienos­ti muu­ta­ma vuosi, mut­ta vaikea kuvitel­la että yksiö riit­täisi kym­me­nille tuhan­sille kes­ki-ikäisille ja van­hem­mille. Keit­tiö, olo­huone ja maku­uhuone ei pitäisi olla sel­l­aista ylel­lisyyt­tä yksi­na­su­vallekaan, johon ei asun­topoli­ti­ikas­sa kan­nat­taisi pyrk­iä. Luon­nol­lis­es­ti löy­tyy ihmisiä, joille ahtau­tu­mi­nen pikkua­sun­toon ei ole ongel­ma, mut­ta toisaal­ta kaupungis­sa on huo­mat­ta­va määrä myös kolmiois­sa asu­via sinkkuja.
    Kun kaupun­ki kasvoi 10 vuot­ta 7000 hen­gen vuo­si­vauh­tia ja asun­to­tuotan­to oli samanaikaises­ti ennä­tyk­sel­lisen vähäistä, on selvää että ongelmia syntyi.

  5. Meinaatko, että ilman toimeen­tu­lo­tukea pien­i­t­u­loisimpi­en asumiskysyn­tä kohdis­tu­isi suurem­mal­ta osin parem­min sijait­se­vi­in kimp­pakämp­pi­in, mikä vähen­täisi syr­jem­mäl­lä ole­vien yksiöi­den kysyntää?

    Toimeen­tu­lo­tu­ki kyl­lä nos­taa etenkin noiden syr­jäisem­pi­en hin­nat-alka­en asun­to­jen vuokrata­so­ja huo­mat­tavasti, kos­ka yksin asum­ista arvoste­taan ja sos­su suos­tuu sen maksamaan.

    Herää kysymys, että saavute­taanko toimeen­tu­lotuel­la sitä mitä haetaan, eli ilmeis­es­ti slum­mi­u­tu­misen vähentymistä? 

    Vai onko ain­oa vaiku­tus se, että jämälähöi­den kiin­teistösi­joit­ta­jat käärivät yhteiskun­nan rahat tasku­un­sa kun oman pääo­man tuot­to­pros­ent­te­ja pumpataan jatku­vasti ylöspäin ja lop­ul­ta se pääomit­tuu hintoihin?

  6. uusien asun­to­jen keskikoko Espoos­sa oli 91 neliötä, mut­ta siitä ei ole valitettu …

    tavoite oli efek­ti­ivi­nen oikeas­t­aan vain kan­takaupungis­sa, jos­sa paine pien­asun­toi­hin todel­lakin on tai ainakin oli suuri

    Minus­ta on varsin ymmär­ret­tävää, että nimeno­maan kan­takaupunkia koske­vi­in kiis­toi­hin liit­tyvät val­i­tuk­set esitetään vain Helsingistä, ei Espoosta.

  7. “Jos yksiöi­den kysyn­tä onkin suur­ta helmiku­us­sa 2016, se ei ehkä ole sitä helmiku­us­sa 2076. ”

    Tai sit­ten se on vielä suurem­paa. Löisitkö tästä asun­tosi vetoa? Asun­to­ja voidaan yhdis­tel­lä ja vähän vaikeam­min onnek­si myös jakaa, ja molem­pia voidaan suun­nit­telul­la helpot­taa. Jos halu­taan muun­to­jous­tavu­ut­ta, niin velvoite­taan rak­en­ta­jia suun­nit­tele­maan talot siten, että yhdis­te­ly ja jakami­nen on jäl­keen­päin mah­dol­lista kohtuukus­tan­nuksin. Ei säädel­lä asun­to­jen kokoja.

    “Lisäk­si kaiken asun­topoli­ti­ikan yksi keskei­sistä tavoit­teista on puo­lus­taa lapsiperheitä.”

    120 m² viisiö + 30 m² yksiö täyt­tää keskikoko­vaa­timuk­sen, 60 m² kolmio + 60 m² kolmio + 30 m² yksiö ei. Nähdäk­seni 75 neliön keskisään­tö puo­lus­taakin ensisi­jais­es­ti varakkai­ta lap­siper­heitä (120 m²) vähem­män varakkail­ta lap­siper­heiltä (60 m²). Onnek­si nykyi­nen sään­tö on vähem­män kohtuuton.

    “Yhtään neliötä ei ole jäänyt rak­en­ta­mat­ta. Asun­top­u­laa pin­ta-alanor­mi ei ole pahentanut.”

    Vaik­ka raken­net­tu­jen neliöi­den määrä olisi sama, on nor­mi taku­ul­la vähen­tänyt raken­net­tu­jen _asuntojen_ määrää, ja siten pahen­tanut _asunto_pulaa. Yllä olevas­sa esimerkissänikin normin vuok­si rak­en­tui yksi per­hea­sun­to vähemmin.

    “Eikö Espool­la ole sinkku­jen asut­tamis­es­ta mitään vastuuta?”

    Tätä voisi Espoolainen kysyä Helsingiltä. Hain oikotieltä kaikkia alle 50 m² uud­is­as­un­to­ja Helsingistä (388 kpl) ja Espoos­ta (438 kpl). Vas­taavasti yli 80 m² uud­isko­htei­ta löy­tyi Helsingistä 608 kpl ja Espoos­ta 351 kpl. 

    Tietääk­seni Espoo ei mitenkään rajoi­ta pien­asun­to­jen rak­en­tamista, ja Espoos­sa tar­jon­taa kyl­lä riit­tää (kts yllä). Sinkku­na asu­isin kyl­lä mielu­um­min Helsingissä.

    1. Suurin osa Helsingis­sä raken­net­tavista asun­noista ei koskaan päädy oiko­tien sivuille. Ei Hitas, eikä Ara nyt esimerkiksi.
      Kan­nat­taa ehkä ver­ra­ta asun­tokan­nan koko­jakau­maa. Ne oli­vat vuon­na 2014 seuraavat
      asun­to­tyyp­pi Helsin­ki Espoo
      yksiöt 23,0 % 10,4%
      kak­siot 36,5 % 28,9 %
      3h + k 22,0 % 25,1 %
      yli 3 h +k 18,4 % 35,6 %

      Minus­ta Helsin­ki on kan­tanut vas­tu­un­sa pien­asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta parem­min kuin Espoo

  8. Asun­to­jen muut­tamiset eivät ole mil­lään muo­toa triv­i­aale­ja, eivätkä ne aina edes onnis­tu teknis­es­ti. Asun­to­jen pilkkomi­nen voi kaat­ua siihen, ettei saa­da asi­aan tarvit­tavaa lupaa. Lisäk­si kun sekä yhdis­tämiseen, että pilkkomiseen tarvi­taan asiantun­ti­joi­ta suun­nit­telus­sa ja pros­essin läpivi­en­ti vie selvästi aikaa ja vaivaa, muut­ta­mi­nen suo­raan toiseen asun­toon on tut­tava­pi­iri­ni koke­musten mukaan usein helpom­paa. Tässä quote asiantuntijalta:
    “Vei­jalaisen mukaan lupa­hake­muk­sia asun­to­jen yhdis­tämiselle hylätään hyvin har­voin. Paljon tyyp­il­lisem­pää on, että vira­nomainen ei myön­nä lupaa ison asun­non pilkkomiseen.”

    lisälukemista:
    http://www.hs.fi/koti/a1447996474957

  9. 75 k‑m2:n vähim­mäiskeskikoko tavoite oli alun­perin asun­to-ohjel­mas­sa. Tavoite kos­ki koko ohjel­makaut­ta ja koko tuotan­to. Se ei siis ollut ollenkaan tont­tiko­htainen. Tavoit­teeseen mil­tei päästi­in, kun uus­tuotan­nos­sa keskikoko oli 74 k‑m2. Luvus­sa oli siis mukana myös pien­talot. Muu­tos tont­tiko­htaisek­si varause­hdok­si ei tapah­tunut virkamies­valmis­telus­sa, vaan khn esit­telijä apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Kor­pinen (sd) muut­ti kiin­teistölau­takun­nan asun­to-ohjel­man mukaisen esi­tyk­sen tont­tiko­htaisek­si. Ja kaupung­in­hal­li­tus nielaisi esi­tyk­sen. Tästä tuli vaikeuk­sia vuokra-asun­to­tuotan­nos­sa. Isoille asun­noille ei ollut kysyn­tää. Parin vuo­den päästä pois­tet­ti­in ehto vuokra- ja asum­isoikeusko­hteil­ta. Muu­ta­man vuo­den päästä koko normista luovut­ti­in asun­to-ohjel­mas­sa ja per­hea­sun­to­jen tuotan­to­tavoite määritelti­in uud­estaan. Eri jut­tu sit­ten on, että jois­sain kaavois­sa on määräyk­siä asun­to­jen vähim­mäiskeskikoos­ta tai asun­to­jen määristä.

  10. Van­hus voi myy­dä ylisu­uret asun­ton­sa ilman veroseuraamuksia.

    Asun­non myyn­ti on verova­paa, jos asun­to on ollut omana asun­tona kak­si vuot­ta. Asun­non ei tarvitse olla omas­sa käytössä myyntihetkellä.

    Ongel­ma ei ole van­huk­sen vero­tus vaan per­il­lis­ten. Per­il­liset kun joutu­vat verote­tuk­si myyntivoiton,tosin per­in­töveron voi vähentää

    Tämän loukun voisi vält­tää tes­ta­ment­taa­mal­la asun­non leskek­si jääville. Tosin per­il­liset voivat vaa­tia lakiosan

    1. Per­il­liset kun joutu­vat verote­tuk­si myyntivoiton,tosin per­in­töveron voi vähentää

      Ymmärtääk­seni per­il­liset eivät joudu mak­samaan veroa myyn­tivoitos­ta, elleivät ole olleet niin hölmöjä, että ovat lait­ta­neet perunk­ir­joituk­ses­sa asun­nolle liian pienen arvon. Per­in­tövero on paljon pienem­pi kuin myyn­tivoiton vero, joten kan­nat­taa mak­saa mielu­um­min per­in­tö kuin myyn­tivoiton veroa.
      (Tämä saat­taa sisältää jopa veronkier­tom­ah­dol­lisu­u­den. Aset­ta­mal­la per­in­töveron aivan liian suurek­si voi saa­da aikaan myyn­ti­tap­pi­on, jon­ka voi vähen­tää muus­ta myyn­tivoitos­ta. En suosit­tele kokeile­maan, kos­ka vero­tuk­ses­sa on yleis­sään­töjä kieroilua vastaan.)

  11. “Lap­siper­heetkin halu­a­vat asua kan­takaupungis­sa”. Mut­ta emme halua niin paljon, että pitäisimme sitä hin­tansa arvoise­na. Sik­si on väärin, että poli­itikot varaa­vat meille jät­ti­a­sun­to­ja monien sinkku­jen kus­tan­nuk­sel­la. Sinkut halu­a­vat vielä enem­män keskus­taan, heille siitä on paljon enem­män hyötyä.

    On poikkeuk­sia: jotkut lap­siper­heet halu­a­vat asua ja asu­isi­vatkin keskus­tas­sa, vaik­ka siitä hyvästä ei saisi kymp­pi­ton­nien piilo­tukea. Muiden on oikeu­den­mukaista tehdä tilaa halukkaim­mille sinkuille.

    Tärkein­tä olisi kaavoit­taa niin paljon, että kaik­ki saisi­vat asun­to­ja kohtu­uhin­taan. “Ei Hitas, eikä Ara”: nuo tehot­tomat asuin­muodot ovat kol­mas syy asun­top­u­laan, kuten talousti­eteen pro­fes­sorit ovat tois­tu­vasti Aka­teemises­sa talous­blo­gis­sa päivitelleet.

    1. Jät­ti­a­sun­to­ja? Asun­to-ohjel­ma edel­lyt­tää, että tehdään jonkin ver­ran kol­men huoneen ja keit­tiön asuntoja.

  12. Kyl­lä Espoos­sakin on pien­asun­to­ja sinkuille ja opiske­li­joille vaik­ka huru myck­et. Espoon ongel­ma on että siel­lä ei ole elämää klo 21:00 jäl­keen ja sik­si sinkut halu­a­vat Stadiin.

  13. Liian van­ha:
    Ongel­ma ei ole van­huk­sen vero­tus vaan perillisten.Perilliset kun joutu­vat verote­tuk­si myyntivoiton,tosin per­in­töveron voi vähentää 

    Oikeampi ongel­ma löy­tyy sieltä elinkaaren lop­pupäästä eli entä jos van­hus joutuu hoitokotiin?
    A. Tilil­lä on rahaa –> yhteiskun­ta vie ne “hoit­o­mak­suina”
    B. Tilil­lä ei ole rahaa. Neljän huoneen asun­to kukaties kuitenkin löy­tyy Bule­vardil­ta. Sitä vira­nomainen ei konfiskoi.

    Jos on vähänkin perin­nön­jät­tö­moti­ivia, myisitkö itse oman ylisu­uren asun­tosi näil­lä ehdoilla?

  14. Muut­taako noi­hin asun­toi­hin nyt sit­ten oikeasti enem­män lap­siper­heitä vai ken­ties parem­min toimeen­tule­via lapset­to­mia pariskuntia? 

    En siltikään ymmär­rä, mik­si noin 300 000 — 500 000 euron asun­to­jen osta­jia pitää aivan eri­tyis­es­ti tukea kaavoituk­sel­la (oli­pa lap­sia tai ei).

    On tämä Suomen val­tio aivan ersikum­malli­nen. Yli puolelle vuorkalla asu­vista pitää mak­saa asum­is­tukea, samal­la kun mah­dol­lisim­man moni pitää pyrk­iä asut­ta­maan kaupun­gin kämp­pään tai muuten vaan korkotuet­tuun asun­toon ja sit­ten niille lopuille, jot­ka eivät ole oikeutet­tu­ja mihinkään tuki­aisi­in, yritetään sit­ten kaavoituk­sel­la sään­nel­lä markki­noi­ta, että he saisi­vat edes jotakin etua!

    Onko tässä kokon­aisu­udessa nyt oikeasti yhtään mitään järkeä?

    1. Asun­to­tu­lon verot­to­muu­den ja vuokrat­u­lon verol­lisu­u­den vuok­si kenenkään ei kan­na­ta asua vuokral­la, ellei saa asum­is­tukea. Nyt jo 60 pros­ent­tia vuokral­la asu­vista saa asumistukea.

  15. En myy: Oikeampi ongel­ma löy­tyy sieltä elinkaaren lop­pupäästä eli entä jos van­hus joutuu hoitokotiin?
    A. Tilil­lä on rahaa –> yhteiskun­ta vie ne “hoit­o­mak­suina”
    B. Tilil­lä ei ole rahaa. Neljän huoneen asun­to kukaties kuitenkin löy­tyy Bule­vardil­ta. Sitä vira­nomainen ei konfiskoi.

    Jos on vähänkin perin­nön­jät­tö­moti­ivia, myisitkö itse oman ylisu­uren asun­tosi näil­lä ehdoilla?

    Kan­nat­taisi rahat yhtiöit­tää ja perus­taa jonk­in­sort­ti­nen pöytälaatikkofir­ma, jon­ka toimi­alana olisi vaikka­pa nep­pailu ja kat­toon sylkem­i­nen. Viel parem­pi olisi, jos fir­ma vil­jelisi jotain jol­lakin pläntillä.

    Näin vält­täisi hoit­o­mak­su­jen lisäk­si noin 90% perintöveroista. ;-))

    1. Lain mukaan omaisu­us ei vaiku­ta hoit­o­mak­su­un, ei siis myöskään tilil­lä ole­va raha. Käytän­tö on sit­ten eri asia. Mitä ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä tehdä on lait­taa tyhjää asun­toa vuokralle, kos­ka vuokrat­u­lo leikataan läh­es kokon­aan hoitomaksuun.

  16. Yksi asia mikä välil­lä uno­htuu näis­sä keskusteluis­sa on juurikin se että yksiöitä on niin erikokoisia, mut­ta isos­sakin yksiössä sen vuokran maksaa/lainan ottaa läh­es aina yksi ihminen.

    30–35 m² (nykyi­nen “mod­erni yksiö”) ja 20–25 m² (van­ha “mini­a­sun­to”) asun­nois­sa vuokran väli­nen ero voi teo­ri­as­sa olla jopa 400 euroa (käytän­nössä tosin tuet nos­taa mini­a­sun­non vuokran min­im­iä kaikissa pait­si kaupun­gin asun­nois­sa). Tämä on todel­la suuri sum­ma yhdelle ihmiselle. Jos kah­den ihmisen talous mak­saa 800e enem­män vuokrakäm­pästään niin sil­loin hypätään kak­sios­ta jo kolmioon ja jopa neliöön.

    Asun­to­tyyp­pinä “yksiö” on siis tosi vai­htel­e­va. Ihan kaupunginkin asun­nois­sa, mitkä siis on ain­oat oikein hin­notel­lut asun­not koko kaupungis­sa, joku mak­saa yksiöstään yli 200e/kk enem­män kuin toinen (vaik­ka olisi samas­sa rapussa).

    Yksiöi­den lisään­tynyt tuotan­to ei vielä ratkaise yksi­na­su­jien korkei­ta asumiskus­tan­nuk­sia, vaan tarvit­sisi tehdä lisää nimeno­maan pieniä yksiöitä.

    Yleis­es­ti koko asun­to- ja tukipoli­ti­ik­ka on tässä maas­sa rik­ki. Oikeasti kohtu­uhin­taiset asun­not arvotaan onnekkaille, muuten rikkaat (yhtiöt ja yksi­tyiset) rikas­tuu tulon­si­ir­roil­la. Niin, ja ei kan­na­ta edes muuttaa.

    1. Tuo miniyk­siöi­den edullisu­us kos­kee vain omis­tusasu­jia. Vuokra-asun­nois­sa meil­lä on tämä 650 euron minimivuokra.

  17. Uusis­sa talois­sa pakkaa ole­maan iso­ja noi yksiöt ja kak­siot. Kaveri asuu uudessa työ­suhdekak­sios­sa jos­sa on 75 neliötä. Hulp­pea invasauna, invaeteinen ja invaves­sa vie tilan toiselta makkar­il­ta. Muuten tässäkin voisi asua pieni perhe

  18. Nel­la Nel­li:
    Uusis­sa talois­sa pakkaa ole­maan iso­ja noi yksiöt ja kak­siot. Kaveri asuu uudessa työ­suhdekak­sios­sa jos­sa on 75 neliötä. Hulp­pea invasauna, invaeteinen ja invaves­sa vie tilan toiselta makkar­il­ta. Muuten tässäkin voisi asua pieni perhe

    Hal­li­tuk­sel­la ilmeis­es­ti on halu­ja lopet­taa tämä kaikkien ihmis­ten kohtelem­i­nen vam­maisi­na. Toiv­otaan, että toteu­tuu. Vähen­täisi sekä vuokra- että omis­tusasumisen kustannuksia.

  19. “Asun­to­ja voidaan yhdis­tel­lä ja vähän vaikeam­min onnek­si myös jakaa, ja molem­pia voidaan suun­nit­telul­la helpot­taa. Jos halu­taan muun­to­jous­tavu­ut­ta, niin velvoite­taan rak­en­ta­jia suun­nit­tele­maan talot siten, että yhdis­te­ly ja jakami­nen on jäl­keen­päin mah­dol­lista kohtuukus­tan­nuksin. Ei säädel­lä asun­to­jen kokoja.”

    Tämä olisi järkevä ratkaisu, mut­ta se ei valitet­tavasti toi­mi tääl­lä Kekko­slo­va­ki­as­sa. Parem­pi että virkamies päät­tää miten ihmis­ten kuu­luu elää nyt ja 20 vuo­den päästä. Hyi sin­ua jos halu­at viet­tää “väärän­tyylistä” elämää virkamiehen tah­don vastaisesti!

    “Jät­ti­a­sun­to­ja? Asun­to-ohjel­ma edel­lyt­tää, että tehdään jonkin ver­ran kol­men huoneen ja keit­tiön asuntoja.”

    Kolme huonet­ta ja keit­tiö mah­tu­vat hel­posti 75 neliöön. 75 neliön keskiar­vonor­mi tarkoit­taa että jokaista 25–30 neliön yksiötä kohti tarvi­taan 120–125 neliön jät­ti­a­sun­to tas­apain­ot­ta­maan keskiarvoa.

    1. Sitä 75 neliön keski­normia ei enää ole vaan on vaa­timus siitä, että noin puo­let asun­noista on vähin­tään kolmioi­ta. En muista kir­jaus­ta tarkasti.

  20. Helsinkiä ja Espoo­ta ver­rates­sa on ehkä hyvä pitää mielessä nyt ja nähtävis­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa per­heet­tömil­lä (sinkuil­la tai dinkuil­la) on enem­män tosi­asial­lista vapaa-aikaa kuin perheellisillä. 

    Tun­nen aika vähän per­heel­lisiä, joil­la rav­in­tolois­sa, kon­serteis­sa, eloku­vis­sa yms. iltari­en­nois­sa käymi­nen ei olisi merkit­tävästi vähen­tynyt per­heen­lisäyk­sen jäl­keen. Kos­ka tämänkaltaiset kult­tuuri­palve­lut ovat suurelta osin keskit­tyneet keskus­taan, on luon­te­vaa, että keskustan/kantakaupungin alueel­la asuu suh­teessa enem­män yksin- tai kaksi­na­su­via kuin Espoon lähiöissä.

  21. Yritin tässä löytää erästä kir­joi­tus­ta, muis­taak­seni huhtiku­un 2015 alkupuoliskol­ta, mut­ta en enää löytänyt sitä enää näi­den blogikir­joi­tusten joukosta. 

    Jos oikein muis­tan, siinä kir­joituk­ses­sa ker­rot­ti­in Koivusaaren yllä kiertele­vistä kur­jista. Nyt vas­ta tuli palau­tui yllät­täen mieleeni, että oli­si­vatko nuokin olleet ‘Ibykok­sen kurkia’?

  22. Nel­la Nel­li:
    Uusis­sa talois­sa pakkaa ole­maan iso­ja noi yksiöt ja kak­siot. Kaveri asuu uudessa työ­suhdekak­sios­sa jos­sa on 75 neliötä. Hulp­pea invasauna, invaeteinen ja invaves­sa vie tilan toiselta makkar­il­ta. Muuten tässäkin voisi asua pieni perhe 

    Val­ta­van hienoa, että täl­laisia asun­to­ja on raken­net­tu! Vam­mainenkin ystävä voi vierail­la ja jopa päästä sauno­maankin! Vau! Lisää näitä!

  23. Nobody: Yritin tässä löytää erästä kir­joi­tus­ta, muis­taak­seni huhtiku­un 2015 alkupuoliskol­ta, mut­ta en enää löytänyt sitä enää näi­den blogikir­joi­tusten joukosta. 

    Jos oikein muis­tan, siinä kir­joituk­ses­sa ker­rot­ti­in Koivusaaren yllä kiertele­vistä kur­jista. Nyt vas­ta tuli palau­tui yllät­täen mieleeni, että oli­si­vatko nuokin olleet ‘Ibykok­sen kurkia’?

    Kyseessä ovat ilmeis­es­ti nämä kak­si tuol­loin jätet­tyä kom­ment­tia lokaku­ul­ta 2014 ole­vaan blogikirjoitukseen:

    http://www.soininvaara.fi/2014/10/19/kaupunkisuunnittelulautakunnan-lista-21–10-2014/#comment-436192

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo miniyk­siöi­den edullisu­us kos­kee vain omis­tusasu­jia. Vuokra-asun­nois­sa meil­lä on tämä 650 euron minimivuokra.

    Kun toimeen­tu­lotuen takia 20 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa ja Punavuores­sa ja 35 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa mak­sa­vat kaik­ki saman ver­ran, noin 650 €/kk, olisi mie­lenki­in­toista tietää ketkä 20 neliön Kon­tu­lan yksiöis­sä oikein asuvat.

  25. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kun toimeen­tu­lotuen takia 20 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa ja Punavuores­sa ja 35 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa mak­sa­vat kaik­ki saman ver­ran, noin 650 €/kk, olisi mie­lenki­in­toista tietää ketkä 20 neliön Kon­tu­lan yksiöis­sä oikein asuvat.

    Yksiöitä on yhteen­las­ket­tuna vähem­män kuin niitä tarvit­se­via. Tästä johtuen Kon­tu­lan ja vaik­ka Kor­son­kin huonoim­millekkin yksiöille löy­tyy otta­ja, joka muuten jou­tu­isi asunnottomaksi.

  26. Punavuoren pien­ten yksiöi­den vuokrat ovat iästä riip­puen jotain 750–1000e/kk välimaastossa..

  27. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kun toimeen­tu­lotuen takia 20 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa ja Punavuores­sa ja 35 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa mak­sa­vat kaik­ki saman ver­ran, noin 650 €/kk, olisi mie­lenki­in­toista tietää ketkä 20 neliön Kon­tu­lan yksiöis­sä oikein asuvat. 

    Kon­tu­las­sa tuskin 20 neliön yksiöitä on edes raken­net­tu, viimeiset niin pienet on taidet­tu rak­en­taa kan­takaupunki­in ja 50-luvun lähiöi­hin. Alun­perin niis­sä ei yleen­sä ollut kylp­päriä vaan piti käy­dä yleisessä saunas­sa peseytymäsä.

  28. “olisi mie­lenki­in­toista tietää ketkä 20 neliön Kon­tu­lan yksiöis­sä oikein asu­vat…” Veikkaan että nuoret miehet. Vuokranan­ta­jat (ken­ties perustel­lusti) suo­si­vat naisia vuokralaisksi ja niin­pä vähem­män halut­tui­hin asun­toi­hin valikoitu­vat miehet. Näin se tasa-arvo etenee.

  29. karvi­nen: Yksiöitä on yhteen­las­ket­tuna vähem­män kuin niitä tarvit­se­via. Tästä johtuen Kon­tu­lan ja vaik­ka Kor­son­kin huonoim­millekkin yksiöille löy­tyy otta­ja, joka muuten jou­tu­isi asunnottomaksi.

    Ja tämä saa miet­timään sitä, tuleeko toimeen­tu­lotuen nykyisen rak­en­teen takia Kon­tu­lan ja vaik­ka Kor­son­kin asukas­rak­en­teesta vielä hie­man huonom­pi kuin siitä muuten tulisi. Työssäkäyvä, luot­totiedot omaa­va, päi­hteitä käyt­tämätön län­si­maalainen saat­taisi päät­tää vali­ta Kon­tu­lan Punavuoren sijaan jos sieltä saisi yksiön esim. 400 eurol­la. Nyt kuitenkin tuol­laista alen­nus­ta hin­taan sijain­nin perus­teel­la ei saa, jol­loin työssäkäyvä, luot­totiedot omaa­va, päi­hteitä käyt­tämätön län­si­maalainen pyrkii suurel­la toden­näköisyy­del­lä enem­min Punavuoreen kuin Kon­tu­laan, ja Kon­tu­lan yksiöi­hin valikoituu luot­totiedot­to­mia, päi­htei­den käyt­täjiä, rodullis­tet­tu­ja ja muuten huonos­sa tilanteessa olevia.

  30. “Sitä 75 neliön keski­normia ei enää ole vaan on vaa­timus siitä, että noin puo­let asun­noista on vähin­tään kolmioi­ta. En muista kir­jaus­ta tarkasti.”

    Tämäkin on täysin kohtu­u­ton vaa­timus sil­lä koko maas­sa 75% asun­tokun­nista ovat 1- tai 2‑hengen talouk­sia. Helsingis­sä ja etenkin Helsin­gin keskus­tas­sa tämä luku on var­masti vieläkin suurem­pi. Mihin 1–2 henkilöä tarvit­se­vat kolmiota?

    http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_asuminen.html

  31. KariN: Val­ta­van hienoa, että täl­laisia asun­to­ja on raken­net­tu! Vam­mainenkin ystävä voi vierail­la ja jopa päästä sauno­maankin! Vau! Lisää näitä! 

    Kyl­lä liikun­tavam­mainen ystävä voi vierail­la ja hänen kanssaan pääsee saunaan, vaik­ka ker­rostalos­sa ei ole hissiä ja saunaan ei mah­du pyörä­tuoli — jos hyväksytään aja­tus, että ei-vam­maiset voivat aut­taa liikkumisessa.
    Normeis­sa on takana aja­tus, että pyörä­tuolinkäyt­täjät voisi­vat elää asun­nois­sa itsenäis­es­ti. Todel­lisu­udessa asun­not on kalus­tet­tu niin, ettei tämä onnis­tu, eli asun­toa pitää kuitenkin remon­toi­da, että siitä saadaan oikeasti esteetön. Hissin vaa­timi­nen ker­rostaloon ja sisäänkäyn­tiovien riit­tävä lev­eys sen sijaan ovat hyvin perustel­tu­ja: yhteis­ten tilo­jen muut­ta­mi­nen jäl­keen­päin on hankalaa.

  32. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kun toimeen­tu­lotuen takia 20 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa ja Punavuores­sa ja 35 neliön yksiöt Kon­tu­las­sa mak­sa­vat kaik­ki saman ver­ran, noin 650 €/kk, olisi mie­lenki­in­toista tietää ketkä 20 neliön Kon­tu­lan yksiöis­sä oikein asuvat.

    Asun­non koon pienen­tämi­nen ei ole mikään ratkaisu , sil­lä markki­na toimii nyt niin, että vuokrat/myyntihinnat eivät ole sidok­sis­sa rakentamiskuluihin/asunnon kokoon.

    Asumisen hin­ta riip­puu pelkästään asi­akkait­en mak­sukyvys­tä eli kuin­ka suuren osu­u­den tuloista voi käyt­tää asumiseen.

    Niin­pä se pien­i­t­u­loisim­mil­la on 60–80 %

    On siis sama onko asun­non koko 20 m² tai 30 m² vuokra/hinta on läh­es sama.

    Tut­ta­vani poi­ka muut­ti kotoa ja vuokrasi 9 m² asun­non Hkin keskus­tas­ta , vuokra 500 euroa kuussa.

  33. Esteet­tömiä aun­to­ja on nyt n 300000 ja ennuste tarpeek­si vuon­na 2030 on n miljoona

    Vaik­ka kaik­ki asun­not raken­net­taisi­in esteet­tömik­si niin vajaus olisi silti sato­ja tuhansia

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Moni van­hus asuu isos­sa per­hea­sun­nos­sa. He muo­dosta­vat liki puo­let pienperheistä. 

    Kun van­huk­sen ei kan­na­ta myy­dä ja lap­siper­heel­lä ei ole varaa ostaa isoa per­hea­sun­toa, tämä ei ole mikään ihme.

  35. Asumiselle kor­vamerk­i­tyt sosi­aal­ituet ovat kyl­lä juuri sel­l­aista virkami­esten parem­min tietämistä, jos­ta Suomes­sa pitäisi päästä eroon. Yksi asia, eli seg­re­taa­tion ehkäisy, ohjaa tekemistä. Sinän­sä ihan hyvä tavoite, mut­ta niin kuin aina, on onnis­tut­tu luo­maan sys­tee­mi, jos­ta on kokon­aisu­udessaan enem­män hait­taa kuin hyö­tyä ja lisäk­si on kaven­net­tu ihmis­ten valinnanvapautta. 

    Hyv­in­hän se sit­ten meni. Kiitos STM, THL, sosi­aalivi­ras­to, SDP ja mitä näitä nyt on.

    Ja surkein­ta tilanteessa lie­nee se, että asiano­saiset, putkikat­seiset viran­halti­jat eivät luul­tavasti edes näe ongel­maa — sitä että vuokra-asun­tomarkki­nat on rys­sit­ty toiv­ot­tomaan kun­toon ja asumisen tuki on lop­ul­ta vain tulon­si­ir­toa asun­tosi­joit­ta­jille sekä asun­tomarkki­noiden kuplan pump­paamista — vaan ovat toden­näköis­es­ti tyy­tyväisiä, että aluei­den eriy­tymi­nen on ollut viime vuosi­in saak­ka melko maltillista.

    Kuka var­jelisi suo­ma­laisia virkamiehiltä?

  36. Liian van­ha:
    Esteet­tömiä aun­to­ja on nyt n 300000 ja ennuste­tarpeek­si vuon­na 2030 on n miljoona

    Vaik­ka kaik­ki asun­not raken­net­taisi­in esteet­tömik­si niin vajaus olisi silti sato­ja tuhansia 

    Ja sekin vielä, että val­taosa “esteet­tömistä” asun­noista on sel­l­ais­ten ihmis­ten käytössä, jot­ka eivät sel­l­aista tarvitse. 😉

  37. Liian van­ha:
    Esteet­tömiä aun­to­ja on nyt n 300000 ja ennuste­tarpeek­si vuon­na 2030 on n miljoona

    Vaik­ka kaik­ki asun­not raken­net­taisi­in esteet­tömik­si niin vajaus olisi silti sato­ja tuhansia 

    Uskallan väit­tää, että tuos­sa sekoite­taan estett­tömät ja esteet­tömät. On paljon ihmisiä, joille por­taat ovat paha ongel­ma. Heistä vain pienel­lä osal­la on tarvet­ta tilo­jen pyörätuolimitoitukseen.

  38. Minä ja keskip­in­ta-alanor­mi on oma asiansa mut­ta tuos­ta muis­tuu mieleeni liki tutkimuk­sesi “Minä työt­tömien kilo­kalo­ri­lasku­ri­na” oli hiukan huvit­ta­va kun sen­tään myön­sit työt­tömille muu­ta­man pul­lon olut­ta ja hiukan savukkeitakin osalleen vuorokaudessa.

  39. Nel­la Nel­li:
    Uusis­sa talois­sa pakkaa ole­maan iso­ja noi yksiöt ja kak­siot. Kaveri asuu uudessa työ­suhdekak­sios­sa jos­sa on 75 neliötä. Hulp­pea invasauna, invaeteinen ja invaves­sa vie tilan toiselta makkar­il­ta. Muuten tässäkin voisi asua pieni perhe

    Saat­taisi syn­tyä iso säästö esteet­tömien talo­jen ja asun­to­jen kokon­aispin­ta-alan tarpeessa, jos arkkite­hti­toimis­to palkkaisi sel­l­aisen esteet­tömyys­su­un­nit­teli­jak­si vaikka­pa osaa­van koneinsinöörin, jol­la on riit­tävästi älyä (eli on joko kone­teekkari, ‑kan­di, alan AMK-insinööri, taik­ka DI) ja joka on tot­tunut suun­nit­tele­maan tai val­it­se­maan nos­timet, kisko­ra­dat (kat­toon) ja reitit painavien taakko­jen siirte­lyä varten ahtais­sa paikois­sa, esimerkik­si huolto- ja kor­jaus­tarpei­ta varten ja joka on saanut riit­tävässä määrin oppia ja osaamista “human engineering”-alalta. (Mukaan lukien opik­si ote­tut palaut­teet aiem­mil­ta asiakkailta.)

    Ei teol­lisu­us­laitok­si­akaan suun­nitel­la siten, että niiden sisäl­lä ja käytävil­lä pitää eri paikois­sa aina mah­tua kään­tymään esim. osaa­vankaan kul­jet­ta­jan ohjaa­mal­la rek­ka-autol­la, vaan siten, että vain kukin tarvit­ta­va kuor­ma saadaan siir­ret­tyä juuri sinne, minne kyseinen kuor­ma kul­loinkin halu­taan. (Mitään särkemättä.)

    Nos­timia löy­tyy henkilöi­den siir­toa varten riit­tävis­sä pain­olu­okissa paljon.

  40. Jos keskip­in­ta-alanormin tarkoi­tus oli ohja­ta per­heitä Helsinki­in, toimii invami­toituk­sen normis­to tarkoi­tus­ta vastaan.

    Olympiakylässä Käpylässä asuu monia onnel­lisia 3–4 hen­gen per­heitä 60 neliön kolmiois­sa. 2010-luvul­la raken­net­tuun 60 neliön huoneis­toon mah­tuu asumaan väljästi yksi ja hyvin kak­si. Invami­toitet­tu­jen eteis­ten ja pienen maku­uhuoneen kokois­t­en kylpy­huonei­den takia asun­not tun­tu­vat has­sun käytävämäisiltä ja neliöitä haaskaav­il­ta. Tilaa on, mut­ta vääris­sä paikois­sa. Per­hea­sumiseen tuol­laiset kodit eivät sovellu.

  41. Met­so­la on kyl­lä tässä oike­as­sa ja Osmo, olet väärässä. Tuo “piti koskea koko kaupunkia” menee nyt selit­te­lyn piikkiin.

    Kaupungista puut­tuu juuri pienia +/- 20 m² asun­to­ja, eikä tuo type­rä nor­mi mitenkään auta niiden rak­en­tamises­sa. Toki paljon muu­takin on men­nyt sään­telyssä pieleen.

    Ongel­man ydin on kuitenkin suo­ma­laises­sa rahoituk­ses­sa. Ei kai kukaan voi luul­la, että gryn­deri­ra­hoituk­sel­la tehtäsi­i­in kulut­ta­jille sopivia asun­to­ja? Jo lain mukaan gryn­derin ain­oa tehtävä on mak­si­moi­da oma voit­ton­sa, ei tehdä kulut­ta­jan kannal­ta sopi­vaa tuotantoa.

    Ain­oa mitä kaavoituk­sel­la voidaan tehdä, on piirtää ruu­tukaavaa ja pilkkoa ton­tit niin pienek­si, että muukin rahoi­tus on mah­dol­lista. Valitet­tavasti suo­ma­lainen varo­jär­jestelmä on viritet­ty suosi­maan kor­po­raa­tioi­ta — ei asukkaita.

  42. Kalle: Kaupungista puut­tuu juuri pienia +/- 20 m² asun­to­ja, eikä tuo type­rä nor­mi mitenkään auta niiden rak­en­tamises­sa. Toki paljon muu­takin on men­nyt sään­telyssä pieleen.

    Noin pieniä asun­to­ja ei oikeasti kaipaa kukaan. Joku 40 neliötä alkaa olla jo asut­ta­van kokoinen asun­to, vaikkakin edelleen kan­sain­välis­es­ti ver­taillen ahdas.

    Kaupungista puut­tuu _edullisia_ asun­to­ja, ei pieniä asun­to­ja. Nämä ovat kak­si eri asiaa.

  43. teekkari:
    Kaupungista puut­tuu _edullisia_ asun­to­ja, ei pieniä asun­to­ja. Nämä ovat kak­si eri asiaa. 

    Niin.
    ASun­to­jen hin­to­ja­han on help­po laskea. Esimerkik­si tuulimyl­ly per puis­to ja kun­non far­mi Pasi­laan var­masti saisi aikaan jotain sem­moista, jota kaik­ki kuulem­m­ma tavoittelevat.

    Mut­ta jos mietitään asun­to­jen lukumäärää, niin pieniä asun­to­ja kuitenkin mah­tuu use­ampi samaan tilaan.

  44. teekkari: Noin pieniä asun­to­ja ei oikeasti kaipaa kukaan. Joku 40 neliötä alkaa olla jo asut­ta­van kokoinen asun­to, vaikkakin edelleen kan­sain­välis­es­ti ver­taillen ahdas.

    Kaupungista puut­tuu _edullisia_ asun­to­ja, ei pieniä asun­to­ja. Nämä ovat kak­si eri asiaa.

    Jos olet seu­ran­nut pal­staa, niin kyl­lä noi­ta “kanakoppi”-rakentamista kan­nat­tavia on tääl­lä paljon. Sama jen­gi on tunke­mas­sa mum­mo­jen “liian isoi­hin” asun­toi­hin ymmärtämät­tä, että asun­to voi olla jollekin vuosikym­me­nien ajan koti eikä sieltä noin vain lähde­tä. En yleen­sä ymmär­rä, miten suo­ma­lainen “hyvä itäeu­roop­palainen keski­ta­so” voi olla mitenkään ideaali tilanne. Jos ei muu­ta, niin lain­säädän­nöl­lä voidaan vaa­tia vähin­tään 42 neliötä per henkilö. Näis­sä alara­jois­sa on kyl­lä se hait­ta­puoli, että siitä tulee yleen­sä mak­si­mi. Itse asi­as­sa alar­ja voitaisi­in lait­taa saman tien vaik­ka 50:een neliöön.

  45. teekkari: Noin pieniä asun­to­ja ei oikeasti kaipaa kukaan. Joku 40 neliötä alkaa olla jo asut­ta­van kokoinen asun­to, vaikkakin edelleen kan­sain­välis­es­ti ver­taillen ahdas.

    Kaupungista puut­tuu _edullisia_ asun­to­ja, ei pieniä asun­to­ja. Nämä ovat kak­si eri asiaa.

    Jos yhteiskun­ta mak­saa asumisku­lu­ja, ei kenenkään teekkarin pitäisi valit­taa 20 neliön hel­lahuoneesta. Elämme itsenäisyytemme ajan pis­in­tä taloudel­lista kri­isiä. Jos mak­sat asun­non itse, voit asua minkä kokoises­sa asun­nos­sa huvit­taa. Kun­nalli­nen kaavoitus­mo­nop­o­li takaa sen, ettei edullisia asun­to­ja tule koskaan markki­noille vaan ain­oas­taan hyväveli­jär­jestelmän osa­puo­lille. Asun­tore­for­mi­toimikun­ta miet­ti näitä asioi­ta jo 1930-luvulla. 

    http://www.ary.fi/flipboook/hellahuone/index.html#p=77

    Mitään uut­ta emme ole näh­neet sen koom­min. Nousukaudel­la eletään lev­eäm­min ja taan­tu­mas­sa köy­him­mät joutu­vat veneen alle. Yhtäkään poli­itikkoa ei ole maail­maan syn­tynyt, joka pysty­isi asialle tekemään jotakin.

  46. Muu­ta­ma tilas­toti­eto yksinasumisesta:
    Helsinkiläisen yksi­na­su­jan keskim. asum­isväljyys on 49 m²/henki.
    Asun­to­ja tyyp­piä huone+keittokomero tai keit­toti­la on kaupungis­sa 60000.
    Yksi­na­su­jista alle 25-vuo­ti­ai­ta on 13000, ja jos las­ke­taan mukaan myös alle 35-vuo­ti­aat, näitä nuorehko­ja yksi­na­su­via on yht. 44700.
    Yli 65-vuo­ti­ai­ta yksi­na­su­via on 66000 ja 35–64-vuotiaita 45000.
    Täl­lä tilas­tol­la peruste­len sitä, että kaupungis­sa on jo varsin paljon pieniä yksiöitä, kun huo­moidaan se, että nämä pikkua­sun­not toden­näköis­es­ti kiin­nos­ta­vat eniten nuo­ria. Kun ikää ja tulo­ja ker­tyy, kysyn­tä siir­tyy suurem­pi­in asun­toi­hin. Ver­tailun vuok­si on hyvä tietää että Helsingis­sä on 36245 alle 30 neliön asun­toa (10% kaik­ista asun­noista), Espoos­sa 3000 (2.4%) ja Van­taal­la vain 1800 (1.7%).

    Helsinkiläis­ten asun­to­jen keskikoko on 63 m², ja viime vuon­na valmis­tunei­den ker­rostaloa­sun­to­jen keskikoko meni jo alle 60 neliön. Helsin­ki on siis rak­en­ta­mal­la pienen­tämässä asun­to­jen keskikokoa, mikä on poikkeuk­sel­lista kaupungis­sa, jos­sa asum­isväljyys on Suomen kun­nista pienin.

    En kuitenkaan vähät­tele sitä ahdinkoa, jon­ka asun­toa tarvit­se­vat koke­vat, mut­ta pikkuyk­siöi­denkin vuokrat kohoa­vat kysyn­tä­paineessa todel­la korkeiksi.

  47. teekkari: Noin pieniä asun­to­ja ei oikeasti kaipaa kukaan. Joku 40 neliötä alkaa olla jo asut­ta­van kokoinen asun­to, vaikkakin edelleen kan­sain­välis­es­ti ver­taillen ahdas.

    Ihmisil­lä on kum­malli­nen taipumus tietää muiden tarpeet omien koke­musten­sa perus­teel­la. Jak­saa häm­mästyt­tää ker­ta toisen­sa jälkeen.

    Itsel­lä on use­assa elämän­vai­heessa riit­tänyt 20 neliötä ja olisi riit­tänyt pari ker­taa sil­loinkin, kun oli isom­pi asun­to. 20:een neliöön mah­tuu sänky ja suihku. Myös keit­tokomero, jos joku sel­l­aista kaipaa, itse syön ulkona. 

    teekkari:
    Kaupungista puut­tuu _edullisia_ asun­to­ja, ei pieniä asun­to­ja. Nämä ovat kak­si eri asiaa.

    No nyt! Saisiko ne run­saat ja edulliset neliöt vielä Helsin­gin keskus­tas­sa sijait­se­vaan pien­taloon oma­l­la rantaviivalla?

  48. Lund­vistin Julle: No nyt! Saisiko ne run­saat ja edulliset neliöt vielä Helsin­gin keskus­tas­sa sijait­se­vaan pien­taloon oma­l­la rantaviivalla?

    Ei, mut­ta ei sinne raken­neta uusia talo­ja muutenkaan. Ymmärtääk­seni tässä keskustel­laan nyt siitä, minkälaisia asun­to­ja pitäisi rak­en­taa nyt ja tulevaisuudessa.

    Rak­en­t­a­mi­nen on niin hal­paa, että 10e/neliö kuukau­sivuokra on kiin­teistö­taloudel­lis­es­ti real­isti­nen hin­tata­so (riit­tää kun kat­soo hin­to­ja muual­la Suomes­sa, tai vaik­ka Virossa). Tämä tarkoit­taa sitä, että sil­lä 650 euron toimeen­tu­lotuen min­imivuokral­la pitäisi saa­da 65 neliön asun­to, ja jopa opin­totuen asum­is­lisän määrit­telemäl­lä mak­simiko­r­vaus­ta­sol­la 25 neliötä. 

    Helsingis­sä on maa­ta niin paljon ja puo­las­sa tai vaik­ka viet­namis­sa niin halpo­ja rak­saäi­jiä, että tähän hin­tata­soon pääsem­i­nen on poli­it­ti­nen val­in­ta. Niin kauan kun kil­pailua ei ole riit­tävästi vaan vuokrat huitel­e­vat yli 20 eurossa neliö, itse­tarkoituk­sel­lisen ahtaiden asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen tarkoit­taa ain­oas­taan gryn­derei­den kas­vavia katteita. 

    Itse en ainakaan tek­isi poli­it­tista val­in­taa gryn­derei­den kat­tei­den puoles­ta, niin paljoa en omista raken­nus­te­ol­lisu­u­den osakkeita.

  49. Lund­vistin Julle: Ihmisil­lä on kum­malli­nen taipumus tietää muiden tarpeet omien koke­musten­sa perusteella. 

    Jak­saa häm­mästyt­tää ker­ta toisen­sa jälkeen.

    Itsel­lä on use­assa elämän­vai­heessa riit­tänyt 20 neliötä ja olisi riit­tänyt pari ker­taa sil­loinkin, kun oli isom­pi asunto. 

    Niin jak­saa.

  50. teekkari:Rak­en­t­a­mi­nen on niin hal­paa, että 10e/neliö kuukau­sivuokra on kiin­teistö­taloudel­lis­es­ti real­isti­nen hin­tata­so (riit­tää kun kat­soo hin­to­ja muual­la Suomessa, 

    Kyl­lä tuo on täysin epäre­al­isti­nen vuokra asun­nolle Helsingissä.

  51. Ris­to: Uskallan väit­tää, että tuos­sa sekoite­taan estett­tömät ja esteet­tömät. On paljon ihmisiä, joille por­taat ovat paha ongel­ma. Heistä vain pienel­lä osal­la on tarvet­ta tilo­jen pyörätuolimitoitukseen.
      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Meistä jokainen van­he­nee ja siel­lä lop­pupäässä läh­es jokaiselle yksikin por­ras on liikaa ja rol­laat­to­ril­la pitää päästä vessaan

    Etenkin kun van­huk­set pide­tään kotona kuole­maan saakka.

    Tuo arvio perus­tuu juuri väestön vanhenemiseen/kodinhoidon kasvuun

    Vaik­ka joku kuolee ter­veenä saap­paat jalas­sa niin suuret luvut menevät näin

  52. Sylt­ty: Kyl­lä tuo on täysin epäre­al­isti­nen vuokra asun­nolle Helsingissä.

    Lähin­nä juuri toimeen­tu­lotues­ta johtu­van min­imivuokran vuok­si; jos asun­nos­ta saa täysin koos­ta riip­pumat­ta vähin­tään sen 650 euroa kuus­sa, niin tietenkään neliöhin­nat eivät kovin alas voi painua. 

    Mihinkään luon­non­laki­in korkeat hin­nat eivät perus­tu; Helsin­ki on yksi maail­man harvim­paan asu­tu­ista pääkaupungeista, eli tilaa on kyl­lä valmi­in infrankin äärellä.

  53. Liian van­ha: Meistä jokainen van­he­nee ja siel­lä lop­pupäässä läh­es jokaiselle yksikin por­ras on liikaa ja rol­laat­to­ril­la pitää päästä vessaan 

    Tähänkään ei tarvi­ta nyky­is­ten invanormien mukaista määrää tilaa.

    Nykyiset raken­nus­nor­mit on suun­nitel­tu pyörä­tuo­lille, vielä niin, että se mah­tuu mon­es­sa paikas­sa kään­tymään. Rol­laat­tori toimii paljon pienem­mässä tilassa.

    Moot­to­ri­avusteinen rol­laat­to­rielämä ei vaa­di yhtä suuria tilo­ja. Kaiteestakin voi ottaa kiin­ni siinä kuin rol­laat­torista. Kaiteen taas saa kiin­ni mihin vaan seinään.

    Van­huk­sen kotona asumisen ongel­ma yleen­sä tasol­la: kol­mas ker­ros, ei hissiä. Sitä sit­ten vaan on lähdet­ty poli­it­tis­es­ti ratkaise­maan vaa­ti­mal­la kaikki­in uusi­in asun­toi­hin ves­sat, jois­sa mah­tuu pitämään pyörätuolitanssit.

  54. Liian van­ha: Meistä jokainen van­he­nee ja siel­lä lop­pupäässä läh­es jokaiselle yksikin por­ras on liikaa ja rol­laat­to­ril­la pitää päästä vessaan

    Sil­loin on hyvä, että laite­taan seini­in tukikahvo­ja, joista voi ottaa tukea. Ja sil­loin on huono asia, että tilat ovat pyörä­tuolim­i­toitet­tu­ja, kun ei niihin tukikahvoihin yletä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.