Minä ja keskipinta-alanormi

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola syytti blogissaan kokoomusta perheasuntojen suosimisesta Helsingissä. Hänen mukaansa kokoomuksen tavoitteena muinaisessa 75 neliön säännössä oli hankkia kaupunkiin kokoomusta äänestäviä hyviä veronmaksajia vihreiden ja vasemmiston äänestäjien kustannuksella.

Kun kokoomuslaiset älähtivät ja sanoivat Metsolan syytöksen olevan käsittämätöntä potaskaa, Metsola otti yhteyttä minuun saadakseen vahvistuksen teorialleen. Minun oli pakko sanoa, että hän on väärässä. Asunto-ohjelmaneuvotteluissa joskus yli kymmenen vuotta sitten minä toin pöytään tuon tavoitteen.

Oli kyse lapsiperheiden puolustamisesta

Tavoitteenani ei ollut tuoda hyviä veronmaksajia vaan puolustaa lapsiperheitä. Sinänsä olen sitä mieltä, että Espoo harjoittaa erittäin aggressiivista hyvien veronmaksajien valikoimista, joten puolustautuminen sitä vastaan ei olisi mitenkään moraalitonta, mutta siitä ei nyt ollut kyse. Sitä, millä motiiveilla muut puolueet tuon tavoitteen hyväksyivät, en voi tietää. Voi olla, että jotkut kokoomuslaiset laskivat juuri niin kuin Metsola väittää. Kovin suurta vääntöä tuosta tavoitteesta ei ollut. Sen hyväksyivät kaikki siltä istumalta.

Keskikoon piti koskea yhteenlaskettuna koko kaupunkia

Noissa neuvotteluissa tarkoitin, että tuo 75 neliön keskikoko olisi tarkoittanut koko kaupunkia keskimäärin. Ajatuksena oli, että joissain kaupunginosissa on luontevaa tehdä vähän isompia asuntoja ja muualla taas vähän pienempiä. Virkamiehet tulkitsivat tavoitteen kuitenkin kiinteästi jokaista kaupunginosaa ja jopa jokaista tonttia koskevaksi, mitä en ollut tarkoittanut.

Siihen aikaan muuten uusien asuntojen keskikoko Espoossa oli 91 neliötä, mutta siitä ei ole valitettu.

On kaupunginosia, joissa uusien asuntojen keskikoko ylittää markkinaehtoisesti tuon asetetun minimineliömäärän. Näin tapahtuu kaikilla omakotialueilla. Niinpä tuo virkamiesten uuteen uskoon vääntämä tavoite oli efektiivinen oikeastaan vain kantakaupungissa, jossa paine pienasuntoihin todellakin on tai ainakin oli suuri.

Lapsiperheetkin haluavat asua kantakaupungissa

Yritin protestoida tätä jäykkää tulkintaa vastaan, mutta tulin pikkuhiljaa toisiin ajatuksiin. Oli itse asiassa oikein hyvä, että esimerkiksi Kalliossa, joka on täynnä hyvin pieniä asuntoja, edes uusissa asuintaloissa on tilaa myös perheille. Tämä tavoite on aivan kansainvälinen. Tutustumismatka Kanadaan paljasti, että myös Kanadassa raivataan keskustasta kovaotteisin kaavoituskeinoin tilaa lapsiperheille.

WP_20160904_001
Luotsikadun piha. Kaksikymmentä vuotta sitten talossa asuin yksi lapsiperhe.

Sittemmin tilanne on asumispreferenssien suhteen muuttunut täysin. Lapsiperheet ovat palaamassa kantakaupunkiin. Esimerkiksi Vallilassa lapsiperheiden määrä on noussut kymmenessä vuodessa 70 prosentilla. On viisautta taata lapsiperheille myös asuntoja kantakaupungissa, jos he haluavat kantakaupungissa asua.

Talon on pystyssä ainakin sata vuotta, markkinat ajattelevat tätä kuukautta

Pitäisikö vain luottaa markkinoihin? Markkinat eivät katso puolta vuotta pidemmälle. Jos yksiöiden kysyntä onkin suurta helmikuussa 2016, se ei ehkä ole sitä helmikuussa 2076. Talon iäksi 60 vuotta on lyhyt. Kirjoitan tätä vuonna 1908 rakennetussa talossa, joka on juuri peruskorjattu. Nykyistä lapsiperhebuumia kantakaupungissa ei osattu ennustaa vuonna 2005 ja vaikka olisi osattukin, markkinat eivät olisi sitä ottaneet tuotannossa huomioon, koska rakennusliikettä ei kiinnosta, onko rakennus käyttökelpoinen sen jälkeen, kun se on saatu myydyksi. Kaupunkisuunnittelun sihti on pidempi.

Ajatus, että vaikkapa Kallio pitäisi varata pelkkiä lapsettomia talouksia varten on sekä väestöllisesti kovin yksinpuolinen, myös aivan väärin asukkaita kohtaan. Ihmiset saattavat tykästyä asuinalueeseensa ja verkostoitua naapureidensa kanssa. On väärin ja tyhmää, jos lasten tulo merkitsee automaattisesti pakkomuuttoa muualle. Siksi esimerkiksi Kallioon ja sen ympäristöön tarvitaan kiireesti perheasuntoja, vaikka on luonnollista, että Kalliossa on enemmän pienasuntoja kuin vaikkapa Marjaniemessä.

Lisäksi kaiken asuntopolitiikan yksi keskeisistä tavoitteista on puolustaa lapsiperheitä. Jos asunnoista on pulaa, miten on kunniakkaampaa kohdistaa tämä pula lapsiperheisiin kuin muuhun väestöön. Kun Metsola kirjoittaa blogissaan,  että olen vastuussa yksiöpulasta, otan mielelläni vastaan ansion siitä, että lapsiperheiden asuntopula on minun ansiostani vähän pienempi.

Vaikka hyväksynkin siis sen, että tätä pinta-alanormia sovellettiin tasaisesti kaikissa kaupunginosissa toisin kuin olin tarkoittanut, en vieläkään pidä tonttikohtaista tulkintaa järkevänä. Vaikkapa Mellunmäen metroaseman korttelissa voisi minusta olla lähinnä sinkkuasuntoja tiiviissä korttelirakenteessa ja vaatimattoman kokoiset pihat. Perheasuntoja olisi vastaavasti enemmän vähän kauempana metroasemasta. Silloin pitäisi tietysti myös autopaikkanormin joustaa, koska ei niillä sinkuilla autoja niin mahdottoman paljon ole.

Tuo 75 neliön keskikokovaatimus oli muodoltaan epäonnistunut, kun sitä alettiin soveltaa tonttikohtaisesti. Alettiin tehdä taloja, jossa keskikokoa nostettiin yhdellä tai kahdella jättikokoisella asunnolla. En vieläkään ymmärrä, mitä taloudellista järkeä siinä oli, mutta niin vain tehtiin. Nykyinen säätely, joka koskee vähintään kolmen huoneen asuntojen määrää ja yhteistä pinta-alaosuutta, on osuvampi.

Yhtään neliötä ei ole jäänyt rakentamatta

Asuntopulaa pinta-alanormi ei ole pahentanut. Se on vain suunnannut sen eri tavalla. Rajoitus on efektiivinen oikeastaan vain kantakaupungissa (ja tonttikohtaisuuden vuoksi vaikkapa metroasemien kortteleissa), Kantakaupungissa ei ole yhtään kohdetta, joka olisi jäänyt rakentamatta sen takia, että on vaadittu rakennettavaksi myös perheasuntoja. Pienemmät tuotot niistä on ehkä saanut, mutta se on kokonaan eri asia.

Entä Espoon vastuu sinkkujen asuttamisesta?

Kysyisin syyttävältä sormelta vielä, miksi syytetään pienasuntopulasta Helsinkiä, jonka asuntokannassa pienasuntoja on paljon enemmän kuin naapurikaupunkien asuntokannassa. Eikö Espoolla ole sinkkujen asuttamisesta mitään vastuuta?

Sinkuista ja dinkuista lähes puolet vanhuksia

Usein vedotaan siihen, että helsinkiläisistä kotitalouksista 80 % on yhden tai kahden hengen talouksia. Tästä joukosta lähes puolet on vanhustalouksia. He asuvat entisissä perheasunnoissa elämänsä loppuun asti, koska Suomessa on estetty verolainsäädännöllä se, että muuttaa pienempään asuntojaan ja ostaa hinnan erolla itselleen lisäeläkkeen ja elää mukavasti. Lapsiperheisen tilannetta parantaisi olennaisesti, jos yhden vanhuksen asuttamat perheasunnot saataisiin lapsiperheiden käyttöön.

Miniasuntojen ylikysyntä johtuu toimeentulotuen järjettömyyksistä

Uusista asunnoista huomattava osa, joidenkin arvioiden mukaan puolet, menevät sijoitusasunnoiksi. Toimeentulotuessa on sellainen järjesttömyys, että se maksaa yksin asuvalle saman vähän yli 650 euroa kuukaudessa, oli asunto kuinka pieni tai huono tahansa. Näin vuokramarkkinoille on tullut minimivuokra. Jos sekä 35 neliön että 12 neliön asunnosta saa saman 650 euroa, sijoittajan kannattaa tietysti ostaa mahdollisimman pieniä asuntoja. Tällainen järjesvastaisuus ei voi jatkua pitkään.

 

63 vastausta artikkeliin “Minä ja keskipinta-alanormi”

  1. Minkä verran normiin myönnetään poikkeuksia? Tapasin yhden suuren rakennusliikkeen edustajan ja hän totesi, että poikkeuksia saa suhteellisen helposti. Uskoisiko?

  2. Menestystä muuten selvityshenkilön tehtävään!

    Mielenkiintoista sinänsä että joku ehdotus saa kovin toisenlaisen muodon kuin alkutilanteessa, kun se menee virkakoneiston prosessin läpi… 🙂

  3. Historiallisessa perspektiivissä uudisrakennusten asuntojen koolla ei ole merkitystä. Kantakaupungissa on taloja, joihin on 100 v. sitten rakennettu pelkkiä yksiöitä; myöhemmin näistä on yhdistetty perheasuntoja. Sitten on myös taloja, joissa on alun perin ollut isoja asuntoja, jotka on myöhemmin jaettu pienemmiksi.
    Vai onko tarkoitus, että huoneistojen konversiot kielletään tulevaisuudessa?

  4. Viime vuonna Helsingissä valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 65 neliötä, koko on pienentynyt selvästi viime vuosikymmenen tasosta. Yksiöiden ja kaksioiden osuus valmistuneista oli 56 %.
    Pienten ja ennenkaikkea halpojen asuntojen ylikysyntä on Helsingissä kiistämätön. Yksinasuvien suurella osuudella ei kuitenkaan pitäisi perustella yksiöiden osuuden kasvattamista uustuotannossa. Helsinki on pienasuntovaltainen kaupunki, yksiöitä ja kaksioita (ml. 2 h+k) on asunnoista noin 60 %, Espoossa ja Vantaalla keskim. 40 %.
    Yksiössä asutaan kyllä hienosti muutama vuosi, mutta vaikea kuvitella että yksiö riittäisi kymmenille tuhansille keski-ikäisille ja vanhemmille. Keittiö, olohuone ja makuuhuone ei pitäisi olla sellaista ylellisyyttä yksinasuvallekaan, johon ei asuntopolitiikassa kannattaisi pyrkiä. Luonnollisesti löytyy ihmisiä, joille ahtautuminen pikkuasuntoon ei ole ongelma, mutta toisaalta kaupungissa on huomattava määrä myös kolmioissa asuvia sinkkuja.
    Kun kaupunki kasvoi 10 vuotta 7000 hengen vuosivauhtia ja asuntotuotanto oli samanaikaisesti ennätyksellisen vähäistä, on selvää että ongelmia syntyi.

  5. Meinaatko, että ilman toimeentulotukea pienituloisimpien asumiskysyntä kohdistuisi suuremmalta osin paremmin sijaitseviin kimppakämppiin, mikä vähentäisi syrjemmällä olevien yksiöiden kysyntää?

    Toimeentulotuki kyllä nostaa etenkin noiden syrjäisempien hinnat-alkaen asuntojen vuokratasoja huomattavasti, koska yksin asumista arvostetaan ja sossu suostuu sen maksamaan.

    Herää kysymys, että saavutetaanko toimeentulotuella sitä mitä haetaan, eli ilmeisesti slummiutumisen vähentymistä?

    Vai onko ainoa vaikutus se, että jämälähöiden kiinteistösijoittajat käärivät yhteiskunnan rahat taskuunsa kun oman pääoman tuottoprosentteja pumpataan jatkuvasti ylöspäin ja lopulta se pääomittuu hintoihin?

  6. uusien asuntojen keskikoko Espoossa oli 91 neliötä, mutta siitä ei ole valitettu …

    tavoite oli efektiivinen oikeastaan vain kantakaupungissa, jossa paine pienasuntoihin todellakin on tai ainakin oli suuri

    Minusta on varsin ymmärrettävää, että nimenomaan kantakaupunkia koskeviin kiistoihin liittyvät valitukset esitetään vain Helsingistä, ei Espoosta.

  7. ”Jos yksiöiden kysyntä onkin suurta helmikuussa 2016, se ei ehkä ole sitä helmikuussa 2076. ”

    Tai sitten se on vielä suurempaa. Löisitkö tästä asuntosi vetoa? Asuntoja voidaan yhdistellä ja vähän vaikeammin onneksi myös jakaa, ja molempia voidaan suunnittelulla helpottaa. Jos halutaan muuntojoustavuutta, niin velvoitetaan rakentajia suunnittelemaan talot siten, että yhdistely ja jakaminen on jälkeenpäin mahdollista kohtuukustannuksin. Ei säädellä asuntojen kokoja.

    ”Lisäksi kaiken asuntopolitiikan yksi keskeisistä tavoitteista on puolustaa lapsiperheitä.”

    120m2 viisiö + 30 m2 yksiö täyttää keskikokovaatimuksen, 60m2 kolmio + 60m2 kolmio + 30 m2 yksiö ei. Nähdäkseni 75 neliön keskisääntö puolustaakin ensisijaisesti varakkaita lapsiperheitä (120m2) vähemmän varakkailta lapsiperheiltä (60m2). Onneksi nykyinen sääntö on vähemmän kohtuuton.

    ”Yhtään neliötä ei ole jäänyt rakentamatta. Asuntopulaa pinta-alanormi ei ole pahentanut.”

    Vaikka rakennettujen neliöiden määrä olisi sama, on normi takuulla vähentänyt rakennettujen _asuntojen_ määrää, ja siten pahentanut _asunto_pulaa. Yllä olevassa esimerkissänikin normin vuoksi rakentui yksi perheasunto vähemmin.

    ”Eikö Espoolla ole sinkkujen asuttamisesta mitään vastuuta?”

    Tätä voisi Espoolainen kysyä Helsingiltä. Hain oikotieltä kaikkia alle 50m2 uudisasuntoja Helsingistä (388 kpl) ja Espoosta (438 kpl). Vastaavasti yli 80m2 uudiskohteita löytyi Helsingistä 608 kpl ja Espoosta 351 kpl.

    Tietääkseni Espoo ei mitenkään rajoita pienasuntojen rakentamista, ja Espoossa tarjontaa kyllä riittää (kts yllä). Sinkkuna asuisin kyllä mieluummin Helsingissä.

    1. Suurin osa Helsingissä rakennettavista asunnoista ei koskaan päädy oikotien sivuille. Ei Hitas, eikä Ara nyt esimerkiksi.
      Kannattaa ehkä verrata asuntokannan kokojakaumaa. Ne olivat vuonna 2014 seuraavat
      asuntotyyppi Helsinki Espoo
      yksiöt 23,0 % 10,4%
      kaksiot 36,5 % 28,9 %
      3h + k 22,0 % 25,1 %
      yli 3 h +k 18,4 % 35,6 %

      Minusta Helsinki on kantanut vastuunsa pienasuntojen rakentamisesta paremmin kuin Espoo

  8. Asuntojen muuttamiset eivät ole millään muotoa triviaaleja, eivätkä ne aina edes onnistu teknisesti. Asuntojen pilkkominen voi kaatua siihen, ettei saada asiaan tarvittavaa lupaa. Lisäksi kun sekä yhdistämiseen, että pilkkomiseen tarvitaan asiantuntijoita suunnittelussa ja prosessin läpivienti vie selvästi aikaa ja vaivaa, muuttaminen suoraan toiseen asuntoon on tuttavapiirini kokemusten mukaan usein helpompaa. Tässä quote asiantuntijalta:
    ”Veijalaisen mukaan lupahakemuksia asuntojen yhdistämiselle hylätään hyvin harvoin. Paljon tyypillisempää on, että viranomainen ei myönnä lupaa ison asunnon pilkkomiseen.”

    lisälukemista:
    http://www.hs.fi/koti/a1447996474957

  9. 75 k-m2:n vähimmäiskeskikoko tavoite oli alunperin asunto-ohjelmassa. Tavoite koski koko ohjelmakautta ja koko tuotanto. Se ei siis ollut ollenkaan tonttikohtainen. Tavoitteeseen miltei päästiin, kun uustuotannossa keskikoko oli 74 k-m2. Luvussa oli siis mukana myös pientalot. Muutos tonttikohtaiseksi varausehdoksi ei tapahtunut virkamiesvalmistelussa, vaan khn esittelijä apulaiskaupunginjohtaja Korpinen (sd) muutti kiinteistölautakunnan asunto-ohjelman mukaisen esityksen tonttikohtaiseksi. Ja kaupunginhallitus nielaisi esityksen. Tästä tuli vaikeuksia vuokra-asuntotuotannossa. Isoille asunnoille ei ollut kysyntää. Parin vuoden päästä poistettiin ehto vuokra- ja asumisoikeuskohteilta. Muutaman vuoden päästä koko normista luovuttiin asunto-ohjelmassa ja perheasuntojen tuotantotavoite määriteltiin uudestaan. Eri juttu sitten on, että joissain kaavoissa on määräyksiä asuntojen vähimmäiskeskikoosta tai asuntojen määristä.

  10. Vanhus voi myydä ylisuuret asuntonsa ilman veroseuraamuksia.

    Asunnon myynti on verovapaa, jos asunto on ollut omana asuntona kaksi vuotta. Asunnon ei tarvitse olla omassa käytössä myyntihetkellä.

    Ongelma ei ole vanhuksen verotus vaan perillisten. Perilliset kun joutuvat verotetuksi myyntivoiton,tosin perintöveron voi vähentää

    Tämän loukun voisi välttää testamenttaamalla asunnon leskeksi jääville. Tosin perilliset voivat vaatia lakiosan

    1. Perilliset kun joutuvat verotetuksi myyntivoiton,tosin perintöveron voi vähentää

      Ymmärtääkseni perilliset eivät joudu maksamaan veroa myyntivoitosta, elleivät ole olleet niin hölmöjä, että ovat laittaneet perunkirjoituksessa asunnolle liian pienen arvon. Perintövero on paljon pienempi kuin myyntivoiton vero, joten kannattaa maksaa mieluummin perintö kuin myyntivoiton veroa.
      (Tämä saattaa sisältää jopa veronkiertomahdollisuuden. Asettamalla perintöveron aivan liian suureksi voi saada aikaan myyntitappion, jonka voi vähentää muusta myyntivoitosta. En suosittele kokeilemaan, koska verotuksessa on yleissääntöjä kieroilua vastaan.)

  11. ”Lapsiperheetkin haluavat asua kantakaupungissa”. Mutta emme halua niin paljon, että pitäisimme sitä hintansa arvoisena. Siksi on väärin, että poliitikot varaavat meille jättiasuntoja monien sinkkujen kustannuksella. Sinkut haluavat vielä enemmän keskustaan, heille siitä on paljon enemmän hyötyä.

    On poikkeuksia: jotkut lapsiperheet haluavat asua ja asuisivatkin keskustassa, vaikka siitä hyvästä ei saisi kymppitonnien piilotukea. Muiden on oikeudenmukaista tehdä tilaa halukkaimmille sinkuille.

    Tärkeintä olisi kaavoittaa niin paljon, että kaikki saisivat asuntoja kohtuuhintaan. ”Ei Hitas, eikä Ara”: nuo tehottomat asuinmuodot ovat kolmas syy asuntopulaan, kuten taloustieteen professorit ovat toistuvasti Akateemisessa talousblogissa päivitelleet.

  12. Kyllä Espoossakin on pienasuntoja sinkuille ja opiskelijoille vaikka huru mycket. Espoon ongelma on että siellä ei ole elämää klo 21:00 jälkeen ja siksi sinkut haluavat Stadiin.

  13. Liian vanha:
    Ongelma ei ole vanhuksen verotus vaan perillisten.Perilliset kun joutuvat verotetuksi myyntivoiton,tosin perintöveron voi vähentää

    Oikeampi ongelma löytyy sieltä elinkaaren loppupäästä eli entä jos vanhus joutuu hoitokotiin?
    A. Tilillä on rahaa –> yhteiskunta vie ne ”hoitomaksuina”
    B. Tilillä ei ole rahaa. Neljän huoneen asunto kukaties kuitenkin löytyy Bulevardilta. Sitä viranomainen ei konfiskoi.

    Jos on vähänkin perinnönjättömotiivia, myisitkö itse oman ylisuuren asuntosi näillä ehdoilla?

  14. Muuttaako noihin asuntoihin nyt sitten oikeasti enemmän lapsiperheitä vai kenties paremmin toimeentulevia lapsettomia pariskuntia?

    En siltikään ymmärrä, miksi noin 300 000 – 500 000 euron asuntojen ostajia pitää aivan erityisesti tukea kaavoituksella (olipa lapsia tai ei).

    On tämä Suomen valtio aivan ersikummallinen. Yli puolelle vuorkalla asuvista pitää maksaa asumistukea, samalla kun mahdollisimman moni pitää pyrkiä asuttamaan kaupungin kämppään tai muuten vaan korkotuettuun asuntoon ja sitten niille lopuille, jotka eivät ole oikeutettuja mihinkään tukiaisiin, yritetään sitten kaavoituksella säännellä markkinoita, että he saisivat edes jotakin etua!

    Onko tässä kokonaisuudessa nyt oikeasti yhtään mitään järkeä?

    1. Asuntotulon verottomuuden ja vuokratulon verollisuuden vuoksi kenenkään ei kannata asua vuokralla, ellei saa asumistukea. Nyt jo 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea.

  15. En myy: Oikeampi ongelma löytyy sieltä elinkaaren loppupäästä eli entä jos vanhus joutuu hoitokotiin?
    A. Tilillä on rahaa –> yhteiskunta vie ne “hoitomaksuina”
    B. Tilillä ei ole rahaa. Neljän huoneen asunto kukaties kuitenkin löytyy Bulevardilta. Sitä viranomainen ei konfiskoi.

    Jos on vähänkin perinnönjättömotiivia, myisitkö itse oman ylisuuren asuntosi näillä ehdoilla?

    Kannattaisi rahat yhtiöittää ja perustaa jonkinsorttinen pöytälaatikkofirma, jonka toimialana olisi vaikkapa neppailu ja kattoon sylkeminen. Viel parempi olisi, jos firma viljelisi jotain jollakin pläntillä.

    Näin välttäisi hoitomaksujen lisäksi noin 90% perintöveroista. ;-))

    1. Lain mukaan omaisuus ei vaikuta hoitomaksuun, ei siis myöskään tilillä oleva raha. Käytäntö on sitten eri asia. Mitä ei missään tapauksessa pidä tehdä on laittaa tyhjää asuntoa vuokralle, koska vuokratulo leikataan lähes kokonaan hoitomaksuun.

  16. Yksi asia mikä välillä unohtuu näissä keskusteluissa on juurikin se että yksiöitä on niin erikokoisia, mutta isossakin yksiössä sen vuokran maksaa/lainan ottaa lähes aina yksi ihminen.

    30-35m2 (nykyinen ”moderni yksiö”) ja 20-25m2 (vanha ”miniasunto”) asunnoissa vuokran välinen ero voi teoriassa olla jopa 400 euroa (käytännössä tosin tuet nostaa miniasunnon vuokran minimiä kaikissa paitsi kaupungin asunnoissa). Tämä on todella suuri summa yhdelle ihmiselle. Jos kahden ihmisen talous maksaa 800e enemmän vuokrakämpästään niin silloin hypätään kaksiosta jo kolmioon ja jopa neliöön.

    Asuntotyyppinä ”yksiö” on siis tosi vaihteleva. Ihan kaupunginkin asunnoissa, mitkä siis on ainoat oikein hinnotellut asunnot koko kaupungissa, joku maksaa yksiöstään yli 200e/kk enemmän kuin toinen (vaikka olisi samassa rapussa).

    Yksiöiden lisääntynyt tuotanto ei vielä ratkaise yksinasujien korkeita asumiskustannuksia, vaan tarvitsisi tehdä lisää nimenomaan pieniä yksiöitä.

    Yleisesti koko asunto- ja tukipolitiikka on tässä maassa rikki. Oikeasti kohtuuhintaiset asunnot arvotaan onnekkaille, muuten rikkaat (yhtiöt ja yksityiset) rikastuu tulonsiirroilla. Niin, ja ei kannata edes muuttaa.

  17. Uusissa taloissa pakkaa olemaan isoja noi yksiöt ja kaksiot. Kaveri asuu uudessa työsuhdekaksiossa jossa on 75 neliötä. Hulppea invasauna, invaeteinen ja invavessa vie tilan toiselta makkarilta. Muuten tässäkin voisi asua pieni perhe

  18. Nella Nelli:
    Uusissa taloissa pakkaa olemaan isoja noi yksiöt ja kaksiot. Kaveri asuu uudessa työsuhdekaksiossa jossa on 75 neliötä. Hulppea invasauna, invaeteinen ja invavessa vie tilan toiselta makkarilta. Muuten tässäkin voisi asua pieni perhe

    Hallituksella ilmeisesti on haluja lopettaa tämä kaikkien ihmisten kohteleminen vammaisina. Toivotaan, että toteutuu. Vähentäisi sekä vuokra- että omistusasumisen kustannuksia.

  19. ”Asuntoja voidaan yhdistellä ja vähän vaikeammin onneksi myös jakaa, ja molempia voidaan suunnittelulla helpottaa. Jos halutaan muuntojoustavuutta, niin velvoitetaan rakentajia suunnittelemaan talot siten, että yhdistely ja jakaminen on jälkeenpäin mahdollista kohtuukustannuksin. Ei säädellä asuntojen kokoja.”

    Tämä olisi järkevä ratkaisu, mutta se ei valitettavasti toimi täällä Kekkoslovakiassa. Parempi että virkamies päättää miten ihmisten kuuluu elää nyt ja 20 vuoden päästä. Hyi sinua jos haluat viettää ”vääräntyylistä” elämää virkamiehen tahdon vastaisesti!

    ”Jättiasuntoja? Asunto-ohjelma edellyttää, että tehdään jonkin verran kolmen huoneen ja keittiön asuntoja.”

    Kolme huonetta ja keittiö mahtuvat helposti 75 neliöön. 75 neliön keskiarvonormi tarkoittaa että jokaista 25-30 neliön yksiötä kohti tarvitaan 120-125 neliön jättiasunto tasapainottamaan keskiarvoa.

    1. Sitä 75 neliön keskinormia ei enää ole vaan on vaatimus siitä, että noin puolet asunnoista on vähintään kolmioita. En muista kirjausta tarkasti.

  20. Helsinkiä ja Espoota verratessa on ehkä hyvä pitää mielessä nyt ja nähtävissä olevassa tulevaisuudessa perheettömillä (sinkuilla tai dinkuilla) on enemmän tosiasiallista vapaa-aikaa kuin perheellisillä.

    Tunnen aika vähän perheellisiä, joilla ravintoloissa, konserteissa, elokuvissa yms. iltariennoissa käyminen ei olisi merkittävästi vähentynyt perheenlisäyksen jälkeen. Koska tämänkaltaiset kulttuuripalvelut ovat suurelta osin keskittyneet keskustaan, on luontevaa, että keskustan/kantakaupungin alueella asuu suhteessa enemmän yksin- tai kaksinasuvia kuin Espoon lähiöissä.

  21. Yritin tässä löytää erästä kirjoitusta, muistaakseni huhtikuun 2015 alkupuoliskolta, mutta en enää löytänyt sitä enää näiden blogikirjoitusten joukosta.

    Jos oikein muistan, siinä kirjoituksessa kerrottiin Koivusaaren yllä kiertelevistä kurjista. Nyt vasta tuli palautui yllättäen mieleeni, että olisivatko nuokin olleet ’Ibykoksen kurkia’?

  22. Nella Nelli:
    Uusissa taloissa pakkaa olemaan isoja noi yksiöt ja kaksiot. Kaveri asuu uudessa työsuhdekaksiossa jossa on 75 neliötä. Hulppea invasauna, invaeteinen ja invavessa vie tilan toiselta makkarilta. Muuten tässäkin voisi asua pieni perhe

    Valtavan hienoa, että tällaisia asuntoja on rakennettu! Vammainenkin ystävä voi vierailla ja jopa päästä saunomaankin! Vau! Lisää näitä!

  23. Nobody: Yritin tässä löytää erästä kirjoitusta, muistaakseni huhtikuun 2015 alkupuoliskolta, mutta en enää löytänyt sitä enää näiden blogikirjoitusten joukosta.

    Jos oikein muistan, siinä kirjoituksessa kerrottiin Koivusaaren yllä kiertelevistä kurjista. Nyt vasta tuli palautui yllättäen mieleeni, että olisivatko nuokin olleet ‘Ibykoksen kurkia’?

    Kyseessä ovat ilmeisesti nämä kaksi tuolloin jätettyä kommenttia lokakuulta 2014 olevaan blogikirjoitukseen:

    http://www.soininvaara.fi/2014/10/19/kaupunkisuunnittelulautakunnan-lista-21-10-2014/#comment-436192

  24. Osmo Soininvaara:
    Tuo miniyksiöiden edullisuus koskee vain omistusasujia. Vuokra-asunnoissa meillä on tämä 650 euron minimivuokra.

    Kun toimeentulotuen takia 20 neliön yksiöt Kontulassa ja Punavuoressa ja 35 neliön yksiöt Kontulassa maksavat kaikki saman verran, noin 650 €/kk, olisi mielenkiintoista tietää ketkä 20 neliön Kontulan yksiöissä oikein asuvat.

  25. Makkaratalon Hautuumaa: Kun toimeentulotuen takia 20 neliön yksiöt Kontulassa ja Punavuoressa ja 35 neliön yksiöt Kontulassa maksavat kaikki saman verran, noin 650 €/kk, olisi mielenkiintoista tietää ketkä 20 neliön Kontulan yksiöissä oikein asuvat.

    Yksiöitä on yhteenlaskettuna vähemmän kuin niitä tarvitsevia. Tästä johtuen Kontulan ja vaikka Korsonkin huonoimmillekkin yksiöille löytyy ottaja, joka muuten joutuisi asunnottomaksi.

  26. Punavuoren pienten yksiöiden vuokrat ovat iästä riippuen jotain 750-1000e/kk välimaastossa..

  27. Makkaratalon Hautuumaa: Kun toimeentulotuen takia 20 neliön yksiöt Kontulassa ja Punavuoressa ja 35 neliön yksiöt Kontulassa maksavat kaikki saman verran, noin 650 €/kk, olisi mielenkiintoista tietää ketkä 20 neliön Kontulan yksiöissä oikein asuvat.

    Kontulassa tuskin 20 neliön yksiöitä on edes rakennettu, viimeiset niin pienet on taidettu rakentaa kantakaupunkiin ja 50-luvun lähiöihin. Alunperin niissä ei yleensä ollut kylppäriä vaan piti käydä yleisessä saunassa peseytymäsä.

  28. ”olisi mielenkiintoista tietää ketkä 20 neliön Kontulan yksiöissä oikein asuvat…” Veikkaan että nuoret miehet. Vuokranantajat (kenties perustellusti) suosivat naisia vuokralaisksi ja niinpä vähemmän haluttuihin asuntoihin valikoituvat miehet. Näin se tasa-arvo etenee.

  29. karvinen: Yksiöitä on yhteenlaskettuna vähemmän kuin niitä tarvitsevia. Tästä johtuen Kontulan ja vaikka Korsonkin huonoimmillekkin yksiöille löytyy ottaja, joka muuten joutuisi asunnottomaksi.

    Ja tämä saa miettimään sitä, tuleeko toimeentulotuen nykyisen rakenteen takia Kontulan ja vaikka Korsonkin asukasrakenteesta vielä hieman huonompi kuin siitä muuten tulisi. Työssäkäyvä, luottotiedot omaava, päihteitä käyttämätön länsimaalainen saattaisi päättää valita Kontulan Punavuoren sijaan jos sieltä saisi yksiön esim. 400 eurolla. Nyt kuitenkin tuollaista alennusta hintaan sijainnin perusteella ei saa, jolloin työssäkäyvä, luottotiedot omaava, päihteitä käyttämätön länsimaalainen pyrkii suurella todennäköisyydellä enemmin Punavuoreen kuin Kontulaan, ja Kontulan yksiöihin valikoituu luottotiedottomia, päihteiden käyttäjiä, rodullistettuja ja muuten huonossa tilanteessa olevia.

  30. ”Sitä 75 neliön keskinormia ei enää ole vaan on vaatimus siitä, että noin puolet asunnoista on vähintään kolmioita. En muista kirjausta tarkasti.”

    Tämäkin on täysin kohtuuton vaatimus sillä koko maassa 75% asuntokunnista ovat 1- tai 2-hengen talouksia. Helsingissä ja etenkin Helsingin keskustassa tämä luku on varmasti vieläkin suurempi. Mihin 1-2 henkilöä tarvitsevat kolmiota?

    http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_asuminen.html

  31. KariN: Valtavan hienoa, että tällaisia asuntoja on rakennettu! Vammainenkin ystävä voi vierailla ja jopa päästä saunomaankin! Vau! Lisää näitä!

    Kyllä liikuntavammainen ystävä voi vierailla ja hänen kanssaan pääsee saunaan, vaikka kerrostalossa ei ole hissiä ja saunaan ei mahdu pyörätuoli – jos hyväksytään ajatus, että ei-vammaiset voivat auttaa liikkumisessa.
    Normeissa on takana ajatus, että pyörätuolinkäyttäjät voisivat elää asunnoissa itsenäisesti. Todellisuudessa asunnot on kalustettu niin, ettei tämä onnistu, eli asuntoa pitää kuitenkin remontoida, että siitä saadaan oikeasti esteetön. Hissin vaatiminen kerrostaloon ja sisäänkäyntiovien riittävä leveys sen sijaan ovat hyvin perusteltuja: yhteisten tilojen muuttaminen jälkeenpäin on hankalaa.

  32. Makkaratalon Hautuumaa: Kun toimeentulotuen takia 20 neliön yksiöt Kontulassa ja Punavuoressa ja 35 neliön yksiöt Kontulassa maksavat kaikki saman verran, noin 650 €/kk, olisi mielenkiintoista tietää ketkä 20 neliön Kontulan yksiöissä oikein asuvat.

    Asunnon koon pienentäminen ei ole mikään ratkaisu , sillä markkina toimii nyt niin, että vuokrat/myyntihinnat eivät ole sidoksissa rakentamiskuluihin/asunnon kokoon.

    Asumisen hinta riippuu pelkästään asiakkaiten maksukyvystä eli kuinka suuren osuuden tuloista voi käyttää asumiseen.

    Niinpä se pienituloisimmilla on 60-80 %

    On siis sama onko asunnon koko 20m2 tai 30 m2 vuokra/hinta on lähes sama.

    Tuttavani poika muutti kotoa ja vuokrasi 9 m2 asunnon Hkin keskustasta , vuokra 500 euroa kuussa.

  33. Esteettömiä auntoja on nyt n 300000 ja ennuste tarpeeksi vuonna 2030 on n miljoona

    Vaikka kaikki asunnot rakennettaisiin esteettömiksi niin vajaus olisi silti satoja tuhansia

  34. Osmo Soininvaara:
    Moni vanhus asuu isossa perheasunnossa. He muodostavat liki puolet pienperheistä.

    Kun vanhuksen ei kannata myydä ja lapsiperheellä ei ole varaa ostaa isoa perheasuntoa, tämä ei ole mikään ihme.

  35. Asumiselle korvamerkityt sosiaalituet ovat kyllä juuri sellaista virkamiesten paremmin tietämistä, josta Suomessa pitäisi päästä eroon. Yksi asia, eli segretaation ehkäisy, ohjaa tekemistä. Sinänsä ihan hyvä tavoite, mutta niin kuin aina, on onnistuttu luomaan systeemi, josta on kokonaisuudessaan enemmän haittaa kuin hyötyä ja lisäksi on kavennettu ihmisten valinnanvapautta.

    Hyvinhän se sitten meni. Kiitos STM, THL, sosiaalivirasto, SDP ja mitä näitä nyt on.

    Ja surkeinta tilanteessa lienee se, että asianosaiset, putkikatseiset viranhaltijat eivät luultavasti edes näe ongelmaa – sitä että vuokra-asuntomarkkinat on ryssitty toivottomaan kuntoon ja asumisen tuki on lopulta vain tulonsiirtoa asuntosijoittajille sekä asuntomarkkinoiden kuplan pumppaamista – vaan ovat todennäköisesti tyytyväisiä, että alueiden eriytyminen on ollut viime vuosiin saakka melko maltillista.

    Kuka varjelisi suomalaisia virkamiehiltä?

  36. Liian vanha:
    Esteettömiä auntoja on nyt n 300000 ja ennustetarpeeksi vuonna 2030 on n miljoona

    Vaikka kaikki asunnot rakennettaisiin esteettömiksi niin vajaus olisi silti satoja tuhansia

    Ja sekin vielä, että valtaosa ”esteettömistä” asunnoista on sellaisten ihmisten käytössä, jotka eivät sellaista tarvitse. 😉

  37. Liian vanha:
    Esteettömiä auntoja on nyt n 300000 ja ennustetarpeeksi vuonna 2030 on n miljoona

    Vaikka kaikki asunnot rakennettaisiin esteettömiksi niin vajaus olisi silti satoja tuhansia

    Uskallan väittää, että tuossa sekoitetaan estetttömät ja esteettömät. On paljon ihmisiä, joille portaat ovat paha ongelma. Heistä vain pienellä osalla on tarvetta tilojen pyörätuolimitoitukseen.

  38. Minä ja keskipinta-alanormi on oma asiansa mutta tuosta muistuu mieleeni liki tutkimuksesi ”Minä työttömien kilokalorilaskurina” oli hiukan huvittava kun sentään myönsit työttömille muutaman pullon olutta ja hiukan savukkeitakin osalleen vuorokaudessa.

  39. Nella Nelli:
    Uusissa taloissa pakkaa olemaan isoja noi yksiöt ja kaksiot. Kaveri asuu uudessa työsuhdekaksiossa jossa on 75 neliötä. Hulppea invasauna, invaeteinen ja invavessa vie tilan toiselta makkarilta. Muuten tässäkin voisi asua pieni perhe

    Saattaisi syntyä iso säästö esteettömien talojen ja asuntojen kokonaispinta-alan tarpeessa, jos arkkitehtitoimisto palkkaisi sellaisen esteettömyyssuunnittelijaksi vaikkapa osaavan koneinsinöörin, jolla on riittävästi älyä (eli on joko koneteekkari, -kandi, alan AMK-insinööri, taikka DI) ja joka on tottunut suunnittelemaan tai valitsemaan nostimet, kiskoradat (kattoon) ja reitit painavien taakkojen siirtelyä varten ahtaissa paikoissa, esimerkiksi huolto- ja korjaustarpeita varten ja joka on saanut riittävässä määrin oppia ja osaamista ”human engineering”-alalta. (Mukaan lukien opiksi otetut palautteet aiemmilta asiakkailta.)

    Ei teollisuuslaitoksiakaan suunnitella siten, että niiden sisällä ja käytävillä pitää eri paikoissa aina mahtua kääntymään esim. osaavankaan kuljettajan ohjaamalla rekka-autolla, vaan siten, että vain kukin tarvittava kuorma saadaan siirrettyä juuri sinne, minne kyseinen kuorma kulloinkin halutaan. (Mitään särkemättä.)

    Nostimia löytyy henkilöiden siirtoa varten riittävissä painoluokissa paljon.

  40. Jos keskipinta-alanormin tarkoitus oli ohjata perheitä Helsinkiin, toimii invamitoituksen normisto tarkoitusta vastaan.

    Olympiakylässä Käpylässä asuu monia onnellisia 3-4 hengen perheitä 60 neliön kolmioissa. 2010-luvulla rakennettuun 60 neliön huoneistoon mahtuu asumaan väljästi yksi ja hyvin kaksi. Invamitoitettujen eteisten ja pienen makuuhuoneen kokoisten kylpyhuoneiden takia asunnot tuntuvat hassun käytävämäisiltä ja neliöitä haaskaavilta. Tilaa on, mutta väärissä paikoissa. Perheasumiseen tuollaiset kodit eivät sovellu.

  41. Metsola on kyllä tässä oikeassa ja Osmo, olet väärässä. Tuo ”piti koskea koko kaupunkia” menee nyt selittelyn piikkiin.

    Kaupungista puuttuu juuri pienia +/- 20m2 asuntoja, eikä tuo typerä normi mitenkään auta niiden rakentamisessa. Toki paljon muutakin on mennyt sääntelyssä pieleen.

    Ongelman ydin on kuitenkin suomalaisessa rahoituksessa. Ei kai kukaan voi luulla, että grynderirahoituksella tehtäsiiin kuluttajille sopivia asuntoja? Jo lain mukaan grynderin ainoa tehtävä on maksimoida oma voittonsa, ei tehdä kuluttajan kannalta sopivaa tuotantoa.

    Ainoa mitä kaavoituksella voidaan tehdä, on piirtää ruutukaavaa ja pilkkoa tontit niin pieneksi, että muukin rahoitus on mahdollista. Valitettavasti suomalainen varojärjestelmä on viritetty suosimaan korporaatioita – ei asukkaita.

  42. Kalle: Kaupungista puuttuu juuri pienia +/- 20m2 asuntoja, eikä tuo typerä normi mitenkään auta niiden rakentamisessa. Toki paljon muutakin on mennyt sääntelyssä pieleen.

    Noin pieniä asuntoja ei oikeasti kaipaa kukaan. Joku 40 neliötä alkaa olla jo asuttavan kokoinen asunto, vaikkakin edelleen kansainvälisesti vertaillen ahdas.

    Kaupungista puuttuu _edullisia_ asuntoja, ei pieniä asuntoja. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

  43. teekkari:
    Kaupungista puuttuu _edullisia_ asuntoja, ei pieniä asuntoja. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

    Niin.
    ASuntojen hintojahan on helppo laskea. Esimerkiksi tuulimylly per puisto ja kunnon farmi Pasilaan varmasti saisi aikaan jotain semmoista, jota kaikki kuulemmma tavoittelevat.

    Mutta jos mietitään asuntojen lukumäärää, niin pieniä asuntoja kuitenkin mahtuu useampi samaan tilaan.

  44. teekkari: Noin pieniä asuntoja ei oikeasti kaipaa kukaan. Joku 40 neliötä alkaa olla jo asuttavan kokoinen asunto, vaikkakin edelleen kansainvälisesti vertaillen ahdas.

    Kaupungista puuttuu _edullisia_ asuntoja, ei pieniä asuntoja. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

    Jos olet seurannut palstaa, niin kyllä noita ”kanakoppi”-rakentamista kannattavia on täällä paljon. Sama jengi on tunkemassa mummojen ”liian isoihin” asuntoihin ymmärtämättä, että asunto voi olla jollekin vuosikymmenien ajan koti eikä sieltä noin vain lähdetä. En yleensä ymmärrä, miten suomalainen ”hyvä itäeurooppalainen keskitaso” voi olla mitenkään ideaali tilanne. Jos ei muuta, niin lainsäädännöllä voidaan vaatia vähintään 42 neliötä per henkilö. Näissä alarajoissa on kyllä se haittapuoli, että siitä tulee yleensä maksimi. Itse asiassa alarja voitaisiin laittaa saman tien vaikka 50:een neliöön.

  45. teekkari: Noin pieniä asuntoja ei oikeasti kaipaa kukaan. Joku 40 neliötä alkaa olla jo asuttavan kokoinen asunto, vaikkakin edelleen kansainvälisesti vertaillen ahdas.

    Kaupungista puuttuu _edullisia_ asuntoja, ei pieniä asuntoja. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

    Jos yhteiskunta maksaa asumiskuluja, ei kenenkään teekkarin pitäisi valittaa 20 neliön hellahuoneesta. Elämme itsenäisyytemme ajan pisintä taloudellista kriisiä. Jos maksat asunnon itse, voit asua minkä kokoisessa asunnossa huvittaa. Kunnallinen kaavoitusmonopoli takaa sen, ettei edullisia asuntoja tule koskaan markkinoille vaan ainoastaan hyvävelijärjestelmän osapuolille. Asuntoreformitoimikunta mietti näitä asioita jo 1930-luvulla.

    http://www.ary.fi/flipboook/hellahuone/index.html#p=77

    Mitään uutta emme ole nähneet sen koommin. Nousukaudella eletään leveämmin ja taantumassa köyhimmät joutuvat veneen alle. Yhtäkään poliitikkoa ei ole maailmaan syntynyt, joka pystyisi asialle tekemään jotakin.

  46. Muutama tilastotieto yksinasumisesta:
    Helsinkiläisen yksinasujan keskim. asumisväljyys on 49 m2/henki.
    Asuntoja tyyppiä huone+keittokomero tai keittotila on kaupungissa 60000.
    Yksinasujista alle 25-vuotiaita on 13000, ja jos lasketaan mukaan myös alle 35-vuotiaat, näitä nuorehkoja yksinasuvia on yht. 44700.
    Yli 65-vuotiaita yksinasuvia on 66000 ja 35-64-vuotiaita 45000.
    Tällä tilastolla perustelen sitä, että kaupungissa on jo varsin paljon pieniä yksiöitä, kun huomoidaan se, että nämä pikkuasunnot todennäköisesti kiinnostavat eniten nuoria. Kun ikää ja tuloja kertyy, kysyntä siirtyy suurempiin asuntoihin. Vertailun vuoksi on hyvä tietää että Helsingissä on 36245 alle 30 neliön asuntoa (10% kaikista asunnoista), Espoossa 3000 (2.4%) ja Vantaalla vain 1800 (1.7%).

    Helsinkiläisten asuntojen keskikoko on 63 m2, ja viime vuonna valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskikoko meni jo alle 60 neliön. Helsinki on siis rakentamalla pienentämässä asuntojen keskikokoa, mikä on poikkeuksellista kaupungissa, jossa asumisväljyys on Suomen kunnista pienin.

    En kuitenkaan vähättele sitä ahdinkoa, jonka asuntoa tarvitsevat kokevat, mutta pikkuyksiöidenkin vuokrat kohoavat kysyntäpaineessa todella korkeiksi.

  47. teekkari: Noin pieniä asuntoja ei oikeasti kaipaa kukaan. Joku 40 neliötä alkaa olla jo asuttavan kokoinen asunto, vaikkakin edelleen kansainvälisesti vertaillen ahdas.

    Ihmisillä on kummallinen taipumus tietää muiden tarpeet omien kokemustensa perusteella. Jaksaa hämmästyttää kerta toisensa jälkeen.

    Itsellä on useassa elämänvaiheessa riittänyt 20 neliötä ja olisi riittänyt pari kertaa silloinkin, kun oli isompi asunto. 20:een neliöön mahtuu sänky ja suihku. Myös keittokomero, jos joku sellaista kaipaa, itse syön ulkona.

    teekkari:
    Kaupungista puuttuu _edullisia_ asuntoja, ei pieniä asuntoja. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

    No nyt! Saisiko ne runsaat ja edulliset neliöt vielä Helsingin keskustassa sijaitsevaan pientaloon omalla rantaviivalla?

  48. Lundvistin Julle: No nyt! Saisiko ne runsaat ja edulliset neliöt vielä Helsingin keskustassa sijaitsevaan pientaloon omalla rantaviivalla?

    Ei, mutta ei sinne rakenneta uusia taloja muutenkaan. Ymmärtääkseni tässä keskustellaan nyt siitä, minkälaisia asuntoja pitäisi rakentaa nyt ja tulevaisuudessa.

    Rakentaminen on niin halpaa, että 10e/neliö kuukausivuokra on kiinteistötaloudellisesti realistinen hintataso (riittää kun katsoo hintoja muualla Suomessa, tai vaikka Virossa). Tämä tarkoittaa sitä, että sillä 650 euron toimeentulotuen minimivuokralla pitäisi saada 65 neliön asunto, ja jopa opintotuen asumislisän määrittelemällä maksimikorvaustasolla 25 neliötä.

    Helsingissä on maata niin paljon ja puolassa tai vaikka vietnamissa niin halpoja raksaäijiä, että tähän hintatasoon pääseminen on poliittinen valinta. Niin kauan kun kilpailua ei ole riittävästi vaan vuokrat huitelevat yli 20 eurossa neliö, itsetarkoituksellisen ahtaiden asuntojen rakentaminen tarkoittaa ainoastaan gryndereiden kasvavia katteita.

    Itse en ainakaan tekisi poliittista valintaa gryndereiden katteiden puolesta, niin paljoa en omista rakennusteollisuuden osakkeita.

  49. Lundvistin Julle: Ihmisillä on kummallinen taipumus tietää muiden tarpeet omien kokemustensa perusteella.

    Jaksaa hämmästyttää kerta toisensa jälkeen.

    Itsellä on useassa elämänvaiheessa riittänyt 20 neliötä ja olisi riittänyt pari kertaa silloinkin, kun oli isompi asunto.

    Niin jaksaa.

  50. teekkari:Rakentaminen on niin halpaa, että 10e/neliö kuukausivuokra on kiinteistötaloudellisesti realistinen hintataso (riittää kun katsoo hintoja muualla Suomessa,

    Kyllä tuo on täysin epärealistinen vuokra asunnolle Helsingissä.

  51. Risto: Uskallan väittää, että tuossa sekoitetaan estetttömät ja esteettömät. On paljon ihmisiä, joille portaat ovat paha ongelma. Heistä vain pienellä osalla on tarvetta tilojen pyörätuolimitoitukseen.
      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Meistä jokainen vanhenee ja siellä loppupäässä lähes jokaiselle yksikin porras on liikaa ja rollaattorilla pitää päästä vessaan

    Etenkin kun vanhukset pidetään kotona kuolemaan saakka.

    Tuo arvio perustuu juuri väestön vanhenemiseen/kodinhoidon kasvuun

    Vaikka joku kuolee terveenä saappaat jalassa niin suuret luvut menevät näin

  52. Syltty: Kyllä tuo on täysin epärealistinen vuokra asunnolle Helsingissä.

    Lähinnä juuri toimeentulotuesta johtuvan minimivuokran vuoksi; jos asunnosta saa täysin koosta riippumatta vähintään sen 650 euroa kuussa, niin tietenkään neliöhinnat eivät kovin alas voi painua.

    Mihinkään luonnonlakiin korkeat hinnat eivät perustu; Helsinki on yksi maailman harvimpaan asutuista pääkaupungeista, eli tilaa on kyllä valmiin infrankin äärellä.

  53. Liian vanha: Meistä jokainen vanhenee ja siellä loppupäässä lähes jokaiselle yksikin porras on liikaa ja rollaattorilla pitää päästä vessaan

    Tähänkään ei tarvita nykyisten invanormien mukaista määrää tilaa.

    Nykyiset rakennusnormit on suunniteltu pyörätuolille, vielä niin, että se mahtuu monessa paikassa kääntymään. Rollaattori toimii paljon pienemmässä tilassa.

    Moottoriavusteinen rollaattorielämä ei vaadi yhtä suuria tiloja. Kaiteestakin voi ottaa kiinni siinä kuin rollaattorista. Kaiteen taas saa kiinni mihin vaan seinään.

    Vanhuksen kotona asumisen ongelma yleensä tasolla: kolmas kerros, ei hissiä. Sitä sitten vaan on lähdetty poliittisesti ratkaisemaan vaatimalla kaikkiin uusiin asuntoihin vessat, joissa mahtuu pitämään pyörätuolitanssit.

  54. Liian vanha: Meistä jokainen vanhenee ja siellä loppupäässä lähes jokaiselle yksikin porras on liikaa ja rollaattorilla pitää päästä vessaan

    Silloin on hyvä, että laitetaan seiniin tukikahvoja, joista voi ottaa tukea. Ja silloin on huono asia, että tilat ovat pyörätuolimitoitettuja, kun ei niihin tukikahvoihin yletä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.