Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä

electricity_prices_for_industrial_consumers_second_half_2015_%c2%b9_eur_per_kwh_yb16
Teol­lisu­u­den sähkön hin­ta vuon­na 2015, €/kWh. Suomes­sa sähkö toisek­si halv­in­ta Ruotsin jälkeen

Hal­li­tus on ohjel­mansa mukaises­ti alka­mas­sa tukea paljon sähköä kulut­tavaa teol­lisu­ut­ta kom­pen­saa­tiona sille sähkön hin­nan nousulle, jon­ka päästökaup­pamekanis­mi aiheut­taa. Pääasialli­nen osoite taitaa olla Out­okumpu Oyj.

Aloite­taan nyt tuot­ta­mas­ta sähkön hin­nan nousus­ta. Sähkön hin­ta ei ole ilmastopoli­ti­ikan vuok­si nous­sut vaan laskenut, kun tuuli ja aurinkosähkö ”häiriköivät” sähkö­markki­noil­la. Kom­pen­saa­tio on ongel­mas­ta, jota ei ole.

Eri­tyisen han­kala on väite, että täl­lä yritetään estää ener­giaval­taisen tuotan­non siir­tymistä päästökau­pan ulkop­uolelle, esimerkik­si Kiinaan, halvem­man sähkön perässä.

Ensik­sikin Kiinas­sa on päästökaup­pa ja Kiinas­sa päästöoikeu­den hin­ta on korkeampi kuin Euroopas­sa. Muutenkin on vaikea löytää maa­ta, jos­sa teol­lisu­us saa sähköä halvem­mal­la kuin Suomes­sa. Kiinaan ei siir­ry­tä hal­van sähkön vaan hal­van työvoiman perässä ja sik­si, että ollaan lähel­lä kas­vavia markki­noi­ta. Jos kan­sain­välis­es­ti korkei­ta palkko­ja yritetään kom­pen­soi­da sub­ven­toimal­la sähkön hin­taa, tuote­taan aika paha rak­en­teelli­nen vääristymä.

Tämän sähkön käytön tuen puo­lus­ta­jat selit­tävät asian niin, että päästöt eivät voi tämän tuen vuok­si nous­ta Euroopas­sa, kos­ka kyse on päästökau­pan piiris­sä olev­as­ta tuotan­nos­ta, eikä päästöoikeuk­sien määrä nouse. Jos tuo ener­giaval­tainen teol­lisu­us siir­tyy EU:n ulkop­uolelle, samas­ta syys­tä päästöt eivät EU:ssa laske, kos­ka päästöoikeuk­sien määrä ei vähene, mut­ta ne nou­se­vat EU:n ulkop­uolel­la – ei sen takia, että tuotan­to EU:n ulkop­uolel­la olisi huonom­paa (usein se o parem­paa, esimerkik­si Kore­as­sa) vaan kos­ka nois­sa mais­sa ei ole päästökaup­paa – pait­si siis Kiinassa.

Tämä logi­ik­ka olisi oikein, ellei sama teol­lisu­us, joka nyt van­noo päästökau­pan nimi­in, olisi itse loban­nut päästökau­pan niin täy­teen reik­iä, ettei se pitkään aikaan ohjaa päästö­jen määrää. Onhan päästöoikeuk­sia liik­keel­lä paljon enem­män kuin tarvi­taan kaikki­in ajateltavis­sa ole­vi­in päästöi­hin. Kaik­il­ta muil­ta tahoil­ta olen valmis otta­maan kri­ti­ikkiä siitä, että on päällekkäisiä ja siten tehot­to­mia tapo­ja ohja­ta päästöjä, kun pelkkä päästökaup­pa riit­täisi, mut­ta en teol­lisu­udelta, joka on itse tuhon­nut päästökauppamekanismin.

Tähän tilanteeseen ovat syyl­lisiä myös ne poli­it­tiset tahot, jot­ka ovat loban­neet val­tavia sub­ven­tioi­ta tuuli- ja aurinkoen­er­gialle (jon­ka vuok­si siis se sähkö on todel­la hal­paa) ilman, että ovat vas­taavasti vaati­neet vas­taa­van määrän päästöoikeuk­sia pois­tet­tavak­si markki­noil­ta. Nyt nuo toimen uusi­u­tu­van ener­gian tukemisek­si menevät pääosin hukkaan päästö­jen kokon­ais­määrää ajatellen.

No onko tämä sähkösyöpön teol­lisu­u­den sub­ven­tio kuitenkin kansal­lis­es­ti järkevää?

VATT:in tutk­i­jat ovat voimakkaasti protestoi­neet ja sanoneet, että tämä tuki on hyödytön­tä. Se voi olla jopa haitallista, sil­lä ei tuo raha ilmaista ole. Kaik­ki val­tion menot mak­se­taan taval­la tai toisel­la koti­maista työtä ja tuotan­toa verot­ta­mal­la. Raha, joka annetaan sähkösyöpölle teol­lisu­udelle, ote­taan pois muus­ta taloudel­lis­es­ta toimin­nas­ta. Lop­putu­los on kaiken jär­jen mukaan tap­pi­ol­lista – jos ei olisi, mei­dän­hän kan­nat­taisi sub­ven­toi­da kaikkea tuotan­toa kaikkea tuotan­toa verottamalla.

Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan, kuin­ka suurel­la määrära­ho­jen leikkauk­sel­la hal­li­tus rankaisee VAT­Tia tästä kiusal­lis­es­ta kan­nan­oto­s­ta. Tätä ”poli­tiscs based evi­dense” ‑ajat­telua on nyky­isin liik­keel­lä muutenkin.

Yhden myön­ny­tyk­sen teen. Min­is­teri Mykkä­nen on esit­tänyt Pohjo­is­mai­hin yhteistä hiilid­iok­sidi­veroa kom­pen­soimaan päästökau­pan heiken­tynyt­tä tehoa. Kan­natan tätä voimakkaasti. On paljon parem­pi ja talous­teo­ri­an mukaista verot­taa hait­to­ja kuin sub­ven­toi­da hai­tat­to­muut­ta, kos­ka siinä tulee samal­la sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulusta.

Jos Mykkä­nen kaikkien odotusten vas­tais­es­ti saa tämän ajatuk­sen läpi, saat­taa syn­tyä tilanne, jos­sa ener­giaval­tainen teol­lisu­us joutuu Pohjo­is­mais­sa vääristäväl­lä taval­la huonom­paan ase­maan. Sil­loin nyt esil­lä ole­van kaltainen kom­pen­saa­tio on perustel­tu erään­laise­na sec­ond best ratkaisuna.

 

 

 

 

19 vastausta artikkeliin “Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä”

  1. Toisaal­ta sähkölle on ole­mas­sa ener­giavero (teol­lisu­udelle 0,7 snt/kWh eli 7 e /MWh, tosin siinä taitaa olla jokin kat­to tai leikkuri). 

    Mitäs järkeä tässä nyt taas on? Mik­sei samantien laite­ta ihan kaikille tavaroille tuol­laista valmisteveroa? 

    Kaikelle tavaroille lisävero, san­o­taanko vaikka­pa euron kilo. Jo ropi­sisi val­tion kas­saan rahaa.

  2. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuos­sa kuvas­sa ovat myös ne verot, niin Suomes­sa kuin muual­la. Nekin ovat Suomes­sa pieniä mui­hin mai­hin verrattuna

    Mitä sit­ten? Ei se siitä fik­sua tee. Mik­si sähkö on sel­l­aista myrkkyä, että sitä pitää verot­taa joka mutkas­sa? Tuol­la ener­giaverol­la­han ei ole mitään tekemistä ympäristön kanssa, kosa vero on sama tuli­pa sähkö turpeesta, hiilestä tai tuulimyllystä.

    EU:n päästöt tip­pu­vat sitä tah­tia, mitä ollaan päästökaup­paa luodessa päätet­ty, eli 1,75% vuodessa. Mikä vika tässä luvus­sa on? Jos men­nään tuo­ta vauh­tia alaspäin, niin eikö ole parem­pi, että päästöoikeudet ovat halpo­ja, kuin että ovat kalliita? 

    Voisitko myös yksilöidä, mitä ovat ne teol­lisu­u­den lob­baa­mat por­saan­reiät. Kaik­ki vain puhu­vat por­saan­rei’istä, mut­ta eivät koskaan mainitse, minkälaisia ne ovat. Ilmestyykö niitä päästöoikeuk­sia jostakin lisää, vai voiko päästö­jen laskemista vält­tää jol­lakin vip­paskon­stil­la? JOs päästöoikeuk­sien määrä pysyy samana, niin se on yksi lysti mil­lä perus­teel­la ne jae­taan, lop­putu­loshan on ilmas­ton kannal­ta sama (ei tietenkään tulon­jaon taik­ka oikeudenmukaisuuden!).

    Sen­si­jaan ne muual­la toteutet­ta­vat päästövähen­nyspro­jek­tit, joista myös saa päästöoikeuk­sia, kuu­losta­vat kyl­lä enem­män höpöhöpöltä. Mitenkähän niidenkin valvon­ta onnis­tuu? En oikein usko että mitenkään järkevästi. Ajatuk­se­na varsin järkevä ja ehdot­toman kan­nat­ta­va, mut­ta epäilen kyl­lä sit­ten sitä käytän­nön toteu­tus­ta. Ainakin ulkop­uolisil­la päästövähen­nyk­sien vaiku­tus pitää olla mur­to-osa EUn sisäis­es­tä päästövähen­nyk­ses­tä juurikin tuon valvon­taon­gel­man takia.

  3. Tarvit­taisi­in kai jokin näke­mys siitä, miten päästöjä voisi ihan oiekasti ja toimi­vasti rajoit­taa Suomen, EU:n ja maail­man tasol­la. Mykkäsen malli näyt­ti sen ver­ran raak­ileelta, että sen lisäämi­nen muiden päälle tuskin mitään toimi­vaa ratkaisua tuo. Jär­jestelmän mon­imutkaist­a­mi­nen voi päin­vas­toin sotkea kuvioi­ta ja jar­rut­taa kehi­tys­tä, kuten sekalaiset vir­i­tyk­set aiem­minkin. Mikä siis olisi oikea tyyli?

  4. Kiinas­sa ei käsit­tääk­seni ole vielä voimas­sa kat­tavaa päästökaup­paa, mut­ta tule­vaisu­udessa se toden­näköis­es­ti nos­taa maan sähkön hintaa.

    Ei ole tosi­aan kovin järkevää sub­ven­toi­da sähkön suurkäyt­täjiä, eikä myöskään verot­taa niitä raskaasti pelkästään sähkön käytön perus­teel­la. Sähkön hin­ta tuskin tulee nouse­maan Olk­ilu­o­to 3:n ja jatku­vien tuuli­tukien takia kovin dra­maat­tis­es­ti vaik­ka EU:n päästöleikkaus­määräyk­set Suomelle ja Ruot­sille oli­vat kovia.

    Määräys näkyy kyl­lä kuluina muus­sa teol­lisu­udessa ja logis­ti­ikas­sa. Investoin­ti­tu­ki päästövähen­nyk­si­in olisikin fik­sumpi kohde tälle potille.

  5. Saat­taa olla knop­polo­giaa, mut­ta olisi haus­ka tietää, mikä on sähkön­tuotan­non CO2-ekvi­valentin hin­ta eri mais­sa, m.l. Kiina, USA, Japani, Intia, Kana­da jne.

  6. Tapio:
    Saat­taa olla knop­polo­giaa, mut­ta olisi haus­ka tietää, mikä on sähkön­tuotan­non CO2-ekvi­valentin hin­ta eri mais­sa, m.l. Kiina, USA, Japani, Intia,Kanada jne.

    Puhu­mat­takaan eri ener­giantuotan­tomenetelmien osu­udet eri mais­sa… Samoin Kiinan tapauk­ses­sa se, että on päästöoikeudet ei vielä ker­ro siitä, kuin­ka hyvin paikalliset päästöoikeusmarkki­nat toimii ja paljonko jää päästöistä huomioimat­ta. Ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den suh­teel­lis­es­ta kil­pailukyvys­tä ja hiilivuo­dos­ta kun puhutaan niin nämä ovat varsin oleel­lisia kysymyksiä.

  7. Asi­aan on var­masti usei­ta näkökul­mia. Henkilöko­htaiset uhat myös riip­pu­vat siitä tuleeko elan­to toimis­to- vai tuotantotyöstä.
    Niin tai näin, jutus­sa ole­va kuva ei ole näh­nytkään suur­ta teol­lisu­ut­ta, niiden kulu­tus on yli 100 ker­taa suurem­pi. Sähkön markki­nahin­ta on tuol­loin oikea mit­tari. Komis­sion hin­tara­portin mukaan vuo­den 2016 ensim­mäisen neljän­nek­sen aikana Sak­sas­sa, Nir­jas­sa, Ruotsissa,Tanskassa,Itavällassa, Tsekissä ja Slo­va­ki­as­sa sähkö oli Suomea halvem­paa. Mil­lä me otamme hin­taeron kiinni?

  8. OS:

    On paljon parem­pi ja talous­teo­ri­an mukaista verot­taa hait­to­ja kuin sub­ven­toi­da hai­tat­to­muut­ta, kos­ka siinä tulee samal­la sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulusta.

    Tämän argu­mentin perustelus­sa “..kos­ka siinä tulee samal­la sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulu­tus­ta” on minus­ta ajatusvirhe.

    Vähähait­taiselle ener­giantuotan­nolle on omi­naista stokastisu­us. Sähköä tulee välil­lä yli tarpeen, ja yli­jäämäen­er­gian hyö­dyn­tämi­nen huonol­lakin hyö­ty­suh­teel­la on hyvä asia jos se vähen­tää käyt­töä sil­loin kun tuotan­non hai­tat ovat suurem­pia. Kulu­tus­pi­ikkien siirtämi­nen lisää väistämät­tä ener­gianku­lu­tus­ta. Pätee niin läm­mi­tyk­seen kuin vaikka­pa pump­pu­voimaloi­hin. Yli­tuotan­non aikana lisään­tyneel­lä ener­gianku­lu­tuk­sel­la ei ole sel­l­aisia hait­to­ja joi­ta pitäisi jotenkin vältellä.

    Lähi­t­ule­vaisu­udessa eli parinkymme­nen vuo­den päästä nykyisel­lä aurinkopa­neel­ien hin­take­hi­tyk­sel­lä häämöt­tää aika jol­loin jopa Suomes­sa käytän­nössä jokainen omakoti­rak­en­ta­ja, teol­lisu­uski­in­teistön omis­ta­ja, maanvil­jeli­jä ja moni muukin asen­taa reilusti ylim­i­toite­tut paneel­it katolleen ja sähkö muut­tuu Suomes­sa puoli-ilmaisek­si val­oisan aikaan suun­nilleen toukoku­un alus­ta eloku­un lop­pu­un. Kulu­tus tänä aikana lisään­tynee merkit­tävästi. Tästä ei ole mitään eri­ty­istä hait­taa, vaikkei toki sel­l­aisia hyö­tyjäkään mitä kan­nat­taisi subventoida.

  9. Pasi: Komis­sion hin­tara­portin mukaan vuo­den 2016 ensim­mäisen neljän­nek­sen aikana Sak­sas­sa, Nir­jas­sa, Ruotsissa,Tanskassa,Itavällassa, Tsekissä ja Slo­va­ki­as­sa sähkö oli Suomea halvem­paa. Mil­lä me otamme hin­taeron kiinni?

    Rak­en­ta­mal­la muu­ta­ma siir­toy­hteys lisää Ruot­si­in kuten Fin­gridin hin­ta-aluei­den yht­enäisyy­destä voi päätel­lä. Nor­ja kor­jaa itse oman hin­tata­son­sa kun­han siir­toy­htey­det Brit­tein saar­ille ja Sak­saan valmis­tu­vat muis­taak­seni 2020 mennessä.

  10. Kar­ri: Samoin Kiinan tapauk­ses­sa se, että on päästöoikeudet ei vielä ker­ro siitä, kuin­ka hyvin paikalliset päästöoikeusmarkki­nat toimii ja paljonko jää päästöistä huomioimatta. 

    Taan­noin Pekingis­sä asues­sani läheisen Shan­don­gin maakun­nan ran­nikol­ta löy­tyi luvat­tomasti raken­net­tu öljynjalostamo.

    Siis ihan oikea öljyn­jalosta­mo oli jäänyt vain huo­maa­mat­ta ja luvit­ta. En odota, että päästökaup­pa hillit­see hiilidump­pauskil­pailua Suomen kanssa.

  11. Pasi: Komis­sion hin­tara­portin mukaan vuo­den 2016 ensim­mäisen neljän­nek­sen aikana Sak­sas­sa, Nir­jas­sa, Ruotsissa,Tanskassa,Itavällassa, Tsekissä ja Slo­va­ki­as­sa sähkö oli Suomea halvem­paa. Mil­lä me otamme hin­taeron kiinni?

    Sähkön tukkuhin­ta ovi olla halvem­pi, mut­ta hin­ta lop­pukäyt­täjille ei voi olla. Eri­tyis­es­ti Sak­sas­sa sähkö tuote­taan yksinker­tais­es­ti paljon kalli­im­mil­la sys­teemeil­la kuin tääl­lä (uusi­u­tu­vat) ja ne lyödään tar­if­fi­na suo­raan sähkölasku­un hin­nan päälle.

    https://www.cleanenergywire.org/factsheets/what-german-households-pay-power

    https://www.bdew.de/internet.nsf/id/20160122-pi-steuern-und-abgaben-erreichen-neues-rekordhoch-de/$file/160122%20BDEW%20zum%20Strompreis%20der%20Haushalte%20Anhang.pdf

  12. spot­tu:Lähi­t­ule­vaisu­udessa eli parinkymme­nen vuo­den päästä nykyisel­lä aurinkopa­neel­ien hin­take­hi­tyk­sel­lä häämöt­tää aika jol­loin jopa Suomes­sa käytän­nössä jokainen omakoti­rak­en­ta­ja, teol­lisu­uski­in­teistön omis­ta­ja, maanvil­jeli­jä ja moni muukin asen­taa reilusti ylim­i­toite­tut paneel­it katolleen ja sähkö muut­tuu Suomes­sa puoli-ilmaisek­si val­oisan aikaan suun­nilleen toukoku­un alus­ta eloku­un loppuun.

    Aina niis­sä on kuitenkin asennnuskus­tan­nuk­set, jot­ka ovat jo nykyään merkit­tävä osa kokonaiskustannuksista.

    Tuos­sa on kyl­lä aja­tusvirhe. Jos sähkö on puoli-ilmaista, ei sil­lä perustele minkään­laisia tuotan­nol­lisia investoin­te­ja. Mitä järkeä on rak­en­taa aurinkopa­neel­ia, jos se kor­vaa sähköä, joka mak­saa muutenkin 0 snt/kWh?

    Huo­maa, että investoin­nit aurinkosähköön eivät vähen­nä yhtään vero­tus­tarpei­ta eivätkä myöskään verkkoku­lu­ja, kos­ka verkon mitoit­taa tal­ven kulu­tushuip­pu, ei kesän kulu­tus­min­i­mi. Niin­pä arvaan, että mikäli aurinkosähköä tulee paljon, verkko­mak­sut alka­vat muut­tumaan joko kiin­teik­si tai sit­ten pain­ot­tumaan talvi­aikaan. Sama jut­tu sähkövero­jen kanssa. 

    Jokat­a­pauk­ses­sa aurinkovoiman asen­t­a­mi­nen vain verkko­mak­su­jen ja vero­jen vält­tämisek­si on koko maan osalta jät­timäi­nen hukkain­vestoin­ti. Vero­su­un­nit­telu­un käytet­ty raha­sum­ma menee täysin hukkaan ja aurinko­ken­no­jen käyt­tö vero­tuk­sen vält­tämisek­si on kyl­lä aika puh­das­ta vero­su­un­nit­telua. Verkko­mak­su­jen vät­te­ly taas on ilmi­selvää vapaamatkustusta.

  13. Ai niin, on asi­as­sa sekin puoli että pohjo­is­mais­sa sähkön kulu­tuk­sen vähen­e­m­i­nen tarkoit­taa käytän­nössä Ruotsin ydin­voimaloiden sulkemista yksi ker­ral­laan, joka tekee tehokkaasti tyhjäk­si sen CO2-päästö­jen vähen­e­misen joka pohjo­is­maisel­la markki­na-alueel­la on tuulivoimal­la saatu aikaan, jos tuotan­to siir­tyy jon­nekin jos­sa tarvit­ta­va lisäsähkö tuote­taan fossiilisesti. 

    Jos globaale­ja CO2-päästöjä halut­taisi­in min­i­moi­da, kan­nat­taisi raskas sähköä käyt­tävä teol­lisu­us pitää pohjo­is­mais­sa ja tur­va­ta markki­nat päästöt­tömälle ruot­salaiselle ydin­sähkölle pois­ta­mal­la siir­top­ul­lonkaulat siel­lä mis­sä niitä esiintyy.

    Talousti­eteil­i­jä Mat­ti Lis­ki puhuu vii­sai­ta YLE:n kova talous ‑ohjel­mas­sa Ruotsin keskeis­es­tä merk­i­tyk­ses­tä ja siitä kuin­ka päästökaup­pa edes sil­loin kun hin­nat oli­vat korkeal­la ei tuot­tanut pohjo­is­mai­hin markki­nalähtöisiä investoin­te­ja uusi­u­tu­vaan sähkön­tuotan­toon. Intu­iti­ivis­es­ti tämä on help­po ymmärtää: jos ja kun pohjoises­sa halu­taan merkit­tävästi tuuli- tai aurinkovoimaa, on käytän­nössä tuet­ta­va sen yli­tuotan­toa (muil­la mekanis­meil­la) ison osan aikaa tuotan­non stokastisu­ud­es­ta johtuen. Fos­si­ilisen sähkön korkeas­ta hin­nas­ta ei ole tuuli- ja aurinkovoiman markki­nae­htoisille tuot­ta­jille mitään iloa kun nämä hin­tapi­ik­it esi­in­tyvät sil­loin kun aurinko- ja tuulivoimaa ei ole tuotettavissa.

    EU:n alueel­la uusi­u­tu­van ener­gian tuotan­tom­ah­dol­lisu­udet kor­reloi­vat kysyn­täpi­ikkien kanssa negati­ivis­es­ti pohjoises­sa ja posi­ti­ivis­es­ti etelässä. On has­sua ajatel­la että saman­lainen päästökaup­palogi­ik­ka toimisi molem­mil­la markkinoilla.

    Pohjo­is­maid­en yhteinen hiilid­iok­sidi­vero ei enää vaiku­ta sähkön­tuotan­tomixi­in sitä eikä tätä, johtuen fos­i­ilisen tuotan­non olemat­tomas­ta osu­ud­es­ta Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, kun­han siirtää talvi­saikaan rahaa takaisin For­tu­mille Suomen hinta-aluesaarekkeessa.

  14. Sylt­ty: Tuos­sa on kyl­lä aja­tusvirhe. Jos sähkö on puoli-ilmaista, ei sil­lä perustele minkään­laisia tuotan­nol­lisia investoin­te­ja. Mitä järkeä on rak­en­taa aurinkopa­neel­ia, jos se kor­vaa sähköä, joka mak­saa muutenkin 0 snt/kWh?

    Niin, siinä täy­del­lisessä maail­mas­sa jos­sa sikasyk­le­jä ei ole. Sitä­pait­si, jo nyt pörssisähkön osta­jalle ison osan ajas­ta sähkön hin­ta on alle 50% kokon­ais­laskus­ta. Toisek­seen, stokas­tisen ener­gian luon­teeseen kuu­luu ajoit­tainen yli­tuotan­to sil­loin kun keskimääräi­nen tuotan­to on optimoitu.

    Sylt­ty: Jokat­a­pauk­ses­sa aurinkovoiman asen­t­a­mi­nen vain verkko­mak­su­jen ja vero­jen vält­tämisek­si on koko maan osalta jät­timäi­nen hukkainvestointi.

    Tämä on aivan oikea johtopäätös. Hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta syn­tyy niin pitkään kun kysyn­täjous­toa ei ole, eikä kysyn­täjous­toa syn­ny jos sähkön­si­ir­to-oper­aat­tori pystyy hyö­dyn­tämään port­in­var­ti­ja-ase­mansa tuot­ta­jan ja kulut­ta­jan välis­sä. Mik­si investoisin älykkääseen kulu­tuk­sen opti­moin­ti­in (kulu­tus­pi­ikkien tasoit­tamiseen ja siir­toon) kun sähkön­si­ir­to-oper­aat­tori kor­jaa hyö­dyn kokon­aisen­er­gianku­lu­tuk­sen väistämät­tä kasvaessa? 

    Jos sähkön­jakelukus­tan­nuk­set (lop­pukäyt­täjälle) ja sähkövero säi­lyvät rak­en­teeltaan nykyisel­lään, ne kan­nus­ta­vat tuot­ta­maan ener­gian paikallis­es­ti. Jos siir­tokus­tan­nuk­set oli­si­vat vain mak­simite­hos­ta riip­pu­vaisia, ja sähkövero osu­us sähkön hin­nas­ta eikä määrästä, se toimisi kan­nus­ti­me­na kehit­tää kysyn­täjous­toa eri­laisil­la älykkäil­lä hilavitkuttimilla.

  15. spot­tu:os siir­tokus­tan­nuk­set oli­si­vat vain mak­simite­hos­ta riip­pu­vaisia, ja sähkövero osu­us sähkön hin­nas­ta eikä määrästä, se toimisi kan­nus­ti­me­na kehit­tää kysyn­täjous­toa eri­laisil­la älykkäil­lä hilavitkuttimilla.

    Sähkön hin­ta on kuitenkin aika mata­la, sil­lä ei kovinkaan kum­moisia investoin­te­ja perustele. Itsekin olen näpytel­lyt erinäköisiä säästösys­teemeitä, ei niistä oikein mikään kan­na­ta. Ilmaläm­pöpump­pu suun­nilleen ain­oa järkevä toteutet­tavis­sa ole­va ja kaikkein kovim­mil­la pakkasil­la puun käyt­tö pääläm­mi­tysjär­jestelmän apuna.

    Jos sähkön hin­ta menee sel­l­aisek­si, että se kan­nus­taa investoimaan vähän enem­mänkin säästöjär­jestelmi­in, niin kyl­lä aika nopeasti muut­tuu kan­natet­tavak­si kaa­suläm­mit­timet (super­hal­pa investoin­tikus­tan­nus, kallis käyt­tää, mut­ta rajoit­taa läm­mön hin­taan 15–20 c/kWh) ja syr­jäseudul­la jopa omat agre­gaatit (korkeat aloi­tuskus­tan­nuk­set, mut­ta suo­jaa myös mah­dol­lisia sähkökatko­ja vastaan).

    Jos verkkokus­tan­nuk­set keskit­tyvät lähin­nä pakkaspäivien mak­simite­hoon, niin kaa­suläm­mitin on aivan var­masti mon­es­sa maalämpö/ilmalämpöpumpputalossa kan­nat­ta­va investoin­ti, kos­ka nuo siir­tyvät paukku­pakkasil­la suo­raan sähköläm­mi­tyk­seen (maaläm­pö tietenkin vain siltä osin, kun pumpun teho­ra­ja tulee vas­taan, ilp taas muut­tuu täysin sähköläm­mi­tyk­sek­si). Se on myös niin help­po toteuttaa.

  16. Otta­mat­ta kan­taa itse asi­aan huo­mau­tan, että tuo Euro­statin graafi kuvaa sähkön hin­to­ja pikem­minkin PK-yri­tyk­sis­sä kuin suuris­sa yri­tyk­sis­sä. Ylära­ja 2 000 MWh vas­taa noin 230 kW:n jatku­vaa tehoa, eikä siihen mitään hir­muista tehdas­ta tarvita.

    Muu­tamia esimerkke­jä suurista yri­tyk­sistä: Out­okumpu Oyj ilmoit­ti EMEA-alueen sähkönkäytök­si v. 2013 noin 3500 000 MWh ja Wärt­silä Oyj vuo­den 2015 (globaaleik­si?) sähkön ostoik­si noin 130 000 MWh. Nokia Net­works (NSN) ei ker­ro erik­seen sähkönku­lu­tus­ta, mut­ta ilmoitaa ener­gianku­lu­tuk­sek­seen v. 2013 noin 507 000 MWh.

  17. Sylt­ty: Jos sähkön hin­ta menee sel­l­aisek­si, että se kan­nus­taa investoimaan vähän enem­mänkin säästöjär­jestelmi­in, niin kyl­lä aika nopeasti muut­tuu kan­natet­tavak­si kaasulämmittimet 

    Mitäs tuo tekee hiil­i­taseelle vs. sähkölämmitys?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.