Mitä haittaa on varainsiirtoverosta?

Hal­li­tus hark­it­see varain­si­ir­toveron pois­tamista tai alen­tamista, jot­ta muut­to työn ääreen helpot­tuisi. Asun­toi­hin kohdis­tu­va varain­si­ir­tovero­han on erään­lainen muuttovero.

Varain­si­ir­toveron huonoi­hin puoli­in kuu­luu, että se luk­it­see ihmisiä asumaan väärin sijait­se­vi­in ja väärän kokoisi­in asun­toi­hin. Vaik­ka vero on omakoti­talois­sa (kiin­teistö) korkeampi kuin asun­to-osakkeis­sa, se syr­jii eri­tyis­es­ti kaupunkien ker­rostaloa­sun­nois­sa asu­via, kos­ka nämä muut­ta­vat huo­mat­ta­van tiheästi omako­ti­a­sui­in ver­rat­tuna.  Asun­to-osakkeis­sa varain­si­ir­tovero on kak­si pros­ent­tia myyntihinnasta.

Suomes­sa on edullisem­paa asua omas­sa asun­nos­sa kuin vuokra-asun­nos­sa, kos­ka vuokra-asum­ista rasit­taa vuokravero, joka on tapauk­ses­ta riip­puen vähän yli 30 % vuokran määrästä siltä osin kuin se ylit­tää yhtiö­vastik­keen ja muut vuokranan­ta­jan hyväksyt­tävät kulut.  Sil­lä kum­man rahak­si kut­su­taan sitä osaa vuokras­ta, joka tilitetään val­ti­olle, ei ole mitään merk­i­tys­tä. Muodol­lis­es­ti tämä on vuokranan­ta­jan rahaa, mut­ta mikään ei muut­tuisi, jos vuokrat­u­lo olisi vero­ton­ta ja vuokralaista verotet­taisi­in vuokran­mak­sus­ta yhtä paljon kuin nyt verote­taan vuokranan­ta­jaa. Tässä laskel­mas­sa tätä vuokraa rasit­tavaa veroa pide­tään vuokran mak­sa­jan menona, kos­ka hänen tililtään sekin raha menee korkeam­pana vuokrana. Jat­ka lukemista “Mitä hait­taa on varainsiirtoverosta?”

Markkinatalous pitää uudistaa

 Ser­bialais-amerikkalainen talousti­eteil­i­jä Branko Milanovicin on tutk­in­ut koko maail­man tasol­la reaal­i­t­u­lo­jen kehi­tys­tä vuosien 1988 ja 2008 välil­lä. Muu­tok­set tulon­jaos­sa ovat olleet suuria.

Hän on tiivistänyt tutkimuk­sen­sa nor­sukäyräk­si kut­sut­tuun kuvaan. Siinä maail­man kaik­ki kansalaiset on laitet­tu ostovoiman mukaiseen järjestyk­seen, köy­him­mät vasem­mal­la ja rikkaim­mat oikeal­la.  Pystyak­seli ker­too, paljonko reaa­li­nen ostovoima nousi näis­sä tulo­ryh­mis­sä keskimäärin vuosien 1988- 2008 välil­lä, aikana jol­loin maail­man­talout­ta domi­noi kak­si suur­ta muu­tos­ta – glob­al­isaa­tio ja dig­i­taa­li­nen vallankumous.

Norsukäyrä

Jat­ka lukemista “Markki­na­t­alous pitää uudistaa”

Tekoäly tulee, oletko valmis

Meneil­lään ole­va teknologi­nen mullis­tus pitäisi ottaa huomioon ter­vey­den­huol­lon organ­isaa­tioi­ta uud­is­tet­taes­sa. Uusi teknolo­gia van­has­sa organ­isaa­tioma­llis­sa voi merk­itä, ettei mikään oikeasti muu­tu eikä teknolo­gian tuo­mia mah­dol­lisuuk­sia sik­si pystytä käyt­tämään kun­nol­la hyväksi.

Lääkärin työnku­vaan vaikut­taa diag­noos­in­tekoon ja hoito-ohjeisi­in erikois­tunut tekoä­ly, joka – anteek­si nyt vain – tekee jo nyt vähem­män virheitä kuin lääkäri. Tekoä­ly oppii jokaises­ta tekemästään virheestä niin kuin var­maan lääkärikin, mut­ta lääkäri oppii vain omista virheistään. Tekoä­ly oppii virheistä, tapah­tu­i­v­at ne mis­sä päin maail­maa hyvän­sä. Sik­si se on myös ihmistä paljon nopeampi uuden tiedon omak­su­ja. Jat­ka lukemista “Tekoä­ly tulee, oletko valmis”

Empatiasta ja argumentin totuudellisuudesta

Helsin­gin Sanomien yleisönosas­ton mätäku­un keskustelu lähti liik­keelle mielipi­dekir­joituk­ses­ta, jos­sa san­ot­ti­in, että köy­häl­lä ei ole varaa syödä ter­veel­listä ruokaa, kos­ka ter­veelli­nen ruo­ka on kallista.

Minäkin protestoin mielessäni, sil­lä ter­veelli­nen ruo­ka ei ole kallista. Pakaste­tut ran­skan­pe­runat ovat kalli­ita, mut­ta tuoreet juurek­set eivät ole. Näin myös moni vas­tasi ja syn­nyt­ti vasta­lauseen myrskyn, jos­sa ydin­sanomana oli, että ylim­ieliset kir­joit­ta­jat eivät ymmär­rä köy­hän tilannetta.

Maria Ohisa­lo kir­joit­ti face­book-sivul­laan hyvän kitey­tyk­sen asi­as­ta. https://www.facebook.com/OhisaloMaria/?fref=nf&pnref=story. Jat­ka lukemista “Empa­ti­as­ta ja argu­mentin totuudellisuudesta”

Onko asioilla vain hyviä tai vain huonoja puolia?

Kir­joitin twit­teris­sä, että min­un on vaikea uskoa, että kau­pan auki­oloaiko­jen vapaut­ta­mi­nen lisää kau­pan työl­lisyyt­tä pitkäl­lä aikavälil­lä, vaik­ka se aluk­si on sitä ehkä tehnytkin.
Hauskaa, että moni veti tästä johtopäätök­sen, että vas­tustin auki­oloaiko­jen vapaut­tamista ja rien­si vielä ker­tomaan, että kulut­ta­jan ase­ma kuitenkin para­nee, vaik­ka työ­paikko­ja ei synnykään.
Minä kir­joitin vain noista työ­paikoista. Kokon­aiskäsi­tyk­seni on, että auki­oloaiko­jen vapau­tu­mi­nen on hyvä asia. Mik­si min­un pitäisi tämän lähtöko­hdan perus­teel­la uskoa, että se lisää työ­paikko­ja? Pitäisikö uskoa myös, että se tuo loma­laisille kau­ni­impia ilmo­ja? Miten keskustelu on näin hölmöä?
Mik­si en usko, että työ­paikko­ja tulee lisää?
Jat­ka lukemista “Onko asioil­la vain hyviä tai vain huono­ja puolia?”

Vantaa kirii väestönkasvussa

Väestönkasvu 2010 2016 II

Helsin­gin seudun väestönkasvu on hie­man kiihtynyt alku­vuodes­ta. Van­taa on kirinyt väestönkasvus­sa nopeasti – Kehän­radan lähiöitä raken­netaan vauhdil­la. Muut­to Helsinki­in on vähän hiipunut huip­puryn­täyk­sen ajoista. Tämä on ymmär­ret­tävää, sil­lä västönkasvu ylit­ti mon­e­na vuon­na sen, mitä asun­to­tuotan­to olisi aiheut­tanut – asum­isväljyy­den kasvu oli kään­tynyt negati­ivisek­si, eikä sitä voi pitkään jatkua. Nyt aloitet­tu­ja asuin­raken­nuk­sia on niin paljon, että Helsin­gin väk­ilu­vun kasvu kiihtynee uud­estaan – samoin var­maankin Espoon metron imussa.

Sekä Helsin­gin että koko seudun toteu­tunut väestönkasvu ylit­tää selvästi ne ennus­teet, joiden poh­jal­ta Helsin­gin yleiskaavaa on tehty. Niis­sä Helsin­gin asukasluku kas­vaisi 38 vuodessa 260 000 asukkaal­la eli Helsin­ki vajaal­la 7000 ja seu­tu vajaal­la 16 000 asukkaal­la vuodessa. Jat­ka lukemista “Van­taa kirii väestönkasvussa”

Henkinen torikammo maailmantilan selityksenä?

Voisiko henk­i­nen torikam­mo (ago­rafo­bia) olla yht­enä seli­tyk­senä vas­takkainaset­telun kär­jistymiselle maail­mas­sa? Tärkein on tietysti taloudel­lisen men­estyk­sen epä­ta­sainen jako ja jakau­mas­sa tapah­tuneet nopeat muutokset.

Mon­elta tahol­ta on viime aikoina kuu­lunut, että län­si­maisen lib­er­al­is­min arvot – tai oikeas­t­aan urbaani arvolib­er­al­is­mi – on se, mitä he eniten inhoavat.

Tätä sanoma tulee yhtäläis­es­ti islamisti­fun­damis­teil­ta kuin Repub­likaanien puoluekok­ouk­ses­sa Trumpia kan­nat­tavil­ta punaniskoilta.

Ilmeis­es­ti osa ihmi­sistä halu­aa tur­val­lisen yhteiskun­nan, jos­sa arvo­valin­nat ovat ylhäältä annet­tu­ja ja jos­sa maail­man ole­mas­saololle ja ihmisenä olemisen per­im­mäisille kysymyk­sille on jokin selkeä seli­tys. Sel­l­aisen löytää helpoiten uskon­non piiristä – ihan minkä uskon­non piiristä hyvän­sä. Jat­ka lukemista “Henk­i­nen torikam­mo maail­man­ti­lan selityksenä?”

Anttilan konkurssi: verkkokauppaostajan oikeusturva

Se, että verkkokaup­pa-asi­akkaat menet­tävät rahansa saa­mat­ta tavaraa Antti­lan men­tyä konkurssi­in, on tilanteena kohtu­u­ton. Jos laki toimii näin, on lakia muutet­ta­va. Ei voi edel­lyt­tää, että verkkokaup­po­jen asi­akkaat oli­vat ennenos­tos­ta velvol­lisia tutus­tu­maan yhtiön taloudel­liseen tilanteeseen, ei ole oikein tästä maailmasta.

Kos­ka olin tehnyt tästä asi­as­ta twi­itin, min­ut kut­sut­ti­in Ylen aamuTV:seen asi­aa taivastelemaan.

Esitin, että lakia on muutet­ta­va niin, että raha ja tavara vai­h­ta­vat omis­ta­jaa samanaikaises­ti. Kos­ka myyjä ei tavaraa ehkä vielä omista ja kos­ka sen lähet­tämis­es­tä aiheutuu kulu­ja, joi­ta konkurssipesä ei voi hoitaa, kätev­in­tä on, että raha siir­tyy myyjän omis­tuk­seen vas­ta, kun tavara on toimitet­tu. Tämän hallinnoi­imisek­si voisi olla erilli­nen jär­jeste­lytili, jos­ta myyjä voi siirtää rahaa oma­lle tililleen sit­ten kun tavara on vai­h­tanut omis­ta­jaa. Jat­ka lukemista “Antti­lan konkurssi: verkkokaup­paosta­jan oikeusturva”

Etsintäkuulutus: ryövätty Ridley Orion

FillariUlko­maan­matkani aikana min­ul­ta katosi lukit­tu pyörä luk­i­tus­ta pyörä­varas­tos­ta. Varkaus tapah­tui 23.6 ja 14.7. välisenä aikana. Jos joku sat­tuu havait­se­maan mus­taa mata­larunk­oista Rid­ley Ori­o­nia kau­pat­ta­vana tai muuten vain jouti­laana. Fil­laris­sa on tai ainakin oli triplavai­hde edessä. Oheinen kuva otet­tuna jos­sain Sak­sas­sa. Etu­laukkua siinä ei varastet­taes­sa ollut, mut­ta sen teline oli. Takalaukku oli varastet­taes­sa, mut­ta sen saa hel­posti irti.

Laajennetuista itsemurhista voi tulla iso ongelma

Eräässä Itä-Pasi­las­sa koet­ti­in kauan sit­ten itse­murha-aal­to. Ensin yksi hyp­päsi ja pian moni muu seurasi esimerkkiä. Tämä on yksi syy siihen, ettei itse­murhia ja niiden teko­ta­paa yleen­sä ker­ro­ta julkisuuteen.

Maail­mas­sa on paljon katkeroitunei­ta ja itse­tuhoisia ihmisiä, joiden ahdis­tus etsii purkau­tu­misti­etä. Moni pää­tyy itse­murhaan hil­jaisu­udessa, mut­ta jotkut halu­a­vat lähteä ryminäl­lä ja näyt­tävästi ja viedä mon­ta muu­ta mukanaan.   Laa­jen­netus­sa itse­murhas­sa teko laa­je­nee usein lähipi­iri­in ja omaan per­heeseen, mut­ta joskus myös täysin sivullisi­in. Ainakin kak­si lentokonet­ta matkus­ta­ji­neen on tuhoutunut lentäjän laa­jen­netus­sa itse­murhas­sa. Sil­loin on kyse katkeru­u­den myrkyt­tämästä mielestä. Uno­hdet­tu ja syr­jään vetäy­tynyt voi haaveil­la ole­vansa kuu­luisa edes kuoltuaan. Jat­ka lukemista “Laa­jen­ne­tu­ista itse­murhista voi tul­la iso ongelma”