Helsingin Sanomien yleisönosaston mätäkuun keskustelu lähti liikkeelle mielipidekirjoituksesta, jossa sanottiin, että köyhällä ei ole varaa syödä terveellistä ruokaa, koska terveellinen ruoka on kallista.
Minäkin protestoin mielessäni, sillä terveellinen ruoka ei ole kallista. Pakastetut ranskanperunat ovat kalliita, mutta tuoreet juurekset eivät ole. Näin myös moni vastasi ja synnytti vastalauseen myrskyn, jossa ydinsanomana oli, että ylimieliset kirjoittajat eivät ymmärrä köyhän tilannetta.
Maria Ohisalo kirjoitti facebook-sivullaan hyvän kiteytyksen asiasta. https://www.facebook.com/OhisaloMaria/?fref=nf&pnref=story.
Maria on ehdottomasti oikeassa ja kiteytti asian hyvin, mutta kuitenkin. Pitäisi erottaa, onko väite totta empaattisuudesta ja siitä, onko se oikeiden arvojen puolella. Jos esitetään falskeja väitteitä vain, koska halutaan tukea sorrettuja, päädytään falskiin politiikkaan.
Jos esteenä syrjäytyneelle terveellisen ruuan syömiseen ei olekaan terveellisen ruuan hinta vaan jokin muu, väite, että se johtuu terveellisen ruuan kalliista hinnasta, suosittaa korjaavaksi toimenpiteeksi luomuruuan subventiota[1], kun pitäisi puuttua niihin muihin esteisiin.
Katso myös tämä, kaksi viimeistä kappaletta.
[1] Tässä argumentissa on toinenkin ongelma, mutta asia varmaankin tuli ymmärretyksi.
Kuka loukkaantuu ensin?
Falskit ja valheelliset väitteet ovat myrkkyä empaattisuudelle, esimerkiksi:
– väite ettei köyhällä olisi varaa syödä terveellisesti vähentää yleensä ymmärrystä vähävaraisia kohtaan
– väite että Suomeen tarvitaa miljoona esteetöntä asuntoa asettaa kaikki liikuntavammaiset vähän outoon valoon
– väite, että pakkoruotsi on tarpeellinen lisää vihaa kaikkia suomenruotsalaisia kohtaan
– …
Kaikissa näissä joku yksittäinen henkilö tai etujärjestö esittää valheellisia väitteitä jonkin ryhmän edustajana.
Köyhä tekee usein ruumiilista työtä ja tarvitsee kaloreita ja proteiineja suoriutuakseen töistä
Esim ruumiilista työtä tekevä mies tarvitsee n 3500 kaloria päivässä
Jos se pitää ottaa esim kurkusta niin kurkussa on kaloreita 10 kcal/100 gr eli kurkkua pitäisi syödä 35 kg päivässä , jotta energiantarve tulisi tyydytettyä
Kun kurkkukin maksaa pari euroa/kilo niin ruuan hinnaksi tulee n 70 euroa per päivä ja 35 kg syömiseen kuluu koko päivä
Cashewpähkinässä on kyllä kaloreita 570 kcal/kg mutta hinta onkin jo 20 euroa kg eli päivän ruuan hinnaksi tulee n 120 euroa
Jos vetää saman kalorimäärän esim sian lavasta niin hinnaksi tulee n 10 euroa
Tuo kasvisruuan edluulisuu on pelkkä myytti
Ja ruumiillista työtä tekevä tarvitsee myös proteiinia, jota kasviksista saa vain muutamasta kalliista
Pähkinöissa on energiaa paljon enemmän kuin 570kcal/kg. Olisiko tullut kertaluokkavirhe.
Jos väitetään toisen valehtelevan olisi esitettävä kiiston näyttö. Nyt Osmo et todista asiaa vääräksi vaan alennut pelkkään perusteetta nimittelyyn. Kyllä se ruoka on kallista. Paljonko köyhällä on käyttää rahaa ruokaan? Puolet köyhimmistä eivät nosta edes toimeentulotukea. Montako sataa euroa heillä on käytössään ruokaan? Miksi heillä on Osmo varaa terveelliseen ruokavalioon? Mistä tiedät?
Toinen asia: käytät syrjäytynyttä synonyyminä köyhälle. Köyhä ei ole aina kouluttamaton ym (=syrjäytynyt).
Liian vanha voisi mennä kauppaan etsiä sieltä kolme tuotetta: hernepussi, kikhernepussi ja soijarouhepussi.
Lihassa ei ole mitenkään erityisen paljon proteiinia.
Kysehän on siitä, että ihmiset haluavat uskoa heidän oman maailankuvansa mukaisiin selityksiin. Jos kyse on siitä, että tupakka ja viina on kallista, mutta terveellinen ruoka halpaa, pitää asia jotenkin selittää toisinpäin. Muutenhan epäterveellinen ruokavalio ei johdukaan yhteiskunnasta, vaan kyseisen ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista.
Pitäisi kai lukea 570kcal/100g.
Kaikki pähkinät ja siemenet sisältävät about 600kcal/100g. Sen paremmin köyhä kuin rikaskaan ei kuitenkaan ole velvoitettu syömään juuri Cashew-pähkinöitä.
Kilon pussi maapähkinöitä maksaa 3,5 euroa. Ei paha.
Liian vanhan kirjoitus sisälsi muitakin virheitä. Trolli?
höpön löpön. ei kasvisruoka tarkoita samaa kuin vihannekset tai salaatti. täysjyväviljoissa ja palkokasveissa on paljon proteiinia. viljoissa 11-15%, pavuissa 30%, perunassakin 9% energiasta tulee proteiineista. Niinpä, kun tämä tämä kuvaamasi ruumiillista työtä tekevä 3500 kcal/vrk kuluttava mies kokoaa ruokansa tasaisesti juureksista, palkokasveista ja vihanneksista niin voidaan turvallisesti arvioida että n 15%=525 kcal=130 g = 80kg painavalla miehellä 1,6g/painokilo tulee proteiineista. Jos tämä mies kuitenkin sattuisi painamaan 150kg niin silloin tietysti proteiinia tulisi jo alle 1g/painokilo mutta siinäpä tuolle raavalle työtä tekevälle miehelle vielä parempi syy syödä (terveellistä) kasvisruokaa joka sisältää riittävästi proteiinia kenen tahansa tarpeisiin. Eikä maksa paljon. samalla säästää verenpainelääkkeissä ja diabeteslääkkeissä. Se, että vain eläinkunnan tuotteissa ja pähkinöissä olisi proteiinia lienee yleinen uskomus, mutta se ei perustu todellisuuteen ja on virheellinen käsitys. Samalla tavalla kuin ei se, että terveellinen ruoka olisi kallista. (leipä, juurekset, palkokasvit, marjat…). Energiapitoisuuksia voi tarkistaa finelin sivuilta.
Köyhä, pullean keskiluokan fantasiaolento tai perivihollinen. Tilanteesta riippuen. Mitä milloinkin. Syökin mitä sattuu, ja toki siitä on jokaisen saatava sanoa oma mielipiteensä, entisen kansanedustajankin.
Yleensä ostan oranssilaputettuja tuotteita, kiertelyyn menee oma aikansa. Aina ei rahat riitä edes siihen, silloin on haettava leipäjonosta ruokakassi. Onneksi niitä on. Ne ovat pelastus, vaikka ovatkin vain armopaloja, ruokia jotka eivät enää paremmalle väelle kelpaa.
Soininvaaran mielestä leipäjonot ovat pahasta, saatanan juoni, joka johtaa hengen velttouteen ja muihin paheisiin. Kova on huoli köyhien paheista ja huolta kantavat he joiden pahelista on usein pidempi kuin yhdelläkään köyhällä.
Köyhä, pulskan ja ahneen keskiluokan ahdistusta ja häpeää synnyttävä hahmo, jonka elämäntavat ja pelkkä olemassaolo kiihottaa hyvinvoivaa pullukkaa. Köyhät tuottavat työtä useille ihmisille jopa tutkijoille, jotka intohimoisesti tutkivat köyhiä. Meidän yksityisiä alueitamme, uniammekin.
Tänään mietin sitä kaupassa. Ja mietin sitä mihin rahat riittävät tässä kuussa. Loppukuusta menen taas leipäjonoon.
Kakka. Sitä ei ole vielä kukaan tutkinut. Köyhien kakka. Siitäkin voi sitten keskustella somessa intohimoisesti, esimerkiksi tällä otsikolla: ”Empaattisesti köyhien kakasta”.
Mihin perustat tämän väitteen?
Sekoita kaurahiutaleita ja raejuustoa, kaada sekaan rypsiöljyä. Jälkiruoaksi raaka porkkana. Siinä köyhälle kaikki tarpeellinen.
En tiedä, mistä tuo kasvisruoka tähän tuli, mutta jos perunat, pasta ja leipä lasketaan edelleen kasvikunnan tuotteiksi, niin luulen saavani pääosan kaloreista muusta kuin lihasta, vaikka en kasvissyöjä olekaan.
Kidneypavut (reilusti proteiinia) maksavat eräässä saksalaisessa päivittäistavarakaupassa 1,80 €/kg. Ei mielestäni erityisen kallista. Lisäksi kasvisruoan laitossakin kannattaa käyttää rasvaa esim. rypsiöljyä, jossa on mukavasti kaloreita.
Jep, näin on, eli ei se ruoan hinta ole este, vaan lyhyesti se että köyhällä ei ole tarpeeksi rahaa ostaa sitä.
Ihmisten on joskus vaikea uskoa sitä, että 0 euroa on tosiaankin nolla euroa ja sen jälkeen kaupasta ei joko osteta mitään tai ostetaan sitä mikä sisältää maksimimäärän energiaa suhteessa hintaan.
Luin tuon Osmon aikaisemman kirjoituksen ja eihän siinä ollut mitään järkeä – eihän toimeentulotuki ole se määrä rahaa mikä sinulla on käytettävissäsi muiden kulujen jälkeen. Ei kukaan pysty sanomaan mitä nämä muut kulut ovat. Voi olla ne ovat vaikka lasten ruoka, harrastukset, lääkket joita on pakko ostaa, velka joka on pakko maksaa, vuokra, lainantakaukset tai muuta vastaavaa.
Eli jos on oikeasti köyhä, se ongelma ei ole siinä että miten löydetään terveellistä ruokaa – ongelma on ylipäätään miten löydetään ruokaa.
Ja köyhyyshän ei tarkoita mitään alemmuuskompleksin omaista tilaa mitä tuossa yritetään maalailla vaan yksinkertaisesti kyse on vain tilillä olevan rahan määrästä.
On jotenkin ihmeellistä, että se jotenkin muuttaisi ihmistä, vähän kuin jotenkin ihonväri muuttaisi ihmisen ajattelua.
Onneksi meillä päin Big Foodin suuri salaliitto ei olle onnistunut pakottamaan köyhiä vielä roiskeläppien, jauhomakkaran ja einesmaksalaatikon syömistä pidemmälle. Suuressa maailmassa asiat ovat paljon huonommin – kierot konspiraattorit ovat jo juonineet asiat siihen jamaan, että köyhien on pakko elää plus-kokoisilla bigmac-aterioilla, maissisiirappikokiksella, friteeratulla kanalla ja sokerikuorrutetuilla donitseilla.
Söisitkö itse näin? Miksi köyhän pitäisi? Jotta he eivät kävisi lääkärissä ja aiheuttaisi kuluja? Vapaa tahto on rikkaan oikeus?
Vaikea ja monimuotoinen kysymys, joka helposti synnyttää myös kovin yksioikoisia kannanottoja.
Tuntuu yhtä järjettömältä väittää, että köyhyys on aina ja kaikkialla vain köyhien itsensä syy, kuin väittää ettei se sitä ikinä ole. Totuus on joskus noissa ääripäissäkin, mutta lähes aina kuitenkin jossain siellä välissä.
Sivistyneenä yhteiskuntana haluamme tietysti ratkaista köyhyyden ongelman. Ensimmäinen askel on hyväksyä tosiasiat, ja sitä Osmo Soininvaara maltillisessa puheenvuorossaan peräänkuuluttaa. Vasta niiden pohjalta voimme kohdistaa toimenpiteitä oikein.
Valitettavasti jo se on monelle liian vaikea askel – helpompaa ja varmaan mukavampaakin on sättiä toisia.
Liian vanha: köyhien ongelma ei ole se, ettei saisi tarpeeksi kaloreita, vaan että saa liikaa.
Ruumiillista työtä tekevät eivät myöskäön ole ne, joiden ruokavalio on suurin ongelma.
Ongelmakuvasi on 1950-luvulta.
http://www.kaloritaulukko.fi/
Cashewpähkinä 574
Hasselpähkinä 644
Maapähkinä 568
Pekaanipähkinä 710
Saksanpähkinä 680
Suolapähkinä 596
Tuossa taulukossa oli energiamäärä sataa grammaa kohden, mutta sanoin pähkinöissä olevan 570 kcal/kg. Oikea luku on 5700 kcal/kg
Kaikkia noita pidetään nykyään epäterveelllisinä ja vaarallisina hiilihydraattiensa vuoksi
Lisäävät diabetesriskiä
Et kuitenkaan uskaltanut laskea, paljonko tuo maksaa ? Jos rahaa ruokaan on päivässä n 5 euroa nin esitäpä laskelma
Köyhyys ei aiheuta sairautta tai keskimääräisiä vähäisempiä henkisiä kykyjä. Köyhyys on suuren ehdollisen todennäköisyyden arvolla vain näiden ominaisuuksien indikaatio.
Eivätkä ne ominaisuudet ole välttämättä itsehankittuja.
Soininvaara on oikeassa siinä että pitää mennä syihin eikä puuttua vain joihinkin asioihin, jotka ovat seurauksia ehkä taustalla olevasta ilmiöstä. Eikä aina edes seurauksia vaan joskus jopa täysin tahattomia sivutuotteita. Eli ruoan arvonlisäveron alentaminen siksi että se mahdollistaisi köyhien parempilaatuisen syömisen ei ole kovin fiksua politiikkaa. Sen sijaan sairauden vuoksi pysyvästi alemman tulotason vangiksi joutuneen avustaminen suorilla rahamääräisillä tulonsiirroilla on fiksua politiikkaa, jos tavoite on nimenomaan auttaa tällaisia henkilöitä.
Nykyään laihuus ja hyvä kunto yhdistetään hyvään koulutukseen ja tulotasoon. Köyhät kärsivät ylipaino-ja terveysongelmista…
Onko sillä merkitystä jonkun ilmiön normatiiviselle sisällölle että onko ominaisuus peritty vai itse hankittu? Skitsofrenia vs oman ruokavalion tuottama ylipaino…. 🙂
Osmo, miksi Vihreissä ei ole riittävästi Antero Vartian kaltaisia ihmisiä vaan enemmän näitä Johanna Sumuvuoria tai Maria Ohisaloja?
🙂
Olipa pöhkö heitto? Settä OS sanoo että terveelllinen ruoka ei ole kallista, ei tarkoita etteikö löytyisi kansanryhmiää joille sekin on liikaa. Kaksi eriasiaa.
Terveellinen ruoka on melko halpaa. Ja sen halventuminen ennestään ei ole oikein mahdollista. Maanviljelijänkin pitää jotain saada
Siinäpä se ongelmasi onkin yhdessä virkkeessä.
Älä osta eineksiä, edes alennuksesta, jos ei ole rahaa.
Ajatteleppa sitä, että opiskelija saa lämpimän aterian salatteineen ja leipineen hintaan 2,60 e, mutta silti monet opiskelijat jättävät sen ostamatta, koska saavat halvempaa ruokaa kaupasta.
”Maria Ohisalo kirjoitti facebook-sivullaan hyvän kiteytyksen asiasta.”
Linkki vie kyllä ihan vaan Marian face-sivuille, oon varmaan ihan yksinkertainen kunnen heti keksi mikä niistä tajunnanvirtapäivityksistä on se erinomainen kiteytys tästä aiheesta.
Tarkistapa taas hinta , lihan/kasvisten proteiinisuhde on kuitenkin 2/1 eli kasviksia pitää olla vähintään lihan monikerta saman proteiinimäärän saavuttamiseksi ja silloin hintakin on korkea
Mutta harva hyvätuloinen osaa laskea tällaisia asioita
Ja elintavoillakin on rajallinen vaikutus tervyteen, osa tulee perimästä
Meillä vain yksinkertaistetaan asioita niin, että kun todetaan köyhän olvan juoppo,lihava, syö epäterveelliseti, ei liiku
Mutta onohdetaan kansainväinen vertailu ja todelliset luvut
ESim liikunta, siihen ei lasketa hyötyliikuntaa.Niinpä kun työtön autottamana kävelee sossuun tai tekkariin tai kauppaan tai viinakauppaan niin hän saa liikuntaa, jota ei lasketa liikunnaksi
Hyvätuloinen sen sijaan teke ekaikkein vaarallisinta työtä eli istuu päivät pääkstysten ja liikkuu hyvin vähän
Kuitenkin vain köyhän liikkumattomuus on haitallista
Esim kysyin ravitolassa tarjoilijalta, paljono työpäivänä tulee käveltyä.Hän tarkisti rannekkeesta : 22 km päivässä edellisen viikon aikana, lähes kaikki hyötyliikuntaa
Samoin kun puhutaan ylipainosta niin suomalaisista n 66 % on ylipainoisia ja kansainvälisesti olemme keskiarvoa, emme siis poikkeuksellisen lihavia
Tupakoimme toiseksi vähiten maailmassa eikä ero sosiaaliryhmien välillä ole ääretön
Japanilaiset ovat polttelun huippuja, mutta se ei näy juurikaan sosiaaliluokkien terveyseroissa.
Alkoholinkulutuksin on myytti, eniten ryyppäävät työssäkäyvät ja hyvätuloiset
Sosiaaliryminen alapäässä ovat se rapajuopot ja he tasaavat kulutuksen sosiaaliryhmien välillä
Köyhällä ei ole rahaa ryypätä.Pistäpä 450 euroa lompakoon ja maksa siitä ruoka vaatteet ym menot asumista lukuunottamatta ja katso paljonko rajaa jää viinaan
Emmekä viinan kulutuksessa ole kuin keskikastia Euroopassa
Yksi eriarvoisuutta aiheuttava tekijä on ruuan siubventio :
Köyhä maksaa kaikien omsta pussistaan, mutta hyväosaisella on omat ruokalat, joissa myydään kevyttä monimuotoista, terveellistä ruokaa pilkkahintaan, koska työnantajat tukevat ruokailua 20%-100 %.
Ilmaisen ruuan takaa on helppo ilkkua köyhää duunaria, joka maksaa joka suupalan itse
Se oli sarkasmia. Olen tosin syönyt noin, ja on mahdollista saada kalorit, proteiinit, kuidut, jne. hyvin halvalla. Vitamiinit voi ostaa purkissa, 250 tablettia 20 €. Ruokamenot voi painaa hyvin alas ja syödä silti terveellisesti.
Köyhän ongelma ei ole se, että raha ei riitä ruokaan. Poikkeuksia toki on. Ongelma on se, että raha ei riitä kaikkeen muuhun mitä tarvitaan olemaan nyky-yhteiskunnan jäsen.
Riisiä saa alle eurolla kilo. Samoin monia vihanneksia, sekavihanneksia, papuja, kananmunia ja kanankoipiakin alle kahdella eurolla kilo. Kananmunat, vihannekset ja riisi ovat mielestäni ihan terveellistä ruokaa. Parilla eurolla saa jo ison kattilallisen risottoa.
Itse syön usein arkisin lounasravintoloiden seisovista pöydistä (8-9€), ateriatuella tuo maksaa n. 6-7€. Olen siis kauhea notkuvissa pöydissä mässäävä porvari. Tiedän monta lounaspaikkaa josta saa syödä lounasajan jälkeen puoleen hintaan, esim. eräässä thai-ravintolassa saa mättää klo 14 jälkeen liharuokaa kilokaupalla 4,5€ hintaan.
Tiedän myös työttömien ruokaloita joissa saa salattia, leipää ja keittoa kolmella eurolla.
Lähisukulaiseni on ollut yli vuosikymmenen työtön, lihava ja pikkuhiljaa alkoholisoitunut. Hän syö huonolaatuista ruokaa, polttaa tupakkaa ja juo alkoholia liikaa. Makaa kotona ja valittaa. Olen jo luopunut toivosta vuosia sitten, valitus lakkaa vasta haudassa.
Työttömyys, köyhyys ja osattomuus johtaa helposti erilaisiin negatiivisiin itseään ruokkiviin kierteisiin, joista ei enää helpolla nousta. Tiedän että Suomessa on satoja tuhansia tuollaisia ihmisiä, eikä se ole heidän vika. En minä heitä syytä. Maailma on epäreilu ja kaikilla ei ole aina kivaa.
Eikä minulla tähän asiaan ole mitään erityistä sanottavaa, erehdyin vain lukemaan facebookista eräiden vasemmistolaisten ulinaa tästä bloggauksesta ja Soininvaaran haukkumista. Ja lähinnä kävi mielessä että nuo valittavat vasemmistolaiset ovat samaa sarjaa kuin sukulaiseni, en voi auttaa enää, heidät parantaa vain hauta, enkä sääli heitä yhtään.
Missähän näitä 100%:n ruokaloita on? ”Omaani” työnantaja kyllä tukee, mutta ei se silti mikään halpa vaihtoehto omiin eväisiin nähde ole. Toki helppo ja aikaa säästävä siihen verrattuna, että kokoisi saman itse.
Höpöh-höpö. Olen monessa työpaikassa ollut, mutta missään, ei edes työnantajan tukemissa, ole koskaan saanut mitään pilkkahintaan tai siten, etteikö omilla eväillä olisi päässyt halvemmalla.
Jopa tuettu ja mahdollisimman halvaksi tehdyt opiskelija-ateria tulee kalliimmaksi kuin kotiruoka. Kyllä minä sen muistan. Kun olin opiskelija, kävin yleensä kotona (siis omassa kämpässäni, en vanhempien luona) syömässä koska se oli HALVEMPAA.
Väite, ettei voi syödä terveellisesti, koska se on kallista, on ihan täyttä puutaheinää. Köyhät eivät syö terveellisesti, koska se ei tule syystä tai toisesta heille mieleen.
Niistä varsinaisista syistä (saatikka asian korjaamisesta!!) ei vain päästä koskaan keskustelemaan, kun ideologian sokaisemat vasemmistolaiset vetävät keskustelun täysin sivuraiteille väärillä johotpäätöksillään.
Ihan sama ongelma koskee myös terveyseroja. Suosittu parempituloisten terveyden selitys on työterveyshuolto, vaikka sokea reettakin näkee ettei se oikeasti voi olla syynä. Niinpä työterveyden lakkauttaminen ei parantaisi köyhien asemaa (sehän voi olla muusta syystä ihan hyvä idea, mutta muu syy onkin sitten jo eri asia kuin köyhien terveydentilan parantaminen).
Ja jos nyt välttämättä halutaan vähentää köyhien päivittäistavaralaskua, niin ensimmäisenä pitäisi alentaa viinan ja tupakan verotusta. Tällöin veronlasku kohdistuisi paljon tarkemmin köyhiin ja syrjäytyneisiin.
No sitten on kyllä uusavuttomuus huipussaan.
https://www.youtube.com/watch?v=0zmQgvMCFh4
Mielestäni Osmo on missannut olennaisen seikan:
Kasvisten hinnan vertaaminen ns. oikeiden ruoka-ainesten (liha, kala, peruna, riisi) hintaan on harhaanjohtavaa, koska kasvikset eivät normaalin ihmisen keittiössä korvaa mitään noista vaan tulevat niiden lisäksi – jos tulevat.
Siis ruokaan kuuluu joka tapauksessa lihaa/kalaa ja hiilareita (peruna/riisi), koska nämä ovat se varsinainen ruoka, ja näiden höysteenä, niillä joilla on varaa siihen, voi olla myös kuitua ja vitamiineja kasvisten muodossa. Näin normi-ihimisen keittiössä. Vaihtoehtoelämäntavat kuten kasvisyönti ovat sitten asia erikseen.
Köyhät on köyhiä, koska ovat tyhmiä.
Saako näin sanoa vai pitääkö vaieta?
Saa anoa, eri asia on, onko se totta. Ymmärtääkseni ei ole.
Parin viime kirjoituksen perusteella Osmo on viime aikoina alkanut kiinnittää huomiota niihin syihin minkä vuoksi monet fiksut ja korkeakoulutetut välttävät politiikkaa kuin ruttoa. Ei siksi, että he olisivat välinpitämättömiä asioiden suhteen, vaan siksi että on raivostuttavan turhauttavaa edes seurata sivusta – saati sitten itse osallistua – keskusteluun jossa logiikan lait on heitetty ikkunasta ulos ja erilaiset kognitiiviset vinoumat (tai mikä ’cognitive bias’ nyt sitten onkaan suomeksi) dominoivat koko keskustelua.
Voin vahvistaa tuon, ulkomailta (köyhistä maista) muuttaneet työkaverini eivät opiskeluaikanaan syöneet opiskelija-ateriaa, koska se oli liian kallista. 2.20€ ateriasta on monille opiskelijoille liikaa. Tuolla hinnalla kun saa sen kattilallisen riisiä sattumilla, josta syö kaksi ihmistä kaksi päivää.
Ja siis ainakin meillä IT-alalla iso osa ulkomaalaisista syö työpaikalla edelleen kotona tehtyä riisi-kasvisruokaa, erityisesti intialaiset. Vuodesta toiseen ovat syöneet sitä samaa riisicurrya, joka päivä. Eivätkä juo alkoholia, vaikka firma maksaisi niin syövät kasvisruokaa ja vettä. Ja puhutaan siis ihan hyvätuloisista diplomi-insinööreistä.
En tosin juo minäkään alkoholia, työelämässä ei oikein pärjää ellei syö, nuku ja kuntoile hyvin, tee jatkuvasti ylimääräistä vapaa-ajalla, ja yritä jatkuvasti parempaa suoritusta, mutta kuitenkin ilman stressiä.
Tämä postauksesi oli siitä erikoinen, että lukiessani tulleita kommentteja pyörähdin työtuolissani useita kertoja semminkin kun niitä kertoja viime aikoina on ollut jokseenkin vähemmän. Ei niistä montaa tarinaa juurikaan edes kertoja saa. Vaikka kertoja laskisi kuinka hyvä kertoja.
Silloin kun olin itse köyhä opiskelija, yksi periaatteistani oli, että ruuan valmistamiseen ei saa kulua enemmän aikaa kun sen syömiseen. Luulenpa että tässä on yksi makaronin, tonnikalan, maksalaatikon ja einespitsojen suosion salaisuus. Eipä auta katua nyt sitä, että elämässä oli silloin mielenkiintoisempia asioita kuin ruuanlaitto. Se oli puhdas arvovalinta ajankäytön suhteen. Nyt kuitenkin tekisin toisin sillä einespitsan hinnalla saa paljon parempaakin ruokaa kun vain näkee hiukan vaivaa ja tänä päivänä sen näkee vaivan arvoisena.
Täällä nyt väitetään puolesta ja vastaan, että köyhällä ei ole varaa syödä terveellisesti ja maukkaasti. Minulle ei ole kukaan koskaan valittanut, että joutuu syömään epäterveellisesti. Sitä kylläkin, että tulee syötyä epäterveellisesti.
Ennen kuin lähdetään tuomitsemaan kenenkään syömistä, niin joku voisi tutkia ja kertoa, mitä ne köyhät oikeasti syövät ja miksi. Ehkä tätä on oikeasti tutkittu, mutta vertailun vuoksi pitäisi tietenkin tietää mitä ne ei-köyhät syövät.
Sen tiedän, että myös rikkaat joutuvat taistelemaan päivittäin geenejään vastaan, ne kun houkuttelevat valitsemaan sisäfileen kanssa bearnaisekastikkeen ja ranskanperunat, sekä pavlovaleivoksen jälkiruuaksi ravintolassa. Hiukan vähävaraisemmalla on sama ongelma pizzapuffetissa neljännen slicen jälkeen kun silti tekisi mieli ottaa lisää kun kerta ovessa lukee: Syö ja juo niin paljon kuin jaksat! Lause on ilmeisesti ollut tehokas kun sitä näkee vieläkin. Järjetöntä, paitsi jos ei tiedä saako huomenna ruokaa.
Minusta molemmat puolet ovat tässä väittelyssä oikeassa. Kun kaupassa on myynnissä hintaan 1.20 € / 900 g myytäviä nakkipaketteja*, kyllähän köyhällä on suuri kiusaus ostaa niitä, vaikka hänellä samaan aikaan on varaa ostaa terveellisempääkin (ja kalliimpaa) ruokaa. Se, että köyhät syövät epäterveellisesti johtuu hinnasta, mutta suoranaista pakkoa tehdä niin ei ole.
*) Esimerkki tuotteesta, josta on menossa päiväys ja josta HOK-Elanto antaa 60 % alennuksen.
Kyllähän tuossa selvä korrelaatio on ainakin ryhmässä minä ja tuntemani henkilöt. Tosin nimimerkin ”Rehellisyys” viestistä saa sen käsityksen, että köyhyys johtuisi yksinomaan tyhmyydestä. Sen lisäksi vaikuttaa mm. hakeutuminen mielenterveysongelmat ja sosiaali- ja terveysalalle hakeutuminen.
Sanomisen vapaus sallittakoon, mutta onko viisasta mennä laukomaan tyhmiä. Väitteen perusteiden pitävyys voi ratkaista vaa’assa punnitessa asian toisin.
Rahako tuo viisautta?
Köyhä voi olla köyhä esimerkiksi vain liian monen peräkkäisen epäsuotuisan sattuman/tapahtuman tähden, tai siksi, että liian moni viisas tai rikkaampi on liian ahne tai itsekäs ja käyttää rahaa ja/tai viisauttaan, vaikka sitä olisikin, vääriin tai jopa haitallisiin asioihin, niin asianomaisen itsensä kuin muidenkin kannalta katsoen.
Kausaliteetti on probabilistista eli ehdollisella todennäköisyydellä pelataan.
Voiko sanoa että p(y|x1 z)<p(y|x2 z) joka on köyhyyden y ehdollinen todennäköisyys, jos x1 on älykkäiden osajoukko kun x2 on tyhmempien? Z on terveydentilan vektori ja oletetaan että tässä se on sama molemmilla.
Mutta jos huomioidaan terveys, niin kyvykkyyttä suurempi vaikutus voi olla terveydentilalla…
Jos ne on noita Noksun 750€/kk osaajia?
😉
Osuva huomio. En tiedä pitääkö se paikkansa Osmo Soininvaaran kohdalla, mutta yleisesti varmaankin. Olen usein ihmetellyt sitä miten järkiperäiset poliitikot jaksavat, kun niin suuri osa keskustelusta ei ole rationaalista. Ihailen sitä, miten Soininvaara sietää omassa blogissaan niin paljon yksisilmäistä, hyökkäävää ja jopa epäasiallista kommentointia.
Ihmisillä tuntuu olevan vimmattu kaipuu mustavalkoiseen todellisuuteen, jossa asiat ovat yksioikoisia ja oikeat ratkaisut löytyvät pelkällä tunteella. Tässä ajattelussa esimerkiksi köyhyys, joka on oikea ongelma, ratkeaa sillä että köyhille lapetaan vain lisää rahaa, mikä taas ei ole oikea ratkaisu.
Eri mieltä olevien sättiminen hallitsee ja luo keskusteluille ikävän ilmapiirin. Tämän todettuani täytyy toki lisätä, että myös tässä blogissa on paljon hyviäkin kommentoijia. Asioita monelta kannalta katsovia, erilaisia mielipiteitä suvaitsevia ja tuoreita näkökulmia esiin nostavia!
Samalla tavalla kuin systaattioidot tuovat syövän, kun niitä ei käytä muut kuin syöpäsairaat?
On helpompi pärjätä elämässä, jos on viisas. Tai oikeastaan on helpompi välttää pohjalle joutumista, jos on älliä.
Ääriesimerkkihän on tämä Vihdin poliisiampuja, joka oli tuhonnut ihan itse oman taloutensa riitelemällä kaikkien kanssa oikeutta myöten ja sen jälkeen oli vielä niin tyhmä, että pelasi omalla nimellään veikkauksen pelejä ja voitettuaan ei mitenkään tajunnut, ettei ulosottomiestä ihan niin helposti huijata.
Oliko lopputulos köyhyyden vai kenties ihan oman tyhmyyden syytä?
Kyllä, mutta toisin kuin nimierkki rehellisyys väittää ilman minkäänlaisia lähdeviitteitä, on viitteitä siitä, että kausaliteetti menee toisinpäin, eli köyhät ovat tyhmiä, koska ovat köyhiä[1]. Kun myös tiedetään, että konservatiivit ova konservatiiveja, koska ovat tyhmiä[2], voidaankin näppärästi selittää, miksi Yhdysvalloissa republikaanien kannatus on niin laajaa huonommin pärjäävien joukossa, ja miksi republikaaneilla on tarve pitää köyhät köyhinä[3].
[1] http://weeklyhubris.com/stupidity-doesnt-cause-poverty-poverty-causes-stupidity/
[2] http://www.livescience.com/18132-intelligence-social-conservatism-racism.html
[3] Minun on vaikea arvioida kuinka huuli poskella olen tämän kirjoittanut, mutta ainakaan se ei ole sen typerämpää kuin se soopa mitä aiheen piirissä yleensä joutuu todistamaan.
Ei tämä nyt oikein käy. Kylmän veden ilmiöitä ei oikein voi päätellä siitä, millaista kuuma vesi ehkä on (vai voiko?).
Sanomisen vapaus toki sallittakoon, mutta oliko viisasta mennä laukomaan tyhmiä?
Useimpien ihmisten kohdalla haaste ei ole se, että saisi riittävästi kaloreita, vaan juurikin toisinpäin, eli miten saisi mahan täyteen ilman että tulee liikaa kaloreita. Kovin harva köyhistäkään tekee fyysisesti raskasta työtä.
Mykistävää.
Tässä tapauksessa eivät ole, mutta olen minä tuollaisia 500€/kk tyyppejäkin kestinnyt Suomessa, ei niitä muuten Helsingin järkyttävän kalliisiin baareihin saa oluelle ellen maksa. Itä-Eurooppa kun on täynnä hienoja ihmisiä joita historia on potkinut kovaa päähän.
En ole erityisemmin ollut Nokian kanssa tekemisissä, mutta muiden suomalaisten pörssiyhtiöiden kanssa kyllä. Olen yli vuosikymmenen tehnyt softakehitystä suomalaisille ja ulkomaalaisille yrityksille yhdessä suomalaisten ja ulkomaalaisten kanssa, joten en ihan ymmärtänyt tuota Nokian 750€/kk valitusta, koska se on ollut minulle normaalia työelämää koko 2000-luvun.
750€/kk on varmaan perustason insinöörin palkka intiassa tällä hetkellä. Hyvät heput saavat ihan intiassakin hyvää palkkaa, eivät ne erot akateemisten kielitaitoisten koulutettujen välillä ole niin suuria missään. Itä-Euroopassa palkat ovat jo reilusti yli 2000€/kk luokkaa, Saksassa paremmat kuin Suomessa. Viitisen vuotta sitten löysi varmaan euroopastakin päteviä koodareita tuohon hintaan, mutta ei enää.
Välillä nuo ”alipalkatut raatajat” käyvät suomessa ja koulutan heille työtäni, välillä toisinpäin. Jos nuo saavat sitten itä-Euroopassa puolet pienempää palkkaa kuin minä, niin kustannustasokin heillä on vain kolmannes siitä mitä Suomessa. Eivät he kuitenkaan halua Suomeen muuttaa, vaikka tarjoaisi tupla- tai triplapalkkaa. Täällä ruoka ja olut maksaa aivan *elvetisti enemmän ja kaikki on ankeaa.
Toisaalta on se ihmisarvokin sitten hieman erilainen tuolla etelän maissa. Ei täällä Suomessa näy paljoa resuisia lapsikerjäläisiä tai kymmenittäin prostituoituja kadun kulmissa.
Se että koenko empatiaa ja sympatiaa Suomen köyhiä kohtaan riippuu tasan siitä mitä aluetta tai aikaväliä tarkastelen. Työtä täällä syrjäisessä korvessa on lopulta aina joutunut tekemään, jos ei halua huutolaiseksi tai vaivaistaloon.
Ja lähdeviitteet Syltyllä oli Hevosmiesten Tietotoimiston uutisiin ?
Ei.
Tuossa on jo kaksi virhettä.Luettelemasi ruoka-aineet eivät ole välttämättä terveellisiä , ei etenkään suurina määrinä syötynä
Esim kananamunan syöntiä suositellaan rajoitettavaksi sen kolesterolipitoisuuden vuoksi ja riisin sen hiilihydraattien vuoksi
Ja kun noista rakemtaa terveellisen kokonaisuuden niin ei se ole halpakaan
Ruokaa kun pitää syödä 0 vuotta keskimäärin niin ei se voi olla pelkkää valkoista riisiä ja risttoa
Vaimoni on töissä toimistokeskittymässä , missä on useita ravintoloita. Ne ovat alkaneet myydä ylijäämäruokaa halpaan hintaan lounasjan jälkeen 3-5 euroa aika iso purkki
Mutta ei ravintoloissakaan tyhmiä olla ja tehdä ruokaa pilkkahinnalla myytäväksi.
Niinpä kun ruuan myynti alkaa klo 13 niin ruokaa riittää muutamalle kymmenelle ensimmäiselle ja valikoima on tietysti mitä sattuu, ei siis terveellistä
Ja ylijäämä on myyty 10-15 minuutissa tuskinpa siivooja tai myyjä
tai bussikuski saa vapaata juuri sopivasti
Tuo taikkuravintoasi on varmana konkurssiissa, jos sillä riittää ylijäämäruokaa pilvin pimein joka päivä ja vielä liharuokaa ?
Ja kun työttömiäkin on n 500000 köyhiä eläkeläisiä saman verran niin tuskinpa heitä ravintoloiden jäteruualla ruokitaan ?
Kalajutuillakin on rajansa
Aila erikoista ettei taloudellinen ohjaus ja ihmisen valinta toimikaan ruuassa, kun se on esitetty ratkaisuksi kaikkiin yhteikunnan ongelmiin .
Esim työttömyyskorvausta on pienennettävä jotta painipalkkainen työ kelpiais. Mutta sam periaate ei toimikaan ruuan suhteen ?
Ja tuntuu oudolta, että vain Suomessa köyhät syövät epäterveellisesti, juovat eniten ja tupakoivat eniten ??
Jokainne voi laskea paljonko viinaa, tupakkaa etc saa 500 eurolla ? Moni on kokeillut eikä kukaan todella fiksukaan ole onnistunut elämään kuukautta laihtumatta tai luopumatta alkoholista ja tupakasta
Kansainvälisessä vertailussa tupakoimme toiseksi vähiten, alkoholinkulutuksessa olemme keskitasoa , ylipainoisuudessa keskitasoa ja liikunnassakin köyhät liikkuvat enemmän kuin istumatyötä tekevä hyväosainen.
Pultsarikortin vaikutuksen näkee esim allaolevan linkin tulkinnoista
Meillä on totuttu perustelemaan köyhien huonoa tervydentilaa terveyseroja elintavoilla ja oma syy-perusteella
Mutta huonoja elintapoja on muuallakin, roskruokaa ja rasvaa syödään enmmän.
Työttömiä on muuallakin, samoin pultsareita ja muita yhteiskunnasta ulos pudonneita eikä vertailu enää toimikaan
Sen vuoksi ei haluta tehdä kansainvälisiä vertailuja
Tuntuu kuitenkin oudolta, että kohtuullisten elintapojen Suomi tuottaa eriarvoisinta terveyttä ?
Tuosta löytyi mielenkiintoinen selvitys, ei tosin tulojen mukaan mutta koulutustason mukaan jaoteltuna
http://www.terveytemme.fi/atlas/graph/userselect.php?alue1=SUOMI&alue2=SUOMI&osoitin=A_ALKKER&kuvio=SUKUP_KOULUTUS&laheta=N%E4yt%E4
Näiden lukujen perustellaa voi päätellä seuraavia asioita
1.Humalahakunen juominen on yhtä suosittia kaikilla tulotasoilla, erot ovat pieniä
2.Lihavien souus laskee hieman koulutustason noustessa , mutta ei merkittävästi, naisilla enemmän kuin miehillä
Eli miehissä vaihteluväli 22-18 % luokasta
3.Kasvisten käytössä on merkittävin ero miesten ja naistenkin välillä ,niukasti kasviksia käyttäviä on perusopetuksen saaneissa miehissä n 50 %miehet/korkeakoulutetut 25 %
Mutta hedelmiä ja marjoja käytetään lähes yhtä niukasti
Lopputulema on, etteivät elintapaerot koulutustason mukaan määriteltynä mitenkään dramaattisia ole
Ja kun tähän lisätään kansainvälinen vertailu niin loppupäätelmä on, että haluamme säilyttääkin terveydenhoidon eriarvoisuuden
Niissä kuivapavuissa joita itse syön on proteiinipitoisuus 31% ja hinta jossain kolmen euron paikkeilla/kg. Lihatiedotuksen mukaan yhdessäkään yleisessä lihatyypissä proteiinipitoisuus ei nouse yli 21% eli väitän ettei väitteesi pidä paikkaansa.
Mutta työlästä on, ja hifistelykomponentit tyypillisesti nostavat omatekoisen aterian hinnan vähintään valmisruoan tasolle.
Mitä papuihin, linsseihin, herneisiin yms oikeaan (proteiinipitoiseen) ruokaan tulee, risoo kyllä se että S-ketjua myöten niistä on tehty jotain ituhippien ihquruokaa joka myydään parin annoksen ekopakkauksissa reippaaseen ylihintaan. Onneksi tukussa on toisin, ja valikoima on kelvollinen, mutta tämäkin hankintakanava tahtoo olla köyhältä suljettu.
No ei tuota voi tuosta päätellä.
A juo 2 kertaa viikossa humalahakuisesti.
B juo 2 kertaa kuukaudessa humalahakuisesti.
C juo 2 kertaa vuodessa humalahakuisesti.
Kukaan ei juo muutoin mitään.
Kaikki henkilöt luokitellaan ”humalahakuisiin juojiin” eli juomatapa on samanlainen. Onko juomissa määrissä ja terveysvaikutuksissa mitään eroa?
Niin. Olisi mielenkiintoista tietää miten eri taustoilta tulevat ihmiset suhtautuvat eriarvoisuuteen.
On ihmisiä, joille voi antaa kaikki mahdollisuudet ja silti he onnistuvat mokaamaan tilanteen.
Olen nähnyt ihmisiä, joilla periaatteessa kaikki hoksottimet toimivat päällisin puolin OK, mutta he eivät vain pysty palauttamaan joitan koulun kotitehtävää jonkun ihmeellisen henkisen lukon takia.
Kuvaisin tätä ongelmaa termillä ”tekosyiden kertyminen”. Kun niitä kertyy tarpeeksi kauan, kamelin selkä katkeaa.
Silloin tuntee olonsa tyhmäksi. Tällöin saattaa kehittää jonkun sijaistoiminnon (vaikka Soininvaaran blogeihin kommentoinnin :)), mikä poistaa ikävän asian mielestä – esimerkiksi joku saattaa lähteä oluelle, jossa on paljon mukavia kavereita jotka ymmärtävät.
Jos kierrettä ei oikaise ajoissa, niin tippuu kokonaan siitä opetuksen sisällöstä ja on aloitettava alusta -> se on äärimmäisen masentavaa ja turhauttavaa. Vaikka kuinka yrittäisit olet jo pudonnut kyydistä. Pitäisi opiskella omalla ajalla asioita, jotka muut ovat osanneet jo kuukausia.
Syrjäytyminen, alkoholismi, lihominen, heikko ruotsin osaaminen, pidentynyt opiskeluaika jne. helposti alkaa tuommoisista tekosyiden kerryttämisistä.
Toisaalta jotkut ihmiset taas kääntävät tuommoisen kierteen edukseen – he vaikka havaitsevat että heistä ei tule insinööriä ikinä ja vaihtavat alaa. Kun sitten aloittaa puhtaalta pöydältä jonkun uuden, itseä kiinnostavan asian tiimoilta on mahdollista korjata aikaisemmat erehdykset ja oppia niistä.
Luulen, että olisi yhteiskunnalle aika hyvä investointi puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siihen, jos huomataan että joku alkaa pudota kelkasta ja alkaa pohtia vaihtoehtoja miten edetä. Se ei välttämättä vaatisi edes hirveän paljon rahaa, useimmille ihan pieni huomautuskin tai keskustelu aiheesta voisi riittää.
Jos tämä jää siihen vaiheeseen, että kaveri hakee toimeentulotukea tai jättäytyy vaikka pois opiskeluelämästä kokonaan, niin se alkaa tulla kalliiksi.
Juuei.
Panel suggests that dietary guidelines stop warning about cholesterol in food
”There’s a growing consensus among nutrition scientists that cholesterol in food has little effect on the amount of cholesterol in the bloodstream.”
Jos katsoo mitä kaupassa myydään, niin sitä sieltä myös ostetaan. Peruskaupassa hyllyt notkuvat valmisruoista yms. Ja niiden ostaminen ei kyllä ole köyhien yksinoikeus.
Osmon vanha kirjoitus siitä paljonko ruoka maksaa: http://www.soininvaara.fi/2010/01/10/paljonko-ruoka-maksaa/
Voisikohan tässä olla nyt sellainen juttu, että köyhyys ja epäterveellinen ruoka korreloivat sinänsä, mutta sillä ei olekaan mitään tekemistä epäterveellisen ruuan hinnan kanssa? Köyhyys korreloi monen muunkin asian, kuten koulutustason tai koulumenestyksen kanssa – vaikka koulutus olisi ilmaista.
Harva kai on vapaasta tahdostaan köyhä. Mutta köyhyyteen ajautuu, jos ei syystä tai toisesta pysty tekemään oikeanlaisia valintoja elämässä.
Rohkenisin väittää, että epäterveelliseen ruokavalioonkin ajautuu, jos ei syystä tai toisesta pysty tekemään oikeanlaisia valintoja elämässä.
Tässä on hyvä tiivistelmä sosioekonomisista terveyseroista:
https://www.thl.fi/documents/890257/897495/Osa1_paivitetty_201009_2.pdf
Tämä antaa täysin poikkeavan kuvan ilmiöstä verrattuna liian vanhan lopputulemaan.
Olisiko syynä esim. alkoholin kohdalla se, että taulukko kertoo humalahakuisen juomisen yleisyydestä eri koulutusryhmien välillä? Kuitenkin alkoholin aiheuttamien terveysongelmien määrän tiedetään olevan suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen eikä pelkästään humalajuomiseen.
Sosioekonomisissa terveyseroissa ei ole kyse pelkästään terveydenhoidon eriarvoisuudesta, koulutustaustallakin on merkityksensä. Nyt kylläkin tuelva terveydenhoidon yksityistämispalvelukehitys saattaa lisätä kansalaisten terveyden eriarvoistumista.
Jollekin puolueelle on tärkeää, että suuret ja ylikansalliset terveysbisnekset saavat markkinoita.
Tun yksityistäminen siirtää eriarvoisuuden erottelevan tekijän taloudellisesta pääomasta sosiaaliseen pääomaan. Minusta on parempi, että eriarvoisuus perustuu omiin valintoihin, kuten se yksityistetyssä sairaanhoidossa tulee perustamaan, eikä taloudelliseen pakkoon.
Mistä O.S. oikein tiesi tuossa kirjoituksessa ketkä ovat pienituloisia kassajonossa? Jos pienituloiseksi luokittelu perustuu ulkoiseen habitukseen, pitäisin riskinä sitä että sellaiset pienituloiset luokitellaan pienituloiseksi, jotka ovat syrjäytyneitä, ja sellaiset pienituloiset keskituloisiksi jotka eivät ole syrjäytyneitä. Silloinhan kassajonotutkimus paljastaa vain sen, että syrjäytyneet ostavat epäterveellistä ruokaa, ei sitä että pienituloiset ostavat epäterveellistä ruokaa.
Minusta Suomessa on enemmän alkoholisteja ja narkomaaneja kuin missään muualla länsimaissa. Koska käytännössä kaikki päihteiden väärinkäyttäjät ovat köyhiä, en tiedä vaikuttaisiko se noihin tilastoihin.
Apuva! Ihanko suuret ja peräti ylikansalliset terveysbisnekset!?
Se suuri ylikansallinen terveysalan yritys palkkaa työntekijöitä ja maksaa työntekijöiden sivukuluja, arvonlisäveroa ja ehkä jopa yhteisöveroa.
Jokaiselle puolueelle pitäisi olla tärkeää, että suuret ylikansalliset yritykset voivat hyvin ja paksusti Suomessa.
Samaa mieltä ja ehdottaisinkin, että me keskustelijat luemme ensin blogistin aikaisemman postauksen ”Meritokratia ja köyhyysloukku”, ja sitten aivan tuliterän tietopläjäyksen: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102984/THL_RAPO52_2012_web.pdf
Tuosta Meritokratia etc jäi mieleeni erityisesti:
”Youngin meritokraattisen yhteiskunnan teorian mukaan lahjattomuus tekee ihmisestä köyhän, mutta arvostetun kahden amerikkalaisen tutkijan Sendhil Mullainathanin ja Eldar Sharifin tuoreen kirjan Scarcity mukaan köyhyys suuntaa ihmisen aivokapasiteettia tehden hänestä meidän mittareillamme lahjattoman. Huoli jokapäiväisestä arjesta sitoo kapasiteettia niin, ettei sitä riitä muuhun. Jo Rooman aikana maalaisia pidettiin vähän tolloina, koska heidän päivittäiset virikkeensä olivat kovin maanläheisiä henkisiin kaupunkilaisiin verrattuna: joka härillä kyntää se häristä puhuu. Köyhä ihminen joutuu keskittymään nyky-yhteiskunnassa menestymisen kannalta vääriin asioihin ja opettaa näitä lapsilleenkin.”
Saattaa selittää monia asioita.
Tämä riippuu geeneistä. Suomessa merkittävällä osalla väestöä kolestrolipitoinen ruoka nostaa veren kolestrolia.
Itse asiassa oon sillä kannalla, että köyhällä ei ole varaa syödä hyvin ja terveellisesti. Teoriassa toki on mahdollista koostaa ruokavalio joka täyttää tarpeet ja jonka saa kaupasta parilla sadalla eurolla kuussa, mutta liikkumavara on mitätön ja yksipuolisuus tympäännyttävää. Lisäksi köyhällä on kannustin säästää myös ruuasta, jos se tarkoittaa, että edes kerran kuussa pääsee leffaan/parille oluelle/lätkämatsiin tms. Tai sitten on illanvieton sijaa varaa sairastaa.
Se nyt ei tule kenellekään yllätyksenä. Tuosta selviää mm. että pelkästään alkoholi ja tupakka selittävät kahdestaan noin puolet elinajanodotteen erosta köyhän ja hyvätuloisen välillä.
En ymmärrä miten on mahdollista että köyhillä, joilla ei siis liian vanhan (ja aika monen muun vasemmistohenkisesti ajattelevan) mukaan ole edes varaa syödä terveellisesti, on kuitenkin varaa juoda alkoholia ja polttaa tupakkaa enemmän kuin hyvätuloisilla. Arvelisin että köyhät harrastavat myös omatoimista alkoholin valmistamista enemmän kuin hyvätuloiset.
Voisiko olla niin, että ideologia estää näkemästä näiden terveyserojen juurisyitä? Esimerkiksi työterveyshuollon lakkauttaminen ja rehujen veronalennukset eivät auta kuin marginaalisesti, mikäli pääsyyllisiä terveyseroihin ovat alkoholi ja tupakka.
”Minusta [jokin väite, jonka oikeellisuus on tarkistettavissa empiirisestä datasta]” on aina hyvä keskustelunavaus.
Voisiko myös olla niin, että toisenlainen ideologia estää näkemästä juurisyitä alkoholiin, tupakkaan ja muihin päihteisiin?
http://www.hs.fi/tiede/a1392605099085
Sivuhuomiona keskusteluun, minun näkemykseni mukaan keskustelu sosiaaliturvasta ja syrjäytymisestä on pahasti hakoteillä jos keskustellaan siitä onko köyhillä liikaa vai liian vähän rahaa. Millään käytännöllisellä rahasummalla ei ratkaista köyhyyden ja syrjäytymisen ongelmia, sen enempää tulonsiirtoja kasvattamalla kuin pienentämällä.
Niin köyhää ihmistä ei taida ollakaan, etteikö viinaan olisi rahaa.
En tiedä katsoitko dokumenttia ihmisistä, jotka elivät jossain Venäläisillä kaatopaikoilla. He elivät sillä, että etsivät kaatopaikan jätteiden seasta elintarvikkeita, vaatteita ja muita tarvikkeita. Osa heistä kai oli syntynytkin siellä, joukossa oli niin pieniä lapsia kuin vanhuksiakin.
Kyllä heillä silti viinaa oli, en muista mistä se oli tullut, mutta jostain sitäkin oli saatu.
Mutta siis tuo alkuperäinen väite siitä, että terveelinen ruoka ei ole kallista. Samanlaisia väitteitähän voi esittää mistä tahansa – hyvät tietokoneet eivät ole kalliita, hyvän lomamatkan ei tarvitse olla kallis, hyvien vaatteiden ei tarvitse olla kalliita, hyvä auto ei välttämättä ole kallis ja niin edelleen.
Minusta tämä alkuperäinen väiteketju kuulostaa vähän siltä, että hyvätuloiset haluavat pestä kätensä köyhien auttamisesta – itsepähän ovat ongelmansa aiheuttaneet ja niin edelleen.
Tämän päivän yhteiskunnallinen logiikka tuntuu menevän vähän niin, että jotta voisimme auttaa köyhiä paremmin, meidän täytyy ensin leikata heiltä rahaa pois.
Seuraavaksi ihmetellään, että sosiaali- ja terveyskulut ovat kasvaneet, koska syrjäytyneiden määrä on kasvanut – edelleen ratkaisuna on leikata lisää köyhiltä, jotta voidaan paremmin auttaa köyhiä.
Köyhille rahan antaminen kuulostaa siltä, että kaadettaisiin rahaa kankkulan kaivoon, mutta jotta paatunut oikeistolainenkin ymmärtäisi: kyse on siitä kuinka suuri osa kansasta ylipäätään on työkykyinen.
Se, että leikataan vaikkapa opetuksesta aiheuttaa sen, että oppilasryhmät kasvavat, ongelmallisia luokkia syntyy, ongelmaoppilaita ei voida eriyttää omiin ryhmiin, perheille ei voida antaa kriisiapua, periytyvää köyhyyden kierrettä ei saada katkaistua, narkomaaneille ei ole varaa antaa katkaisuhoitoa ja heillä on kohta 10 lasta hoidettavana psykiatrisessa hoidossa, jonne meidän on koulutettava kovapalkkaisia psykologeja ja psykiatreja turhautumaan
Eli se pienen pieni säästö nyt aiheuttaa potentiaalisesti valtavat kulut vuosien päästä.
Se on ihan yhtä todellista kuin se, että veronkevennys yrityksille saattaa lisätä valtion verotuloja vuosien päästä.
Ongelmana vain on, että se ihmisen tarve koulutukselle on nyt – sitä ei voi siirtää tapahtuvaksi esim. 10 vuoden päähän, sitten kun mahdollisesti yritysten verotulot kasvavat, koska niiden pitää kattaa sosiaali- ja terveyskulut koko sen epäonnistuneen politiikan seurauksena syrjäytyneen ihmisen elinajan. Tämä ei ole mitään vasemmistolaista puhetta, vaan näin se vain menee.
Lisätään tähän päälle vielä poliittiset riskit – Trump, Brexit jne. Ei ole mielestäni lainkaan selvää, että nykyinen tapa tehdä politiikkaa on oikea.
Mielestäni ”terveellinen ruoka ei ole kallista” tai tarkemmin ”köyhien syy syödä epäterveellisesti johtuu muusta kuin terveellisen ruoan hinnasta” on vasta se ensimmäinen askel. Ei se tarkoita että analyysi siitä eteenpäin, mistä nämä ongelmat johtuvat, puhumattakaa siitä, mikä olisi soveltuva korjaus, menee putkeen.
Mutt aivan varmasti se menee pieleen, jos lähtöoletus menee päin honkia.
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214601-perustulo-ei-ole-jarkeva-hanke
Perustulosta. Viren sanoo, ettei se toimi. Onko SOininvaaran kanta sama?
Kuten kaupungistumisen ilosanoma? Humalahakuinen juominen näyttää olevan kasvukeskuksissa selvästi yleisempää kuin muualla Suomessa.
Niinpä, kenellä on sitten varaa mennä yksityiselle . Nythän on puhe vähävaraisista ihmisistä, joilla ei ole varaa yksityisen puolen hoitoihin ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/118138-mehilaisen-harski-verokikkailu-%E2%80%9Delaa-suomen-rahoilla%E2%80%9D
Edellä oleva seurausta vapaasta markkinataloudesta.
Itse näen tämän täysin päinvastoin. Ketjun toinen kommentti kiteyttää asian aika hyvin: ”Falskit ja valheelliset väitteet ovat myrkkyä empaattisuudelle, esimerkiksi:
– väite ettei köyhällä olisi varaa syödä terveellisesti vähentää yleensä ymmärrystä vähävaraisia kohtaan”
Ja mitä Osmo yrittää sanoa on se, että sen sijaan, että esitetään falskeja (mutta empaattisia) väitteitä ”…pitäisi puuttua niihin muihin esteisiin.” ja erityisesti ”Jos esitetään falskeja väitteitä vain, koska halutaan tukea sorrettuja, päädytään falskiin politiikkaan.”
Tässä menee kaksi asiaa sekaisin. On totta, että hyvää ei saa halvalla. Ja köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa. ”Terveellinen” ei vain ole sama kuin ”hyvä”. Terveellistä ruokaa on mahdollista ostaa edullisesti, vaikka ”hyviä” ranskalaisia ei saakaan halvalla.
On totta, että terveyserot alkavat kasvaa jo hyvinkin nuorena. Opetus ja kasvatus ei pysty riittävästi muuttamaan kotoa saatuja malleja. Se ei saa korjattua puuttuvan vanhemmuuden aiheuttamia ongelmia lasten elämässä. Vanhemmuus voi puuttua monesta eri syystä.
https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elamankulku/nuoret
Vanhemmuuden tukeminen koulutuksen lisäksi on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden haasteista.
Ja mitä tekee hallitus erään puolueen vaatimuksesta:
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/alkolista-50689
Kysynpä vaan mitä näemme hyvinvointitilastoissa 10 vuoden päästä ?
Alkoholipolitiikka on muuten toinen asia, jossa kaikki puhuvat jatkuvasti toistensa ohitse ja välillä vieläpä siten, että faktat ovat täysin kunnossa. Esimerkiksi viina vs olut.
Tuossa uudessa järjestelmässähän nimenomaan on varaa mennä yksityiselle, kun se on jatkossa ilmaista tai halpaa samalla tavalla kuin nyt julkinen sairaanhoito, erona kai se että jonotusaika on edelleen sama kuin julkiselle.
Selailin nopeasti paria Mullainathanin ja Sharifin tutkimusta. Pitää varmaankin paikkansa, että kognitiivinen stressi vaikuttaa suoriutumiseen älykkyystesteissä. Sekin pitänee paikkansa, että köyhät pärjäävät huonommin ko. testeissä – ja, että heidän suorituskyky kärsii stressistä enemmän. Sen sijaan en ole ihan täysin vakuuttunut siitä, että köyhyys aiheuttaisi tyhmyyttä jatkuvan kognitiivisen stressin kautta. Jotenkin tuntuu, että tässä pääväitteessä olisi otettu hivenen turhan pitkä askel päättelyssä ja ettei tutkimusaineisto ihan suoraan tue yksikäsitteisesti tällaista tulkintaa.
Täytynee ehkä lukaista useampi artikkeli vähän huolellisemmin. Kiinnostaisi tietää onko analyysissa edes pohdittu mahdollisuutta, että vaikkapa huono paineensietokyky (so. älyllisen suorituskyvyn lasku stressin alla) selittää köytyyteen ajautumisen. Kysymyksiä herättää myös se, että jos tyhmyys johtuu köyhyydestä, niin miksi ihmeessä ÄO ennustaa niin hyvin menestymistä elämässä?
Tälleen jälkeenpäin luettuna tässä keskustelussa on kaksi huvittavaa piirrettä. Ensinnäkin se, että aika monen keskustelijan kokemukset vähällä rahalla syömisestä ovat opiskeluajoilta ja sitten sen perusteella koetaan, että itsellä on kova empiirinen kokemuspohja köyhyydestä.
4realz? 20-vuotiaana voi syödä vaikka paskaa ja pysyä suhteellisen terveenä. Voi vetää tolkuttomat kännit ja seuraavana aamuna vetää itsensä piippuun harrastepalloilussa. Nuori ihminen kestää. Ja se, että 2,30 senttiä maksanutta opiskelijalounasta halvemmalla pystyisi syömään, kun tekee itse? Ei pysty, jos ei ole pikkulintu. Eli naiset ehkä, ja humanistimiehet.
Toiseksi huokuu se, köyhän oletetaan tekevänsä ruokaostoksensa jonkinlaisessa tyhjiössä. Että sossusta saa rahaa ja ekaksi mennään ruokakauppaan ostamaan kuukauden ruuat. Köyhä vaan ei pysty tekemään terveellisiä valintoja. Ei suinkaan niin, että köyhällä olisi muita menoja tai tarvetta varautua muihin menoihin. Että söisi kuukauden kaurapuuroa, ettei tyttären tarvitse lähteä ilman taskurahaa luokkaretkelle.
Avauskommenttikin oli Odelta vähän rätymäisen vieraantunut köyhän ja pienituloisen ihmisen elämästä. Olen todella pettynyt. Käy tekemässä vähän vapaaehtoistyötä sen sijaan, että pyörittelet työhuoneessasi excel-taulukossa elintarvikkeiden kilohintoja ja ihmisen kaloritarpeita. Uskomatonta paskaa.
Lundqvistin Julle
Luitko lainkaan mitä klirjoitin? Sanoin, että ongelmat köyhyydessä ovat muualla kuin terveellisen ruuan hinnassa ja sinä kirjoitit aivan samoin. Olimmeko siis eri mieltä jostain?
Hyvä/huono tai halpa/kallis ovat rationaalisen ihmisen kriteereitä. Usein valinnat tehdään kuitenkin sen perusteella, mikä on helppoa, tuttua tai millä on sopiva status. Ehkäpä juuri helppous on suurin syy siihen, miksi jotkut syövät epäterveellisesti ja liikkuvat vähän – ja ovat siksi sairaampia. Sosiaalisen viiteryhmän status taas voi painostaa terveellisempään ja liikunnallisempaan elämään.
THL julkaisee Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -raportteja.
Joskus uutisoitiin itsekäärittyjen sätkätupakoiden käytön olevan selkeä huono-osaisuuden indikaattori. Muuta selkeää uutisoitavaa ei oikein saatu raportista irti.
Tämänpäivän köyhät loukkaantuvat jos heille esittää vanhankansan mökin mummon elintapoja ja ruokavaliota. Hyötyliikuntaa marjastamalla, sienestämällä polttopuiden teolla. Ryynipuuro hautumaan tupaa lämmittävän uunin jälkilämpöön ja itse kerättyjä marjoja kyytipojaksi. Kenties muutama kana kiertotalouden toteuttajaksi ruuantähteille. Verkko veteen ja oma perunamaa. Polkupyörän tarakalla ei tule kaupasta kannettua kaljaa ja limpsaa, vaan herneitä, suolaa ja soppalihaa.
Kehä Kolmosen sisäpuoliselle kuullostaa kaiketi vinoilulle.
Mielenkiintoista, itse ajattelin, että tuo toinen kommentti oli sarkasmia.
Mutta siis on myös tosiasioita, joita voidaan mitata. Esimerkiksi
”Vuonna 1995 köyhissä perheissä eli 52 000 alle 18-vuotiasta lasta. 2000-luvun alussa heitä oli 129 000 ja vuonna 2007 jo 151 000. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut lähes kolminkertaiseksi.”
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/stop-koyhyys/nakokulmia-teemaan/lapsikoyhyys-on-suomessa-kasvussa
Mielenkiintoista on verrata tätä siihen toiseen ääripäähän, esim.
http://www.hs.fi/talous/a1457233345895
Yritysten voittojen määrä alkoi kasvaa reilusti 1990-luvun alussa [1]
Tilastokeskuksen sivuilla esitetään myös että
Haluaisin tähän väliin nyt todeta, että minulla ei ole mitään rikkaita vastaan – Suomen kannalta on todella hyvä asia, jos täällä on paljon rikkaita ihmisiä.
Parempi ehkä silti olisi, jos täällä olisi enemmän hyvin menestyviä yrityksiä, jotka työllistäisivät. Oma toiveeni siis olisi, että verotuksen kevennykset suunnattaisiin yrityksille, jotka työllistävät ihmisiä tai investoivat siihen –
Itse yrittäjien, eli osinkojen verotusta taas voitaisiin hyvin koventaa. Verojärjestelmän pitäisi mielestäni olla tasapuolinen kautta linjan. Ei pitäisi olla eroa sillä saako rahan osinkona, palkkana tai jotenkin muuten.
Mutta, vaikuttaa jotenkin siltä, että ajan henki on löytää syitä sille miksi tämmöinen tuloerojen kasvu – köyhien määrän suhteellinen kasvu ja rikkaiden määrän kasvu – on hyväksyttävä asia – tämmöisiä syitä ikäänkuin pyritään löytämään ja se hieman häiritsee minua.
[1] http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_10_04_yritystenvoitot.html
[2] http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-03-07_001.html?s=0
On myös tosiasioita, jotka kertovat mitä mitataan.
Ylläolevassa on kyse suhteellisesta köyhyydestä ja – kuten valistuneet lukijat toki tietävät – raja ei ole pysyvä vaan muuttuu jatkuvasti yleisen tulokehityksen myötä. Esim. köyhyysraja vuonna 2000 oli 13,5% korkeampi kuin 1995 – vuonna 2007 nousua vuoteen 1995 oli jo 36%.
Pienituloisuuden kehitys Suomessa 1987–2008
Vastaavasti taas elinkustannusindeksin muutokset olivat 1995 -> 2000: 8,0% ja 1995 -> 2007: 19,6%.
Hinnat ja kustannukset
Ainakin tämän perusteella voisi ehkä kysyä, että miten verrannollisia esim. vuoden 1995 ja 2007 köyhät ovat – ja voiko näiden joukkojen mahtavuuden eroilla tehdä jotain järkeviä päätelmiä vai ei.
Jopa tämä oma linkkisi todistaa, kuten muutkin lähteet, että hampaiden harjaus ja kasvisten syöminen, lievemmin lihavuuskin menevät koulutustason mukaan, vaikka ylimmässä ryhmässä ovat myös ammattikorkean keskeyttäneet ja koulutetuimmilla on yleensä kiireisintä. Tunnollisuudessa on suuria eroja. Tunnollisimmat hankkivat korkeamman koulutuksen ja palkan, harjaavat hampaita ja syövät kasviksia, ovat kilttejä ja elävät vaikka askeettisemmin, jos niin parantaa tulevaisuuttaan.
Pitäisi siis yrittää opettaa köyhien lapsista tunnollisempia, koulussa tai päiväkodissa.
Köyhät käyttävät useammin liikaa kuin liian vähän rahaa ruokaan, alkoholiin ja tupakkaan.
Joitain varmasti lisärahakin auttaisi, vähentämällä stressiä, toisia haittaisi, mutta emme pysty löytämään edellisiä ja muutenkin tukia pitäisi laskea, jotta ihmiset valitsisivat mennä töihin. Työllisyyttä ja talouskasvua edistämällä voisimme auttaa kaikkia, keskitytään siihen.
Rypsiöljyllä päivän kalorit saa 70 sentillä, maapähkinöillä maksaa tuplasti ja muitakin vaihtoehtoja on niin paljon, että niistä saa minun syömiäni vähemmän askeettisia ja monipuolisempia yhdistelmiä. Epäterveellinen ruoka on yleensä paljon kalliimpaa, mutta silti köyhät useammin valitsevat sen.
Tiedän monia hyvätuloisia, jotka elävät paljon askeettisemmin kuin 99 % kitisijöistä.
http://www.terveytemme.fi/atlas/graph/userselect.php?alue1=SUOMI&alue2=SUOMI&osoitin=A_HARJAU&kuvio=SUKUP_KOULUTUS&laheta=N%E4yt%E4
Kyllä pystyy. Esimerkkinä kaurapuuro ja soijabolognese.
Kaurapuuro:
4 dl maitoa, ostettu Alepasta 21 jälkeen, 0.12 €
1 dl kaurahiutaleita Lidlistä, 0.07 €
5 g kuivattua vadelmaa, 0.50 €
= yht. 0.5 L = 0.69 €
Soijabolognese:
100 g soijarouhetta, joka turpoaa 300 g:hen, 0.64 €
500 g X-tra wokvihanneksia, 1.08 €
400 g tomaattimurskaa Lidlistä, 0.50 €
= yht. 1.2 kg = 2.22 €
Lisäksi köyhä ei saa käyttää marjatuotteita kaurapuuroon eikä valmiita wokvihanneksia, millä näiden kahden ruoan hintaa saa painettua vielä alaspäin.
Kymmenet sukupolvet bolognalaisia mummoja pyörii arkussaan niin, että kolina on erotettavissa kaupungin rajan ulkopuolellakin…
Eikö tuollaista viritelmää voitaisi yksinkertaisesti kutsua soijasoosiksi – tai soijavihannesmössöksi? Toki samalla kaikkia lounasravintoloiden jne. spakettipolokneeset pitäisi kutsua jauhelihamössöksi tms.
Nimittäin oikean bolognesekastikkeen tekeminen kestää luokkaa 3h, josta pelkästään hauduttamiseen menee 2h.
ksee,
Miätä mieltä oledt työpaikkaruokaloissa suositusta nakkistroganoffista?
Yhteiskunnalliset rakenteet estävät kouluttamattomia harjaamasta hampaitaan kahdesti päivässä.
Linkistä:
Miehet, hampaiden harjaus, max 1 krt/pvä
peruskoulu 75%
keskiaste 65%
korkea-aste 45%
Korjaustoimenpiteet: hammasharjojen ja hammastahnan verotusta on vähennettävä ja työteveyshuolto lakkautettava ja tietenkin verotuksen progressiivisuutta on jyrkennettävä ja pääoma- sekä osinkoveroja nostettava. Näilä toimenpiteillä saadaan tasa-arvoisesti hampaat puhtaiksi.
Vastasit kätevästi itse omaan kommenttiisi.
Jostain syystä ”good news is no news”, eli olet ihan oikeassa nähdäkseni siinä että reaalinen köyhyys on itse asiassa vähentynyt.
Aavistuksen ärsyttävää kieltämättä havaita, että tuokin uutinen köyhyyden kasvamisesta on niin laajalti uutisoitu, vaikka Tilastokeskuksen sivuilla on myös tuon laittamasi linkin takana toinen kuvaaja, jossa vuoden 2000 hintoihin normalisoituna köyhyys on itse asiassa vähentynyt.
Eli, tuloerojen kasvaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että köyhien asema on heikentynyt. Jos näin on, se tarkoittaa, että talous jossain määrin vielä toimii, koska tietenkin rikkaat myös levittävät varallisuutta ympärilleen ja siten hyödyttävät koko yhteiskuntaa.
Mutta kritisoin silti etenkin näitä koulutuksen alkupäähän tehtyjä leikkauksia. Matematiikan osaaminen olisi paras tapa ehkäistä köyhyyttä, koska jos osaat laskea päiväbudjetin, se helpottaa myös köyhänä elämistä.
Minä tein kerran (foorumilla, kuvitteellisen) 10 kyssärin faktatietotestin vaaliehdokkaille, jossa eka kyssäri olisi ollut:
”1. Paljonko maksaa ateria jossa on lautanen kaurapuuroa, 2 dl maitoa, sämpylä ja omena ? (Euron tarkkuudella)”
Tällä olisi erottanut köyhän todellisuudesta täysin irrallaan olevat ökyilijät, mutta myönnän, että ehkä siinä saattoi häivähtää mielessä mahis, että minut olisi jotkut köyhien edustajat ”ristiinnaulinneet” tästä, vaikka tarkoitus oli hyvä. (Oikea vastaus oli: noin 1 euro). Nyt näen, että mahis on todellinen.
No, kai tässä alkaa olemaan jo niin vanha ja kyyninen, että kun lukee minkä tahansa tutkimusuutisen, niin ensimmäinen ajatus on, että mitähän tässä oikein koitetaan myydä. Seuraava ajatus onkin sitten tarkistaa, että tukeeko edes se uutisen aiheena oleva tutkimus itse niitä revittelyjä joita tiedotteessa ja lehtien otsikoissa esitetään…
No, stroganoffiin ei ole ikinä syntynyt sellaista läheistä henkilökohtaista suhdetta kuin vaikkapa bologneseen, mutta kyllähän nuo luonasruokaloiden annosten nimet ovat sellaisia, että tulee mieleen, että jollain suurtalouskokkien esimieslinjalla on varmaankin pakollisena joku ruokien väärinnimeämiskurssi.
Saisikohan jotenkin usutettua esim. italialaiset ja ranskalaiset ajamaan EUssa jotain alkuperäisruokalajinimidirektiiviä?
Tietysti helpointa on vain osata tulkita käytettyä nimistöä, esim. ”kanarisotto” = kuivaa pitkäjyväistä riisiä, herne-maissi-paprikaa ja isoja sitkeitä kanakimpaleita; tai ”kasvisgulassi” = tomaattikeitto, jossa on paprikaa jne.
Ruoka ei ole kallista jos käyttää järkeä: kaurahiutaleita muutama paketti 4
Perunaa 10 kilon pussi 4e
Pastaa muutama kilo 5e
Riisiä pari kiloa 2euroa
Jauhoja pari kiloa 2e
Yht. 18 e. Näillä pääraaka-aine-aineilla pärjää kuukauden.
Siihen päälle maidot, vihannekset, lihat, kalat jms.
Yht. Satasen luokkaa/kk 1-3 hlöä
Ja sitten kuukkelin ihmeelliseen maailmaan oppimaan leipomista ja ruoan laittoa.
Halpaa ja helppoa jos vaan jaksaa- muutakin kuin valittaa.
Nykykäsityksen mukaan tuo on epäterveellinen ruokavalio ja roskaruoka sisältää juuri noita aineksia. Tuohon kun lisää rasvan ja sokerin niin roskaruokavalio on täydellinen
Kreikkalaisten köyhtyminen johti kansan lihomiseen
http://yle.fi/uutiset/kreikkalaiset_ovat_euroopan_lihavimpia__kansa_syo_rasvaruokaa_taloushuoliinsa/9096901
Mä nyt en ihan heti osta tuon uutisen väitteitä. Tuli meinaan jokun verran työmatkailtua eri puolilla Kreikkaa about vuosituhannen alussa ja (jo) silloin tarjolla oleva ruoka herätti kummastusta (”tämäkö on sitä terveellistä välimerellistä ruokaa?”).
Asia ei jäänyt pelkään kummasteluun – selvisi, että kreikkalaiset olivat jo tuolloin ongelmissa ruokavalionsa kanssa – köyhän kansan kasvispainotteinen ruoka oli korvaantunut vaurastumisen myötä lihalla. Tuolloinkin voivoteltiin grillijuhlia, jotka olivat jossain muuttuneet joka iltaisiksi ja joissa väki veti rasvaista sianlihaa niin, että napa paukkui.
Ellen vallan väärin muista, niin kreikkalaiset kävivät täälläkin toivoretkillä tutustumassa Pohjois-Karjala -projektiin ja sen saavutuksiin.
…mutta onhan se varmaankin kivempi syyttää lamaa ja ilkeitä ulkomaisia velkojia kaikista ongelmista kuin katsoa peiliin.
Suurin osa kotitalouden menoista on asumismenoja. Meillä kahden hengen kuukauden ruokalasku on noin 350€. Ostetaan paljon vihanneksia ja hedelmiä. Tohon ruokamenoihin suhteutettuna asumenen se vasta pahin juttu onkin. Asumismenot on toi summa kerrottuna 2.5:llä. Joillalin kerroin voi olla 3.