Ulkomaanmatkani aikana minulta katosi lukittu pyörä lukitusta pyörävarastosta. Varkaus tapahtui 23.6 ja 14.7. välisenä aikana. Jos joku sattuu havaitsemaan mustaa matalarunkoista Ridley Orionia kaupattavana tai muuten vain joutilaana. Fillarissa on tai ainakin oli triplavaihde edessä. Oheinen kuva otettuna jossain Saksassa. Etulaukkua siinä ei varastettaessa ollut, mutta sen teline oli. Takalaukku oli varastettaessa, mutta sen saa helposti irti.
Siirry sisältöön
Onkohan tämä sitä yleisesti toivomaasi varallisuuden uudelleenjakoa? Nythän joku sai taas rahaa päiväannoksensa ostoon….
Olen löytänyt varastetun ainakin kolme kertaa niin, että olen tutkinut lähipihat. Näin ne menee ammattivarkaudet nimittäin, että jalkamies siirtää ja paku hakee eri paikasta, jolloin kukaan ei ole mussuttamassa. Lisäksi pyörää naamioidaan hieman. Esimerkiksi yhden kerran siinä oli sivuviiri, jolloin se totta tosiaan muuttui aivan eri pyöräksi.
Aijuu erään kerran se oli lukittu telineeseen uudella lukolla ja sainkin poliisit perääni, kun sitä irti sahasin. Onneksi oli valokuvia pyöräretkiltä.
Jokaiselta kykyjensä mukaan. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa pärjäävät terveet ja kauniit ihmiset. Ehkä tuon varasti joku ruma jätkä joka sai tarpeensa mukaan.
Tiedän pari tapausta joissa varastettu pyörä on onnistuttu hankkimaan takaisin, mutta kummassakin myynti-ilmoitus oli löytynyt heti varastamista seuraavana päivänä. Tämä on todennäköisesti jo löytänyt uuden onnellisen omistajan.
Voisin hyvinkin ostaa kahden tuhannen euron sähköpyörän, jos sitä ei varastettaisi 99,9 prosentin varmuudella vuoden kuluessa. Minulta on varastettu kuusi uudehkoa ja vahvasti lukittua polkupyörää. Kaksi niistä varastettiin lukitusta pyörävarastosta. Nykyistä romuani tuskin varastetaan ihan huomenna, mutta sillä ei ole kiva polkeakaan. Miksi ammattimaisia pyörävarkaita ei saada kuriin? Voisiko pyörien rekisteröintipakko rekisterilaattoineen vähentää varastelua, kun varastetun pyörän ostaminen vaikeutuisi? Ehkä joku sim-kortillinen GPS-jäljitin voisi auttaa arvokkaampien pyörien palautuksesssa. Lisäksi elektroninen jäljitin auttaisi löytämään jopa satojen varastettujen pyörien varastoja, kun yhdessäkin niistä olisi sellainen.
”Varastetuista ” pyöristä suuriin osa päätyy löytötavaroihin.
Silmiin sattui erään alueen tilasto, jossa löytöpyöriä oli lähes yhtä paljon kuin varastetuksi ilmoitettuja
Kun poliisilla/ löytätavaran käsittelijällä ei ole luotettavia tunnistetietoja ei omistajaa voida yhdistää pyörään
Ja kun vakuutus korvaa ”uuden” pyörän niin omistajaa ei kiinnosta etsiä pyörää
Jos pyörä katoaa pääkaupunkiseudulla niin kannattaa etsiä Otaniemestä, Teekkarien autokerhon tienoilla on satojen ellei tuhansien löytöpyörien varasto
Myydään elokuussa huutokaupalla, kannatta huutaa vanha palvelija takaisn, kun taskussa lämmittävät vakuutusrahatkin
En saa senttiäkään kotivakuutuksesta, vaikka sellainen onkin. Minulla on siinä 10 000 markan, eli noin 1700 euron omavastuu. Tilastotieteilijä ei vakuuta pieniä riskejä, koska ne on pakko ylihinnoitella: hallinnollinen taakka, vakuutuspetoksen houkutus ja moral hazard.
No harmittaako nyt? Ei, koska 30 vuoden aikana olen säästänyt vakuutusmaksuina moninkertaisesti pyörän arvon.
Pyörämatkoilla otan matkavakuutuksen, koska epäsymmetrinen informaatio.
1) vankilapäivä on kallis kun taas varastettu pyörä menee omistajan/vakuutusyhtiön piikkiin (eli ei maksa mitään valtiolle)
2) rosmothan syrjäytyvät, jos laitetaan vankilaan
3) mitä jos onkin syytön?
Olisiko pyörävarkauksien rangaistuksia syytä korottaa, koska tulevaisuusdessa kun autoilijat ajetaan yhä ahtaammalle, niin polkupyörä on yhä tärkeämpi kulkuneuvo isolle osalle kansaa? Rikoksen uusioiden rangaistukset voisi ulkoistaa vaikkapa tehokkaisiin itänaapurimme vankiloihin.
Poliittisesti epäkorrekti postaus, mutta tosiasia on, että nistien laittaminen häkkiin vähentää omaisuusrikoksia.
Sampo joskus (ennen kuin siitä tuli ruotsalaisfirma if …) järjesti kilpailun, jonka tarkoitus oli estää pyörävarkauksia. Voittaja sai palkinnon.
Osallistuin ehdottamalla että satulan alapuolella olevaan putkeen laitettaisiin lukko, metallitanko, joka estäisi polkimien pyörimisen. Ajatus oli, että ilman avainta tanko painovoiman takia painaisi polkimien akselia ja estäisi polkemisen. Lukon väkivaltainen avaaminen ei onnistuisi ilman rungon rikkomista, koska lukon rikkomien aiheuttaisi lukon menemisen ”oletustilaan” eli alas ja lukon (tangon) poistaminen ei onnistuisi ilman satulan alla olevan putken sahaamista tai porailua.
Pyörissä olisi lukenut oransseilla kirjaimilla: don’t even try.
Tämä olisi helpompi kuvailla kuvalla, mutta pohdiskelin asiaa tuntitolkulla, joten luulisin, että systeemi oli toimiva ja suht’ halpa.
En tiedä, miksi en voittanut palkintoa ….:)
Poliisi ei juurikaan tutki polkupyörävarkauksia.
Poliisilla on oikeus priorisoida rikostutkinta ja niinpä polkupyörävarkaudet ovat niitä , jotka heitetään ensimmäisenä roskikseen
Etenkin kun omistjat ovat vain kiinnostuneita vakuutusrahoista ja pyörät jäävät huutokauppaan
Yhteiskunnalliseti sillä on kuitenkin vakavampi ongelma, sehän tarkoittaa, ettei köyhällä ole oikeutta yhteiskunnan luomaan poliisiiturvaan.
Se palvelee vain varakkaita. Liikkeestä tapahtuvan muutaman centin karamellin tutkintaan riittää poliisivoimia mutta ei köyhän 200 euron arvoisen pyörän varkauden tutkintaan
Sama juttu on toki tämän yleisen juoksukaljailmiön taustalla; valtiolle on halvempaa ulkoistaa kustannukset muille.
Sosiaalihumpan pitäisi olla marginaalisessa osassa valtion menoista ja tärkeimpien pitäisi olla ulkoinen ja sisäinen turvallisuus sekä oikeuslaitos.
Miksi valtion pitäisi rahoittaa mummojen ja pappojen terveys/sosiaalihumppa tai lapsiperheiden menot? Suurin osa tulonsiirroista kun menee keskiluokalta keskiluokalle…
Mielenkiinnosta kysyn, mihin väitteesi perustuu. Yleisesti ottaen kriminologinen tutkimus ei tue väitettä, että ihmisten laittaminen ”häkkiin” vähentäisi rikoksia. Se on pikemminkin hyvä keino saada henkilö tekemään uusia rikoksia.
Osittain toi taakka varmaan jaetaan kaikkien asiakkaiden niskaan, mutta silti toki typerää vakuuttaa pieniä riskejä jos on vilpittömällä mielellä liikenteessä.
Kyllä ammatti/taparikolliset pitäisi saada häkkiin häiritsemästä muita ihmisiä. Tuomiota pitäisi aina tuntuvasti korottaa, jos hommia tehdään ammattimaisesti ja liukuhihnalta.
Välillä tuntuu että kyseisissä tutkimuksissa, tai ainakin niistä tehtävissä johtopäätöksissä, on mennyt pahasti korrelaation ja kausaliteetin käsitteet sekaisin.
On vaikea kuvitella että ammattirikollisen ura muuttuisi, vaikka tuomiota ei tulisi. Ainakin paikallisesti aktiivisten murtokoplien häkittäminen näkyy välittömästi murtojen lukumäärän vähentymisenä. Samaten sakkovankeuden poisto on näkynyt juoksukaljojen lisääntymisenä.
Se, ettei yksittäisestä nakkivarkaudesta, nyrkkitappelusta taikka ylinopeudesta heilahda heti vuositolkulla kakkua, on aivan eri asia kuin ammatti- ja taparikollisten toiminnnan vaikeuttaminen vangitsemalla heidät.
Ja näkökulma joka aina kriminologisia tutkimuksia siteeratessa unohtuu kokonaan on ”oikeudenmukaisuus” eli se, että tuomio vastaisi edes jotenkin etäisesti tehtyä tekoa. Tai että rikoksesta edes saisi rangaistuksen, näinhän ei muuntorangaistuksen poistamisen jälkeen edes ole ollut kaikkien ihmisten kohdalla (muuntorangaistus tosin tulee takaisin).
Kun laitat amatööririkollisen vuodeksi vankilaan, vankilasta tulee ulos hyvin oppinut ammattirikollinen. Kaverit opettavat.
Vankila ei varmastikaan ole kasvatusinstituutio, mutta jos pikkurikolliset ovat häkissä niin he eivät tietenkään pysty tekemään omaisuusrikoksia…
Toki vankilalaitos maksaa valtiolle, mutta mikä on elinkeinoelämän näistä rikoksista maksamien kustannusten summa? Jos se on optimitilanteen valtion menoja suuremmat, niin rikollisten laittaminen häkkiin on kannattavaa koko kansantalouden näkökulmasta.
Minulla ei ole ollut n 30 vuoteen yhtään vapaaehtoista vakuutusta (no, museoautossa on rajoitettu kasko, n 20€/vuosi, matkavakuutus on joskus pakko ottaa). Olen säästänyt vakuutusmaksuissa niin paljon, että vaikka koko kotini irtaimisto tuhoutuisi, saisin säästöillä helposti jopa uudet tilalle. Joskus oli mielessä tuttujen kanssa tehdä vakuutuspooli mutta arvioin hallinnoinnin kaatuvan niskaani….
Ei niitä kannata tutkia, koska käytännössä mitään ei saada selville ”tutkimalla”. Minulta on varastettu vuosikymmenen aikana 4 polkupyörää, yhden hain takaisin poliisin varastosta. Lisäksi lapsiltani on varastettu kaksi pyörää, toisella kerralla koko pyörätelineellinen jopoja oli kuulemma nostettu suoraan pakettiautoon.
Ym. syystä ajan lähinnä halvoilla vanhoilla pyörillä (100€) joita välillä korjailen. Jos pyöräni varastetaan, hommaan vain toisen vanhan pyörän tilalle.
Vuosi sitten autoani kolhittiin kaupan parkkipaikalla. Tein rikosilmoituksen jota ei tutkittu. Samoin auton lasiin ilmestyneestä iskusta täytyi tehdä rikosilmoitus, jotta sain lasivakuutuksesta korvauksen. Poliisi ei tutkinut tuotakaan asiaa, en keksi mitä asialle olisi voinut edes tehdä.
Poliisi ei siis tutki myöskään monia autoihin kohdistuvia rikoksia.
Pyydä Googlelta lokitietoja mistä IP:stä on varkautta seuranneena päivinä googlattu ”Ridley Orion” hakusanoilla. Jos fillari on harvinaisempaa/kalliimpaa laatua, varas on saattanut selvitellä mahdollista hintaluokkaa. Ymmärtääkseni rikosepäilyssä operaattorin täytyy luovuttaa IP-osoitteen omistaja.
Matkavakuutuksenkin saa käytännössä ilmaiseksi kun ottaa juuri ennen matkaa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Matkan jälkeen sen voi peruuttaa ja loppuvuoden vakuutusmaksut palautetaan.
En tosin tiedä kieltäytyykö vakuutusyhtiö jossain vaiheessa myöntämästä vakuutusta jos tuota tekee jatkuvasti.
Nakkivarkaan pitäminen vankilassa 40 vuotta maksaa n 2000000. Jos sillä säästetään muutama kymppitonni niin hyötysuhde on huono
Vankeinhoitopalvelut voisi ostaa myös Venäjältä tai Syyriasta, saisimme ”hoitopäivän” hinnan aika alhaiseksi…
Minun henkilökohtainen (ymmärtääkseni vahvasti valtavirrasta poikkeava) näkemykseni on, että rangaistuksen ”oikeudenmukaisuus” tai rangaistuksen kovuus muiden rikkeiden rangaistuksiin verrattuna ei sivistyneessä yhteiskunnassa ole minkäänlainen[1] päätösmuuttuja rangaistusasteikkoa päätettäessä.
Rangaistusjärjestelmällä on minun arvomaailmassani aika yksikäsitteinen tarkoitus, rikkeiden aiheuttamien yhteiskunnallisten ja yksityisten haittojen vähentäminen normaalien kustannustehokkuusrajoitteiden mukaan.
Jos siis olisi niin, että ryöstöraiskausmurhien määrä minimoituisi kolmen minuutin nimismiehen puhuttelulla[2], ja samanaikaisesti todettaisiin, että liikenne sujuu paremmin jos pienistä ylinopeuksista sakotetaan, niin minun arvomaailmassani ei ole pätevä argumentti, että ryöstöraiskausmurhien rangaistuksia pitää kiristää koska ”oikeudenmukaisuus” tai koska se on paljon pahempi teko kuin pieni ylinopeus.
Erityisesti jos/kun joku on eri mieltä, toivoisin, että nämä ajattelisivat toisenkin kerran oletukseni läpi. Jos nimittäin on eri mieltä kanssani, on valmis nostamaan ryöstöraiskausmurhien määrää yhteiskunnassa vain jotta saisi oman kostonhimonsa (ymmärtääkseni synonyymi ”oikeudenmukaisuuden” vaatimiselle) tyydytettyä.
[1]Todettakoon, että jossain vaiheessa kohtuuttoman kovat (eli ”epäoikeudenmukaiset”) rangaistukset muuttuvat itsessään yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, mutta oletan, että viittasit ”oikeudenmukaisuudella” lähinnä siihen, että rikolliset pääsevät liian helpolla, eli rangaistuksessa pitää olla jonkinlainen koston elementti.
[2] Selvästikään näin ei ole, joten toivottavasti kukaan ei lue tätä niin, että minun mielestäni ryöstäraiskausmurhien oikea rangaistus on nimismihen puhuttelu.
Otatko tässä myös huomioon, että sinulla on informaatiota jota vakuutusyhtiöllä ei sopimusta tehtäessä ole: ajelet 170 euron pyörien sijasta nimenomaan luokkaa 1700 euron pyörillä, sekä säilytät pyörää kaupungissa, jossa todennäköisyys osua pyörävarkaan uhriksi on koko Suomea korkeampi? Jos suomalaisten kotivakuutusten ottajat vakuuttaisivat ainoastaan polkupyöränsä nykyisellä hinnoittelumallilla, tuolloin saisit vakuutuksesi luultavasti ali-, ei ylihintaan. Siis jos omavastuusi olisi satasia eikä tonneja.
Siinä taloyhtiössä jossa asun taisteltiin vuosikymmenen verran jatkuvia pyörävarkauksia vastaan. Lukitusta varastosta hävisi huolella lukittuja fillareita tasaiseen tahtiin – ja aina sieltä kalliimmasta päästä.
Vihdoin keksittiin toimiva konsti. Pyörävaraston kameravalvonta. Siihen loppuivat varkaudet.
Mikä amatööri se semmoinen on, joka elää rikoksilla?
Kysehän oli ammmatti- ja taparikollisista eli henkilöistä, joiden rötöshistoria on pitkä kuin nälkävuosi, mutta jossa ei ole mitään semmoista, josta napsahtaisi kakkua, kuten törkeää huumausainerikosta tai useita törkeitä pahoinpitelyitä, tapon yrityksiä tms.
vtapio
”Mutta on kohtuuttoman tehotonta perustaa rikoksien ennaltaehkäisy laajalti tällaiseen erityisestävyyteen”
Laajalti nyt oli kyse taparikollisista, ei mistään teinituhrijoista tai nakkivarkaista. Onhan se nyt ähän omituista, kun joku henkilö kerää ehdollisia ehdollisten perään vaimonhakkaamisesta.
Toisaalta onhan se selvä, ettei tämmöinen ihminen vankilassa mitään opi, joten onhan se kyllä paljon halvempaa. Kannattaisi kuitenkin suoraan kirjoitella pelkkiä sakkoja ja jättää kokonaan kalliit ja turhat oikeuskäsittelyt käymättä.
tcrown
Rangaistusjärjestelmällä on minun arvomaailmassani aika yksikäsitteinen tarkoitus, rikkeiden aiheuttamien yhteiskunnallisten ja yksityisten haittojen vähentäminen normaalien kustannustehokkuusrajoitteiden mukaan.
Jos rangaistuksen oikeudenmukaisuus ei ole olennaista, vaan ainoastaan kustannukset ratkaisevat, niin silloinhan voimme myös tinkiä siitä, menevätkö tuomiot ylipäätänsä oikeille ihmisille vai ei. Ei rikollisuus siitä kasvaisi, vaikka valitusoikeus hoviin pistettäisiin kokonaan umpeen sekä syyttäjältä että syytetyltä. Auerinkin tapaus olisi tullut paljon halvemmaksi kun olisi vain laitettu istumaan käräjäoikeuden antama tuomio.
Tuomioistuinjärjestelmän pyörittäminen on kuitenkin suhteellisen kallista ja pitkät oikeusprosessit syövät uskoa oikeusjärjestelmään. Nopeilla pikatuomiilla ilman valitusoikeutta päästäisiin kummastakin asiasta. Tulisi nykyistä enemmän vääriä tuomioita, mutta jos suurin osa kuitenkin menisi edes suunnilleen oikein, säästö olisi merkittävä ilman, että se näkyisi rikostilastoissa. Hyvinä esimerkkeinä on sekä Auerin että Aarnion keissit, jotka kummatkin olisi voinut hoitaa murto-osassa käytetystä ajasta. Auerin keissinkin olisi voinut ratkaista ensimmmäisen oikeudenkäyntiviikon jälkeen vaikkapa arvalla.
Olen vilpittömästi pahoillani, että hieno pyöräsi varastettiin. Itselläni on vastaavanlainen maantiepyörä, tosin Giantin hiilikuiturungossa. Kaikki osat Ultegra paitsi pakka 105. Säilytän pyöriäni autotallissani, jossa on varashälyttimet. Olet paljon kiertänyt Euroopassa, mutta oletko koskaan huomannut samaa kuin minä, että isojen kaupunkien keskustoissa (Rooma, Pariisi jne.) näkee paljon pyöriä asukkaiden asuntojen parvekkeilla. En tiedä onko sinulla parveketta asunnossasi, mutta ottanet vinkin vastaan. Itse asun keskustan ulkopuolella ja pyöräilen vanhoilla mutkaisilla taajamateillä. Keskustassa ajelen tarvittaessa autolla. Ainakin talvipakkasilla on auto verraton kulkupeli.
Voisimme tietysti lakata kokonaan rankaisemasta varkaudesta ja katsoa, miten pian se lisäisi varastelua siinä määrin, että kulut ylittäisivät nykyisten taparikollisten vankeinhoitokulut. En usko, että siinä menisi kauan.
Eipä näissä laskelmissa taideta koskaan ottaa huomioon sitä, paljonko laskennallisesti tulee kuluja siitä kun ihmiset polkevat 150e romuilla 1500e pyörien sijasta ja sitä, että kalliiden menopelien omistajat kantelevat niitä säilytettäviksi parvekkeillaan.
Tuntuu hassulta ettei pyörävarkauksia saada selvitettyä, kun kaupunkien keskustat ovat täynnä valvontakameroita. Kyllä ainakin yleisimmät pyörien säilytyspaikkoihin pitäisi kohdistaa useita HD-resoluutiolla kuvaavua valvontakameroita, ellei näin ole jo.
Ei muuta kuin HD-kuvaa tekijöistä someen, niin varmasti alkavat varkaudet selviämään.
Varas saa varmaan hyvän hinnan pyörästä, kun kertoo sen olevan entisen ministerin pyörä.
Entä sitten, kun sinulla on HD-tason kuva hupparipäisestä tyypistä kulkemassa pyörä kainalossa poispäin kamerasta keskellä yötä?
Aika kallista selata videolokeja ja etsiä jotain epämääräisiä tyyppejä.
Mikään yhteiskunnallinen uudistus ei etene, ellei ongelman omakohtaisina kärsijöinä ole vaikutusvaltaiset politiikot.
Valitettavasti polkupyörävarkaudet ovat ns. hyvä bisnes kaikille muille osapuolille paitsi niille, joilla ei ole vakuutusta varkauden varalle. Vakuutusyhtiö tekee rahaa, koska kaikki korvaustoiminta tulee saataviksi kollektiivisesti kerättävinä vakuutusmaksun korotuksina. Jopa Poliisin urheiluseurat ovat hyötyneet hylättyjen polkupyörien huutokaupoista. Poliisin kellarissa Kasarminkadulla oli aikoinaan satapäin pyöriä. Moni kaupunkilainen ei edes tiennyt asiasta. Kaikki huutokaupattiin.
Jos poliitikko haluaa eroon ongelmasta, tapoja on lukemattomia korjata asiantila. Valitettavasti tätäkään ongelmaa poliitiikot eivät halua ratkaista.
Siis oikeasti uskot, että tämän ongelman ratkaiseminen on triviaali ja helppo juttu, ja vain poliitikkojen haluttomuus estää käyttämästä jotain niistä lukemattomista vaihtoehtoisista ratkaisuista? Voitko luetella noin aluksi kymmenen ratkaisua?
Kymmentä ratkaisua en tiedä, mutta yksi olisi huumeiden myynti valvotusti laillisia kanavia ja normaalikatteilla.
Minulle ei kyllä tule kyllä mitään muuta täysin toimivaa tapaa mieleen, kuin kieltää pyöräily.