Mitä haittaa on varainsiirtoverosta?

Hal­li­tus har­kit­see varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mis­ta tai alen­ta­mis­ta, jot­ta muut­to työn ääreen hel­pot­tui­si. Asun­toi­hin koh­dis­tu­va varain­siir­to­ve­ro­han on erään­lai­nen muuttovero.

Varain­siir­to­ve­ron huo­noi­hin puo­liin kuu­luu, että se lukit­see ihmi­siä asu­maan vää­rin sijait­se­viin ja vää­rän kokoi­siin asun­toi­hin. Vaik­ka vero on oma­ko­ti­ta­lois­sa (kiin­teis­tö) kor­keam­pi kuin asun­to-osak­keis­sa, se syr­jii eri­tyi­ses­ti kau­pun­kien ker­ros­ta­loa­sun­nois­sa asu­via, kos­ka nämä muut­ta­vat huo­mat­ta­van tiheäs­ti oma­ko­tia­suiin ver­rat­tu­na.  Asun­to-osak­keis­sa varain­siir­to­ve­ro on kak­si pro­sent­tia myyntihinnasta.

Suo­mes­sa on edul­li­sem­paa asua omas­sa asun­nos­sa kuin vuo­kra-asun­nos­sa, kos­ka vuo­kra-asu­mis­ta rasit­taa vuo­kra­ve­ro, joka on tapauk­ses­ta riip­puen vähän yli 30 % vuo­kran mää­räs­tä sil­tä osin kuin se ylit­tää yhtiö­vas­tik­keen ja muut vuo­kra­nan­ta­jan hyväk­syt­tä­vät kulut.  Sil­lä kum­man rahak­si kut­su­taan sitä osaa vuo­kras­ta, joka tili­te­tään val­tiol­le, ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Muo­dol­li­ses­ti tämä on vuo­kra­nan­ta­jan rahaa, mut­ta mikään ei muut­tui­si, jos vuo­kra­tu­lo oli­si vero­ton­ta ja vuo­kra­lais­ta vero­tet­tai­siin vuo­kran­mak­sus­ta yhtä pal­jon kuin nyt vero­te­taan vuo­kra­nan­ta­jaa. Täs­sä las­kel­mas­sa tätä vuo­kraa rasit­ta­vaa veroa pide­tään vuo­kran mak­sa­jan meno­na, kos­ka hänen tilil­tään sekin raha menee kor­keam­pa­na vuokrana.

(Joka ei hyväk­sy tätä, että vuo­kra­ve­ron mak­saa vuo­kra­lai­nen eikä vuo­kra­nan­ta­ja, voi miet­tiä, mik­si hän kui­ten­kin on sitä miel­tä, että arvon­li­sä­ve­ron mak­saa asia­kas eikä kauppias)

Ole­te­taan, että sijoi­tusa­sun­non vero­ton tuot­to on kak­si pro­sent­tia ja vuo­kra­ve­ro pro­sent­ti asun­non arvos­ta. Mark­ki­noi­den olles­sa tasa­pai­nos­sa voi­daan aja­tel­la, että omis­tusa­sun­nos­sa asu­mi­nen on tuon veron ver­ran edul­li­sem­paa eli vuo­tui­nen asu­mis­me­no omis­tusa­sun­nos­ta on pro­sen­tin alem­pi kuin vuo­kra-asun­nos­sa asuvalla.

Varain­siir­to­ve­ron takia nuo­ren kan­nat­taa aloit­taa asu­mi­su­ran­sa vuo­kra-asun­nos­sa, jos asun­non vaih­to on toden­nä­köi­ses­ti edes­sä kah­den vuo­den sisäl­lä. Sik­si pie­nis­tä vuo­krat­ta­vas­ta huo­neis­tois­ta on niin kova kysyn­tä. Joi­den­kin on myös pak­ko vali­ta epäe­dul­li­sem­pi vuo­kra­vaih­toeh­to, kos­ka edel­ly­tyk­siä asun­to­lai­nan saa­mi­sel­le ei ole.

Se, että ensia­sun­non hank­ki­mi­ses­ta ei peri­tä varain­siir­to­ve­roa, kan­nus­taa myös lyk­kää­mään asun­non ostoa niin, että ensim­mäi­nen asun­to on riit­tä­vän suuri.

Oli­si hyvin käte­vää, että vuo­kral­la asu­va nuo­ri voi­si ostaa vuo­kra-asun­non sen omis­ta­jal­ta, kun talou­del­li­nen tilan­ne sen sal­lii sen sijaan, että jou­tuu osta­maan jon­kin toi­sen asun­non ja muut­ta­maan. Jos varain­siir­to­ve­roa ei oli­si, vuo­kra­nan­ta­ja voi­si hyvin­kin suos­tua tähän ja ostaa tilal­le toi­sen sijoi­tusa­sun­non.  Nyt hän menet­täi­si varain­siir­to­ve­roon kah­dek­san kuu­kau­den tuo­ton asun­nos­ta, joten vuo­kra­lai­nen jou­tuu etsi­mään jon­kin toi­sen asun­non omis­tusa­su­jak­si ryhtyessään.

89 vastausta artikkeliin “Mitä haittaa on varainsiirtoverosta?”

  1. Vuo­kra­ve­ro kos­kee vain yksi­tyi­sel­tä vuo­krat­tu­ja asun­to­ja. “AY liik­keen” vuo­kra­lai­sien ei ko. veroa tar­vit­se maksaa.

    1. Pir­jo,
      Ne AY-liik­keen vero­va­paat asun­not ovat kui­ten­kin mark­ki­na­hin­tai­sia ja mark­ki­na­hin­ta mää­räy­tyy suu­rim­mal­ta osal­ta noi­den taval­lis­ten sijoi­tusa­sun­to­jen perus­teel­la, kos­ka se on sopeu­tu­va osa tarjontaa.

  2. Se, että ensia­sun­non hank­ki­mi­ses­ta ei peri­tä varain­siir­to­ve­roa, kan­nus­taa myös lyk­kää­mään asun­non ostoa niin, että ensim­mäi­nen asun­to on riit­tä­vän suuri.”

    Kyl­lä peri­tään jos asun­non osta­ja on yli 40-vuo­tias. Tuo­ta ei nyky­ai­ka­na voi ymmäör­tää kun kan­sa­lai­sia pitäi­si koh­del­la yhden­ver­tai­ses­ti ja kysy­myk­ses­sä on oie­kas­ti perus­tus­lain­vas­tai­nen tilan­ne. Edsus­kun­ta on kui­ten­kin teh­nyt lait­to­man pää­tök­sen ja ilmeie­ses­ti perus­ts­tus­la­ki­va­lio­kun­taon syr­jin­nän hyväk­sy­nyt. Asun­toe­jen hin­ta on Hle­sin­gis­sä kohon­nut niin suu­rek­si, että tar­vit­ta­van alku­pää­oman sääs­täö­mi­sek­si menee vuosia.

  3. Mut­ta jos varain­siir­to­ve­ron sijas­ta ehdo­te­taan aivan samoil­la perus­teil­la HITAS sään­te­lyn pois­toa niin vih­rei­den kan­ta on Ei Ei Ei. Mitä v… teki­si mie­li kysyä.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pirjo,
    Ne AY-liik­keen vero­va­paat asun­not ovat kui­ten­kin mark­ki­na­hin­tai­sia ja mark­ki­na­hin­ta mää­räy­tyy suu­rim­mal­ta osal­ta noi­den taval­lis­ten sijoi­tusa­sun­to­jen perus­teel­la, kos­ka se on sopeu­tu­va osa tarjontaa. 

    Ano­ny­mous:

    Ano­ny­mous:

    Jos ver­taat tar­kem­min, havait­set että isot mää­rit­tä­vät esim. Hel­sin­gin uusil­la alueil­la yksi­tyis­ten vuokratason.

  5. Minun mie­les­tä­ni ei ole kovin mie­le­käs­tä ana­ly­soi­da kva­li­ta­tii­vi­ses­ti yksit­täi­sen veron hait­to­ja. Sen Sijaan pitäi­si ana­ly­soi­da haittoja/hyötyjä kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti mui­hin hai­tal­li­siin veroi­hin verrattuna.

    Siis kum­pi on hyö­dyl­li­sem­pää, varain­siir­ron pois­ta­mi­nen vai koti­ta­louk­sien tulo­ve­ro­jen pie­nen­tä­mi­nen kol­mel­la prosentilla?[1] En pys­ty aina­kaan itses­tän­sel­väs­ti pitä­mään varain­sii­to­ve­ron pois­toa parem­pa­na. Myön­net­tä­köön kyl­lä, että en oikein ymmär­rä sitä, että varain­siir­to­ve­ro jar­rut­tai­si omis­tusa­sun­non vaih­toa suu­res­ti, muut­ta­mi­nen kun on monel­la muul­la­kin mer­kit­tä­väl­lä taval­la han­ka­laa. Jol­lei siis kysy­myk­ses­sä ole peri­suo­ma­lai­nen ilmiö, jos­sa kär­si­tään sadan euron tap­pio sääs­tääk­sen euron veron.

    [1] https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/verotuotot/

  6. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin yksiöis­sä val­lit­see lähes kysyn­nän ja tar­jon­nan laki, joten “vuo­kra­ve­ron” pois­to valui­si isol­ta osin vuo­kra­nan­ta­jan taskuun.

    1. Vuo­kra­ta­so riip­puu kysyn­nän ja TARJONNAN suh­tees­ta. Jos vuo­kra-asu­mis­ta ei rasit­tai­si vero, jota omis­tus­da­su­mi­ses­ta ei enää 1990-luvun jäl­keen ole perit­ty, vuo­kral­la anta­jien tulot nouj­si­si­vat, mikä sai­si yhä useam­man pien­si­joit­ta­jan kiin­nos­tu­maan täs­tä ja vuo­kra-asun­to­jen tar­jon­ta lisään­tyi­si. Samal­la tie­tys­ti omis­tusa­sun­to­jen hin­nat vähän nousi­si­vat, kos­ka nii­tä ostet­tai­siin sijoi­tusa­sun­noik­si. Mark­ki­nat löy­täi­si­vät uuden tasa­pa­ni­non, jos­sa asu­mi­nen omis­tus- ja vuo­kra-asun­nos­sa oli­si suun­nil­leen yhtä kal­lis­ta, kun nyt vuo­kra-asu­mi­nen on veron ver­ran kalliimpaa.

  7. Vaik­ka vii­me­ai­koi­na on teh­ty tut­ki­muk­sia sii­tä, että vuo­kra-asu­mi­nen on hyö­dyl­lis­tä aluei­den työl­li­syy­den kan­nal­ta, lähin­nä sik­si että työ­voi­man liik­ku­mi­nen on vain niin pal­jon hel­pom­paa, jos asuu vuo­kral­la, mik­si asun­non omis­ta­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen yhtäk­kiä näh­dään­kin työ­voi­man liik­ku­vuut­ta lisää­vä­nä tekijänä?

    https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/7572

    Recent Euro­pean data indica­te that count­ries whe­re a lar­ge pro­por­tion of the popu­la­tion lives in owner-occu­pied housing are expe­riencing hig­her unemplo­y­ment rates than count­ries whe­re the majo­ri­ty of people live in pri­va­te ren­tal housing, which might sug­gest that ren­tal housing enhances labor mobi­li­ty.… As a result of grea­ter mobi­li­ty, the ren­tal arran­ge­ment also results in bet­ter alloca­tio­nal efficiency than owner-occupation.When dwel­lings are ren­ted, the deci­sion to move to a boo­ming region is lar­ge­ly based on cur­rent pro­duc­ti­vi­ty, whe­reas under owner-occu­pa­tion ran­dom wealth effects encou­ra­ge devia­tions from this opti­mal behavior.

    http://yle.fi/uutiset/home_ownership_may_boost_unemployment/7755919

    https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68116/wp89-2013.pdf?sequence=1

    whi­le home-owners are
    less like­ly to expe­rience unemplo­y­ment, sig­ni­ficant exter­na­li­ties coun­te­ract the posi­ti­ve effects of home-owners­hip at the aggre­ga­te geo­grap­hical level. The exter­nal effects may be due to con­sump­tion reduc­tions and inc­rea­sed local job com­pe­ti­tion caused by home purchases

  8. Kun­tien väli­nen muut­to­lii­ke oli vuon­na 1990 174000 ihmis­tä, mut­ta vuon­na 2015 jo 280000

    Tämä on taas näi­tä teo­reet­ti­sia estei­tä, todel­li­nen on asun­to­jen puu­te ja kalleus

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pirjo,
    Ne AY-liik­keen vero­va­paat asun­not ovat kui­ten­kin mark­ki­na­hin­tai­sia ja mark­ki­na­hin­ta mää­räy­tyy suu­rim­mal­ta osal­ta noi­den taval­lis­ten sijoi­tusa­sun­to­jen perus­teel­la, kos­ka se on sopeu­tu­va osa tarjontaa.

    Mikä estää sen että näi­den AY-liik­kei­den “vero­va­pai­den” vuo­kra-asun­to­jen hin­ta mää­rät­täi­siin noin 20–30% mark­ki­na­hin­taa alhaisemmaksi?

    Näin näi­den “yleis­hyö­dyl­lis­ten” yhtiöi­den vuo­kra­käm­pät tuli­si oikeas­ti koh­tuu­hin­tai­sik­si, tyy­liin kau­pun­gin asun­not. Eikö se ole vähän epä­rei­lua kun samois­ta tulois­ta yksi­tyi­nen mak­saa 30% verot ja AY-liik­keil­lä kiin­teis­tö­tu­lo­jen vero­pro­sent­ti tai­taa olla alle 8%.

    1. Mikä estää sen että näi­den AY-liik­kei­den “vero­va­pai­den” vuo­kra-asun­to­jen hin­ta mää­rät­täi­siin noin 20–30% mark­ki­na­hin­taa alhaisemmaksi?

      Rahan­hi­mo.

  10. Miten­kä­hän tosi­aan tuo hin­noit­te­lu Hel­sin­gin seu­dun vuo­kra­mark­ki­noil­la menee? Tun­tui­si, että pien­ten asun­to­jen vuo­kran mää­rää toi­meen­tu­lo­tuen sal­lit­tu­jen asu­mis­me­no­jen taso eikä päin­vas­toin (niin sur­kea­ta louk­koa ei juu­ri löy­dy, jos­ta tuo­ta ei vuo­kra­nan­ta­ja pyy­täi­si) ja sit­ten taa­sen “taval­li­set sijoi­tusa­sun­not” lähin­nä ovat nii­tä pie­niä, kos­ka pit­kään­hän on tol­del­la­kin ollut, että jos suu­rem­mas­sa asun­nos­sa asuu omil­la rahoil­la (taval­la tai toi­sel­la “mark­ki­na­hin­taan”) niin on ollut jär­ke­vää, että se asun­to on oma.

  11. Varain­siir­to­ve­ron takia nuo­ren kan­nat­taa aloit­taa asu­mi­su­ran­sa vuo­kra-asun­nos­sa, jos asun­non vaih­to on toden­nä­köi­ses­ti edes­sä kah­den vuo­den sisällä

    Tämä tosi­asian­omai­ses­ti puo­li­huo­li­mat­to­mas­ti hei­tet­ty väi­te jäi vähän vai­vaa­maan. Voi­sit­ko ava­ta tähän joh­ta­vaa las­kel­maa ja sen ole­tuk­sia. Eri­tyi­ses­ti miten on otet­tu huo­mioon omis­tusa­su­mi­seen koh­dis­tu­vat muut vero­hel­po­tuk­set, ja mitä on ole­tet­tu asun­to­jen hintakehityksestä?

  12. Jos anne­taan vero­va­paus, voi­han sen antaa jos on vaik­ka asu­nut itse 3–5 vuot­ta asun­nos­sa ja tiet­tyyn raha­mää­rään saak­ka, vaik­ka 300.000 euroa. Sil­loin kaik­kein rik­kaim­mat jää vähem­mäl­le ja taval­li­nen kan­sa voi myy­dä ja ostaa omia asuntoja.

  13. Varain­siir­to­ve­ro on mie­li­val­tai­nen pis­te­ve­ro jon­ka ole­mas­sao­lol­le ei ole mitään oike­aa syy­tä. Kannatan.

    Jos sama raha pitää kerä­tä jos­tain muu­al­ta, ehdo­tan eri hait­ta­ve­ro­jen nos­ta­mis­ta. Yleen­sä­kin oli­si kiva jos poli­tii­kas­sa muis­tet­tai­siin se peri­aa­te, että vero­tus vähen­tää vero­tuk­sen koh­tee­na ole­vaa toi­min­taa. Kan­nat­tai­si siis kerä­tä kaik­ki verot asiois­ta joi­ta halu­taan vähen­tää (saas­tut­ta­mi­nen, yms.) ja olla verot­ta­mat­ta asioi­ta jot­ka ovat suo­ta­via (työn­te­ko, tämä varain­siir­to­ve­ro, yms.)

  14. Tie­dän ole­va­ni aja­tuk­se­ni kans­sa aika yksin tai oikeas­taan perus­te­lu­ni kans­sa. Mut­ta mie­les­tä­ni kaik­ki jot­ka haa­vei­le­vat vuo­kra-asu­mi­sen ja omis­tusa­su­mi­sen vero­koh­te­lun har­mo­ni­soi­mi­ses­ta unoh­ta­vat talou­den täy­sin perus­ta­van­laa­tui­sen teki­jän — eli riskin.

    Toi­sin sanoen vuo­kra-asu­mi­seen liit­tyy ris­ki. (Jot­ka uuti­sis­ta luet­tu­na jos­kus toteu­tu­vat sanoin­ku­vaa­mat­to­min tavoin.) Tätä ris­kiä vas­taan syn­tyy tie­ten­kin las­ken­nal­lis­ta tuot­toa. Ja tätä tuot­toa voi­daan verot­taa. On ihan se ja sama kum­pi osa­puo­li sen veron mak­saa. Sen sijaan omis­tusa­su­mi­seen ei lii­ty saman­kal­tais­ta ris­kiä. Täl­löin ei myös­kään syn­ny tuot­toa jota voi­tai­siin verottaa. 

    Tämä aja­tus pätee myös sii­hen tapauk­seen jos­sa omis­tusa­su­jat päät­tä­vät vuo­kra­ta päit­täin. Eikö vain? Kyl­lä­hän sii­nä alkaa hiki kui­ten­kin vir­ra­ta että menee­kö­hän tämä nyt ihan nap­piin tämä päit­täin vuo­kraus. Eli syn­tyy ris­ki ja tuot­to-odo­tus sii­nä samas­sa sil­män­rä­päyk­ses­sä. Ja jos eläm­me sivis­ty­nees­sä yhtei­sös­sä niin tuol­la yhtei­söl­lä on oikeus kan­taa tuos­ta ilmiös­tä veroja.

    Huol­to- ja yllä­pi­to­ku­lu­ja ei tar­vit­se tar­kas­tel­la. Ne ovat tie­ten­kin harmonisia. 

    Yksi­tyi­sil­lä vakuu­tuk­sil­la tur­vat­tu­ja hait­to­ja ei tar­vit­se tar­kas­tel­la. Ne ovat tie­ten­kin harmonisia.

    Pitää aja­tel­la vain omai­suu­den hal­lin­nan luo­vu­tuk­sen aiheut­ta­maa riskiä.

  15. Kysy­myk­seen “mis­tä rahat” yksi ehdo­tus: Kiin­teis­tö­ve­ron nosto.

    Kiin­teis­tö­ve­ro on hyvä fis­kaa­li­nen vero, koh­den­tuu suh­teel­li­sen oikeu­den­mu­kai­ses­ti mak­su­ky­vyn mukaan, koh­dis­tuu suu­rel­ta osin asu­mi­seen ja rasit­taa omis­tusa­su­mis­ta ja vuo­kra-asu­mis­ta pää­osin samas­sa suhteessa.

    Kiin­teis­tö­ve­ron tuli­si perus­tua mah­dol­li­suuk­sien mukaan maa­poh­jan arvoon lisät­ty­nä raken­nusoi­keu­den mark­ki­na-arvol­la, ts. jon­kin­lai­seen mah­dol­li­sim­man lähel­lä todel­lis­ta ole­vaan las­ken­nal­li­seen ton­tin markkinavuokraan.

    Eli, pois­te­taan varain­siir­to­ve­ro ja asun­to­jen vuo­kra­tu­lon pää­oma­tu­lo­ve­ro. Nos­te­taan kiin­teis­tö­ve­ro­ja ja päi­vi­te­tään vero­pe­rus­tet­ta sii­hen suun­taan, että raken­nusoi­keu­den arvo ratkaisee.

  16. tcrown: Jol­lei siis kysy­myk­ses­sä ole peri­suo­ma­lai­nen ilmiö, jos­sa kär­si­tään sadan euron tap­pio sääs­tääk­sen euron veron. 

    Mak­soin 10 000e varain­siir­to­ve­roa, mikä on 100x enem­män kuin sadan euron vero. 

    Lie­nee aika sel­vää ettei kovin­kaan moni ole val­mis mak­sa­maan esi­mer­kik­si 5000e tai 10 000e veroa parin-kol­men vuo­den välein, jos sen voi vält­tää pysy­mäl­lä paikoillaan.

    1. Sylt­ty: Mak­soin 10 000e varain­siir­to­ve­roa, mikä on 100x enem­män kuin sadan euron vero. 

      Lie­nee aika sel­vää ettei kovin­kaan moni ole val­mis mak­sa­maan esi­mer­kik­si 5000e tai 10 000e veroa parin-kol­men vuo­den välein, jos sen voi vält­tää pysy­mäl­lä paikoillaan.

      Täs­mäl­leen näin. Minul­la on pari­ta­lon puo­lik­kaan osto har­kin­nas­sa itsel­le­ni hie­man oudol­la alu­eel­la. On todel­la kova kyn­nys teh­dä muut­to­pää­tös, kun tie­tää, että vir­he­liik­kees­tä peri­tään täs­sä tapauk­ses­sa 20 000 euron ‘sak­ko’. Eli jos muu­ta­man vuo­den pääs­tä jou­dun totea­maan, että en ole kotiu­tu­nut uudel­le alu­eel­le ja masen­nus pai­naa pääl­le ja pää­tän muut­taa takai­sin tutul­le alu­eel­le, on hur­jaa menet­tää 20 000 val­tiol­le saa­mat­ta yhti­käs mitään vas­ti­neek­si. Varain­siir­to­ve­ro todel­la hil­lit­see ihmi­sen muut­to­ha­lu­ja oli se sit­ten työ­pai­kan peräs­sä tai muis­ta syistä.

      1. Epsom:

        Täs­mäl­leen näin. Minul­la on pari­ta­lon puo­lik­kaan osto har­kin­nas­sa itsel­le­ni hie­man oudol­la alu­eel­la. On todel­la kova kyn­nys teh­dä muut­to­pää­tös, kun tie­tää, että vir­he­liik­kees­tä peri­tään täs­sä tapauk­ses­sa 20 000 euron ’sak­ko’. Eli jos muu­ta­man vuo­den pääs­tä jou­dun totea­maan, että en ole kotiu­tu­nut uudel­le alu­eel­le ja masen­nus pai­naa pääl­le ja pää­tän muut­taa takai­sin tutul­le alu­eel­le, on hur­jaa menet­tää 20 000 val­tiol­le saa­mat­ta yhti­käs mitään vas­ti­neek­si. Varain­siir­to­ve­ro todel­la hil­lit­see ihmi­sen muut­to­ha­lu­ja oli se sit­ten työ­pai­kan peräs­sä tai muis­ta syistä.

        Varain­siir­to­ve­ros­sa on epä­rei­lua se, että kiin­teis­töis­sä se on perä­ti 4 % ja asun­to-osak­keis­sa vain 2 %. Jos pari­ta­lo on As Oy, varain­siir­to­ve­ro on vain puo­let sii­tä, mitä peri­tään, jos se on kiin­teis­tö. Vero­kan­nat oli­si perus­tel­tua yhte­näis­tää. Käy­tän­nös­sä­hän jot­kut kik­kai­le­vat varain­siir­to­ve­rol­la esim. niin, että osta­vat koh­teet fir­man nimiin, ja kun fir­ma sit­ten myy koh­teen, kaup­pa teh­dään­kin sen omis­ta­mas­ta fir­mas­ta, joka on esim. nor­maa­li Oy. Kun omai­suu­den vas­ti­neek­si kaup­paan liit­tää sopi­vas­ti vel­kaa, kaup­pa­hin­ta menee lähel­le nol­laa, ja varain­siir­to­ve­rot saa väl­tet­tyä. Kulut­ta­jis­ta har­va tai­taa vero­suun­nit­te­lua, ja nämä mak­sa­vat sit­ten verot täy­si­mää­räi­ses­ti, ja ammat­ti­si­joit­ta­jat osaa­vat vält­tää nii­tä tehok­kaas­ti. Toki varain­siir­to­ve­ro­jen vält­te­ly onnis­tuu esim. rahas­to­ra­ken­tei­ta hyödyntäenkin.

  17. Täl­lä het­kel­lä kaik­ki asun­to­po­li­tii­kan tot ovat lähin­nä näpertelyä.

    Se työl­lis­tää hyvin teo­ree­tik­ko­ja ja mui­ta naper­te­li­jöi­tä ja tar­jo­aa heil­le hyvä­palk­kai­sia suojatyöpaikkoja

    Kan­sa­lai­set elä­vät aivan tois­ta todellisuutta
    http://www.hs.fi/kaupunki/a1471398469196

    Kun asu­mis­ku­lui­hin kuluu n60 % tulois­ta niin muut­to­kyn­nys on korkea

  18. max: Toi­sin sanoen vuo­kra-asu­mi­seen liit­tyy riski.

    Mil­lä perus­teel­la? Omis­tusa­su­mi­seen liit­tyy ris­ki, esim. syys­tä tai toi­ses­ta asun­non arvo voi las­kea dra­maat­ti­ses­ti. Olen itse jou­tu­nut mak­sa­maan kym­me­niä tuhan­sia euro­ja yli­mää­räis­tä eri­näi­sis­tä talo­yh­tiön ja/tai kiin­teis­tön yllät­tä­vis­tä remon­teis­ta johtuen.

    Vuo­kraa­mi­seen ei lii­ty mitään ris­kiä, kun et edes voi menet­tää mitään.

    Oma­ko­ti­ta­lo­jen 4% varain­siir­to­ve­ro on jär­je­tön ja jumit­taa asun­to­kaup­paa. Verot­ta­kaa ennem­min tasai­ses­ti kiinteistöjä.

  19. Sylt­ty: Lie­nee aika sel­vää ettei kovin­kaan moni ole val­mis mak­sa­maan esi­mer­kik­si 5000e tai 10 000e veroa parin-kol­men vuo­den välein, jos sen voi vält­tää pysy­mäl­lä paikoillaan.

    Minul­la on kyl­lä suu­ria vai­keuk­sia ymmär­tää tätä. Yri­tät­kö sanoa, että muu­ten puo­len mil­joo­nan arvoi­sen asun­non omis­ta­jat kyl­lä kovin mie­lel­lään muu­ta­man vuo­den välein mak­sai­si­vat kiin­teis­tön­vä­li­tys­mak­sun, hoi­tai­si­vat muut­to­pak­kauk­sen ja osoit­teen muu­tok­set joka paik­kaan ja selit­täi­si­vät lap­sil­leen miten van­hat kave­rit pitää jät­tää taak­se, mut­ta kos­ka jou­tu­vat mak­sa­maan varian­siir­to­ve­ron, eivät tuo­ta tee?

    Vai ehkä että kun työ­paik­ka vaih­tuu hel­sin­gis­tä hyvn­kääl­le, niin ei muu­te­ta peräs­sä, kos­ka varain­siir­to­ve­ro, vaan ennem­min aje­taan autol­la sata kilo­met­riä päi­väs­sä? (Ks. sata­sen kus­tan­nus euron veron välttämiseksi)

    Minä en yksin­ker­tai­ses­ti pys­ty kek­si­mään min­kään­lais­ta mil­lään taval­la tyy­pil­lis­tä todel­lis­ta muut­to­ti­lan­net­ta, mis­sä varain­siir­to­veor oli­si mil­lään taval­la rele­vant­ti päätösmuuttuja.

    (Vie­lä. On aika laa­ja yhtei­sym­mär­rys asias­ta jotain ymmär­tä­vien kes­ken, että kiin­teis­tö­ve­ro kapi­ta­li­soi­tuu kiin­teis­to­jen hin­toi­hin. Mik­si varain­siir­to­ve­ro ei kapitalisoidu?)

  20. tcrown:Minä en yksin­ker­tai­ses­ti pys­ty kek­si­mään min­kään­lais­ta mil­lään taval­la tyy­pil­lis­tä todel­lis­ta muut­to­ti­lan­net­ta, mis­sä varain­siir­to­veor oli­si mil­lään taval­la rele­vant­ti päätösmuuttuja.

    Voin tar­jo­ta yhden data pis­teen: itse­ni. Kun sil­loi­sen tyt­töys­tä­vän kans­sa aiot­tiin muut­ta­maan yhteen, siir­sim­me pää­tös­tä paril­la vuo­del­la, kun­nes meil­lä oli suo­raan varaa isom­paan. Välin sit­kei­lim­me tois­tem­me pik­kua­sun­nois­sa. Ilman var­sin­siir­to­ve­roa oli­sim­me aivan var­mas­ti muut­ta­neet ensik­si vähän isom­paan yhtei­sa­sun­toon, ja siel­tä mah­dol­li­ses­ti sit­ten nykyi­seen kotii­ni. Sii­nä elä­män­vai­hees­sa yks tai pari ekstra­muut­toa vuo­des­sa ei tun­nu missään.

  21. tcrown: Minul­la on kyl­lä suu­ria vai­keuk­sia ymmär­tää tätä. Yri­tät­kö sanoa, että muu­ten puo­len mil­joo­nan arvoi­sen asun­non omis­ta­jat kyl­lä kovin mie­lel­lään muu­ta­man vuo­den välein mak­sai­si­vat kiin­teis­tön­vä­li­tys­mak­sun, hoi­tai­si­vat muut­to­pak­kauk­sen ja osoit­teen muu­tok­set joka paik­kaan ja selit­täi­si­vät lap­sil­leen miten van­hat kave­rit pitää jät­tää taak­se, mut­ta kos­ka jou­tu­vat mak­sa­maan varian­siir­to­ve­ron, eivät tuo­ta tee?

    Vai ehkä että kun työ­paik­ka vaih­tuu hel­sin­gis­tä hyvn­kääl­le, niin ei muu­te­ta peräs­sä, kos­ka varain­siir­to­ve­ro, vaan ennem­min aje­taan autol­la sata kilo­met­riä päi­väs­sä? (Ks. sata­sen kus­tan­nus euron veron välttämiseksi)

    Minä en yksin­ker­tai­ses­ti pys­ty kek­si­mään min­kään­lais­ta mil­lään taval­la tyy­pil­lis­tä todel­lis­ta muut­to­ti­lan­net­ta, mis­sä varain­siir­to­veor oli­si mil­lään taval­la rele­vant­ti päätösmuuttuja.

    (Vie­lä. On aika laa­ja yhtei­sym­mär­rys asias­ta jotain ymmär­tä­vien kes­ken, että kiin­teis­tö­ve­ro kapi­ta­li­soi­tuu kiin­teis­to­jen hin­toi­hin. Mik­si varain­siir­to­ve­ro ei kapitalisoidu?)

    Olen samaa miel­tä. Asun­to­jen hin­nat ovat jo muu­ta­man kym­me­nen kilo­met­rin pääs­sä pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta niin pal­jon kor­keam­mat, että varain­siir­to­ve­ron vai­ku­tus koko­nais­hin­taan on mar­gi­naa­li­nen. Mik­sei muu­ten vali­te­ta kiin­tes­tö­vä­lit­tä­jän palk­kion tur­miol­li­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta? Its en tosin ole kos­kaan käyt­tä­nyt kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jää. Näin olen kui­tan­nut varain­siir­to­ve­ron, mut­ta ei ole kyl­lä kos­kaan tul­lut mie­lee­ni luki­ta itseä­ni pie­nem­pään asun­toon veron­mak­sun pelos­sa, jos tulo­ta­so on sal­li­nut suu­rem­man ja kal­liim­man asunnon.

    Eikö­hän täs­sä ole hiu­kan saman­lai­ses­ta ilmiös­tä kysy­mys kuin tulo­ve­ro­tuk­sen progres­sios­sa. Aina vali­te­taan sitä, että mitään ei jää lisä­pal­kas­ta käteen, mut­ta en ole kos­kaan kuul­lut kenen­kään kiel­täy­ty­neen brut­to­palk­kan­sa korotuksesta.

    1. Onko jol­lain vas­ta­väi­tet­tä sitä koh­taan, että oli­si sym­paat­tis­ta, jos vuo­kra-asun­nos­ta omis­tus­da­sun­toon hala­ja­va voi­si ostaa sen vuo­kra-asun­non omak­seen ja vuo­kra­nan­ta­ja ostai­si tilal­le itsel­leen uuden sijoi­tusa­sun­non? Tämän nyt aina­kin varain­siir­to­ve­ro estää, kos­ka vuo­kra­nan­ta­ja menet­täi­si sii­nä lähes vuo­den vuokratuoton.

  22. Miet­ti­kää­pä maa­lais­jär­jel­lä. Me haluai­sim­me, että taan­tu­vil­ta alueil­ta muu­tet­tai­siin työn peräs­sä muu­al­le. Van­has­ta käm­päs­tä saa ver­ra­ten vähän rahaa ja uusi mak­saa toden­nä­köi­ses­ti pal­jon enem­män. Sii­hen vie­lä pääl­le 2 tai 4 % yli­mää­räi­nen vero muu­ton takia — tot­ta kai sil­lä on vai­ku­tus­ta muuttohaluihin.

    Mitä kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jän kuluun tulee niin sen voi vält­tää hel­pos­ti myy­mäl­lä itse.

    Vie­lä yksi esi­merk­ki elä­väs­tä elä­mäs­tä. Ostim­me ensim­mäi­sen asun­tom­me vai­mo­ni kans­sa kun tulom­me oli­vat suht pie­net. Lap­sia tuli vuo­sien var­rel­la muu­ta­ma, mut­ta pää­sim­me vain pie­nin aske­lin koh­ti suu­rem­pia asun­to­ja. Mei­dän kal­tai­sem­me vähi­tel­len sääs­tä­nyt per­he on mak­sa­nut yli­mää­räi­siä vero­ja muun lys­tin lisäk­si noin 20 000 euroa vii­meis­ten 5 vuo­den aika­na, kos­ka per­he on kas­va­nut. Enää ei kiin­nos­ta muut­taa, vaik­ka löy­tyi­si sopi­vam­pi asunto.

  23. Onko jol­lain vas­ta­väi­tet­tä sitä koh­taan, että oli­si sym­paat­tis­ta, jos HITAS vuo­kra-asun­nos­ta omis­tusa­sun­toon hala­ja­va voi­si ostaa sen HITAS vuo­kra-asun­non omak­seen ja vuo­kra­nan­ta­ja ostai­si tilal­le itsel­leen uuden sijoi­tusa­sun­non? Tämän nyt aina­kin HITAS sään­te­ly estää, kos­ka vuo­kra­nan­ta­ja menet­täi­si sii­nä lähes 20 vuo­den vuokratuoton.

  24. Vie­lä kon­kreet­ti­nen ehdo­tus: Varain­siir­to­ve­ro pois, kiin­teis­tö­ve­roa ylös ja pois myös tar­pee­ton ja kum­mal­li­nen oman asun­non vero­ton myyn­ti 2v jäl­keen. Vii­mek­si mai­nit­tu on has­su koko kan­san vero­kik­ka, joka saa ihmi­set luu­le­maan, että pää­oma­ve­ro kos­kee vain rikkaita.

  25. Jokai­nen, joka tar­vit­see lai­naa pan­kis­ta asun­non ostoon, jou­tuu kat­ta­maan varain­siir­to­ve­ron lai­na­ra­hal­la ja teo­reet­ti­ses­ti jou­dut mak­sa­maan veron x2 tai x3 seu­raa­vien lai­nan­ly­hen­nys­vuo­sien aika­na. Tulon­siir­toa pan­keil­le siis. Oli­si hyvä alku har­mo­ni­soi­da ensik­si kiin­teis­tö­jen vero­kan­ta kah­teen prosenttiin.

  26. TL: Mil­lä perus­teel­la? Omis­tusa­su­mi­seen liit­tyy ris­ki, esim. syys­tä tai toi­ses­ta asun­non arvo voi las­kea dra­maat­ti­ses­ti. Olen itse jou­tu­nut mak­sa­maan kym­me­niä tuhan­sia euro­ja yli­mää­räis­tä eri­näi­sis­tä talo­yh­tiön ja/tai kiin­teis­tön yllät­tä­vis­tä remon­teis­ta johtuen.

    Vuo­kraa­mi­seen ei lii­ty mitään ris­kiä, kun et edes voi menet­tää mitään.

    Oma­ko­ti­ta­lo­jen 4% varain­siir­to­ve­ro on jär­je­tön ja jumit­taa asun­to­kaup­paa. Verot­ta­kaa ennem­min tasai­ses­ti kiinteistöjä. 

    Tuo oli huo­no sana­va­lin­ta tuos­sa koh­taa. Tar­koi­tin toki vuo­kra-asun­non omistajaa.

  27. tcrown: Minul­la on kyl­lä suu­ria vai­keuk­sia ymmär­tää tätä. Yri­tät­kö sanoa, että muu­ten puo­len mil­joo­nan arvoi­sen asun­non omistajat

    Sul­la on tuos­sa puo­let lii­kaa, kiin­teis­tös­sä menee kymp­pi­ton­ni jo 250 000 e kohdalla.

    kyl­lä kovin mie­lel­lään muu­ta­man vuo­den välein mak­sai­si­vat kiinteistönvälitysmaksun

    Se on muu­ten täy­sin vapaa­eh­toi­nen. Asun­non voi aina myy­dä itse, jos ei tun­ne saa­van­sa sel­lais­ta pal­ve­lua, mis­tä kan­nat­tai­si maksaa. 

    hoi­tai­si­vat muuttopakkauksen

    Aina­kin minul­le 10 000 e vas­taa aika mon­taa tun­tia muut­to­pak­kaus­ta. Sil­lä veroon mene­väl­lä rahal­la­han sai­si vaik­ka­pa jon­kun muut­to­pal­ve­lun teke­mään muu­ton alus­ta lop­puun eikä tar­vit­se itse enää paka­ta ollenkaan. 

    Minä en yksin­ker­tai­ses­ti pys­ty kek­si­mään min­kään­lais­ta mil­lään taval­la tyy­pil­lis­tä todel­lis­ta muut­to­ti­lan­net­ta, mis­sä varain­siir­to­veor oli­si mil­lään taval­la rele­vant­ti päätösmuuttuja.

    Ja jos on saa­nut vasa­ran pää­hän­sä, ei hait­taa vaik­ka astuu nau­laan. Näin­hän sen on oltava.

    Itse olen muut­ta­nut ker­ros­ta­los­sa mm. yhden ker­rok­sen ylem­mäs ja okt-alu­eel­la 1,5 km pää­hän sii­tä mis­tä asuin. Yleen­sä kukaan ei muu­ta näin lyhyit mat­ko­ja, kos­ka kan­nat­taa aina mini­moi­da muu­tot ja todel­la­kin ker­ral­la pamaut­taa sii­hen lopul­li­seen asuntoon.

    On aika laa­ja yhtei­sym­mär­rys asias­ta jotain ymmär­tä­vien kes­ken, että kiin­teis­tö­ve­ro kapi­ta­li­soi­tuu kiin­teis­to­jen hin­toi­hin. Mik­si varain­siir­to­ve­ro ei kapitalisoidu?”

    Var­mas­ti kapi­ta­li­soi­tuu, mut­ta kiin­teis­tö­ve­roa ei voi vält­tää vält­tä­mäl­lä muut­ta­mis­ta. Sik­si sen aiheut­ta­ma käy­tös­vai­ku­tuk­set eivät ole niin tuhoisia.

    Olen muut­ta­nut vii­mei­sen 10 vuo­den aikan vii­si ker­taa. Ei se oikeas­ti ole yhtään vai­ke­aa. Mie­ti, jos joka välis­sä oli­si pitä­nyt mak­saa se 5000–10 000e val­tiol­le? Ei tuo onnis­tu mit­ne­kään omis­tusa­su­jal­ta. Noh, kun alet­tiin osta­maan omak­si, niin men­tiin­kin sit­ten nopeas­ti “lopul­li­seen ratkaisuun”.

  28. tcrown: Minul­la on kyl­lä suu­ria vai­keuk­sia ymmär­tää tätä. Yri­tät­kö sanoa, että muu­ten puo­len mil­joo­nan arvoi­sen asun­non omis­ta­jat kyl­lä kovin mie­lel­lään muu­ta­man vuo­den välein mak­sai­si­vat kiin­teis­tön­vä­li­tys­mak­sun, hoi­tai­si­vat muut­to­pak­kauk­sen ja osoit­teen muu­tok­set joka paik­kaan ja selit­täi­si­vät lap­sil­leen miten van­hat kave­rit pitää jät­tää taak­se, mut­ta kos­ka jou­tu­vat mak­sa­maan varian­siir­to­ve­ron, eivät tuo­ta tee? 

    Kai­kil­la ei ole lap­sia ja muut­to­pak­kaa­mi­nen ja osoit­teen­muun­nos on aika pal­jon pie­nem­pi asia kuin kym­me­nien tuhan­sien varain­siir­to­ve­ro (vai pidät­kö itse sitä muu­ta­man päi­vän työ­tä joka muut­toon kuluu vaik­ka­pa 10000 euron arvoi­se­na?). Kiin­teis­tön­vä­li­tys­mak­sua­kaan ei mak­sa ne jot­ka hoi­ta­vat asun­to­kaup­pan­sa itse.

    Kuten kaik­kien pie­neh­kö­jen vero­jen, myös varain­siir­to­ve­ron vai­ku­tuk­set näky­vät mar­gi­naa­leis­sa. Ehkä jopa suu­rin osa ihmi­sis­tä ei väli­tä varain­siir­to­ve­ros­ta mitään, mut­ta pie­ni osa ihmi­sis­tä — ihmi­nen joka kii­kun kaa­kun pää­tök­ses­sään muut­taa­ko vai ei — muut­taa käy­tös­tään sen vuok­si. Ja aina­kin mikä­li Osmoa on usko­mi­nen, tuon käy­tök­sen aiheut­ta­mat hai­tat ovat suu­rem­pia kuin varain­siir­to­ve­ros­ta saa­ta­va hyöty.

    Kukaan ei ole väit­tä­nyt että varain­siir­to­ve­ron pois­to pelas­tai­si koko Suo­men talou­den tai vas­taa­vaa. Kyse on lähin­nä sii­tä että pie­nel­lä verol­la saa­daan aikaan pie­ni hait­ta, joka on kui­ten­kin vähän suu­rem­pi kuin veros­ta saa­ta­va pie­ni hyöty.

    Vai ehkä että kun työ­paik­ka vaih­tuu hel­sin­gis­tä hyvn­kääl­le, niin ei muu­te­ta peräs­sä, kos­ka varain­siir­to­ve­ro, vaan ennem­min aje­taan autol­la sata kilo­met­riä päi­väs­sä? (Ks. sata­sen kus­tan­nus euron veron välttämiseksi) 

    Hyök­käät olkiuk­ko­ja vas­taan. Sadan kilo­met­rin muu­ton takia var­mas­ti muu­te­taan­kin, mut­ta kym­me­nen tai kah­den­kym­me­nen kilo­met­rin muu­tois­sa varain­siir­to­ve­ro saat­taa muut­tua mer­kit­tä­väk­si tekijäksi.

    (Vie­lä. On aika laa­ja yhtei­sym­mär­rys asias­ta jotain ymmär­tä­vien kes­ken, että kiin­teis­tö­ve­ro kapi­ta­li­soi­tuu kiin­teis­to­jen hin­toi­hin. Mik­si varain­siir­to­ve­ro ei kapitalisoidu?) 

    Ehkä se kapi­ta­li­soi­tuu­kin. Ensia­sun­non osta­ja­han ei varain­siir­to­ve­roa mak­sa, mis­tä seu­rauk­se­na vero ei kapi­ta­li­soi­du hin­toi­hin aina­kaan täysmääräisenä.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko jol­lain vas­ta­väi­tet­tä sitä koh­taan, että oli­si sym­paat­tis­ta, jos vuo­kra-asun­nos­ta omis­tus­da­sun­toon hala­ja­va voi­si ostaa sen vuo­kra-asun­non omak­seen ja vuo­kra­nan­ta­ja ostai­si tilal­le itsel­leen uuden sijoi­tusa­sun­non? Tämän nyt aina­kin varain­siir­to­ve­ro estää, kos­ka vuo­kra­nan­ta­ja menet­täi­si sii­nä lähes vuo­den vuokratuoton.

    Ensin­nä­kin, mil­lä perus­teel­la olet noin var­ma, että sijoi­tusa­sun­non omis­ta­ja ei saa nyh­det­tyä vuo­kra­lai­sel­taan kah­den pro­sen­tin yli­hin­taa? Jo läh­tö­koh­tai­ses­ti tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa vuo­kra­lai­sen täy­tyy olla aloit­teen­te­ki­jä, joten on neu­vot­te­lus­sa alta­vas­taa­ja­na. Lisäk­si hin­nan­ko­ro­tus­va­raa tulee kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jän puut­tu­mi­ses­ta, muut­to­kus­tan­nuk­sis­ta (hen­ki­sis­tä ja taloudellisista)ja ylei­ses­tä epä­var­muu­des­ta, mikä uuden asun­non ostoon liittyy.

    Toi­sek­si, onko tämä todel­la niin yleis­tä, että täs­tä aiheu­tu­vat hyvin­voin­ti­tap­piot ylit­tä­vät kol­men pro­sen­tin koro­tuk­sen koti­ta­louk­sien tulo­ve­roi­hin aiheut­ta­mat hyvinvointitappiot?

  30. Tatu: Voin tar­jo­ta yhden data pis­teen: itse­ni. Kun sil­loi­sen tyt­töys­tä­vän kans­sa aiot­tiin muut­ta­maan yhteen, siir­sim­me pää­tös­tä paril­la vuo­del­la, kun­nes meil­lä oli suo­raan varaa isom­paan. Välin sit­kei­lim­me tois­tem­me pik­kua­sun­nois­sa. Ilman var­sin­siir­to­ve­roa oli­sim­me aivan var­mas­ti muut­ta­neet ensik­si vähän isom­paan yhtei­sa­sun­toon, ja siel­tä mah­dol­li­ses­ti sit­ten nykyi­seen kotii­ni. Sii­nä elä­män­vai­hees­sa yks tai pari ekstra­muut­toa vuo­des­sa ei tun­nu missään.

    Pahoit­te­lut jos ton­gin lii­an hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­ta, mut­ta minua vähän kiin­nos­taa tämä ajatuksenjuoksu.

    Vähän riip­puen sii­tä min­kä­lai­set nuo ensim­mäi­set asun­ton­ne oli­vat, oli­vat­ko ne vuo­kral­la vai omis­tuk­ses­sa, min­kä­lai­sen asun­non ostit­te, ja miten asun­to­jen hin­nat kehit­tyi­vät, tuol­la lyk­kää­mi­sel­lä olet­te voi­neet teh­dä joko voit­toa tai tap­pio­ta. Olet­ko arvioi­nut kuin­ka suu­ri tämä voitto/tappio oli, ja eikö se(n odo­tusar­vo) ollut miten­kään muka­na pää­tök­sen­teos­sa? Entä oli­sit­te­ko teh­neet kau­pat itse vai kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jän avul­la, ja tähän sama kysy­mys, eikö nämä kus­tan­nuk­set olleet kes­kus­te­luis­sa ollen­kaan mukana?

  31. Osmo: mikä oli­si vuo­kra­nan­ta­jaan insen­tii­vi suos­tua moi­seen jär­jes­te­lyyn? Jos hyvä insen­tii­vi löy­tyy, niin eikö­täl­lä voi­si kier­tää varain­siir­to­ve­roa myy­mäl­lä esim. aluk­si sovit­ta­jan mää­rä­ai­kai­sen vuo­kra­so­pi­muk­sen kautta?

  32. Työt­tö­mis­tä­kin 70 % asuu vii­des­sä kas­vu­kes­kuk­ses­sa tai nii­den lähialueilla

    Ei työ­paik­ko­jen täyt­ty­mi­nen ola tar­jon­nas­ta kiinni

    Tus­kin­pa ne Kai­nuun 5000 työ­tön­tä sisäl­tä­vät mitään mitä ei Uuden­maan 100000 työt­tö­mäs­tä löydy

    Tus­kin­pa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta löy­tyy töi­tä kai­vos­mie­hil­le tai kaivosmiehille.
    Jotain hak­ka­rais­ta tus­kin kukaan halu­aa pal­ka­ta puhelinmyyjäksi

    Lää­kä­reil­le ja sai­raan­hoi­ta­jil­le löy­tyi­si, mut­ta se vain siir­täi­si kur­juut­ta Kainuuseen

    Esi­mer­kik­si tar­jot­tu­jen töi­den luon­net­ta ei ole halut­tu avata

    Suu­rim­pia ongel­mia paik­ko­jen täyt­tä­mi­ses­sä on hui­ja­ri­fir­mo­jen avoin­na ole­vat pal­kat. Meil­le on muo­dos­tu­nut laa­ja hui­ja­ri­fir­mo­jen jouk­ko , joka jät­tää pal­kat ja sotut maksamatta.

    Hal­li­tus taas kis­ri­tää työn­te­ki­jän pai­nos­tus­ta ja niin­pä kiel­täy­ty­mi­nen hui­ja­ri­fir­man työs­tä joh­taa karen­siissn, samoin irti­sa­nou­tu­mi­nen täl­lai­sen fir­man palveluksesta

    Osmon pal­jon mai­nos­ta­ma “työn­te­ki­jä voi aina läh­teä ” ei tapah­du ilman yhteis­kun­nan rangaistusta

  33. Kyl­lä täs­sä kävi niin, että tcrow­nil­ta lop­pui usko tie­tee­seen heti, kun oma mutu tun­tui mukavammalta.

  34. Sylt­ty:
    Kyl­lä täs­sä kävi niin, että tcrow­nil­ta lop­pui usko tie­tee­seen heti, kun oma mutu tun­tui mukavammalta.

    ?

    Sylt­ty: Olen muut­ta­nut vii­mei­sen 10 vuo­den aikan vii­si ker­taa. Ei se oikeas­ti ole yhtään vai­ke­aa. Mie­ti, jos joka välis­sä oli­si pitä­nyt mak­saa se 5000–10 000e val­tiol­le? Ei tuo onnis­tu mit­ne­kään omistusasujalta.

    Ok, mie­ti­tään.

    Ensim­mäi­nen mie­tin­tä: Äkkiä mie­tit­ty­nä löy­dän itsel­tä­ni kym­me­nen vuo­den ajan­jak­son, jos­sa olen asu­nut nel­jäs­sä omis­tusa­sun­nos­sa. Varain­siir­to­ve­ro ei ollut yhdes­sä­kään muut­to­pää­tök­ses­sä min­kään­lai­nen pää­tös­te­ki­jä. Ei käy­nyt mie­les­sä­kään että se oli­si vai­kut­ta­nut muuttohalukkuuteen.

    Toi­nen mie­tin­tä: Yri­te­tään nyt tut­kia tapaus­ta, jos­sa varain­siir­to­ve­rol­la on mah­dol­li­sim­man suu­ri pai­no. Esi­merk­ki­ko­ti­ta­lou­tem­me siis tekee muu­tot har­ras­tuk­sek­seen ja ilok­seen pol­ku­pyö­räl­lä, samoin pitää viih­dyt­tä­vä­nä ja ris­kit­tö­mä­nä har­ras­tuk­se­na sekä van­han kiin­teis­tön myyn­tiä että uuden ostoa, joten ei käy­tä kiin­teos­tön­vä­lit­tä­jää eikä las­ke käy­te­tyl­le ajal­le mitään kus­tan­nus­ta. Uusis­sa kodeis­sa ei ole kos­kaan remon­toin­ti­tar­vet­ta eikä tar­vet­ta uudel­le sisus­tuk­sel­le. Tämä tyy­pil­li­nen koti­ta­lou­tem­me edel­lis­ten lisäk­si muut­taa nel­jän­nes­mil­joo­nan kiin­teis­tös­tä toi­seen kah­den vuo­den välein. Eli ainoa kit­ka­te­ki­jä asun­non vaih­dos­sa on varain­siir­to­ve­ro, kun vie­lä ole­te­taan vel­ko­jen korot ja asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys­kin nol­lak­si. Mitä tapahtuu?

    Ensin koti­ta­lou­tem­me ottaa 250 000 vel­kaa vaik­ka­pa 25 vuo­den takai­sin­mak­sua­jal­la, eli lyhen­tää vel­kaa 10 000 euroa per vuosi.

    Kah­den vuo­den kulut­tua asun­to myy­dään, vel­ko­jen mak­sun jäl­keen kädes­sä on 20 000 euroa ja ale­taan etsi­mään uut­ta asun­toa. Ja nyt sit­ten täl­le koti­ta­lou­del­lem­me on mah­do­ton­ta ostaa uusi 250 000 euron asun­to kos­ka varain­siir­to­ve­ro? Ei tuo vain tee mitään suh­teel­li­suu­den­ta­juis­ta jär­keä. Ei tuo koti­ta­lous sit­ten kyl­lä miten­kään voi muut­taa “isom­paan­kaan” 260 000 euron asuntoon. 

    Jos tämä koti­ta­lou­tem­me kui­ten­kin päät­tää kym­men­vuo­tis­rum­ban vetää lop­puun asti, niin tilan­ne on se, että kym­me­nen vuo­den koh­dal­la varain­siir­to­ve­rol­li­ses­sa maa­il­mas­sa vel­kaa on 200 000 euroa, kun ilman varain­siir­to­ve­roa vel­kaa oli­si vain 150 000 euroa. Toki ero on mer­kit­tä­vä, mut­ta jos sil­lä nyt on vaik­ka väl­tet­ty yhden uudeh­kon parem­man auton yllä­pi­to, niin aika nopeas­ti se on ollut kan­nat­ta­vaa. Enkä kyl­lä miten­kään pys­ty pitä­mään tätä koti­ta­lout­ta tyy­pil­li­se­nä esimerkkinä. 

    Kol­mas poh­dis­ke­lu: Jos on vii­mei­sen nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan aika­na asu­nut pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kym­me­nen vuot­ta vuo­kral­la varain­siir­to­ve­ro­ja väl­tel­läk­seen, on aivan var­mas­ti teh­nyt mas­si­vi­set tap­piot asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tyk­sen seu­rauk­se­na. Muu­hun maa­han en osaa ottaa kantaa.

  35. Ano­nyy­mi: Hyök­käät olkiuk­ko­ja vas­taan. Sadan kilo­met­rin muu­ton takia var­mas­ti muu­te­taan­kin, mut­ta kym­me­nen tai kah­den­kym­me­nen kilo­met­rin muu­tois­sa varain­siir­to­ve­ro saat­taa muut­tua mer­kit­tä­väk­si tekijäksi.

    En tie­dä sano­taan­ko sitä olkiu­kok­si, kun yri­tän raken­taa jota­kin kohe­rent­tia mal­lia, mis­sä saman­ai­kai­ses­ti oli­si jota­kin jär­keä ja osoit­tai­si varain­siir­to­ve­ron aiheut­ta­van ker­kit­tä­viä hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta. Ja epä­on­nis­tun sur­keas­ti. Mikä taas oli­kaan se suu­ri yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma, joka syn­tyy sii­tä, että joku ei suos­tu muut­ta­maan lep­pä­vaa­ras­ta espoon kes­kuk­seen tai toisinpäin?

    Joten­kin täs­tä kes­kus­te­lus­ta tulee vah­va deja-vu yri­tys­ten perin­tö­ve­ro­kes­kus­te­luun. Monil­le tun­tuu ole­van täy­sin itses­tään­sel­vää, että perin­tö­ve­ro aiheut­taa sie­tä­mät­tö­miä ongel­mia pk-yri­tys­ten suku­pol­ven­vaih­dok­sil­le, ja asun­to­jen varain­siir­to­ve­ro aiheut­taa sie­tä­mät­tö­miä hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta. Jon­kun­lai­sen yksin­ker­tai­sen jol­lain taval­la edus­ta­van nume­roi­hin perus­tu­van esi­mer­kin, jota voi­si ana­ly­soi­da kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti, pyy­tä­mi­nen aiheut­taa kui­ten­kin kum­mas­sa­kin jos­tain syys­tä lähes viha­mie­li­sen pil­kal­li­sen reak­tion. Luon­nol­li­ses­ti ilman min­kään­lais­ta läpi las­ket­tua esi­merk­kiä ole­tuk­si­neen, joka nämä ongel­mat osoittaisi.

  36. tcrown:
    Vähän riip­puen sii­tä min­kä­lai­set nuo ensim­mäi­set asun­ton­ne oli­vat, oli­vat­ko ne vuo­kral­la vai omis­tuk­ses­sa, min­kä­lai­sen asun­non ostit­te, ja miten asun­to­jen hin­nat kehit­tyi­vät, tuol­la lyk­kää­mi­sel­lä olet­te voi­neet teh­dä joko voit­toa tai tap­pio­ta. Olet­ko arvioi­nut kuin­ka suu­ri tämä voitto/tappio oli, ja eikö se(n odo­tusar­vo) ollut miten­kään muka­na pää­tök­sen­teos­sa? Entä oli­sit­te­ko teh­neet kau­pat itse vai kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jän avul­la, ja tähän sama kysy­mys, eikö nämä kus­tan­nuk­set olleet kes­kus­te­luis­sa ollen­kaan mukana?

    Kyl­lä nämä kaik­ki oli pää­tök­sen­teos­sa muka­na, kuin myös kaik­kea muu­ta­kin kuten välia­sun­non sijain­ti jos­tain hal­vem­mal­ta alu­eel­ta, siir­ty­mi­nen vie­lä ahtaam­min vain toi­seen asun­toon, välia­jak­si vuo­kral­le isom­paan jne. 

    Näin jäl­ki­vii­saa­na oli­si var­mas­ti voi­nut teh­dä kaik­kea parem­min, mut­ta sen het­ken asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys­nä­ky­mät oli Tam­pe­reel­la kor­kein­taan nol­la­kas­vu, eli sii­tä välia­sun­nos­ta oli­si toden­nä­köi­ses­ti saa­nut suun­nil­leen sen saman mil­lä sen osti. 

    Mitä tulee kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jään, oli­sim­me toden­nä­köi­ses­ti sel­lais­ta käyt­tä­neet, sil­tä kun saa muu­ta­kin kuin pel­kän laskun.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko jol­lain vas­ta­väi­tet­tä sitä koh­taan, että oli­si sym­paat­tis­ta, jos vuo­kra-asun­nos­ta omis­tus­da­sun­toon hala­ja­va voi­si ostaa sen vuo­kra-asun­non omak­seen ja vuo­kra­nan­ta­ja ostai­si tilal­le itsel­leen uuden sijoi­tusa­sun­non? Tämän nyt aina­kin varain­siir­to­ve­ro estää, kos­ka vuo­kra­nan­ta­ja menet­täi­si sii­nä lähes vuo­den vuokratuoton.

    Sym­paat­tis­ta kyl­lä, mut­ta mik­si joku rupei­si myy­mään kämp­pään­sä jos tavoit­tee­na on saa­da jat­ku­va vuokratulo?

    Mitä aja­tuk­sia herät­täi­si tai­de­lai­naa­mo­jen suo­si­ma vuo­kra­mal­li, jos­sa teke­leen saa omak­seen kun arvon ver­ran kuu­kausi­vuok­sia on mak­set­tu. Monet jot­ka myö­hem­mäs­sä elä­mäs­sään saa­vat lai­naa ja osta­vat oman, kokei­le­vat eri­lai­sia asun­to­ja ja ihmis­suh­tei­ta alkuun lyhytjaksoisemmin.

    Ensim­mäi­se­nä pois­tai­sin kah­den vuo­den (verot­to­muu­den) myyn­ti­ra­joit­teen; tämä luo hyvin has­su­ja tilan­tei­ta jois­sa odo­tel­laan ihan suot­ta. Mik­si uudis­koh­tei­den gryn­daa­jil­le anne­taan veroe­tu, eikä varain­siir­to­ve­roa mak­se­ta ensimerkinnöistä?

  38. James: Sym­paat­tis­ta kyl­lä, mut­ta mik­si joku rupei­si myy­mään kämp­pään­sä jos tavoit­tee­na on saa­da jat­ku­va vuokratulo?

    Myyn­ti­hin­ta voi olla nor­maa­lia mark­ki­na-arvoa kor­keam­pi jos vuo­kra­lai­nen ker­ran on niin rakas­tu­nut asuntoonsa. 

    Kau­pan jäl­keen kun ostaa nor­maa­lil­la hin­nal­la uuden sijoi­tusa­sun­non jää ero­tus voitoksi.

  39. Jos varain­siir­to­ve­ro ei vai­ku­ta mihin­kään, niin ei voi kyl­lä muut­to­vai­va­kaan vai­kut­taa, se kun on pie­nem­pi kuin varain­siir­to­ve­ro (ja sitä­pait­si yhtä suu­ri kuin vuo­kra-asu­jal­la) Eikö kiin­teis­tö­vä­li­tys­palk­kio­kaan, kun se on kiin­teis­töis­sä ihan samaa ker­ta­luok­kaa (ja kiin­teis­tön voi myy­dä itse).

    Omis­tusa­su­jan pitäi­si siis olla yhtä innok­kai­ta muut­ta­maan kuin vuokralla-asujen. 

    Näin ei kui­ten­kaan ole. Miksei?

  40. Vaik­ka vero on oma­ko­ti­ta­lois­sa (kiin­teis­tö) kor­keam­pi kuin asun­to-osak­keis­sa, se syr­jii eri­tyi­ses­ti kau­pun­kien ker­ros­ta­loa­sun­nois­sa asu­via, kos­ka nämä muut­ta­vat huo­mat­ta­van tiheäs­ti oma­ko­tia­suiin verrattuna.”

    Ei ole sit­ten käy­nyt mie­les­sä että oma­ko­ti­ta­loa­su­jat muut­ta­vat har­vem­min osal­taan sik­si että varain­siir­to­ve­ro on kovempi? 

    Aikai­sem­min ker­ros­ta­loa­su­jat sai­vat myös huo­jen­nus­ta kun yhtiö­lai­nan osuus ei ollut varain­siir­to­ve­ron pii­ris­sä, mut­ta nyt tuo on sen­tään korjattu.

  41. tcrown:Varain­siir­to­ve­ro ei ollut yhdes­sä­kään muut­to­pää­tök­ses­sä min­kään­lai­nen päätöstekijä.

    En ole kos­kaan har­kin­nut muut­ta­va­ni pk-seu­dul­le, kos­ka se on mie­les­tä­ni jär­je­tön­tä. Lisäk­si vii­mei­sen 10v aika­na olen koko ajan muut­ta­nut kau­em­mak­si kau­pun­gin kes­kus­tas­ta, aina muu­ta­man km kerrallaan. 

    Joten arve­len­pa, näin omiin koke­muk­sii­ni nojau­tuen, ettei muut­to­voit­to suun­tau­tu Suo­mes­sa pk-seu­dul­le, vaan nimen­omai­ses­ti kas­vu­kes­kus­ten ydin­kes­kus­tas­ta ulos­päin ja maan­tie­teel­li­ses­ti ete­läs­tä poh­joi­seen. Eli väki Suo­mes­sa tulee tule­vai­suu­des­sa var­mas­ti­kin pak­kau­tu­maan syvim­mil­le kepun kannatusalueille.

    😉

  42. kar­vi­nen: Myyn­ti­hin­ta voi olla nor­maa­lia mark­ki­na-arvoa kor­keam­pi jos vuo­kra­lai­nen ker­ran on niin rakas­tu­nut asuntoonsa. 

    Kau­pan jäl­keen kun ostaa nor­maa­lil­la hin­nal­la uuden sijoi­tusa­sun­non jää ero­tus voitoksi.

    Vuo­kra­lai­sen etsi­mi­ses­tä tulee kulu­ja ja usein vuo­krat­to­mia kuu­kausia. Kai­ken lisäk­si luo­tet­ta­van, hyvän vuo­kra­lai­sen löy­tä­mi­nen on aika lot­toa. Jär­ke­vän sijoi­tusa­sun­non löy­tä­mi­nen on työ­läs­tä ja sisäl­tää monia suden­kuop­pia. Mikä on nor­maa­li hinta?

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko jol­lain vas­ta­väi­tet­tä sitä koh­taan, että oli­si sym­paat­tis­ta, jos vuo­kra-asun­nos­ta omis­tus­da­sun­toon hala­ja­va voi­si ostaa sen vuo­kra-asun­non omak­seen ja vuo­kra­nan­ta­ja ostai­si tilal­le itsel­leen uuden sijoi­tusa­sun­non? Tämän nyt aina­kin varain­siir­to­ve­ro estää, kos­ka vuo­kra­nan­ta­ja menet­täi­si sii­nä lähes vuo­den vuokratuoton.

    Tähäj on lisät­tä­vä myöä se, että vuo­kra­nan­ta­jal­le tulee yleen­sä myyn­ti­voi­ton veroa. Sen lisäk­si uud­ne hank­ki­mi­ses­ta on oma vai­van­sa ja halu­aa usein pysyä muka­na asun­to­yh­tiön osak­kaa­na .Näis­sä kii­neis­tö­asiois­sa kun 25 vuot­ta on pelk­ka kvartaali.

  44. Täsä asias­ta oli­si hyö­dyl­li­sem­pää kek­su­tel­la, jos joku vai­va­tui­si ker­to­maan (asun­to­jen) varaisn­siir­to­ve­ron fis­kaa­li­sen merkityksen.

    Tuo­ta ensia­sun­non varais­nii­rot­ve­roa voiis ehkä jol­lain taval­la modi­fioi­da. Se nyt suo­sii varak­kaam­pien per­hei­den pens­ko­ja, kutia omia lapsiani.

  45. Jou­ko Olli­la: Vuo­kra­lai­sen etsi­mi­ses­tä tulee kulu­ja ja usein vuo­krat­to­mia kuu­kausia. Kai­ken lisäk­si luo­tet­ta­van, hyvän vuo­kra­lai­sen löy­tä­mi­nen on aika lot­toa. Jär­ke­vän sijoi­tusa­sun­non löy­tä­mi­nen on työ­läs­tä ja sisäl­tää monia suden­kuop­pia. Mikä on nor­maa­li hinta?

    Hyvä vuo­kra­lai­nen­han on jo mene­tet­ty täs­sä tilan­tees­sa, jos­sa hän on osta­mas­sa asun­toa. Näi­tä kulu­ja ja vai­vo­ja et siis vältä.

    Nor­maa­li hin­ta on hin­ta jos­sa ei ole vuo­kra­lai­sen omaan asun­toon­sa tun­te­man rak­kau­den lisää.

    Kai­kes­ta saa vai­ke­aa jos sitä niin halu­aa aja­tel­la. Sinä et haluai­si teh­dä täl­läis­ta kaup­paa, joku muu saattaisi.

  46. Mark­ku af Heur­lin:
    Täsä asias­ta oli­si hyö­dyl­li­sem­pää kek­su­tel­la, jos joku vai­va­tui­si ker­to­maan (asun­to­jen) varaisn­siir­to­ve­ron fis­kaa­li­sen merkityksen. 

    Ensi vuo­den val­tion talous­ar­vio­esi­tyk­ses­sä on varain­siir­to­ve­ron koko­nais­tuo­tok­si arvioi­tu 788 mil­joo­naa euroa. Ensia­sun­non vero­va­pau­den mer­ki­tyk­sek­si on arvioi­tu 95 mil­joo­naa euroa.

  47. Sylt­ty:
    Jos varain­siir­to­ve­ro ei vai­ku­ta mihin­kään, niin ei voi kyl­lä muut­to­vai­va­kaan vai­kut­taa, se kun on pie­nem­pi kuin varain­siir­to­ve­ro (ja sitä­pait­si yhtä suu­ri kuin vuo­kra-asu­jal­la) Eikö kiin­teis­tö­vä­li­tys­palk­kio­kaan, kun se on kiin­teis­töis­sä ihan samaa ker­ta­luok­kaa (ja kiin­teis­tön voi myy­dä itse).

    Omis­tusa­su­jan pitäi­si siis olla yhtä innok­kai­ta muut­ta­maan kuin vuokralla-asujen. 

    Näin ei kui­ten­kaan ole. Miksei?

    Ei se vuo­kral­la-asu­ja­kaan ole inno­kas muuttaj

    Kun tar­jol­la on pät­kä­sop­pa­rei­ta tai nol­la­tun­ti­sop­pa­rei­ta pro­vik­ka­pal­kal­la­niin ei kukaan jär­ke­vä ota ris­kiä ja läh­de ole­mat­to­man tulon perässä.

    Yrit­tä­jää pide­tään tyh­mä­nä jos ottaa täl­lai­sen ris­kin, pal­kan­saa­jaa lais­ka­na ja työnvälttelijänä

  48. kar­vi­nen: Hyvä vuo­kra­lai­nen­han on jo mene­tet­ty täs­sä tilan­tees­sa, jos­sa hän on osta­mas­sa asun­toa. Näi­tä kulu­ja ja vai­vo­ja et siis vältä.

    Nor­maa­li hin­ta on hin­ta jos­sa ei ole vuo­kra­lai­sen omaan asun­toon­sa tun­te­man rak­kau­den lisää.

    Kai­kes­ta saa vai­ke­aa jos sitä niin halu­aa aja­tel­la. Sinä et haluai­si teh­dä täl­läis­ta kaup­paa, joku muu saattaisi.

    Point­ti­ni oli se, että esi­tit enti­ses­tä asun­nos­ta saa­dun yli­hin­nan ja uuden asun­non nor­mi­hin­nan ero­tuk­sen ole­van voit­toa. Eihän se näin ole vaik­ka unoh­det­tai­siin varain­siir­to­ve­ro ja uuden vuo­kra­lai­sen etsin­nän kulut ja vaiva.

    Myyn­ti­voit­to­ve­ron lisäk­si uuden sijoi­tusa­sun­non etsi­mi­ses­tä aiheu­tuu kulu­ja, vai­vaa ja tuot­ta­mat­to­mia kuu­kausia. Lisäk­si asun­non hank­ki­mi­ses­sa on aina ris­kin­sä tun­te­mat­to­mien teki­jöi­den (pii­le­vät viat, han­ka­lat naa­pu­rit…) vuoksi.

    Aina­kin tääl­lä Hel­sin­gis­sä on sen ver­ran vai­kea löy­tää vuo­kra­tuo­tol­taan jär­ke­viä sijoi­tusa­sun­to­ja, että saa­dun yli­hin­nan pitäi­si olla mel­koi­nen, jot­ta luo­pui­sin jos­ta­kin sijoi­tusa­sun­nos­ta­ni ostaak­se­ni saa­duil­la rahoil­la toisen.

  49. kar­vi­nen: Hyvä vuo­kra­lai­nen­han on jo mene­tet­ty täs­sä tilan­tees­sa, jos­sa hän on osta­mas­sa asun­toa. Näi­tä kulu­ja ja vai­vo­ja et siis vältä.

    Nor­maa­li hin­ta on hin­ta jos­sa ei ole vuo­kra­lai­sen omaan asun­toon­sa tun­te­man rak­kau­den lisää.

    Olen siis täs­tä hin­ta-ajat­te­lus­ta eri miel­tä. Asu­mi­sen “arvo” tai “hin­ta” miten sen halu­aa­kaan aja­tel­la on kor­keam­pi sil­loin kun asu­ja on joku muu kuin asun­non omis­ta­ja. Sil­loin kun asu­ja ja omis­ta­ja ovat yhtä on “arvo/hinta” täs­mäl­leen sama kuin kai­ken aikaa rea­li­soi­tu­vat kus­tan­nuk­set, pää­oma­kus­tan­nuk­set mukaan­lu­kien. Sil­loin kun ne ovat eri on “arvo/hinta” Jou­ko Olli­lan kuvaa­mia, sano­taan nii­tä vaik­ka tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sik­si, vai­van­näök­si tai ris­kik­si yksin­ker­tai­sem­min, korkeampi.

    Tämä tar­koit­tai­si sitä, että vuo­kra­nan­ta­jan tuli­si luo­pua asun­nos­ta “hal­vem­mal­la”. Euro­mää­rä on em. vai­van­näön joh­dan­nai­nen. Ei var­mas­ti näy yksit­täi­sis­sä kau­pois­sa mut­ta tuli­si näkyä kun tar­kas­tel­laan sata­tu­hat­ta kauppaa.

    Väi­tän siis, A ja B osta­vat kum­pi­kin kodin hin­nal­la X. He päät­tä­vät vuo­kra­ta ne päit­täin toi­sil­leen. Väi­tän, että vuo­kran tasok­si muo­dos­tuu ikään­kuin hin­ta oli­si ollut X+Y. Y riip­puu vah­vas­ti yhteis­kun­nan tilas­ta (kun tar­kas­tel­laan sata­tu­hat­ta tapaus­ta ja A ja B hen­ki­lö­koh­tai­set omi­nai­suu­det liu­den­tu­vat pois). Mitä sivis­ty­neem­pi ja vakaam­pi yhteis­kun­ta sitä pie­nem­pi Y ja sitä pie­nem­pi sii­tä mak­set­ta­va vero voi­si olla. En ota kan­taa Suo­men tilan­tee­seen. Ilmei­ses­ti sopi­va kos­ka asu­mi­ses­ta hiu­kan naris­taan mut­ta yhteis­kun­ta ei ole kaa­ok­sen par­taal­la. Hyvä! Lopul­ta pää­ty­vät myy­mään toi­sil­lee päit­täin. Väi­tän että hin­nan tuli­si palau­tua X. Kun pois­sul­je­taan kaik­ki muut teki­jät jot­ka ovat yhteis­mi­tal­li­sia kum­mal­le­kin. Vakuu­tuk­set ja huol­to­ku­lut, kiin­teis­tö­ve­rot, pää­oma­kus­tan­nuk­set yms. (taas pois­sul­je­taan yksit­täi­set paremmin/huonommin sopi­muk­sin toi­mi­vat kun tar­kas­tel­laan luke­mat­to­mia tapauksia).

  50. Jou­ko Olli­laAina­kin tääl­lä Hel­sin­gis­sä on sen ver­ran vai­kea löy­tää vuo­kra­tuo­tol­taan jär­ke­viä sijoi­tusa­sun­to­ja, että saa­dun yli­hin­nan pitäi­si olla mel­koi­nen, jot­ta luo­pui­sin jos­ta­kin sijoi­tusa­sun­nos­ta­ni ostaak­se­ni saa­duil­la rahoil­la toisen. 

    Täs­tä taas eri miel­tä. Tai näi­tä on vähän vai­kea muo­toil­la täs­mäl­li­sik­si aja­tuk­sik­si kos­ka pitäi­si tar­kas­tel­la asun­to­si­joit­ta­jan koko ura­kaar­ta ja kai­ken aikaa mah­dol­li­sia vaih­toeh­toi­sia sijoi­tus­koh­tei­ta. Mut­ta olen siis sitä miel­tä että tosiai­kai­sen vuo­kran tulee kat­taa tuo vai­van­nä­kö. Jos asun­to­si­joit­ta­ja päät­tää luo­pua sijoi­tusa­sun­nos­ta koh­tees­taan miel­tä­män hin­nan ja arvon tuli­si vas­taa­vas­ti pie­nen­tyä. Ja kaik­ki vai­van­nä­kö rasit­taa vas­ta asun­to­si­joit­ta­mi­sen jat­kues­sa. Voi­han asun­to­si­joit­ta­ja ryh­tyä­kin osa­ke­si­joit­ta­jak­si. Tuo­han oli­si muu­ten ilmai­nen lou­nas. Var­mas­ti onnis­tuu yksit­täi­sis­sä tapauk­sis­sa mut­ta ei pitäi­si onnis­tua kun tar­kas­tel­laan lukui­sia tapauksia.

  51. Täs­sä varain­siir­to­ve­ro­kes­kus­te­lus­sa oudok­sut­taa varain­siir­to­ve­ron luki­tus­vai­ku­tuk­sen koros­tu­mi­nen ja luo­vu­tus­voit­to­ve­ro­tuk­sen luki­tus­vai­ku­tuk­sen vai­mea poh­din­ta. Esim. kokoo­muk­sen rapor­tis­sa hei­te­tään kevyes­ti, että luo­vu­tus­voit­to­ve­ro­va­paus pois. Tun­tuu vai­keal­ta uskoa, ettei­kö sii­tä tuli­si pal­jon varain­siir­to­ve­roa pahem­pi asun­to­kau­pan hyydyke.

    Var­maan asun­non vuo­kra­lai­sel­le myy­mi­nen­kin usein estyy varain­siir­to­ve­ros­ta riip­pu­mat­ta, kun vuo­kra­nan­ta­ja jou­tui­si mak­sa­maan koko omis­tusa­jan arvon­nousus­ta (usein pal­jol­ti inflaa­tios­ta) luo­vu­tus­voit­to­ve­ron. Vähin­tään asun­to-osak­keen osto­hin­nan jak­sot­ta­mis­ta vuo­kra­tu­los­ta vähen­net­tä­väk­si pitäi­si joten­kin ratkoa.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pirjo,
    Ne AY-liik­keen vero­va­paat asun­not ovat kui­ten­kin mark­ki­na­hin­tai­sia ja mark­ki­na­hin­ta mää­räy­tyy suu­rim­mal­ta osal­ta noi­den taval­lis­ten sijoi­tusa­sun­to­jen perusteella…

    Jos­ta voi­daan pää­tel­lä, että kat­teet ovat AY-liik­keel­lä koh­dal­laan. On täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä, että tuol­lai­sen mark­ki­na­häi­riön anne­taan jat­kua. Kulut­ta­jan kan­nal­ta toi­mi­vat mark­ki­nat tuo­vat lopul­ta edul­li­sim­man vaih­toeh­don. Suo­mes­sa sen sijaan pyri­tään asu­mi­ses­sa juu­ri päin­vas­tai­seen. Kulut­ta­ja lopul­ta mak­saa AY-liik­keen­kin rahasammon.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko jol­lain vas­ta­väi­tet­tä sitä koh­taan, että oli­si sym­paat­tis­ta, jos vuo­kra-asun­nos­ta omis­tus­da­sun­toon hala­ja­va voi­si ostaa sen vuo­kra-asun­non omak­seen ja vuo­kra­nan­ta­ja ostai­si tilal­le itsel­leen uuden sijoi­tusa­sun­non? Tämän nyt aina­kin varain­siir­to­ve­ro estää, kos­ka vuo­kra­nan­ta­ja menet­täi­si sii­nä lähes vuo­den vuokratuoton.

    No, voi­han aja­tel­la että vuo­kral­la asu­van oikeus asua asun­nos­sa hei­ken­tyy jos omis­ta­ja voi myy­dä hel­pom­min asun­non alta pois. Osta­ja voi olla kuka tahan­sa, ei vält­tä­mät­tä itse vuokralainen.

  54. Asu­mi­sen vero­tuk­ses­sa on his­to­rias­sa ollut mon­ta kons­tia käy­tös­sä. Näis­tä nyky­ään hil­peil­tä tun­tu­via löy­tyy netistä:

    http://www.helsinki.fi/oikeustiede/tutkimus_ja_julkaisut/julkaisut/forum_iuris/sahkoiset_julkaisut/Linnakangas_Historiallinen_verokirja.pdf

    Täs­sä poimintoja:Englannissa oli savu­piip­pu­ve­ro ja ikku­na­ve­ro. Kier­ret­tiin pis­tä­mäl­lä piip­pu umpeen. Ruot­si-Suo­mes­sa ikku­na- ja ovi­ve­ro. Kier­ret­tiin raken­ta­mal­la salaovia.
    Itä­väl­ta ja Irlan­ti: kat­to­ve­ro pin­ta-alan mukaan. Aiheut­ti kat­to­jen pur­ka­mis­ta, jol­loin talo tuho­tui sen seurauksena.
    Tapet­ti­ve­ro kuviol­li­ses­ta tape­tis­ta. Kier­ret­tiin hank­ki­mal­la tyh­jää pape­ria ja teke­mäl­lä itse kuviot.

    Muis­tan kun tuli ns. katu­mak­su. Perus­te­lu­na kiin­teis­tön koh­dal­la ole­van katuo­suu­den kun­nos­sa­pi­to­ku­lut. Eipä muut­tu­nut kun­nos­sa­pi­to mihin­kään. Edel­leen kiin­teis­tö hoi­taa jalkakäytävän .

  55. tcrown: Varain­siir­to­ve­ro ei ollut yhdes­sä­kään muut­to­pää­tök­ses­sä min­kään­lai­nen päätöstekijä.

    Vaik­ka 2% ei kuu­los­ta pal­jol­ta, on sen pak­ko olla pää­tös­te­ki­jä aina­kin jois­sain asun­no­nos­to­pää­tök­sis­sä. Jos se ei kir­jai­mel­li­ses­ti oli­si sitä iki­nä, voi­si myy­jä korot­taa hin­taa 2% ja sit­ten uudes­taan 2% jne. Lie­nee sel­vää joku näis­tä 2%:n koro­tuk­sis­ta estää joi­tain osto­pää­tök­siä, kos­ka muu­ten­han myyn­ti­hin­nan voi­si korot­taa 2% askel­mis­sa mie­li­val­tai­sen kor­keal­la ja sil­ti samat osta­jat ostai­si­vat asunnot.

  56. Varain­siir­to­ve­ro ei ole mikään suu­ri ongelma.

    Nyt ihmi­set muut­ta­vat enem­män kuin koko Suo­men his­to­rian aika­na ja muut­to­lii­ke on vii­teen kes­kit­ty­mään eli se mihin pyri­tään .Liki 300000 ihmis­tä muut­taa vuo­den aikana

    Ongel­ma on asun­to­jen puu­te näil­lä kes­kit­ty­mi­sa­lueil­la. Eikä por­va­ri­hal­li­tuk­sel­la ole mitään aiko­mus­ta rat­kais­ta ongel­maa, sil­lä asu­mi­nen on hyvää busi­ness­ta , mikis pila­ta busi­ness lisää­mäl­lä raken­ta­mis­ta niin, että hin­to­jen nousu pysähtyy ?

    Suu­rin ja todel­li­sin kan­nus­tin­louk­ku on ulos­ot­to. Sen ehdot ja perin­täyh­tiöi­den yli­las­ku­tus takaa­vat, että pidem­pään ulos­o­tos­sa olleen ei kan­na­ta enää kos­kaan teh­dä töitä

    Kun meil­lä on n 550000 ihmis­tä ulos­o­tos­sa vuo­des­sa niin pysy­väs­ti syr­jäy­tet­ty­jä on var­maan sato­ja tuhansia

    http://www.taloussanomat.fi/oma-raha/2016/02/18/suomi-nyt-yli-puoli-miljoonaa-velallista-ulosotossa/20161920/139

  57. Luu­li­si, että ‘vuo­kra­ve­ron’ pois­ta­mi­nen ei (lyhyel­lä aika­vä­lil­lä) lask­si vuo­kria vaan koi­tui­si vain vuo­kra­nan­ta­jien hyö­dyk­si, näin aina­kin asun­to­pu­lan vai­vaa­mil­la alueil­la. (Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä var­maan­kin tar­jon­ta lisään­tyi­si (jos raken­ta­mi­nen täs­tä lisään­tyi­si, mut­ta miten lie­nee, jos pul­lon­kau­lat ovat kaa­voi­tuk­ses­sa tms.) ja vuo­krat voi­si­vat las­kea tai aina­kin nousu­pai­neet pienentyä.)

  58. Talous­tie­tei­li­jät ovat yksi­mie­li­siä, että varain­siir­to­ve­ro ja yleen­sä muut­kin tran­sak­tio­ve­rot pitäi­si pois­taa ja kor­va­ta vaik­ka kiin­teis­tö­ve­rol­la. Ette te blo­gi­jank­kaa­jat voi tosi­asioi­ta muuttaa.

  59. Joka ei hyväk­sy tätä, että vuo­kra­ve­ron mak­saa vuo­kra­lai­nen eikä vuo­kra­nan­ta­ja, voi miet­tiä, mik­si hän kui­ten­kin on sitä miel­tä, että arvon­li­sä­ve­ron mak­saa asia­kas eikä kauppias.”

    Var­si­nai­ses­ti­han kysy­mys ei ole joko-tai. Sekä osta­ja että myy­jä mak­sa­vat osan veros­ta, oli­pa kysees­sä mikä tahan­sa kau­pan­käyn­ti­ve­ro. Hin­ta­jous­tot mää­rää­vät, kuin­ka suu­ren osuu­den kum­pi­kin osa­puo­li mak­saa. Jous­ta­mat­to­mam­pi osa­puo­li jou­tuu mak­sa­maan enem­män. Vuo­kra­mark­ki­noil­la tai­taa toki vuo­kra­lai­sel­le lan­ge­ta suu­rem­pi osuus, jos­kin tie­dän hyvin vähän vuo­kra­mark­ki­noi­den hintajoustoista.

  60. tcrown: Siis kum­pi on hyö­dyl­li­sem­pää, varain­siir­ron pois­ta­mi­nen vai koti­ta­louk­sien tulo­ve­ro­jen pie­nen­tä­mi­nen kol­mel­la prosentilla?[1] En pys­ty aina­kaan itses­tän­sel­väs­ti pitä­mään varain­sii­to­ve­ron pois­toa parempana.

    Minä en aina­kaan yllät­tyi­si, jos noin olisi.

    3% pie­nem­pi tulo­ve­ro­han ei oli­si kovin­kaan iso ero. Kyse­hän ei oli­si 3%-yks. pie­nem­pi vero vaan ainoas­taan 3% pie­nem­pi. Eli siis, jos vero­pro­sent­ti­si oli­si vaik­ka 33%, niin se pie­ne­ni­si 32%:een, kos­ka 3% 33%:sta on noin 1%-yks.

    Jos et sil­ti ole vakuut­tu­nut, voi­han tulo­ve­ron sijaan aja­tel­la varain­siir­to­ve­roa vaih­toeh­to­na kiin­teis­tö­ve­rol­le. Molem­mat verot­ta­vat talo­ja, mut­ta toi­nen verot­taa anka­ram­min talo­ja, jot­ka vaih­ta­vat omis­ta­jaa useam­min. Mitä jär­keä sii­nä on?

  61. Nos­tai­sin esil­le aineet­to­man hyvän, jon­ka omis­tusa­su­mi­nen tuo muka­naan: omis­tusa­su­ja kiin­nit­tyy var­sin tiu­koin sitein yhteis­kun­taan. Eri­tyi­ses­ti oma­ko­tia­su­ja käyt­tää talon­sa ja puu­tar­han­sa kun­nos­sa­pi­toon suh­teet­to­mas­ti omaa aikaan­sa ja oppii rakas­ta­maan maa­ta, johon hän on vuo­dat­ta­nut hike­ään. Talou­del­li­ses­ti täs­sä ei vält­tä­mät­tä ole mitään jär­keä, mut­ta ihmi­nen ei ole ratio­naa­li­nen olento.

    Ker­ros­ta­loa­su­kas­kin sitou­tuu ihan eri taval­la omaan asun­toon­sa kuin vuo­kra­lai­nen. Seu­rauk­se­na on se, että kan­sa­lai­set ovat val­mii­ta suu­rem­piin uhrauk­siin oman maan­sa ja yhtei­sön­sä hyväk­si krii­si­ti­lan­tees­sa kuin mitään omis­ta­mat­to­mat. Samoin he ovat vuo­kral­la asu­jia parem­pi tuki lail­li­sel­le yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­sel­le. Tämä on suu­reh­ko yhteis­kun­nal­li­nen hyöty. 

    Vaik­ka on var­mas­ti tot­ta, että mah­dol­li­sim­man liik­ku­vai­nen, mitään koti­seu­tu­rak­kaut­ta tun­te­ma­ton pro­le­ta­ri­aat­ti oli­si kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kat­soen kaik­kein tehok­kain­ta työ­voi­maa, eikö ole itses­sään arvo­kas­ta, että ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus kiin­tyä kotiin­sa ja tun­tea sen omis­ta­mi­seen liit­ty­vää turvallisuudentunnetta?

  62. Ossi Sare­so­ja: Vaik­ka 2% ei kuu­los­ta pal­jol­ta, on sen pak­ko olla pää­tös­te­ki­jä aina­kin jois­sain asun­no­nos­to­pää­tök­sis­sä. Jos se ei kir­jai­mel­li­ses­ti oli­si sitä ikinä,

    Toki. Tuo oli vähän huo­noa reto­riik­kaa, myön­nän. Mut­ta kun mie­tin, onko minul­la varaa ostaa joku asun­to vai ei, niin tran­sak­tio­ku­lu, joka mah­tuu tyy­pil­li­sen tin­ki­va­ran aiheut­ta­man kohi­nan sisään, ei voi kovin mer­kit­tä­väs­sä pää­tök­sen­teon roo­lis­sa olla.

    (Ehkä on muu­ten­kin syy­tä koros­taa, että on sel­vää, että varain­siir­to­ve­ro on hai­tal­li­nen vero, kuten lähes kaik­ki muut­kin verot. Kysy­mys on sii­tä, kuin­ka hai­tal­li­nen vero se on mui­hin veroi­hin ver­rat­tu­na, ja minun on äärim­mäi­sen vai­kea uskoa, että tuon hai­tat oli­si­vat edes lähel­lä kol­men pro­sen­tin muu­tos­ta koti­ta­louk­sien mak­sa­mis­sa tulo­ve­rois­sa ‚varain­siir­to­ve­ro on vajaa mil­jar­di ja tulo­ve­rot vajaa 30 mil­jar­dia. Tar­kem­mat luvut val­tion budjetista)

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sylt­ty, mutun lisäk­si voi­si kat­soa tilastoja

    Epäi­li­sin, että Sylt­ty viit­ta­si sii­hen, että minun nel­jä omis­tusa­sun­toa kym­me­nes­sä vuo­des­sa ei ole tilas­tol­li­ses­ti kovin har­ha­ton otos. Mikä sinän­sä on vähän has­sua, että kom­ment­ti­ni oli vas­taus Syl­tyn kom­ment­tiin, jos­sa hän ker­toi muut­ta­neen­sa kym­me­nen vuo­den aika­na vii­si ker­taa, joka oli­si ollut omis­tusa­su­jal­le mah­do­ton­ta, kos­ka varain­siir­to­ve­ro. Joka siis ilmei­ses­ti sit­ten on tul­kit­ta­va Syl­tyn mie­les­tä har­hat­to­mak­si otokseksi. 

    Vaka­vam­min, en odo­ta, että Sylt­ty teki­si arvio­ta kuin­ka pal­jon teki tap­pio­ta asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tyk­sen vuok­si kun vält­te­li varain­siir­to­ve­roa kym­me­nen vuot­ta asuen vuo­kral­la, joten suu­ruus­luok­kia hah­mo­tel­lak­se­ni kat­son vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den neliö­hin­ta­ti­las­to­ja pää­kau­pun­ki­seu­dun ulkopuolelta[1]. 2006 Q2: 1430 EUR, 2016 Q2 1853 EUR. Eli asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet 30%. Vaik­ka Sylt­ty oli­si muut­ta­nut joka ker­ta kiin­teis­tös­tä toi­seen, on asun­to­jen arvon nousus­ta aiheu­tu­nut tap­pio sel­väs­ti varain­siir­to­ve­ro­ja suu­rem­pi. Enkä otta­nut vie­lä edes huo­mioon sitä, että Sylt­ty jou­tui mak­sa­maan 10 vuot­ta kor­vaus­ta vuo­kra­nan­ta­jan pääomasta. 

    Itse pitäi­sin väi­tet­tä, että Syl­tyl­lä ei ollut mah­dol­li­suuk­sia mak­saa varain­siir­to­ve­roa näi­den luku­jen valos­sa vähän omi­tui­se­na. Sen sijaan tämä kel­paa kyl­lä mal­lie­si­mer­kik­si heti aluk­si mai­nit­se­maa­ni tyy­pil­li­seen ilmi­öön, jos­sa suo­ma­lai­nen mak­saa mie­lel­lään sata­sen sääs­tääk­seen euron verois­sa. Toki on myös mah­dol­lis­ta, että Syl­tyn asuin­muo­don pää­tök­siin vai­kut­ti jokin muu­kin asia kun varain­siir­to­ve­ro, minun koke­muk­sie­ni mukaan kun omis­tusa­sun­non vaih­ta­mi­ses­sa on mui­ta­kin kitkatekijöitä. 

    [1] http://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilastot

    1. tcrown,
      Päät­te­lys­sä­si on se vika, että tuos­sa mal­lis­sa asun­to­jen hin­nat nouse­vat kaik­kial­la ja ikui­ses­ti. Suu­rim­mas­sa osas­sa Suo­mea asun­to­jen hin­nat laskevat.

  64. tcrown: Epäi­li­sin, että Sylt­ty viit­ta­si sii­hen, että minun nel­jä omis­tusa­sun­toa kym­me­nes­sä vuo­des­sa ei ole tilas­tol­li­ses­ti kovin har­ha­ton otos. Mikä sinän­sä on vähän has­sua, että kom­ment­ti­ni oli vas­taus Syl­tyn kom­ment­tiin, jos­sa hän ker­toi muut­ta­neen­sa kym­me­nen vuo­den aika­na vii­si ker­taa, joka oli­si ollut omis­tusa­su­jal­le mah­do­ton­ta, kos­ka varain­siir­to­ve­ro. Joka siis ilmei­ses­ti sit­ten on tul­kit­ta­va Syl­tyn mie­les­tä har­hat­to­mak­si otokseksi. 

    Ei, vaan kom­men­tin kär­ki oli perus­te­lusi, ettei varain­siir­to­ve­ro vai­kut­ta­nut sinul­la ollen­kaan ostopäätökseen. 

    Ihan samal­la taval­la pk-seu­dun veto­voi­ma ei ole vai­kut­ta­nut tip­paa­kaan minun muut­to­pää­tök­sii­ni, pikem­min­kin täy­sin päin­vas­toin, kos­ka työ­ni tulee minun muka­na sin­ne min­ne minä menen, kor­keat asun­to­jen hin­nat työn­tä­vät minua **pois** pk-seu­dul­ta. Yleis­tä tie­toa on, että Suo­mes­sa muut­to­lii­ke kul­kee täy­sin päin­vas­tai­seen suuntaan.

    Esi­merk­ki­ni tar­koi­tus oli osoit­taa, ettei täl­lai­ses­sa asias­sa voi vetää yleis­tet­tä­viä joh­to­pää­tök­siä omas­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä. Sinun “ei vai­ku­tus­ta” koke­mus­ta­si koh­den minul­la on täy­sin vas­tak­kai­nen oma koke­mus (“vai­kut­taa niin pal­jon, ettei kannata”).

    teki tap­pio­ta asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tyk­sen vuoksi ”

    Luit­ko ollen­kaan, että muu­tin vää­rään suun­taan, en pks? Esi­mer­kik­si Oulus­sa hin­nat ovat las­ke­neet vuo­des­ta 2010. On hyvin vai­kea­ta teh­dä voit­toa asu­mi­sel­laan, jos joka toi­nen vuo­si jou­tuu mak­sa­maan 5 000–10 000 e val­tiol­le “muut­to­ve­roa”.

    http://www.stat.fi/til/ashi/2016/06/ashi_2016_06_2016-07–28_tau_001_fi.html

    http://www.stat.fi/til/ashi/2016/06/ashi_2016_06_2016-07–28_tie_001_fi.html

    PS. Osto­pää­tös nykyi­ses­tä asun­nos­ta­ni syn­tyi, kun myy­jät tiput­ti­vat hin­ta­pyyn­töään 20 000 eurol­la ja teim­me sii­tä tar­jouk­sen. Sitä aikai­sem­min myyn­ti­hin­ta oli yksin­ker­tai­ses­ti lii­an kal­lis meil­le. Varain­siir­to­ve­ro täs­tä asun­nos­ta oli noin 10 000e. Ilman varain­siir­to­ve­roa oli­sim­me tar­jon­neet muu­ta­ma kk aikai­sem­min var­maan sen 10 000 e enem­män ja toi­vo­neet, että myy­jät tart­tu­vat tähän tarjoukseen.

    PPS. talous­tie­tei­li­jät ovat yhte­nä mie­he­nä sitä miel­tä, että varain­siir­to­ve­ro on yksi type­rim­mis­tä mah­dol­li­sis­ta veroista.

  65. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    Nos­tai­sin esil­le aineet­to­man hyvän, jon­ka omis­tusa­su­mi­nen tuo muka­naan: omis­tusa­su­ja kiin­nit­tyy var­sin tiu­koin sitein yhteis­kun­taan. Eri­tyi­ses­ti oma­ko­tia­su­ja käyt­tää talon­sa ja puu­tar­han­sa kun­nos­sa­pi­toon suh­teet­to­mas­ti omaa aikaan­sa ja oppii rakas­ta­maan maa­ta, johon hän on vuo­dat­ta­nut hike­ään. Talou­del­li­ses­ti täs­sä ei vält­tä­mät­tä ole mitään jär­keä, mut­ta ihmi­nen ei ole ratio­naa­li­nen olento.

    Ker­ros­ta­loa­su­kas­kin sitou­tuu ihan eri taval­la omaan asun­toon­sa kuin vuo­kra­lai­nen. Seu­rauk­se­na on se, että kan­sa­lai­set ovat val­mii­ta suu­rem­piin uhrauk­siin oman maan­sa ja yhtei­sön­sä hyväk­si krii­si­ti­lan­tees­sa kuin mitään omis­ta­mat­to­mat. Samoin he ovat vuo­kral­la asu­jia parem­pi tuki lail­li­sel­le yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­sel­le. Tämä on suu­reh­ko yhteis­kun­nal­li­nen hyöty. 

    Vaik­ka on var­mas­ti tot­ta, että mah­dol­li­sim­man liik­ku­vai­nen, mitään koti­seu­tu­rak­kaut­ta tun­te­ma­ton pro­le­ta­ri­aat­ti oli­si kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kat­soen kaik­kein tehok­kain­ta työ­voi­maa, eikö ole itses­sään arvo­kas­ta, että ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus kiin­tyä kotiin­sa ja tun­tea sen omis­ta­mi­seen liit­ty­vää turvallisuudentunnetta? 

    Kyl­lä tuo on huo­mioi­tu. Pan­kit teke­vät sitä kai­ken aikaa. Vie­raan pää­oman ehdot ovat (tar­kas­tel­taes­sa mil­joo­na tapaus­ta) huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­pia kun on omistaja-asuja. 

    Kun koti muut­tuu omis­ta­ja-asu­jas­ta vie­ras-asu­jak­si sen arvo las­kee (kun tar­kas­tel­laan taas mil­joo­na tapaus­ta). Vas­ti­neek­si täs­tä kaik­kien jo aiem­min toteu­tu­nei­den yllä­pi­to­ku­lu­jen ja vel­voit­tei­den pääl­le tulee alkaa las­kea kas­sa­vir­taa. Sitä sano­taan vuo­krak­si. Tai vuo­kran osuu­dek­si joka on aitoa, vero­tet­ta­vaa tuot­toa. Muu­toin koti menee nopeas­ti vie­lä yhdek­si kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jien myydään-listoille.

  66. tcrown: Ehkä on muu­ten­kin syy­tä koros­taa, että on sel­vää, että varain­siir­to­ve­ro on hai­tal­li­nen vero, kuten lähes kaik­ki muut­kin verot. Kysy­mys on sii­tä, kuin­ka hai­tal­li­nen vero se on mui­hin veroi­hin ver­rat­tu­na, ja minun on äärim­mäi­sen vai­kea uskoa, että tuon hai­tat oli­si­vat edes lähel­lä kol­men pro­sen­tin muu­tos­ta koti­ta­louk­sien mak­sa­mis­sa tuloveroissa

    Minun taas ei ole ollen­kaan vai­kea uskoa sitä. Päin vas­toin, veik­kai­sin varain­siir­to­ve­ro­jen hait­to­jen ole­van suuremmat.

    Tuol­lai­nen 3%:n muu­tos tulo­ve­roon­han oli­si hyvin pie­ni. Minul­le se oli­si 300 €:n ja 400 €:n väli­maas­tos­sa per vuosi.

    Tie­ten­kin täs­sä on kysees­sä minun mutu­ni vs. sinun mutusi, mut­ta kan­nat­taa toki ottaa huo­mioon se, että varain­siir­to­ve­ro ei ole suo­sit­tu talous­tie­tei­li­jöi­den keskuudessa.

    Ja tie­ten­kään ei ole pak­ko ver­ra­ta varain­siir­to­ve­roa juu­ri 3%:n muu­tok­seen tulo­ve­rois­sa vaan sen sijaan voi­si ver­ra­ta sitä esim vähän alle 50%:n muu­tok­seen kiin­teis­tö­ve­ros­sa. Kum­man niis­tä luu­let aiheut­ta­van pie­nem­mät hyvinvointitappiot?

  67. Ossi Sare­so­ja: Minun taas ei ole ollen­kaan vai­kea uskoa sitä. Päin vas­toin, veik­kai­sin varain­siir­to­ve­ro­jen hait­to­jen ole­van suuremmat.
    Tuol­lai­nen 3%:n muu­tos tulo­ve­roon­han oli­si hyvin pie­ni. Minul­le se oli­si 300 €:n ja 400 €:n väli­maas­tos­sa per vuosi.

    No, huo­noim­mil­laan (ei min­kään­lai­sia ker­roin­vai­ku­tuk­sia kulu­tuk­ses­ta eikä vero­kii­lan pie­nen­ty­mi­ses­tä aiheu­tu­via vai­ku­tuk­sia), tulo­ve­ron pie­nen­tä­mi­nen jät­tää koti­ta­louk­sil­le täs­sä tapauk­ses­sa vajaan mil­jar­din lisä­tu­lot käytettäväksi. 

    Par­haim­mil­laan (Varain­siir­to­ve­ro ei jos­tain minul­le tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä kapi­ta­li­soi­du asun­to­jen hin­taan lain­kaan) varain­siir­to­ve­ron pois­ton seu­rauk­se­na koti­ta­lou­det otta­vat vajaan mil­jar­din vähem­män asun­to­lai­naa. (plus se kou­ral­li­nen koti­ta­louk­sia, joka muut­taa tämän vuok­si parem­paan asuntoon.)

    Maa­lais­jär­jel­lä ensim­mäi­nen lisää kulu­tus­ky­syn­tää (minun mie­les­tä­ni talou­tem­me tämän het­ken pää­asial­lien ongel­ma) sel­väs­ti enem­män kuin jäl­kim­mäi­nen. Ehkä joku talous­tie­tei­li­jä osaa selit­tää mik­si näin ei ole.

    Ossi Sare­so­ja: Ja tie­ten­kään ei ole pak­ko ver­ra­ta varain­siir­to­ve­roa juu­ri 3%:n muu­tok­seen tuloveroiss

    Toki on. Vero­kii­la on sel­väs­ti hai­tal­li­sin vero­tuk­sen tuo­tos täl­lä hetkellä. 

    Ossi Sare­so­ja: vähän alle 50%:n muu­tok­seen kiin­teis­tö­ve­ros­sa. Kum­man niis­tä luu­let aiheut­ta­van pie­nem­mät hyvinvointitappiot?

    Tämä nyt on aika help­po. Kiin­teis­tö­ve­ron alen­ta­mi­nen aiheut­taa hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, joten jos nois­ta kah­des­ta pitää vali­ta, kan­nat­taa verot­taa kiin­teis­tö­ve­rol­la. Mut­ta kuten yllä tote­sin, ver­tai­lu pitää teh­dä hai­tal­li­sim­paan, ei par­haa­seen veroon.

  68. Sylt­ty: Luit­ko ollen­kaan, että muu­tin vää­rään suun­taan, en pks? 

    Luin. Sen vuok­si käy­tin pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­li­sia tilas­to­ja, kun minul­la ei tar­kem­paa­kaan tie­toa sinun muut­ta­mi­ses­ta­si ollut. Kes­ki­mää­rin pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na hin­nat ovat nous­seet sen 30%. Se, että siir­tyy ajan myö­tä itse hal­vem­mil­le alueil­le ei pois­ta sitä tap­pio­ta mikä syn­tyy vuo­kral­lao­loon verrattuna. 

    Toki, jos asun­to­jen hin­nat kehit­ty­vät nega­tii­vi­ses­ti sil­lä alu­eel­la mis­sä asuu, omis­tusa­su­mi­nen voi mones­ta­kin syys­tä olla kal­liim­paa kuin vuo­kra-asu­mi­nen. Ja suo­raan sanot­tu­na, jos minul­la oli­si tar­ve vaih­taa nel­jän­nes­mil­joo­nan kiin­teis­tös­tä toi­seen vii­si ker­taa kym­me­nes­sä vuo­des­sa tyy­pil­li­sel­lä suo­ma­lai­ses­sa muut­to­tap­pio­alu­eel­la, en kyl­lä oikein osai­si pitää tuos­sa­kaan tapauk­ses­sa varain­siir­to­ve­roa mer­kit­tä­vim­pä­nä talou­del­li­se­na murheena.

    1. Jos halu­aa sel­vit­tää, jar­rut­taa­ko varain­siir­to­ve­ro muut­ta­miks­ta — siis aiheut­taa­ko se lukit­se­mis­ta pai­kal­leen — kan­nat­taa ver­ra­ta kes­ke­nään sitä, kuin­ka usien samal­la paik­ka­kun­nal­la vuo­kra-asun­nois­sa asu­vat muut­ta­vat ja kuin­ka usein omis­tusa­sun­nois­sa asu­vat muut­ta­vat. Toki tyulee teh­dä ikä­va­kioin­ti ja pois­taa molem­mis­ta jou­kois­ta hin­ta- tai vuo­kra­sään­nös­te­ly­asun­not, (Hitas ja ARA) jot­ka aiheut­ta­vat luki­tus­vai­ku­tus­ta taas ihan muus­ta syystä.

  69. tcrown: No, huo­noim­mil­laan (ei min­kään­lai­sia ker­roin­vai­ku­tuk­sia kulu­tuk­ses­ta eikä vero­kii­lan pie­nen­ty­mi­ses­tä aiheu­tu­via vai­ku­tuk­sia), tulo­ve­ron pie­nen­tä­mi­nen jät­tää koti­ta­louk­sil­le täs­sä tapauk­ses­sa vajaan mil­jar­din lisä­tu­lot käytettäväksi. 

    Par­haim­mil­laan (Varain­siir­to­ve­ro ei jos­tain minul­le tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä kapi­ta­li­soi­du asun­to­jen hin­taan lain­kaan) varain­siir­to­ve­ron pois­ton seu­rauk­se­na koti­ta­lou­det otta­vat vajaan mil­jar­din vähem­män asun­to­lai­naa. (plus se kou­ral­li­nen koti­ta­louk­sia, joka muut­taa tämän vuok­si parem­paan asuntoon.)

    Maa­lais­jär­jel­lä ensim­mäi­nen lisää kulu­tus­ky­syn­tää (minun mie­les­tä­ni talou­tem­me tämän het­ken pää­asial­lien ongel­ma) sel­väs­ti enem­män kuin jäl­kim­mäi­nen. Ehkä joku talous­tie­tei­li­jä osaa selit­tää mik­si näin ei ole.

    Olet­tai­sin varain­siir­to­ve­ron kapi­ta­li­soi­tu­van osit­tain hin­taan, eli veron todel­li­nen taak­ka on luul­lak­se­ni osit­tain osta­jal­la ja osit­tain myyjällä.

    En toi­saal­ta usko myös­kään väi­tet­tä, että varain­siir­to­ve­ron pois­tos­ta meni­si vähän­kään pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä suu­rem­pi osa sääs­töön (vähem­män asun­to­lai­naa) ja tulo­ve­ron alen­nuk­ses­ta. Voi­han pie­nem­män lai­nan myö­tä sit­ten vaik­ka lyhen­tää lai­naa pie­nem­mis­sä eris­sä. Ole­tet­ta­vas­ti lai­na-aika ei täs­tä lyhenisi.

    En myös­kään usko, että pie­nem­pien asun­to­lai­no­jen tapaus oli­si huo­nom­pi. Mik­si tar­vit­tai­siin nime­no­maan kulu­tus­ky­syn­tää? Onko inves­toin­ti­ky­syn­tä joten­kin huo­nom­paa kysyntää?

    Vero­tuk­sen raken­ne on myös­kin vähän pidem­män aika­vä­lin kysy­mys, eikä sitä pitäi­si aja­tel­la lyhyem­män ajan kysyn­tä-/suh­dan­ne­po­liii­kan kautta.

    Lisäi­sin vie­lä, että tuo par­haim­mil­laan-ske­naa­rio­si on aika mie­to. Par­haim­mil­laan varain­siir­to­ve­ron pois­ton seu­rauk­se­na ihmi­set muut­ta­vat her­kem­min työn peräs­sä muu­al­le ja työt­tö­myys vähenee.

    tcrown: Mut­ta kuten yllä tote­sin, ver­tai­lu pitää teh­dä hai­tal­li­sim­paan, ei par­haa­seen veroon.

    Ver­tai­lun voi teh­dä par­haa­seen veroon, kos­ka sen korot­ta­mi­sel­la voi rahoit­taa varain­siir­to­ve­ron pois­ton. Pois­toa ei tar­vit­se rahoit­taa hai­tal­li­sim­mal­la verol­la. Mie­les­tä­ni hai­tal­li­sin vero sitä­pait­si on varain­siir­to­ve­ro itse!

    1. Olet­tai­sin varain­siir­to­ve­ron kapi­ta­li­soi­tu­van osit­tain hin­taan, eli veron todel­li­nen taak­ka on luul­lak­se­ni osit­tain osta­jal­la ja osit­tain myyjällä.

      Oli miten ooli, todel­li­nen taak­ka on asun­non vaihtajalla.

  70. Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa on edul­li­sem­paa asua omas­sa asun­nos­sa kuin vuokra-asunnossa

    Kysyn, kun en tiedä:

    Omis­tusa­su­ja jou­tuu sääs­tä­mään asun­to­aan var­ten osan asun­non hin­nas­ta ennen kuin saa edes lai­naa. Lai­nas­ta mak­se­taan kor­ko­ja. Omis­tusa­su­ja jou­tuu mak­sa­maan put­ki­re­mon­tit, jul­ki­si­vu­re­mon­tit ja suu­ren mää­rän mui­ta talo­yh­tiön remont­te­ja. Nämä kus­tan­nuk­set ovat alkuun pal­jon suu­rem­mat kuin vuo­kral­la asu­mi­nen. Entä­pä, jos vai­toeh­to­na on, että asuu vuo­kral­la ja sijoit­taa nämä sääs­ty­neet kus­tan­nuk­set vaik­ka­pa osak­kei­siin? Eli onko onko omis­tusa­su­mi­nen parem­pi sijoi­tus­koh­de kuin osa­ke­si­joit­ta­mi­nen tai jokin muu vaih­toeh­toi­nen sijoit­ta­mi­sen muoto?

    Aina sil­loin täl­löin on medias­sa ker­rot­tu sijoit­ta­jis­ta, jot­ka itse asu­vat vuo­kral­la, mut­ta omis­ta­vat vuo­kra-asun­to­ja. Ovat usein vie­lä­pä hank­ki­neet ne aina­kin osit­tain lai­na­ra­hal­la. Onko tämä jär­jen­vas­tais­ta toimintaa?

    1. Jos vero­tus oli­si neut­raa­lia, oli­si yhtä jär­ke­ää sääs­tää osak­kei­siin kuin asun­toon. Kun ei ole, kan­nat­taa sääs­tää asuntoon.

  71. Ano­nyy­mi:
    Talous­tie­tei­li­jät ovat yksi­mie­li­siä, että varain­siir­to­ve­ro ja yleen­sä muut­kin tran­sak­tio­ve­rot pitäi­si pois­taa ja kor­va­ta vaik­ka kiin­teis­tö­ve­rol­la. Ette te blo­gi­jank­kaa­jat voi tosi­asioi­ta muuttaa.

    1) En ole var­ma, ovat­joi talo­su­tie­tei­li­jät yksi­miel­siä täst’ asiasta.

    2) Vaik­ka jokin asian­tun­ti­ja­ryh­mä oli­sikn yksi­mie­li­nen. se ei vält­tä­mä­tä tee hei­dän milei­pi­tees­tään oikeaa.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos vero­tus oli­si neut­raa­lia, oli­si yhtä jär­ke­ää sääs­tää osak­kei­siin kuin asun­toon. Kun ei ole, kan­nat­taa sääs­tää asuntoon.

    Ei kai sijoi­tuk­sen tuot­to ole kiin­ni pel­käs­tään vero­tuk­ses­ta? Voi­sin kuvi­tel­la, että oli­si kan­nat­ta­vam­paa har­ki­ta omis­tusa­su­mi­sen sijaan vaih­toeh­toi­sia sijoi­tus­koh­tei­ta aina­kin alueil­la, mis­sä (tai aika­na, jol­loin) asun­to­jen hin­nat ovat laskemassa.

  73. Mark­ku af Heur­lin: Vaik­ka jokin asian­tun­ti­ja­ryh­mä oli­sikn yksi­mie­li­nen. se ei vält­tä­mä­tä tee hei­dän milei­pi­tees­tään oikeaa.

    Ei vält­tä­mät­tä, mut­ta asian­tun­ti­jat ovat toden­nä­köi­sem­min oikeas­sa kuin maallikot.

  74. Tämä on taas näi­tä teo­reet­ti­sia estei­tä, todel­li­nen on asun­to­jen puu­te ja kalleus

    Ei ole, varain­siir­to­ve­ro hil­lit­see tehok­kaas­ti ihmis­ten muut­to­ha­lu­ja uuden elä­män­til­na­teen kan­nal­ta sopi­vam­paan kämp­pään ja siten kaven­taa tar­jon­taa. Siis vii­si­kymm­pi­set, joi­den muku­lat ovat jo läh­te­neet maa­il­mal­le eivät pane tur­han suu­rek­si jää­nyt­tä oma­ko­ti­ta­lo­aan niin her­käs­ti kiertoon.

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos vero­tus oli­si neut­raa­lia, oli­si yhtä jär­ke­ää sääs­tää osak­kei­siin kuin asun­toon. Kun ei ole, kan­nat­taa sääs­tää asuntoon.

    En ole ihan vakuut­tu­nut näis­tä väit­teis­tä. Aina­kin vii­me vuo­si­na on ollut usein jär­ke­väm­pää sijoit­taa osak­kei­siin kuin suo­raan asun­toon. Vuo­kra-asun­to­ja omis­te­taan Suo­mes­sa kas­va­vas­sa mää­rin jon­kun muun sijoi­tusin­stru­men­tin kaut­ta kuin suo­raan (esim. osa­ke­mark­ki­noi­den tai rahas­to­jen kaut­ta), osin sik­si, että sii­hen liit­tyy etuuk­sia suo­raan omis­ta­mi­seen nähden.

    Varain­siir­to­ve­ro­kin on yksi niis­tä verois­ta, jon­ka isom­mat kiin­teis­tö­no­mis­ta­jat pys­ty­vät kier­tä­mään. Ei tar­vit­se kuin yhtiöit­tää kiin­teis­tö­no­mis­tus, ja luo­da omis­tus­ket­ju, jon­ka aina­kin jokin pala­nen on sel­lai­sen yhtiön omis­tuk­ses­sa, joka on kir­jat­tu sel­lai­seen maa­han, jos­sa varain­siir­to­ve­roa ei peri­tä. Kau­pat voi sit­ten teh­dä niil­lä osak­keil­la alku­pe­räis­ten asun­too­sak­kei­den tai suo­rien kiin­teis­tö­omis­tus­ten sijaan, jol­loin kau­pois­ta tulee varain­siir­to­ve­rot­to­mia. Luxem­bur­giin­han Suo­mes­sa moni näi­tä hol­ding-yhtiöi­tä on perus­tel­lut. Samal­la jär­jes­te­lyl­lä pys­tyy vält­tä­mään myös ne jutus­sa mai­ni­tut 30 % verot, joi­ta mak­sa­vat muu­ten­kin lähin­nä pien­si­joit­ta­jat. Suu­ris­ta asun­no­no­mis­ta­jis­ta myös elä­ke­si­joit­ta­jat ja kun­nat on niis­tä verois­ta viral­li­ses­ti­kin vapau­tet­tu, ja vero­suun­nit­te­lul­la pys­ty­vät muut­kin nii­tä vero­ja vält­te­le­mään, jos vain haluavat.

    Suo­ras­sa vuo­kra-asun­non suo­ras­sa omis­ta­mi­ses­sa­kin on toki omat etun­sa, kuten täy­si­mit­tai­nen meno­jen vähen­ny­soi­keus (jota omis­tusa­sun­nois­sa ei ole) ja mat­ka­vä­hen­ny­soi­keu­det vuo­kra-asun­toa kat­so­maan muu­ta­mia ker­to­ja vuo­des­sa (osta­mal­la vuo­kra­koh­teen tyy­pil­li­ses­tä loma­koh­tees­taan, saa oikeu­den teh­dä vero­vä­hen­nyk­siä loma­mat­ka­ku­luis­taan, mitä oikeut­ta moni on hyödyntänytkin).

    Mer­kit­tä­vin omis­tusa­sun­to­jen veroe­tu on myyn­ti­voit­to­ve­rot­to­muus, mikä muo­dos­taa kui­ten­kin veroe­dun vain niis­sä pai­kois­sa, jois­sa asun­to­jen arvot kas­va­vat. Nii­den asun­to­jen koh­dal­la, joi­den arvo las­kee, kysei­nen myyn­ti­voi­ton verot­to­muus on jopa omis­ta­jal­le hai­tal­li­nen, kos­ka muu­toin tämä voi­si teh­dä vero­vä­hen­nyk­set myyntitappiosta.

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos halu­aa sel­vit­tää, jar­rut­taa­ko varain­siir­to­ve­ro muut­ta­miks­ta – siis aiheut­taa­ko se lukit­se­mis­ta pai­kal­leen – kan­nat­taa ver­ra­ta kes­ke­nään sitä, kuin­ka usien samal­la paik­ka­kun­nal­la vuo­kra-asun­nois­sa asu­vat muut­ta­vat ja kuin­ka usein omis­tusa­sun­nois­sa asu­vat muut­ta­vat. Toki tyulee teh­dä ikä­va­kioin­ti ja pois­taa molem­mis­ta jou­kois­ta hin­ta- tai vuo­kra­sään­nös­te­ly­asun­not, (Hitas ja ARA) jot­ka aiheut­ta­vat luki­tus­vai­ku­tus­ta taas ihan muus­ta syystä. 

    Lukit­se­mis­vai­ku­tuk­sia on tut­kit­tu monin tavoin, mut­ta noin sitä asi­aa ei tai­da voi­da sil­ti sel­vit­tää. Ikä­va­kioin­ti ei vie­lä tee ver­tai­lu­jou­kois­ta saman­lai­sia, vaan sin­ne jää vali­koi­tu­mi­sil­miö­tä. Esim. Suo­mes­sa omis­tusa­su­jat ovat kes­ki­mää­rin huo­mat­ta­vas­ti kou­lut­tau­tu­neem­pia ja parem­pi­tu­loi­sia kuin vuo­kra-asu­jat. Vaik­ka teki­si ikä­va­kioin­nin, ver­tai­si käy­tän­nös­sä sitä, miten kou­lut­tau­tu­neem­mat ja parem­pi­tu­loi­set muut­ta­vat ver­rat­tu­na pie­nem­pi­tu­loi­siin. Tar­kas­te­lua sot­ki­si myös se, että vuo­kra-asun­non tapauk­ses­sa muu­tol­le voi olla syy­nä sekä se, että asu­kas halu­aa muut­taa että se, että vuo­kra­nan­ta­ja mää­rää muut­ta­maan, kun taas omis­tusa­sun­to­jen koh­dal­la jäl­kim­mäis­tä vaih­toeh­toa ei samal­la tavoin ole. Lisäk­si tar­kas­te­lua sot­kee se, että tuol­lai­nen ver­tai­lu­ta­pa ei ker­ro mitään sii­tä, mikä osuus juu­ri varain­siir­to­ve­rol­la on käyt­täy­ty­mi­seen. Kai­kis­sa mais­sa varain­siir­to­ve­roa ei oile, mut­ta varain­siir­to­ve­rot­to­mis­sa­kin mais­sa omis­tusa­su­jat muut­ta­vat vuo­kra-asu­jia vähem­män. Yksi vuo­kra-asun­to­jen vuo­kraa­mi­sen motii­veis­ta osal­la asun­to­jen vuo­kraa­jis­ta on asu­mi­sen väliai­kai­suus jol­lain pai­kal­la. Lyhyt­tä asu­mis­ta var­ten asun­toa ei yleen­sä kan­na­ta ostaa, on varain­siir­to­ve­ro­ja tai ei, kos­ka ostoon ja myyn­tiin liit­tyy ilman varain­siir­to­ve­ro­ja­kin omis­ta­jal­le monen­lai­sia ris­ke­jä ja vas­tui­ta, jois­ta aiheu­tuu myös transaktiokustannuksia.

    Varain­siir­to­ve­ron lukit­se­mis­vai­ku­tuk­sia on mah­dol­lis­ta tut­kia, mut­ta esi­tet­ty tut­ki­mus­ta­pa ei erit­te­li­si varain­siir­to­ve­ron osuut­ta lukit­se­mis­vai­ku­tuk­ses­ta, vaan ker­toi­si jos­tain muus­ta kuin pel­kän varain­siir­to­ve­ron ulkoisvaikutuksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.