Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teim­me vuon­na 2013 Juha­na Var­tiai­sen kans­sa rapor­tin ”Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä”. Pro­vo­ka­to­ri­sen otsi­kon taka­na oli näke­mys, että raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den suu­ri mas­sa on vähän kou­lu­te­tuis­sa. Täl­le jou­kol­le sovel­tu­via töi­tä on lii­an vähän.

Raken­teel­li­sek­si työt­tö­myy­dek­si arvioi­tiin 1980-luvun lopul­la vähän yli kak­si pro­sent­tia, nyt jo yli seit­se­män pro­sent­tia. ja näyt­tää ole­van yhä kasvussa.

Suo­mes­sa vie­rok­su­taan mata­la­tuot­toi­sen työn mah­dol­lis­ta­mis­ta, kos­ka ehdim­me tuu­dit­tau­tua niin hyvään. Vie­lä 1980-luvul­la työn kas­va­va kysyn­tä suun­tau­tui tasai­ses­ti koko väes­töön. Suo­mi oli mat­kal­la sosi­aa­li­seen onnelaan.

Tämä ilo tys­sä­si 1990-luvun lamaan. Lama vain jou­dut­ti sitä, mikä tule­man piti. Digi­ta­li­saa­tio ja glo­ba­li­saa­tio on vähen­tä­nyt hyvä­palk­kai­sia duu­na­riam­mat­te­ja tah­tiin, joka on ver­rat­ta­vis­sa maa­ti­lo­jen lopet­ta­mi­seen 1960-luvul­la. Unel­ma tasa-arvoi­ses­ta työ­elä­mäs­tä meni pirstaleiksi.

Ikä­vis­tä asiois­ta ei pää­se eroon kiel­tä­mäl­lä nii­den olemassaolo.

Edes­sä uhkaa olla joko kas­va­va työt­tö­mien jouk­ko tai Yhdys­val­tain tapaan työs­sä käy­vien köy­hien kur­juus. Molem­mat pitäi­si osa­ta vält­tää yhtä aikaa.

Mark­ki­na­ta­lou­des­sa yri­tyk­set eivät voi mak­saa työs­tä enem­män kuin se tuottaa.

Joka täs­sä koh­din valit­taa soli­daa­ri­suu­den puu­tet­ta, voi etsiä syyl­lis­tä pei­lis­tä. Poten­ti­aa­li­set mata­la­tuot­toi­set työ­pai­kat ovat pal­ve­luam­ma­teis­sa. Jot­ta niis­sä voi­tai­siin mak­saa parem­pia palk­ko­ja, pitäi­si asiak­kai­den olla val­mii­ta mak­sa­maan kor­keam­pia hintoja.

Kos­ka kukaan ei halua Suo­meen työs­sä käy­vien köy­hien ala­luok­kaa, mata­la­tuot­tois­ta työ­tä on sub­ven­toi­ta­va. On myös yhteis­kun­nal­le hal­vem­paa tukea pie­niä palk­ko­ja vähän kuin mak­saa työt­tö­mien elin­ku­lut kokonaan.

Yhteis­kun­nan tulo­tu­ki voi­daan antaa täy­den­tä­vä­nä, perus­tu­lon kal­tai­se­na tulon­siir­to­na suo­raan pie­ni­palk­kai­sel­le itsel­leen, tai se voi­daan mak­saa tämän työ­nan­ta­jal­le, jot­ta tämä voi mak­saa työn­te­ki­jäl­le kun­nol­lis­ta palkkaa.

Sil­lä mak­se­taan­ko tuki suo­raan pal­kan­saa­jal­le vai yri­tyk­sen kaut­ta kier­rät­täen, ei luu­li­si ole­van suur­ta mer­ki­tys­tä, mut­ta on sil­lä. Yri­tyk­sen kaut­ta kier­rä­tet­ty tuki näyt­tää pal­jon parem­mal­ta, kos­ka muo­dol­li­ses­ti palk­kaa ei ole las­ket­tu. Sik­si se parem­min on ay-liik­keen nieltävissä.

Asial­li­ses­ti yri­tyk­sen kaut­ta kier­rä­tet­ty palk­ka­tu­ki on huo­nom­pi vaih­toeh­to kuin perus­tu­lon kal­tai­nen täy­den­tä­vä tulon­siir­to suo­raan palkansaajalle.

Suo­ma­lai­nen muo­to palk­ka­tues­ta sovel­tuu vain täy­siai­kai­siin ja pysy­viin työ­suh­tei­siin. Tar­jol­la oli­si kui­ten­kin yhä enem­män osa-aikais­ta ja lyhy­tai­kais­ta työ­tä. Nii­tä teke­vät vas­ta ovat­kin täy­den­tä­vien tulo­jen tarpeessa.

Palk­ka­tues­sa työn­te­ki­jän vapau­det jää­vät pie­nik­si. Työ­paik­kaa ei voi vaih­taa, kos­ka tukea ei saa mukaansa.

Ruot­si on valin­nut palk­ka­tuen, Sak­sa täy­den­tä­vät tulon­siir­rot. Olen­nais­ta on, että molem­mis­sa val­tio tukee mata­la­tuot­tois­ta työ­tä parem­pa­na vaih­toeh­to­na työt­tö­myy­del­le. Kum­mas­sa­kin työl­li­syys on olen­nai­ses­ti Suo­mea parempi.

Palk­ka­tu­ki on sidot­tu hen­ki­löön. Samas­sa teh­tä­väs­sä Lah­ti­ses­ta mak­se­taan palk­ka­tu­kea, mut­ta Vir­ta­ses­ta ei mak­se­ta. Taka­na on aja­tus, että Lah­ti­sen työt­tö­myys joh­tuu Lah­ti­sen itsen­sä omi­nai­suuk­sis­ta. Raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den kol­min­ker­tais­tu­mi­ses­sa ei voi olla kyse vain työt­tö­mien hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta puut­teis­ta. Se on talou­den ominaisuus.

Mata­la­palk­ka­työn tuke­mi­nen ei ole ongel­ma­ton­ta. Las­ku jul­ki­sel­le talou­del­le voi nous­ta suu­rek­si, jos tuki alkaa naker­taa palk­ko­ja astei­kon ala­pääs­sä. Ammat­ti­jär­jes­tö­jen halu suo­jel­la palk­ka­ta­soa on sik­si tiet­tyyn rajaan asti perusteltua.

Sak­san työt­tö­myys­ti­las­to­ja kau­nis­ta­nei­den mini­jo­bien piti olla tie oikeil­le työ­mark­ki­noil­le, mut­ta useim­mil­le ne ovat olleet ansa, kos­ka kyn­nys taval­li­sil­le työ­mark­ki­noil­le on lii­an korkea.

Sama ongel­ma on Suo­men palk­ka­tu­ki­jär­jes­tel­mäs­sä. Myös sii­tä puut­tuu luis­ka nor­maa­leil­le työ­mark­ki­noil­le. Auto­maat­ti­siin mata­lia palk­ko­ja täy­den­tä­viin tulon­siir­toi­hin täl­lai­nen luis­ka kuu­luu itses­tään­sel­vyy­te­nä. Lähes tuhan­nen euron palk­ka­tu­ki on myös kovas­ti ylimitoitettu.

Mata­la­palk­kai­sen työn lisää­mis­tä on vas­tus­tet­tu sil­lä, että emme me voi kil­pail­la kii­na­lais­ten kans­sa palk­ka­ta­sos­sa. Tar­koi­tus on kil­pail­la suo­ma­lais­ten osto­voi­mas­ta Kii­nas­sa teh­tyä rih­ka­maa vastaan.

Koti­ta­lous­vä­hen­nys on erään­lai­nen – mie­les­tä­ni yli­mi­toi­tet­tu — palk­ka­tu­ki. Se on syn­nyt­tä­nyt pal­jon työ­paik­ko­ja esi­mer­kik­si kotisiivoukseen.

Jäl­ki­teol­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa vain pal­ve­lut voi­vat työl­lis­tää lisää. Tar­vit­tai­siin vähem­män mata­la­palk­ka­tu­kea, jos pal­ve­lue­lin­kei­no­jen ase­maa paran­net­tai­siin yleisesti.

Suo­mes­sa lain­sää­dän­töä on aja­tel­tu teol­li­suu­den näkö­kul­mas­ta. Yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia on sysät­ty pal­ve­lua­loil­le, jot­ta teol­li­suus pysyi­si kilpailukykyisenä.

Yksi täl­lai­nen asia on äitiy­des­tä yri­tyk­sil­le aiheu­tu­vien kus­tan­nus­ten jaka­mi­nen työ­nan­ta­jien kes­ken. Teol­li­suus, jon­ka pal­ve­luk­ses­sa on suh­tees­sa vähem­män nuo­ria nai­sia kuin pal­ve­lua­loil­la, ei ole suos­tu­nut näi­den kus­tan­nus­ten jakamiseen.

Var­tiai­sen ja minun mata­la­palk­ka­ra­port­tim­me suo­si­tuk­sis­ta on mon­ta toteu­tet­tu, vii­mei­sim­pä­nä könt­tä­sum­ma­kor­vaus työ­nan­ta­jal­le työn­te­ki­jän äitiys­lo­mas­ta. Sen ensi­si­jai­nen tar­koi­tus on vähen­tää nuo­riin nai­siin koh­dis­tu­vaa syr­jin­tää työ­hö­no­tos­sa, mut­ta lisää se vähän myös pal­ve­lua­lo­jen kannattavuutta.

Ajat voi­vat myös paran­tua. Mata­la­palk­ka­tu­ki ei saa jar­rut­taa siir­ty­mis­tä tuot­ta­vam­paan työ­hön, jos sel­lais­ta jos­kus taas on tarjolla.

= = =

Mei­dän raport­tim­me kiis­ta­na­lai­sin koh­ta kos­ki sitä, että on rea­lis­tis­ta mak­saa nuo­ril­le koke­mat­to­mil­le työn­te­ki­jöil­le huo­nom­paa palk­kaa kujin osaa­vil­le ammat­ti­lai­sil­le. Esi­tim­me tämän peri­aat­teen saat­ta­mis­ta kaik­kiin työ­eh­to­so­pi­muk­siin – nyt sel­lai­nen on lähin­nä vain SAK:n teke­mis­sä sopi­muk­sis­sa – JA samal­la nuor­ten tulo­ve­ron alen­ta­mis­ta samaan tapaan kuin vie­lä 1970-klu­vun alus­sa nuo­ret mak­soi­vat alem­paa veroa kuin yli 24-vuotiaat.

Nyt raken­nus­liit­to on men­nyt sopi­maan nuo­ril­le mak­set­ta­vas­ta kuu­den euron tun­ti­pal­kas­ta ILMAN nuo­ril­le suun­nat­tua verotukea.

 

= = =

Tämä kir­joi­tus on jul­kais­tu hie­man lyhyem­mäs­sä muo­dos­sa Näkö­kul­ma-artik­ke­li­na 9.9.2016 ilmes­ty­nees­sä Suo­men Kuvalehdessä

135 vastausta artikkeliin “Matalapalkkatyö nostaa tunteita”

  1. Mata­la­palk­ka­tu­ki ei saa jar­rut­taa siir­ty­mis­tä tuot­ta­vam­paan työ­hön, jos sel­lais­ta jos­kus taas on tarjolla.”

    Mikä estää kehi­tyk­sen, jos­sa osaa­mis­ta vaa­ti­via ammat­te­ja siir­re­tään mata­la­palk­ka­töik­si? Oma puo­li­so­ni, jol­la on ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to aikai­sem­min erin­omai­ses­ti työl­lis­tä­neel­tä alal­ta, on ajau­tu­nut pit­kä­ai­kais­työt­tö­mäk­si. Jopa har­joit­te­lui­hin (työ­tä sosi­aa­lie­tuuk­sia vas­taan) on vai­kea pääs­tä, kos­ka niis­tä kil­pail­laan. Siis kor­kea­kou­lu­te­tut kil­pai­le­vat toi­si­aan vas­taan sii­tä, että pää­se­vät teke­mään työ­tä palkatta.

    Suo­mi yli­kou­lut­taa väes­tön­sä hal­pa­työ­voi­mak­si. Jos met­sä­ko­ne­kus­keis­ta on yli­tar­jon­taa, mik­si työ­nan­ta­jat heis­tä mak­sai­si­vat? Moni kone­kus­ki kui­ten­kin työl­lis­ty­mi­sen toi­vos­sa tekee töi­tä kor­vauk­sil­la — eten­kin sen jäl­keen, jos mitään muu­ta­kaan jär­ke­vää ei vuo­sien mit­taan löydy. 

    Epäi­len myös pal­ve­lui­den työl­lis­tä­vyyt­tä tule­vai­suu­des­sa. Vai­kut­taa sil­tä, että onpa kysees­sä mikä tahan­sa pal­ve­lu, niin ihmi­set siir­ty­vät mie­lel­lään itse­pal­ve­luun. He pal­ve­le­vat mie­luum­min itsel­leen juna­li­pun kän­nyk­kään kuin käy­vät osta­mas­sa sen luukulta. 

    He käyt­tä­vät mie­luum­min lyhyen jonon itse­pal­ve­lu­kas­saa kuin jonot­ta­vat var­si­nai­sel­le kassalle.

    Jos pal­ve­lu­työ­pai­koil­la on tar­koi­tus työl­lis­tää ensi­si­jai­ses­ti mata­lan osaa­mi­sen ihmi­siä, niin mitä nämä pal­ve­lut ovat käytännössä? 

    Minus­ta liik­keel­le kan­nat­tai­si läh­teä kou­lu­tus­jär­jes­tel­män täy­del­li­ses­tä uudis­ta­mi­ses­ta. Kou­lu­tus­ta pitäi­si tar­jo­ta tar­pee­seen ja käy­tän­töön. Esi­mer­kik­si nykyi­nen mais­te­ri­myl­ly joh­taa vain kulu­jen kas­vuun, kos­ka työt­tö­mät mais­te­rit luo­vat pai­neen kas­vat­taa jul­kis­ten työ­paik­ko­jen määrää.

    Olem­me siir­ty­neet las­ke­van elin­ta­son maa­il­maan. Täys­työl­lis­tä­mi­nen on kei­no­te­koi­nen tavoi­te. Pitäi­si kes­kit­tyä sii­hen, kuin­ka elin­ta­so aje­taan alas hal­li­tus­ti ja oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Ihmi­set kyl­lä oppi­vat tule­maan toi­meen vähem­mäl­lä­kin, kun koke­vat vain ole­van­sa tur­vas­sa ja pär­jää­vän­sä arjessa.

  2. Minus­ta tei­dän raport­tin­ne oli oikein hyvä, mut­ta olin sil­loin tuo­reel­taan ja olen yhä sitä miel­tä, että sen Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä — jota itse­kin luon­neh­dit yllä pro­vo­ka­to­ri­sek­si — oli psy­ko­lo­gi­ses­ti hyvin epä­on­nis­tu­nut. Se antoi hel­pos­ti kuvan, että olit­te jos­tain syys­tä perään­kuu­lut­ta­mas­sa palk­ko­jen alen­ta­mis­ta työ­suh­teis­ta, jot­ka ovat nykyi­sin työ­nan­ta­jal­le kan­nat­ta­via ihan hyvä­palk­kai­si­na­kin.

    Kun sanot tuos­sa, ettei kukaan halua Suo­meen työs­sä­käy­vien köy­hien ala­luok­kaa — no, se otsik­ko antoi täy­sin per­vers­sis­ti ymmär­tää, että te halusit­te Suo­meen sellaisen.

  3. Voi­si­ko nuor­ten ja raken­teel­li­ses­ti työt­tö­mien pie­nem­mät palk­ka­kus­tan­nuk­set toteut­taa siten, että työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä vapau­tet­tai­siin sii­tä osas­ta elä­ke­mak­su­ja joka mene­vät lähes suo­raan nykyis­ten elä­ke­läis­ten ansioeläkkeeseen? 

    Ansio­eläk­keet tie­tys­ti leik­kau­tui­si­vat täl­lä summalla. 

    Käsit­tääk­se­ni van­huus­ku­lut ovat suu­rem­pi osa kes­tä­vyys­va­jet­ta kuin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät. Lei­ka­taan siel­tä mis­tä voi lei­ka­ta kil­pai­lu­ky­vyn ja kan­nus­ti­mien kärsimättä. 

    Suu­ret ikä­luo­kat eivät ole ansain­neet yli­suu­ria ansio­eläk­kei­tään. He mak­soi­vat hei­tä edel­tä­nei­den pien­ten ikä­luok­kien pie­net eläk­keet ja äänes­ti­vät omal­le suku­pol­vel­leen kes­tä­mät­tö­män suu­ret eläk­keet jota nuo­ret eivät voi maksaa. 

    Suku­pol­vien väli­nen sota on käyn­nis­sä. Van­hat käy­vät sitä nuo­ria vastaan.

  4. Mata­la­palk­ka­työ on toi­saal­ta vähi­ten tuot­ta­vin­ta työ­tä yhteis­kun­nas­sa. Hie­man kär­jis­te­tys­ti voi­daan sanoa että mata­la­palk­ka­työ­tä tuke­mal­la käy­tän­nös­sä kek­si­tään tuot­ta­mat­to­mil­le ihmi­sil­le muka-työ­tä jot­ta heil­lä­kin oli­si jotain teke­mis­tä samal­la kun kor­kean tuot­ta­vuu­den (ja pal­kan) töis­sä oikeas­ti tuo­te­taan kaik­ki mitä yhteis­kun­ta tarvitsee.

    Mata­la­palk­ka­töi­den kek­si­mi­ses­tä (talou­del­li­ses­ti) tuot­ta­mat­to­mil­le ihmi­sil­le kir­joit­ti äsket­täin Matt­hew Clein Financial Time­sil­le: http://ftalphaville.ft.com/2016/09/08/2173904/the-great-american-make-work-programme/ (saat­taa vaa­tia ilmai­sen rekis­te­röi­ty­mi­sen). Tuon mukaan vuo­den 2000 jäl­keen 94% uusis­ta työ­paiks­ta Yhdys­val­lois­sa on syn­ty­nyt mata­lan tuot­ta­vuu­den aloil­le (ravin­to­la­työn­te­ki­jät, baa­ri­mi­kot, hoi­to­työn­te­ki­jät, yms.). Näil­lä aloil­la työs­ken­te­li vuon­na 2000 ainoas­taan 36% Yhdys­val­tain työ­voi­mas­ta, mikä käy­tän­nös­sä ker­too sen että nämä työ­pai­kat eivät ehkä ole niin kovin välttämättömiä.

    Talout­ta voi­daan toki pitää käyn­nis­sä lait­ta­mal­la mas­sat pese­mään tois­ten­sa pyyk­kiä ja tar­joi­le­maan toi­sil­leen ruo­kaa rahas­ta, mut­ta onko sii­nä mitään järkeä?

  5. Suo­mes­sa on tapa­na, että aja­tuk­set lok­sah­ta­vat heti luk­koon, kun joku lausuu ääneen tiet­ty­jä tabu­ja. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si työn hin­nan alen­ta­mi­nen tai yleis­si­to­vien työ­eh­to­so­pi­mus­ten joustavoittaminen.

    Näin käy, vaik­ka puhu­jan tar­koi­tuk­se­na oli­si hel­pot­taa pait­si yhteis­kun­nan niin myös mei­dän kaik­kien, mukaan lukien kaik­kein hei­koim­mat, tilan­net­ta. Aja­tuk­sia ei edes yri­te­tä miet­tiä avoi­min mie­lin, vaan heti aloi­te­taan tor­jun­ta­tais­te­lu saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puolustamiseksi.

    Toi­von laa­jaa kes­kus­te­lua näis­tä Osmo Soi­ni­ni­vaa­ran vii­sais­ta aja­tuk­sis­ta, vaik­ken usko­kaan nii­den menes­tyk­seen. Toti­ses­ti Suo­mi tar­vit­see uusia avauk­sia ja nii­den poh­jal­ta uuden­lai­sia toi­men­pi­tei­tä, sil­lä muu­ten emme saa nykyis­tä huo­noa kier­ret­tä katkaistua.

    Maa­il­man­laa­jui­set talou­del­li­set voi­ma­suh­teet ovat muu­tok­ses­sa ja Suo­mi kuu­luu täs­sä tilan­tees­sa mui­den län­si­mai­den tavoin häviä­jiin. Se ei tar­koi­ta vält­tä­mät­tä huo­noa tule­vai­suut­ta, mut­ta mitä jää­rä­päi­sem­min pitäy­dym­me van­haan, sen huo­nom­pi tule­vai­suu­tem­me on.

    On meil­lä tie­tys­ti toi­nen­kin mah­dol­li­suus: syn­ny­te­tään uusi Nokia, pari­kin, niin johan hel­pot­taa. Mik­sei kukaan ole jo teh­nyt sitä?

  6. Näp­pä­rin­tä oli­si teh­dä mata­la­palk­ka­tu­ki vään­tä­mäl­lä progres­sio palk­ka­si­don­nai­siin sivu­ku­lui­hin: https://jounimartikainen.wordpress.com/2016/08/24/ilmainen-matalapalkkatuki/

    Perus­tu­lo­kes­kus­te­lus­sa en ole näh­nyt taklat­ta­van mah­dol­li­suut­ta heit­täy­tyä sen ja pie­neh­kön pää­oma­tu­lon varaan. Yhteen­sä ne mah­dol­lis­tai­si­vat aika monel­le var­hai­sen eläköitymisen.

  7. Ano­nyy­mi:

    Talout­ta voi­daan toki pitää käyn­nis­sä lait­ta­mal­la mas­sat pese­mään tois­ten­sa pyyk­kiä ja tar­joi­le­maan toi­sil­leen ruo­kaa rahas­ta, mut­ta onko sii­nä mitään järkeä?

    Eri­kois­tu­mi­nen, tai­to, ajan­käyt­tö ja skaalaedut?

  8. dio­di:
    Voi­si­ko nuor­ten ja raken­teel­li­ses­ti työt­tö­mien­pie­nem­mät palk­ka­kus­tan­nuk­set toteut­taa siten, että työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä vapau­tet­tai­siin sii­tä osas­ta elä­ke­mak­su­ja joka mene­vät lähes suo­raan nykyis­ten elä­ke­läis­ten ansioeläkkeeseen? 

    Ansio­eläk­keet tie­tys­ti leik­kau­tui­si­vat täl­lä summalla. 

    Käsit­tääk­se­ni van­huus­ku­lut ovat suu­rem­pi osa kes­tä­vyys­va­jet­ta kuin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät. Lei­ka­taan siel­tä mis­tä voi lei­ka­ta kil­pai­lu­ky­vyn ja kan­nus­ti­mien kärsimättä. 

    Suu­ret ikä­luo­kat eivät ole ansain­neet yli­suu­ria ansio­eläk­kei­tään. He mak­soi­vat hei­tä edel­tä­nei­den pien­ten ikä­luok­kien pie­net eläk­keet ja äänes­ti­vät omal­le suku­pol­vel­leen kes­tä­mät­tö­män suu­ret eläk­keet jota nuo­ret eivät voi maksaa. 

    Suku­pol­vien väli­nen sota on käyn­nis­sä. Van­hat käy­vät sitä nuo­ria vastaan.

    Olet­ko luke­nut lii­kaa Osku Paja­mäen kirjoituksia?

    On toki niin että tiet­ty van­hem­pien ikä­luok­kien ryh­mä saa mak­suil­leen parem­man tuo­ton kuin nykyis­ten nuo­rien ole­te­taan saavan.

    Mut­ta sys­tee­mi on elä­ke­me­no­jen suh­teen tasa­pai­nos­sa, sote on se jut­tu johon ei ole kun­nol­la varauduttu…

  9. Koti­ta­lous­vä­hen­nys on erään­lai­nen – mie­les­tä­ni yli­mi­toi­tet­tu – palkkatuki.”
    Oli­sin kiin­nos­tu­nut täs­tä, miten itse jär­jes­täi­sit kotitalousvähennyksen?

  10. Ano­nyy­mi:
    Mata­la­palk­ka­työ on toi­saal­ta vähi­ten tuot­ta­vin­ta työ­tä yhteis­kun­nas­sa. Hie­man kär­jis­te­tys­ti voi­daan sanoa että mata­la­palk­ka­työ­tä tuke­mal­la käy­tän­nös­sä kek­si­tään tuot­ta­mat­to­mil­le ihmi­sil­le muka-työ­tä jot­ta heil­lä­kin oli­si jotain teke­mis­tä samal­la kun kor­kean tuot­ta­vuu­den (ja pal­kan) töis­sä oikeas­ti tuo­te­taan kaik­ki mitä yhteis­kun­ta tarvitsee.

    Mata­la­palk­ka­töi­den kek­si­mi­ses­tä (talou­del­li­ses­ti) tuot­ta­mat­to­mil­le ihmi­sil­le kir­joit­ti äsket­täin Matt­hew Clein Financial Time­sil­le: http://ftalphaville.ft.com/2016/09/08/2173904/the-great-american-make-work-programme/ (saat­taa vaa­tia ilmai­sen rekis­te­röi­ty­mi­sen). Tuon mukaan vuo­den 2000 jäl­keen 94% uusis­ta työ­paiks­ta Yhdys­val­lois­sa on syn­ty­nyt mata­lan tuot­ta­vuu­den aloil­le (ravin­to­la­työn­te­ki­jät, baa­ri­mi­kot, hoi­to­työn­te­ki­jät, yms.). Näil­lä aloil­la työs­ken­te­li vuon­na 2000 ainoas­taan 36% Yhdys­val­tain työ­voi­mas­ta, mikä käy­tän­nös­sä ker­too sen että nämä työ­pai­kat eivät ehkä ole niin kovin välttämättömiä.

    Talout­ta voi­daan toki pitää käyn­nis­sä lait­ta­mal­la mas­sat pese­mään tois­ten­sa pyyk­kiä ja tar­joi­le­maan toi­sil­leen ruo­kaa rahas­ta, mut­ta onko sii­nä mitään järkeä?

    Onko parem­pi vaih­toeh­to se, että jot­kut teke­vät kaik­ki asiat itse ja hei­hin koh­dis­tuu kova tulo­ve­ro­tus kun samal­la joku muu ryh­mä saa val­tiol­ta muu­ta­man lan­tin asun­toa ja ruo­kaa var­ten? Nyky­ti­la on juu­ri tuo, jos­sa osa on syr­jäy­ty­nyt tai syr­jäy­tet­ty työmarkkinoilta.

    Myös mata­la­palk­ka-alo­jen työ on arvo­kas­ta kun se mah­dol­lis­taa muil­le kes­kit­ty­mi­sen tuot­ta­vim­paan mah­dol­li­seen työhön.

  11. Blo­gi­kir­joit­ta­ja:
    Jos pal­ve­lu­työ­pai­koil­la on tar­koi­tus työl­lis­tää ensi­si­jai­ses­ti mata­lan osaa­mi­sen ihmi­siä, niin mitä nämä pal­ve­lut ovat käytännössä?

    Sii­vous­pal­ve­lut, ravin­to­la­pal­ve­lut, hoi­va­pal­ve­lut, eri­lai­set kul­je­tus­pal­ve­lut, toi­mis­to­jen tuki­pal­ve­lut, sih­tee­rit, assis­ten­tit etc.

    On val­ta­vas­ti työ­tä jota teh­dään epä­am­mat­ti­mai­ses­ti ja tehot­to­mas­ti, ja toi­saal­ta sel­lais­ta työ­tä jota tekee yli­kou­lu­tu­te­tut ihmi­set. Jopa kau­pan alal­la tapah­tu­va itse­pal­ve­lu­lo­gis­tiik­ka (eli jen­gi menee omal­la autol­la kes­kus­va­ras­toa vas­taa­vaan hyper­mar­ket­tiin) on val­ta­vaa resurs­sien tuh­laus­ta, jon­ka muut­ta­mi­nen ammat­ti­mai­sek­si logis­tii­kak­si tuot­tai­si sekä työ­tä että ihan oike­aa lisäarvoa.

  12. teek­ka­ri: Sii­vous­pal­ve­lut, ravin­to­la­pal­ve­lut, hoi­va­pal­ve­lut, eri­lai­set kul­je­tus­pal­ve­lut, toi­mis­to­jen tuki­pal­ve­lut, sih­tee­rit, assis­ten­tit etc.

    Nuo ovat sel­lai­sia ammat­te­ja, jois­ta on aikai­sem­min mak­set­tu ihan oikea palk­ka, jol­la on joten­ku­ten tul­lut toi­meen. Esi­mer­kik­si lähi­hoi­ta­jan kou­lu­tus ei teo­reet­ti­sel­ta tai käy­tän­nöl­li­sel­tä sisäl­löl­tään järin vaa­ti­va ole, mut­ta sil­ti sii­tä on mak­set­tu palk­ka, jol­la on tul­lut edes aut­ta­vas­ti toi­meen. Tule­vai­suu­des­sa­ko työ­nan­ta­jat eivät elät­tä­vää palk­kaa mak­sa, vaan se tulee osit­tain veronmaksajilta? 

    Ymmär­rän Soi­nin­vaa­ran näke­myk­sen niin, ettei hel­pois­ta, nopeas­ti opit­ta­vis­ta amma­teis­ta, tuli­si enää mak­saa kuin pie­ni palk­ka, jota yhteis­kun­ta tukisi.

    Jos Soi­nin­vaa­ran näke­mys toteu­tuu, niin mik­si hyvin monen­lai­set amma­tit eivät muut­tui­si yhteis­kun­nan tukemiksi?

    Mik­si vaik­ka sih­tee­ri tai assis­tent­ti oli­si verois­ta mak­set­ta­va ammat­ti, mut­ta met­sä­ko­neen­kul­jet­ta­ja, bus­si­kus­ki tai hit­sa­ri ei? Mel­kein kuka tahan­sa ihmi­nen oppii aja­maan bus­sia. Mik­si sii­tä pitäi­si mak­saa elät­tä­vää palk­kaa, kun lähes kuka tahan­sa sii­hen pystyy? 

    Koneet kor­vaa­vat ihmi­set, ja nyt näil­le konei­den kor­vaa­mil­le ruve­taan Soi­nin­vaa­ran mukaan mak­sa­maan palk­ka verois­ta. Lie­nee­kö kuin­ka kes­tä­vä järjestelmä? 

    Kor­kea­kou­lu­tet­tu huma­nis­ti pak­kaa ostok­sia kas­san pääs­sä asiak­kaan pus­siin. Onko­han täs­sä jär­ki muka­na? Eikö jär­ke­väm­pää oli­si estää huma­nis­tin kou­lu­tus jo ennal­ta? Tie­dos­sa­han on jo kou­lu­tuk­sen alkaes­sa, että jos huma­nis­teil­ta vie­dään suo­raan tai välil­li­ses­ti verois­ta mak­se­tut työ­pai­kat, niin var­sin har­vat heis­tä työl­lis­ty­vät, ellei heil­lä ole lii­ke-elä­mään sopi­vaa per­soo­nal­li­suut­ta, johon kuu­luu mm. ulospäinsuuntautuneisuus.

    1. Jos vähän kou­lu­tus­ta vaa­ti­vis­ta amma­teis­ta työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan vähem­män, nii­tä tulee enem­män. Kuten kir­joi­tuk­ses­sa sanoin, joka tätä vas­tus­taa, valit­se kor­kean raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den. Hänen pitäi­si osa­ta puo­lus­taa sitä, mitä hyvää täs­sä työt­tö­myy­des­sä on.
      Hyvä esi­merk­ki täs­tä jous­tos­ta on koti­sii­vous, jon­ka kysyn­tä on monin­ker­tais­tu­nut koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kautta.

  13. Tom­mi Uscha­nov:

    Kun sanot tuos­sa, ettei kukaan halua Suo­meen työs­sä­käy­vien köy­hien ala­luok­kaa – no, se otsik­ko antoi täy­sin per­vers­sis­ti ymmär­tää, että te halusit­te Suo­meen sellaisen.

    Mie­les­tä­ni otsik­ko oli hyvä. Joka ymmär­tää sen vää­rin, ymmär­tää sen vää­rin ja saa asi­aan tutus­tut­tu­aan oivan läk­sy­tyk­sen, mikä paran­taa hänen ymmär­tä­mys­tään ja itseym­mär­tä­mys­tään. Toki jot­kut ovat niin pie­niä, että syyt­tä­vät mui­ta omis­ta virheistään.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos vähän kou­lu­tus­ta vaa­ti­vis­ta amma­teis­ta työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan vähem­män, nii­tä tulee enemmän. 

    Mik­si? Ei kaup­pias palk­kaa kuin tar­vit­se­man­sa mää­rän myy­jiä, vaik­ka myy­jien palk­ko­ja kuin­ka pai­net­tai­siin alas. Yli­mää­räis­ten palk­kaa­mi­nen oli­si hänen voi­tos­taan pois.

    Ja kun kaup­pi­aan on edul­li­sem­paa ottaa käyt­töön tek­niik­kaa kuin pal­ka­ta myy­jiä, hän ottaa käyt­töön tekniikkaa. 

    Sii­las­maa­kin ehdot­taa mas­sa­työt­tö­myy­den yhteis­kun­taan rat­kai­suk­si monen­lais­ta ket­te­ryyt­tä, mut­ta sopii epäil­lä, pys­ty­tään­kö ket­te­ryy­del­lä kor­vaa­maan katoa­va kes­ki­luok­ka, joka on ollut aikai­sem­min kan­saa pys­tys­sä pitä­vä voima. 

    Pidän täys­työl­li­syy­teen pyr­ki­mis­tä van­han maa­il­man ajat­te­lu­na. Se on hirt­täy­ty­mis­tä ide­aan, jon­ka auto­ma­ti­soi­tu­mi­nen on jo suu­rel­ta osin tuhon­nut ja jon­ka se tulee tule­vai­suu­des­sa tuhoa­maan koko­naan. Nyt ollaan vas­ta kehi­tyk­sen alussa. 

    http://www.hs.fi/talous/a1472618536614

    1. Eri­tyi­ses­ti myy­jien palk­kaa­mi­ses­sa on sel­keä hin­ta­jous­to, kos­ka vähem­män väkeä kas­soil­la tar­koit­taa ajoit­tain pit­kiä jono­ja, mikä kar­kot­taa asiak­kai­ta, mut­ta enem­män tar­koit­taa, että välil­lä kas­sal­la ei ole yhtään asia­kas­ta. Opti­mi riip­puu todel­la jyr­käs­ti työn hinnasta.
      P.S. Stoc­kan Her­kus­sa on lii­an vähän kas­so­ja, kos­ka siel­lä on jono jok­seen­kin aina. Kanat­tai­si tutus­tua jonoteoriaan.

  15. Lisään vie­lä, että en kek­si mitään syy­tä, mik­si tue­tut pal­kat eivät joh­tai­si tämän jutun kuvaa­maan kehi­tyk­seen. Onhan oma puo­li­so­ni­kin esi­merk­ki ammat­ti­lai­ses­ta, joka suos­tuu teke­mään kor­kea­kou­lu­tus­ta vaa­ti­vaa työ­tä tukia vastaan.

    Lii­ton neu­vot­te­lu­pääl­li­kön Mat­ti Orko­vaa­ran mukaan räi­kein esi­merk­ki — omaan enti­seen työ­hön­sä har­joit­te­li­jak­si pää­ty­nyt insi­nöö­ri — on yksit­täis­ta­paus, mut­ta suu­ri lin­ja on se, että koke­neet ammat­ti­lai­set löy­tä­vät itsen­sä yhä useam­min har­joit­te­lus­ta tai tuki­työs­tä. Useam­pi Uuden Suo­men luki­ja on tosin ker­to­nut pahim­man­kin tapauk­sen ole­van “tut­tu juttu”.”

    https://www.uusisuomi.fi/raha/103777-tyonantajien-torkytemput-keskiossa-insinoori

    Yrit­tä­jil­lä ei ole moraa­lia. Vaik­ka jol­lain oli­si­kin, niin hänen­kin on luo­vut­ta­va sii­tä pär­jä­täk­seen kil­pai­lus­sa. Jos tuki­työ ote­taan käyt­töön, se ei tule rajoit­tu­maan pie­ni­palk­kai­siin vaan yhtä lail­la ammattilaisiin.

  16. Ode itse tuo esiin pahim­man aukon perus­te­luis­saan, nimi­täin sen että täs­sä mal­lis­sa puut­tuu luis­ka nor­maa­leil­le työ­mark­ki­noil­le. Sil­lä tosia­sias­sa kyse ei ole sii­tä ettei­vät­kö työt tuot­tai­si omaa hin­taan­sa vaan työ­nan­ta­jien ja sijoit­ta­jien jat­ku­vas­ti kas­va­vis­ta voit­to-odo­tuk­sis­ta, jot­ka ovat kat­teet­to­mot, sil­lä käyt­täm­me maa­pal­lon vuo­sit­tai­set varat lop­puu jo nyt elo­kuus­sa. Sii­tä huo­li­mat­ta joi­den­kin on pak­ko­mie­li­ses­ti kis­kot­ta­va ökyi­le­vä elin­ta­son­sa tois­ten selkänahasta.

    Ode on myös jäl­leen sini­sil­mäi­syyt­tää vali­nut seu­ran­sa huo­nos­ti, sil­lä Var­tiai­nen edus­taa tahoa, joka halu­aa Suo­meen työs­sä käy­vien köy­hien ala­luok­kaa. Tahon, joi­den oma menes­tys ei tun­nu täy­del­li­sel­tä, jos kai­kil­la menee hyvin. Suo­sit­te­len tutus­tu­maan kokoo­mus­lais­ten ajat­te­luun, jos­sa hyvää tulos­ta teke­vis­tä fir­mois­ta irti­sa­no­taan työn­te­ki­jöi­tä, jot­ta voi­tai­siin mak­saa suu­rem­pia osin­ko­ja. YT-menet­te­ly­kin perus­te­tiin käyt­tet­tä­väk­si tap­piol­li­siin tilan­tei­siin ja sil­ti tähän on tultu.

    Jos aidos­ti halu­taan rat­kai­sua, niin mei­dän tuli­si lei­ka­ta palk­ko­ja rajus­ti hai­ta­rin ylä­pääs­tä. Luo­kat­to­man huo­noon joh­ta­mi­seen näh­den mei­dän joh­to­por­taal­le mak­se­taan älyt­tö­män suu­ria palk­ko­ja ja lisäe­tuuk­sia, jopa sii­tä tapauk­ses­sa, että toi­min­ta on kata­stroo­fil­li­sen tap­piol­lis­ta. Aivo­vuo­toa on tur­ha pelä­tä, sil­lä nämä ”huip­pu­joh­ta­jat” on help­po kor­va­ta kenel­lä tahan­sa ja sil­ti koko­nais­tu­los voi vain parantua.

    Tut­ki­tus­ti paras tuot­ta­vuus saa­vu­te­taan, kun fir­man sisäi­nen palk­kae­ro jää kuusin­ker­tai­sek­si ja täl­löin myös kes­ki­tu­lois­ten ansiot las­ki­si­vat suh­tees­sa joh­ta­jien palk­koi­hin ja myös elin­kus­tan­nuk­set las­ki­si­vat tasol­le, jol­la mata­la­palk­kai­set kyke­ni­si­vät hank­ki­maan oman elan­ton­sa. Tilan­net­ta hel­pot­tai­si lisää, jos asun­not Kuu­ban mal­lin mukaan ottet­tai­siin val­tion omis­tuk­seen. Täl­lä lope­tet­tai­siin myös ihmis­ten kodeil­la keinottelu.

    Ehdo­tuk­se­ni ainoa heik­kous on se, että omis­ta­va luok­ka alkai­si taas tap­paa näi­tä uudis­tuk­sia vaa­ti­via, vaik­ka hei­dän mal­lin­sa hävi­tää ihmi­set suku­puu­toon sadan vuo­den kuluessa.

  17. Blo­gi­kir­joit­ta­ja: Kor­kea­kou­lu­tet­tu huma­nis­ti pak­kaa ostok­sia kas­san pääs­sä asiak­kaan pus­siin. Onko­han täs­sä jär­ki muka­na? Eikö jär­ke­väm­pää oli­si estää huma­nis­tin kou­lu­tus jo ennalta?

    Yleen­sä aja­tel­laan että yhteis­kun­nan kan­nat­taa estää ja ehkäis­tä asioi­ta jot­ka ovat hai­tal­li­sia, esi­mer­kik­si rikok­sia, sai­rauk­sia, kur­juut­ta, hen­ki­lö­koh­tai­sia ja kol­lek­tii­vi­sia tra­ge­dioi­ta jnpp.

    Jot­ta kou­lu­tuk­sen estä­mi­nen oli­si jär­ke­vää, on jos­sain olta­va jouk­ko ihmi­siä joil­le siis kou­lu­tus itses­sään on hai­tal­lis­ta ja tuot­taa sel­lai­sia har­me­ja sekä yksi­lö- että kol­lek­tii­vi­ta­sol­la joi­ta perin­tei­ses­ti on pyrit­ty välttämään.

    Yli­pää­tään, koko lii­ka­kou­lu­tuk­sen käsi­te impli­koi että vas­ta­va­lis­tus on jois­sain pii­reis­sä edel­leen hen­gis­sä ja voi hyvin.

  18. Uusia työ­paik­ko­ja tuli­si myös, jos kor­kea­kou­lu­te­tut teki­si­vät lyhyem­pää työ­päi­vää. On pal­jon työt­tö­miä kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja, joten mik­si kes­kit­tyä vain mata­la­palk­ka­töi­hin. Tie­dän kyl­lä jo vas­tauk­sen­kin: kos­ka yri­tys­ten kulut kas­vai­si­vat ja voi­tot pie­ne­ni­si­vät. Saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta luo­pu­mi­nen yhteis­kun­nan hyväk­si kos­kee aina vain mui­ta ihmi­siä. Oma työ on aina vaa­ti­vaa ja voi­tot ansait­tu­ja, muut ovat lais­ko­ja ja ahteita.

  19. dio­di: Suku­pol­vien väli­nen sota on käyn­nis­sä. Van­hat käy­vät sitä nuo­ria vastaan.

    Ja kun nuo­ri­son otsa­loh­ko kehit­tyy sen ver­ran että nenä irto­aa navas­ta jos­sain 30 ikä­vuot­ta lähes­tyt­täes­sä, hekin huo­maa­vat että suur­ten ikä­luok­kien eläk­keet ovat ohi­me­ne­vä sivuseik­ka a) tuo­tan­non tehok­kuu­den ja b) tehok­kuu­del­la luo­dun varal­li­suu­den uus­jaon rinnalla.

    Juu­ri nyt näyt­tää sil­tä että Suo­mi on epä­on­nis­tu­mas­sa sekä a) että b) ‑koh­tien suh­teen, ja jos vie­lä vas­tus­te­taan EU:n kehit­ty­mis­tä tulon­ja­kou­nio­nik­si, ei sii­tä­kään suun­nas­ta ole odo­tet­ta­vis­sa apua.

  20. Blo­gi­kir­joit­ta­ja:
    Lisään vie­lä, että en kek­si mitään syy­tä, mik­si tue­tut pal­kat eivät joh­tai­si tämän jutun kuvaa­maan kehi­tyk­seen. Onhan oma puo­li­so­ni­kin esi­merk­ki ammat­ti­lai­ses­ta, joka suos­tuu teke­mään kor­kea­kou­lu­tus­ta vaa­ti­vaa työ­tä tukia vastaan. 

    Eipä se ole kyl­lä kovin­kaan vaa­ti­vaa työ­tä, jos sitä ker­ran saa han­kit­tua ilmai­sek­si­kin. Tai sit­ten kysei­ses­sä työs­sä on TES-ehdot niin hyviä, että kan­nat­taa teh­dä ilmai­sek­si­kin, jos on edes min­kään­lai­set mah­dol­li­suu­det pääs­tä sisä­pii­riin ja samaan aikaan niin pal­jon työt­tö­miä, että ilmais­työn teki­jöi­tä piisaa. 

    En minä ymmär­rä min­kä­lais­ta osaa­mis­ta on hen­ki­löil­lä, jot­ka voi­daan kan­nat­ta­vas­ti kor­va­ta ilmais­työ­voi­mal­la. Aika heik­koa, luulisin.

    Mei­dän työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la se ei vain onnis­tu. Vaik­ka minä työ­nan­ta­ja­na sai­sin aivan var­mas­ti vaik­ka kuin­ka pal­jon ilmai­sia har­joit­te­li­joi­ta, ei nii­den käyt­tä­mi­ses­sä työn tekoon ole min­kään­lais­ta talou­del­lis­ta miel­tä. Vaki­tui­set ja hyvin moti­voi­tu­neet mie­het ovat tehok­kaam­pia, parem­pia, osaa­vam­pia. Har­joit­te­li­jat kun eivät kes­ki­mää­rin ole aivan paras­ta A‑ryhmää.

    Satun­nai­set ja vaih­tu­vat ilmais­har­joit­te­li­jat eivät käy kuin yksin­ker­tai­seen avus­ta­vaan hom­maan ja sii­nä­kin niis­tä on yleen­sä enem­män rie­saa kuin hyö­tyä. On pal­jon kan­nat­ta­vam­paa pal­ka­ta kun­nol­lis­ta väkeä sem­moi­sel­la pal­kal­la, että he pysy­vät talos­sa ja oppi­vat hommat.

    JOs työn­te­ki­jö oikeas­ti osaa jotain sel­lais­ta, jos­ta joku on val­mis mak­sa­maan, niin kyl­lä sil­le kan­nat­taa mak­saa oike­aa palk­kaa. Näis­sä mata­la­palk­ka­tis­sä ongel­ma on juu­ri­kin se, ettei sel­lai­sa mak­sa­via asiak­kai­ta löy­dy, joil­la sai­si kus­tan­net­tua työn­te­ki­jöil­le kunn­non palkat. 

    Sum­ma summ­ma­rum: jos alal­la vaki­tuis­ten työn­te­ki­jöi­den panos voi­daan laa­dun ja kan­nat­ta­vuu­den pahem­min kär­si­mät­tä kor­va­ta ilmai­sil­la har­joit­te­li­joil­la, alan palk­kauk­ses­sa ja työ­eh­dois­sa on jota­kin tode­la pahas­ti vial­la. Toden­nä­köi­ses­ti pal­kat ovat lii­an kor­keat, kun työn­te­ki­jät ovat val­mii­ta ilmais­har­joit­te­luun vaki­pai­kan toi­vos­sa (eli työ­paik­ko­ja on lii­an vähän, kun työt­tö­miä työn­te­ki­jöi­tä lii­an paljon).

  21. Rau­no Hal­me: Tilan­net­ta hel­pot­tai­si lisää, jos asun­not Kuu­ban mal­lin mukaan ottet­tai­siin val­tion omis­tuk­seen. Täl­lä lope­tet­tai­siin myös ihmis­ten kodeil­la keinottelu. 

    Kuu­ba onkin paik­ka, mis­tä kan­nat­taa ottaa oppia. Mik­sei saman­tien kopioi­da Venezue­laa taik­ka Pohjois-Koreaa?

  22. Blo­gi­kir­joit­ta­ja:
    Yrit­tä­jil­lä ei ole moraalia. 

    Ja työt­tö­mät alko­ho­li­soi­tu­nei­ta ja epä­pä­te­viä lais­ku­rei­ta. Eivät­hän he muu­ten oli­si työt­tö­miä. Kukaan täy­si­jär­ki­nen ei usko enää suun­ni­tel­ma­ta­lou­teen, joten kaik­ki vasem­mis­to­lai­set ovat yksin­ker­tais­ti tyh­miä. Ja tie­ten­kin kateel­li­sia. Mikään muu ei seli­tä vasem­mis­to­lais­ten vero­tusin­toa parem­min kuin tyh­myys, lais­kuus ja kateellisuus. 

    Oli­ko vie­lä mui­ta hyviä ja osu­via yleistyksiä?

  23. Jokin täs­sä vim­mas­sa lisä­tä mata­la­palk­ka­työ­tä häi­rit­see minua.

    Jos nyt vähän futu­ris­ti­ses­ti visioi, jos­sain vai­hees­sa tek­no­lo­gi­nen ja talou­del­li­nen kehi­tys on sii­nä pis­tees­sä, että kaik­kien, ehkä useim­pien ei “oikeas­ti” tar­vit­si­si käy­dä töis­sä. Ts. hei­dän työs­sä­käyn­ti ei mer­kit­tä­väl­lä taval­la kas­vat­tai­si kansantaloutta.

    Täl­lai­ses­sä­kin yltä­kyl­läi­syy­des­sä oli­si kui­ten­kin mah­dol­lis­ta pakot­taa ihmi­set teke­mään töi­tä riit­tä­vän niu­kal­la sosi­aa­li­tur­val­la. Rik­kail­la on tun­ne­tus­ti kyky kek­siä kai­ken­lais­ta pik­ku­puu­has­tel­ta­vaa pal­ve­lus­kun­nal­leen, var­sin­kin mais­sa jois­sa köy­hiä saa pik­ku­ra­hal­la juok­su­tet­tua mie­len­sä mukaan. Vähin­tään­kin he tar­vit­se­vat var­ti­joi­ta suo­je­le­maan alaluokalta.

    Niin kau­an kuin työt­tö­myy­teen suh­tau­du­taan kate­go­ri­ses­ti huo­no­na asia­na, mis­tä tie­däm­me saa­pu­neem­me tule­vai­suu­teen? Eikö sii­nä syn­ny hyvin­voin­ti­tap­pio­ta, jos työt­tö­mät vaih­ta­vat niu­kan sosi­aa­li­tur­van pakot­ta­ma­na vapaa-aikaan­sa johon­kin hyvin vähän tuot­ta­vaan työ­hön? Eikö mini­mi­pal­kan yksi funk­tio voi­si aja­tel­la ole­van ihmis­ten suo­je­lu tur­han­päi­väi­sil­tä hanttihommilta?

    Mark­ki­na­li­be­raa­li sanoi­si, että anne­taan mark­ki­noi­den päät­tää mikä on tur­han­päi­väs­tä ja mikä ei. Kum­pi hin­ta vapaa-ajal­le on sil­loin oikea: se, jol­la köy­hä on val­mis vapaa-aikan­sa myy­mään vai se, jol­la saa­daan ennes­tään toi­meen­tu­le­va lii­kaut­ta­maan evään­sä? Var­maan kui­ten­kin molem­mat arvos­ta­vat vapaa-aikaan­sa yhtä paljon.

  24. Suo­mes­sa vie­rok­su­taan mata­la­tuot­toi­sen työn mah­dol­lis­ta­mis­ta, kos­ka ehdim­me tuu­dit­tau­tua niin hyvään. Vie­lä 1980-luvul­la työn kas­va­va kysyn­tä suun­tau­tui tasai­ses­ti koko väes­töön. Suo­mi oli mat­kal­la sosi­aa­li­seen onnelaan.”
    Ei tilan­ne 1980-luvul­la ihan ter­ve ollut. Raken­nusa­lan eri­kois­töi­den pal­kat kar­ka­si­vat pil­viin, kun teki­jöi­tä ei ollut; yksi­tyis­hen­ki­lön oli lähes mah­do­ton­ta löy­tää taval­lis­ta remont­ti­mies­tä­kään muu­ten kuin mak­sa­mal­la pimeäs­ti ja sil­ti kor­kea hin­ta. Lama ja viro­lai­set raken­nus­mie­het puh­kai­si­vat kuplan.

  25. Blo­gi­kir­joit­ta­ja: Jos tuki­työ ote­taan käyt­töön, se ei tule rajoit­tu­maan pie­ni­palk­kai­siin vaan yhtä lail­la ammattilaisiin.

    Perus­tu­lo­mal­li­nen mata­la­palk­ka­työn tuke­mi­nen­han koh­dis­tuu auto­maat­ti­ses­ti kaik­kiin työn­te­ki­jöi­hin, ja sää­tyy por­taat­to­mas­ti vero­tuk­sen kau­ta. Se on jär­jes­tel­mään sisään­ra­ken­net­tu omi­nai­suus, enkä näe mik­si “ammat­ti­lai­sen” pitäi­si olla yhtään enem­pää suo­jas­sa palk­ka­kil­pai­lul­ta kuin ammat­ti­mai­sen palvelutyöntekijänkään.

    En näe mitään syy­tä, mik­si mata­la­palk­kais­ta työ­tä pitäi­si koh­del­la mil­lään lail­la eri­ta­voin kuin mitään muu­ta­kaan työ­tä. Mut­ta tukea (tai kos­ka kysees­sä on lähin­nä vero­kii­la, vähem­män kep­piä) mata­lam­man tuot­ta­vuusas­teen työt tar­vit­se­vat, kos­ka muu­ten ne teh­dään tehot­to­mas­ti itse­pal­ve­lu­na, ja kaik­ki kärsivät.

  26. the­ta:
    Jokin täs­sä vim­mas­sa lisä­tä mata­la­palk­ka­työ­tä häi­rit­see minua.

    Jos nyt vähän futu­ris­ti­ses­ti visioi, jos­sain vai­hees­sa tek­no­lo­gi­nen ja talou­del­li­nen kehi­tys on sii­nä pis­tees­sä, että kaik­kien, ehkä useim­pien ei “oikeas­ti” tar­vit­si­si käy­dä töis­sä. Ts. hei­dän työs­sä­käyn­ti ei mer­kit­tä­väl­lä taval­la kas­vat­tai­si kansantaloutta.

    Täl­lai­ses­sä­kin yltä­kyl­läi­syy­des­sä oli­si kui­ten­kin mah­dol­lis­ta pakot­taa ihmi­set teke­mään töi­tä riit­tä­vän niu­kal­la sosi­aa­li­tur­val­la. Rik­kail­la on tun­ne­tus­ti kyky kek­siä kai­ken­lais­ta pik­ku­puu­has­tel­ta­vaa pal­ve­lus­kun­nal­leen, var­sin­kin­mais­sa jois­sa köy­hiä saa pik­ku­ra­hal­la juok­su­tet­tua mie­len­sä mukaan. Vähin­tään­kin he tar­vit­se­vat var­ti­joi­ta suo­je­le­maan alaluokalta.

    Niin kau­an kuin työt­tö­myy­teen suh­tau­du­taan kate­go­ri­ses­ti huo­no­na asia­na, mis­tä tie­däm­me saa­pu­neem­me tule­vai­suu­teen? Eikö sii­nä syn­ny hyvin­voin­ti­tap­pio­ta, jos työt­tö­mät vaih­ta­vat niu­kan sosi­aa­li­tur­van pakot­ta­ma­na vapaa-aikaan­sa johon­kin hyvin vähän tuot­ta­vaan työ­hön? Eikö mini­mi­pal­kan yksi funk­tio voi­si aja­tel­la ole­van ihmis­ten suo­je­lu tur­han­päi­väi­sil­tä hanttihommilta?

    Mark­ki­na­li­be­raa­li sanoi­si, että anne­taan mark­ki­noi­den päät­tää mikä on tur­han­päi­väs­tä ja mikä ei. Kum­pi hin­ta vapaa-ajal­le on sil­loin oikea: se, jol­la köy­hä on val­mis vapaa-aikan­sa myy­mään vai se, jol­la saa­daan ennes­tään toi­meen­tu­le­va lii­kaut­ta­maan evään­sä? Var­maan kui­ten­kin molem­mat arvos­ta­vat vapaa-aikaan­sa yhtä paljon.

    hyvä point­ti ja olen samaa miel­tä. Täs­sä on kui­ten­kin ongel­ma. Jos joku kes­kit­tyi­si “huip­puo­saa­mi­seen” ja opis­ke­li­si ja teki­si töi­tä vaik­ka 50h/vko, sai­si hän tod­näk huo­nom­man elin­ta­son kuin ne, jot­ka ottai­si­vat ren­nos­ti. Ren­nos­ti otta­vil­la oli­si laa­jat sosi­aa­li­set pii­rit, iloa, leik­kiä samaan aikaan kun ahke­roi­vaa harmittaisi.

    Yksi vaih­toeh­to oli­si perus­tu­lo, jol­la voi­si mini­ma­lis­ti­ses­ti elää ilman työ­tä ja suu­rien palk­kae­ro­jen sal­li­mi­nen ja esim. sosi­aa­li­sen asun­non­tuo­ton lak­kaut­ta­mi­nen. Voi­si vali­ta, halu­aa­ko leik­kiä tai panos­taa materiaan.

  27. vv: Tie­dän kyl­lä jo vas­tauk­sen­kin: kos­ka yri­tys­ten kulut kas­vai­si­vat ja voi­tot pie­ne­ni­si­vät. Saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta luo­pu­mi­nen yhteis­kun­nan hyväk­si kos­kee aina vain mui­ta ihmisiä. 

    Mut­ta hyvä her­ra, yri­tys­ten Suo­mes­sa teke­mät voi­tot ja pää­man tuot­to on jo jous­ta­nut. Sik­si­hän tän­ne ei inves­toi kukaan, kun pää­oman tuot­to on laskenut. 

    Pää­oman tuot­to romah­ti 2008, eikä ole sii­tä vie­lä toi­pu­nut. Näkyy hyvin täs­sä Suo­men Pan­kin blo­gin kuvios­sa 7:

    Pää­oman tuot­to mitat­tu­na arvon­li­säl­lä suh­tees­sa pää­oma­kan­taan on las­ke­nut vii­me vuo­si­na (kuvio 7). ”

    http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/kuihtuva-paaoma/

  28. spot­tu: Yleen­sä aja­tel­laan että yhteis­kun­nan kan­nat­taa estää ja ehkäis­tä asioi­ta jot­ka ovat hai­tal­li­sia, esi­mer­kik­si rikok­sia, sai­rauk­sia, kur­juut­ta, hen­ki­lö­koh­tai­sia ja kol­lek­tii­vi­sia tra­ge­dioi­ta jnpp.

    Jot­ta kou­lu­tuk­sen estä­mi­nen oli­si jär­ke­vää, on jos­sain olta­va jouk­ko ihmi­siä joil­le siis kou­lu­tus itses­sään on hai­tal­lis­ta ja tuot­taa sel­lai­sia har­me­ja sekä yksi­lö- että kol­lek­tii­vi­ta­sol­la joi­ta perin­tei­ses­ti on pyrit­ty välttämään.

    Yli­pää­tään, koko lii­ka­kou­lu­tuk­sen käsi­te impli­koi että vas­ta­va­lis­tus on jois­sain pii­reis­sä edel­leen hen­gis­sä ja voi hyvin.

    Vies­tis­sä­si on loo­gi­nen ristiriita: 

    Laa­ja­mit­tai­nen kou­lu­tus aloil­le, joil­ta ei löy­dy työ­tä muil­le kuin alan par­hail­le tai niil­le, joi­den van­hem­mil­la on suh­tei­ta, sano­ja­si lai­na­ten “tuot­taa sel­lai­sia har­me­ja sekä yksi­lö- että kol­lek­tii­vi­ta­sol­la joi­ta perin­tei­ses­ti on pyrit­ty välttämään”.

  29. the­ta: Jos nyt vähän futu­ris­ti­ses­ti visioi, jos­sain vai­hees­sa tek­no­lo­gi­nen ja talou­del­li­nen kehi­tys on sii­nä pis­tees­sä, että kaik­kien, ehkä useim­pien ei “oikeas­ti” tar­vit­si­si käy­dä töis­sä. Ts. hei­dän työs­sä­käyn­ti ei mer­kit­tä­väl­lä taval­la kas­vat­tai­si kansantaloutta.

    Ongel­ma on se, että työn teke­mi­nen lisää yksi­lön hyvin­voin­tia monel­la muul­la­kin taval­la kuin rahan putoa­mi­sel­la tilil­le. Ehkäi­see syr­jäy­ty­mis­tä, pitää elä­mäs­sä jon­kin­lais­ta sään­nöl­lis­tä ryt­miä yllä (niil­le, jot­ka sel­lais­ta kai­paa­vat), paran­taa sosi­aa­lis­ta sta­tus­ta, lisää oma­nar­von­tun­toa, luo sisäl­töä elä­mään jne. 

    Minul­la ei ole kovin kum­moi­sia har­ha­ku­vi­tel­mia sen suh­teen, että aika mer­kit­tä­vä osa kan­sas­ta ei pää­tyi­si lähiö­rä­kä­lä-syr­jäy­ti­mis­kier­tee­seen töi­den hävi­tes­sä. Toki on myös mer­kit­tä­vä osa kan­saa, joka pys­tyy pitä­mään mie­len­sä vir­keä­nä työt­tö­mä­nä­kin. Mut­ta yhtä sel­vää kuin se, että mata­la­palk­ka­työn vero­kii­lan pie­nen­tä­mi­nen on hel­poin ja tehok­kain tie mata­la-palk­ka-alo­jen työl­li­syys­ti­lan­teen paran­ta­mi­sek­si, on se, että tuo ei ole kuin oras­ta­vien oirei­den hoi­ta­mis­ta, ja jos­sain vai­hees­sa jou­du­taan pai­na­maan tosis­saan sen kans­sa, että miten saa­daan nii­den ihmis­ten elä­mään sisäl­töä, joi­den työ­pa­nos­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti tar­vi­ta. Epäi­len, että koko työn käsi­tet­tä jou­du­taan miet­ti­mään aika radi­kaa­lis­ti uusik­si jol­lain aikataululla.

  30. Sylt­ty: Toden­nä­köi­ses­ti pal­kat ovat lii­an kor­keat, kun työn­te­ki­jät ovat val­mii­ta ilmais­har­joit­te­luun vaki­pai­kan toi­vos­sa (eli työ­paik­ko­ja on lii­an vähän, kun työt­tö­miä työn­te­ki­jöi­tä lii­an paljon).

    Kysy­mys on ilmais­työ­hön pako­te­tus­ta työ­voi­mas­ta. Edim useim­piin opin­toi­hin sisäl­tyy pakol­li­nen har­joit­te­lu yri­tyk­ses­sä, kes­to 6–18 kk riip­puen alasta

    Kun pääs­tö­to­dis­tuk­sen ehto­na on suo­ri­tet­tu har­joit­te­lu niin 10 vuo­des­sa tilan­ne on kään­ty­nyt sii­hen , että har­joit­te­lu teh­dään palkatta.

    Itse asias­sa tilan­ne on kään­ty­nyt sii­hen, että oppi­lai­tok­set mak­sa­vat yri­tyk­sil­le, jot­ta nämä otta­vat vas­taan ilmai­sen työvoiman.

    Ilmais­ta työ­voi­maa tuot­ta­vat myös työk­kä­rit, jot­ka uit­ta­vat työn­ha­kusop­pa­rei­hin pal­kat­to­mia harjoitusjaksoja

    Ilmai­sel­la työ­voi­mal­la voi teh­dä kor­kea­tuot­tois­ta­kin työ­tä, jos osaa orga­ni­soi­da työn

    Nyky­ään näi­tä ilmai­sia työn­te­ki­jöi­tä on n 350000 vuo­des­sa ja ne syö­vät n 170000 palkkatyöpaikkaa

  31. vv: Uusia työ­paik­ko­ja tuli­si myös, jos kor­kea­kou­lu­te­tut teki­si­vät lyhyem­pää työ­päi­vää. On pal­jon työt­tö­miä kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja, joten mik­si kes­kit­tyä vain mata­la­palk­ka­töi­hin. Tie­dän kyl­lä jo vas­tauk­sen­kin: kos­ka yri­tys­ten kulut kas­vai­si­vat ja voi­tot pie­ne­ni­si­vät. Saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta luo­pu­mi­nen yhteis­kun­nan hyväk­si kos­kee aina vain mui­ta ihmi­siä. Oma työ on aina vaa­ti­vaa ja voi­tot ansait­tu­ja, muut ovat lais­ko­ja ja ahteita

    Ruot­sis­sa ja Euroo­pas­sa ylei­se­ti työ­tä on jaet­tu osa-aika­työn kautta

    Tyy­pil­li­se­ti osa-aikai­sia on n 25 % työl­li­si­tä, SDuo­mes­sa vain alle 15 %

    Jos Suo­mes­sa oli­si yhtä pal­jon osa-aikai­sa kuin muu­al­la Euroo­pas­sa niin työl­li­syy­sas­te oli­si liki 80 % ja työt­tö­myys 5 % luokkaa

    Mut­ta Suo­mes­sa työ­ai­ka jae­taan työt­tö­myy­den ja syr­jäyt­tä­mi­sen kautta

  32. …Kii­nas­sa teh­tyä rihkamaa…”

    Soi­nin­vaa­ran luu­li­si ole­van sen ver­ran van­ha että muis­taa kuin­ka 60-luvul­la japa­ni­lai­set teki­vät rih­ka­maa. Pari vuo­si­kym­men­tä myö­hem­min japa­ni­lai­set tuot­teet oli­vat laa­dun tae. Kii­na­lai­set teke­vät samaa parhaillaan.

    Kuvi­tel­ma sii­tä että val­tio spon­so­roi­si vero­ra­hoil­la mata­la­palk­ka­työ­tä on kuol­lee­na syn­ty­nyt aja­tus. Kii­naan on jo siir­ty­nyt lähes kaik­ki tuo­tan­to­työ, ja par­hail­laan sin­ne siir­tyy kaik­ki kor­kea­kou­lu­tus­ta vaa­ti­va työ. Kor­kea­kou­lu­te­tun saa siel­lä töi­hin e500/kk ja uusia val­mis­tuu vuo­des­sa pel­käs­tään Kii­nas­sa lähes 2 ker­taa Suo­men asu­kas­lu­vun verran.

    Län­si­mai­hin jää siis täy­sin ole­ma­ton mää­rä niin kor­kea­palk­kais­ta työ­tä että sitä verot­ta­mal­la voi­tai­siin mak­saa tuki­ra­ho­ja koko muul­le väestölle.

    1. Tuo­tan­to­työ on häviä­vän pie­ni osa kai­kes­ta sii­tä työs­tä, mitä kan­san­ta­lou­des­sa teh­dään. Mik­si aina huo­mio kiin­nit­tyy siihen?

  33. the­ta: Mark­ki­na­li­be­raa­li sanoi­si, että anne­taan mark­ki­noi­den päät­tää mikä on tur­han­päi­väs­tä ja mikä ei. 

    Mark­ki­na­li­be­raa­li ei yleen­sä suos­tu sano­maan, mitä mark­ki­nat päät­tä­vät, jos kulu­tuk­seen tar­vit­ta­vaan tuo­tan­toon ei yksin­ker­tai­ses­ti tar­vi­ta kaik­kia ihmi­siä. Mark­ki­nat toi­mi­vat niuk­kuu­den ehdoil­la: Jos niuk­kuut­ta ei ole, työl­lä ei ole hin­taa ja mark­ki­nat romahtavat.

  34. Austrian
    Mut­ta sys­tee­mi on elä­ke­me­no­jen suh­teen tasa­pai­nos­sa, sote on se jut­tu johon ei ole kun­nol­la varauduttu…

    Sys­tee­mi on tasa­pai­nos­sa vain jos ei ote­ta huo­mioon elä­ke­me­no­jen vai­ku­tus­ta työl­li­syy­teen ja talous­kas­vuun tai val­tion bud­je­tis­ta tule­vaa osuut­ta. Elä­ke­me­no­jen koko­nais­vai­ku­tus kuris­taa Suo­men talout­ta ja nuoria. 

    Olet oikeas­sa sin­nä, että Sote-menot kas­va­vat kovas­ti van­hus­ten takia. Tämä on toi­nen koh­de johon voi­tai­siin siir­tää rahaa ansio­eläk­keis­tä. Van­huk­set mak­sa­koon suu­rem­man osan van­hus­ten sote-menoista.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eri­tyi­ses­ti myy­jien palk­kaa­mi­ses­sa on sel­keä hin­ta­jous­to, kos­ka vähem­män väkeä kas­soil­la tar­koit­taa ajoit­tain pit­kiä jono­ja, mikä kar­kot­taa asiak­kai­ta, mut­ta enem­män tar­koit­taa, että välil­lä kas­sal­la ei ole yhtään asia­kas­ta. Opti­mi riip­puu todel­la jyr­käs­ti työn hinnasta.
    P.S. Stoc­kan Her­kus­sa on lii­an vähän kas­so­ja, kos­ka siel­lä on jono jok­seen­kin aina. Kanat­tai­si tutus­tua jonoteoriaan. 

    Tyy­pil­li­ses­ti kau­pois­sa myy­jät teke­vät myös mui­ta töi­tä, kuten täyt­tä­vät hyl­ly­jä, hake­vat tuot­tei­ta varas­tos­ta ja tyh­jen­tä­vät pul­lon­pa­lau­tusau­to­maat­te­ja. Täl­löin kas­so­jen mie­hi­tys­tä voi­daan jous­ta­vas­ti lisä­tä tai vähen­tää ruuh­ka­ti­lan­teen mukaan.

  36. Blo­gi­kir­joit­ta­ja: Olem­me siir­ty­neet las­ke­van elin­ta­son maailmaan. 

    Siis tar­koi­tat var­maa las­ke­van elin­ta­son Suo­meen. Euron ulko­puo­lel­la (kar­keas­ti luo­ki­tel­len) on talous kas­va­nut jo seit­se­mi­sen vuot­ta — vaik­ka toki hiu­kan hitaam­min kuin mihin totut­tu on.

    Suo­meen jää­vien onkin var­maan totu­tel­ta­va las­ke­vaan elin­ta­soon. Mut­ta jo län­ti­ses­sä naa­pu­ris­sa talous kas­vaa ihan hyvin. Ja sin­ne saa vie­lä tois­tai­sek­si muut­taa tuos­ta vain.

  37. spot­tu: Yleen­sä aja­tel­laan että yhteis­kun­nan kan­nat­taa estää ja ehkäis­tä asioi­ta jot­ka ovat hai­tal­li­sia, esi­mer­kik­si rikok­sia, sai­rauk­sia, kur­juut­ta, hen­ki­lö­koh­tai­sia ja kol­lek­tii­vi­sia tra­ge­dioi­ta jnpp.

    Jot­ta kou­lu­tuk­sen estä­mi­nen oli­si jär­ke­vää, on jos­sain olta­va jouk­ko ihmi­siä joil­le siis kou­lu­tus itses­sään on hai­tal­lis­ta ja tuot­taa sel­lai­sia har­me­ja sekä yksi­lö- että kol­lek­tii­vi­ta­sol­la joi­ta perin­tei­ses­ti on pyrit­ty välttämään.

    Yli­pää­tään, koko lii­ka­kou­lu­tuk­sen käsi­te impli­koi että vas­ta­va­lis­tus on jois­sain pii­reis­sä edel­leen hen­gis­sä ja voi hyvin.

    Tämä on hyvin kir­joi­tet­tu. Jos läh­de­tään sii­tä että ainoas­taan sel­lai­nen kou­lu­tus on jär­ke­vää mikä nos­taa brut­to­kan­san­tuo­tet­ta, pitäi­si suu­rim­mas­ta omas­ta huma­nis­ti­sia alo­ja ja oikeas­taan suu­rim­mas­ta osas­ta perus­tie­tei­tä­kin hank­kiu­tua koko­naan eroon.

    Jos­kus aikoi­naan kun yli­opis­to­ja ja nii­den kou­lu­tus­oh­jel­mia on perus­tet­tu, ihmi­sil­lä tapa­si vie­lä olla mui­ta­kin arvo­ja kuin neo­li­be­ra­lis­ti­nen talou­del­li­sen tehok­kuu­den (lokaa­li) mak­si­moin­ti anta­mat­ta mitään arvoa asioil­le joi­ta ei voi­da suo­raan mita­ta tai tuo­da mark­ki­na­ta­lou­den sään­tö­jen pii­riin. Luu­len että nuo arvot tule­vat herää­mään taas tule­vai­suu­des­sa kun huo­ma­taan että robot­tien domi­noi­mas­sa työ­maa­il­mas­sa ihmi­sil­lä ei enää ole suu­ren suur­ta roo­lia. Toi­vot­ta­vas­ti vain kaik­kea sivis­tys­tä ei ehdi­tä hävit­tä­mään ennen sitä.

  38. Ahis­taa: Siis tar­koi­tat var­maa las­ke­van elin­ta­son Suomeen.

    Mun mie­les­tä jos­sain ulko­maan kie­lel­lä raa­pu­te­tus­sa leh­des­sä oli jut­tu sii­tä, että köyh­ty­vät suku­pol­vet ovat län­ti­nen ilmiö, jota eivät rajaa maat vaan syn­ty­mä­vuo­det. Jenk­kien kes­ki­luo­kan ahdin­gos­ta­kin ja las­ke­vas­ta ase­mas­ta on puhut­tu jo aina­kin kym­me­nen vuotta.

    Oli­si­ko ollut tämä?

    https://www.uusisuomi.fi/raha/178635-tuloromahdus-1980–1995-syntyneiden-petos-totta-suomessakin-suuret-ikaluokat-pelastivat

    Wils­ka puhuu suku­pol­vien väli­ses­tä tulon­jaos­ta ja talou­del­li­ses­ta tasa-arvos­ta. Aihet­ta käsit­te­li täl­lä vii­kol­la brit­ti­leh­ti The Guar­dian, jon­ka sel­vi­tyk­sen mukaan Y‑sukupolvi eli vuo­si­na 1980–1995 syn­ty­nyt suku­pol­vi on ”petet­ty” talou­del­li­ses­ti useim­mis­sa suu­ris­sa län­si­mais­sa. Nuor­ten aikuis­ten tulo­ta­so on romah­ta­nut suh­tees­sa muu­hun yhteis­kun­taan samal­la, kun eri­tyi­ses­ti elä­ke­läis­ten tulot ovat nousseet.”

    Kou­lu­tuk­ses­ta tote­ai­sin sen ver­ran, että oman koke­muk­se­ni mukaan aka­tee­mi­nen huma­nis­ti­syh­teis­kun­nal­li­nen kou­lu­tus ehkä kiel­ten opis­ke­lua lukuun otta­mat­ta on surul­li­sen teho­ton­ta. Sivis­tyk­sen vaa­li­mis­ta ei tuli­si­kaan sitoa muo­dol­li­seen kou­lu­tuk­seen. Sitä voi luo­da muu­ten­kin kuin tur­hia tut­kin­to­ja tehtailemalla.

    Oppi­misp­sy­ko­lo­gi­ses­ti tai­ten teh­ty­jä sivis­tä­viä koko­nai­suuk­sia voi­si laa­tia kan­san huvik­si ja hyö­dyk­si net­tiin. Kun niis­sä oli­si ope­tuk­sel­li­nen aines, joka oli­si sidot­tu kir­joi­hin, ja lisäk­si teh­tä­viä ja tes­te­jä, joil­la oppi­jat voi­si­vat tes­ta­ta ja ker­ra­ta tie­to­jaan, niin sii­tä voi­si jokai­nen halu­kas ammentaa. 

    Sivis­tys­hän ei tar­koi­ta tut­kin­toa. Joka vuo­si suo­ma­lai­sis­ta­kin yli­opis­tois­ta val­mis­tuu suu­ri mää­rä opis­ke­li­joi­ta, joi­den opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio on lähes yksi­no­maan väli­neel­li­nen. Yli­opis­toil­le täl­lai­set opis­ke­li­jat ovat etu, kos­ka sel­vi­tys­ten mukaan väli­neel­li­nen oppi­mis­mo­ti­vaa­tio on yhtey­des­sä opin­to­jen suo­rit­ta­mi­seen tavoi­tea­jas­sa ja yli­pään­sä val­mis­tu­mi­seen. Vaik­ka arvo­sa­noil­la ei voi kehua, niin tut­kin­to valmistuu.

  39. Vil­le:
    “Suo­mes­sa vie­rok­su­taan mata­la­tuot­toi­sen työn mah­dol­lis­ta­mis­ta, kos­ka ehdim­me tuu­dit­tau­tua niin hyvään. Vie­lä 1980-luvul­la työn kas­va­va kysyn­tä suun­tau­tui tasai­ses­ti koko väes­töön. Suo­mi oli mat­kal­la sosi­aa­li­seen onnelaan.”
    Ei tilan­ne 1980-luvul­la ihan ter­ve ollut. Raken­nusa­lan eri­kois­töi­den pal­kat kar­ka­si­vat pil­viin, kun teki­jöi­tä ei ollut; yksi­tyis­hen­ki­lön oli lähes mah­do­ton­ta löy­tää taval­lis­ta remont­ti­mies­tä­kään muu­ten kuin mak­sa­mal­la pimeäs­ti ja sil­ti kor­kea hin­ta. Lama ja viro­lai­set raken­nus­mie­het puh­kai­si­vat kuplan.

    Olo se kau­he­aa, kun tai­ta­vil­le, vas­tuun­tun­toi­sel­le ja neu­vok­kail­le ruuu­miil­li­sen työ nte­ki­jöil­le mak­set­tiin ihan kim­naa­sin leh­to­rin palkkoja.

  40. Jori Pus­ka: Kuvi­tel­ma sii­tä että val­tio spon­so­roi­si vero­ra­hoil­la mata­la­palk­ka­työ­tä on kuol­lee­na syn­ty­nyt aja­tus. Kii­naan on jo siir­ty­nyt lähes kaik­ki tuo­tan­to­työ, ja par­hail­laan sin­ne siir­tyy kaik­ki kor­kea­kou­lu­tus­ta vaa­ti­va työ. 

    Kii­nan teol­li­suu kär­sii aivan samas­ta työ­paik­ka­ka­dos­ta kuin län­ti­nen­kin maailma

    Kii­nan teol­li­suu­den työ­voi­ma­huip­pu oli 1996, sen jäl­keen työn­te­ki­jä­mää­rä on vähentynyt.

    Kun kil­pai­lu on kovaa niin jokai­nen pyr­kii pitä­mään tuo­tan­non työ­pai­kat ja ne jois­sa on pal­jon tuon­tia pyr­ki­vät luo­maan kotimaista 

    Kun kan­sain­vä­li­nen työn­ja­ko on häviä­mäs­sä ja tava­rat teh­dään kulu­tus­maas­sa niin maa­il­man vien­ti romah­taa, kuten on jo käynyt

  41. toi­saal­ta kaik­ki­han tie­tä­vät, että työn­teos­sa on käyn­nis­sä val­ta­va tees­ken­te­lyn kult­tuu­ri. Mikään ei viit­taa sii­hen, että kaik­kien oli­si teh­tä­vä 40h vii­kos­sa töi­tä, mut­ta sil­ti näin tees­ken­nel­lään asian olevan.

  42. Outoa, joten­kin 1800-luku­lais­ta tuo puhe työn lop­pu­mi­ses­ta. Pys­tyn heti kek­si­mään kym­me­niä töi­tä, jois­ta voi­sin mak­saa, jos pal­kat oli­si­vat riit­tä­vän matalia. 

    Mie­len­kiin­nol­la olen tsek­kail­lut Pos­tin a pos­tin­ja­ka­jien pon­nis­te­lu­ja työn­sä lisää­mi­sek­si. Mai­niol­ta kuu­los­taa piha­töi­den teko (tosin kor­vaus on ollut joi­de­kin tie­to­jen mukaan kovin huo­no). Koh­ta joku kek­sii, että voi alkaa duu­na­ta pien­tä remont­tia, kerä­tä ome­nat, käy­dä kau­pas­sa, teh­dä ruo­kaa, pitää seu­raa ulkoi­lut­taa koi­raa — ja jakaa ehkä vie­lä pos­tin, jos aika riittää. 

    Suu­rem­pi kuvio menee toi­vot­ta­vas­ti niin, että tal­koil­la net­tiin ilmes­tyy yhä enem­män alus­to­ja, jois­sa voi hank­kia pik­ku­hom­mia. Esi­mer­kik­si van­hus­ten aja­mi­nen asioil­le ker­ran, pari vii­kos­sa toi­si pie­nen lisän tuloi­hin. Tosin Per­sut on täl­lai­sia suu­ni­tel­mia innok­kaas­ti sabotoimassa.

  43. Mark­ku af Heur­lin: Olo se kau­he­aa, kun tai­ta­vil­le, vas­tuun­tun­toi­sel­le ja neu­vok­kail­le ruuu­miil­li­sen­työ nte­ki­jöil­le mak­set­tiin ihan kim­naa­sin leh­to­rin palkkoja. 

    Kim­naa­sin leh­to­rit ovat yli­pal­kat­tu­ja jos kuka 😉 Oli­si­han se hie­noa, että muil­le­kin kuin pape­ri­mie­hil­le mak­set­tai­siin minis­te­rin palk­kaa ja vie­lä parem­pi jos verottomasti 😉

  44. Ahis­taa:
    Outoa, joten­kin 1800-luku­lais­ta tuo puhe työn lop­pu­mi­ses­ta. Pys­tyn heti kek­si­mään kym­me­niä töi­tä, jois­ta voi­sin mak­saa, jos pal­kat oli­si­vat riit­tä­vän matalia. 

    Mie­len­kiin­nol­la olen tsek­kail­lut Pos­tin a pos­tin­ja­ka­jien pon­nis­te­lu­ja työn­sä lisää­mi­sek­si. Mai­niol­ta kuu­los­taa piha­töi­den teko (tosin kor­vaus on ollut joi­de­kin tie­to­jen mukaan kovin huo­no). Koh­ta joku kek­sii, että voi alkaa duu­na­ta pien­tä remont­tia, kerä­tä ome­nat, käy­dä kau­pas­sa, teh­dä ruo­kaa, pitää seu­raa ulkoi­lut­taa koi­raa – ja jakaa ehkä vie­lä pos­tin, jos aika riittää. 

    Suu­rem­pi kuvio menee toi­vot­ta­vas­ti niin, että tal­koil­la net­tiin ilmes­tyy yhä enem­män alus­to­ja, jois­sa voi hank­kia pik­ku­hom­mia. Esi­mer­kik­si van­hus­ten aja­mi­nen asioil­le ker­ran, pari vii­kos­sa toi­si pie­nen lisän tuloi­hin. Tosin Per­sut on täl­lai­sia suu­ni­tel­mia innok­kaas­ti sabotoimassa.

    Kuvai­le­ma­si mal­li vaa­tii perus­tu­lon tai muun sosi­aa­li­tur­van täysremontin.

  45. spot­tu: hekin huo­maa­vat että suur­ten ikä­luok­kien eläk­keet ovat ohi­me­ne­vä sivuseikka 

    Niin, muu­ta­ma vuo­si­kym­men nuo­ren paras­ta työi­kää on ohi­me­ne­vä asia, mut­ta vai­ku­tus näkyy läpi nuor­ten elä­män pie­nem­pi­nä tuloi­na ja varallisuutena.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­tan­to­työ on häviä­vän pie­ni osa kai­kes­ta sii­tä työs­tä, mitä kan­san­ta­lou­des­sa teh­dään. Mik­si aina huo­mio kiin­nit­tyy siihen?

    Jos tuo­tan­to­työ tar­koit­taa suh­teel­li­sen alhai­sen kou­lu­tus­ta­son tuot­tei­ta jalos­ta­vaa työ­tä (tuot­tei­ta jalos­ta­va = ei pal­ve­luam­mat­ti), niin se muo­dos­taa var­sin suu­ren osan kan­sa­na­louk­sis­sa teh­tä­väs­tä työstä.

    Huo­mio voi kiin­nit­tyä tuo­tan­to­työ­hön esi­mer­kik­si sik­si, että kai­kis­sa yhteis­kun­nis­sa on pal­jon suh­teel­li­sen alhai­sen kou­lu­tus­ta­son ihmi­siä, joil­le kan­nat­taa kek­siä jotain tuot­ta­vaa työtä.

    Tuo­tan­to­työ­hön viit­taa­mi­nen voi olla myös näpäy­tys OS:lle, joka tun­tuu usko­van, että kaik­kien siir­ty­mi­nen pal­ve­luam­mat­tei­hin oli­si rat­kai­su yhteis­kun­nan ongelmiin. 🙂

  47. Blo­gi­kir­joit­ta­ja: Mun mie­les­tä jos­sain ulko­maan kie­lel­lä raa­pu­te­tus­sa leh­des­sä oli jut­tu sii­tä, että köyh­ty­vät suku­pol­vet ovat län­ti­nen ilmiö, jota eivät rajaa maat vaan syn­ty­mä­vuo­det. Jenk­kien kes­ki­luo­kan ahdin­gos­ta­kin ja las­ke­vas­ta ase­mas­ta on puhut­tu jo aina­kin kym­me­nen vuotta.

    Oli­si­ko ollut tämä?

    https://www.uusisuomi.fi/raha/178635-tuloromahdus-1980–1995-syntyneiden-petos-totta-suomessakin-suuret-ikaluokat-pelastivat

    En luke­nut artik­ke­lia, mut­ta epäi­len voi­si­ko kui­ten­kaan kos­kea esim. Ruot­sia jos­sa osto­voi­ma­kor­jat­tu bkt per capi­ta ottaa niin hui­kei­ta loik­kia ja on luon­nol­li­ses­ti ATH-luke­mis­sa. Ja var­mas­ti löy­tyy mui­ta­kin mai­ta. Yhdys­val­lat on kyl­lä epä­on­nis­tu­nut kokei­lu. Ehkä tur­han mas­sii­vi­nen koko­nai­suus. Veik­kaan, että pie­net kehit­ty­neet maat, vaik­ka ovat val­miik­si vau­rai­ta, ei ole mitään rajaa kuin­ka vau­raak­si ne voi­vat vie­lä tul­la. Suo­mi ei vält­tä­mät­tä ole näi­den mai­den jou­kos­sa. Tilan­teen voi tie­tys­ti selit­tää siten, että vau­ras­tu­vat nuo­ret asu­vat joka tapauk­ses­sa jos­sa­kin ja onnek­kaat val­tio vain poi­mi­vat rusi­nat pullasta.

  48. Yhteis­kun­nan kan­nal­ta­han mata­la­palk­ka­työ­tä pitää tar­kas­tel­la nime­no­maan työt­tö­myy­den vaih­toeh­to­na. Sel­lai­se­na se on minus­ta ehdot­to­man hyväk­syt­tä­vää. Toteu­tuk­sen pitää toki olla inhi­mil­li­nen työn­te­ki­jän kan­nal­ta ja muu­ten­kin jär­ke­vä. Täs­sä kuten kai­kes­sa muus­sa­kin pätee se, että hyvä­kin idea voi­daan pila­ta huo­nol­la toteutuksella.

    Tätä vas­tus­ta­vien on hyvä pitää mie­les­sä, että “puo­lik­si­kin” työl­lis­tet­ty mata­la­palk­ka­työ­tä teke­vä on yhteis­kun­nal­le kak­sin­ker­tai­nen voit­to. Mak­set­ta­van tuen mää­rä puo­lit­tuu ja teh­dyn työn arvon­li­sä kas­vaa puo­lik­kaal­la. Tätä vai­ku­tus­ta ei pitäi­si vähek­syä ollenkaan.

    Jär­jes­tel­mä pitäi­si raken­taa ja tar­vit­taes­sa sitä tuli­si jat­ku­vas­ti muut­taa niin, että se todel­la toi­mi­si täy­sin työ­ky­kyi­sil­le pon­nah­dus­lau­ta­na koh­ti “täy­si­palk­kais­ta” työ­tä eikä oli­si pysy­vä louk­ku. Tämän pitäi­si olla mah­dol­lis­ta. Ja vaik­ka jos­tain syys­tä olet­tai­sim­me, että näin ei oli­si, niin yhteis­kun­ta voit­tai­si jo sii­nä­kin tapauk­ses­sa paljon.

    Sii­tä­kin olen täy­sin samaa miel­tä, että mata­la­palk­ka­tu­ki pitäi­si koh­den­taa suo­raan ihmi­sel­le eikä työ­nan­ta­jal­le. Ay-lii­ke on luon­nol­li­ses­ti omis­ta itsek­käis­tä läh­tö­koh­dis­taan tätä vas­taan, mut­ta yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun pitäi­si ajaa täl­lai­sen mus­ta­suk­kai­sen oman edun val­von­nan edelle.

    Hel­poin ja kevyin tapa raken­taa täl­lai­nen jär­jes­tel­mä raken­tui­si minus­ta perus­tu­lon ja voi­mak­kaas­ti ruka­tun tulo­ve­roas­te­kon varaan. Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro voi­si hyvin olla osa tätä, mut­ta tie­tys­ti vas­ta koko­nais­val­tai­sen har­kin­nan perus­teel­la — minus­ta tämä ei ole mikään itsei­sar­voi­nen välttämättömyys.

    Val­tao­sa muis­ta tuis­ta pitäi­si pys­tyä kar­si­maan samal­la, etu­ne­näs­sä ylei­nen asu­mis­tu­ki aina­kin nykyi­ses­sä laa­juu­des­saan. Toi­meen­tu­lo­tu­ki pitäi­si var­mas­ti jät­tää edel­leen ole­maan, tosin sen tar­peen pitäi­si olla aidos­ti vähäis­tä, jos muu jär­jes­tel­mä oli­si teh­ty hyvin. Mui­ta­kin tukia tar­vit­tai­siin var­mas­ti edel­leen, mut­ta sekä tuki­muo­to­ja että nii­den saa­jia pitäi­si olla dra­maat­ti­ses­ti nykyis­tä vähemmän.

  49. Mata­la­palk­ka­työt tai­ta­vat olla nii­tä, jot­ka auto­ma­ti­soi­daan ja robo­tiik­ka kor­vaa ihmistyön.

    Alla ole­va esi­merk­ki hoi­ta­jien työs­tä eivät ole mata­la­palk­ka­työ­tä, mut­ta niis­sä­kin on teh­tä­viä joi­hin ei hoi­ta­jan kou­lu­tus­ta tarvita.

    Elin­kei­noe­lä­män Val­tuus­kun­nan, EVA:n uusim­mas­sa rapor­tis­sa las­ke­taan, että robo­tiik­kaa ja auto­ma­tiik­kaa hyö­dyn­tä­mäl­lä voi­tai­siin teh­dä aina­kin 20 pro­sent­tia sai­raa­loi­den sai­raan­hoi­ta­jien ja van­hus­ten pit­kä­ai­kais­hoi­don lähi­hoi­ta­jien työtehtävistä.”
    http://yle.fi/uutiset/eva-raportin_raju_vaite_robotit_voisivat_tehda_viidenneksen_hoitajien_tyosta/9161578

  50. Mie­luum­min sos­su­pum­mik­si tai rikol­li­sek­si kuin mata­la­palk­ka­töi­hin, tapa­si edes­men­nyt isä­ni sanoa. Ja oli/on täy­sin oikeassa.

  51. spot­tu:
    Jot­ta kou­lu­tuk­sen estä­mi­nen oli­si jär­ke­vää, on jos­sain olta­va jouk­ko ihmi­siä joil­le siis kou­lu­tus itses­sään on hai­tal­lis­ta ja tuot­taa sel­lai­sia har­me­ja sekä yksi­lö- että kol­lek­tii­vi­ta­sol­la joi­ta perin­tei­ses­ti on pyrit­ty välttämään. 

    Valit­si­si­ko huma­nis­ti edel­leen pit­kän kou­lu­tuk­sen niu­kal­la tuel­la, jos tie­täi­si val­mis­tut­tu­aan pää­ty­vän­sä pak­kaa­maan ostok­sia? Vää­rin suun­na­tul­la kou­lu­tuk­sel­la on huo­mat­ta­va inhi­mil­li­nen hin­ta. Jos kou­lu­tus­ta ei ole tar­koi­tus­kaan hyö­dyn­tää työ­elä­mäs­sä, yleis­si­vis­tä­vät opin­not työn ohel­la oli­si­vat sekä yksi­lön että yhteis­kun­nan kan­nal­ta jär­ke­väm­pi ja jous­ta­vam­pi vaihtoehto.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­tan­to­työ on häviä­vän pie­ni osa kai­kes­ta sii­tä työs­tä, mitä kan­san­ta­lou­des­sa teh­dään. Mik­si aina huo­mio kiin­nit­tyy siihen?

    Tuo­tan­to­työ on se työ jon­ka tuo­toil­la tee­te­tään kaik­ki muu työ kansantaloudessa.

    1. Jos tuo­tan­to­työl­lä tar­koi­te­taan tava­ra­tuo­tan­toa, sen tuo­toil­la ei teh­dä kaik­kea tuo­tan­toa kan­san­ta­lou­des­sa. Voi olla maa, joka elää pel­käl­lä turismilla.

  53. Lau­ri Oja­la:
    Yhteis­kun­nan kan­nal­ta­han mata­la­palk­ka­työ­tä pitää tar­kas­tel­la nime­no­maan työt­tö­myy­den vaihtoehtona.

    Mata­la­palk­ka­työ on huo­no vaih­toeh­to, kos­ka se kato­aa. Jos yri­täm­me luo­da nyt jär­jes­tel­män, jos­sa ihmi­siä työl­lis­te­tään mata­la­palk­ka­työl­lä, niin juu­ri kun jär­jes­tel­män pitäi­si alkaa toi­mia, jou­dum­me huo­maa­maan, että mata­la­palk­ka­työ on kadon­nut. Sik­si pidän mata­la­palk­ka­rat­kai­sua men­nei­syy­teen hirttäytymisenä.

    Ette­kö näe ris­ti­rii­taa sii­nä, että yhtääl­tä pyrim­me kou­lut­ta­maan ihmi­siä ja van­nom­me kou­lu­tuk­sen nimeen, mut­ta samal­la tah­dom­me lisä­tä matalapalkkatyötä. 

    Koh­ta yhteis­kun­nas­sam­me ei ole enää ihmi­siä, jot­ka eivät ole saa­neet perus­kou­lun jäl­keis­tä kou­lu­tus­ta. Myös kor­kea­kou­lu­tuk­sen saa­nei­den osuus väes­tös­tä nousee pian huomattavaksi.

    Sik­si mata­la­palk­ka­työ joh­taa tilan­tei­siin, jois­sa kou­lu­te­tut ihmi­set, esi­mer­kik­si AMK-tra­de­no­mit, pak­kaa­vat ostok­sia pussiin.

    Ehkä tähän aihee­seen liit­tyy suku­pol­vi­har­haa­kin. Kyp­sem­mäs­sä iäs­sä ole­vat kou­lu­te­tut eivät ehkä koke­muk­sel­li­ses­ti hok­saa, että nyky­ajan mais­te­reil­le voi olla ihan todel­li­nen vaih­toeh­to, että he jou­tu­vat KILPAILEMAAN matalapalkkatyöstä. 

    He eivät pää­se kil­pai­le­maan oman alan­sa työs­tä eivät­kä vält­tä­mät­tä pär­jää kil­pai­lus­sa edes matalapalkkatyöstä.

    Täs­tä kehi­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta kou­lu­tuk­sen itsei­sar­voa jak­se­taan hokea.

    Paras uutis­ko­koo­ma­ket­ju tek­nis­ten rat­kai­su­jen ete­ne­mi­ses­tä lie­nee Murobb­sis­sa. Sin­ne ilmes­tyy sään­nöl­li­sin välia­join asian­tun­ti­joi­den ennus­tuk­sia sii­tä, kuin­ka pal­jon työs­tä tule­vai­suu­des­sa kato­aa. Uusin ket­juun pos­tat­tu ennus­tus ker­too, että vii­des­sä vuo­des­sa työ­pai­kois­ta läh­tee 6 %. Katoa­vien työ­paik­ko­jen jouk­koon on nimet­ty palvelualat.

    http://murobbs.muropaketti.com/threads/tulevaisuudessa-robotit-tekee-duunit-ei-ihmiset.888000/page-104

  54. Jor­ma Nord­lin:
    Mata­la­palk­ka­työt tai­ta­vat olla nii­tä, jot­ka auto­ma­ti­soi­daan ja robo­tiik­ka kor­vaa ihmistyön.

    Kyl­lä minä enem­män oli­sin huo­lis­sa­ni AMK-tason insi­nöö­ri­työs­tä, eikä DI tai KTM kou­lu­tus­kaan tule­vai­suu­des­sa vält­tä­mät­tä kovin pit­käl­le kan­na. Lää­kä­rien kor­vaa­mi­nen diag­nos­tii­kas­sa kes­kus­tel­tiin jo aikaisemmin.

    Teko­ä­lyl­lä kor­vaa hel­pos­ti koo­dior­jat ja esi­mer­kik­si raken­nus­teol­li­suu­den insi­nöö­ri­työt, niis­sä kun on kyse pit­käl­ti las­ken­nal­li­ses­ta opti­moin­nis­ta. Ja talous­hal­lin­non excel-pyö­ri­tyk­sen oli­si voi­nut auto­ma­ti­soi­da jo vii­me vuosikymmenellä. 

    Tie­to­ko­neen sisäl­lä tapah­tu­va työ on läh­tö­koh­tai­ses­ti hel­pom­pi kor­va­ta koneel­la kuin fyy­si­ses­sä maa­il­mas­sa käy­tä­vä ihmis­ten väli­nen vuo­ro­vai­ku­tus. Joku robot­ti­hyl­je on kui­ten­kin aika kal­pea imi­taa­tio inhi­mil­li­ses­tä kosketuksesta.

  55. Kun mata­la­palk­ka­mal­lia sor­va­taan pitää sit­ten ottaa huo­mioon kak­si asiaa:

    1. Ei sai­si tukea työ­tä jon­ka teke­mi­nen on tar­pee­ton­ta tai jopa pahasta.
    2. Ei sai­si syn­tyä mal­lia jol­la työ­tä teh­dään tehot­to­mas­ti sik­si, kos­ka se on niin halpaa.

    Minul­le soit­ti juu­ri leh­ti­kaup­pias joka tuput­ti aika­kausi­leh­teä tien monen­nen­ko ker­ran ja kes­keyt­ti jäl­leen aja­tuk­se­ni ja työn­te­ko­ni. Eihän mark­ki­noin­nis­sa sinän­sä mitään pahaa ole kun­han se teh­dään oikein, mut­ta täl­le kaup­pi­aal­le oli­si parem­pi jos hänel­le mak­set­tai­siin sii­tä, että teki­si jotain muuta.

    Sel­lai­nen­kin ske­naa­rio on mah­dol­li­nen, jos­sa esim joku uppo­ri­kas yllä­pi­täi­si omaa pri­vaat­tia kar­ta­noa ja puu­tar­haa ja val­tio mak­sai­si osan täs­tä toi­min­nas­ta palk­ka­tuen muo­dos­sa. Tie­tys­ti jos ko pohat­ta mak­sai­si tämän veroi­na takai­sin niin se oli­si ok. (Siis sikä­li kun on ok että poha­tat yllä­pi­tä­vät kartanoitaan)

    Konet­ta ei myös­kään pitäi­si kor­va­ta ihmi­sel­lä vain sik­si että ihmi­sil­lä oli­si töi­tä, jos kone muu­ten tulee ihmis­tä hal­vem­mak­si. Meil­lä on robot­ti­pel­koi­sia ihmi­siä ja “käsin­teh­ty” on monel­le itse­sar­vo, vaik­ka se tar­koit­tai­si että täl­löin on teh­ty huonommin.

    Pitäi­si hakea tuot­teis­tet­ta­vik­si sel­lai­sia töi­tä joil­la ihmi­set rasit­ta­vat tur­haan itse­ään teke­mäl­lä nii­tä tehot­to­mas­ti esim. puut­teel­li­sil­la osaa­mi­sel­la, työ­ka­luil­la, puut­teel­li­ses­sa tilas­sa, epäer­go­no­mi­ses­ti, epäe­ko­lo­gi­ses­ti ja polt­ta­mal­la nii­hin lii­kaa vapaa-aikaan­sa, her­mo­jaan, polt­toai­net­ta jne

    Näi­tä töi­tä riit­tää loput­to­mas­ti: auton imu­roin­tia, kaa­to­pai­kal­la (siis kier­rä­tys­a­se­mal­la) käyn­tiä, pol­ku­pö­rän kor­jaus­ta, paket­tien kul­je­tus­ta, ruu­an val­mis­tus­ta, huo­ne­ka­lu­jen kokoa­mis­ta, teras­sin rakentamista

  56. OS: “On myös yhteis­kun­nal­le hal­vem­paa tukea pie­niä pa(l)kkoja vähän kuin mak­saa työt­tö­mien elin­ku­lut kokonaan.”

    Täs­sä­pä asian ydin.

  57. sint­ti: Valit­si­si­ko huma­nis­ti edel­leen pit­kän kou­lu­tuk­sen niu­kal­la tuel­la, jos tie­täi­si val­mis­tut­tu­aan pää­ty­vän­sä pak­kaa­maan ostoksia?

    On tur­ha spe­ku­loi­da infor­maa­tiol­la jota ei ole eikä voi­kaan tie­tyl­lä ajan­het­kel­lä olla ole­mas­sa. Jos kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­na ostos­ten pak­kaa­ja on omas­ta mie­les­tään enem­män kuin kou­lut­ta­mat­to­ma­na, on kou­lu­tuk­ses­ta ollut jotain hyötyä.

    sint­ti: Vää­rin suun­na­tul­la kou­lu­tuk­sel­la on huo­mat­ta­va inhi­mil­li­nen hinta. 

    Tämä tun­tuu impli­koi­van että “vää­rin suun­nat­tu kou­lu­tus” ei suin­kaan tar­koi­ta sel­lais­ta kou­lu­tus­ta jon­ka opis­ke­li­ja kokee itsel­leen vie­raak­si, vaan kou­lu­tus­ta jol­la on juu­ri täl­lä het­kel­lä val­lit­se­van talous­kes­kei­sen poliit­ti­sen para­dig­man tai ylei­sen mutu-tun­tu­man puit­teis­sa joku hyväk­syt­tä­vä­nä pidet­ty funktio.

    sint­ti: Jos kou­lu­tus­ta ei ole tar­koi­tus­kaan hyö­dyn­tää työ­elä­mäs­sä, yleis­si­vis­tä­vät opin­not työn ohel­la oli­si­vat sekä yksi­lön että yhteis­kun­nan kan­nal­ta jär­ke­väm­pi ja jous­ta­vam­pi vaihtoehto.

    Huma­nis­ti­sel­le kou­lu­tuk­sel­le on omi­nais­ta ettei se usein­kaan var­si­nai­ses­ti val­mis­ta mihin­kään ammat­tiin. Minus­ta on parem­pi että ihmi­set joil­la ei ole sel­ke­ää amma­til­lis­ta kut­su­mus­ta pyr­ki­vät täys­päi­väi­ses­ti sivis­tä­mään itse­ään niin pit­kään kuin se käy­tän­nös­sä on mahdollista.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos tuo­tan­to­työl­lä tar­koi­te­taan tava­ra­tuo­tan­toa, sen tuo­toil­la ei teh­dä kaik­kea tuo­tan­toa kan­san­ta­lou­des­sa. Voi olla maa, joka elää pel­käl­lä turismilla.

    Tot­ta, mut­ta useim­mis­sa mais­sa turis­mi ei ole pää­asial­li­nen työl­lis­tä­jä, joten tuo­tan­to­työ on useim­mis­sa mais­sa hyvin mer­kit­tä­vä osa kansantaloutta.

    Turis­mi on mie­len­kiin­toi­nen eri­kois­ta­paus, kos­ka se on pal­ve­lua­la, joka on samal­la myös ko. maan vien­ti­tuo­te. Useim­mat muut pal­ve­lut ovat sen sijaan maan sisäi­seen työn­ja­koon liit­ty­viä, ja sik­si pai­ni­vat eri luo­kas­sa kuin tuotantotyö.

    Täl­lais­ta työn­ja­koa toteut­ta­vaa pal­ve­lu­työ­tä on esi­mer­kik­si koti­sii­voo­jan ammat­ti. Koti­sii­voo­ja sii­vo­aa joh­ta­jan koto­na, ja täl­lä aikaa joh­ta­ja voi teh­dä (sii­vous­työ­tä rahal­li­ses­ti) tuot­ta­vam­paa työ­tä fir­mas­saan. Täl­lais­ta työ­tä voi yhdes­sä maas­sa olla vain rajal­li­ses­ti. Tuo­tan­to­työ­tä voi sen sijaan olla niin pal­jon kuin tuot­teil­le on maa­il­mal­la kysyn­tää. Ja näin maa vau­ras­tuu, toi­sin kuin maan sisäi­siä (puh­tai­ta työn­ja­ko-) pal­ve­lui­ta rajat­ta lisäämällä.

    Turis­mil­la voi siis elää, mut­ta työn­ja­ko­pal­ve­lut eivät elä­tä, jos nii­tä on enem­män kuin maan talou­del­le sopi­va mää­rä. Puh­taat työn­ja­ko­pal­ve­lut­kin ovat kan­nat­ta­via niil­tä osin kuin esim. joh­ta­jan työ­ai­kaa vapau­tuu koti­sii­voo­jan avun myötä.

    1. Muis­ta nyt kui­ten­kin, että pal­ve­lut muo­dos­ta­vat myös yli­voi­mai­ses­ti suu­rim­man osan maa­il­man­kau­pas­ta. Tava­ra­tuo­tan­to on talou­del­li­ses­ti mer­ki­tys­tään vähen­tä­vää toimintaa.

  59. Aikoi­naan val­tion vir­ka­mie­hil­lä oli lyhyt työ­ai­ka ja hyvä palk­ka. Paa­si­ki­veä moi­tis­kel­tiin lii­an ahke­rak­si, kun hän jäi töi­hin ilta­päi­väl­lä kah­den jäl­keen, kun vah­ti­mes­ta­ri jo halusi kotiin. Näin aina­kin muis­te­li Paa­si­ki­ven myö­hem­pi sih­tee­ri Toi­vo Heik­ki­lä. Yli­opis­ton pro­fes­so­rin pal­kal­la saat­toi elää komeas­ti kes­kus­tas­sa ja pal­ka­ta kodin­hoi­ta­jan. Juu­ra­kon Hul­da ker­too täs­tä maailmasta. 

    On tot­ta, että oli­si help­po kek­siä kai­ken­lais­ta työ­tä tee­tet­tä­väk­si. Pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta vaa­tii suu­ria palk­kae­ro­ja, kos­ka miten muu­ten voi mak­saa palvelusta?

  60. spot­tu: On tur­ha spe­ku­loi­da infor­maa­tiol­la jota ei ole eikä voi­kaan tie­tyl­lä ajan­het­kel­lä olla ole­mas­sa. Jos kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­na ostos­ten pak­kaa­ja on omas­ta mie­les­tään enem­män kuin kou­lut­ta­mat­to­ma­na, on kou­lu­tuk­ses­ta ollut jotain hyötyä.

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta kysyn, kun en ole näh­nyt kos­kaan: mis­sä Suo­ma­lai­ses­sa kau­pas­sa paka­taan asiak­kai­den ostok­set? Jou­lu­pa­ket­tien pake­toin­tia kyl­lä on ollut, mut­ta ame­rik­ka­lais­ta tapaa en ole tavan­nut. Näi­tä pak­kaa­jia var­ten on USA:ssa eri­tyi­sia Fede­ral pro­gra­me­ja ja tar­koi­tuk­se­na on työl­lis­tää mm. kehi­tys­vam­mai­sia, enti­siä van­ke­ja ja ns. sosi­aa­li­ses­ti työ­ra­joit­tei­sia. Toki kou­lu­lai­set ja opis­ke­li­jat näi­tä teke­vät mini­mi­pal­kal­la, kun muu­ta rahaa ei saa.

    Mie­len­kiin­tois­ta oli­si myös tie­tää, mihin perus­tuu nime­no­maan huma­nis­tien työl­lis­ty­mi­nen kau­pan alal­le avus­ta­viin teh­tä­viin? Tom­mi Uscha­no­via lai­na­ten: “läh­de”?

  61. Blo­gi­kir­joit­ta­ja: Mata­la­palk­ka­työ on huo­no vaih­toeh­to, kos­ka se kato­aa. Jos yri­täm­me luo­da nyt jär­jes­tel­män, jos­sa ihmi­siä työl­lis­te­tään mata­la­palk­ka­työl­lä, niin juu­ri kun jär­jes­tel­män pitäi­si alkaa toi­mia, jou­dum­me huo­maa­maan, että mata­la­palk­ka­työ on kadon­nut. Sik­si pidän mata­la­palk­ka­rat­kai­sua men­nei­syy­teen hirttäytymisenä.

    Ei mata­la­palk­ka­työ mihin­kään katoa. Aina on ollut ja tulee ole­man työ­tä, jota ei kan­na­ta teet­tää mark­ki­na­hin­noil­la. Pie­nel­lä tai vähän suu­rem­mal­la palk­ka­tuel­la moni näis­tä teh­tä­vis­tä muut­tuu kan­nat­ta­vak­si niin työn teki­jäl­le kuin teet­tä­jäl­le­kin. Mata­la­palk­ka­työ tulee kyl­lä var­mas­ti muut­ta­maan muo­to­aan niin kuin työ yli­pään­sä, mut­ta se on täy­sin uusiu­tu­va luonnonvara.

  62. Rea­lis­ti:
    Mie­luum­min sos­su­pum­mik­si tai rikol­li­sek­si kuin mata­la­palk­ka­töi­hin, tapa­si edes­men­nyt isä­ni sanoa. Ja oli/on täy­sin oikeassa.

    Mut­ta muut­tui­si­ko tilan­ne, jos “mata­la­palk­ka­työn” poh­jal­la oli­si­kin koh­ta­lai­nen perus­tu­lo, jol­loin ansio­ta­so yhteen­sä ei enää oli­si­kaan niin matala?

    Toi­nen mer­kit­tä­vä asia on se, että yksi­lö voi ja saa toki teh­dä omat rat­kai­sun­sa jär­jes­tel­män aset­ta­mis­sa rajois­sa. Jos täl­lais­ta yhteis­kun­nal­le hai­tal­lis­ta käyt­täy­ty­mis­tä esiin­tyy laa­jas­ti, on kui­ten­kin yhteis­kun­nan teh­tä­vä tar­vit­ta­vat muu­tok­set, joil­la työn­te­ko saa­daan hou­kut­te­le­vam­mak­si. Oli­si kovin sisään­päin­kään­ty­nyt­tä aja­tel­la tätä pelk­kä­nä kepin tar­joa­mi­se­na työt­tö­mäl­le. Oikein toteu­tet­tu­na palk­ka­tue­tun työn teke­mi­ses­tä hyö­tyy talou­del­li­ses­ti mer­kit­tä­väs­ti myös työn tekijä.

  63. Juho Laa­tu: Täl­lais­ta työn­ja­koa toteut­ta­vaa pal­ve­lu­työ­tä on esi­mer­kik­si koti­sii­voo­jan ammat­ti. Koti­sii­voo­ja sii­vo­aa joh­ta­jan koto­na, ja täl­lä aikaa joh­ta­ja voi teh­dä (sii­vous­työ­tä rahal­li­ses­ti) tuot­ta­vam­paa työ­tä fir­mas­saan. Täl­lais­ta työ­tä voi yhdes­sä maas­sa olla vain rajal­li­ses­ti. Tuo­tan­to­työ­tä voi sen sijaan olla niin pal­jon kuin tuot­teil­le on maa­il­mal­la kysyn­tää. Ja näin maa vau­ras­tuu, toi­sin kuin maan sisäi­siä (puh­tai­ta työn­ja­ko-) pal­ve­lui­ta rajat­ta lisäämällä.

    NO, sit­ten pitää ilmei­ses­ti ruve­ta kut­su­mu­maan pal­ve­lu­vien­tiä tuo­tan­to­työk­si. Ei tähän oikein muu­ta vas­taus­ta tai­da olla kun ker­ran kehit­ty­neet maat vie­vät pal­jon enem­män pal­ve­lu­ja kuin tavaraa.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muis­ta nyt kui­ten­kin, että pal­ve­lut muo­dos­ta­vat myös yli­voi­mai­ses­ti suu­rim­man osan maa­il­man­kau­pas­ta. Tava­ra­tuo­tan­to on talou­del­li­ses­ti mer­ki­tys­tään vähen­tä­vää toimintaa.

    Suo­mes­sa Koneen his­sien huol­to on turis­min kal­tais­ta pal­ve­lui­den vien­tiä. Googlen har­joit­ta­man glo­baa­lin mai­nos­ten myyn­nin voi kai las­kea pal­ve­luk­si. Tuol­lais­ten pal­ve­lin­ten yllä­pi­to Suo­mes­sa on myös pal­ve­lun myyntiä.

    Ohjel­mis­to­tuo­tan­to on täs­sä luo­kit­te­lus­sa tuo­tan­to­työ­tä, kos­ka tekee myy­tä­viä tuot­tei­ta (ei vain tee jotain työ­tä tois­ten puo­les­ta pal­ve­lu­tyy­li­ses­ti). Tuo­tan­to­työn ei siis tar­vit­se olla aina vain tavaratuotantoa.

    Alku­pe­räi­nen kir­joit­ta­ja viit­ta­si tuo­tan­to­työl­lä kai lähin­nä alhai­sen tai­to­ta­son tuo­tan­to­töi­hin. Näi­tä tar­vi­taan sik­si, että jokai­nen työ­ky­kyi­nen kan­nat­taa työl­lis­tää. Sopi­via vien­tiin kel­paa­via pal­ve­lu­puo­len alhai­sen tai­to­ta­son töi­tä ei ole help­po kai­kil­le kek­siä (ja väit­tee­ni mukai­ses­ti maan sisäis­ten pal­ve­lu­töi­den mää­rää ei voi rajat­ta kasvattaa).

    Alhai­sen tai­to­ta­son pal­ve­lui­den myyn­nis­sä maa­il­man­mark­ki­noil­le on samo­ja ongel­mia kuin tuo­tan­to­työn myyn­nis­sä, eli joku myy hel­pos­ti hal­vem­mal­la. Intia on esi­mer­kik­si kun­nos­tau­tu­nut puhe­lin­pal­ve­lui­den myyn­nis­sä. Jokai­sen maan kan­nat­ta raken­taa molem­pien pila­rei­den varaan. Suo­mes­sa työn­te­ki­jät ovat suh­teel­li­sen hyvin kou­lu­tet­tu­ja, ja maas­sa on esi­mer­kik­si puu­raa­ka-ainet­ta, joten jon­kin­lais­ta kil­pai­lue­tua­kin löy­tyy sopi­vil­la aloil­la. Jon­kin­lais­ta mekaa­nis­ta teol­li­suut­ta (kone­pa­jat puu jne.) on lähes joka kun­nas­sa, ja nuo työ­pai­kat ovat osa Suo­men talou­den run­koa. Suh­teel­li­sen alhai­sen tai­to­ta­son pal­ve­lu­vien­tiä Suo­mes­sa lie­nee vähemmän.

    Joh­to­pää­tök­se­ni täs­tä on, että tuo­tan­to­työ ei ole Suo­mes­sa mikään häviä­vän pie­ni osa kan­san­ta­lout­ta, vaan sen kes­kei­nen osa, nyt ja pit­kään tulevaisuudessakin.

  65. Blo­gi­kir­joit­ta­ja:
    Ette­kö näe ris­ti­rii­taa sii­nä, että yhtääl­tä pyrim­me kou­lut­ta­maan ihmi­siä ja van­nom­me kou­lu­tuk­sen nimeen, mut­ta samal­la tah­dom­me lisä­tä matalapalkkatyötä. 

    Ris­ti­rii­ta­han näyt­täy­tyy vain niil­le ihmi­sil­le, joi­den mie­les­tä kaik­ki ovat tasais­ta mas­saa, jos­ta voi muo­va­ta ihan mitä haluaa.

    Sen­si­jaan jos ymmär­tää, ettei kai­kis­ta ole käy­mään yli­opis­toa, ei AMK­ta, eikä edes perus­kou­lua. Noin 15% ikä­luo­kas­ta ei saa *mitään* kou­lua käy­töä perus­kou­lun jäl­keen, ei edes kes­kias­tet­ta. Tämä 15% on pelk­kään huip­puo­saaa­mi­seen perus­tu­vas­sa yheis­kun­nas­sa tuo­mit­tu ikui­seen työttömyyteen.

    Koh­ta yhteis­kun­nas­sam­me ei ole enää ihmi­siä, jot­ka eivät ole saa­neet perus­kou­lun jäl­keis­tä koulutusta.

    Tämä on aivan puh­das­ta toi­vea­jat­te­lua. Kou­lu­tus ei jää hank­ki­mat­ta kos­ka sitä ei oli­si tar­jol­la, vaan sik­si ettei elä­män­hal­lin­ta ole kunnossa.

    Sik­si mata­la­palk­ka­työ joh­taa tilan­tei­siin, jois­sa kou­lu­te­tut ihmi­set, esi­mer­kik­si AMK-tra­de­no­mit, pak­kaa­vat ostok­sia pussiin.

    Tie­ten­kin aina jol­le­kin käy noin. 

    Mut­ta oli­si­ko parem­pi, että nuo tra­de­no­mit ovat työt­tö­mä­nä? Itse olen sitä miel­tä että meil­lä oli­si var­maan­kin jo varaa vähen­tää yli­opis­to­jen ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen sisään­ot­to­mää­riä. Kar­ri­koi­den insi­nöö­ril­lä, joka ei osaa edes las­kea ja tra­de­no­mil­la, joka ei tajua talout­ta, ei tee mitään. Var­sin­kin ammat­ti­kor­kea­kou­lus­sa on opis­ke­li­joi­ta, jot­ka ovat täy­sin vää­räs­sä pai­kas­sa ja jot­ka kuu­lui­si­vat enem­män lapion var­teen kuin kont­to­rin puo­lel­le. Eikä useim­mis­sa kau­pal­li­sis­sa asia­kas­pal­ve­lu­teh­tä­vis­sä tar­vi­ta mitään tradenomikoulutusta.

    Täs­tä kehi­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta kou­lu­tuk­sen itsei­sar­voa jak­se­taan hokea.

    Tätä minä­kin ihmet­te­len. En jak­sa uskoa että kovin­kaan moni mais­te­ri on täy­sin tyy­ty­väi­nen hank­ki­maan­sa kou­lu­tuk­seen, jos jou­tuu ole­maan ikui­ses­ti työ­tön. Minul­la on yli­opis­to­tut­kin­to. En oli­si kyl­lä ollut tyy­ty­väi­nen, jos oli­sin jää­nyt työt­tö­mäk­si ja jou­tu­nut mata­la­palk­ka­työ­hön, sil­lä oli­sin­han aina voi­nut yli­opi­ton sijas­ta men­nä suo­raan matalapalkkatyöhön.

  66. Lau­ri Oja­la: Ei mata­la­palk­ka­työ mihin­kään katoa. Aina on ollut ja tulee ole­man työ­tä, jota ei kan­na­ta teet­tää markkinahinnoilla.

    Min­kä mark­ki­na­hin­nal­la? Työnkö? 

    Ei työl­lä vält­tä­mät­tä ole mitään mark­ki­na­hin­taa, vaan työ­mark­ki­naos­a­puol­ten sun­nit­te­lu­ko­kouk­sis­sa pää­tet­ty TES-hinta.

  67. Ahis­taa: NO, sit­ten pitää ilmei­ses­ti ruve­ta kut­su­mu­maan pal­ve­lu­vien­tiä tuo­tan­to­työk­si. Ei tähän oikein muu­ta vas­taus­ta tai­da olla kun ker­ran kehit­ty­neet maat vie­vät pal­jon enem­män pal­ve­lu­ja kuin tavaraa.

    Nimet voi vali­ta vapaas­ti, kun­han ovat luon­te­via. Pal­ve­lu­vien­tiä voi­si kut­sua myös yksin­ker­tai­ses­ti pal­ve­lu­vien­nik­si. Minus­ta on hyvä, että jotain uut­ta fyy­sis­tä tai vir­tu­aa­lis­ta raken­ta­val­le työl­le­kin on oma nimi, kuten vaik­ka­pa tuotantotyö.

    Tär­kei­tä on tie­ten­kin se, että on töi­tä, ja myös suh­teel­li­sen alhai­sen kolu­tus- / tai­to­ta­son töi­tä. Pal­ve­lut käy­vät sii­nä, mis­sä tava­roi­den ja vir­tu­aa­li­tuot­tei­den tuot­ta­mi­nen­kin. Mut­ta ole­tan siis, että pal­ve­lu­vien­ti ei tule lähiai­koi­na domi­noi­maan palk­ka­hai­ta­rin ala­pään töis­sä Suomessa.

  68. Blo­gi­kir­joit­ta­ja: He eivät pää­se kil­pai­le­maan oman alan­sa työs­tä eivät­kä vält­tä­mät­tä pär­jää kil­pai­lus­sa edes matalapalkkatyöstä.
    Täs­tä kehi­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta kou­lu­tuk­sen itsei­sar­voa jak­se­taan hokea.

    Juu­ri täs­tä kehi­tyk­ses­tä joh­tuen kou­lu­tuk­sen itsei­sar­vo on kes­keis­tä. Työn vähen­tyes­sä elä­män­si­säl­tö pitää hakea jos­tain muualta.

    Tule­vai­suu­des­sa talou­des­ta syr­jäy­ty­nei­den jouk­ko vain kas­vaa. Kou­lu­tus on kei­no vält­tää yhteis­kun­nas­ta ja kult­tuu­ris­ta syrjäytyminen.

  69. Hyö­dyl­li­sim­piä kir­jo­ja. joi­ta olen luke­nut, oli jos­kus 1976 Fon­ta­na Modern Mas­ters sar­jan Keynyes.

    Kir­joitt­jaa aloi­ti selos­ta­mal­la Arrown para­dok­sin. joka muu­ten on nma­te­maat­ti­nen filt­te­ri­teo­rian teo­ree­ma, jos oikein ymmärsin. 

    Sit­ten hän huo­maut­ti Maarxin mer­kit­tä­vim­mäs­tä ansios­ta talo­su­tie­tei­li­jä­nä: Marx oli ensim­mäin­ne talo­su­tie­tei­li­jä, joka ymmär­si työt­tö­myy­den mer­ki­tyk­sen. Kla­si­se­sa talous­tie­tees­sä ole­te­taan aina val­lit­se­van täystyöllisyys.

    Nyt sitä yri­te­tään väki­sin luoda.

    Edes­men­nyt O.E. Nii­ta­mo ker­ran tava­tes­sam­me tote­si Marxin ja Key­ne­sin toi­sis­taan riip­pu­mat­ta osoit­ta­neen, että kapi­ta­lis­ti­nen mark­ki­na­ta­lous voi pysyä sta­bii­li­na vain niin kau­an kuin se kasvaa.

    Voi­ko kas­vu jat­kus ad infinitum?

    Pelie­o­rian luen­noil­laan Gus­taf Elf­ving esi­ti eri­mer­kin, miten peli­teo­rian mukaan kalan­saa­lis jae­taan, kun yhdel­lä on vene,toisella verkko.kolmannella airo jne. Sen osuus, jol­la ei ollut muu­ta annet­ta­vaa kuin työ­voi­man­sa ei ollut kum­moi­nen, yksi kala. En ole kos­kaan ollut niin hil­jai­ses­sa auditoriossa.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muis­ta nyt kui­ten­kin, että pal­ve­lut muo­dos­ta­vat myös yli­voi­mai­ses­ti suu­rim­man osan maailmankaupasta. 

    Pal­ve­lu­tuo­tan­to on myös tuo­tan­to­työ­tä. Sekin siir­tyy sii­hen maa­il­man­kolk­kaan mis­sä sitä hal­vim­min tehdään.

    Maan sisäi­set pal­ve­lu­työt eivät myös­kään pysy maan sisäl­lä. Kun se yllä­mai­ni­tun joh­ta­jan fir­ma siir­tyy Kii­naan niin koti­sii­voo­jan työ siir­tyy myös sin­ne. Niin­kuin pal­jon muu­ta­kin palvelutyötä.

  71. Ihan vaan viit­teek­si, täs­sä­ki asias­sa Sveit­si on kovin eri­lai­nen, vain noin 20% ikä­luo­kas­ta käy lukion. Lukio on teo­reet­ti­nen ja vaa­ti­va. Lukion jäl­keen on suo­ra pää­sy yli­opis­toon jos­sa kar­sin­ta sit­ten suo­ri­te­taan myö­hem­min jos opin­not eivät ete­nä tai hom­ma muu­ten suju.

    Yli puo­let (jopa rei­lus­ti läh­tees­tä riip­puen) aloit­taa oppi­so­pi­muk­sel­la, joka ei kui­ten­kaan ole kou­lu­tus­put­ken pää jos ei niin halua, jopa yli­opis­to on mah­dol­li­nen sitä kautta. 

    Eli kou­lu­tus on hyvin työ­elä­mä painoitteista

  72. Mark­ku af Heur­lin:
    Pelie­o­rian luen­noil­laan Gus­taf Elf­ving esi­ti eri­mer­kin, miten peli­teo­rian mukaan kalan­saa­lis jae­taan, kun yhdel­lä on vene,toisella verkko.kolmannella airo jne. Sen osuus, jol­la ei ollut­muu­ta annet­ta­vaa kuin työ­voi­man­sa ei ollut kum­moi­nen, yksi kala. 

    Työ­voi­ma tekee mato-ongen ja käy hake­mas­sa kalan­sa itse. Parin päi­vän pääs­tä hänen arvon­sa nousee kum­mas­ti kun venee­no­mis­ta­jal­le tulee nälkä.

  73. Mik­si raja­ta mata­la­palk­ka­työ mata­las­ti kou­lu­tet­tui­hin tehtäviin? 

    Kyl­lä elin­kei­noe­lä­mäs­tä var­mas­ti löy­tyi­si lisää kysyn­tää esim. sovel­tu­vaa työ­ko­ke­mus­ta omaa­vil­le juris­teil­le, diplo­mi-insi­nöö­reil­le ja eko­no­meil­le, jos kap­pa­le­kus­tan­nus oli­si sivu­ku­lui­neen luok­kaa 2000e/kk. Ohjel­moin­ti­tai­toi­sia tilas­to- ja talous­tie­tei­li­jöi­tä­kin voi­si var­maan jokusen lisää pal­ka­ta, jos hal­val­la saa.

  74. Sylt­ty: Min­kä mark­ki­na­hin­nal­la? Työnkö? 

    Ei työl­lä vält­tä­mät­tä ole mitään mark­ki­na­hin­taa, vaan työ­mark­ki­naos­a­puol­ten sun­nit­te­lu­ko­kouk­sis­sa pää­tet­ty TES-hinta.

    Tar­koi­tin täs­sä nime­no­maan TES:n mukais­ta hin­taa. Sehän työ­mark­ki­noil­la pitää mak­saa, jos halu­aa työn teettää.

    Har­maa talous on oma mark­ki­nan­sa, mut­ta sii­tä en täs­sä puhu­nut eikä kai kukaan pidä sitä täs­sä rele­vant­ti­na läh­tö­koh­ta­na­kaan muu­ten kuin sii­nä mie­les­sä, että jos on teke­mä­tön­tä työ­tä, jota ei TES:n mukai­sil­la pal­koil­la kan­na­ta teet­tää, niin aina joku kek­sii yrit­tää kier­tää sään­tö­jä. Tämän­kin takia oli­si parem­pi tukea työn teke­mis­tä ja teet­tä­mis­tä lail­li­sin kei­noin. Toki jokin muu vie­lä vähä­ar­voi­sem­pi työ muut­tuu täl­löin hämä­rä­bis­nek­se­nä hou­kut­te­le­vam­mak­si, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti jär­jes­tel­mäs­tä ei voi­da kos­kaan saa­da täy­del­lis­tä. Parem­paan kan­nat­taa sil­ti aina pyrkiä.

  75. Lau­ri Oja­la: Ei mata­la­palk­ka­työ mihin­kään katoa. 

    Näin on. On mie­len­kiin­tois­ta tode­ta, että usein se mikä miel­le­tään ihmi­sel­le vai­keak­si on koneel­le help­poa ja päinvastoin.

    Esi­mer­kik­si hotel­li­huo­neen sii­voa­mi­nen on koneel­le vai­keam­paa kuin hotel­lin huo­nei­den sii­voa­mi­sen orga­ni­soin­ti. Veik­kai­sin, että nyky­ään se ihmis­työ joka hotel­lin näi­tä toi­min­to­ja on pyö­rit­tä­nyt on jo nyky­ään kor­vat­tu ohjel­mis­tol­la. Var­sin­kin kun hotel­lin pyö­rit­tä­mi­ses­tä on var­maan­kin saa­nut parem­paa palk­kaa kuin huo­nei­den siivoamisesta.

  76. Muu­ten vaan:

    Kan­nat­taa lukea päi­vän Le Monde.

    Als­tom, mer­kit­tä­vä (rans­ka­lai­nen) ver­tu­rin­val­mis­ta­ja lopet­taa yhden teh­taan­sa Bel­for­tis­sa, Koil­lis-Rans­kas­sa. 1300 ammat­ti­mies­tä jää työttöäksi.

    Muis­taak­se­ni Als­tom on toi­mit­ta­nut myös Suo­meen rautatiekalustoa.

  77. Olen­nai­nen kysy­mys­hän täs­sä on se, että jos kan­sa­lai­nen saa jos­tain parin tun­nin tai parin päi­vän tai parin vii­kon hom­man, niin mikä moti­vaa­tio hänel­lä on ilmoit­taa verot­ta­jal­le sii­tä, että on täm­möi­sen kei­kan otta­nut vas­taan, ts. mitä iloa sii­tä hen­ki­löl­le on?

    Jos val­tio ran­kai­see ilmoit­ta­mi­ses­ta, niin ilmoi­tus­ta joko ei teh­dä tai töi­tä ei ote­ta vas­taan -> molem­mat huo­no­ja suuntauksia.

    Yhdys­val­lois­sa joku muis­taak­se­ni ehdot­ti tulo­ve­ros­ta luo­pu­mis­ta koko­naan — en tie­dä miten se toi­mi­si — mut­ta se aina­kin rat­kai­si­si tuon ilmoi­tus-ongel­man. Vero mak­set­tai­siin sit­ten vas­ta kun kulut­taa jotain.

    http://www.cato.org/multimedia/cato-daily-podcast/which-states-might-end-income-tax

    Jos taas aja­tel­laan, että töi­tä syn­tyi­si palk­ko­ja alen­ta­mal­la — en ehkä usko sii­hen, että tän­ne syn­tyy kovin pal­joa lisää nime­no­maan mata­la­palk­kai­sia töi­tä, kos­ka kuten Osmo on pyr­ki­nyt osoit­ta­maan aikai­sem­min, työt syn­ty­vät sin­ne mis­sä asu­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat kor­kei­ta ja täm­möi­sil­lä alueil­la ei oikein voi teh­dä töi­tä mata­lal­la palkalla.

    Ja eten­kin jos nämä työt syn­ty­vät pal­ve­lui­hin ne vaa­ti­vat läs­nä­oloa. Mut­ta tän­ne voi syn­tyä kovin pal­jon lyhyt­kes­toi­sia töi­tä. Tai kausi­luon­toi­sia töi­tä. Yhdis­tä­mäl­lä näi­tä niin että siir­tyy alal­ta tai alu­eel­ta toi­sel­le voi saa­da aikaan jo koh­tuu hyvän­kin tulotason.

    Tähän on jo kek­sit­ty meka­nis­mi: yri­tys. Yksi läh­tö­koh­ta voi­si olla aja­tel­la kaik­kia oikeus­hen­ki­löi­tä kuten yrityksiä.

  78. Jus­si Lep­pä­nen: Näin on. On mie­len­kiin­tois­ta tode­ta, että usein se mikä miel­le­tään ihmi­sel­le vai­keak­si on koneel­le help­poa ja päinvastoin.

    Ei kai kukaan väi­tä­kään, että kaik­ki suo­rit­ta­va työ kato­aa. Mut­ta jos sii­tä hävi­ää 40–50 %, niin se jo riit­tää sii­hen, että yhteis­kun­ta on raken­net­ta­va joten­kin muu­ten kuin työn teke­mi­sen varaan.

  79. Otsik­koon vii­ta­ten, pitäi­si­kö­hän mei­dän lopet­taa puhu­mi­nen mata­la­palk­ka­töis­tä ja siir­tyä kes­kus­te­le­maan työ­nan­ta­jan näke­mis­tä ihmis­työn koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Kek­si­tään vaik­ka uudis­sa­na “mata­la­kus­tan­nus­työ”. Käsit­tee­seen ei liit­tyi­si niin pal­jon intohimoja.

    Työ­nan­ta­jal­le on tär­ke­ää, mitä työn teet­tä­mi­nen mak­saa, ei se, mitä työn­te­ki­jäl­le jää käteen. Toki vain, jos­kus sekin on työ­nan­ta­jal­le tärkeää.

  80. Tero Tolo­nen: Yhdys­val­lois­sa joku muis­taak­se­ni ehdot­ti tulo­ve­ros­ta luo­pu­mis­ta koko­naan – en tie­dä miten se toi­mi­si – mut­ta se aina­kin rat­kai­si­si tuon ilmoi­tus-ongel­man. Vero mak­set­tai­siin sit­ten vas­ta kun kulut­taa jotain. 

    Voin ker­toa: se ei toimisi.

    Sil­lä ei kerä­tä riit­tä­väs­ti vero­tu­lo­ja, pimeä talous kas­vaa jär­kyt­tä­viin mit­toi­hin, kun koko­nai­set tuo­tan­to- ja kulu­tus­ket­jut astu­vat pois vero­tuk­sen ja val­von­nan pii­ris­tä, ja tulo- ja omai­suuse­rot räjäh­tä­vät käsiin, kun varak­kaat käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen lopet­ta­vat veron­mak­sun ja köy­hät jou­tu­vat maksumiehiksi.

    Ei ole kau­hean yllät­tä­vää, että poliit­ti­ses­ti aktii­vis­ten, itse­val­tais­ten mil­jar­döö­ri­vel­jes­ten perus­ta­ma oikeis­to­li­ber­taa­ri aja­tus­hau­to­mo tuo­ta ehdottaa..

  81. Tero Tolo­nen: Olen­nai­nen kysy­mys­hän täs­sä on se, että jos kan­sa­lai­nen saa jos­tain parin tun­nin tai parin päi­vän tai parin vii­kon hom­man, niin mikä moti­vaa­tio hänel­lä on ilmoit­taa verot­ta­jal­le sii­tä, että on täm­möi­sen kei­kan otta­nut vas­taan, ts. mitä iloa sii­tä hen­ki­löl­le on?

    Ihan sama ongel­ma on joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa, oli perus­tu­loa tai ei.

    Tero Tolo­nen:

    Tähän on jo kek­sit­ty meka­nis­mi: yri­tys. Yksi läh­tö­koh­ta voi­si olla aja­tel­la kaik­kia oikeus­hen­ki­löi­tä kuten yrityksiä.

    Yri­tyk­sen hal­lin­nol­li­set vel­vol­li­suu­det ovat aika ras­kaat yksi­tyis­hen­ki­löil­le, muu­ten hyvä ajatus 🙂

  82. Jori Pus­ka: Työ­voi­ma tekee mato-ongen ja käy hake­mas­sa kalan­sa itse. Parin päi­vän pääs­tä hänen arvon­sa nousee kum­mas­ti kun venee­no­mis­ta­jal­le tulee nälkä.

    Elf­vin­gin eis­merk­ki oli teten­kin otet­tu havain­nol­list­maan tilan­net­ta kapi­ta­lis­ti­se­sa markkinataloudessa.…

    Mato-ongel­la saa aikan­sa muka­vas­ti kulu­tet­tua mut­ta ei lei­pää koko perheelle.

  83. Kan­nat­taa muu­ten lukea huo­lel­la Smit­hin Kan­so­jen varallisuudesta.Hän mm. huo­maut­ti, että oppi­nut on suun­nil­leen samas­sa kuin ker­jä­läi­nen . Yli­opis­tol­li­sen oppiar­von suo­rit­ta­nei­ta oli niin pal­jon, eikä kai­kil­le riit­tä­nyt töitä.

    Smith myös huo,mautti, etä varal­li­suu­den lisään­tues­sä varan­to­jen (siis pää­oman ) tuot­to ale­nee. Pidäm­me tätä Marxin havaintona)Samoin sii­tä, että talou­del­lisn kas­vun lop­pues­sa köy­hien tilan­ne tulee eto­del­la kurjaksi.

    Eri­täin hyö­dyl­li­nen valis­tusa­jat­te­lun luon­no­noi­keu­teen perus­tu­va opus.

    Smith ei muu­ten kir­joit­ta­nut mitään talous­teo­ri­aa. Mai­nit­si vain mark­ki­na­voi­mien näky­mät­tö­män käden. (dead hand?)

    Ja olin myös luke­vi­na­ni, että ei suin­kaan vien­ti vaan koti­mai­nen kysyn­tä on hyvin­voin­nin avain.

    Olen luon­nol­lis­ti luke­nut Smith­miä key­ne­si­läi­syy­den vää­ris­tä­mil­lä silmillä.

  84. Lak­kaut­ta­kaa asu­mis­tu­ki ja työ­mark­ki­na­tu­ki ja kor­vat­kaa ne palkkatuella.

  85. Jos tekee ver­tai­lu­pa­rin Sak­san mini­jo­beis­ta ja suo­men kun­tout­ta­vas­ta työ­toi­min­nas­ta, niin mil­tä se ver­tai­lu näyttää?

  86. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Lak­kaut­ta­kaa asu­mis­tu­ki ja työ­mark­ki­na­tu­ki ja kor­vat­kaa ne palkkatuella. 

    Miten oli­si ihan perin­tei­nen hätä­apu­työ? Eikö yrit­tä­jien tuke­mi­nen vali­koi­den ole yrit­tä­jyy­den näkö­kul­mas­ta han­ka­la kysy­mys? Vai mak­sai­si­ko val­tio ilmai­sia tai hal­po­ja työn­te­ki­jöi­tä kai­kil­le työ­na­na­jil­le sit­ten­kin, kun astum­me mas­sa­työt­tö­myy­den vaiheeseen?

    Esi­mer­kik­si lumi­töi­den teet­tä­mi­nen lapio­hom­mi­na lisäi­si työl­li­syyt­tä. Ei tar­vit­si­si trak­to­reil­la jurruuttaa.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4t%C3%A4aputy%C3%B6t

    Jos kei­no­te­koi­ses­ti tah­do­taan ihmi­siä työl­lis­tää, on luo­mal­la luo­ta­va yksin­ker­tai­sia töi­tä, mis­tä Sak­san esi­merk­ki­kin kertoo. 

    http://urly.fi/F6r

  87. Ft maa­il­mal­ta:
    Jos tekee ver­tai­lu­pa­rin Sak­san mini­jo­beis­ta ja suo­men kun­tout­ta­vas­ta työ­toi­min­nas­ta, niin mil­tä se ver­tai­lu näyttää?

    Mini­jo­beis­sa on tar­koi­tus teh­dä oikei­ta töi­tä yri­tys­ten pal­ve­luk­ses­sa, ja niis­tä mak­se­taan alle 450 € kuus­sa palkkaa.

    Kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta on sosi­aa­li­pal­ve­lua, jos­ta ei mak­se­ta palk­kaa. Lain mukaan se ei saa kor­va­ta oike­aa työ­tä, eikä sitä saa teh­dä yri­tyk­sis­sä. Lakia kui­ten­kin riko­taan jatkuvasti.

  88. Blo­gi­kir­joit­ta­ja: Ei kai kukaan väi­tä­kään, että kaik­ki suo­rit­ta­va työ kato­aa. Mut­ta jos sii­tä hävi­ää 40–50 %, niin se jo riit­tää sii­hen, että yhteis­kun­ta on raken­net­ta­va joten­kin muu­ten kuin työn teke­mi­sen varaan.

    Noin haluai­sin minä­kin asian näh­dä. Se vain, että tule­vai­suu­des­sa monen­lais­ta hup­pai­lua tul­laan kut­su­maan työk­si. Kal­le Pää­ta­lon isä­kin tai­si olla sitä miel­tä, että pojan pitäi­si teh­dä kir­joit­ta­mi­sen sijaan töitä.

    Sitee­raan täs­sä Björn Wahl­roo­sia joka puhui juu­ri lii­ke­mie­syh­dis­tyk­sen 120-vuotisjuhlassa.
    “Työ­paik­ko­ja voi syn­tya kuin­ka pal­jon tahan­sa kun­han vaan ins­ti­tu­tio­naa­li­set olo­suh­teet vero­tuk­sen suh­teen ja hin­ta­ta­so ovat oikeat”

  89. Pal­ka­taan työt­tö­mät mata­lal­la pal­kal­la ja karens­sin uhal­la sei­so­maan TE-kes­kus­ten pihoil­la asennossa. 

    Täl­löin kukaan ei pää­se hyö­ty­mään hei­dän mata­las­ta pal­kas­taan, eivät­kä he var­mas­ti­kaan pol­je kenen­kään palk­ko­ja (ongel­ma, joka tun­tuu ole­van vasem­mis­tol­le pää­asial­li­nen huo­le­nai­he näi­säs matalapalkkatöissä).

    Tämän jäl­keen työn­teon kan­nus­teet ovat jäl­leen kun­nos­sa ilman, että kapi­ta­lis­ti teki­si fyrkkaa. 

    Tämä­hän on työ­tö­mil­le, oikeis­tol­le ja vasem­mis­tol­le aivan täy­del­li­nen win-win-win-tilanne!

  90. Blo­gi­kir­joit­ta­ja:

    Esi­mer­kik­si lumi­töi­den teet­tä­mi­nen lapio­hom­mi­na lisäi­si työl­li­syyt­tä. Ei tar­vit­si­si traktoreilla .

    Ei onnis­tu!

    Vii­me tal­ve­na joku yrit­ti käyt­tää tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta put­saa­maan kadun­var­sia. Ei voi­nut, sil­lä noi­hin­kin töi­hin tar­vi­taan joku eri­tyi­nen “katua­lue­lu­men­luon­ti­diplo­mi”.

  91. Sylt­ty:Täl­löin kukaan ei pää­se hyö­ty­mään hei­dän mata­las­ta palkastaan

    Eikö työt­tö­mien hyö­dyn­tä­mi­sen ongel­ma lii­ty sii­hen, että yhtääl­tä mata­las­ti kou­lu­te­tut ajau­tu­vat yhteis­kun­nan puo­lior­jik­si ja toi­saal­ta yhä päte­väm­pi työ­voi­ma ajau­tuu tukitöihin?

    Jär­jes­tel­män kai kui­ten­kin pitäi­si olla sil­lä taval­la oikeu­den­mu­kai­nen, että muka­na oli­si­vat niin mata­las­ti kou­lu­te­tut kuin nämä kor­keas­ti koulutetutkin:

    http://www.akava.fi/files/19182/01_B_Tyottomat_koulutusaloittain_yleisimmat_akavalaistutkinnot.jpg

    Onko ole­mas­sa perus­tet­ta, mik­si työ­tön­tä mais­te­ria tai muu­ta kou­lu­tet­tua ei voi­si pis­tää teke­mään opet­ta­jan sijai­suut­ta tukia vas­taan? Nyt­hän nii­tä teke­vät mm. opis­ke­li­jat. Tuil­la opet­ta­va mais­te­ri oli­si ope­tus­toi­mel­le muka­va mah­dol­li­suus säästää.

  92. Sylt­ty:
    Pal­ka­taan työt­tö­mät mata­lal­la pal­kal­la ja karens­sin uhal­la sei­so­maan TE-kes­kus­ten pihoil­la asennossa. 

    Täl­löin kukaan ei pää­se hyö­ty­mään hei­dän mata­las­ta pal­kas­taan, eivät­kä he var­mas­ti­kaan pol­je kenen­kään palk­ko­ja (ongel­ma, joka tun­tuu ole­van vasem­mis­tol­le pää­asial­li­nen huo­le­nai­he näi­säs matalapalkkatöissä).

    Tämän jäl­keen työn­teon kan­nus­teet ovat jäl­leen kun­nos­sa ilman, että kapi­ta­lis­ti teki­si fyrkkaa. 

    Tämä­hän on työ­tö­mil­le, oikeis­tol­le ja vasem­mis­tol­le aivan täy­del­li­nen win-win-win-tilanne!

    Itsea­sias­sa jotain täl­läis­tä voi­si aivan hyvin toteut­taa. Mut­ta sen sijaan, että sei­so­te­taan asen­nos­sa, voi­tai­siin toteut­taa vapaa­eh­tois­työ­tä rah­kei­den mukaan. 

    Yksi täl­läi­nen voi­si olla Zoo­ni­ver­sen kal­tai­siin tut­ki­mus­pro­jek­tei­hin osal­lis­tu­mi­nen. Pereh­dy­tys kes­tää vii­si minuut­tia ja yhdes­sä päi­väs­sä seu­loo suu­ren mää­rän dataa.

    Toi­sin sanoen työt­tö­miä voi­si käyt­tää apu­na tie­teen teke­mi­ses­sä esi­mer­kik­si juu­ri­kin datan käsittelyssä. 

    Zoo­ni­ver­ses­sä voit vaik­ka­pa tar­kas­taa Mar­sis­ta otet­tu­ja kuvia ja mer­ki­tä nii­hin yksin­ker­tai­sel­la verk­ko­si­vu­työ­ka­lul­la, että onko kuvas­sa jotain tiet­tyä maan­pin­nan muodostumaa. 

    Erääs­sä pro­jek­tis­sa taas on maan kier­to­ra­dal­ta otet­tu­ja kuvia, jois­ta pitää bon­ga­ta pil­viä. Tähän pys­tyy kuka tahan­sa, jol­la on vähin­tään yksi raa­ja ja toi­min­ta­kun­toi­set silmät.

    Met­säs­tyk­ses­tä pitä­vät työt­tö­mät voi­si­vat ottaa osaa riis­ta­las­ken­toi­hin, riis­ta­ruo­kin­toi­hin ja ylei­seen havain­to­jen tekoon.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti voi­sin osal­lis­tua vapaa­eh­toi­ses­ti vaik­ka­pa vael­lus­ka­la­la­jien kutua­luei­den kunnostuksiin.

    Maa­il­mas­sa on val­ta­vas­ti työ­tä jol­le ei ole teki­jöi­tä ja johon ei kan­na­ta pal­ka­ta vaki­tuis­ta työntekijää.

    Joi­ta­kin ongelmakohtia:

    a) pereh­dy­tyk­sen pitäi­si olla nopea
    b) työt­tö­män ei pitäi­si jou­tua mak­sa­maan jär­jes­te­ly­ku­lu­ja, kuten polt­toai­nei­ta tai työkaluja
    c) jon­kun täy­tyy olla vastuussa
    d) miel­lek­käi­den pro­jek­tien riittävyys

  93. Jus­si Lep­pä­nen: N
    ———-
    Sitee­raan täs­sä Björn Wahl­roo­sia joka puhui juu­ri lii­ke­mie­syh­dis­tyk­sen 120-vuotisjuhlassa.
    “Työ­paik­ko­ja voi syn­tya kuin­ka pal­jon tahan­sa kun­han vaan ins­ti­tu­tio­naa­li­set olo­suh­teet vero­tuk­sen suh­teen ja hin­ta­ta­so ovat oikeat”

    Tämä klas­si­sen talaous­teo­rian ole­tus, joka ei väl­tä­mät­tä poi­dä paik­kaan­sa. Tuot­ta­vuu­den nous­te­sa se edel­lyt­tää kulu­tuk­sen nousua ja myös tyäön­te­ki­jöi­den riitt­vää kulutuskykyä.

    Väin’ Lin­na kiteyt­ti asian hyvin:“Keynes tote­si, etä ker­jö­köi­sel­le ei voi myy­dä mitään.”

    Milen­kiin­tois­ta on, että Svei­tis­sä on sekä täsy­työl­li­syys että kor­kea palk­ka­ta­so, myös uso­rit­ta­val­le por­taal­le. (Ja kor­kea hinttaso9.

    Täys­työl­li­syyyt­tä on tai­det­tu yllä­pi­tää pot­ki­mal­la vie­ras­työ­voi­maa ulos,kun siät ei enää tarvitti.

  94. Toden­nä­köi­sin­tä on, että maa­il­mas­ta katoa­vat yksin­ker­tai­set , mata­lan tuot­ta­vuu­den työt

    Aina­kin tähän saak­ka on käy­nyt niin, pai­men­po­jan kor­va­si­vat piik­ki­lan­ka ja sähköpaimen
    Mar­jo­ja poi­mi­taan vie­lä käsin, mut­ta se on vain kehit­ty­mät­tö­myyt­tä, val­tao­sa maa­il­man mar­jois­ta poi­mi­taan koneelliseti

  95. Omn myös kyse­na­lais­ta suos­tuk­ko esim 20–30 % kan­sa­ta teke­mään työ­tä alle torihintojen ?

    Jos ei ole parem­mas­ta tule­vai­suu­des­ta niin osa kan­sas­ta radi­ka­li­soi­tuu ja rupe­aa kapi­naan , joka joh­taa vallankumoukseen

    Lop­pu­tu­le­ma voi olla hyvin arvaamaton

    1. Lii­an cvan­ha, suos­tuu­ko 20 — 30 % kan­sas­ta elä­mään työ­mark­ki­na­tuen varas­sa työt­tö­mi­nä, vai voi­si­ko sekin joh­taa radi­ka­li­soi­tu­mi­seen ja kapi­naan. Ker­ro mitä pitäi­si tehdä?

  96. teek­ka­ri: Perus­tu­lo­mal­li­nen mata­la­palk­ka­työn tuke­mi­nen­han koh­dis­tuu auto­maat­ti­ses­ti kaik­kiin työn­te­ki­jöi­hin, ja sää­tyy por­taat­to­mas­ti vero­tuk­sen kau­ta. Se on jär­jes­tel­mään sisään­ra­ken­net­tu omi­nai­suus, enkä näe mik­si “ammat­ti­lai­sen” pitäi­si olla yhtään enem­pää suo­jas­sa palk­ka­kil­pai­lul­ta kuin ammat­ti­mai­sen palvelutyöntekijänkään.

    En näe mitään syy­tä, mik­si mata­la­palk­kais­ta työ­tä pitäi­si koh­del­la mil­lään lail­la eri­ta­voin kuin mitään muu­ta­kaan työ­tä. Mut­ta tukea (tai kos­ka kysees­sä on lähin­nä vero­kii­la, vähem­män kep­piä) mata­lam­man tuot­ta­vuusas­teen työt tar­vit­se­vat, kos­ka muu­ten ne teh­dään tehot­to­mas­ti itse­pal­ve­lu­na, ja kaik­ki kärsivät.

    Perus­tu­lon ja mata­la­palk­ka­tuen ero on, että perus­tu­loa sai­si­vat kaik­ki, ja mata­la­palk­ka­tu­kea vain työ­tä teke­vät. En ymmär­rä, mik­si pää­omia omis­ta­vien var­hais­ta elä­köi­ty­mis­tä pitäi­si tukea perus­tu­lol­la, mut­ta ymmär­rän mik­si vero­kii­la (ml. sivu­ku­lut) pitäi­si saa­da pois pie­nim­mis­tä palkoista.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an cvan­ha, suos­tuu­ko 20 – 30 % kan­sas­ta elä­mään työ­mark­ki­na­tuen varas­sa työt­tö­mi­nä, vai voi­si­ko sekin joh­taa radi­ka­li­soi­tu­mi­seen ja kapi­naan. Ker­ro mitä pitäi­si tehdä?

    Työn jaka­mi­nen on 100 vuot­ta van­ha kek­sin­tö, vahin­ko ettei sitä ole oival­let­tu Suomessa.

    Suo­mi lie­nee ainoa maa, jos­sa pyri­tään työ­ai­kaa pidentämään.

    Ja tuos­sa näkyi ver­tai­lu palk­ko­jen kehi­tyk­ses­tä, Suo­mes­sa kehi­tys oli nega­tii­vi­nen, muu­al­la positiivinen

    Ei ole ihme , jos bkt sak­kaa kun palk´kkoja lei­ka­taan. Muu­al­la syn­tyy kas­vua kun palk­ka­sum­ma kasvaa

  98. Blo­gi­kir­joit­ta­ja: Onko ole­mas­sa perus­tet­ta, mik­si työ­tön­tä mais­te­ria tai muu­ta kou­lu­tet­tua ei voi­si pis­tää teke­mään opet­ta­jan sijai­suut­ta tukia vastaan? 

    Ihan se ylei­nen perus­te, että ketään työ­tön­tä ei tule lait­taa teke­mään pal­kat­ta töi­tä, jois­ta nor­maa­lis­ti mak­se­taan palk­kaa. Mikä­li näin teh­täi­siin, kaik­ki palk­ka­työ muut­tui­si pal­kat­to­mak­si. Itse asias­sa — ja har­mi kyl­lä — tämä on jo tapahtumassa.

  99. Tämä kom­ment­tio­sio pur­su­aa 70-luku­lais­ta maa­il­man­ku­vaa jos­sa mie­hen työ on mie­hen mit­ta ja töi­hin pää­see kuka vain jos halu­aa. Mie­ti­tään ilmei­sen vaka­vis­saan temp­pu­työl­lis­tä­mi­sen etu­ja ja kou­lu­tuk­sen kar­si­mis­ta ikään­kuin kou­lus­sa käy­täi­siin töi­tä varten.

    Eikö­hän näi­tä­kin asioi­ta kan­nat­tai­si aja­tel­la sen rea­li­tee­tin mukaan että väis­tä­mät­tä — siis täy­sin riip­pu­mat­ta mis­tään mitä kukaan tänään tekee tai päät­tää — työt­tö­myys­pro­sent­ti tulee ole­maan vuon­na 2100 yli 99%, luul­ta­vas­ti maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Tämä sik­si, että työn abso­luut­ti­nen tar­ve maa­il­mas­sa lähes­tyy nol­laa koko ajan tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen vuok­si. Sen sijaan että mie­tit­te uusia temp­pu­työl­lis­tä­mi­sen muo­to­ja ja miten mais­te­rit saa­daan alen­tu­maan sii­voo­jik­si, suo­sit­te­li­sin poh­ti­maan miten yhteis­kun­ta val­mis­tel­laan toi­mi­maan aika­na jol­loin enää vain paras pro­sent­ti työn­ha­ki­jois­ta kel­paa min­kään­lai­siin töihin.

  100. Mark­ku af Heur­lin: Milen­kiin­tois­ta on, että Svei­tis­sä on sekä täsy­työl­li­syys että kor­kea palk­ka­ta­so, myös uso­rit­ta­val­le por­taal­le. (Ja kor­kea hinttaso9.
    Täys­työl­li­syyyt­tä on tai­det­tu yllä­pi­tää pot­ki­mal­la vie­ras­työ­voi­maa ulos,kun siät ei enää tarvitti.

    Muis­tan kau­an kau­an sit­ten luke­nee­ni, että Sveit­si on esi­merk­ki maas­ta, joka on pilat­tu lii­al­la maahanmuutolla.

    Luu­len sil­ti, että ylei­sel­lä tasol­la eri mai­den menes­tyk­seen vai­kut­taa enem­män geo­po­liit­ti­nen nii­den sijain­ti. Jos Suo­mi­kin sijait­si­si vau­raan poh­jois-Ita­lian ja ete­lä-Sak­san välis­sä mei­dän oli­si pal­jon hel­pom­pi pärjätä. 

    Kyse on siis sii­tä syn­tyy­kö tän­ne tai ympä­ris­tööm­me työl­lis­tä­viä klus­te­rei­ta — meri­teol­li­suus on yksi täm­möi­nen, nous­sut otsi­koi­hin taas hyvien tilaus­ten vuoksi.

  101. sole­noi­di: Tämä kom­ment­tio­sio pur­su­aa 70-luku­lais­ta maa­il­man­ku­vaa jos­sa mie­hen työ on mie­hen mit­ta ja töi­hin pää­see kuka vain jos halu­aa. Mie­ti­tään ilmei­sen vaka­vis­saan temp­pu­työl­lis­tä­mi­sen etu­ja ja kou­lu­tuk­sen kar­si­mis­ta ikään­kuin kou­lus­sa käy­täi­siin töi­tä varten.

    Ei se työl­lis­ty­mi­nen ollut itses­tään sel­vää 70-luvul­la­kaan. Ruot­siin jou­tui läh­te­mään liki 400000 ja muu­al­la maa­il­maan 100000–150000 henkeä

    Ja sil­ti työt­tö­miä oli 70-luvun jäl­ki­puo­lel­la liki 300000.

    Ja työ­elä­mä oli hyvin epä­va­kaa­ta, pot­kut tuli­vat, jos naa­ma ei miel­lyt­tä­nyt pomoa .

    Pät­kä ja silp­pu­työt oli­vat ylei­siä ja palk­ka­saa­ta­vat oli­vat epä­var­mo­ja saatavia

    Näin se aika kul­taa muistot

  102. R. V.: Ihan se ylei­nen perus­te, että ketään työ­tön­tä ei tule lait­taa teke­mään pal­kat­ta töi­tä, jois­ta nor­maa­lis­ti mak­se­taan palk­kaa. Mikä­li näin teh­täi­siin, kaik­ki palk­ka­työ muut­tui­si pal­kat­to­mak­si. Itse asias­sa – ja har­mi kyl­lä – tämä on jo tapahtumassa.

    No höpö höpö sen­tään. Jo Sta­li­nin Neu­vos­to­lii­tos­sa huo­mat­tiin, ettei se pal­ka­ton työ­voi­ma nyt sit­ten ihan lop­pu­jen­lo­puk­si niin teho­kas­ta ollutkaan.

    Voit aivan hyvin mil­loin tahan­sa lait­taa pal­kat­to­mat jant­te­rit kil­pai­le­maan mei­dän kans­sa. Takaan että ennem­min tai myö­hem­min te häviät­te ne hommat.

  103. Sylt­ty: Voit aivan hyvin mil­loin tahan­sa lait­taa pal­kat­to­mat jant­te­rit kil­pai­le­maan mei­dän kans­sa. Takaan että ennem­min tai myö­hem­min te häviät­te ne hommat.

    Hau­taus­maat ovat täyn­nä kor­vaa­mat­to­mia. Ennem­min tai myö­hem­min jokai­nen voit­ta­ja on löy­tä­nyt parem­pan­sa, kor­vaa­mat­to­mia ei ole.

    Eivät­kä kaik­ki voit­ta­jat ole tavoi­tel­leet rahaa esim maa­il­man yleisn pc-käyt­tö­jär­jes­tel­mä eli Linux kehi­tel­tiin talkoilla

    Ja työ­elä­mä on opet­ta­nut, että kaik­ki ovat korvattavissa.Kun avain­hen­ki­lö kuo­lee niin jol­la­kin hänet on korvattava.Samanlaista ei löy­dy, mut­ta kor­vaa­va jär­jes­te­ly kyllä.

    Ja jos “kor­vaa­ma­ton” fir­ma menee kon­kurs­siin niin ei oikeas­sa elä­mäs­sä jää­dä itke­mään men­neen perään vaan kor­va­taan uudella

    Uusi on aina parem­pi kuin entinen

  104. Lii­an van­ha:
    Näin se aika kul­taa muistot 

    Näin­pä. Sitä auvoi­sin­ta aikaa kes­ti var­maan­kin noin vuo­des­ta 1980 about vuo­teen 1990 eli vain 10 vuotta.

  105. Mie­les­tä­ni on perus­tel­tua poh­tia tätä myös tukien mak­sa­jien kan­nal­ta, kos­ka he elät­tä­vät sadat tuhan­net työi­käi­set ihmi­set. Edel­leen olen sitä miel­tä, että vas­tik­keet­to­man tuen sijaan oli­si rei­lum­paa hei­tä koh­taan, että sen tuen vas­ti­neek­si pitäi­si teh­dä jotain yhteis­kun­taa edis­tä­vää ja yleis­hyö­dyl­lis­tä työtä.

    Juu­ri tänään uuti­soi­tiin, että Suo­mes­sa on 150 000 “pii­lo­työ­tön­tä” eli työ­tön­tä, jot­ka eivät ole nel­jään viik­koon hake­neet töitä.

    Niin, luit­te oikein.

    Nel­jään viik­koon eivät ole hake­neet töitä.

    Eivät ole hake­neet töitä.

    Mut­ta nel­jän vii­kon ajal­ta mak­se­taan var­mas­ti työt­tö­myys­kor­vaus, toi­meen­tu­lo­tu­ki, asu­mis­tu­ki ja ehkä jotain muu­ta­kin tukea vie­lä kau­pan päälle.

  106. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Mie­les­tä­ni on perus­tel­tua poh­tia tätä myös tukien mak­sa­jien kan­nal­ta, kos­ka he elät­tä­vät sadat tuhan­net työi­käi­set ihmiset. 

    Tai sit­ten asian voi näh­dä niin, että täl­lä het­kel­lä töi­tä teke­vät eivät anna työt­tö­mil­le rei­lua mah­dol­li­suut­ta teh­dä omaa osuut­taan töis­tä (ja saa­da omas­ta osuu­des­taan palk­kaa), jol­loin on vain oikeu­den­mu­kais­ta, että he mak­sa­vat myös työt­tö­mien elä­män. Täs­sä työt­tö­mien elin­kus­tan­nus­ten mak­sa­mi­sen sijaan vaih­toeh­to­na on siis töi­den tasai­sem­pi jaka­mi­nen, jol­loin työt­tö­mien mää­rä saa­daan las­kuun vaik­ka kan­san­ta­lou­den tasol­la työ­tun­nit pysy­vät samoi­na. Tulon­ja­ko on myös täl­löin tasaisempi.

    Onko esit­tä­mä­ni näke­mys mie­les­tä­si joten­kin vää­rä? Jos on, niin miten?

  107. Työ­voi­ma­pu­lan takia on lisät­tä­vä maa­han­muut­toa, min­kä seu­raa­muk­se­na tulee olla matalapalkkatuki.

  108. Lii­an van­ha:

    Eivät­kä kaik­ki voit­ta­jat ole tavoi­tel­leet rahaa esim maa­il­man yleisn pc-käyt­tö­jär­jes­tel­mä eli Linux kehi­tel­tiin talkoilla 

    Niin ehkä aluk­si, mut­tei enää.

    https://www.linux.com/blog/top-10-developers-and-companies-contributing-linux-kernel-2015–2016

    ***
    Com­pa­ny Chan­ges Percent of total
    Intel 14,384 12.9%
    Red Hat 8,987 8.0%
    None 8,571 7.7%
    Unk­nown 7,582 6.8%
    Lina­ro 4,515 4.0%
    Sam­sung 4,338 3.9%
    SUSE 3,619 3.2%
    IBM 2,995 2.7%
    Con­sul­tants 2,938 2.6%
    Rene­sas Elect­ro­nics 2,239 2.0%
    ***
    Tus­kin Linux oli­si kos­kaan saa­vut­ta­nut ase­maan­sa ilman voit­toa havit­te­le­via suuryrityksiä.

  109. Lii­an van­ha: Hau­taus­maat ovat täyn­nä kor­vaa­mat­to­mia. Ennem­min tai myö­hem­min jokai­nen voit­ta­ja on löy­tä­nyt parem­pan­sa, kor­vaa­mat­to­mia ei ole. 

    Miten tämä vuo­da­tus liit­tyy pal­kat­to­man ja pal­kal­li­sen työ­voi­man tuottavuuseroon? 

    Ei mei­dän tar­vit­se pelä­tä ilmais­har­joit­te­li­joi­ta. Jos on päte­vä teki­jä, on jo palk­ka­töis­sä. Mikä­li kai­pai­sin ilmais­ta työ­voi­maa, sitä tuli­si, kun vain oven avai­si. Työk­kä­rin kurs­sien kaut­ta (syk­syk­si tar­jot­tiin ilmais­har­joit­te­li­joi­ta, ei otet­tu), ilmai­sia opis­ke­li­ja-har­joit­te­li­joi­ta riit­täi­si jne. Mut­ta kun ei se oikein kan­na­ta, ellei aio mies­tä har­joit­te­lun jäl­keen palkata.

    Jos hom­ma toi­mi­si samal­la taval­la kuin vasem­mis­ton orja­fan­t­asiois­sa, niin voi­si­han tuos­sa yhtä har­joit­te­li­jaa aina pitää. Mut­ta kun en näe ilmais­työ­voi­maa tuot­ta­va­na, niin ei kannata.

  110. R. V.:Täs­sä työt­tö­mien elin­kus­tan­nus­ten mak­sa­mi­sen sijaan vaih­toeh­to­na on siis töi­den tasai­sem­pi jaka­mi­nen, jol­loin työt­tö­mien mää­rä saa­daan las­kuun vaik­ka kan­san­ta­lou­den tasol­la työ­tun­nit pysy­vät samoi­na. Tulon­ja­ko on myös täl­löin tasaisempi.

    Onko esit­tä­mä­ni näke­mys mie­les­tä­si joten­kin vää­rä? Jos on, niin miten? 

    Kun ei työ­tä voi noin jakaa. Kes­ki­mää­räi­nen työ­tön ei kel­paa kes­ki­mää­räi­sen työn­te­ki­jän korvaajaksi. 

    Äärie­si­merk­ki­nä täs­tä ovat lää­kä­rit. Mitä tapah­tuu, jos lää­kä­rei­den työ­ai­kaa lyhen­ne­tään? Löy­tyy­kö kor­tis­tos­ta sopi­via hen­ki­löi­tä tilalle?

    Ihan sama jut­tu se on mel­kein kai­kis­sa hom­mis­sa. Ei nii­tä nyt vain voi tuos­ta vain men­nä jaka­maan ilman, että työn tehok­kuus kär­sii ja pal­jon. Jos esi­mer­kik­si 10 asian­tun­ti­jan työ­ai­kaa vähen­ne­tään ja nos­te­tään hen­ki­lös­tön mää­rä vii­teen­tois­ta, se tar­koit­taa että tar­vi­taan 50% enem­män toi­mis­to­ti­laa, 50% enem­män rahaa työ­vä­li­nei­siin, sof­taan, hen­ki­lös­tö­hal­lin­toon, kou­lu­tuk­seen, pereh­dy­tyk­seen, ihan kaikkeen. 

    Kaik­ki niis­tä uusis­ta on alus­sa kel­ta­nok­kia, eikä puo­let kui­ten­ki­aan pär­jää hommissaan.

    Onko tämä teho­kas­ta? No ei ole. Kyl­lä myös tun­ti­pal­kan pitäi­si sil­loin ropis­ta alaspäin.

  111. Sylt­ty: Kun ei työ­tä voi noin jakaa. Kes­ki­mää­räi­nen työ­tön ei kel­paa kes­ki­mää­räi­sen työn­te­ki­jän korvaajaksi. 

    Äärie­si­merk­ki­nä täs­tä ovat lää­kä­rit. Mitä tapah­tuu, jos lää­kä­rei­den työ­ai­kaa lyhen­ne­tään? Löy­tyy­kö kor­tis­tos­ta sopi­via hen­ki­löi­tä tilalle?

    Ihan sama jut­tu se on mel­kein kai­kis­sa hom­mis­sa. Ei nii­tä nyt vain voi tuos­ta vain men­nä jaka­maan ilman, että työn tehok­kuus kär­sii ja pal­jon. Jos esi­mer­kik­si 10 asian­tun­ti­jan työ­ai­kaa vähen­ne­tään ja nos­te­tään hen­ki­lös­tön mää­rä vii­teen­tois­ta, se tar­koit­taa että tar­vi­taan 50% enem­män toi­mis­to­ti­laa, 50% enem­män rahaa työ­vä­li­nei­siin, sof­taan, hen­ki­lös­tö­hal­lin­toon, kou­lu­tuk­seen, pereh­dy­tyk­seen, ihan kaikkeen. 

    Kaik­ki niis­tä uusis­ta on alus­sa kel­ta­nok­kia, eikä puo­let kui­ten­ki­aan pär­jää hommissaan.

    Onko tämä teho­kas­ta? No ei ole. Kyl­lä myös tun­ti­pal­kan pitäi­si sil­loin ropis­ta alaspäin. 

    Lis­taa­ma­si ongel­mat hyök­kää­vät teke­mää­si olkiuk­koa vas­taan. En esi­mer­kik­si vaa­ti­nut ketään lyhen­tä­mään työ­ai­kaan­sa, ainoas­taan ymmär­tä­mään, että he olen­nai­ses­ti vie­vät muil­ta mah­dol­li­suu­den tie­na­ta elan­ton­sa ja mak­sa­vat täs­tä hyväs­tä muil­le työttömyyskorvausta.

  112. Sylt­ty: Äärie­si­merk­ki­nä täs­tä ovat lää­kä­rit. Mitä tapah­tuu, jos lää­kä­rei­den työ­ai­kaa lyhen­ne­tään? Löy­tyy­kö kor­tis­tos­ta sopi­via hen­ki­löi­tä tilalle?

    Työt­tö­män on otet­ta­va vas­taan mitä työ­tä tahan­sa, ei ehdos­sa puhu­ta mitään osaamisesta.

    Teu­ras­ta­jan on otet­ta­va lää­kä­rin vir­ka vas­taan, jos työk­kä­ri määrää

    Lää­kä­reis­tä liki 20% tekee osa-aikaa , se on pal­jon ver­rat­tu­na kes­ki­mää­räi­seen 11 %:iin
    joten lää­kä­rit ovat oival­ta­neet systeemin.

    Eri­tyi­ses­ti nuo­ret lää­kä­rit teke­vät osa-aikaa

  113. Sylt­ty: Jos esi­mer­kik­si 10 asian­tun­ti­jan työ­ai­kaa vähen­ne­tään ja nos­te­tään hen­ki­lös­tön mää­rä vii­teen­tois­ta, se tar­koit­taa että tar­vi­taan 50% enem­män toi­mis­to­ti­laa, 50% enem­män rahaa työ­vä­li­nei­siin, sof­taan, hen­ki­lös­tö­hal­lin­toon, kou­lu­tuk­seen, pereh­dy­tyk­seen, ihan kaikkeen.

    Ajat­te­let van­han­ai­kai­ses­ti, nyky­ään suun­taus on pois kop­pi­kont­to­reis­ta ja jopa avokonttoreista.

    Työ­pis­tei­tä on n puo­lel­le ja työn­te­ki­jä ottaa sen pai­kan mikä on vapaa­na . Kun lähes kaik­ki teke­vät myös etä­päi­viä niin tila­vaa­ti­mus tip­puu alle 5 m² per työntekijä

  114. Noin lää­kä­rin työs­tä voin sanoa, että se tai­puu erit­täin huo­nos­ti aika­palk­kaan. Jos työ­ai­kaa­ni piden­net­täi­siin 10%:lla, uskal­lan väit­tää tuo­tok­sen _pienenevän_ lähes mil­lä hyvän­sä mit­ta­ril­la mitat­tu­na, pait­si tie­tys­ti työ­maal­la vie­tet­tyä aikaa mitat­taes­sa. Toi­saal­ta jos työ­ai­kaa­ni lyhen­net­täi­siin 25%, mikään ei muut­tui­si. Täs­tä­kin on koke­mus­ta. Sik­si­pä en tee­kään lyhen­net­tyä. Työ­mää­rä on sama, jos­kus jopa suu­rem­pi, mut­ta palk­ka vaan pienempi.

    Käy­tän tilai­suut­ta myös kom­men­toi­dak­se­ni teko­ä­lyn lää­krin työ­tä. Täs­sä ei pidä tui­jot­taa diag­nos­tiik­kaa. Diag­noo­sit ovat enim­mäk­seen aivan ilmei­siä, ja nii­tä on yleen­sä jo val­miik­si enem­män kuin pal­jon. Koke­muk­se­ni mukaan yleis­lää­kä­rin työs­tä n 80% on sen miet­ti­mis­tä, mikä on jär­ke­vää juu­ri sii­nä tilanteessa.

  115. Lii­an van­ha:
    Työ­pis­tei­tä on n puo­lel­le ja työn­te­ki­jä ottaa sen pai­kan mikä on vapaa­na . Kun lähes kaik­ki teke­vät myös etä­päi­viä niin tila­vaa­ti­mus tip­puu alle 5 m² per työntekijä

    No tämä on taas täm­möi­nen tyh­jän­päi­väi­nen trendi.
    Läp­pä­ri kai­na­los­sa taloa ympä­ri juok­se­vat työn­te­ki­jät hoh­hoi­jak­kaa, no ehkä toi­mii hyvin jos­sain uus­me­dia­toi­mis­tos­sa tai sof­ta­ta­lois­sa, jos­sa viis vei­sa­taan työn­te­ki­jöi­den har­tiois­ta tai ranteista. 

    Läp­pä­ri kun on niin sur­kea työ­vä­li­ne, ettei sil­lä ole mitään rajaa, enkä ole kyl­lä kos­kaan näh­nyt mis­sään tren­di­toi­mis­ton esit­te­lys­sä läp­pä­rei­den telakointiasemia.

    Koti­keit­tiön pöy­tä on kyl­lä epäer­go­no­mi­sen har­tian-selän-ran­teen-tap­pa­ja­työ­pis­teen kruunu! 

    Kaik­kein käte­vin­tä on, että jokai­sel­la on oma työ­pis­te, mis­sä on omat kynät, pape­rit, kan­siot ja ohjeet. Ja tie­ten­kin kol­me vähin­tään 24″, mie­lum­min 27″ näyt­töä. Takaan että työ­te­ho­ja tulee kun­nol­li­sel­la työ­pis­teel­lä enem­män, neliöis­sä pihis­te­le­mäl­lä voi säästää.

    Voi­han sitä kaik­kea tren­di­käs­tä kokeil­la, mut­ta on ihan sata­var­ma ettei nuo jää käyt­töön kuin hyvin pie­nel­lä osal­la yri­tyk­siä. Jos ei toi­mi­pis­te sijait­se Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa, on yksin­ker­tai­ses­ti hal­vem­paa hank­kia riit­tä­väs­ti toi­mis­to­ti­laa ja kun­non työpisteet. 

    Tosin eivät kaik­ki yri­tyk­set ymär­rä työ­pis­tei­den pääl­le tuon tai­vaal­lis­ta. Se ei tar­koi­ta, että työ­pis­tee­tön tren­di­kont­to­ri oli­si hyvä ratkaisu.

  116. PTT oli tut­ki­nut koh­taan­to-ongel­maa ja se pal­jas­ti tilastoharhan

    Ensin­nä­kin , 25 ‑30 % on pal­kat­to­mia feik­ki­työ­paik­ko­ja, nii­hin ote­taan hen­ki­lö puo­lek­si vuo­dek­si ja sen jäl­keen vaih­de­taan uusi uunotettava.

    Ja samat pai­kat ovat monen työn­vä­lit­tä­jän lis­toil­la eli yksi paik­ka voi olla auki 3–10 välittäjällä

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ptt-osa-avointen-tyopaikkojen-kasvusta-tilastoharhaa/KX2av2r6

    Sama har­ha kos­kee vien­tiä, sil­lä pal­ve­lu­jen vien­nin tilas­toin­ti on heik­koa eikä täy­tä mitään laa­tu­vaa­ti­muk­sia . Tähän ryh­mään kuu­lu­vat esim IT-palvelut

    Niin­pä vien­ti on tilas­tois­sa aina­kin 5 mil­jar­dia todel­lis­ta pienempi

    Näyt­tää sil­tä, että Suo­mes­sa pää­tök­siä teh­dään hutkimalla

  117. Lii­an van­ha:
    Lää­kä­reis­tä liki 20% tekee osa-aikaa , se on pal­jon ver­rat­tu­na kes­ki­mää­räi­seen 11 %:iin
    joten lää­kä­rit ovat oival­ta­neet systeemin.

    Eri­tyi­ses­ti nuo­ret lää­kä­rit teke­vät osa-aikaa 

    Lää­kä­rei­den koh­dal­la osa-aika­työ­hön on sel­vä syy. Se on kor­keat pal­kat, joil­la lää­kä­ri pär­jää muka­vas­ti 2/3 tai 1/2 osa tulotasollakin.

    Vähän para­dok­saa­li­ses­ti tehok­kain tapa saa­da nuo­ret lää­kä­rit teke­mään enem­män töi­tä oli­si palk­ko­jen alen­ta­mi­nen, jol­loin muka­van elin­ta­son saa­mi­sek­si pitäi­si enem­män töitä.

  118. No tämä on taas täm­möi­nen tyh­jän­päi­väi­nen trendi.
    Läp­pä­ri kai­na­los­sa taloa ympä­ri juok­se­vat työn­te­ki­jät hoh­hoi­jak­kaa, no ehkä toi­mii hyvin jos­sain uus­me­dia­toi­mis­tos­sa tai sof­ta­ta­lois­sa, jos­sa viis vei­sa­taan työn­te­ki­jöi­den har­tiois­ta tai ranteista.
    Läp­pä­ri kun on niin sur­kea työ­vä­li­ne, ettei sil­lä ole mitään rajaa, enkä ole kyl­lä kos­kaan näh­nyt mis­sään tren­di­toi­mis­ton esit­te­lys­sä läp­pä­rei­den telakointiasemia.
    Koti­keit­tiön pöy­tä on kyl­lä epäer­go­no­mi­sen har­tian-selän-ran­teen-tap­pa­ja­työ­pis­teen kruunu!
    Kaik­kein käte­vin­tä on, että jokai­sel­la on oma työ­pis­te, mis­sä on omat kynät, pape­rit, kan­siot ja ohjeet. Ja tie­ten­kin kol­me vähin­tään 24″, mie­lum­min 27″ näyt­töä. Takaan että työ­te­ho­ja tulee kun­nol­li­sel­la työ­pis­teel­lä enem­män, neliöis­sä pihis­te­le­mäl­lä voi säästää.

    Vai­mo­ni tekee etä­työ­tä 2 pv per viikko.Työpaikalla on telak­ka ja suu­ri näyt­tö ja enem­män tar­vit­se­vil­le useita.

    Kun työ­ase­mat ja tela­kat on stan­dar­doi­tu niin yhteen­so­pi­vuuson­gel­mia ei ole

    Myös koto­na on työ­pis­te suu­ri­ne näyt­töi­neen ja näppiksineen

    Eikä vai­mo­ni ole tar­vin­nut juos­ta ympä­ri taloa, samas­sa kul­mauk­se­sa on aina tyh­jiä työ­pis­tei­tä vaik­ka työ­pis­tei­tä on vain n puolelle

    Työ­vä­li­neet ovat hal­vem­pia kuin 10 m² lisää tilaa

  119. Sekin pitää ottaa huo­mioon, että mitä kau­em­min hen­ki­lö on pois­sa työ­elä­mäs­tä, sitä vai­keam­paa on sii­hen palaaminen. 

    Pel­käs­tään 40 tun­tia töi­tä vii­kos­sa voi äkki­sel­tään olla todel­la ras­kas koke­mus fyy­si­ses­ti ja hen­ki­ses­ti. Kou­lu­tus ja osaa­mi­nen rapis­tuu ajan myö­tä, ellei pys­ty kou­lut­ta­maan itse­ään ja työt­tö­mäl­lä ei ole tähän varaa ellei pää­se TE-toi­mis­ton pää­tök­sel­lä opiskelemaan.

    Vaik­ka se työ oli­si mitä tahan­sa, niin se kui­ten­kin pitää ihmi­sen muka­na työ­elä­mäs­sä toi­sin kuin työt­tö­mä­nä oleminen.

    Yri­tyk­set eivät voi alkaa hyvän­te­ki­jöik­si, joten jäl­jel­le jää valtio. 

    Palk­ka­tu­ki on mie­les­tä­ni pal­jon rei­lum­pi rat­kai­su kuin se, että nos­te­taan tukia ja ollaan kotona.

    Joku yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jä osai­si var­maan ker­toa, että onko työt­tö­miä ja palk­ka­tuel­la työs­ken­te­le­vien ero­ja tut­kit­tu Suomessa.

    Olen muu­ten itse ollut palk­ka­tuel­la töis­sä ja tuol­loin net­to­palk­ka­ni oli 900 euroa kuu­kau­des­sa. Se oli työt­tö­myys­jak­son jäl­keen luk­sus­ta ja uusien ihmis­ten koh­taa­mi­nen piris­ti todel­la paljon.

  120. Cati­li­na: Koke­muk­se­ni mukaan yleis­lää­kä­rin työs­tä n 80% on sen miet­ti­mis­tä, mikä on jär­ke­vää juu­ri sii­nä tilanteessa.

    Tämä var­maan pitää joka­päi­väi­ses­sä työs­sä paik­kan­sa. Teko­ä­ly aut­tai­si kui­ten­kin tilan­teis­sa, jot­ka eivät ole jokapäiväisiä.

    Cati­li­na: Käy­tän tilai­suut­ta myös kom­men­toi­dak­se­ni teko­ä­lyn lää­krin työ­tä. Täs­sä ei pidä tui­jot­taa diag­nos­tiik­kaa. Diag­noo­sit ovat enim­mäk­seen aivan ilmei­siä, ja nii­tä on yleen­sä jo val­miik­si enem­män kuin paljon.

    Sii­nä­pä se, min­kä niis­tä valit­set. Se ei ole vält­tä­mät­tä oikea.

    Oman lähi­pii­ri­ni diag­noo­si­his­to­rias­sa on tur­han pal­jon vää­riä veik­kauk­sia. Yhdes­sä oireet tul­kit­tiin migree­nik­si, vaik­ka kysy­mys oli ahdas­kul­maglau­koo­mas­ta (hoi­to vii­väs­tyi 12 h), toi­ses­sa väsy­mys ja ala­ti tois­tu­neet suu­ret mus­tel­mat tul­kit­tiin “per­heon­gel­mak­si”, vaik­ka kysy­mys oli leu­ke­mias­ta (hoi­to vii­väs­tyi 5 kk) , kol­man­nes­sa tapauk­ses­sa pit­kit­ty­nyt­tä ripu­lia ja laih­tu­mis­ta hoi­det­tiin tehok­kail­la suo­len toi­min­taa lamaa­vil­la lääk­keil­lä, jol­loin pak­susuo­len syö­vän totea­mi­nen ja hoi­dot vii­väs­tyi­vät 6 kuu­kau­del­la, jne.

    Ahdas­kul­maglau­koo­ma oli­si voi­tu tode­ta muu­ta­man euron sil­män­pai­neen­mit­tauk­sel­la, leu­ke­mia muu­ta­man kym­pin veri­ko­keel­la, pak­susuo­len syö­vän totea­mi­nen oli­si toki vaa­ti­nut kal­liim­paa colo­nos­ko­pi­aa, mut­ta ei kai tääl­lä Suo­mes­sa ter­veet kuu­kausia ripuloi…

    Vir­hei­tä sat­tuu meil­le kai­kil­le, joten kai myös lää­kä­reil­le. Väit­tee­ni on, että teko­ä­ly diag­nos­tii­kan tuke­na vähen­täi­si vir­hei­tä oleel­li­ses­ti. Ennen kaik­kea se aut­tai­si kysee­na­lais­ta­maan “mel­kein kaik­ki täs­mää” ‑diag­noo­se­ja.

  121. Lii­an van­ha:
    Kaik­kein käte­vin­tä on, että jokai­sel­la on oma työ­pis­te, mis­sä on omat kynät, pape­rit, kan­siot ja ohjeet.

    Toki kai myös rei­ji­tin, nito­ja ja pape­ri­liit­ti­miä…? Ja pul­lol­li­nen kor­jaus­lak­kaa jol­la saa vuo­den 1982 kalen­te­rin päi­vi­tet­tyä nykypäivään.…?

  122. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Pel­käs­tään 40 tun­tia töi­tä vii­kos­sa voi äkki­sel­tään olla todel­la ras­kas koke­mus fyy­si­ses­ti ja hen­ki­ses­ti. Kou­lu­tus ja osaa­mi­nen rapis­tuu ajan myö­tä, ellei pys­ty kou­lut­ta­maan itse­ään ja työt­tö­mäl­lä ei ole tähän varaa ellei pää­se TE-toi­mis­ton pää­tök­sel­lä opiskelemaan.

    Enpä ole vie­lä kos­kaan pal­kan­nut ihmis­tä, joka osai­si kai­ken työ­hön­sä liittyvän.Jopa talon sisäl­tä teh­tävs­sä rek­ry­toin­nis­sa jou­tuu ihmi­sen kou­lut­ta­maan työhön,toki hel­pom­min kuin ulkoa tulleen.

    Asian­tun­ti­ja ja jopa toi­mi­tus­joh­ta­ja on ensin pereh­dy­tet­tä­vä taloon ja saa­ta­va ajat­te­le­maan talon ongel­mia ja suuntaa

    Ei kou­lun­pen­kil­tä val­mis­tu val­mii­ta ihmi­siä eikä nii­tä löy­dy työelämästäkään.

    Ja useim­mil­la on nyky­ään har­ras­tuk­sia ja/tai osal­lis­tuu vapaa­eh­tois­toi­min­taan . Niis­sä­kin pela­taan sään­nöil­lä ja ne pitä­vät elä­män­ryt­miä yllä.

    Suu­rin ongel­ma tule niil­le, jot­ka tip­puvt peruspäivärahan/sossun rahal­le , se eris­tää ihmi­sen yhteis­kun­nas­ta, kos­ka harrastukset/vapaaehtoistoiminta on lopettetava.

    Työk­kä­ri edis­tää eris­täy­ty­mis­tä jake­le­mal­la vapaa­eh­tois­toi­min­nas­ta karens­se­ja mielivaltaisesti

    Kun karens­se­ja ei ole saa­tu tar­peek­si täl­lä kei­noin niin on kek­sit­ty haas­tat­te­lu eli yksi­tyi­sil­le yri­tyk­sil­le mak­se­taan likai­ses­ta työs­tä kor­vaus­ta eli jokai­ses­ta karens­sis­ta saa toden­nä­köi­ses­ti palkkion.Se sääs­tää työttömyyskorvauksissa

    Ilman näi­tä lisä­ka­rens­se­ja ei sääs­tö­ta­voi­te toteudu

  123. Giar­di­nie­ra: Toki kai myös rei­ji­tin, nito­ja ja pape­ri­liit­ti­miä…? Ja pul­lol­li­nen kor­jaus­lak­kaa jol­la saa vuo­den 1982 kalen­te­rin päi­vi­tet­tyä nykypäivään….?

    Tie­ten­kin tar­vi­taan kaik­ki nuo ja myös tas­ku­las­kin. Mut­ta nyky­ään kyl­lä käy­te­tään kor­jaus­rol­le­ria eikä mitään lakkaa 🤓

  124. Giar­di­nie­ra: Toki kai myös rei­ji­tin, nito­ja ja pape­ri­liit­ti­miä…? Ja pul­lol­li­nen kor­jaus­lak­kaa jol­la saa vuo­den 1982 kalen­te­rin päi­vi­tet­tyä nykypäivään….?

    Pape­rin käyt­tö vähe­ni 90-luvul­la 2010 ‑luvul­la pape­ril­la ei juu­ri asioi­da muu­al­la kuin asia­kas­pal­ve­luis­sa, han­kin­nas­sa ja lakio­sos­tol­la ja jon­kin ver­ran HR:ssa.

    Ohjeet ja manu­aa­lit ovat olleet säh­köi­siä jo aina­kin 15 vuotta .

    Kalen­te­rit­kin löy­ty­vät netis­tä ja läp­pä­ril­lä voi teh­dä kor­jauk­set ilman lakkaa.

    Toi­mis­to­tar­vik­kei­ta saa res­pan noutohyllystä,jos tar­vit­see, mut­ta näyt­tää riit­tä­vän kynä ja pari-kol­me ruutuvihkoa

  125. Tai­taa joh­tua tuos­ta pape­rit­to­muu­des­ta, että nyky­ään tun­tuu tule­van niin pal­jon tur­hia virheitä.

    Tila­sin pult­te­ja ja mut­te­rei­ta, sain vää­rän­ko­koi­sia. Tila­sin pal­ve­li­men, tuli vää­rät osat ja rik­ki­näi­set muis­tit, vii­me vii­kol­la saa­tiin mak­su­ke­hoi­tus las­kus­ta, joka oli jo aika­päi­viä sit­ten mak­set­tu ja niin edel­leen ja niin edel­leen. Tun­tuu että myy­jät teke­vät tar­jouk­set ja lyö­vät ent­te­riä vil­kai­se­mat­ta, mitä tuli­kaan kirjoitettua.

    Taas saa­tiin ohjeis­tus­ta, joi­den etusi­vul­la oli sel­viä vir­hei­tä, sel­lai­sia, jot­ka oli­si kyl­lä heti huo­man­nut, jos ohjeet oli­si tulos­ta­nut ja lukenut. 

    Mer­kit­tä­vä osa työ­ajas­ta­ni kuluu sii­hen, että kor­jaan tois­ten teke­miä virheitä.

    En muis­ta, että 10v sit­ten tilauk­seen kuin tilauk­seen oli­si jää­nyt vir­hei­tä. Toi­saal­ta, sil­loin tuli tilail­tua kai­ken­lais­ta vähem­män, ehkä aika kul­taa muis­tot. Tun­tuu sil­tä että tänä päi­vä­nä mikään ei mene ker­ral­la putkeen. 

    Sik­si olen sitä miel­tä, että tar­kis­ta­mis­ta var­ten kaik­kein paras­ta on tulos­taa ne lap­puset ja lukea pape­ris­ta puna­ky­nän kans­sa. PDF-doku­men­tis­ta ei kukaan löy­dä niin hyvin vir­hei­tä. Jos ihmi­set lope­tai­si­vat tämän kai­ken­lai­sen säh­lää­mi­sen ja huti­loin­nin, nousi­si työn tuot­ta­vuus vähin­tään sen 5%.

    Pitää lopet­taa mar­mat­ta­mi­nen, minul­la on tuos­sa pöy­däl­lä parin sadan sivun pape­ri­pink­ka, joka pitää lukea läpi, tar­kis­taa ja kom­men­toi­da. Ja tie­ten­kin puna­ky­nän ja kor­jaus­rol­le­rin avulla.

  126. Osmo Soi­nin­vaa­ra: «

    En käy stok­kal­la, enkä yli­pään­sä valit­se ruo­ka­kaup­paa­ni kas­san odo­tusa­jan vaan kau­pan vali­koi­man ja etäi­syy­den perusteella.

    Eläk­keel­lä ole­val­le ex-kan­san­edus­ta­jal­le/­mi­nis­te­ril­le täl­lai­set kri­tee­rit saat­ta­vat olla outo­ja, kos­ka aikaa ja rahaa on.

    Jos joku uskoo, että Suo­mi nousee kaup­pa-apu­lais­ten palk­kaa las­ke­mal­la, niin nos­ta­koon käten­sä ylös. NYT!

  127. Lii­an van­ha: Pape­rin käyt­tö vähe­ni 90-luvul­la 2010 ‑luvul­la pape­ril­la ei juu­ri asioi­da muu­al­la kuin asia­kas­pal­ve­luis­sa, han­kin­nas­sa ja lakio­sos­tol­la ja jon­kin ver­ran HR:ssa.

    Ja sat­tu­nees­ta syys­tä eräin osin on palat­tu pape­ri­siin koneel­la kir­joi­tet­tui­hin asia­kir­joi­hin sekä kurii­ri­lii­ken­tee­seen. Myös säh­köi­nen kalen­te­ri on kau­his­tus eräil­le henkiöille.

  128. Nel­jään viik­koon eivät ole hake­neet töitä.
    Eivät ole hake­neet töitä.”

    Olen jo täl­lai­nen van­hem­pi täti-ihmi­nen, enkä ole kos­kaan ollut var­si­nai­ses­ti työtön.

    Sen sijaan tun­nen monia nuo­ria, jot­ka ovat sitä par­hail­laan, ja ymmär­rän erit­täin hyvin, että hakuin­to hii­puu, kun kuu­kausiin ei tule yhtään kut­sua edes mata­la­palk­ka-alan haas­tat­te­luun, vaik­ka kysees­sä oli­si rai­tis, kun­nol­li­nen, miel­lyt­tä­vä, kie­li­tai­toi­nen ja IT-tai­toi­nen nuori.

    Ja sitä­kin miel­tä olen, että ketään ei pidä pakot­taa puhe­lin­myy­jäk­si, joten älkää ker­to­ko, että niihn töi­hin pääsee.

  129. Mata­la­palk­ka­työ­tä on, sitä ei tar­vit­se luo­mal­la luo­da. Jos oli­sit­te oikeas­ti luke­neet tuon Oden ja Var­tiai­sen rapor­tin, niin siel­lä lukee taas, että se ettei työ­tä ole, on kes­tä­mä­tön argu­ment­ti. Riip­puu mil­lä hin­nal­la ja mitä työ­tä halu­taan ostaa.
    Moni kom­men­toi­ja ei tun­ne nykyi­siä työ­mark­ki­noi­ta. Hara­voin­ti on nyky­ään kihu-alaa, eli kiin­teis­tön­huol­toa. Ja edes pit­kä­ai­ka­si­työt­tö­mis­tä täy­tyy olla todel­la sai­ras, jos ei pys­ty hara­voi­maan. Kihu-alal­le perus­te­taan uusia yri­tyk­siä koko ajan ja työ­tä on ja ala kas­vaa. Sii­vous- ja hoi­va-alan yri­tyk­sis­tä on pulaa.
    Hoi­va-avus­ta­jan työ­tä on joka lai­tok­ses­sa. Kun­nis­sa vaan täy­tyy uudel­leen­jär­jes­tel­lä pal­kan­mak­su­ka­na­via, että sii­tä­kin työs­tä mak­set­tai­siin palkkaa.
    Ehdot­to­mas­ti kan­na­tan matalapalkkatukea.
    Nud­ge-poli­tii­kan hen­ges­sä haluai­sin jul­kis­taa kan­nus­tin­kil­pai­lun nyky­po­lii­ti­koil­le: Sil­le 100 000 euron bonus, joka onnis­tuu kan­nus­tin­louk­ko­jen purus­sa ja mata­la­palk­ka­tuen luon­nis­sa. Se on pie­ni sum­ma sii­hen näh­den, mitä on käy­tet­ty ihmis­ten köyh­dyt­tä­mi­seen ja huo­noi­hin rat­kai­sui­hin, joi­hin on men­nyt mil­jar­de­ja. Nyky­hal­li­tuk­sel­la on pääl­lä aina­kin tais­te­lu ay-jyrä­ko­net­ta vastaan.
    Se voi vai­kut­taa meis­tä tur­haut­ta­val­ta, mut­ta se on erit­täin tar­peel­lis­ta. “Sopi­mi­sen kult­tuu­ris­ta” on aika luo­pua. Oikeas­ti se on aina tar­koit­ta­nut sane­lu­po­li­tiik­kaa. Kuka­han haluai­si jää­dä hyvin­voin­ti­val­tion historiaan??

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.