Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.9.2016

Esi­tys­lis­tan voi lukea tästä.

Lausun­to val­tu­us­toaloit­teesta kansal­lisen kaupunkipuis­ton perus­tamis­es­ta Helsinkiin

Tarkkaan ottaen aloite kos­kee valmis­telun aloit­tamista. Siinä on vis­si ero, kos­ka myön­teinen kan­ta valmis­telu­un ei tarkoi­ta, että hyväksy­isi lop­putu­lok­sen, jos se menee jotenkin kum­malliseen suuntaan.

Viras­to vas­tus­taa aja­tus­ta kansal­lis­es­ta kaupunkipuis­tos­ta, kos­ka se tuo viras­ton mukaan ympäristömin­is­ter­iön osa­puolek­si Helsin­gin kehit­tämiseen. On kyl­lä san­ot­ta­va, että val­tio­val­lan (kesk) panos Helsin­gin kaupunkiku­vaan on ollut masentava.

Sitä ei oikein osat­tu sanoa, kuin­ka vankan veto-oikeu­den kaupunkipuis­to val­ti­olle antaisi. Varot­ta­vana esimerkkinä pidet­ti­in las­ten seikkailupuis­toa Hämeen­lin­nan Ahvenis­tol­la, jos­sa ympäristömin­is­ter­iö ilmoit­ti kan­tanaan, ettei sel­l­ainen toim­inta sovi kaupunkipuis­toon. Se taisi kuitenkin jäädä pelkän mie­le­nil­maisun tasolle, kos­ka seikkailupuis­to Hämeen­lin­nas­sa kuitenkin on.

Vaik­ka val­tio ei saisikaan veto-oikeut­ta, hidas­tus­ta yksi ylimääräi­nen käsit­te­lykier­ros aina merk­it­see. Kaavoitus­ta ei ole nopeud­es­ta kiitelty.

Aloit­teessa esitetään, että kaupunkipuis­toon liitet­täisi­in esimerkik­si keskus­tako­rt­telit ja osa lähiöistä. Tätä en voi hyväksyä. Helsin­ki päät­täköön keskus­tansa kehit­tämis­es­tä itse ilman, että val­ti­ol­la (kesk) on tähän viimeinen sana. Ja lähiöistään. Aina on pelät­tävis­sä, että val­tio ajat­teleekin val­tio­ta maanomistajana.

Henkilöko­htais­es­ti minus­ta olisi parem­pi aja­tus, että kansalais­ten huoleen viher­aluei­den säi­lymis­es­tä vas­tat­taisi­in tarkkara­jaisel­la keskustapuis­ton osayleiskaaval­la, kun­han tämä ei niin tarkkara­jainen yleiskaa­va on valmis. Voidaan nimit­täin joutua havait­se­maan, että ympäristömin­is­ter­iön käytän­nön kansalais­mielip­i­teen kuulemiseen ovat selvästi kaupunkia huonommat.

Poli­ti­ik­ka on kuitenkin joukkueurheilua. Ryh­mässämme kaupunkipuis­tolle on suur­ta kan­na­tus­ta. Onhan koko käsite Pekka Haav­is­ton aikaansaannos.

Puuk­er­rostalo­jen alue Kuninkaan­tam­men liepeille vesi­huol­lol­ta vapau­tu­valle alueelle

Tähän tulisi noin 900 asukas­ta Jok­eri 2 lin­jan (nykyiseltä nimeltään bus­si 560). Kat­so­taan, valit­taako beto­niala taas kaavamääräyk­ses­tä käyt­tää raken­nu­saineena puu­ta. Viimek­si valit­ti­vat ja hävisivät.

Silvola nyt
Tältä alue näyt­tää nyt.

Sil­volan tekoal­taan ran­nalle tulee uimaran­ta nyt kun allas­ta ei enää käytetä juo­mave­den varastointiin.

silvola sitten
Täl­lainen siitä pitäisi tul­la. Kaa­va-alue on tuo mustal­la rajat­tu. Muu on kaavoitet­tu aiemmin.

Kiin­teistövi­ras­to halu­aisi alueelle enem­män asukkai­ta. Toden tot­ta, mik­si raken­netaan puis­to alueelle, joka rajau­tuu keskus­puis­toon? Mut­ta toisaal­ta kun keskus­puis­toa pienen­netään Hämeen­lin­nan­väylän bule­vardin takia, joten voi sitä jos­sain suurentaakin. Ymmärtääk­seni tähän ei tule met­sää vaan raken­net­tu puis­to ja palstaviljelyalueita.

Täy­den­nyskaa­va Yläkiven­tiel­lä Myllypurossa

Ton­tille tulee kahdek­sanker­roksi­nen pis­te­ta­lo, 2800 k‑m2 eli 70 asukas­ta. Olisi toiselle puolelle mah­tunut toinenkin, mut­ta autopaikat eivät olisi mah­tuneet enää maan päälle eikä asun­to­jen arvo puol­la maanalaisia pysäköintipaikkoja.

Tämä on tehty ton­til­la ole­van asun­talon hake­muk­ses­ta. Rahaa putkiremonttiin?

Pak­i­lantielle tiivistyskaava

Kovin seka­vanoloista Pak­i­lanti­etä on päätet­ty ryhdis­tää tekemäl­lä siitä kadun näköi­nen ja sal­li­mal­la sen var­rel­la vähän korkeam­paa rak­en­tamista. Tässä se kohe­nee pieneltä yhden kort­telin matkalla. Sata asukas­ta lisää.

pakilantie

Toimis­to- ja liiketilo­jen pysäköintinormi

Kokoomus pyysi tämän pöy­dälle. En tiedä, mitä he esittävät.

Normia loiven­netaan. Siel­lä, mis­sä sovel­letaan enim­mäis­normia, sal­li­taan nyky­istä enem­mämn pysäköin­tipaikko­ja ja siel­lä, mis­sä sovel­letaan vähim­mäis­normia, pakote­taan rak­en­ta­maan pienem­pi määrä paikko­ja. Osit­tain siir­ry­tään vähim­mäis­normista enimmäisnormiin.

Minä en vaatisi toimis­toil­ta yhtään paikkaa. Rak­en­ta­vat niin paljon kuin katso­vat tarvit­se­vansa. Kadun­var­sipysäköin­tiä pitää sil­loin tietysti säädel­lä yhteis­maaon­gel­man torjumiseksi.

Fil­lar­i­paikko­ja tulee ainakin tarpeek­si. Ole­tuk­se­na on, että joka kol­mas tulee fil­lar­il­la – tosin asi­akkaatkin voivat tul­la fil­lar­il­la. Paikkanor­mi on yksi paikka/50 neliötä. Asun­toalois­sa nor­mi on nyky­isin yksi fillaripaikka/ 30 neliötä, eli pyöriä olete­taan ole­van hie­man enem­män kuin asukkai­ta. Näis­sä päästään aika isoi­hin pyörä­paikkamääri­in. Pasi­lan ase­man Tri­plan fil­lar­i­paikkavaa­timus on muis­taak­seni 3500.

35 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.9.2016”

  1. Veden­puhdis­tusaltaal­la ei tai­da olla vielä nimeä; Sil­volan allas on erik­seen joen pohjois­puolel­la. Vetokankaas­sa on muuten muu­ta­man sadan metrin päässä uimaran­ta saman­tyyp­pisessä lammes­sa joten onko­han tämä uima­paik­ka ihan vält­tämätön; ai niin, kaupunkien raja­han se kul­kee tossa välissä.

  2. Kaupun­ki suh­tau­tuu nihkeästi ajatuk­seen kansal­lisen kaupunkipuis­ton perus­tamis­es­ta Helsinki­in, kos­ka se pelkää, että val­tio pää­sisi puut­tumaan kaupun­gin kaavoitukseen.

    Ehkä voisi olla hyödyl­listäkin, että jol­lakin ulkop­uolisel­la tahol­la voisi olla sanansa san­ot­ta­vana asi­as­sa. Kaupunkipuis­ton tarkoi­tushan kai kuitenkin on tur­va­ta kaupun­gin tärkeim­mät ja val­takun­nal­lis­es­tikin arvokaat viher­alueet, eikä pitää niitä jonkin­laise­na rakennusmaareservinä.

  3. O.S. kir­joit­ti: “On kyl­lä san­ot­ta­va, että val­tio­val­lan (kesk) vaiku­tus kaupunkiku­vaan on ollut masentava.”

    Het­ki­nen, miten tuo on ollut mah­dol­lista ja mil­loin? Nyt ei taide­ta viita­ta ainakaan aikoinaan, suuriruhti­naskun­nan aikaan tapah­tuneeseen rauta­tien rak­en­tamiseen ja sen suo­tu­isi­in vaikutuksiin?

    Kävin eräänä kesäisenä päivänä Suomen rautatiemuseossa Hyvinkääl­lä, ja täy­tyy sanoa, että tuo yllät­tävän kiva museo olisi kyl­lä ansain­nut sil­loin enem­män kävi­jöitä, myös ulko­mail­ta. Heitä olisi var­masti riit­tänyt enem­män esimerkik­si saavutet­tavu­udeltaan paljon parem­mal­la, entisel­lä VR:n konepa­jan alueel­la Helsingis­sä, jos­sa kai nyky­isin (saamieni uutisti­eto­jen mukaan) vain “pais­te­taan” asukkai­ta upou­u­sis­sa (, mut­ta liian kuumik­si tehdyis­sä) asuin­talois­sa. Saunoi­hinko, vai minne, on osunut val­tio­val­lan panos?

    Maamme talouden uusien “veturei­den” suun­nit­telijoiden olisi ehkä syytä tehdä opin­toretk­iä myös koti­maas­sa, ja käy­dä paikan pääl­lä han­kki­mas­sa tietoa, jota on saatavil­la. Kysyä sopii, mil­lainen attrak­tori, nähtävyys tai tur­is­tiko­hde, tai parhaim­mil­laan niiden keskit­tymä, ja mis­sä, tuo maa­hamme parhait­en ja aiem­paa reilusti enem­män tulo­ja ulkomailta? 

    Har­va var­maankaan ulko­mail­la tai tur­isti Suomes­sakaan tietää, että esimerkik­si jostain Hyvinkäältä asti löy­tyy mm. keis­arin juna. Sää­lik­si vain käy, miten paljon enem­män tur­is­te­ja se voisi houkutel­la paikalle, jos sijain­ti olisi saavutet­tavu­udeltaan parempi.

    PS. Toiv­ot­tavasti Helsin­gin seu­raa­va, iso houkutin ei ole ole­muk­seltaan ja väri­tyk­seltään mikään liian räikeä tai synkkä, ainakaan esim. mus­ta rumilus, tai pelkkä rahan­reikä, ts. mus­ta aukko, jol­lainen ei sovi ilmavaan, raikkaaseen ympäristöönsä.

    1. Val­tion panos maan­omis­ta­jana (ja vaikeana sel­l­aise­na) Töölön­lah­den kaavoituk­seen on ollut lähin­nä destruk­ti­ivi­nen, val­tion suun­nit­tele­ma Hakamäen­tie on hirveä ja niin edelleen. Val­tion mielestä paras paik­ka varas­toi­da vil­jaa Suomes­sa on Her­ne­saari, eikä sitä saa sieltä mitenkään pois.

  4. Pyöräi­lyn suo­sio kas­vaa koko ajan. Pyörät ovat aika halpo­ja ja niitä on eri­laisia eri käyt­tö­tarpeisi­in. On hyvinkin uskot­tavaa, että keskimäärin pyöriä on piankin enem­män kuin 1/asukas.

  5. Erikoinen näkökul­ma vihreältä gurul­ta KKP-statuk­seen, jon­ka Suomen muut suurkaupun­git kuten Turku on jo saanut ja Tam­pere aktivoin­ut, ja jol­la mm. Kot­ka, Han­ko ja Por­voo vahvis­ta­vat ain­utk­er­taisia kaupun­ki-kokon­aisuuk­si­aan. Tam­perekin kas­vaa kohis­ten ja monipuolis­es­ti yhdessä vireil­lä ole­van kansal­lisen kaupunkipuis­to­hankkeen kanssa.

    KKP-sta­tus antaa tarvit­taes­sa uskot­tavaa suo­jaa lyhyt­näköisiä, kau­pal­lisia invaa­sioi­ta vas­taan. Olen ollut mukana ihmettelemässä, miten ks-lau­takun­nan enem­mistö on ollut valmis kaavoit­ta­maan Helsin­gin merene­dus­tan helikopter­imer­itäytölle ja mitätöimään van­han keskus­tan rajoitet­tua 16-ker­roksista rak­en­tamisko­rkeut­ta 33-ker­roksisen, ulko­maisen hotel­li­raken­nuk­sen tieltä. Onnek­si val­tu­us­ton enem­mistö on saatu kansalaisjär­jestövoimin havah­tu­maan ja pysäyt­tämään nämä vihreää val­oa saa­neet han­kkeet. Malmin lento­ken­tän kaavoituk­selle ja “kevyen liiken­teen” Kru­unuvuoren sil­loille ei käynyt yhtä hyvin. 

    Viimeis­ten kymme­nen vuo­den aikana Helsin­gin vapau­tuneet ran­nat on vauhdil­la raken­net­tu täy­teen ja tukkoon, eikä uusia kaupungi­nosia ero­ta toi­sis­taan ainakaan raken­nuskan­nan tyylistä tai monimuotoisuudesta. 

    Helsin­ki tarvit­see tahon, jol­la olisi kaupun­ki-kuval­li­sis­sa “pat­ti­ti­lanteis­sa” per­spek­ti­iviä ja asiantun­te­mus­ta nähdä kauem­paa ja kauem­mas, mikä on pääkaupungille ja sen asukkaille paras­ta. Tämä taho on nyt tar­jol­la KKP-statuk­sen muodossa.

    KERTAUKSENA:
    “Kansal­lis­ten kaupunkipuis­to­jen tavoit­teena on säi­lyt­tää kaupunkilu­on­toa ja raken­net­tua kult­tuuriym­päristöä laa­jana, eheänä kokon­aisuute­na – kaupunki­lais­ten olo­huoneena. Kansal­liset kaupunkipuis­tot ovat osa kestävää kaupunkisu­un­nit­telu ja ‑rak­en­tamista.”

  6. Ja jos kart­taa kat­soo laa­jem­min niin kaik­ista järkev­in­tä Helsingille olisi luovut­taa tuo nurk­ka Van­taalle sil­lä jokat­a­pauk­ses­sa tuo alue tulee kuu­lumaan käytän­nössä tiivi­im­min (lähim­mät kau­pat, yhtey­det keskus­taan jne..) Myyr­mäen suu­ralueeseen kuin mihinkään muuhun Helsin­gin kaupunginosaan.

    1. jos tuo maa liitet­täisi­in osak­si Van­taa­ta, syn­ty­isi han­kala tilanne, jos­sa Helsin­ki omis­taa maan ja Van­taa kaavoit­taa sen. Van­taal­la ei olisi mis­sään tapauk­ses­sa varaa ostaa tuo­ta maa­ta itselleen.

  7. Vihreät tai ainakin osa heistä kan­nat­taa kansal­lisen kaupunkipuis­ton perus­tamista Helsinki­in. Tarkoit­taako tämä ennen vai sen jäl­keen, kun suuri osa kaupun­gin viher­alueista on ensin yleiskaavas­sa kaavoitet­tu rakentamiseen?

  8. Saynur Auer:

    Viimeis­ten kymme­nen vuo­den aikana Helsin­gin vapau­tuneet ran­nat on vauhdil­la raken­net­tu täy­teen ja tukkoon, eikä uusia kaupungi­nosia ero­ta toi­sis­taan ainakaan raken­nuskan­nan tyylistä tai monimuotoisuudesta. 

    Parem­paan suun­taan ran­noil­la on men­ty, ennen ran­nat oli lähin­nä aidat­tua joutomaa­ta, nyt ran­noille pää­sevät kaik­ki. Rak­en­t­a­mi­nen on sil­lä taval­la tehty ihan fik­susti, että ranto­ja ei ole sul­jet­tu, vaan siel­lä kul­kee tyyp­il­lis­es­ti kevyen liiken­teen väylä.

    Jokaisen vuosikymme­nen arkkite­hdit ovat oman aikansa lap­sia, ihan samal­la taval­la niis­sä aiem­min rak­en­tuneis­sa alueis­sa näkyy ko. aikakau­den raken­nustyyli. Ja ihan kivan­näköistä raken­nus­ta uusille alueille nousee.

  9. OS: “Mut­ta toisaal­ta kun keskus­puis­toa pienen­netään Hämeen­lin­nan­väylän bule­vardin takia…”

    Kun bule­vardit on ker­ta mainit­tu, niin tässä voi ehkä tuo­da esi­in muu­tamia havain­to­ja meneil­lään ole­val­ta työmatkalta?

    Tuos­sa hotel­li­huoneen ikku­nan alla liikenne jyrää yhtä bule­var­dia kohti keskus­taa ja sieltä pois. Väyläjär­jeste­ly näyt­tää ole­van 4 kaistaa suun­taansa ja vielä 2 eril­listä kaistaa kumpaankin suun­taan paikalliselle liiken­teelle. Väli­in mah­tuu vielä kuusi jalkankulku­väylää (jos oikein näin) ja eril­liset pyöräkai­stat kumpaanki­in suun­taan. Puurive­jä näyt­täisi ole­van kahdek­san ja vielä mah­tuu molem­pi­en paikallisautokaisto­jen var­teen pysäköintipaikatkin.

    Katu­jen var­sil­la näyt­tää ole­van pääosin 16-ker­roksisia talo­ja ja risteyk­sien yhtey­dessä nopeasti arvioiden jotain 30-ker­roksisia talo­ja. Pienem­mät välikadut näyt­tävät ole­van sen ver­ran lev­eitä, että niihin kah­den erisu­un­taisen kaistan, kadun­var­sipysäköin­nin ja lev­ei­den jalka­käytävien lisäk­si mah­tuu puuriv­istöt molem­min puolin. Joil­lakin vas­taav­il­la bule­vardeil­la näyt­tää ole­van jopa eril­liset bus­sikaistatkin ja jokun uumenis­sa kul­kee jopa^2 metrolinja.

    Kuu­lostaa ehkä tuh­lail­e­val­ta maankäytöltä, mut­ta nopean Wikipedi­av­ilka­isun poh­jal­ta asukasti­hey­den pitäisi olla tääl­lä tuplat Helsinki­in ver­rat­tuna. Henkilöko­htais­es­ti en myöskään pysty näkemään täkälaista mit­takaavaa mitenkään ahdis­ta­vana tai epäinhimillisenä.

    Jos täl­laista voitaisi­in tehdä pk-seudul­la, niin mikäpä siinä — bule­vardis­oin­ti voisi ruve­ta kuu­losta­maan järkevältä jopa muidenkin kuin van­noutunei­den autoilun vihaa­jien paris­sa. Pahasti vain tun­tu­un siltä, että suo­ma­lainen “bule­var­di” on max. 2+2 kaistaa, joista yksi kaista suun­taansa voidaan allokoi­da tuos­ta noin vaan joukkoli­iken­nekaistak­si tai pyöräi­lyväyläk­si ja jos­sa melkein katu­un kiin­ni raken­net­taan max. 5 ker­roksisia HITAS- ja ARA-betoninoppia…

  10. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan nui­va suh­tau­tu­mi­nen kansal­lista kaupunkipuis­toa kohtaan ei ole suuri yllä­tys, mut­ta sen lausumat peruste­lut ovat aika ontu­via. Lausun­nos­sa tode­taan: “Helsin­gin kaupun­gin tavoit­teena on säi­lyt­tää keskeiset virk­istys- ja viher­alueet sekä arvokkaat luon­to- ja kult­tuuriym­päristöt kaavoituk­sen keinoin.”
    Kaupun­gin tavoite on hieno, mut­ta kuten uut­ta yleiskaavaa kohtaan esitet­ty kri­ti­ik­ki osoit­taa, tavoite ei nykyisel­lään toteudu. (esim. http://kaupunkimetsa.blogspot.fi/2016/09/yhdistysten-tiedote-ita-helsingin.html )
    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta perustelee lausun­nos­saan, että kansal­lista kaupunkipuis­toa ei tarvitse perus­taa, kos­ka viher­aluei­den arvot voidaan tur­va­ta muutenkin: “Viher­aluei­den arvo­jen, kuten kult­tuuriym­päristöar­vo­jen, luon­toar­vo­jen ja vih­ery­hteyk­sien, säi­lymi­nen voidaan tur­va­ta oikeusvaikut­teisil­la yleis- ja ase­makaavoil­la sekä kaupun­gin eri hallintokun­tien ohjauk­sel­la aluei­den jatko­su­un­nit­telus­sa.” Tässä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on oike­as­sa, näin tosi­aan _voidaan_ tehdä, mut­ta voidaan yhtä hyvin jät­tää tekemät­tä, kuten Helsin­gin tärkeimpi­en luon­toaluei­den jatku­va naker­t­a­mi­nen osoittaa.

    1. Johannes, mis­tä tiedät, mitä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takuntya tulee tästä lausumaan? Kok­ous on huomen­na tiistaina.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Johannes, mis­tä tiedät, mitä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takuntya tulee tästä lausumaan? Kok­ous on huomen­na tiistaina.

    Myön­nän että kri­ti­ikki­ni osui väärään kohteeseen, pahoit­te­lut tästä. Viit­tasin huomisen kok­ouk­sen esi­tys­listal­la ole­vaan lausun­toe­hdo­tuk­seen, joka tosi­aan on vas­ta ehdo­tus. Yllä olevas­sa kom­men­tis­sani pitäisi kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan tilal­la lukea ilmeis­es­ti kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to, jol­ta lausun­toe­hdo­tus lie­nee peräisin.

  12. Kuninkaan­tam­men alue: OS: “Van­taal­la ei olisi mis­sään tapauk­ses­sa varaa ostaa tuo­ta maa­ta itselleen.” Mut­ta eikös tälle ole malli luo­tu. Liitetään alue Van­taaseen ja sit­ten Van­taa pakkol­u­nas­taa tuon raaka­maan. Tuskin on kovin kallista, peltoa…

    1. Raaka­maa lunaste­taan raaka­maan hin­nal­la, jos maan­omis­ta­jal­la ei ole osaa eikä arpaa arvon­nousu­un. Niin­pä val­tio sai paljon parem­man hin­nan raaka­maas­ta kehäradan var­rel­la, kos­ka oli osal­lis­tunut radan rak­en­tamiseen kuin perikun­ta, joka halu­aisi saa­da ansioton­ta voit­toa itselleen ilman omaa panos­ta maan arvon­nousu­un. Tämän alueen arvon­nousu on kiin­ni jok­eri 2 lin­jan tun­nelista, jos­sa ratikkaa odoteltaes­sa kul­kee runk­obus­si 560.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Raaka­maa lunaste­taan raaka­maan hin­nal­la, jos maan­omis­ta­jal­la ei ole osaa eikä arpaa arvonnousuun. 

    Eikö samaa voisi soveltaa myös asun­tokaup­paan? Tuskin­pa yksit­täisel­lä asun­non­o­mis­ta­jal­la on mitään osaa ja arpaa siihen, että esim. Helsin­gin keskus­tas­sa sijait­se­vien asun­to­jen hin­nat nou­se­vat nousemis­taan. Jos joku siis halu­aisi myy­dä asun­ton­sa, niin kaupun­ki voisi lunas­taa sen jol­lain lasken­nal­lisel­la jään­nösar­vol­la (vaikka­pa “raken­nuskus­tan­nuk­set vuon­na miek­ka-ja-kivi mii­nus p% lasken­nal­lista kor­jausvelkaa per vuosi”).

    Reilua kuin mikä! Jos joku valit­taa, niin hän­tä voidaan aina lyödä päähän ahtais­sa hometarhois­sa kär­sivil­lä lap­sil­la ja vaipois­sa viruvil­la vanhuksilla.

    Mikään ei tietenkään estä laa­jen­ta­mas­ta tätä “yhteiskun­nal­lista oikeu­den­mukaisu­ut­ta” muillekin elämä­naloil­la — voi hyvin kysyä, että mikäpä on jonkun pien­si­joit­ta­jan osa tai arpa pörssiy­htiön kurssi­nousu­un saati­ka yhtiön mak­sami­in osinkoihin?

  14. ksee: Eikö samaa voisi soveltaa myös asun­tokaup­paan? Tuskin­pa yksit­täisel­lä asun­non­o­mis­ta­jal­la on mitään osaa ja arpaa siihen, että esim. Helsin­gin keskus­tas­sa sijait­se­vien asun­to­jen hin­nat nou­se­vat nousemis­taan. Jos joku siis halu­aisi myy­dä asun­ton­sa, niin kaupun­ki voisi lunas­taa sen jol­lain lasken­nal­lisel­la jäännösarvolla

    Tuol­laisel­la lunas­tus­menet­te­lyl­lä olisi erit­täin paho­ja sivu­vaiku­tuk­sia, kos­ka eihän kukaan halu­aisi myy­dä äärim­mäisen arvokas­ta asun­toaan, jos siitä ei saisi markkinahintaa. 

    Mut­ta, mut­ta, itseasi­as­sa kiinteistö/tontin arvoon perus­tu­va kiin­teistövero­han toimii juuri tuo­hon suun­taan, mut­ta ilman tuo­ta lukitusvaikutusta.

    Eikä tuo esimerk­ki kuitenkaan edelleenkään ver­taudu raaka­maa­han mitenkään, kos­ka eihän pel­losta kukaan suos­tu mak­samaan ton­tin hin­taa. Ei maan­omis­ta­ja omista tont­te­ja, ennenkuin kaupun­ki on ne kaavoit­tanut ja jos kaupun­ki ei kaavoita, maa ei ole tont­tien arvoista. 

    Kenen mielestä kaavoite­tus­ta ja rak­en­ta­mat­tomas­ta ton­tista pitää saa­da sama hin­ta, kuin ton­tista, jolle on raken­net­tu ker­rosta­lo? Sitähän raaka­maa­ta omis­ta­vat vaa­ti­vat, kos­ka he halu­a­vat pel­lostaan saman hin­nan kuin kaavoite­tus­ta ton­tista, vaik­ka sil­lä pel­lol­la ei olisi kaavaa. Miten tämä eroaa siitä, että ton­tin­o­mis­ta­ja vaatisi ton­tis­taan saman hin­nan kuin ton­tista, jolle on jo raken­net­tu talo? 

    Mak­saisitko itse vaikka­pa 50 000 euron ton­tista 300 000 e?

  15. Kuninkaan­tam­men lam­men nimi kaavas­sa on Palet­til­ampi, Palettdammen. Muutenkin alueen nimistö on taiteilijaperusteista.

  16. Sylt­ty: Tuol­laisel­la lunas­tus­menet­te­lyl­lä olisi erit­täin paho­ja sivu­vaiku­tuk­sia, kos­ka eihän kukaan halu­aisi myy­dä äärim­mäisen arvokas­ta asun­toaan, jos siitä ei saisi markkinahintaa. 

    Tämä voidaan ratkaista sil­lä, että kaupun­ki lunas­taa asun­to­ja myös omaan tarpeenseen­sa vaikka­pa vuokra-asun­noik­si tai uuden pormes­tarin edus­tusasun­nok­si. Tässä voisi saa­da kansalle hel­posti myös sirkushu­ve­ja arpo­ma­l­la lunas­tusko­hteet vähän Veikkauk­sen Naa­pu­rit ‑pelin arvon­nan tyyliin.

    Eikä tuo esimerk­ki kuitenkaan edelleenkään ver­taudu raaka­maa­han mitenkään, kos­ka eihän pel­losta kukaan suos­tu mak­samaan ton­tin hin­taa. Ei maan­omis­ta­ja omista tont­te­ja, ennenkuin kaupun­ki on ne kaavoit­tanut ja jos kaupun­ki ei kaavoita, maa ei ole tont­tien arvoista. 

    Eikös tässä viimeisim­mässä esimerkissä maan­omis­ta­ja nimeno­maan pyytänyt kaupunkia kaavoit­ta­maan maansa ja oli jopa sopin­ut maan myyn­nistä raken­nus­li­ik­keelle? Kyse ei ollut siis mis­tään maataan pant­taav­ista jyvän­jem­mareista, jot­ka oli­si­vat aktivoituneet huu­ta­maan suurem­pia kor­vauk­sia vas­ta lunas­tus­tar­jouk­sen kolistes­sa postiluukussa.

    Kaupunkipa vaan ei kaavoit­tanut vaan käyn­nisti lunastusprosessin.

    Hom­maa ei voi oikein perustel­la kaupungille lankeav­il­la kus­tan­nuk­sil­la, kos­ka tot­ta­han toki ne voisi kat­taa kaavoitus­mak­sul­la tai edel­lyt­tämäl­lä, että rak­en­ta­ja vas­taa kun­nal­lis­tekni­ikan rak­en­tamis­es­ta. Halpo­ja tont­te­jakaan on tuskin luvas­sa vaan Van­taa myynee joka neliön täy­teen markkinahintaan.

    Vaikea tässä on nähdä mitään muu­ta kuin selvää sosial­is­mia. Kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li pitäisi muut­taa kaavoitusvelvol­lisu­udek­si tai jopa purkaa kokon­aan — eiköhän joku maakun­takaa­va ohjaa yhteiskun­taraken­net­ta ihan tarpeek­si — eikä maail­ma tule taa­tusti parem­mak­si sil­lä, että joku virkamies määrää räys­täi­den kul­mat, por­rask­ivien mate­ri­aalit ja ikku­nan­pok­ien värit.

    1. Tämä ansiot­toman arvon­nousun leikkaus on suur­in­ta sosial­is­tises­sa Sveit­sis­sä (90%) Toises­sa sosial­is­tises­sa maas­sa, Yhdys­val­lois­sa se tapah­tuu korkean kiin­teistöveron avul­la. Vem­näjäl­lä sen sijaan sopi­vaa vaiku­tus­val­taa omaa­vat tahos saa­vat pitää arvon­nousun itse ja hei­dän mailleen jopa ohjataan maan arvoa kjo­hot­tavia liikenneinvestointeja.
      Ryöstökap­i­tal­is­mi, jota ansiot­toman arvon­nousun jakelu val­las­sa ole­vien kavereille edus­taa, ei kuu­lu markkinatalouteen.

  17. Län­si­u­la­pan­nie­mi, Käärme­saaret ja ‑luodot, Riihi­lah­den rantakaistale, Nur­milu­odot, Vask­inie­mi, Pors­ta ja isot osat Koivu- ja Lehti­saares­ta pitäisi mielestäni ehdot­tomasti saa­da osak­si län­tis­in­tä kaupunkipuis­ton osaa. Tuos­ta kaistaleesta ei pidä tehdä mitään Pohjois­ran­nan, Ruo­ho­lah­den tai Kalasa­ta­man kaltaista liian urbaa­nia aluet­ta. Niiden kaltaisia alkaa olla maail­ma täyn­nä. Mer­ilu­on­to- alueelle ei kai­va­ta nyky­is­ten raken­nusten lisäk­si kuin korkein­taan jotain pien­imuo­toista, hillit­tyä ja ele­gant­tia, joka ei tuhoa alueelle omi­naista mer­ilu­on­toa ja upei­ta, vapai­ta näkymiä.

    Helsingis­sä (ja Espoos­sa) on lop­ul­takin syytä ymmärtää eri­lais­ten, lähilu­on­toaluei­den huikean suuri arvo ja merk­i­tys ihmisille. Niis­sä on kaupunkimme ain­ut­laa­tu­inen omi­naispi­irre ja men­estyk­sen tae nykya­jan ja tule­vaisu­u­den maailmassa.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Raaka­maa lunaste­taan raaka­maan hin­nal­la, jos maan­omis­ta­jal­la ei ole osaa eikä arpaa arvon­nousu­un. Niin­pä val­tio sai paljon parem­man hin­nan raaka­maas­ta kehäradan var­rel­la, kos­ka oli osal­lis­tunut radan rak­en­tamiseen kuin perikun­ta, joka halu­aisi saa­da ansioton­ta voit­toa itselleen ilman omaa panos­ta maan arvon­nousu­un. Tämän alueen arvon­nousu on kiin­ni jok­eri 2 lin­jan tun­nelista, jos­sa ratikkaa odoteltaes­sa kul­kee runk­obus­si 560. 

    Onko­han maan arvo kovastikin nous­sut Savon­lin­nan ja Piek­sämäen välil­lä radan kun­nos­tamisen jäl­keen? Ei kai rata sinän­sä nos­ta maan arvoa ilman käyt­täjiä. Matkus­ta­jat taita­vat tul­la ennen poli­it­tisia päätök­siä, jopa niistä huolimatta.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Vem­näjäl­lä sen sijaan sopi­vaa vaiku­tus­val­taa omaa­vat tahos saa­vat pitää arvon­nousun itse ja hei­dän mailleen jopa ohjataan maan arvoa kjo­hot­tavia liikenneinvestointeja.

    Niin — onnek­si Suo­mi on sivistynyt län­si­maa eikä tääl­lä saa esim. tilat­tua kaupung­in­jo­hta­jil­ta kaava­muu­tok­sia mak­samal­la ko. johta­jaa voitel­e­valle arkkite­hti­toimis­tolle ekstraa. Puhu­mat­takaan siitä, että jotain kehära­to­ja raken­net­taisi­in keskelle met­sää jot­ta muu­ta­ma maan­omis­ta­ja voisi rak­en­taa oman kaupungi­nosan mailleen.

    Ihan yhtä nau­ret­tavaa kuin kuvitel­la, että tääl­lä yhteiskun­nan läpinäkyvyy­den kehdos­sa poli­itikot istu­isi­vat päivit­täis­tavarakau­pan joh­dos­sa, setvi­sivät kaa­vat ja raken­nushankkeet vähän niin kuin sil­lai sopi­vasti — ja kuit­taisi­vat raken­nusy­htiöi­den ja puolue­jär­jestö­jen riidat ko. kaup­po­jen rahoilla…

    Ryöstökap­i­tal­is­mi, jota ansiot­toman arvon­nousun jakelu val­las­sa ole­vien kavereille edus­taa, ei kuu­lu markkinatalouteen.

    Mik­si tätä perustelua sovel­letaan vain maan­omis­tuk­seen? Jos hom­ma on aivan veden­pitävä, niin eikö sitä pitäisi tas­a­puolisu­u­den vuok­si soveltaa myös mui­hin arvon­nousui­hin? Meil­lähän olisi tässä jopa valmi­ina eräi­den par­tase­tien laa­ti­ma teo­ria siitä, mikä on ain­oaa oikeutet­tua ansait­semista ja mikä puh­das­ta loisimista.

    Jos taas “ansiot­toman arvon­nousun” sosial­isoin­tia ei voi soveltaa muuhun kuin maakaup­poi­hin, niin perustelu­iden soisi ole­van ehkä hie­man täsmällisemmät.

  20. En oikein ymmär­rä, että mis­sä se “ansioton arvon­nousu” oikein syn­tyy, jos kaavoituk­sen mukana maan­omis­ta­jalle tulisi velvol­lisu­us vas­ta­ta kun­nal­lis­tekni­ikan ja muun infran rak­en­tamis­es­ta alueelleen. Tämän lisäk­si voitaisi­in per­iä vaik­ka vielä erilli­nen kaavoitus­mak­su, jol­la voitaisi­in ajatel­la katet­ta­van kaupun­gin muun infran kap­a­siteetin laajentamistarpeet.

    Ei pakkol­u­nas­tus­takaan tarvi­tisi täysin kieltää, mut­ta sen käyt­tö pitäisi raja­ta vain tilanteisi­in, jos­sa esim. yksi jäärä estää tärkeän liiken­nehankkeen toteut­tamisen tai jos­sa kaupunki­rak­en­teeseen jäisi aukko­ja, kun joku vält­tämät­tä halu­aisi vil­jel­lä sok­er­i­ju­urikas­ta kaupunkialueen sisällä.

    Tietysti tässä ihme­tyt­tää sekin, että pienetkin ehdo­tuk­set kaavoitus­mo­nop­o­lin purus­ta ja maid­en pakkososial­isoin­nin rajoit­tamis­es­ta tarkoit­taisi­vat muka siir­tymistä johonkin venäläiseen rosvokapitalismiin…

  21. Helsin­gin seudul­la on kauhea suo­jelu­vim­ma, kaik­ki pitää suo­jel­la, vaik­ka joka paik­ka on pusikkoa täyn­nä, mihinkään ei sovi rakentaa.

    Pääkaupunkiseudun tiheäm­mässä osas­sa on eri­laisia luon­to- ja virk­istysaluei­ta niin paljon että niistä voidaan hyvin vähen­tää 80 %. Kaupungis­sa ei todel­lakaan joka puolel­la tarvi­ta tolkut­tomasti met­sää ja pusikkoa. 

    Ullan­lin­nan, Punavuoren ja Töölön asun­to­jen hin­nat ker­to­vat rajua tari­naa. Kun ihmiset äänestävät oma­l­la rahal­laan ja omil­la valin­noil­laan, pusikoista ei halu­ta mak­saa, mik­si niitä siis pitäisi eri­tyis­es­ti suojella?

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä ansiot­toman arvon­nousun leikkaus on suur­in­ta sosial­is­tises­sa Sveit­sis­sä (90%) T 

    Kun 11 milj.€ ala oste­taan 2 milj.€:lla ja kun tuos­ta mak­saa verot, niin aika iso pros­ent­ti siitäkin syntyy.

    Mik­si ei voitaisi käyt­tää maankäyt­tö­sopimus­ta? Jos omis­ta­ja mak­saisi kun­nal­lis­tekni­ikan kokon­aan ja kaavoitus­mak­sun. O

    1. Tärkein infrain­vestoin­ti kyseisen maa-alan osalta oli Kehära­ta, joka yli kym­menker­taisti tuon maa­palan arvon. Olik­si ajateltavis­sa sel­l­ainenkin maail­ma, jos­sa maan­omis­ta­jat mak­saisi­vat täl­laiset investoin­nit, mut­ta se vaatisi todel­la mon­en asian muuttamista.
      Espan­jas­sa tämä tehdään kohden­netul­la kiin­teistöverol­la. Tässä tapauk­ses­sa tuon van­taalaisen maati­lan kiin­teistövero olisi nous­sut niin paljon, että maan markki­nahin­ta ei olisi juurikaan nous­sut, mut­ta vas­taavasti maanvil­je­ly olisi käynyt täysin mah­dot­tomak­si. Se on aika hyvä käytän­tö, ehkä siten loiven­net­tuna, että kohon­nut kiin­teistövero tulisi voimaan vas­ta, kun maa myös kaavoite­taan. Mah­dol­lisu­us maanvil­je­lyyn siis säilyisi.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä ansiot­toman arvon­nousun leikkaus on suur­in­ta sosial­is­tises­sa Sveit­sis­sä (90%)

    Tarkem­min ajatel­tuna, kun maa pakkol­u­naste­taan raaka­maan hin­nal­la, sen arvon­nousus­ta on leikat­tu 100%.

  24. ksee
    Eikös tässä viimeisim­mässä esimerkissä maan­omis­ta­ja nimeno­maan pyytänyt kaupunkia kaavoit­ta­maan maansa ja oli jopa sopin­ut maan myyn­nistä rakennusliikkeelle? 

    Eli maan­omis­ta­ja pyysi *kaupunkia* tekemään hänen maas­taan arvokas­ta, jot­ta *hän itse* voisi tehdä miljoonatilin?

    Kun ker­ran kaupun­gin olisi pitänyt tehdä näin, mik­sei saman tien olisi pyytänyt raken­nus­li­iket­täkin leikki­in mukaan?

    Olisi kysynyt, että voisiko raken­nus­li­ike rak­en­taa oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan hänen mailleen, jon­ka jäl­keen maan­omis­ta­ja olisi voin­ut myy­dä uuden tlaon ja ton­tin täy­teen markki­nahin­taan raken­nus­li­ik­keelle? Mitähän se raken­nus­li­ike siihen olisi tuumannut? 

    Kyse ei ollut siis mis­tään maataan pant­taav­ista jyvänjemmareista

    Mitä sit­ten? Tulisitko sinä rak­en­ta­maan min­un maal­leni, jot­ta minä saisin myy­dä talon sin­ulle markki­nahin­taan? Mik­si et?

    Kaupunkipa vaan ei kaavoit­tanut vaan käyn­nisti lunastusprosessin.

    Kaupun­ki ei ollut siis umpi­tol­lo. Maan­omis­ta­jaa tietenkin har­mit­ti että moinen miljoon­apot­ti meni ohitse, tot­takai se olisi min­u­akin harmittanut!

    Hom­maa ei voi oikein perustel­la kaupungille lankeav­il­la kus­tan­nuk­sil­la, kos­ka tot­ta­han toki ne voisi kat­taa kaavoitus­mak­sul­la tai edel­lyt­tämäl­lä, että rak­en­ta­ja vas­taa kun­nal­lis­tekni­ikan rakentamisesta. 

    Elikkä jos kaupun­ki saa perin­nök­si joltain mum­mol­ta jalokiviä, ne täy­tyy lahjoit­taa omakus­tan­nush­in­taan eteen­päin, kos­ka han­k­in­tahin­ta oli nolla.

    Halpo­ja tont­te­jakaan on tuskin luvas­sa vaan Van­taa myynee joka neliön täy­teen markkinahintaan.

    Ai jos maan­omis­ta­jalle ei anneta miljoon­apot­tia, niin siinä tapaukss­sa se miljoon­apot­ti pitäisi sin­un mielestäsi jakaakin rakennusliikkeille? 

    😉

    Vaikea tässä on nähdä mitään muu­ta kuin selvää sosialismia.

    Kaupunkien rak­ene­t­a­mi­nen kaavoituksi­neen on ikävä kyl­lä aika lail­la puh­das­ta suun­nitel­mat­alout­ta. Mut­ta eipä se kaavoit­ta­mine muu­tu markki­na­t­aloudek­si sil­lä, että suun­ntelmien sivu­tuot­teena syn­tyvät miljoon­apotit jae­taan muu­tamille onnekkaille maanomistajille. 

    Kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li pitäisi muut­taa kaavoitusvelvollisuudeksi 

    Tämä nyt on niin jär­jetön ehdo­tus, etten jak­sa edes argu­men­toi­da sitä vastaan.

  25. Pet­teri:
    Helsin­gin seudul­la on kauhea suo­jelu­vim­ma, kaik­ki pitää suo­jel­la, vaik­ka joka paik­ka on pusikkoa täyn­nä, mihinkään ei sovi rakentaa.

    Pääkaupunkiseudun tiheäm­mässä osas­sa on eri­laisia luon­to- ja virk­istysaluei­ta niin paljon että niistä voidaan hyvin vähen­tää 80 %. Kaupungis­sa ei todel­lakaan joka puolel­la tarvi­ta tolkut­tomasti met­sää ja pusikkoa. 

    Ullan­lin­nan, Punavuoren ja Töölön asun­to­jen hin­nat ker­to­vat rajua tari­naa. Kun ihmiset äänestävät oma­l­la rahal­laan ja omil­la valin­noil­laan, pusikoista ei halu­ta mak­saa, mik­si niitä siis pitäisi eri­tyis­es­ti suojella?

    Älä yritä esit­tää hölmöä! (…vai oletko ken­ties sellainen?)

    Ullan­lin­naa reunus­taa Merisa­ta­ma ja sen vier­essä on Kaivopuis­to, Punavuores­sa on puolestaan mm. Sine­brychof­fin puis­to (Sepän­puis­ton lisäk­si) ja Töölössä mm. Hes­pe­ri­an­puis­to ja tois­taisek­si upea Töölön­lahti. Ko. aluei­den asun­to­jen korkeam­mat hin­nat (jos ovat puis­ton äärel­lä) puhu­vat nimeno­maan puis­to-/lu­on­tonäkymien puolesta. 

    Ver­taa asun­to­jen hin­to­ja puis­toa sivuavien asuin­taloko­rt­telien eri puo­lil­la, niin näet, mik­si kir­joi­tat (ja mah­dol­lis­es­ti myös puhut) yllä puu­ta heinää.

  26. Sakke: Älä yritä esit­tää hölmöä! (…vai oletko ken­ties sellainen?)

    Ullan­lin­naa reunus­taa Merisa­ta­ma ja sen vier­essä on Kaivopuis­to, Punavuores­sa on puolestaan mm. Sine­brychof­fin puis­to (Sepän­puis­ton lisäk­si) ja Töölössä mm. Hes­pe­ri­an­puis­to ja tois­taisek­si upea Töölön­lahti. Ko. aluei­den asun­to­jen korkeam­mat hin­nat (jos ovat puis­ton äärel­lä) puhu­vat nimeno­maan puis­to-/lu­on­tonäkymien puolesta. 

    Ver­taa asun­to­jen hin­to­ja puis­toa sivuavien asuin­taloko­rt­telien eri puo­lil­la, niin näet, mik­si kir­joi­tat (ja mah­dol­lis­es­ti myös puhut) yllä puu­ta heinää. 

    Minus­ta vaikut­taa, ettet nyt näe pui­ta heiniltä.

    Ver­rataan­pa nyt vaik­ka Punavuor­ta ja Ullan­lin­naa vaik­ka Kon­tu­laan, noin puis­to­jen ja pusikko­jen suh­teen. Ensin­näkin huo­mataan että Etelässä vihreää ei ole joka nurkalla, pärstää kohti sitä on mur­to-osa, puis­to­jen laatu on toki myös kovin erilainen.

    Mikä on Kon­tu­las­sa sit­ten on pusikkonäkymän arvo? Vas­taus on, ei mitään, jopa negati­ivi­nen, kun joka paikas­sa on pusikko eikä mis­sään kun­non puis­toa. Sama on tilanne melkein joka puolel­la Helsinkiä, pelkkää pusikkoa joka paik­ka täyn­nä. Asun­to­jen hin­nat ovat sit­ten suu­ralueit­tain ker­rostaloaluei­ta ver­tail­taes­sa suun­nilleen kään­täen ver­ran­nol­liset pusikon määrään verrattuna.

    Jos luon­to olisi oikeasti asu­jien arvo­val­in­ta, kyl­lähän asun­not mak­saisi­vat pusikko­jen Kon­tu­las­sa paljon enem­män kuin Punavuoren kivikaupungissa.

    Esimerkik­si Keskus­puis­tos­ta voidaan hyvin ottaa 4/5 osaa pois ja rak­en­taa sit­ten lop­ut Alp­pipuis­ton näköisek­si eli pois­taa pusikot ja met­sät. Lop­putu­lok­se­na alueel­la asun­to­jen houkut­tele­vu­us para­nee ja samal­la ihmiset pää­sevät asumaan lähem­mäs ydintä.

  27. Pet­teri: Minus­ta vaikut­taa, ettet nyt näe pui­ta heiniltä.

    Asun­to­jen hin­nat ovat sit­ten suu­ralueit­tain ker­rostaloaluei­ta ver­tail­taes­sa suun­nilleen kään­täen ver­ran­nol­liset pusikon määrään verrattuna. 

    Höh! Tämä nyt on samaa logi­ikkaa kuin on väit­tää, että jäätelön­syön­ti lisää hukku­miskuolemia. Jäätelöähän syödään enem­män lämpimäl­lä, jol­loin myös uidaan enem­män. Tilas­to­ja ajat­telemat­tomasti tulk­it­se­mal­la siis voisi luul­la, että jäätelön­syön­ti aiheut­taa tosi­aan riskin hukkua…

    Eli sama tulkit­tuna tässä tapauk­ses­sa on niin, että keskus­tas­sa halu­taan asua ehkä sik­si, että palve­lut ovat lähel­lä ja etäisyy­det lyhy­itä, ja sik­si sinne on myös raken­net­tu niin paljon, että luon­to on käytän­nössä kadon­nut. Tuskin­pa kovinkaan moni asuu keskus­tas­sa sen takia, että pää­sisi eroon luon­nos­ta. Tämä on suo­ras­taan nau­ret­ta­va väite.

    Ihmi­nen tarvit­see luon­toa ympärilleen ihan ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin takia. On lukuisia tutkimuk­sia luon­non suurista ter­veysvaiku­tuk­sista. Mitä luon­non­ti­laisem­paa luon­toa, sitä voimakkaampi vaiku­tus. Luon­to vaikut­taa sitä pait­si riip­pumat­ta siitä, miten ihmi­nen tietois­es­ti suh­tau­tuu luon­toon. Umpi­ur­baanikkokin saa samat ter­veyshyödyt, jos vain tajuaa men­nä luon­toon ter­veyt­tä hakemaan.

    Helsin­gin luon­toaluei­den hoita­mista pitää pikem­minkin vähen­tää ja antaa luon­non itse hoitaa itsen­sä. Hoidet­tu met­sä on aluk­si pusikkoa, jos se jätetään raivaa­mat­ta, mut­ta luon­non­mukaisem­pi luon­to on paljon monipuolisem­paa ympäristöä. Toki pusikoitakin tarvi­taan esimerkik­si lin­tu­jen pes­imä­paikoik­si. Pet­terin kan­nat­taisi men­nä esimerkik­si Nuuk­sioon tai Sipoonko­r­peen ihastele­maan sikäläisiä sam­maleisia sat­umet­siä tai upei­ta näköalakallioi­ta, ja kir­joit­taa sit­ten uud­estaan täl­lä pal­stal­la. Voisi olla näke­mys muut­tunut aivan päin­vas­taisek­si tuon puis­to­jen hoita­misen suhteen.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion panos maan­omis­ta­jana (ja vaikeana sel­l­aise­na) Töölön­lah­den kaavoituk­seen on ollut lähin­nä destruk­ti­ivi­nen, val­tion suun­nit­tele­ma Hakamäen­tie on hirveä ja niin edelleen.Valtion mielestä paras paik­ka varas­toi­da vil­jaa Suomes­sa on Her­ne­saari, eikä sitä saa sieltä mitenkään pois.

    Her­nes­saari ei ole ain­oa vil­javaras­to Suomes­sa. mm- Kar­jalo­h­jal­la, Han
    gon radan var­rel­la on todel­la isot varastot.

    Her­ne­saaren siilot saatt­vat olla ihan arkite­hton­ni­et­si suo­jel­tu­ja kohtei­ta. Kau­nisat teol­lisu­usarkkite­htu­uri muuten.

    Saat­taa olla muuten ihan­l­o­gis­ti­ikankin kannal­ta hyvä,. että yksi vil­javaras­to sijait­see Helsingis­sä. Urbaa­nia ilmapi­ir­iä kun ei voi syödä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.