Saraksen tilan maiden lunastus Vantaalla

109 vastausta artikkeliin “Saraksen tilan maiden lunastus Vantaalla”

1. Kun­nan kan­nat­taisi sopia maapo­h­jan hin­nas­ta ENNEN kaavoitus­ta ja investoin­te­ja infraan. Myöhä rypistellä…

   Vastaa

2. Juurikin noin pitää toimia, yksi­ty­is­ten var­al­lisu­u­den kas­vat­ta­mi­nen ei ole julkisen val­lan tehtävä…

   Vastaa

3. On aina niin help­po moit­tia kun­taa ja ylipäätään julk­ista sek­to­ria. Kaikki­han me näet tiedämme mil­lainen byrokra­t­ian, tehot­to­muu­den ja jär­jet­tömyy­den pesäke koko julki­nen sek­tori on. Edes loogi­nen ei sitä moit­ties­saan tarvitse olla.

   Tot­ta tietysti on, että joskus julki­nen sek­tori toimii väärin tai ainakin pölkkypäis­es­ti. Jospa kuitenkin jätet­täisi­in moit­teet näi­hin tilanteisi­in? Ne voisi­vat olla jopa tehokkaampia, kun ne kohdis­tu­isi­vat oikeisi­in epäkohtiin.

   Vastaa

4. Pienenä huo­mau­tuk­se­na, että kyl­lä nuo maan­omis­ta­jat ovat osal­lis­tuneet infran, radan rak­en­tamiseen kuten muutkin veron­mak­sa­jat ja siitä syys­tä arvon­nousua ei saa myöskään heiltä leika­ta. Van­taankin kaupun­gin “omis­ta­vat” kun­ta­laiset eli veronmaksajat.

   Esko Hämäläi­nen:

   Pienenä huo­mau­tuk­se­na, että kyl­lä nuo maan­omis­ta­jat ovat osal­lis­tuneet infran, radan rak­en­tamiseen kuten muutkin veron­mak­sa­jat ja siitä syys­tä arvon­nousua ei saa myöskään heiltä leika­ta. Van­taankin kaupun­gin “omis­ta­vat” kun­ta­laiset eli veronmaksajat.

   Vastaa

   1. Esko Hämäläi­nen,
      Jos mak­samal­la vero­ja ansait­see kymme­nen miljoo­nan tulot, eikö sil­loin kaikkien van­taalais­ten veron­mak­sajien pitäisi saa­da veron­palau­tuk­se­na kymme­nen miljoon­aa. Argu­ment­tisi ei mene jakeluun.

      Vastaa

5. Onko kaavoitus­sopimuk­set ratkaisu kun­nat / maan­omis­ta­jat ? Siinähän yleen­sä molem­mat ovat maksumiehiä.

   Vastaa

6. Ongel­ma on siinä, että Sarak­sen tilalle on markki­nahin­ta ole­mas­sa ja se ei ole pel­tomaan hin­ta. Van­taan olisi pitänyt toteut­taa pakkol­u­nas­tuk­sen­sa 1970- tai 1980-luvul­la, jos ker­ran pel­tomaa­ta halusi lunas­taa. Kyl­lä val­ti­ol­ta ja kun­nil­ta on voita­va odot­taa vähän pitkäjän­teisem­pää kaavoituspolitiikkaa.

   Ja mitä asun­to­jen arvon­nousu­un tulee, se on tismall­een sama asia. Ja itse en näe siinä mitään ongel­maa, että 1950-luvul­la Rööperin tai Kallion tapais­es­ta slum­mista asun­non osta­neen suvun jälkeläiset saa­vat tänä päivänä naut­tia ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta. Tun­tu­isi suo­ras­taan omi­tuiselta, jos olisi ole­mas­sa mekanis­mi, jol­la kaupun­ki voisi pakkol­u­nas­taa asun­non 500 euron neliöhin­nal­la muut­taak­seen sen vaik­ka alkoholistiasuntolaksi.

   Vastaa

7. Kepu­lan­dia on esimerk­ki hyvästä asuntopolitikasta

   On van­ha perinne tar­jo­ta raken­nus­maa­ta edulliseen hintaan

   Kun­nat ovat lunas­ta­neet maa­ta kaavoitusti­lanteen eri vai­heis­sa ja hin­ta määräy­tyy maan alku­peräisen käyt­tö­tarkoituk­sen mukaan ja kun­ta perii itselleen kaavoitushyö­dyn , sitähän ei maan­omis­ta­ja aiheuta vaan kunta

   Mik­si kun­nan pitäis mak­saa hin­taa siitä, että kun­ta nos­taa maan arvoa ?

   Vastaa

8. Olet tuo­ta Svetisin esimerkkiä toitot­tanut use­astikin, mut­ta itse en ole mitään moi­ses­ta kuul­lut vaik­ka olen yrit­tänyt kysellä.

   Voisitko esit­tää jotain lähdet­tä taik­ka vaik­ka veron nimen niin voisin vähän asi­aa tutkia. Tiedätkö mis­tä kan­ton­ista on kyse, vai onko kyse pelkästään jonkun kylän toimista, joi­ta sit­ten esität koske­van koko Sveitsiä?

   Tuo Peter:n point­ti on myös aika hyvä, kyl­lä ne lunas­tuskeskuste­lut pitää käy­dä sen het­kisel­lä maan arvol­la, ei jol­lain kuvit­teel­lisel­la arvol­la menneisyydestä.

   Vastaa

9. “Jos olisi käytän­tönä, että kiin­teistövero perus­tu­isi maan todel­liseen arvoon, moni kaupunkia paran­ta­va investoin­ti tulisi kaupungille kan­nat­tavak­si ja saisimme paljon parem­pia kaupunkeja.”

   VM on tähän suun­taan kiin­teistövero­tus­ta kehit­tämässä, kuten aikaisem­mis­sa keskusteluis­sa on todet­tu. Toiv­otaan, että määrära­hat val­tion bud­jetista löytyvät.

   Vastaa

10. Peter: Ongel­ma on, että markki­nahin­ta on enim­mäk­seen verovaroin rahoite­tun infran tuo­maa arvoa. Ei olisi reilua muille veron­mak­sajille, jos se menisi kokon­aisu­udessaan Sarakselle.

    Ei myöskään liene järkevää, että pakkol­u­nas­tus suoritet­taisi­in kym­meniä vuosia ennen asun­torak­en­tamisen kaavoit­tamista, sil­lä voihan sitä sil­lä välin ihan hyvin käyt­tää maat­alous­maana. Ei se Sarak­selle olisi yhtään parem­pi ollut, että pakkol­u­nas­tus olisi suoritet­tu jo muinoin.

    Kallios­sa ja Punavuores­sa arvon­nousu taas ei var­maankaan ole tul­lut samas­sa määrin alueelle verora­hoin raken­netus­ta lisäin­fra­s­ta. Lisäk­si näi­den aluei­den arvon­nousun vauhti ei var­maankaan ole läh­eskään samas­sa mit­takaavas­sa. Arvo on var­maan nous­sut paljon, mut­ta 60 vuot­ta on myös pitkä aika. Sarak­sen maid­en arvo on ilmeis­es­ti melkein viisinker­tais­tunut lyhyessä ajas­sa. Jos Kallion ja Punavuoren asun­to­jen hin­nat oli­si­vat nousseet samaa tah­tia 60 vuot­ta put­keen, niin ne oli­si­vat nyt aivan tähti­ti­eteel­lisen kalliita.

    Vastaa

11. Sekin on kyl­lä mah­dol­lista, että kaavoitus­päätök­sel­lä maan arvo las­kee. Jos arvon nousun leikkaami­nen on ok, myös arvon lasku pitäisi vas­taavasti korvata 😉
    Markki­na-arvoon perus­tu­va kiin­teistövero kuu­lostaisi hyvältä ratkaisul­ta, pait­si että se voisi houkutel­la maalaa­maan talon­sa ruman värisek­si tms. 😉

    Vastaa

12. Tas­sa Van­taan Sarak­sen Tilan pakkol­u­nas­tamises­sa on niin moni asia vaarin. 

    1) Kun­tien ei pitaisi toimia asun­non­tuot­ta­ji­na kos­ka asun­to­tuotan­to toimii hyvin markki­nave­tois­es­tikin. Ei ole kenenkaan intres­seis­sa etta kun­nat kil­pail­e­vat yksi­tyisen yri­tyk­sten kanssa osa-alueil­la jois­sa yksi­tyi­nen talous toimii hyvin.
    2) Kun­tien ei pitaisi saa­da pakko­lus­tas­taa muuhun kuin julkisen infran rak­en­tamiseen (tiet, koulut, sairaalat yms.).
    3) Kiin­teis­tosi­joit­ta­jien pitaa saa­da hyotya ennakoidus­ta arvon­nousus­ta. On yhteiskun­nan etu jos kiin­teis­toomis­ta­jat pyrki­vat kehit­ta­maan omis­tami­aan mai­ta. Kun­nat kun eivat kykene pakkol­u­nas­ta­maan ihan kaikkia mai­ta joten jar­jestel­man on toimit­ta­va siten etta yksi­ty­isil­la on intresse­ja kehit­taa omia maitaan. Sarak­sen tilan pakkol­u­nas­t­a­mi­nen johtaa siihen etta kiin­teis­tosi­joit­ta­vat eivat yhta toden­nakois­es­ti han­ki tule­vaisu­udessa pel­toaluei­ta ja pyri kehit­ta­maan niita kaupunkialueik­si, kos­ka siihen liit­tyy pakkolunastusriski.
    4) Oikeu­den pitaisi paat­taa pakkol­u­nas­tush­in­ta, ei kun­nan. Kun­nal­la on intres­siri­s­tiri­ita hin­nan paattamisessa.
    5) Jos kun­ta tai val­tio halu­aa hyotya kaavoituk­sen kiin­teis­ton omis­ta­jalle suo­mas­ta arvon­nousus­ta, tulee tama teh­da kiin­teis­toveroin, ei pakkol­u­nas­tamisen keinoin. Vero­tus olisi tas­a­puo­li­nen kaikkia maan­omis­ta­jia kohtaan. Se myos johtaisi maan kehit­tamiseen kos­ka maan­omis­ta­jat toden­nakois­es­ti halu­aisi­vat myos hyotya maan arvon­nousus­ta eivat­ka vain mak­saa veroja.

    Asi­aa ei pida kat­soa vain Sarak­sen tilan pakkol­u­nas­tamisen nakokul­mas­ta vaan yleisem­min. Mik­si val­ti­ol­la tai kun­nal­la on kaavoitu­soikeus? Kenen yli­paataan tulisi rak­en­taa asuin­tuotan­toa? Mik­si val­ti­ol­la tai kun­nal­la on pakkol­u­nas­tu­soikeus? Miten saa­da maan­omis­ta­jat kehit­ta­maan maa-alueitaan? Miten pakkol­u­nas­tus vaikut­taa kiin­teis­tosi­joit­ta­jien kayt­tay­tymiseen, tuleeko Van­taas­ta vahem­man kiin­nos­ta­va sijoituskohde? 

    Verot­ta­mal­la maan­omis­ta­jia val­tio ja kun­nat voivat hyotya hyvin voimakkaas­ta maan arvon nousus­ta. Vaikeampi kysymys onkin sit­ten miten maan arvon­nousus­ta tulisi verot­taa? Raken­nus­lu­van hakemisen yhtey­dessa voisi olla veron omainen mak­su joka on sidot­tu maan arvioitu­un arvon­nousu­un. Tai maan­omis­ta­jil­ta perit­taisi­in vuosit­tainen vero joka olisi sidot­tu maan arvoon. Jalkim­mainen toimisi motivoivam­min maan kehit­tamisen edistajana.

    Tomi Maila,
    Oak­land, Kalifornia

    Vastaa

13. Peter: Ja mitä asun­to­jen arvon­nousu­un tulee, se on tismall­een sama asia. Ja itse en näe siinä mitään ongel­maa, että 1950-luvul­la Rööperin tai Kallion tapais­es­ta slum­mista asun­non osta­neen suvun jälkeläiset saa­vat tänä päivänä naut­tia ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta. Tun­tu­isi suo­ras­taan omi­tuiselta, jos olisi ole­mas­sa mekanis­mi, jol­la kaupun­ki voisi pakkol­u­nas­taa asun­non 500 euron neliöhin­nal­la muut­taak­seen sen vaik­ka alkoholistiasuntolaksi. 

    Tähän hyvähkönä ratkaisuna on suurehko kiin­teistövero. Sen kas­vat­ta­mi­nen on kuitenkin enem­män vuosikym­menten kuin muu­ta­man vuo­den pro­jek­ti, jot­ta ei aiheuteta suurehkoa epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta niille, jot­ka ovat jo mak­sa­neet kiin­teistöstään korkean hinnan.

    Toise­na ongel­mana on kiin­teistö­jen arvon määri­tys. Ehdotan tähän julk­ista tar­jous­rek­ister­iä, jon­ka korkein­ta sito­vaa tar­jous­ta pide­tään kiin­teistön arvona. Kiin­teistön omis­ta­ja voi sit­ten ottaa tai jät­tää tar­jouk­sen. Jot­ta kiin­teistö­jen hin­nat eivät vain nousisi, ehdotan van­ho­jen tar­jouk­sien hin­to­jen tip­pumista suu­ru­us­lu­okkaa 5–10 % vuosit­tain. Tästä kuvauk­ses­ta saa­nee kiin­ni vain hyväl­lä tah­dol­la, joten ottakaa se huomioon olk­iukko­ja rakentaessanne.

    Vastaa

    1. Raaka­maas­ta kiin­teistöveron määräämi­nen on yksinker­taista. Jokainen ilmoit­takoon kiin­teistöveron poh­jana käyte­tyn arvon itse. Jos lunas­t­a­mi­nen sat­tuu kohdalle, on hin­takin tiedossa.

       Vastaa

14. Ei-helsinkiläisenä luin noi­ta HS:n jut­tu­ja ihmeis­säni (aiheesta on ollut jokin toinenkin valit­telu­jut­tu kuin mainit­tu Oksasen). Kiitos eri­no­mais­es­ta ja tarpeel­lis­es­ta taus­toituk­ses­ta. Mallies­imerk­ki siitä, miten kaupun­ki toimii vas­tu­ullis­es­ti ja siitä mitä riske­jä veron­mak­sajien kannal­ta on tar­jol­la, jos poli­itikot ja virkamiehet korruptoituvat.

    Vastaa

15. Osmo Soin­in­vaara:
    Raaka­maas­ta kiin­teistöveron määräämi­nen on yksinker­taista. Jokainen ilmoit­takoon kiin­teistöveron poh­jana käyte­tyn arvon itse. Jos lunas­t­a­mi­nen sat­tuu kohdalle, on hin­takin tiedossa. 

    Kun vielä jät­tää raaka­maas­ta raa­ka osan pois ja mah­dol­lis­te­taan alim­i­toitet­tu­jen kaavo­jen päivit­tämi­nen, niin voitaisi­in saa­da keskeiset alueet kun­nol­la käyt­töön. Tot­ta kait se ole­mass­sa ole­va raken­nus tai puus­to pitää kor­va­ta, mut­ta olisi ainakin tehokas keino päivit­tää kaava.

    Vastaa

16. Peter:

    Ja mitä asun­to­jen arvon­nousu­un tulee, se on tismall­een sama asia. Ja itse en näe siinä mitään ongel­maa, että 1950-luvul­la Rööperin tai Kallion tapais­es­ta slum­mista asun­non osta­neen suvun jälkeläiset saa­vat tänä päivänä naut­tia ansiot­tomas­ta arvonnoususta.

    Eikö todel­lakaan ole mitään eroa vuosikym­meniä kestäneen yhteiskun­nalisen kehi­tyk­sen ja yksit­täisen poli­it­tisen päätök­sen aiheut­ta­mal­la arvonnousulla?

    Päät­täjien toivoisi muis­ta­van sekä kohtu­u­den että yhteiskun­nal­lisen oikeu­den­mukaisu­u­den. Eri osa­puo­lia pitää pyrk­iä kohtele­maan tas­a­puolis­es­ti. Sik­si eri­laiset ansiot­tomat pikavoitot eivät yleen­sä ole kovin kannatettavia.

    Pidän myös eri­no­maisen oikeana sitä, että val­ti­ol­la ja kun­nil­la on tiet­ty­jen reunae­hto­jen puit­teis­sa oikeus pakkol­u­nas­tuk­si­in, vaik­ka siitä usein kova poru nouseekin. Ei toki miten vain mieli­v­al­tais­es­ti, mut­ta yhteiskun­nan kokon­aise­dun ollessa kyseessä ja ottaen huomioon myös sen ettei pakkol­u­nas­tuk­sen toista osa­puol­ta kohdel­la kohtuuttomasti.

    Vastaa

17. Tämä jälkim­mäi­nen point­ti on eri­no­mainen. Voisiko joku vielä rauta­lan­gas­ta vään­täen selit­tää mikä peri­aat­teelli­nen ero tässä nyt on tähän tont­ti­maan lunas­tuskäytän­töön? Onhan asun­non arvon­nousu­unkin usein syynä kun­nan infrain­vestoin­nit tms. Aika­jänne ei mielestäni riitä perusteluksi. 

    Peter:
    Ongel­ma on siinä, että Sarak­sen tilalle on markki­nahin­ta ole­mas­sa ja se ei ole pel­tomaan hin­ta. Van­taan olisi pitänyt toteut­taa pakkol­u­nas­tuk­sen­sa 1970- tai 1980-luvul­la, jos ker­ran pel­tomaa­ta halusi lunas­taa. Kyl­lä val­ti­ol­ta ja kun­nil­ta on voita­va odot­taa vähän pitkäjän­teisem­pää kaavoituspolitiikkaa.

    Ja mitä asun­to­jen arvon­nousu­un tulee, se on tismall­een sama asia. Ja itse en näe siinä mitään ongel­maa, että 1950-luvul­la Rööperin tai Kallion tapais­es­ta slum­mista asun­non osta­neen suvun jälkeläiset saa­vat tänä päivänä naut­tia ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta. Tun­tu­isi suo­ras­taan omi­tuiselta, jos olisi ole­mas­sa mekanis­mi, jol­la kaupun­ki voisi pakkol­u­nas­taa asun­non 500 euron neliöhin­nal­la muut­taak­seen sen vaik­ka alkoholistiasuntolaksi.

    Vastaa

18. Tomi Mailan kom­ment­ti oli perusteluineen alus­ta lop­pu­un yksiselit­teis­es­ti väärin. Tosin tuo sys­teemi­hän toimii, jos tavoit­teena on lihot­taa maan­omis­ta­jien kukkaroa ja rak­en­taa surkei­ta kaupunkeja.

    —————

    Sarak­sen tilalle ei ole minkään­laista pel­lota eroavaa markki­nahin­taa, jos kaupun­ki ilmoit­taisi ettei koskaan kaavoita sille mitään.

    Kyseisen pläntin markki­nahin­ta perus­tuu siis puh­taasti poli­it­tiseen päätökseen.

    Mitä jos kaupun­ki olisikin päät­tänyt kaavoit­taa alueen puis­toik­si, markki­nahin­ta olisi siis nol­la ja kaupun­ki joko pakkol­u­nas­taisi ilmaisek­si tai jopa jät­täisi lunas­ta­mat­ta? Jos arvon­nousun tulee kuu­lua maan­omis­ta­jalle, niin kyl­lähän sil­loin puis­toik­si kaavoitet­tu­jen aluei­den omis­ta­jille kuu­luu samal­la arvon­nousu eli tässä tapauk­ses­sa pelkkä mus­ta pekka.

    Ei, ei se näin voi men­nä. Kaupun­gin pitää mak­saa han­kki­mas­taan maas­ta käyvä hin­ta, sel­l­ainen mitä kyseinen alue mak­saa kyseisessä käytössä, mis­sä se on. Jos kaupun­ki ostaa pel­lon puis­tok­si, niin kyl­lä siitä pitää mak­saa pel­lon hin­ta, eikä ilmaisek­si ottaa. Jos ton­teik­si, niin sil­lonkin tietenkin pel­lon hinta.

    Vastaa

19. Pekka T.: Eikö todel­lakaan ole mitään eroa vuosikym­meniä kestäneen yhteiskun­nalisen kehi­tyk­sen ja yksit­täisen poli­it­tisen päätök­sen aiheut­ta­mal­la arvonnousulla?

    Eikö kehära­ta ole “vuosikym­meniä kestäneen yhteiskun­nal­lisen kehi­tyk­sen” tulos? Kyl­lä minus­ta on.

    Vastaa

20. Tomi Maila: Kun­tien ei pitaisi toimia asun­non­tuot­ta­ji­na kos­ka asun­to­tuotan­to toimii hyvin markkinavetoisestikin.

    Tuot­taako Van­taa muka nämä asun­not itse? Joka tapauk­ses­sa, täl­lä ei ole tekemistä pakkol­u­nas­tuk­sen kanssa. Kun­ta voi ihan hyvin vain myy­dä tai vuokra­ta maan urakoit­si­jalle (mieluiten huu­tokau­pas­sa parhaan tar­jouk­sen tekijälle).

    Tomi Maila: Kiin­teis­tosi­joit­ta­jien pitaa saa­da hyotya ennakoidus­ta arvon­nousus­ta. On yhteiskun­nan etu jos kiin­teis­toomis­ta­jat pyrki­vat kehit­ta­maan omis­tami­aan maita.

    Mut­ta täl­laises­sa tapauk­ses­sa arvon­nousu ei todel­lakaan johdu siitä, että maan­omis­ta­ja itse olisi kehit­tänyt maataan mitenkään.

    Sarak­sen hin­tapyyn­tö olisi perustel­lumpi, jos hän mak­saisi itse omas­ta pus­sista kaiken sen kyseisen alueen tule­vaan asun­torak­en­tamiseen liit­tyvän kun­nal­lisen infran, jon­ka Van­taa nyt maksaa.

    Vastaa

21. Ilman kehärataa Van­taan tar­joa­ma 55 000 euroa hehtaar­il­ta olisi jopa yli­hin­ta, kos­ka ei maat­alous­maa niin arvokas­ta ole

    Mielestäni on yksikäsit­teis­es­ti väärin tar­jo­ta 55ke hehtaar­il­ta maas­ta, jon­ka arvo pelkästään omakoti­tont­tialueek­si muutet­tuna olisi toden­näköis­es­ti luokkaa 2 miljoon­aa eli pelkästään tont­teina arvo olisi luokkaa 86 miljoon­aa. Ker­rostaloina arvon­nousu on var­maankin sato­ja miljoo­nia ellei jopa miljardeja.

    Siihen näh­den perikun­nan 11.3 miljoo­nan pyyn­tö tuon nyt hyväksy­tyn 2.3 miljoo­nan sijaan on mielestäni ihan kohtu­ulli­nen. Vain 13% siitä mitä se voisi olla omakotialueena.

    Puhu­mat­takaan siitä paljonko sen arvo on täy­teen kaavoitet­tuna ker­rostaloalueena ja paljonko se luo työtä ja taloudel­lista aktivi­teet­tia alueelle.

    Jos asi­aa vielä hie­man suh­teut­taisi, niin jos tuon lunastet­ta­van maan koko olisi vaikka­pa vain yksi hehtaari, niin täl­löin tuo 55.000 euroa jaet­taisi­in koko perikun­nan kesken ja jos perikun­nan koko olisi vaikka­pa 20 henkeä niin yhtä henkeä kohden tulisi 2750 euroa mii­nus verot.

    Ansiot­tomien voit­to­jen jakelu hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä sopiville tahoille on käytän­tönä yleen­sä vähem­män kehit­tyneis­sä maissa.

    Niin, kyse­hän on vain siitä kuka on sopi­va taho ja kuka voitot hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä todel­lisu­udessa kerää?

    Vastaa

22. Sylt­ty:
    Tomi Mailan kom­ment­ti oli perusteluineen alus­ta lop­pu­un yksiselit­teis­es­ti väärin. Tosin tuo sys­teemi­hän toimii, jos tavoit­teena on lihot­taa maan­omis­ta­jien kukkaroa ja rak­en­taa surkei­ta kaupunkeja.

    —————

    Sarak­sen tilalle ei ole minkään­laista pel­lota eroavaa markki­nahin­taa, jos kaupun­ki ilmoit­taisi ettei koskaan kaavoita sille mitään.

    Kyseisen pläntin markki­nahin­ta perus­tuu siis puh­taasti poli­it­tiseen päätökseen.

    Mitä jos kaupun­ki olisikin päät­tänyt kaavoit­taa alueen puis­toik­si, markki­nahin­ta olisi siis nol­la ja kaupun­ki joko pakkol­u­nas­taisi ilmaisek­si tai jopa jät­täisi lunas­ta­mat­ta? Jos arvon­nousun tulee kuu­lua maan­omis­ta­jalle, niin kyl­lähän sil­loin puis­toik­si kaavoitet­tu­jen aluei­den omis­ta­jille kuu­luu samal­la arvon­nousu eli tässä tapauk­ses­sa pelkkä mus­ta pekka.

    Ei, ei se näin voi men­nä. Kaupun­gin pitää mak­saa han­kki­mas­taan maas­ta käyvä hin­ta, sel­l­ainen mitä kyseinen alue mak­saa kyseisessä käytössä, mis­sä se on. Jos kaupun­ki ostaa pel­lon puis­tok­si, niin kyl­lä siitä pitää mak­saa pel­lon hin­ta, eikä ilmaisek­si ottaa. Jos ton­teik­si, niin sil­lonkin tietenkin pel­lon hinta.

    Kyl­lä, mut­ta sil­loin myyjäl­lä pitää olla mah­dol­lisu­us kieltäy­tyä tarjouksesta.

    Muutenkin Soin­in­vaaran argu­ment­ti että pakkol­u­nas­tus hal­paan hin­taan jotenkin vähen­täisi kor­rup­tio­ta on omi­tu­inen. Mitä halvem­mal­la muiden omaisu­ut­ta pääsee jaka­maan sitä enem­män on kor­rup­tio­ta odotettavissa.

    Vastaa

23. R. V.: Sen kas­vat­ta­mi­nen on kuitenkin enem­män vuosikym­menten kuin muu­ta­man vuo­den pro­jek­ti, jot­ta ei aiheuteta suurehkoa epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta niille, jot­ka ovat jo mak­sa­neet kiin­teistöstään korkean hinnan.

    Tuo on tietysti poli­it­tista real­is­mia. Viime aikoina olen kyl­lä pohdiskel­lut — siis täysin siitä poli­it­tis­es­ta real­is­mista irral­laan — että jos joku tekee sijoituk­sen siihen ole­tuk­seen perustuen, että idioot­ti­mainen vero­tuskäytän­tö jatkuu maail­man tap­pi­in asti, niin kyl­lä sil­loin olisi min­un mielestäni kohtu­ullista, että kan­taisi taloudel­lisen vas­tu­un sijoituk­sen arvon­muu­tok­sista jos vero­tus­ta rukataan vähän vähem­män idioot­ti­maiseen suuntaan.

    Vastaa

24. Sylt­ty:
    Mitä jos kaupun­ki olisikin päät­tänyt kaavoit­taa alueen puis­toik­si, markki­nahin­ta olisi siis nol­la ja kaupun­ki joko pakkol­u­nas­taisi ilmaisek­si tai jopa jät­täisi lunastamatta? 

    Näin­hän kävi Kru­unuvuoren­ran­nan huvi­la-alueen kanssa. Omis­ta­ja olisi halun­nut kuusikym­men­lu­vul­la vas­taa­van lähiökaa­van jol­lainen automaat­tis­es­ti myön­net­ti­in val­tu­ustop­uoluei­ta lähel­lä oleville raken­nut­ta­jille, mut­ta ei mak­sanut tarvit­tavaa tukea puolueille ja alue jäi rakentamatta.

    Vastaa

    1. Lähin­nä kaavoitet­ti­in kaupun­gin omis­ta­maa maa­ta Kru­unuvuores­sa. Yksi­tyiset maan­omis­ta­jat, lähin­nä teol­lisu­us ja öljyalan yri­tyk­siåä, ovat ymmärtääk­seni mak­sa­neet kaavoitusmaksua.

       Vastaa

25. Eikös ole niin, että PKS huisat asum­ishin­nat johtu­vat pääasi­as­sa tont­ti­hin­noista. Siis Sari Sairaan­hoita­ja rahoit­taa juuri tuo­ta ansioton­ta arvonnousua.
    Olen asunut 30v omis­tusasun­nos­sa, kiin­teistövero on reip­paasti nous­sut vaik­ka asun­to on min­ulle ollus saman arvoinen (neliöt eivät ole lisään­tyneet). Eppistä!

    Vastaa

    1. Kyse on puh­taas­ta sosial­is­mista, omaisuusverosta.
       Aika pitkään pär­jät­ti­in ilman kiinteistöveroa.
       Ajoneu­vovero on myös omaisu­u­teen kohdis­tu­va vero.

       Vastaa

       1. Kyse on puh­taas­ta sosial­is­mista, omaisuusverosta.

          Kiin­teistövero on keskeinen vero esime­drkik­si Yhdys­val­lois­sa. Onko Yhdys­val­lat sosial­isti­nen maa?

       2. Osmo Soin­in­vaara: Kiin­teistövero on keskeinen vero esime­drkik­si Yhdys­val­lois­sa. Onko Yhdys­val­lat sosial­isti­nen maa?

          Yhdys­val­lois­sa on muitakin ele­ment­te­jä jot­ka Suomen mielipi­deil­mas­tossa oli­si­vat äärivasemmistolaisia.

          Velal­lisen ase­ma on Suomes­sa erit­täin huono Yhdys­val­toi­hin ver­rat­tuna jos­sa on aivan taval­lista että konkurssis­sa saa pitää joka kotin­sa. Jopa velko­jen van­hen­e­miseen on jätet­ty por­saan­reikä joka edelleen mah­dol­lis­taa ikuisen velan. Jos van­has­ta velas­ta ei ole aikanaan tehty tuomiois­tu­imen päätöstä, velko­jan ei tarvitse päätöstä hakea mut­ta vel­ka säi­lyy ja alkaa van­heta vas­ta päätök­ses­tä. En ymmär­rä miten täl­laiset poikkeuk­set pää­sevät läpi kuulemis­vai­heesta, en oikein saa­ta uskoa että tuo olisi ollut lain­säätäjän tahto.

          Vuokrasään­näste­ly näyt­tää täkäläisin silmin käsit­tämät­tömältä toisen omaisu­u­den sosialisoinnilta.

       3. Osmo Soin­in­vaara: Kiin­teistövero on keskeinen vero esime­drkik­si Yhdys­val­lois­sa. Onko Yhdys­val­lat sosial­isti­nen maa? 

          Veroil­la on ohjaus­vaiku­tus­ta (joil­lain veroil­la enem­män joil­lain vähem­män). Esim. Yhdys­val­lois­sa mcman­sion­it ovat menet­täneet suo­sio­taan ja tiny-house move­ment on saanut kan­na­tus­ta. Tämä ei var­maankaan johdu pelkästään kiin­teistöveros­ta, vaan myös tietois­es­ta pyrkimis­es­tä kestävään kehi­tyk­seen ja myös siitä, että mon­en Y/Z‑sukupolveen kuu­lu­van tulota­so on selvästi X‑sukupolvea alempi.
          Jos tämän seu­rauk­se­na kiin­teistöveron tuot­to las­kee, pitää kek­siä mui­ta vero­ja, että julkiset menot voidaan rahoit­taa, julk­isten meno­jen vähen­tämi­nen kun on käytän­nössä mahdotonta 😉

       4. Onko Yhdys­val­lat sosial­isti­nen maa?

          Osaa­vat sen keskilu­okan veren­imemisen kapitalistitkin.

       5. Osmo Soin­in­vaara: Kiin­teistövero on keskeinen vero esime­drkik­si Yhdys­val­lois­sa. Onko Yhdys­val­lat sosial­isti­nen maa?

          Pitääkö mei­dän ottaa oppia USA:sta tai Englan­nista ? Mielu­um­min Ruot­sista. jos­sa ei ole kiin­teistöveroa eikä per­in­töveroa. Tietääk­seni nykyi­nen demar­i­hal­li­tuskaan ei ole tätä asianti­laa muut­tanut ? Sen sijaan Ruot­sis­sa oman asun­non myyn­tivoit­to on verotet­tavaa tuloa toisin kuin Suomessa.

          Mik­si maan hin­nan nousu on ansioton­ta arvonnnousua, mut­ta oman asun­non hin­nan nousu Kallios­sa ei ?

26. Sarak­sen tila Van­taal­la ei sijaitse niin lähel­lä Kivistön ase­maa, että Kehäradan rak­en­tamisel­la olisi hirvit­tävää vaiku­tus­ta hin­taan. Tila olisi var­maan tul­lut raken­netuk­si taa­ja-asu­tuk­seen vaik­ka Kehärataa ei olisi koskaan raken­net­tu. Kun­nan tar­jous yli 5 mk/maa.m2 on hyvä hinta.

    Olisi reilua, että lain­säädän­töä muutet­taisi niin, että yleiskaavas­sa aina kun­ta ilmoit­taisi mitkä alueet seu­raa­van 5 vuo­den aikana han­ki­taan taa­jarak­en­tamiseen. Maa- ja met­sä­talouskäytössä olvas­ta maas­ta nakset­taisi lisä­maapel­lon hin­ta kolminker­taise­na. Kun­nan tulisi luovut­taes­saan alueelta tont­te­ja rak­en­ta­jille, ilmoitet­ta­va mihin se on arvon­nousun käyttänyt.

    Vastaa

27. Talousti­eteessä tuotan­non­tek­i­jät jae­taan muis­taak­seni näi­hin kolmeen osaan:

    1. työvoima eli työ, jon­ka ihmiset tekevät
    (ja jos­ta heille mak­se­taan palkka),
    2. pääo­ma, mm. tuotan­to­lait­teet. Pääomasta
    mak­se­taan kor­vauk­sek­si korkoa, tai
    tuotan­to­lait­teista vuokraa.
    3. maa ja luon­non­va­rat. Maan käytöstä maksettava
    vuokra (tästä voidaan käyt­tää myös nimitystä
    maankorko).

    Mik­si joku halu­aa anas­taa maan omis­ta­jal­ta maan käytöstä mak­set­ta­van vuokran, johon hänel­lä (siis maan omis­ta­jal­la) tulisi kaiken jär­jen mukaan olla täysi oikeus, siinä mis­sä rahoit­ta­jal­la korkoon tai työn­tek­i­jäl­lä palkkaansa? En ole juristi, mut­ta moinen teko (eli pakkol­u­nas­tus, “jos­sa tavoitel­laan huo­mat­tavaa hyö­tyä” ilman että ton­tin omis­ta­ja siitä hyö­tyy,) EI OLE ainakaan min­un oikeusta­ju­ni mukaan oikein. 

    Nähdäk­seni pakkol­u­nas­tuk­ses­sa on hel­posti vaarana, että siinä “aiheutetaan huo­mat­tavaa tai eri­tyisen tun­tu­vaa vahinkoa” maan omis­ta­jlle, jol­ta tont­ti viedään.

    Pitäisikö kaik­ki koti­maiset stan­dard­it tarkoin täyt­tävän asuin­talon kaikille rak­en­ta­jillekin mak­saa vain paljon yksinker­taisem­man, esim. kuusen oksista kehnos­ti kyhä­tyn laavun rak­en­ta­jan palkka?

    Jos kun­ta pakkol­u­nas­taa ton­tin, tulisi kor­vaus­sum­mas­sa huomioi­da kaik­ki arvioitavis­sa ole­vat, tule­vat maan käytön net­to­tuo­tot, ja niiden oikeu­den­mukainen jako. Nor­maaleis­sa tont­tikaupois­sa markki­na­t­alous toimii juuri näin. Ton­tille raken­net­tavien raken­nusten tuot­ta­mat net­to­tuo­tot ovat puolestaan oma lukun­sa ja lainanan­ta­jalle kuu­lu­vat kor­vauk­set (korot yms.) samoin. Kaikille osa­puo­lille kuu­luu oma, kohtu­ulli­nen osa, jos halu­amme rak­en­taa kaikille parem­paa maailmaa.

    Talo, korkeakin, tarvit­see ton­tin, joten tont­ti on varsin olen­nainen osa asuin­rak­en­tamista ja sen myötä pidem­män ajan kulues­sa syn­tyvää hyö­tyä, jota tulisi pää­tyä kaikkien tuotan­non­tek­i­jöi­den tuo­jille (joiden roolit ovat kuin mod­ernin sadun kolmel­la hyväl­lä halti­jal­la), asukkaille, kun­nalle ja koko yhteiskun­nalle. Mik­si kun­nan tulisi “pahan noidan” rooli ottaen rikkoa tuon sadun lumous?

    PS. Vas­tatkoon se, joka asi­as­ta tietää, tai voi sen hel­posti tark­istaa, onko pakkol­u­nas­tuk­sista mainit­tu enää mitään esimerkik­si teok­ses­sa: „Zukun­ft – Das Bild der Welt von mor­gen“, Hrsg. Ulrich Schipp­ke und Roland Gööck, München 1972?

    Vastaa

28. Vastapuolen leimaami­nen (ahneus) ja maan hal­tu­un otta­mi­nen on ihan perus­poli­ti­ikkaa ja var­maankin hyväksyt­tävää kun ottop­uolel­la on tarpeek­si iso posse hyviksiä — toimii Sipoos­sa ja Ukrainassa.

    Vastaa

    1. Kyl­lä tämä val­tion tekemien investoin­tien ansioton arvon­nousui kuu­luu yksi­ty­isille on enem­män tut­tua Venäjäl­lä ja Ukran­i­nas­sa kuin oikeis­sa markkinatalousmaissa.

       Vastaa

29. Tässä(kin) keskustelus­sa herät­tää hie­man ihme­tys­tä se, miten niin moni samais­tuu enem­män yksit­täiseen perikun­taan kuin kaupunkiin.

    Ilmeis­es­ti aja­tus kul­kee niin, että perikun­ta voisi olla kuka tahansa meistä, jota kaupun­ki kaltoin kohtelee, kun taas kaupun­ki on joku etäi­nen ja kasvo­ton byrokratia.

    Oikeast­i­han se menee tois­in­päin. Kaupun­ki olemme me, sil­lä kaupun­ki pyrkii käyt­tämään esimerkik­si arvon­nousus­ta tule­van rahan mei­dän kaikkien hyväk­si rak­en­ta­mal­la meille tarvit­tavaa infraa ja palvelua. Sen sijaan perikun­ta on he — yksit­täisiä ihmisiä, jot­ka käyt­tävät rahan omak­si hyödyk­seen. Hyvin har­va meistä voi olla he, mut­ta silti hei­hin samaistutaan.

    En ymmär­rä. Toisaal­ta en myöskään lot­toa. Siinähän on sama idea — val­ta­va enem­mistö mak­saa hie­man, jot­ta hyvin pieni vähem­mistö voisi saa­da paljon. Yhteiskun­nan luulisi kuitenkin toimi­van toisin.

    Vastaa

30. Pekka T.: Eikö todel­lakaan ole mitään eroa vuosikym­meniä kestäneen yhteiskun­nalisen kehi­tyk­sen ja yksit­täisen poli­it­tisen päätök­sen aiheut­ta­mal­la arvonnousulla?

    Uskon vakaasti, että myös Sarak­sen tilan kohdal­la tähän on päädyt­ty vuosikym­meniä tai jopa vuo­sisato­ja kestäneen yhteiskun­nal­lisen kehi­tyk­sen kaut­ta. Ei sitä yhtäkkiä tyhjästä kek­sit­ty, että kaupunki­han voisi laa­jen­tua tähän. Ja voiko kaupun­gin kehi­tys­tä muutenkaan pelk­istää yksit­täis­ten päätösten ketjuk­si? Sata­man muut­to Vuosaa­reen on esimerkik­si yksit­täi­nen päätös, mut­ta aika paljon kytkök­siä sil­lä on mon­een muuhun päätök­seen ennen ja jäl­keen sen tekemisen.

    Vastaa

31. Osmo Soin­in­vaara:
    Lähin­nä kaavoitet­ti­in kaupun­gin omis­ta­maa maa­ta Kru­unuvuores­sa. Yksi­tyiset maan­omis­ta­jat, lähin­nä teol­lisu­us ja öljyalan yri­tyk­siåä, ovat ymmärtääk­seni mak­sa­neet kaavoitusmaksua.

    Eikös Aarnion suku ja/tai yksit­täi­nen kyseisen suvun jäsen omis­tanut aikamoi­set alueet Kru­unuvuores­ta? Ja kaavoitus jäi kai tekemät­tä juuri sik­si, että se olisi men­nyt yksi­tyisen hyväk­si. Kekkosen aikana ei ehkä pakkol­u­nas­t­a­mi­nenkaan onnis­tunut samaan tapaan. En tiedä, kun­han spekuloin.

    Vastaa

32. Osmo Soin­in­vaara:
    Lähin­nä kaavoitet­ti­in kaupun­gin omis­ta­maa maa­ta Kru­unuvuores­sa. Yksi­tyiset maan­omis­ta­jat, lähin­nä teol­lisu­us ja öljyalan yri­tyk­siåä, ovat ymmärtääk­seni mak­sa­neet kaavoitusmaksua.

    Kun kaupun­ki ryhtyi kaavoit­ta­maan Kru­unuvuor­ta asuinalueek­si, tah­toi Kru­unuvuoren­lam­men ympäristön maat omis­ta­va perikun­ta myös oman alueen­sa kaavoit­tamista asuinalueek­si. Mut­ta kaupunkipa kaavoit­ti sen virk­istyalueek­si. Sinne meni se omaisu­us. Virkamiehen val­ta on aikamoinen.

    Vastaa

33. Ossi Sare­so­ja:

    Tuot­taako Van­taa muka nämä asun­not itse? Joka tapauk­ses­sa, täl­lä ei ole tekemistä pakkol­u­nas­tuk­sen kanssa. Kun­ta voi ihan hyvin vain myy­dä tai vuokra­ta maan urakoit­si­jalle (mieluiten huu­tokau­pas­sa parhaan tar­jouk­sen tekijälle).

    Mut­ta täl­laises­sa tapauk­ses­sa arvon­nousu ei todel­lakaan johdu siitä, että maan­omis­ta­ja itse olisi kehit­tänyt maataan mitenkään.

    Sarak­sen hin­tapyyn­tö olisi perustel­lumpi, jos hän mak­saisi itse omas­ta pus­sista kaiken sen kyseisen alueen tule­vaan asun­torak­en­tamiseen liit­tyvän kun­nal­lisen infran, jon­ka Van­taa nyt maksaa.

    Eikö maan­omis­ta­ja muka kehitä maa­ta, jos hän esimerkik­si osal­lis­tuu pros­es­si­in myymäl­lä tai luovut­ta­mal­la maansa? 

    Sitä­pait­si, jos ton­tin ulkop­uolelta ajau­tuu ton­tille yksikin ros­ka, jon­ka maan­omis­ta­ja noukkii, saat­taa hän paran­taa ton­tin arvoa siitä mikä se oli juuri ennen tuo­ta roskan poim­inta­toimen­pidet­tä. Pitäisikö kiin­teistöveroa korot­taa tuon toimen­piteen takia? 

    Sama kos­kee ton­tin ympäristön roskia mm. kaupun­gin maal­la, alueil­la, joiden siistey­destä kaupun­ki ei aina riit­tävästi huole­h­di. Kyseessä on kaupun­gin huoli­mat­to­muud­es­ta ja välin­pitämät­tömyy­destä johtu­va ongel­ma, jon­ka osalta kaupun­gin kaik­ki alueet eivät vält­tämät­tä ole tasa-arvoisia. Yleinen hin­take­hi­tys on myös eräs huomionar­voinen asia.

    Eikö jonkin alueen kaavoituk­sen laa­timi­nen, ja infran rak­en­t­a­mi­nen, ole oikeas­t­aan sel­l­aisia asioi­ta, joiden kohdal­la voisi joskus ajatel­la myös kil­pailu­tus­ta (toki tiet­ty­jen, yhteis­es­ti sovit­tu­jen pelisään­tö­jen mukaises­ti)? Mik­si kun­nal­la pitäisi olla tässä monopoli?

    Jos alueel­la jo on (tai on ollut) aiem­paa asu­tus­ta ja yksi­ty­istä maan­omis­tus­ta, sekä naa­pure­i­ta, tulee asianomais­ten edut (ja mah­dol­lis­ten muu­tosten tuo­mat hai­tat) ottaa huomioon, jot­ta hei­dän kohtelun­sa näis­sä pros­es­seis­sa ei olisi kohtuutonta.

    Mitä tulee kiin­teistöveroon, pitäisi kai voi­da ajatel­la sen per­im­istä sen todel­lisen net­to­hyö­dyn muu­tok­sen mukaan, jota kun­nan aja­mat muu­tok­set toteutues­saan mah­dol­lis­es­ti suo­vat, ja joista asukas on / on ollut halukas maksamaan.

    Esimerk­ki: Mik­si jonkun jalka­pal­loa, jääkiekkoilua tai pesä­pal­loa into­hi­moi­ses­ti har­ras­ta­van pitäisi mak­saa euroakaan siitä, että joku muut­taa hänen har­ras­tuskent­tän­sä vaikka­pa uuden kon­sert­ti­ta­lo-/kon­gres­sikeskus-yhdis­telmän tontiksi? 

    Parhait­en­han tuon muu­tok­sen tuo­man arvon­lisän / uusien hait­to­jen tuo­mat hai­tat voi kun­ta periä/korvata ko. keskuk­sen kiin­teistöverossa. Tämä voisi mielestäni olla oikeaan kohteeseen osu­vaa foku­soin­tia, ilman naa­purei­hin sat­tuvia, ilkeitä oheis­vau­ri­oi­ta (engl. “col­lat­er­al damage”).

    Eihän katu­soit­ta­jakaan voi tietääk­seni karhuta soitos­ta mak­sua jälkikä­teen kaik­il­ta, joiden korvi­in soit­to saat­taa tah­tomat­taan kan­tau­tua. Yrit­tää toki voi, mut­ta mak­saa ei tarvitse, ellei halua. En myöskään usko sade­len­täjän onnis­tu­van, jos hän lähtisi per­imään mak­sua kaik­il­ta naa­puri-isän­niltä, joiden pel­loille vesip­is­aroi­ta sade­tuskäsit­te­lyn saaneista pil­vistä saat­taa tarkoite­tun (sade­tus­sopimuk­sen tehneen isän­nän) pel­lon lisäk­si (huom! pyytämät­tä) vahin­gos­sa ropsahtaa.

    Pitäisikö kaupun­gin alkaa opiskel­la myös hiukan ns. jakamistalout­ta men­neisyy­teen kuu­lu­vien pakkol­u­nas­tu­sop­pi­en sijaan?

    Vastaa

    1. Jos yhteiskuntya investoi läh­es mil­jar­di euroa rataan, joka nos­taa noiden syr­jäis­ten maid­ern arvot kym­menker­taisik­si, on vähän sui­h­tee­ton­ta ver­ra­ta sitä roskien poim­imiseen. Nämä argu­men­tit, joiden mukaan hedelmät yhteiskun­nan tekemistä investoin­neista kuu­lu­vat onnekkaiden maan­omis­ta­jien omaisu­udek­si, ovat aika huonoja.

       Vastaa

34. Pekka T.: Tässä(kin) keskustelus­sa herät­tää hie­man ihme­tys­tä se, miten niin moni samais­tuu enem­män yksit­täiseen perikun­taan kuin kaupunkiin.

    Jos tapah­tuu varkaus, niin en samais­tu kumpaankaan, vaan pidän varkaut­ta yksinker­tais­es­ti vääränä.

    Maan arvoa ei voi määritel­lä sen van­han käyt­tö­tarkoituk­sen perus­teel­la — var­masti Helsin­gin keskus­tas­sa on joskus vil­jel­ty pel­toa muual­lakin, vaan sen mukaan mikä sen käyt­töpo­ten­ti­aali on.

    On ihme­tel­ty sitä, mik­si kaupun­ki kaavoit­taa hitaasti ja tähän yht­enä syynä voi olla se, että kaupun­ki tekee ikäänkuin bisnestä pakkol­u­nas­tuk­sil­la ja kaavoituksilla.

    Täl­lä pide­tään asun­to­jen hin­nat sopi­van korkeilla.

    Toisaal­ta kyse on mielestäni yksi­ty­ishenkilön oikeustur­vas­ta, oikeud­es­ta omaan omaisu­u­teen­sa ja ylei­sistä ihmisoikeuk­sista, investoin­tien suo­jas­ta tai oikeud­es­ta hal­li­ta omaa omaisuuttaan.

    Kyse on myös mielestäni sopimus­va­pauk­ses­ta ja voidaanko sitä yksipuolis­es­ti rajoit­taa ilman kri­isi­ti­lan­net­ta. Mielestäni tuos­sa edel­lä maini­tus­sa tilanteessa eivät täy­tyä sem­moi­sen yleisen tur­val­lisu­u­den kannal­ta eri­tyiset ehdot, jot­ka oikeut­taisi­vat jonkun alueen pakkol­u­nas­tuk­seen vaikka­pa kansalais­ten tur­val­lisu­u­den takia, vaan kyse on vain nor­maal­ista maa-alueen kau­pas­ta, joka pitäisi käsitel­lä nor­maali­na kaup­pana eikä minään pakkolunastuksena.

    Pakkol­u­nas­tuk­senkin ehkä voisi ymmärtää, jos kaupun­ki itse rak­en­taisi omin voimin ton­tille jotain, mut­ta epäilen että alueel­la ole­vat alueet edelleen myy­dään eteen­päin joillekin yksi­ty­isille omis­ta­jille — ja tämä tekee toimin­nas­ta mielestäni törkeää.

    Vastaa

35. Some-body: Pitäisikö kaik­ki koti­maiset stan­dard­it tarkoin täyt­tävän asuin­talon kaikille rak­en­ta­jillekin mak­saa vain paljon yksinker­taisem­man, esim. kuusen oksista kehnos­ti kyhä­tyn laavun rak­en­ta­jan palkka?

    Jos joku tosi­aan tuot­taa maa­ta, käytän­nössä mer­ta tai muu­ta vesistöä täyt­tämäl­lä, hänelle kuu­luu toki oikeu­den­mukainen kor­vaus tehdys­tä työstä ja panos­tuk­ses­ta. Pelkkä omis­t­a­mi­nen ei ole tekemistä.

    Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä tämä val­tion tekemien investoin­tien ansioton arvon­nousui kuu­luu yksi­ty­isille on enem­män tut­tua Venäjäl­lä ja Ukran­i­nas­sa kuin oikeis­sa markkinatalousmaissa.

    Pitäisikö markki­na­t­alouden toimia niin, että jos val­tio investoi ja For­tu­min osake tämän investoin­nin seu­rauk­se­na nousee, niin osak­keet pakkol­u­naste­taan onnekkail­ta osak­keen­o­mis­ta­jil­ta ja luovute­taan joillekin sopiville, poli­it­tisia päät­täjiä lähel­lä oleville tahoille?

    Vastaa

37. Daniel Fed­er­ley: Kun kaupun­ki ryhtyi kaavoit­ta­maan Kru­unuvuor­ta asuinalueek­si, tah­toi Kru­unuvuoren­lam­men ympäristön maat omis­ta­va perikun­ta myös oman alueen­sa kaavoit­tamista asuinalueek­si. Mut­ta kaupunkipa kaavoit­ti sen virk­istyalueek­si. Sinne meni se omaisu­us. Virkamiehen val­ta on aikamoinen.

    Onko jol­lakul­la jotain arvio­ta siitä, paljonko edullisem­paa totin omis­ta­jalle olisi ollut kaavoitus asuinalueek­si? Eli paljonko rahaa noiden kaavoitusten yhtey­dessä epä­suo­rasti lahjoitet­ti­in? Kos­ka ton­tin omis­ta­jat ovat halun­neet kaavoitus­ta asuialueek­si, pitänee olet­taa, että jonkin tasois­es­ta edus­ta (tont­te­ja omis­taville yri­tyk­sille) on ollut kyse.

    Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos yhteiskuntya investoi läh­es mil­jar­di euroa rataan, joka nos­taa noiden syr­jäis­ten maid­ern arvot kym­menker­taisik­si, on vähän sui­h­tee­ton­ta ver­ra­ta sitä roskien poim­imiseen. Nämä argu­men­tit, joiden mukaan hedelmät yhteiskun­nan tekemistä investoin­neista kuu­lu­vat onnekkaiden maan­omis­ta­jien omaisu­udek­si, ovat aika huonoja.

    Rata tai ei, onhan se Van­taan tar­joa­ma hin­ta aivan pos­ket­toman huono. Ilman rataa tuonne olisi voin­ut tehdä nur­mi­järveläistyyp­pisen omakoti­taloalueen aivan hyvin, ja maan arvo olisi moninker­tainen siihen näh­den, mitä kaupun­ki siitä on tar­jon­nut. (En tosin kan­na­ta nur­mi­järvien rak­en­tamista, mut­ta kuitenkin.)

    Kyl­lä vapaas­sa maas­sa omis­tu­soikeut­ta pitäisi sil­lä taval­la kun­nioit­taa, että jos kaupun­ki taik­ka muu osta­jae­hdokas ei mak­sa sel­l­aista hin­taa, johon myyjä on tyy­tyväi­nen, niin sit­ten jää myymät­tä. Vaik­ka joku menisi ja rak­en­taisi junaradan siihen viereen. Pakkol­u­nas­tus­ta en hyväksy.

    Minus­ta tämä näyt­täy­tyy ulospäin lähin­nä niin, että virkamiehistö kiusaa maan­omis­ta­jaa, joka ei tanssi virkami­esten pillin mukaan. Jos et ole kiltisti, viemme maasi. Toiv­otaan, että Stock­mann on kiltisti. Muuten kai määräävät purka­maan tavarat­alon ja pakkol­u­nas­ta­vat ton­tin puistoksi.

    Vastaa

39. Sakke: Eikö jonkin alueen kaavoituk­sen laa­timi­nen, ja infran rak­en­t­a­mi­nen, ole oikeas­t­aan sel­l­aisia asioi­ta, joiden kohdal­la voisi joskus ajatel­la myös kil­pailu­tus­ta (toki tiet­ty­jen, yhteis­es­ti sovit­tu­jen pelisään­tö­jen mukaises­ti)? Mik­si kun­nal­la pitäisi olla tässä monopoli?

    Tuol­laista voi toki pohtia, mut­ta niin kauan kuin kyseinen monop­o­li on ole­mas­sa, ei sen tekemien infrain­vestoin­tien hyö­tyä tule jael­la ilmaisek­si onnekkaille maanomistajille.

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos yhteiskuntya investoi läh­es mil­jar­di euroa rataan, joka nos­taa noiden syr­jäis­ten maid­ern arvot kym­menker­taisik­si, on vähän sui­h­tee­ton­ta ver­ra­ta sitä roskien poim­imiseen. Nämä argu­men­tit, joiden mukaan hedelmät yhteiskun­nan tekemistä investoin­neista kuu­lu­vat onnekkaiden maan­omis­ta­jien omaisu­udek­si, ovat aika huonoja.

    Toimen­pitei­den (tai puut­tuvien toimen­pitei­den skaala) on laa­ja. Mitä on mak­sanut ja tulee mak­samaan Län­simetron myöhästymi­nen ja metroase­ma paikas­sa, jos­sa sitä ei tarvi­ta? … ja mik­sei viimek­si­maini­tun lähelle ole vieläkään saatu roskik­sia (mieluiten lokin ja variksenkestäviä)?

    Oikea ver­tailuko­h­ta lie­nee ver­ra­ta panos/­tuo­tos-suhdet­ta kaikkien tuotan­non­tek­i­jöi­den osalta sanokaamme sadan vuo­den aika­jän­teel­lä. Minkälai­sista tulovir­roista mah­ta­vat kaupun­ki, rak­en­ta­jat ja uudet asukkaat sekä yri­tyk­set päästä rak­en­tamisen myötä naut­ti­maan? Nyt näyt­tää siltä, että joku halu­aisi tar­jo­ta pelkkiä muru­sia yhdelle tärkeim­mistä osa­puolista, jota ilman yksikään raken­nushanke ei toteudu. 

    Taitaa sit­ten olla myös OK, jos esim. val­tio pakkol­u­nas­taa kaupungilta pel­tomaan aar­i­hin­nal­la sopi­van saari­ton­tin Koivusaares­ta, aidat­ul­ta alueelta, jos­ta Län­simetron rak­en­ta­jat mm. hävit­tivät nätin punaisen tuvan ja ovat koh­ta purka­mas­sa nyt kamppeitaan, ja vuokraa sen eteen­päin omakus­tan­nush­in­taan yksi­ty­isin varoin raken­net­tavalle, pienelle Guggen­heim-muse­olle? Se voisi kään­tää kaupun­gin tap­pi­ot voitoksi! 

    Arkkite­htik­isan voit­tanut­ta mus­taa “Mor­do­ria” tuskin kai kukaan halu­aa Eteläran­ta 10:n eteen. Eiköhän jo pide­tyn arkkite­htik­il­pailun sään­nöistä löy­dy silti jokin sopi­va pykälä tai ehto, jon­ka mukaan jokin parem­pikin vai­h­toe­hto voidaan ottaa käyt­töön muual­la, esim. ‘pienin’ muutoksin.

    Koivusaa­reen voisi Guggen­heimin lisäk­si sopia, veneli­ik­keen ja vene­seu­ro­jen lisäk­si mukavasti jonkin­lainen “Fid­dler’s Green”, vai mitä? Sata­makaupungis­sa, jos­sa pitkät ja avarat näkymät ovat tärkeitä, ne on syytä säi­lyt­tää ja kat­soa tyl­sän lähiö­maise­man sijaan valp­paasti kohti parem­paa tulevaisuutta …

    Vastaa

41. Onko vit­si 50.000 euroa hehtaarista pääkaupunkiseudul­la? Saako sil­lä edes ruos­tu­vaa mer­sua allen­sa? Jos poli­itikot arvosta­vat isän­maansa maaperän näin alas, kan­nat­taako kenenkään enää investoi­da mitään tänne? Mik­si edes puo­lus­taa arvo­ton­ta maata?

    Yhteiskun­nan investoin­nit tehdään melkein aina vas­ta sil­loin, kun elinkei­noelämän toim­intamah­dol­lisu­udet alka­vat hiipua. Näin myös kehäradan osalta, jos­sa halut­ti­in lyödä kak­si kär­pästä yhdel­lä iskul­la – täyt­tää lentoase­man liiken­netarpeet ja pääkaupunkiseudun kasvu­tarpeet. Ilman lentoase­maa rataa olisi tuskin raken­net­tu. Valitet­tavasti kehära­ta ei edelleenkään kor­vaa tak­sia ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la. Tarvi­taan suo­ra yhteys 30 vuo­den sisällä.

    Isoisäni omisti puu­taloki­in­teistön Aura­joen ran­nas­sa ja har­joit­ti siinä yhteiskun­nal­lis­es­ti hyödyl­listä ammat­ti­aan kuole­maansa asti. Perikun­ta olisi halun­nut rak­en­taa kiv­i­talon mut­ta kaupun­ki ilmoit­ti, että raken­nu­soikeut­ta ei lisätä ja tulevas­sa kaavas­sa tont­ti merk­itään puis­tok­si. Kaupun­ki tar­jou­tui osta­maan kiin­teistön puis­ton arvos­ta, ja oli­han noi­ta puu­talon purkukus­tan­nuk­si­akin, jot­ka kaupun­ki armeli­aasti kuit­tasi ton­tin arvosta. 

    Myöhem­min kaupun­ki teki sopimuk­sen suurten suosimien­sa toim­i­joiden kanssa naa­pu­ri­tont­tien vas­taavien puu­taloki­in­teistö­jen kaavoit­tamis­es­ta 6- ja 7‑kerroksisille liike- ja asun­toki­in­teistöille. Isoisäni tont­ti on edelleen 60 vuo­den jäl­keen rak­en­ta­mat­ta tyhjänä arpe­na kaupunkiku­vas­sa. Siinä ei ole puis­toa mut­ta pari pen­sas­ta ja kolme moolokin kitaa naa­pu­ri­talo­jen jäte­huoltoa varten.

    Odotan sitä päivää kun joku kun­nal­lispoli­itikko huo­maa tyhjän raken­nu­s­paikan vastapäätä tuomiokirkkoa ja halu­aa siihen jonkun uuden guggen­heimin. Toiv­ot­tavasti nimeävät talon edes isoisäni mukaan. Tuskin hän paikkaa valites­saan osasi kuvitel­lakaan, että kaupun­gin parhaim­man ton­tin voi ker­ras­ta muut­taa omis­ta­jalleen arvot­tomak­si hylky­maak­si. Suomes­sa kaik­ki on mah­dol­lista, melkein samal­la taval­la kuin Venäjäl­lä ja Ukrainassa.

    Ns. demokraat­tiset piir­it usein tuo­vat esille näke­myk­sen­sä siitä, että val­tion ja kun­nan toimet hyödyt­tävät meitä kaikkia. Koskaan ei juurikaan ajatel­la jotakin vai­h­toe­htoishyö­tyä siitä, mitä yksi­tyi­nen toim­i­ja saisi aikaan työ­paikko­jen, vero­tu­lo­jen ja kaiken­laisen toimeli­aisu­u­den lisään­tymisenä yhteiskun­nas­sa. Demarimeiningin ansioista (tässä en viit­taa mihinkään puolueeseen) neljä­sosa nuorista miehistä on tul­lut siihen tulok­seen, että ei kan­na­ta yrit­tää mitään, ei omis­taa mitään, ei ajatel­la mitään – yhteiskun­ta mak­saa toimet­toman elinkus­tan­nuk­set kunnes val­tion velka­pi­ik­ki joskus menee kiinni.

    Aikaisem­min kaupun­git syn­tyivät kosken var­teen. Patru­u­na rak­en­si tehtaat, asun­not, sil­lat ja sairaalat. Tätä kut­sut­ti­in vielä 1970-luvul­la riis­tok­si ja samaa kaikua olen kuulev­inani joidenkin suus­ta vielä tänä päivänäkin. Kaupunke­ja ei olisi syn­tynyt ilman yksi­tyisen yrit­teliäisyy­den hedelmiä. Helsinkikin jäi alkuaan pelkäk­si Kus­taa Vaasan tor­sok­si hallintopäätök­sek­si, kun ulvi­lalaiset päät­tivät pakkosi­ir­ton­sa jäl­keen lähteä takaisin kotiseudulleen.

    Bruno Lucan­der perusti Helsinki­in maail­man viiden­nek­si van­him­man yhä toimi­van lentoy­htiön. Lentosa­ta­ma raken­net­ti­in Kata­janokalle. Lento­toim­inta laa­jeni ja yhteiskun­ta ymmär­si avit­taa rak­en­ta­mal­la oikean lentoase­man Malmille. Myöhem­min lentoy­htiö siir­tyi val­ti­olle ja lentoase­ma Seu­tu­laan. Oden isäkin pystyi luo­maan elämänu­ransa yhtiön palveluk­ses­sa. Sit­tem­min Malmin lentoase­malle annet­ti­in raken­nuskiel­to. Hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä halut­ti­in tap­paa Suomen yleisil­mailu­toim­inta ja koko toimi­alan kehi­tys. Nyt­tem­min maail­mal­la ovat nousseet siivilleen ensim­mäiset sähkö­len­tokoneet ja yleisil­mailun renes­sanssi häämöt­tää horison­tis­sa. Poly­teekkarei­den ilmailuk­er­ho on määrät­ty keräämään kamppeen­sa Malmil­ta. Näin kansakun­ta palk­it­see lapsen­sa. Saat­te elää, kun­han ette tee mitään.

    Ain­oa elinkeino­haara, mitä kun­nal­lispoli­itikko voi ymmärtää on raken­nus­gryn­daus. Sitä poli­itikko voi itse har­joit­taa HAKAn, SATOn tai VVO:n hal­li­tuk­sien kaut­ta ja siinä tun­tee rak­en­ta­vansa malliy­hteiskun­taa parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Nor­mi­talo­ja normikansalle. Vähem­män ajat­tel­e­vat sitä, mis­tä ihmiset saa­vat elan­ton­sa – mis­sä tekevät työn­sä, mis­tä kansakun­ta saa dynamiikkansa.

    Melkein kaik­ki star­tupit ovat saanet alkun­sa auto­tallis­sa: HP, Apple, Microsoft, Dis­ney. Kun helsinkiläiselle kiin­teistövirkamiehelle ehdot­taa auto­tal­lien kaavoit­tamista pienyrit­täjille eri puo­lille kaupunkia, hän nau­raa sin­ut ival­lis­es­ti ulos huoneestaan. Virkamiehet rak­en­ta­vat pääkaupunkia Skan­skan, SRV:n ja NCC:n kanssa. He tekevät suuria teko­ja rak­en­ta­mal­la kokon­aisia kaupungi­nosia ker­ral­la. Se on heistä mukavaa ja se olkoon kansalle hyväksi.

    Olen joskus laskeskel­lut paljonko yhteiskun­ta on menet­tänyt 60 vuo­den aikana isoisäni ton­tin puliveivauk­ses­sa. Markko­jen ja euro­jen nyk­yarvo­ja lask­ies­sa luvut nou­se­vat suurik­si. Voivatko olla tot­takaan. Perikun­ta lähti vuole­maan kul­taa muualle. Itse olen imenyt jo äid­in­mai­d­os­sa epälu­ot­ta­muk­sen virkami­esten toim­intaa kohtaan. Luot­ta­muk­sen voi menet­tää vain ker­ran. Eipä ole Helsinkikään raho­jani kaivan­nut, pikem­minkin sylkenyt naa­malle — aina tilaisu­u­den tullen. Ihmettelevät siinä sit­ten, mik­si asun­to­tuotan­to takkuaa. Jät­tivätkö parhaat voimat jo uppoa­van laivan?

    Mik­si Ode asut Kata­janokalla? Myy kämp­pä ja raken­nu­ta town­house per­heesi ja Tietokeinon käyt­töön. Lainan korot ovat nol­las­sa. Palkkaa nört­ti kehit­tämään tästä blo­gista elinkeino. Kas­vatat brut­tokansan­tuotet­ta, raken­nat uut­ta Helsinkiä, työl­listät nuoren. Ai niin. Kukaan ei ole kaavoit­tanut tont­te­ja kaupunki­taloille, joi­ta taval­liset ammat­in­har­joit­ta­jat voisi­vat pystyt­tää itselleen ja yri­tyk­silleen. Eikä niitä tule edes Malmin lento­ken­tälle kun paa­lut pitää upot­taa 30 metriin.

    Walt Dis­ney lensi koneel­laan Flori­dan yllä ja suun­nit­teli uut­ta Dis­ney­lan­dia. Osti vaivihkaa tont­te­ja kenellekään ker­tomat­ta. Ja lop­ul­ta onnis­tui toteut­ta­maan unel­mansa. Loi tyhjästä työ­paikko­ja nuo­rille, iloa las­ten elämään ja tur­is­mi­t­u­lo­ja vai­h­to­taseeseen. Vau­raut­ta koko kansakun­nalle. Voisiko täl­laista tapah­tua nykypäivän Suomes­sa? Meil­lä on demokraat­ti­nen hallintokoneis­to, joka miet­tii ja pohtii. Päät­tää ja peruu. Pakkol­u­nas­taa ja onnit­telee itseään. Lop­ul­ta syn­tyy normikasarme­ja lap­sillemme. Senkö me vain ansaitsemme?

    Vastaa

42. Daniel Fed­er­ley: Kun kaupun­ki ryhtyi kaavoit­ta­maan Kru­unuvuor­ta asuinalueek­si, tah­toi Kru­unuvuoren­lam­men ympäristön maat omis­ta­va perikun­ta myös oman alueen­sa kaavoit­tamista asuinalueek­si. Mut­ta kaupunkipa kaavoit­ti sen virk­istyalueek­si. Sinne meni se omaisu­us. Virkamiehen val­ta on aikamoinen.

    Ei kai heiltä mikään omaisu­us men­nyt. En asi­aa tunne, mut­ta luulisin, että kaupun­ki osti hei­dän maao­maisuuten­sa raaka­maan sen het­kisel­lä hinnalla.

    Kaavoitusasiois­sa on hyvä, että virkamiehen val­ta on aikamoinen. Maail­mas­sa on turhan paljon kaupunke­ja, jois­sa virkamiehel­lä ei ole ollut val­taa. Eivät ole eri­tyisen toimivia, viihty­isyy­destä puhumattakaan.

    Toiv­ot­tavasti Kru­unuvuoren­lam­men puis­tos­ta tuli suosit­tu puisto.

    Vastaa

43. Sylt­ty:
    Sarak­sen tilalle ei ole minkään­laista pel­lota eroavaa markki­nahin­taa, jos kaupun­ki ilmoit­taisi ettei koskaan kaavoita sille mitään.

    Jälleen ker­ran aivan käsit­tämätön­tä argu­men­toin­tia. Kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li­han riistää maan­omis­ta­jil­ta oikeu­den hyö­dyn­tää omaisu­ut­taan oman tah­ton­sa mukaises­ti. Sinän­sä on toki perustel­tua tavoitel­la jonkin­laista koordi­noin­tia yhdyskun­tarak­en­teen kehit­tämisen suh­teen, mut­ta muuten julkea sek­tori on ennem­min kehi­tyk­sen jar­ru kuin joku “ansiot­toman arvon­nousun” tehtailija.

    Kyseisen pläntin markki­nahin­ta perus­tuu siis puh­taasti poli­it­tiseen päätökseen.

    Niin — sen arvot­to­muus perus­tuu puh­taasti kaavoitus­mo­nop­o­lin väärinkäyttöön.

    Vastaa

44. Daniel Fed­er­ley: Rata tai ei, onhan se Van­taan tar­joa­ma hin­ta aivan pos­ket­toman huono. Ilman rataa tuonne olisi voin­ut tehdä nur­mi­järveläistyyp­pisen omakoti­taloalueen aivan hyvin, ja maan arvo olisi moninker­tainen siihen näh­den, mitä kaupun­ki siitä on tar­jon­nut. (En tosin kan­na­ta nur­mi­järvien rak­en­tamista, mut­ta kuitenkin.)

    Kyl­lä vapaas­sa maas­sa omis­tu­soikeut­ta pitäisi sil­lä taval­la kun­nioit­taa, että jos kaupun­ki taik­ka muu osta­jae­hdokas ei mak­sa sel­l­aista hin­taa, johon myyjä on tyy­tyväi­nen, niin sit­ten jää myymät­tä. Vaik­ka joku menisi ja rak­en­taisi junaradan siihen viereen. Pakkol­u­nas­tus­ta en hyväksy. 

    Min­ul­la on tähän ongel­maan hyvä ehdo­tus, rak­en­ta­mat­toman ton­tin kiinteistövero.

    Jokainen maan­omis­ta­ja saa itse määrit­tää pyyn­ti­hin­tansa, pakkol­u­nas­tus­ta ei käytetä, mut­ta jos kaup­paa ei syn­ny, kun­ta perii maan­omis­ta­jal­ta kiin­teistöveron hänen arvioimansa ton­tin arvon eli pyyn­ti­hin­nan mukaan. 

    Prob­lem solved.

    Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos yhteiskuntya investoi läh­es mil­jar­di euroa rataan, joka nos­taa noiden syr­jäis­ten maid­ern arvot kym­menker­taisik­si, on vähän sui­h­tee­ton­ta ver­ra­ta sitä roskien poim­imiseen. Nämä argu­men­tit, joiden mukaan hedelmät yhteiskun­nan tekemistä investoin­neista kuu­lu­vat onnekkaiden maan­omis­ta­jien omaisu­udek­si, ovat aika huonoja.

    …ja kun yhteiskun­ta investoi sato­jatuhan­sia jokaisen yksit­täisen lääkärin koulu­tuk­seen, niin lääkärien pitäisi työskenel­lä palkkat­ta pihtiputaan terveyskeskuksessa?

    Vastaa

46. Ai, niin — kun tämä nyt taas tuli uud­estaan esille, niin en muista saa­neeni mitään vas­taus­ta kysymyk­seeni, että mitä epäoikeu­den­mukaista tässä tapauk­ses­sa olisi ollut, jos Van­taa olisi kaavoit­tanut ko. tilan maat ja perikun­ta olisi myynyt maat esisopiuk­sen mukaan raken­nus­li­ik­keelle — jos kaavoituk­sen ehtona olisi ollut vas­ta­ta alueen infran rak­en­tamis­es­ta ja jos kohtu­ulli­nen sum­ma kun­nan muun infran hyö­dyn­tämis­es­tä olisi perit­ty kaavoitusmaksuna?

    Vai onko se nyt vain niin, että ain­oa sal­lit­tu muo­to hyö­tyä yhtään mis­tään on voit­taa jos­sain HITAS-arpa­jai­sis­sa tms.?

    Vastaa

47. Asun­to­jen ja omakoti­tont­tien arvot tule­vat nouse­maan merkit­tävästi län­simetron asemien lähel­lä län­simetron takia. Mik­si tätä arvon­nousua ei ote­ta kun­nalle? Eihän tämäkään ole “omis­ta­jien ansiota”

    Vastaa

48. Sat­un perikun­nan jäse­nenä omis­ta­maan pari hehtaaria maa­ta jon­ka arvo on täl­lä het­kel­lä noin €500 000. Uuden sil­lan ja tien ansios­ta arvo nousee ehkä 10–20 pros­ent­tia joskus kymme­nen vuo­den kulues­sa. Tai jos lin­jaus on toinen, hin­ta tip­puu ja maa saate­taan osin pakkolunastaa.

    Maan ostamista ja myymistä voi kat­soa nor­maali­na liike­toim­intan­ta. Kun ostaa maa­ta, ottaa riskin. Ris­ki voi liit­tyä kaavoituk­seen mut­ta myös muut seikat voivat laskea maan hin­taa. Voi vaik­ka käy­dä, että alue ei kas­va vaan taantuu.

    Oma­l­ta kohdal­ta täy­tyy kuitenkin sanoa, että en oikein osaa perit­tyä maa­ta nähdä liike­toim­intana — vaik­ka laki toki per­in­töjä pitää ihan oikeana omaisuute­na. Mut­ta ei kai lakia voi laa­tia niin, että pakkol­u­nas­tuk­sen kohteek­si joutuu vain per­hei­den per­in­tö­mai­ta, ei siis liikemiesten, mai­ta. Vai voidaanko?

    Vastaa

49. Daniel Fed­er­ley:
    Kyl­lä vapaas­sa maas­sa omis­tu­soikeut­ta pitäisi sil­lä taval­la kun­nioit­taa, että jos kaupun­ki taik­ka muu osta­jae­hdokas ei mak­sa sel­l­aista hin­taa, johon myyjä on tyy­tyväi­nen, niin sit­ten jää myymät­tä. Vaik­ka joku menisi ja rak­en­taisi junaradan siihen viereen. Pakkol­u­nas­tus­ta en hyväksy.

    Olen samaa mieltä pait­si että pakkol­u­nas­tus on vält­tämätön ja perustel­tu keino tilanteis­sa, jois­sa se myyjä pääsee kiristämään. Ja sen pitäisikin olla ehdot­tomana edel­ly­tyk­senä, jota oikeu­sis­tu­in valvoisi: että pakkol­u­nas­t­a­mi­nen voidaan toteut­taa ain­oas­taan käypään hin­taan ja tilanteessa, jos­sa se on vält­tämätön­tä yleisen edun nimis­sä myyjän hyö­dyn­täessä ase­maansa ja siihen liit­tyvää pakko­rakoa kohtu­ut­tomasti. Tämä Sarak­sen tilan malli ei mitenkään täytä sel­l­aisia ehto­ja. Van­taa pakkol­u­nas­taa maan ali­hin­taan päästäk­seen myymään sen sit­ten voitolla.

    Vastaa

50. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos yhteiskuntya investoi läh­es mil­jar­di euroa rataan, joka nos­taa noiden syr­jäis­ten maid­ern arvot kym­menker­taisik­si, on vähän sui­h­tee­ton­ta ver­ra­ta sitä roskien poim­imiseen. Nämä argu­men­tit, joiden mukaan hedelmät yhteiskun­nan tekemistä investoin­neista kuu­lu­vat onnekkaiden maan­omis­ta­jien omaisu­udek­si, ovat aika huonoja.

    Yhteiskun­nan kan­nat­taa han­kkia tarvit­se­mansa maat hyvis­sä ajoin ennen sel­l­aisia investoin­te­ja, jot­ka nos­ta­vat maan arvoa. Nyt on myöhäistä kat­ua tämän radan­var­ren mai­ta, mut­ta seu­raavis­sa investoin­neis­sa se on syytä pitää mielessä.

    Vastaa

51. Daniel Fed­er­ley:Minus­ta tämä näyt­täy­tyy ulospäin lähin­nä niin, että virkamiehistö kiusaa maan­omis­ta­jaa, joka ei tanssi virkami­esten pillin mukaan. Jos et ole kiltisti, viemme maasi. 

    Juu, palkjon parem­paan lop­putu­lok­seen maan­omis­ta­jien ja virkami­esten kannal­ta olisi se, että virkamiehillä olisi mah­dol­lisu­us lahjoit­taa miljoonien jät­tipot­te­ja maan­omis­ta­jille. Näin maan­omis­ta­jil­la olisi kan­nus­teet pitää virkamiehiä hyvänä ja tarvit­taes­sa voidel­la vähän sieltä ja täältä. 

    Tämähän olisi ihan win-win-tilanne, kumpikin osa­puoli hyötyisi…?

    Vastaa

52. Ossi Sare­so­ja: Tuol­laista voi toki pohtia, mut­ta niin kauan kuin kyseinen monop­o­li on ole­mas­sa, ei sen tekemien infrain­vestoin­tien hyö­tyä tule jael­la ilmaisek­si onnekkaille maanomistajille.

    Herää kysymys, onko sit­ten parem­pi kohdis­taa monop­o­lin tekemän Infrain­vestoin­nin hyö­ty jollekin gryn­der­ille, jol­la ehkä “epäpy­hää mirhaa” vielä viimeiset tilkat sisältävä voitelukan­nu pul­lot­taa takataskussa? 

    Tont­tien pakkol­u­nas­tuk­set ja kohtu­ut­toman korkeat kiin­teistöverot ovat (tai voivat olla) usein aivan liian hel­posti väärämielisiä (eli ilkeämielisiä tai jopa pahan­suopia) peri­aat­tei­ta ja teko­ja. On lisäk­si täysin väärin kuvitel­la, että kaik­ki maan­omis­ta­jat eivät osaisi lainkaan kat­soa ‘uut­ta kohti’, vaik­ka eivät halu­aisikaan asua esim. läh­teen (“ISBN 951–0‑05687–1”) sivul­la 40 kuvat­tu­jen, pil­vilin­no­ja tavoit­tele­vien hökö­tys­ten juurel­la, takana tai lähellä. 

    Mik­si jotain jo hyvää asuinympäristöä pitäisi “kehit­tää”, ellei siitä tai jostain paljon huonom­mas­ta osa­ta tehdä parem­paa? Muu­tok­sia huonom­paan suun­taan, kuten mon­en kohdal­la kai mm. Län­simetron tapauk­ses­sa, mat­ka-ajan kasvu­na ja HSL:n lipun­hin­nan koro­tuksi­na, pitäisi var­maankin kai välttää.

    Toisaal­ta, eikö esim. Kehäradan osalta infrain­vestoin­nin hyö­ty tule muka sen käyt­täjien hyväk­si? Saa­vatko jotkut “onnekkaat maan­omis­ta­jat” muka ilmaiset liput sen käyt­töön ja muut muka port­tikiel­lon? Mik­si ihmeessä kyseinen infrain­vestoin­ti sit­ten yleen­sä tehtäisi­in, jos siitä ei olisi yleisem­pää hyötyä? 

    Jos kaupun­ki halu­aa pakkol­u­nas­taa maa­ta pel­tomaan hin­nal­la, antaa tuo aiheen olet­taa, että kaupun­ki halu­aa ryhtyä maa­jus­sik­si, mikä on mielestäni perin outo aja­tus. Muis­sa tapauk­ses­sa on syytä ottaa myös huomioon ton­tin ja sen ympäristön tule­va kehi­tys. Eihän tuo muu­toin ole oikein ja kohtu­ullista. Maa­jus­sit, kuten Haan­pään Pentin “Mäen Samp­pa” tai “Takalon Antti” (ks. “Jouta­van jäljil­lä” kokoel­mas­sa “Ker­to­muk­sia ja tari­noi­ta”) viihtynevät parhait­en maaseudulla.

    Jos kaupun­ki taasen luo, ylläpitää tai kehit­tää omil­la alueil­laan virk­istysaluei­ta, on niille käsit­tääk­seni kaikil­la useim­miten pääsy, ellei jonkin hyvin perustel­lun syyn takia jollekulle ole tarvet­ta antaa suo­jaa tai jollekulle toiselle määräaikaista port­tikiel­toa, sekä aikaa kansalaiskas­va­tus­ta ja aikuis­tu­mista varten (esim. törkeän roskaamisen tai muun ympäristön tärve­lyn takia). Täl­löin on yleinen etu tärkeä. 

    Viimek­si­mainit­tuun kuu­luu omana osanaan myös omis­tu­soikeu­den suo­ja. Ilman sitä ja yhteistyötä olemme pahasti hukkateillä. 

    Viimek­si­maini­tus­ta tulee mieleen Brad­buryn vaikut­ta­van tari­nan (“Aikakone”) aika­matkalainen Eck­els, sav­i­sine saap­paineen. Mis­sä ja kenen kotip­i­hal­la, tai sen naa­puris­sa, oli mah­tanut harha-aske­li­neen (joidenkin poli­itikko­jen tavoin) tallustella? 

    PS. Pienenä muis­tu­tuk­se­na: Jollekuille henkilöille, esim. ‘kun­nal­lispoli­itikoille’ voi yleinen mielipi­de olla joskus kuin Eck­el­sille viimek­si­maini­tun tari­nan Tyran­nosaurus, jos media osaa hoitaa tehtävän­sä. Ja, kaikesta päätellen, on syytäkin!

    Vastaa

53. Keskustelun perus­teel­la on pääteltävis­sä, että nykyisen lain soveltamista yllät­tävän moni pitää epäoikeu­den­mukaise­na. Mark Twain kehot­ti aikanaan sijoit­ta­maan maa­han, kos­ka sitä ei enää valmisteta. 

    Län­si­mais­sa lait ovat usein pakkol­u­nas­tusten ja kor­vausten suh­teen selvästi tylym­mät kaupunki­maan omis­ta­jille kuin Suomes­sa. Kor­rup­tio kukkisi val­toime­naan ja kaupunki­talous voisi nyky­istä huonom­min, jos laki olisi nyky­istä lievempi.

    Raidein­vestoin­tien rahoi­tus olisi jär­jestet­tävä niin, että asemien lähiym­päristön kiin­teistöt osal­lis­tu­vat sihen. Näin menetel­lään monis­sa mais­sa. Helsingis­sä vain nykyisen Yliopis­ton metroase­man rak­en­tamista rahoit­ti­vat lähiki­in­teistöt aikanaan.

    Yritin kon­sul­toi­da vas­taavaa jär­jeste­lyä noin 10 vuot­ta sit­ten Laut­tasaaren ase­malle huonoin tuloksin. Ostoskeskus ei ollut kiin­nos­tunut ja valit­teli sen omis­ta­jien lukuisu­ut­ta ja eripu­raisu­ut­ta. No nyt on valmis­tu­mas­sa uusi ostari hyö­tymään metron tuomista tulovirroista. 

    Joukkoli­iken­teen investoin­ti­tarpeet ovat kas­vaval­la kaupunkiseudul­la suuret myös tästä eteen­päin. Medi­as­sa kauhis­tel­laan investoin­tien suu­ru­ut­ta, mut­ta jut­tua rahoituk­sen ja hyö­ty­jen jako­tavas­ta näkyy vähemmän.

    Vastaa

54. Pekka T.: Sik­si eri­laiset ansiot­tomat pikavoitot eivät yleen­sä ole kovin kannatettavia.

    Tila näyt­täisi medi­an mukaan olleen suvun hal­lus­sa 300 vuot­ta. Pikavoit­to ei siis ehkä ole kovin osu­va ilmaus. Lisäk­si näyt­ti siltä, että suvul­la oli jo liipasimel­la 10 miljoo­nan tar­jous SRV:ltä — se ker­tokoon jotain isän­tämme yli­hin­ta-käsit­teestä. Kos­ka tämä keskustelu on melko viihdyt­tävää, vaivauduin kat­so­maan kar­tal­ta Saras­ta ja Kivistön ase­maa. Kivistön ase­man sijain­ti kään­tää herneen kuu­pas­sani ylösalaisin. Olisi­pa Van­taal­la varaa palkata kaavo­tuk­seen ns. edis­tyneem­pi tieteen har­joit­ta­ja — mah­dol­lis­es­ti jopa kakkoskurssilainen.

    Vastaa

55. O.S. kir­joit­ti: “Jos­sakin päin Espan­jaa on käytössä suun­nat­tu kiin­teistövero. Jos yhteiskun­ta rak­en­taa vaikka­pa uuden metropy­säkin, sen ympäristössä kiin­teistöveroa nos­te­taan suun­na­tusti ja nuo rahat käytetään investoin­nin rahoit­tamiseen. (Olen kuul­lut tämän tiedon suullis­es­ti jostain alan esitelmästä, enkä ole vahvis­tanut sitä mis­tään lähteestä.)”

    Minä olen puolestani kuul­lut, että jos­sain päin maail­maa, voi jonkin alueen yrit­täjille jokin ryh­mä ilmaan­tua tar­joa­maan (/pitää tapanaan tar­jo­ta) kenenkään sitä pyytämät­tä ns. “suo­jelua”, jos­ta ao. yrit­täjien on mak­set­ta­va “suo­jelu­ra­haa”, halu­si­vat­pa he sitä “suo­jelua” tai eivät. Lähde­vi­it­teitäkin löy­tyy: “http://www.hs.fi/kotimaa/a1305555914290” ja tässä toinen: “https://fi.wikipedia.org/wiki/Mafia”.

    Vain “tarun sokea kyk­loop­pi” ei ehkä saa­ta havai­ta yhtäläisyyt­tä em. asioiden välil­lä. Tilanne voi ehkä olla pahempi kuin arvaam­mekaan, koskien yrit­täjien lisäk­si myös alueen asukkai­ta, joil­ta ne rahat lop­pu­jen lopuk­si ovat peräisin.

    Maini­tut seikat anta­vat mah­dol­lis­es­ti jopa aihet­ta kysyä:
    Onko kenenkään, edes poli­isin tiedos­sa, moniko “vihreä” metro-/ratal­in­jausten ja niiden var­relle sijoitet­tu­jen asemien sijain­neista, niiden ympäristön kaavoituk­ses­ta ja kiin­teistöveroista päät­tävä mah­taa käyt­tää liivejä?
    tai
    Mon­enko “suo­jelu­ra­hat” tois­taisek­si ehkä vielä mak­samat­ta jät­täneen yrit­täjän tulee niihin suos­tua, esimerkik­si Ison Ome­nan laa­jen­nuk­ses­sa, jot­ta luvat­tu metro alkaa lop­ul­ta kulkea ja luvatut asi­akasvir­rat näkyä? 

    Jos arveluis­sani on perää, on asia mielestäni vaka­va, vaik­ka joku voi ehkä yrit­tää selitel­lä muu­ta. Rahavir­to­jen tietyn­lainen “ohjailu” voi täyt­tää väärät taskut ja jonkun “häm­mästyk­sek­si” jopa epäre­hellisyy­den tun­nus­melk­it. Moni ärtynyt saat­taisi halu­ta tietää, mis­sä tuu­raa asioi­ta huonoon suun­taan lykkivä, kaupunki­in istute­tun larun “kyk­loop­pi”, joka heitä suo­jelun sijaan vainoaa?

    Mikä neu­vok­si?

    Ehdotan todel­lista suo­jelua lähilu­on­non sekä virk­istys- ja ulkoilu­aluei­den hyväk­si jol­loin hyö­tykin kohdis­tu­isi kaikkien kaupunki­lais­ten parhaak­si ja jopa tur­istienkin ilok­si. Ehdo­tus­tani saa (sel­l­aise­naan) käyt­tää vapaasti.

    Vastaa

56. Sakke: Herää kysymys, onko sit­ten parem­pi kohdis­taa monop­o­lin tekemän Infrain­vestoin­nin hyö­ty jollekin gryn­der­ille, jol­laehkä “epäpy­hää mirhaa” vielä viimeiset tilkat sisältävä voitelukan­nu pul­lot­taa takataskussa?

    Ei, mut­ta Van­taa tuskin myy maa­ta gryn­der­ille lunas­tush­in­taan, vaan osaa kyl­lä kiskoa siitä selvästi enemmän.

    Sakke: Toisaal­ta, eikö esim. Kehäradan osalta infrain­vestoin­nin hyö­ty tule muka sen käyt­täjien hyväk­si? Saa­vatko jotkut “onnekkaat maan­omis­ta­jat” muka ilmaiset liput sen käyt­töön ja muut muka port­tikiel­lon? Mik­si ihmeessä kyseinen infrain­vestoin­ti sit­ten yleen­sä tehtäisi­in, jos siitä ei olisi yleisem­pää hyötyä?

    Alueel­la asu­vat joutu­vat mak­samaan enem­män asumis­es­ta, kos­ka radan­var­si on halut­tu alue. Olisi kohtu­u­ton­ta, jos tämä osu­us vain sataisi onnekkaan maan­omis­ta­jan laari­in korkeana maan myyn­ti­hin­tana. Lisäk­si käyt­täjät sen­tään mak­sa­vat edes osan hin­nas­ta, eikä kukaan saa mitään lot­tovoiton suu­ruista pottia.

    Parem­pi, että infran rak­en­tamista rahoite­taan näin kuin vääristävil­lä veroilla.

    Tim­oT: Yhteiskun­nan kan­nat­taa han­kkia tarvit­se­mansa maat hyvis­sä ajoin ennen sel­l­aisia investoin­te­ja, jot­ka nos­ta­vat maan arvoa. Nyt on myöhäistä kat­ua tämän radan­var­ren mai­ta, mut­ta seu­raavis­sa investoin­neis­sa se on syytä pitää mielessä.

    Mielestäni ei kan­na­ta, sil­lä maal­la voi täl­lä välin olla muu­ta järkevää käyt­töä (esim maat­alous), johon kun­ta sitä tuskin käyt­täisi. Tämä ei sitä pait­si edes estäisi kohtu­ut­to­mia hin­tapyyn­töjä maan­omis­ta­jal­ta, jos hänel­lä on syytä epäil­lä maan arvon nou­se­van tämän kaltais­es­ta syystä.

    Vastaa

57. En ole kaikke yllä kir­joitet­tua lukenut, joten voi olla että tätä on käsite­lyt jo: Mut­ta eniten asi­as­sa nyppii Van­taan kaupun­gin toim­inta. Raken­nus­li­ike SRV oli tehnyt muu­ta­maa vuot­ta aiem­min samas­ta maa-alas­ta kymme­nen miljoo­nan euron tar­jouk­sen, joka rauke­si kos­ka kaupun­ki ei sil­loin antanut lupaus­ta alueen kaavoit­tamis­es­ta. Nyt kaupun­ki lunas­taa maan mur­to-osal­la SRV:n tar­joa­mas­ta hin­nas­ta ja yllä­tys yllä­tys kaavoituslu­pa heltiää.

    Vastaa

58. Tuo­masT:
    En ole kaikke yllä kir­joitet­tua lukenut, joten voi olla että tätä on käsite­lyt jo: Mut­ta eniten asi­as­sa nyppii Van­taan kaupun­gin toim­inta. Raken­nus­li­ike SRV oli tehnyt muu­ta­maa vuot­ta aiem­min samas­ta maa-alas­ta kymme­nen miljoo­nan euron tar­jouk­sen, joka rauke­si kos­ka kaupun­ki ei sil­loin antanut lupaus­ta alueen kaavoit­tamis­es­ta. Nyt kaupun­ki lunas­taa maan mur­to-osal­la SRV:n tar­joa­mas­ta hin­nas­ta ja yllä­ty­syl­lä­tys kaavoituslu­pa heltiää.

    Ja tässä meni väärin tarkkaan­ot­taen mikä?

    Vastaa

59. Ossi Sare­so­ja:

    Mielestäni ei kan­na­ta, sil­lä maal­la voi täl­lä välin olla muu­ta järkevää käyt­töä (esim maat­alous), johon kun­ta sitä tuskin käyt­täisi. Tämä ei sitä pait­si edes estäisi kohtu­ut­to­mia hin­tapyyn­töjä maan­omis­ta­jal­ta, jos hänel­lä on syytä epäil­lä maan arvon nou­se­van tämän kaltais­es­ta syystä.

    Mah­dolli­nen menetet­ty maat­alouskäyt­tö ei edes 10 vuo­den ajal­ta ole kuin mur­to-osa radan rak­en­tamisen tuo­mas­ta arvon­nousus­ta. Ja mah­dol­lis­es­ti kun­ta olisi voin­ut vielä vuokratakin alueen odotusa­jak­si vaikka­pa maat­alouskäyt­töön. Ja met­säähän ne Van­taankin maat pääosin kas­vaa. Kyl­lä kun­takin voi met­sä­talout­ta har­joit­taa ja lopuk­si myy­dä kaik­ki puut tont­tien alueelta pois.

    Vastaa

60. Pet­teri: Min­ul­la on tähän ongel­maan hyvä ehdo­tus, rak­en­ta­mat­toman ton­tin kiinteistövero.

    Jokainen maan­omis­ta­ja saa itse määrit­tää pyyn­ti­hin­tansa, pakkol­u­nas­tus­ta ei käytetä, mut­ta jos kaup­paa ei syn­ny, kun­ta perii maan­omis­ta­jal­ta kiin­teistöveron hänen arvioimansa ton­tin arvon eli pyyn­ti­hin­nan mukaan. 

    Prob­lem solved.

    Täs­mälleen näin, mut­ta mik­si tämä pitäisi rajoit­taa pakkol­u­nas­tuk­si­in. Mik­sei sitä voisi käyt­tää myös tilanteisi­in, jois­sa kun­ta tekee osto­tar­jouk­sen maa-alas­ta. Neu­votel­laan ja neu­votel­laan. Jos kaup­paa ei syn­ny, kun­nan viimeinen tar­jous jää kiin­teistöveron perusteeksi.

    Tulisi miet­timistä varsinkin, jos kiin­teistöverope­rus­teet ajateltaisi­in uudelleen.

    Vastaa

61. Tuo­masT:
    Raken­nus­li­ike SRV oli tehnyt muu­ta­maa vuot­ta aiem­min samas­ta maa-alas­ta kymme­nen miljoo­nan euron tar­jouk­sen, joka rauke­si kos­ka kaupun­ki ei sil­loin antanut lupaus­ta alueen kaavoittamisesta

    Voiko tätä paem­paa todis­tet­ta olla siitä, että ton­tin arvo on täysin kiin­ni siitä, mitä *kaupun­ki* tekee, eikä maan­omis­ta­jal­la ole osaa, eikä arpaa siinä?

    Maa on läh­es­tulkoon arvo­ton­ta, jos kaupun­ki ei siitä tee arvokas­ta. Mik­si tämä kaupun­gin toimin­nas­ta syn­tyvä arvo kuu­luisi maan­omis­ta­jalle, eikä kaupunkilaisille?

    Kuin­ka moni pitäisi hyvänä ideana sitä, että kaupun­ki raken­nut­taisi jollekin onnekkaalle yri­tyk­selle 10 miljoo­nan euron hallin ilmaisek­si (kun­han fir­mal­la olisi tar­jo­ta oma tont­ti sille halille)? 

    Miten kaavoit­tamishyö­dyn lahjoit­ta­mi­nen maan­omis­ta­jalle eroaa siitä, että kaupun­ki raken­nut­taisi raken­nuk­sia, jot­ka se sit­ten lahjoit­taisi maanomistajalle?

    Vastaa

62. Sep­po Vep­säläi­nen:
    …

    Raidein­vestoin­tien rahoi­tus olisi jär­jestet­tävä niin, että asemien lähiym­päristön kiin­teistöt osal­lis­tu­vat sihen. Näin menetel­lään monis­sa mais­sa. Helsingis­sä vain nykyisen Yliopis­ton metroase­man rak­en­tamista rahoit­ti­vat lähiki­in­teistöt aikanaan.

    Yritin kon­sul­toi­da vas­taavaa jär­jeste­lyä noin 10 vuot­ta sit­ten Laut­tasaaren ase­malle huonoin tuloksin. Ostoskeskus ei ollut kiin­nos­tunut ja valit­teli sen omis­ta­jien lukuisu­ut­ta ja eripu­raisu­ut­ta. No nyt on valmis­tu­mas­sa uusi ostari hyö­tymään metron tuomista tulovirroista. 

    Joukkoli­iken­teen investoin­ti­tarpeet ovat kas­vaval­la kaupunkiseudul­la suuret myös tästä eteen­päin. Medi­as­sa kauhis­tel­laan investoin­tien suu­ru­ut­ta, mut­ta jut­tua rahoituk­sen ja hyö­ty­jen jako­tavas­ta näkyy vähemmän.

    Oli­vatko Helsin­gin yliopis­ton metroase­man lähiki­in­teistöt asuinki­in­teistöjä vai pikem­minkin liike- ja toimistokiinteistöjä? 

    Jälkim­mäisille kiin­teistöryh­mille saat­taa metroase­mas­ta ja ihmisvir­roista olla tietysti nyt myös merkit­tävää rahal­lista hyö­tyä. Asuinki­in­teistö­jen tapauk­ses­sa ei ehkä san­ot­tavaa etua juuri löy­dy, kun kulkuy­htey­det kysei­sistä kort­teleista oli­vat jo nähdäk­seni entu­ud­estaankin varsin hyvät.

    Keskustelua tarvi­taan kaupun­gin päätök­sen­teossa kaiketi usein ja paljon. Sitä enem­män, mitä tärkeämpiä ja vaiku­tuk­sil­taan laa­jakan­toisem­pia ja mit­tavampia päätök­siä ollaan tekemässä. Ne, joi­hin suo­rat (ja välil­lisetkin) vaiku­tuk­set (hyödyt ja hai­tat) kohdis­tu­vat, tulee tun­nistaa, ja saa­da keskustelu­un aidosti mukaan.

    Vastaa

    1. Aikanaan Kainiemen (nyk Yliopis­ton) mertroase­man ympäristön kiin­teistöt joudut­ti­vat päätöstä ase­mas­ta myös puoluer­a­hoituk­sen avul­la. Täl­laisia ilmiöitä ei syn­ty­isi, jos arvon­nousu rahastet­taisi­in yhteiskun­nalle, joka on investoin­nit tehnyt.

       Vastaa

63. Tämä näkyykin olleen sat­tumal­ta erään tut­ta­vani tila. Tässä ei ole ollenkaan kyse radan tuo­man ansiot­toman arvon­nousun leikkaamis­es­ta vaan kun­nan päät­tämät­tömyy­destä. Tämä tila olisi ollut kun­nan mah­dol­lista ostaa tai käyt­tää siihen etu­os­to-oikeut­ta paljon aikaisem­min kuin rataa oli edes suun­nitel­tu. Kaiken kukku­rak­si nykyisetkin omis­ta­jat tar­joa­vat tilaa vielä erit­täin kohtu­ullisel­la hin­nal­la, eikä kun­ta halua siihenkään tart­tua vaan ryhtyy aja­maan kallista pakkol­u­nas­tus­pros­es­sia. Maalaisjär­jel­lä täysin käsit­tämätön­tä toimintaa.
    Muuten olen kyl­lä yleis­es­ti ottaen samaa mieltä blo­gistin kanssa, että yhteiskun­nan investoin­tien tuot­ta­mat arvon­nousut kuu­lu­vat yhteiskun­nalle ja niil­lä pystyt­täisi­in pitkälti nämä investoin­nit rahoit­ta­maankin, kun vain päätök­sen­teko olisi riit­tävän suun­nitel­mallista pitkäjän­teistä. Tässä tapauk­ses­sa se ei olisi ainakaan jäänyt kiin­ni maan­omis­ta­jien myyntihaluttomuudesta.

    Vastaa

64. Sylt­ty: Kuin­ka moni pitäisi hyvänä ideana sitä, että kaupun­ki raken­nut­taisi jollekin onnekkaalle yri­tyk­selle 10 miljoo­nan euron hallin ilmaisek­si (kun­han fir­mal­la olisi tar­jo­ta oma tont­ti sille halille)?

    Niin­pä. Mut­ta jostain kum­man syys­tä tiet­ty­jen taho­jen pro­pa­gan­das­sa HIFK:n tule­va kom­plek­si raken­netaan yksi­tyisel­lä rahal­la (kun­han kaupun­ki antaa maa­ta alle markki­nahin­nan), ydin­voimalaa raken­netaan yksi­tyisel­lä rahoituk­sel­la (kun­han kun­nal­liset ener­giay­htiöt sijoit­ta­vat suurim­man osan) ja Guggen­heimi­inkin kerätään yksi­ty­istä rahaan (kun­han val­tio vain mak­saisi suurim­man osan).

    Ja kaik­ki näitä ajaa eri­tyis­es­ti se puolue, jon­ka maineen­sa perus­teel­la pitäisi eniten ajaa markki­na­t­alout­ta. Mikä tätä maa­ta oikein vaivaa?

    Vastaa

65. Maa on läh­es­tulkoon arvo­ton­ta, jos kaupun­ki ei siitä tee arvokas­ta. Mik­si tämä kaupun­gin toimin­nas­ta syn­tyvä arvo kuu­luisi maan­omis­ta­jalle, eikä kaupunkilaisille?

    Pakkol­u­nas­tuk­sen yhtey­dessä hin­nan­määri­tys ei saa olla näin yksioikoista. Tila on ilmeis­es­ti ollut suvun hal­lus­sa 300 vuot­ta. Uskoisin että tilan sub­jek­ti­ivi­nen arvo omis­ta­jilleen on enem­män kuin raaka­maan hin­ta, saati­ka sit­ten ‘arvo­ton’.

    Pakkol­u­nas­tuk­sel­la puu­tu­taan perus­tavaa laat­ua ole­vi­in ihmisoikeuk­si­in. Suomes­sa tarkem­min perus­tus­lain 15 §, jon­ka mukaan jokaisen omaisu­us on tur­vat­tu. Siel­lä on myös mainit­tu poikkeuk­se­na pakkol­u­nas­tus yleiseen tarpeeseen. Kun puu­tu­taan aivan perus­tavaa laat­ua ole­vi­in oikeuk­si­in, on hin­nankin olta­va selvästi lail­lis­tet­tua ryöstöä korkeam­mal­la tasol­la. Yksi mah­dolli­nen tulk­in­ta oikeas­ta käyvästä hin­nas­ta on se, mil­lä omis­ta­ja on sen valmis myymään, jol­loin sub­jek­ti­iviset arvotkin tule­vat huomioiduk­si. Toinen on raaka­maan hin­ta. Oikeu­den­mukaisu­us on ehkä jos­sain siel­lä välis­sä, mut­ta lähempänä ensim­mäistä kuin jälkimmäistä.

    Vastaa

66. Heik­ki Saari­nen: Tila näyt­täisi medi­an mukaan olleen suvun hal­lus­sa 300 vuot­ta. Pikavoit­to ei siis ehkä ole kovin osu­va ilmaus.

    Kun puhumme pikavoitos­ta niin kyse ei ole siitä, kauanko tila on ollut suvun hal­lus­sa, vaan siitä kuin­ka nopeasti arvon­nousun aiheut­ta­va poli­it­ti­nen päätös tehdään.

    Pakkol­u­nas­tuk­sen kohtu­ullisel­la hin­nal­la pitää ehdot­tomasti olla julkisen val­lan käytössä ole­va keino, sil­lä eihän esimerkik­si kaupun­gin infraa voi muuten järkevästi kehit­tää. Sen käytön tulee kuitenkin olla harkit­tua ja kohtuullista.

    Vastaa

67. Tero Tolo­nen: Jos tapah­tuu varkaus, niin en samais­tu kumpaankaan, vaan pidän varkaut­ta yksinker­tais­es­ti vääränä.

    Me kaik­ki pidämme varkaut­ta vääränä. Tämä keskustelu käsit­telee kuitenkin pakkol­u­nas­tuk­sia, niiden oikeu­tus­ta ja kohtu­ullista hin­tata­soa. Pakkol­u­nas­tus ei ole varkautta.

    Vastaa

68. i:
    Asun­to­jen ja omakoti­tont­tien arvot tule­vat nouse­maan merkit­tävästi län­simetron asemien lähel­lä län­simetron takia. Mik­si tätä arvon­nousua ei ote­ta kun­nalle? Eihän tämäkään ole “omis­ta­jien ansiota”

    Ei nyt ehkä merkit­tävästi sen­tään. Eniveis, kun­ta voisi sit­ten jakaa rahat niille, joiden asun­to sijait­see liian kaukana metroase­mas­ta ja joiden asun­non arvo joukkoli­iken­teen uudelleen­jär­jeste­lyn vuok­si laskee…

    Vas­taus tähänkin olisi kiin­teistövero, joka perus­tuu kiin­teistön oikeaan arvoon. Täl­löin ympäristöstä johtu­vat arvon­nousut ja ‑laskut tuli­si­vat vero­tuk­ses­sa kompensoitua.

    Vastaa

69. Pekka T.: Me kaik­ki pidämme varkaut­ta vääränä. Tämä keskustelu käsit­telee kuitenkin pakkol­u­nas­tuk­sia, niiden oikeu­tus­ta ja kohtu­ullista hin­tata­soa. Pakkol­u­nas­tus ei ole varkautta.

    En pidä itseäni his­to­ri­an tai oikeusti­eteen asiantun­ti­jana, mut­ta nähdäk­seni pakkol­u­nas­tus voi, tietyin edel­ly­tyksin, jos­sain maas­sa, jon­akin tiet­tynä ajan­jak­sona olla voimas­saole­vien lakien mukainen toimen­pide. Tästä löy­tyy ilmeis­es­ti usei­ta esimerkke­jä. Pakkol­u­nas­tus on tuol­loin legit­i­moitu (eli lain­säädän­nön perus­teel­la ‘lail­lisek­si’ tehty).

    Eri asioiden legit­im­i­toin­nista (ja ilmiön spa­ti­aalis-tem­po­raal­i­sista ulot­tuvuuk­sista, kro­nol­o­giset muu­tok­set huomioiden) löy­tyy, lakien ja ase­tusten tulk­in­to­jen ohel­la, myöskin mon­en­laisia esimerkkejä … 

    PS. Mitä mah­toi aikoinaan Kaar­lo Kram­su tästä asi­as­ta, tai oikeuspe­ri­aat­teista yleisem­min, tuuma­ta? Virkkoiko­han mitään muu­ta, kuin mitä tun­ne­tu­im­mas­sa runosä­keessään kirjoitti?

    Vastaa

70. Ajat­telin ensin että tämä ei ole kovin mon­imutkainen aihe, kos­ka Osmon kir­joi­tus antoi ymmärtää, että pakkol­u­nas­tus on jotenkin nor­mi maail­mal­la, mut­ta on näem­mä toisen­laisi­akin näkökulmia:

    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/professori-kunnat-pakkolunastavat-maita-vaarin-perustein-nykytilanne-rapauttaa-maanomistajien-asemaa/6040332

    Tuo kir­joi­tus antaa ymmärtää, että Suomen käytän­tö on erikoinen, mah­dol­lis­es­ti jopa kan­sain­välisen ihmisoikeuslain­säädän­nön vastainen.

    Toinen seik­ka mis­tä ei ole puhut­tu paljoa on, että per­in­teis­es­ti on ajatel­tu, että pakkol­u­nas­tus­ta ei pitäisi käyt­tää tilanteessa, jos­sa lunas­ta­ja aikoo hyö­tyä taloudel­lis­es­ti lunas­ta­mas­taan alueesta. Osmon kir­joituk­sista kuitenkin saa hyvin vah­vasti sen käsi­tyk­sen, että nimeno­maan tämä taloudelli­nen hyö­ty oikeut­taa lunas­tuk­sen, kos­ka kun­ta investoi.

    Tämä nos­taa esille kuitenkin mui­ta kysymyk­siä, joi­hin en nyt jak­sa mennä.

    Tuo kan­sain­vä­li­nen ver­tailukin on tarkem­min kat­sot­tuna vähän epäreilu, esimerkik­si Osmo nos­ti esimerkik­si Sveitsin. 

    OS: Kaavoitushyö­dyn rahas­t­a­mi­nen yhteiskun­nalle. (Sveit­si)

    En tiedä onko sat­tumaa, mut­ta siel­lä asues­sani ja käy­dessäni mieleen on jäänyt miten tohkeis­saan paikalliset ovat siitä kuin­ka kor­rup­toitunut maa se hei­dän mielestään on. Eräs Sveit­siläi­nen enti­nen huip­pu-urheil­i­ja ver­tasi oman maansa tilan­net­ta Venäjään ja asun­tomarkki­noi­ta hyvin keskittyneiksi.

    Tuos­sa MTV3:n jutus­sa eräs pro­fes­sori kiteyt­tää asian

    Suomes­sa ei ole annet­tu vah­vaa merk­i­tys­tä yleisille, suo­ras­taan yleis­maail­mallisille lunas­tamista koskeville peri­aat­teille, jot­ka on meil­läkin lunas­tus­laki­in kir­jat­tu. Niille ei ole annet­tu Suomes­sa tuomiois­tu­imes­sakaan merkitystä

    Väärin perustein tehdyt pakkol­u­nas­tuk­set ovat tuon jutun mukaan myös ihan yleis­maail­malli­nen ilmiö.

    Se mikä itseäni tuos­sa tapauk­ses­sa ehkä eniten häir­it­see on, että pakkol­u­nas­tus kos­kee koko tilaa, eikä vain osaa siitä.

    Esimerkik­si Van­taan sanomien jut­tus­sa san­o­taan, että “Lokaku­us­sa 2007 Van­taan kaupun­ki han­k­ki yksi­tyiseltä maan­omis­ta­jal­ta 11,5 hehtaarin suu­ruisen alueen Keimolan ja Kivistön seuduil­ta — Kaup­pahin­ta oli 7 miljoon­aa euroa.”

    Voisi kuvitel­la, että vuodes­ta 2007 läh­tien maan arvo ei olisi rom­ah­tanut ihan noin paljoa — mikäli tilas­ta olisi lohkot­tu vaik­ka parhait­en raken­nuskäyt­töön sopi­va 11,5 hehtaarin osu­us, siitä olisi voitu mak­saa ihan hyvin vaik­ka perikun­nan pyyn­nön mukainen hehtaar­i­hin­ta ja jäädä silti reilusti voitolle, vaik­ka sen myisi heti uudelleen tuol­la van­hal­la hinnalla.

    Tuos­sa vuo­den 2007 kau­pas­sa­han hehtaar­i­hin­ta oli lähempänä puol­ta miljoon­aa. Tähänkin ver­rat­tuna perikun­nan n. 250k / hehtaari pyyn­tö oli aika maltill­i­nen. Nyt kun kaupun­ki tar­josi 55k/hehtaari niin ollaan jo niin edulli­sis­sa hin­nois­sa, että pitäisi var­maan miet­tiä aio­taanko koko alue todel­lakin kaavoit­taa esim. puis­tok­si vai eikö alueelle edes aio­ta rak­en­taa mitään lähivu­osi­na vai mil­lä ympäristömin­is­ter­iö on saatu vaku­utet­tua tuon hin­nan kohtuullisuudesta?

    Vai onko niin, että min­is­ter­iö on vain antanut luvan ja kaupun­ki on päät­tänyt hinnan.

    Vastaa

71. Täl­lä Osmon pal­stal­la on huo­mat­ta­va määrä henkilöitä, joiden mielestä mm. vero­tus on varas­tamista. Yleen­sä järkevä keskustelu on lop­punut jo aiem­min, mut­ta vero­tuk­sen varas­tamisek­si väit­tämi­nen merk­it­see, että keskustelu kan­nat­taa lopet­taa. Sama kos­kee myös pakkol­u­nas­tus­menet­te­lyn nimit­tämistä varkaudek­si. Tai kun­nan rajan siirtämisen (joka Sipoon tapauk­ses­sa ei edes vaikut­tanut hallinnol­lise­na päätök­senä maanomistusoloihin).

    Vastaa

72. tcrown: Niin­pä. Mut­ta jostain kum­man syys­tä tiet­ty­jen taho­jen pro­pa­gan­das­sa HIFK:n tule­va kom­plek­si raken­netaan yksi­tyisel­lä rahal­la (kun­han kaupun­ki antaa maa­ta alle markki­nahin­nan), ydin­voimalaa raken­netaan yksi­tyisel­lä rahoituk­sel­la (kun­han kun­nal­liset ener­giay­htiöt sijoit­ta­vat suurim­man osan) ja Guggen­heimi­inkin kerätään yksi­ty­istä rahaan (kun­han val­tio vain mak­saisi suurim­man osan).

    Ja kaik­ki näitä ajaa eri­tyis­es­ti se puolue, jon­ka maineen­sa perus­teel­la pitäisi eniten ajaa markki­na­t­alout­ta. Mikä tätä maa­ta oikein vaivaa?

    Taidamme elää val­heel­lises­sa vir­tu­aali- todel­lisu­udessa, jos­sa joku on näpelöinyt kood­it ja tek­stit pahasti pieleen. 

    Ei tarvitse kuin lukea Ray Brad­buryn tari­na “Aikakone” (joka löy­tyy esimerkik­si kir­jasar­jan “Tee­m­ana tänään” ensim­mäisen osan ensim­mäis­es­tä, muut­ta­mat­tomas­ta lisä­pain­ok­ses­ta (ks. Viksten, P., Ahti, K., Arpo, P.: Tee­m­ana tänään 1, Uut­ta kohti. WSOY, Por­voo, 1974, 19–34)), ja seu­ra­ta tiedo­tusvä­lineitä sekä kir­joituk­sia tämänkin blogin­pitäjän pal­stoil­la huo­matak­seen, että jotakin on pahasti pielessä!

    Onko Osmo S. ken­ties kahle­hdit­tu Lin­nun­laulus­sa puuhun?

    Vastaa

73. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: En pidä itseäni his­to­ri­an tai oikeusti­eteen asiantun­ti­jana, mut­ta nähdäk­seni pakkol­u­nas­tus voi, tietyin edel­ly­tyksin, jos­sain maas­sa, jon­akin tiet­tynä ajan­jak­sona olla voimas­saole­vien lakien mukainen toimen­pide. Tästä löy­tyy ilmeis­es­ti usei­ta esimerkke­jä. Pakkol­u­nas­tus on tuol­loin legit­i­moitu (eli lain­säädän­nön perus­teel­la ‘lail­lisek­si’ tehty).

    Enpä ole minäkään juridi­ikan asiantun­ti­ja, joten ihan maal­likkopo­h­jal­ta näitä mietin. Tässä keskustelus­sa emme kai varsi­nais­es­ti poh­di lunas­tusten his­to­ri­aa tai tee kan­sain­välisiä ver­tailu­ja, vaan kyse on ihan vain tämän päivän suo­ma­lais­es­ta, lail­lis­es­ta käytän­nön esimerkistä.

    Pakkol­u­nas­tus on järeä keino, joten sen kohdal­la on aina syytä kysyä mikä on oikeus ja kohtu­us. Tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa ei liene edes syytä pohtia toimen lail­lisu­ut­ta, sil­lä lailli­nen kai se on, vaan siitä kuka hyö­tyy kehäradan rak­en­tamisen aiheut­ta­mas­ta arvon­nousus­ta. Kovin moni keskusteli­ja halu­aa hyö­dyn yksi­tyiselle osa­puolelle, ja siis välil­lis­es­ti kan­nat­taa vero­jen nos­toa (tai vai­h­toe­htois­es­ti kaupun­gin säästöjä).

    Eikä siinä mitään pahaa. Minä olen kuitenkin siis sitä mieltä, että hyöy­dyn kaupun­gin toimista tulee kohdis­tua pääosin kaupungille.

    Vastaa

74. Pekka T.: Enpä ole minäkään juridi­ikan asiantun­ti­ja, joten ihan maal­likkopo­h­jal­ta näitä mietin. Tässä keskustelus­sa emme kai varsi­nais­es­ti poh­di lunas­tusten his­to­ri­aa tai tee kan­sain­välisiä ver­tailu­ja, vaan kyse on ihan vain tämän päivän suo­ma­lais­es­ta, lail­lis­es­ta käytän­nön esimerkistä.

    Pakkol­u­nas­tus on järeä keino, joten sen kohdal­la on aina syytä kysyä mikä on oikeus ja kohtu­us. Tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa ei liene edes syytä pohtia toimen lail­lisu­ut­ta, sil­lä lailli­nen kai se on, vaan siitä kuka hyö­tyy kehäradan rak­en­tamisen aiheut­ta­mas­ta arvon­nousus­ta. Kovin moni keskusteli­ja halu­aa hyö­dyn yksi­tyiselle osa­puolelle, ja siis välil­lis­es­ti kan­nat­taa vero­jen nos­toa (tai vai­h­toe­htois­es­ti kaupun­gin säästöjä).

    Eikä siinä mitään pahaa. Minä olen kuitenkin siis sitä mieltä, että hyöy­dyn kaupun­gin toimista tulee kohdis­tua pääosin kaupungille.

    “Pakkol­u­nas­tus on järeä keino …”
    Näin todel­lakin on. Olen asi­as­ta samaa mieltä minäkin.

    Jos lakitek­sti olisi kir­joitet­tu toisin, pakkol­u­nas­tus voisi kuu­lua “isom­man oikeu­teen” ja voimankäyt­töön, ehkä hai­tan­tekoon, kiusaamiseen ja uhkailu­unkin perus­tu­van anas­tamisen piiri­in. Esimerkke­jä vääryyk­sistä ei pidä tuot­taa Suomes­sa lisää.

    “on aina syytä kysyä, mikä on oikeus ja kohtuus.”
    Juuri näin. Kan­nat­taa tutus­tua maamme per­in­teisi­in tuo­mari­no­hjeisi­in. Pitäisi huole­htia siitä, ettei liian monel­la olisi aihet­ta tähän kysymykseen.

    “… hyö­dyn kaupun­gin toimista tulee kohdis­tua pääosin kaupungille.”

    Tässä on olen­naista mm. se, että kaupun­gin toimet eivät ole kohtu­ut­to­mia. Jos pääosa kuu­luu kaupungille, tun­tuu sen jäl­keen jäl­jelle jäävän osu­u­den saa­jas­ta eri kir­joit­ta­jil­la ole­van kovin mon­en­laista mielipi­det­tä. Ko. osu­u­den suu­ru­ud­es­ta, joka kaikkien edel­lis­ten kir­joi­tusten näke­mys­ten perus­teel­la voinee vai­hdel­la ehdo­tuksi­na ääripäitä myöten (välil­lä 0–100%).

    Tuo otsikon tapauk­ses­sa tar­jot­tu hin­ta maan­omis­ta­jalle vaikut­taa perin oudon alhaiselta. 

    Onko kukaan määrit­tänyt miten suuri net­to­hyö­ty kaupungille (Van­taalle) ja kaikille muille kuin maan­omis­ta­jalle on tuos­ta toimes­ta koi­tu­mas­sa? Mikä on pakkol­u­nas­tus­toimen kohteen hin­nan osu­us kyseis­es­tä, isos­ta hyödys­tä, kun ote­taan huomioon tärkeä aikatek­i­jä, esimerkik­si vaikka­pa 50 tai 100 vuot­ta, jon­ka kulues­sa kaupun­ki sitä hyö­tyä mm. vero­tu­lo­jen muo­dos­sa kai ainakin nauttii?

    Parhaim­mil­laan on sopimuk­seen johta­va tilanne ilmeis­es­ti sil­loin, jos kaik­ki osa­puo­let ovat siihen tyy­tyväisiä myös pitkään tapauk­sen jäl­keen. Tämän pitäisi kai olla tavoite. Ainakin julkisen val­lan käyt­töön tulee aina liit­tyä myös vas­tuu toimin­nan oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Yksi­tyisel­lä puolel­la suit­set ahmateille aset­taa kil­pailu markki­noil­la (lakien ja ase­tusten puitteissa).

    Vastaa

    1. Lunas­tus­menet­telyssä kun­ta ei määrää hin­taa vaan tuomioistuin.

       Vastaa

75. tuen mak­sa­ja:
    Täl­lä Osmon pal­stal­la on huo­mat­ta­va määrä henkilöitä, joiden mielestä mm. vero­tus on varastamista. 

    En ole varsi­nais­es­ti huo­man­nut täl­lä blogilla tämän­tyyp­pistä ajat­telua, mut­ta muuten se kyl­lä tun­tuu lisään­tyneen viime aikoina huo­mat­tavasti. Yhä use­ampi suo­ma­lainen tun­tuu koke­van, että hän saa verora­hoilleen entistä huonom­min vastinet­ta ja että verora­hat käytetään ikään kuin väärin.

    Kehi­tyskulku on vaar­alli­nen – mitä use­ampi meistä ajat­telee, että poli­itikot käyt­tävät verora­ho­ja vääräl­lä taval­la, sitä heikom­pi on veronmaksuhalukkuutemme.

    Vastaa

76. Osmo Soin­in­vaara:
    Lunas­tus­menet­telyssä kun­ta ei määrää hin­taa vaan tuomioistuin. 

    Taitaa kuitenkin olla lunas­tus­toimikun­ta eli insinööri ja kak­si uskot­tua miestä.

    Vastaa

77. tuen mak­sa­ja:
    Täl­lä Osmon pal­stal­la on huo­mat­ta­va määrä henkilöitä, joiden mielestä mm. vero­tus on varas­tamista. Yleen­sä järkevä keskustelu on lop­punut jo aiem­min, mut­ta vero­tuk­sen varas­tamisek­si väit­tämi­nen merk­it­see, että keskustelu kan­nat­taa lopet­taa. Sama kos­kee myös pakkol­u­nas­tus­menet­te­lyn nimit­tämistä varkaudek­si. Tai kun­nan rajan siirtämisen (joka Sipoon tapauk­ses­sa ei edes vaikut­tanut hallinnol­lise­na päätök­senä maanomistusoloihin).

    Vas­taan­pa tähän lainauksella:

    In com­plete con­trast to the ortho­dox opin­ion on the mat­ter, then, ele­men­tary social the­o­ry shows, and will be explained as show­ing, that no state as just defined can be jus­ti­fied, be it eco­nom­i­cal­ly or eth­i­cal­ly. Rather, every state, regard­less of its con­sti­tu­tion, is eco­nom­i­cal­ly and eth­i­cal­ly defi­cient. Every monop­o­list, includ­ing one of ulti­mate deci­sion-mak­ing, is “bad” from the view­point of con­sumers. Monop­oly is here­by under­stood in its clas­si­cal mean­ing, as the absence of free entry into a par­tic­u­lar line of pro­duc­tion: only one agency, A, may pro­duce x. Any such monop­o­list is “bad” for con­sumers because, shield­ed from poten­tial new entrants into his line of pro­duc­tion, the price for his prod­uct will be high­er and the qual­i­ty low­er than oth­er­wise. Fur­ther, no one would agree to a pro­vi­sion that allowed a monop­o­list of ulti­mate deci­son-mak­ing, i.e., the final arbiter and judge in every case of inter­per­son­al con­flict, to deter­mine uni­lat­er­al­ly (with­out the con­sent of every­one con­cerned) the price that one must pay for his ser­vice. The pow­er to tax, that is, is eth­i­cal­ly unac­cept­able. Indeed, a monop­o­list of ulti­mate deci­sion-mak­ing equipped with the pow­er to tax does not just pro­duce less and low­er qual­i­ty jus­tice, but he will pro­duce more and more “bads,” i.e., injus­tice and aggression.

    – Hans-Her­mann Hoppe

    Vastaa

78. ksee: The pow­er to tax, that is, is eth­i­cal­ly unac­cept­able. Indeed, a monop­o­list of ulti­mate deci­sion-mak­ing equipped with the pow­er to tax does not just pro­duce less and low­er qual­i­ty jus­tice, but he will pro­duce more and more “bads,” i.e., injus­tice and aggression.

    Luulisi että nämä jalon villin uto­pi­oiden johdan­naiset joutaisi­vat empi­irisen evi­denssin val­os­sa tieteen roskako­ri­in mut­ta näköjään ei. Vah­va val­tio (vero­tu­soikeuksi­neen) nyt vaan on osoit­tau­tunut yhdek­si inklusi­ivisen yhteiskun­nan vält­tämät­tömäk­si vaan ei riit­täväk­si edel­ly­tyk­sek­si. Val­tion väki­val­ta­mo­nop­o­lia ei tarvitse hajaut­taa kuin sen ver­ran että siir­ry­tään klaani­jär­jestelmään niin saadaan jo merkit­tävästi enem­män Hop­pen “bade­ja”.

    Muis­taak­seni Mauno Koivis­to kut­sui joskus vuosikym­meniä sit­ten anark­ismia älyl­lis­es­ti ylen­syönei­den piirien ilmavaivoik­si. Varsin osu­va vertaus.

    Vastaa

79. ksee: Vas­taan­pa tähän lainauksella:

    …

    — Hans-Her­mann Hoppe

    Hoppe­han oli tämä koomikko, jon­ka mielestä monarkia on yksilön kannal­ta parem­pi val­tiomuo­to kuin demokra­tia. Ja onhan se, jos se yksilö sat­tuu ole­maan vaikka­pa Sau­di-Ara­bi­an kuningas.

    Vastaa

80. Kyl­lä val­tion tehtävät ovat avau­tuneet kil­pailulle. Esim. juuri vero­tuk­sen alueel­la val­tiot kil­pail­e­vat ihmi­sistä ja yri­tyk­sistä. Parem­pia tur­va­palveluitakin voi ostaa. Lain­säädän­nönkin alueel­la voi etsiä sopi­vaa val­tio­ta riip­puen omista tarpeistaan.

    Vastaa

81. Tomi Maila:
    Tas­sa Van­taan Sarak­sen Tilan pakkol­u­nas­tamises­sa on niin moni asia vaarin. 

    1) Kun­tien ei pitaisi toimia asun­non­tuot­ta­ji­na kos­ka asun­to­tuotan­to toimii hyvin markki­nave­tois­es­tikin. Ei ole kenenkaan intres­seis­sa etta kun­nat kil­pail­e­vat yksi­tyisen yri­tyk­sten kanssa osa-alueil­la jois­sa yksi­tyi­nen talous toimii hyvin.
    2) Kun­tien ei pitaisi saa­da pakko­lus­tas­taa muuhun kuin julkisen infran rak­en­tamiseen (tiet, koulut, sairaalat yms.).
    3) Kiin­teis­tosi­joit­ta­jien pitaa saa­da hyotya ennakoidus­ta arvon­nousus­ta. On yhteiskun­nan etu jos kiin­teis­toomis­ta­jat pyrki­vat kehit­ta­maan omis­tami­aan mai­ta. Kun­nat kun eivat kykene pakkol­u­nas­ta­maan ihan kaikkia mai­ta joten jar­jestel­man on toimit­ta­va siten etta yksi­ty­isil­la on intresse­ja kehit­taa omia maitaan. Sarak­sen tilan pakkol­u­nas­t­a­mi­nen johtaa siihen etta kiin­teis­tosi­joit­ta­vat eivat yhta toden­nakois­es­ti han­ki tule­vaisu­udessa pel­toaluei­ta ja pyri kehit­ta­maan niita kaupunkialueik­si, kos­ka siihen liit­tyy pakkolunastusriski.
    4) Oikeu­den pitaisi paat­taa pakkol­u­nas­tush­in­ta, ei kun­nan. Kun­nal­la on intres­siri­s­tiri­ita hin­nan paattamisessa.
    5) Jos kun­ta tai val­tio halu­aa hyotya kaavoituk­sen kiin­teis­ton omis­ta­jalle suo­mas­ta arvon­nousus­ta, tulee tama teh­da kiin­teis­toveroin, ei pakkol­u­nas­tamisen keinoin. Vero­tus olisi tas­a­puo­li­nen kaikkia maan­omis­ta­jia kohtaan. Se myos johtaisi maan kehit­tamiseen kos­ka maan­omis­ta­jat toden­nakois­es­ti halu­aisi­vat myos hyotya maan arvon­nousus­ta eivat­ka vain mak­saa veroja.

    Asi­aa ei pida kat­soa vain Sarak­sen tilan pakkol­u­nas­tamisen nakokul­mas­ta vaan yleisem­min. Mik­si val­ti­ol­la tai kun­nal­la on kaavoitu­soikeus? Kenen yli­paataan tulisi rak­en­taa asuin­tuotan­toa? Mik­si val­ti­ol­la tai kun­nal­la on pakkol­u­nas­tu­soikeus? Miten saa­da maan­omis­ta­jat kehit­ta­maan maa-alueitaan? Miten pakkol­u­nas­tus vaikut­taa kiin­teis­tosi­joit­ta­jien kayt­tay­tymiseen, tuleeko Van­taas­ta vahem­man kiin­nos­ta­va sijoituskohde? 

    Verot­ta­mal­la maan­omis­ta­jia val­tio ja kun­nat voivat hyotya hyvin voimakkaas­ta maan arvon nousus­ta. Vaikeampi kysymys onkin sit­ten miten maan arvon­nousus­ta tulisi verot­taa? Raken­nus­lu­van hakemisen yhtey­dessa voisi olla veron omainen mak­su joka on sidot­tu maan arvioitu­un arvon­nousu­un. Tai maan­omis­ta­jil­ta perit­taisi­in vuosit­tainen vero joka olisi sidot­tu maan arvoon. Jalkim­mainen toimisi motivoivam­min maan kehit­tamisen edistajana.

    Tomi Maila,
    Oak­land, Kalifornia

    Vastaa

82. Van­taa toimii käsit­tämät­tömäl­lä tavalla,kai luule­vat keksi­neen­sä rahanlähteen,mutta jos tämä menee isosti läpi,niin monia monia han­kaluuk­sia vaan seuraa.Luulevat että tehostaa kaavoitusta,vaan päin­vas­toin käy voivat ja var­masti myös has­saa­vat “säästyneet“rahat entistä tehot­toman­paan kaavoitustoimintaan.Ainakaan asun­non osa­jalle tai vuokraa­jalle etu ei mitenkään siirry.Tällähetkelläkin Van­taal­la on vuosikym­meniä jo suun­nitel­tu monia aluei­ta veron­mak­sajien rahoilla,tehty suun­nitel­maa toisen­sa päälle.Silti esim luon­non­suo­jelu­aluei­ta eivät lunasta,maanomistajat pitävät näitä oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan yllä,toisella puolel­la met­säla­ki joka velvoit­taa tiet­ty­i­hin toimiin.Neuvostoliitto on kaatunut Berli­inin muuri purettu,mutta Van­taa on enem­pi Van­taa kuin koskaan.

    Vastaa

83. Niin jäi edel­lis­es­tä kom­men­tista oleelli­nen osa pois.Eli pakkol­u­nas­tu­laki­in tuli muu­tos ‚vuosi tai pari sitten.Eli uudessa ver­sios­sa kai on main­in­ta että on mah­dol­lisu­us pakkol­u­nas­taa tule­vaa tarvet­ta varten,ennen ei näin ollut.Eli jos tämä tulk­i­taan noin niin sil­loin kaupun­ki on pakkol­u­nas­ta­mas­sa pel­toa ym.ei maa­ta rakentamiskäyttöön,sehän tapah­tuu vas­ta myöhemmin.Ja huomiokaa Van­taan kaupunki­han on selkeästi ilmoittanut,ettei kaavoita enää yksi­ty­is­ten maita.Eli pakkol­u­nas­taa tarpeel­lisek­si kat­so­mi­aan alueita,joilla voi tehdä rahaa.Suojelualueet ja muut joi­hin menee rahaa,eivät kaupunkia kiinnosta,eihän niil­lä ole mitään rahal­lista arvoa,eikä ostajaehdokkaita,niin pitäköön maan­omis­ta­jat ne.On törkeää vas­tu­u­ton­ta toimintaa,niinkuin Van­taal­la tapana on.

    Vastaa

84. Make: Ainakaan asun­non osa­jalle tai vuokraa­jalle etu ei mitenkään siirry

    Mik­si ihmeessä potin pitäisi siir­tyä osta­jalle tai vuokraa­jalle? Mik­si he ansait­si­si­vat maan arvon­nousus­ta yhtään sen enem­pää kuin maan­omis­ta­ja? Maan arvon­nousun eteen ei ole maan­omis­ta­ja, ei vuokraa­ja eikä osta­ja tehnyt yhtään mitään. 

    Kyl­lä oikea kohde maan arvon­nousulle ovat kaupunki­laiset yleen­sä eli *kaik­ki* van­taalaiset, eivät vain ne onnekkaat, jot­ka pää­si­sivät ansiot­tomasti osille. Eli maan arvon­nousun hyö­ty kuu­luu yksiselit­teis­es­ti kaupun­gin kas­saan kos­ka sen on saa­neet aikaan kaik­ki van­taalaiset yhdessä. Kyseinen tilkku olisi läh­es arvo­ton, jos kaik­ki van­taalaiset asu­isi­vat jos­sain muual­la kuin Vantaalla.

    Vastaa

85. Eli kom­mu­nis­tis­es­ti vaan sosialisoidaan,ei Van­taatakaan olisi ilman Suomea,eikä Suomea ilman muu­ta maailmaa.Vaan eiköhän maan­omis­tus ole yksi perus asia län­tisessä maailmassa,ja siihen perus­tuu hyvin moni muu asia.Tässä Van­taan mallis­sa kukaan ei ole enään kiin­nos­tunut maanomistuksesta,kun se voidaan viedä tos­ta vaan,ja itse sille ja sil­lä ei todel­lakaan tee mitään,kaupunki päät­tää kaiken yksinoikeudella.Ja mitä tulee pakkolunastushintoihin,niin ne ovat tästä lähin pelkästään laskevia,koska nämä hin­nat ovat tule­vaisu­udessa niitä hin­to­ja jot­ka uusis­sa pakkol­u­nas­tustapauk­sis­sa ote­taan huomioon.

    Vastaa

    1. Län­tisessä maail­mas­sa kaupungis­tu­misen tuo­ma maan arvon ansioton nousu yleen­sä kon­fiskoidaan jol­lain taval­la yhteiskun­nalle. Venäjäl­lä asia on toisin. Useis­sa Sak­san osaval­tiois­sa kaupunki­maista rak­en­tamista ei saa rak­en­taa kuin kaupun­gin omis­ta­malle maalle, Yhdys­val­lois­sa kon­fiskoiti­in käytetään kiin­teistöveroa ja niin edelleen.
       En ymmär­rä, mik­si Van­taa­ta moiti­taan tästä poli­ti­ikas­ta, kun Oulua on samas­ta asi­as­ta yleen­sä kiitelty.

       Vastaa

86. make: Tässä Van­taan mallis­sa kukaan ei ole enään kiin­nos­tunut maanomistuksesta,kun se voidaan viedä tos­ta vaan

    Ja tästä on hait­taa miten? Maan­omis­t­a­mi­nen ei ole tuot­tavaa toimintaa.

    Vastaa

87. Ehkä kyse on luot­ta­mus­pu­las­tani vira­nomaisi­in ja poliitikoihin,niin kun­nal­lis kuin valtiom.Heillä on valtaa,ja he väärinkäyt­tävät sitä.Ja veron­mak­sa­jat mak­sa­vat aina kaiken,esim home­k­oulu­jen rak­en­tamiset vuodes­ta toiseen.Kun vaan luote­taan raken­nus­valvon­taan ja kaiken maail­man aikataului­hin ja sopimuksiin.Tai maat­alouden tilaan joka on elinkeinona kalli­isti veron­mak­sajien rahoil­la saatu läh­es tuhottua.Kun tarkas­tus­toim­intaan ja muuhun oheis­by­rokra­ti­aan menee läh­es sama raha kuin itse tuki­in. Maat­aloudessa vielä se,että jos se lop­puisi Suomesta,niin mei­dän tulisi silti mak­saa tuki­mak­summe muualle eurooppaan,koska eussa olemme ja yhteis­es­ti kus­tan­namme elin­tarvike tuotannon.Näin ovat päät­täjämme asioita­mme hoitaneet,eikä tarvitse hakea syyl­lisiä kauen­paa. Olemme byrokra­tiarakas­ta ihme sakkia me Suomalaiset.

    Vastaa

88. Soin­in­vaaran ole­tuk­sia on:
    1) radan­var­si nos­taa hintoja
    Sik­si juuri kon­tu­la ja espoon keskus ovat niitä pre­emiopaikko­ja kun taas tam­misa­lon ja wes­t­endin käm­pät menevät alen­nuk­sel­la. Kehärata­han tosi­aan on sel­l­ainen elin­ta­son paran­nuk­sen lähde, jota ilman ei kaupungi­nosia raken­neta. Väite että arvon­nousu on “täysin” sen ansio­ta on nau­ret­ta­va. Arvon­nousu tulee selkeästi siitä, että alueelle saa jotain rakentaa.

    2) “joku kehuu Oulua”, on perustelu van­taan toiminnalle. 

    joku kehui aikoinaan kuubaa ja kam­put­seaa, onnek­si siitä ei otet­tu suomeen mallia. Osa näistä kehu­jista on vihrei­den kantaporukkaa.

    Miten pitäisi esim Kata­janokan asukkaiden ansioton­ta arvon­nousua verot­taa? Sin­nehän on raken­net­tu lai­vater­mi­naalia, raitio­vaunua, teitä, viihty­isää sata­maa jne jne ja asukkaat tont­tien ja asun­to­jen omis­ta­ji­na saa­vat kaiken hyö­dyn. Ansiot­ta. Mik­si juuri kaavoit­ta­mat­toman maan omis­ta­ja on se, jolle lasku tulee? Erit­täin epäloogista.

    Vastaa

89. Mak­ki:
    Soin­in­vaaran ole­tuk­sia on:
    1) radan­var­si nos­taa hintoja
    Sik­si juuri kon­tu­la ja espoon keskus ovat niitä pre­emiopaikko­ja kun taas tam­misa­lon ja wes­t­endin käm­pät menevät alen­nuk­sel­la. Kehärata­han tosi­aan on sel­l­ainen elin­ta­son paran­nuk­sen lähde, jota ilman ei kaupungi­nosia raken­neta. Väite että arvon­nousu on “täysin” sen ansio­ta on nau­ret­ta­va. Arvon­nousu tulee selkeästi siitä, että alueelle saa jotain rakentaa.

    2) “joku kehuu Oulua”, on perustelu van­taan toiminnalle. 

    joku kehui aikoinaan kuubaa ja kam­put­seaa, onnek­si siitä ei otet­tu suomeen mallia. Osa näistä kehu­jista on vihrei­den kantaporukkaa.

    Miten pitäisi esim Kata­janokan asukkaiden ansioton­ta arvon­nousua verot­taa? Sin­nehän on raken­net­tu lai­vater­mi­naalia, raitio­vaunua, teitä, viihty­isää sata­maa jne jne ja asukkaat tont­tien ja asun­to­jen omis­ta­ji­na saa­vat kaiken hyö­dyn. Ansiot­ta. Mik­si juuri kaavoit­ta­mat­toman maan omis­ta­ja on se, jolle lasku tulee? Erit­täin epäloogista.

    Tämä lit­tyy ilmiöön jol­la mikä tahansa var­al­lisu­us voidaan ulos­mi­ta­ta vetoa­mal­la mihin tahansa (Sveitsin käytän­tö, kiin­teistöveron “alhaisu­us” jne. 

    Mut­ta tässä tapauk­ses­sa todel­lakin kan­takaupun­gin asun­to­jen hin­nanousu pitäisi ulos­mi­ta­ta myös kaupungille. 

    Epäloogi­nen raken­nel­ma jon­ka poh­jana on pois muil­ta — ideologia.

    Vastaa

    1. Olisi oikeu­den­mukaista, että meil­lä olisi kohta­laisen korkea kiin­teistövero, joka kohdis­tu­isi maapo­h­jaan, ei sen päälle raken­net­tui­hin raken­nuk­sii (kos­ka vinout­taa käyt­täy­tymistä) Sil­loin myös Kata­janokan kiin­teis­to­jen arvon­nousu leikkau­tu­isi yhteiskunnalle.

       Vastaa

90. Mak­ki:
    Soin­in­vaaran ole­tuk­sia on:
    1) radan­var­si nos­taa hintoja
    Sik­si juuri kon­tu­la ja espoon keskus ovat niitä pre­emiopaikko­ja kun taas tam­misa­lon ja wes­t­endin käm­pät menevät alen­nuk­sel­la. Kehärata­han tosi­aan on sel­l­ainen elin­ta­son paran­nuk­sen lähde, jota ilman ei kaupungi­nosia raken­neta. Väite että arvon­nousu on “täysin” sen ansio­ta on nau­ret­ta­va. Arvon­nousu tulee selkeästi siitä, että alueelle saa jotain rakentaa.

    Parem­mat liiken­ney­htey­det ovat yksi tek­i­jä, joka nos­taa asuntojen/tonttien hin­taa. Rautatie nos­taa hin­to­ja ja niin nos­taa moot­tori­tiekin (kun­han ei ole ihan vier­essä). Läheisyys Helsin­gin keskus­taan nos­taa hin­taa. Myös mer­inäkymä nos­taa hintaa. 

    Suomes­sa on paljon kun­tia, jois­sa mielel­lään annet­taisi­in rak­en­taa ihan niin paljon kuin halu­aa ja ton­tinkin saisi melkein ilmaisek­si, mut­ta aika vähän kuitenkin raken­netaan. Se, että saa rak­en­taa, ei aiheuta arvon­nousua, ellei ole mui­ta vetovoimatekijöitä.

    2) “joku kehuu Oulua”, on perustelu van­taan toiminnalle. 

    joku kehui aikoinaan kuubaa ja kam­put­seaa, onnek­si siitä ei otet­tu suomeen mallia. Osa näistä kehu­jista on vihrei­den kantaporukkaa. 

    Kuuban ter­vey­den­huol­losta olisi ehkä pitänyt ottaa mallia 😉
    Oulu on toimin­ut järkevästi ja lunas­tanut kaavoit­tam­a­ton­ta maa­ta ennen kuin se on kaavoitet­tu. Jotkut muut kun­nat osta­vat kaavoit­ta­mat­toman maan yli­hin­taan / tekevät tap­pi­ol­lisia maankäyt­tö­sopimuk­sia, jol­loin kaavoitus on kun­nalle tap­pi­ol­lista ja kun­ta­laiset maksavat…

    Miten pitäisi esim Kata­janokan asukkaiden ansioton­ta arvon­nousua verot­taa? Sin­nehän on raken­net­tu lai­vater­mi­naalia, raitio­vaunua, teitä, viihty­isää sata­maa jne jne ja asukkaat tont­tien ja asun­to­jen omis­ta­ji­na saa­vat kaiken hyö­dyn. Ansiot­ta. Mik­si juuri kaavoit­ta­mat­toman maan omis­ta­ja on se, jolle lasku tulee? Erit­täin epäloogista. 

    Esim. lai­vater­mi­naali (sen liikenne ja rumat pysäköin­tialueet) on negati­ivi­nen asia, se las­kee alueen arvoa asumisen kannal­ta. Siitä pitäisi saa­da kor­vaus­ta kaupungilta 😉 Asun­to­jen arvon­nousu­un suurin syy on Helsin­gin kasvu kokon­aisuute­na, jol­loin keskeisimpi­en aluei­den arvo nousee eniten. Kaavoite­tun maan arvon­nousua ainakin peri­aat­teessa leikataan kiin­teistöverol­la. Tosin sen taso Suomes­sa on per­in­teis­es­ti aika alhainen.

    Vastaa

91. Mak­ki:
    Soin­in­vaaran ole­tuk­sia on:
    1) radan­var­si nos­taa hintoja
    Sik­si juuri kon­tu­la ja espoon keskus ovat niitä pre­emiopaikko­ja kun taas tam­misa­lon ja wes­t­endin käm­pät menevät alennuksella. 

    Kon­tu­lan ja Espoon asemien vier­essä asun­not ovat halu­tumpia kuin esimerkik­si Kivikos­sa ja Suve­las­sa, jot­ka sijait­se­vat reilun kilo­metrin päässä em. asemista. Omakoti­taloalueisi­in ver­taami­nen ontuu.

    Vastaa

92. Dotaa­ja: Kon­tu­lan ja Espoon asemien vier­essä asun­not ovat halu­tumpia kuin esimerkik­si Kivikos­sa ja Suve­las­sa, jot­ka sijait­se­vat reilun kilo­metrin päässä em. asemista. Omakoti­taloalueisi­in ver­taami­nen ontuu.

    Okei mut­ta kun kat­soo etäisyyt­tä esim sarak­sen­tie 1 — kivistön ase­ma tulee matkaa noin 3 km. Näin ollen mielestäsi kyseisen alueen arvoon on kehära­ta vaikut­tanut huo­mat­ta­van vähän?

    Vastaa

93. Min­ul­ta pakkol­u­nastet­ti­in eräässä etelä­suo­ma­lises­sa kaupungis­sa noin 0,2 ha met­sää pyörä­tien rak­en­tamisen vuok­si. Eli hiili­varas­toa muut­tui asfal­toiduk­si tiek­si soraluiskineen.
    Hin­ta oli muis­taak­seni 2 euroa neliö. Eniten min­ua ihme­tyt­ti, että mik­si tarvit­ti­in maa­ta 18 metrin lev­ey­deltä pyöräti­etä varten. Eikö vähempi olisi riit­tänyt. Onko pyöräi­ly täl­lä pyörätiel­lä ekol­o­gista, varsinkin kun­talvel­la ei juuri kukaan käytä tietä ?

    Vastaa
94. Paluuviite: Pakkolunastuksista tulossa suuri riita: Hallitus kiistelee korvauksista, MTK valittaa vantaalaistilan lunastuksesta ihmisoikeustuomioistuimeen – Suomi