Mitä tehdä ilmaisella sähköllä?

Run­sas tuu­li- ja aurin­koe­ner­gian tar­jon­ta ovat saat­ta­neet säh­kö­mark­ki­nat outoon tilan­tee­seen. Jos sekä tuu­lee että aurin­ko pais­taa, säh­kön hin­ta pai­nuu erit­täin alas. Suo­mes­sa hin­ta ei ole vie­lä men­nyt nega­tii­vi­sek­si, mut­ta Sak­sas­sa on tämä­kin koet­tu. Aurin­ko­voi­ma tekee Suo­meen vas­ta tuloaan. 

Hal­pa säh­kö mer­kit­see, ettei perin­tei­siä voi­ma­lai­tok­sia kan­na­ta nyt raken­taa käy­tös­tä pois­tu­nei­den tilal­le. Hele­nin esi­mer­kik­si piti kor­va­ta Hana­saa­ren kivi­hii­li­voi­ma­la hake­voi­ma­lal­la Vuo­saa­res­sa, mut­ta yhtiö tyy­tyi pelk­kään läm­pö­kat­ti­laan kau­ko­läm­mön tuot­ta­mis­ta varten. 

Näis­sä olois­sa Olki­luo­to 3 ja Fen­no­voi­man ydin­voi­ma­la tule­vat ole­maan omis­ta­jil­leen ras­kas talou­del­li­nen taakka. 

Kun van­hat voi­ma­lat aje­taan alas, säh­kös­tä voi tul­la pulaa tyy­ne­nä ja kyl­mä­nä tal­vi­päi­vä­nä. Sen hin­ta voi nous­ta ajoit­tain todel­la kor­keak­si. On pelo­tel­tu jopa säh­kön säännöstelyllä. 

Säh­kön saan­tia tur­vaa­maan on esi­tet­ty, että vara­voi­mal­le mak­se­taan pel­käs­tä sen ole­mas­sao­los­ta, jot­ta hätä­ti­las­sa oli­si mis­tä ottaa. Varas­toi­daan­han öljyä­kin varmuusvarastoihin. 

Hyvä arvaus on, että yli­mää­räi­ses­tä 1000 MW:n tehos­ta jou­dut­tai­siin mak­sa­maan noin 50 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Se on vähän ver­rat­tu­na nii­hin tuhoi­hin, joi­ta hal­lit­se­ma­ton säh­kön kat­kea­mi­nen aiheut­tai­si, mut­ta ei sii­nä oli­si sil­ti järkeä.

On pal­jon hal­vem­paa sää­tää säh­kön kulu­tus­ta. Pape­ri­teh­taan alas­ajo tulee kal­liik­si, mut­ta ei se sen­tään kym­me­niä mil­joo­nia maksa. 

Oli­si jär­ke­vää siir­tyä sii­hen, että kaik­ki säh­kön kulut­ta­jat mak­sai­si­vat säh­kös­tä sen tun­ti­hin­nan mukaan. Kun hin­ta pomp­paa ylös, hyvin yksin­ker­tai­nen auto­ma­tiik­ka kään­täi­si läm­mön pois pääl­tä parik­si tun­nik­si. Tämä oli­si vapaa­eh­tois­ta, mut­ta sii­tä pal­kit­tai­siin sel­väl­lä rahalla.

Säh­kön­ku­lu­tuk­sen ohjauk­sen vaa­ti­ma tek­niik­ka tulee tuot­ta­maan pal­jon lii­ke­toi­min­taa. Se sääs­tää sekä rahaa että ympä­ris­töä. Huip­pu­kuor­mi­tuk­sen aika­na säh­kön tuo­tan­to on hyvin saastuttavaa. 

Säh­kön hin­nan vaih­te­lui­hin kan­nat­taa etsiä rat­kai­sua myös toi­ses­ta pääs­tä: mitä teh­dä lähes ilmai­sel­la säh­köl­lä? Säh­kön pörs­si­hin­ta tulee ole­maan lähel­lä nol­laa pit­kiä aiko­ja kesäi­sin, kun­han aurin­ko­pa­nee­lien käyt­tö aloi­te­taan tosis­saan. Koh­ta pel­ti­kat­toa uusit­taes­sa sii­hen saa aurin­ko­pa­nee­lin mel­kein samaan hintaan. 

Kesä­ajan run­saal­le aurin­ko­säh­köl­le pitää kek­siä hyö­ty­käyt­töä ja sik­si­kin, että nyky­olois­sa aurin­ko­säh­kö ei kesäl­lä juu­ri vähen­nä hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, sil­lä säh­kön tuo­tan­to on muu­ten­kin mel­kein päästötöntä. 

Ei tar­vi­ta pal­jon­kaan mie­li­ku­vi­tus­ta kek­siä ilmai­sel­le säh­köl­le jär­ke­vää käyt­töä: säh­kö­au­ton akku­jen lataa­mi­nen, läm­mön varas­toi­mi­nen suu­reen kuu­ma­ve­si­va­ras­toon, syn­teet­tis­ten polt­toai­nei­den val­mis­ta­mi­nen vedes­tä ja ilman hii­li­diok­si­dis­ta, ja niin edel­leen. Jos tämä tie ava­taan, inno­va­tii­vi­set yri­tyk­set kek­si­vät vaik­ka mitä.

Ilmai­sen säh­kön aika­na kau­ko­läm­pö­voi­ma­lat lopet­ta­vat säh­kön teke­mi­sen, mut­ta kau­ko­läm­pöä nii­den on yhä teh­tä­vä. Kau­ko­läm­pö­kin kan­nat­tai­si teh­dä sil­lä yli­jää­mä­säh­köl­lä, pait­si että ei kan­na­ta. Säh­kö­ve­ro vie kan­nat­ta­vuu­den miinukselle. 

Jot­ta lähes ilmais­ta säh­köä voi­si käyt­tää jär­ke­viin koh­tei­siin, sen pitäi­si olla lähes ilmais­ta myös käyt­tä­jil­leen. Kes­ki­mää­räi­nen säh­kön hin­ta on nyt 3,5 sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta. Tämän pääl­le tulee säh­kö­ve­ro 2,8 snt ja siir­to­mak­su 3,9 snt, mikä nos­taa kulut­ta­ja­hin­nan yli kym­me­neen sent­tiin. Vaik­ka tuo säh­kön 3,5 snt las­ki­si nol­laan, kulut­ta­jal­le säh­kö mak­sai­si edel­leen 7,2 snt/kWh. Se ei kan­nus­ta mihinkään.

Jot­ta ilmai­sel­le säh­köl­le syn­tyi­si hyö­ty­käyt­töä, on myl­lät­tä­vä sekä säh­kö­ve­roa että siirtomaksuja.

Säh­kö­ver­kon ole­mas­sao­lo mak­saa yhtä pal­jon sii­tä riip­pu­mat­ta, pal­jon­ko sitä käy­te­tään. Säh­kön siir­ros­ta ei aiheu­du juu­ri mitään kulu­ja. Sik­si siir­to­mak­sun pitäi­si olla käy­tös­tä riip­pu­ma­ton kiin­teä kuu­kausi­mak­su niin kuin puhe­lin­mak­su­kin useim­mil­la on. 

Säh­kö­ve­ron – niin kau­an kuin sitä tar­vi­taan – pitäi­si mää­räy­tyä pro­sent­tei­na pörs­si­säh­kön hin­nas­ta. Koko säh­kö­ve­ros­ta voi­tai­siin luo­pua, jos säh­kön­tuo­tan­non hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä vero­tet­tai­siin tai pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat oli­si­vat jär­ke­väl­lä tasolla.

Aurin­ko­säh­kön puo­les­ta puhu­vat kam­mok­su­vat kulu­tuk­ses­ta riip­pu­mat­to­mia siir­to­mak­su­ja, kos­ka aurin­ko­pa­nee­lien kan­nat­ta­vuus perus­tuu tähän vapaa­mat­kus­ta­juu­teen. Vää­ril­lä kan­nus­teil­la on tai­pu­mus tuot­taa vää­rää toi­min­taa. On pal­jon parem­pi vapaut­taa aurin­ko­säh­kö säh­kö­ve­ros­ta sil­loin­kin, kun myy sitä verk­koon. Käy­tän­nös­sä tämä tapah­tui­si veron suu­rui­sel­la sub­ven­tiol­la, kos­ka säh­kö­ve­ro on kulut­ta­jan eikä tuot­ta­jan vero. Nyky­käy­tän­tö rajoit­taa aurin­ko­säh­kön pie­nek­si kotitarvikepuuhasteluksi. 

Säh­kö­ve­ro tuli aika­naan kor­vaa­maan säh­kön tuo­tan­non hii­li­diok­si­di­ve­roa, joka ei oikein sopi­nut poh­jois­mai­siin säh­kö­mark­ki­noi­hin. Sil­loin kun säh­kö on hal­paa, se on myös pääs­tö­tön­tä, joten ei sitä pitäi­si verot­taa­kaan. Kun säh­kö on kal­lis­ta, se myös saas­tut­taa eni­ten. Kulu­tuk­sen ohjaus sai­si lisä­pont­ta, jos kal­lis­ta säh­köä vero­tet­tai­siin enem­män kuin halpaa. 

Nämä kak­si muu­tos­ta, kiin­teät säh­kön siir­to­mak­sut ja pörs­si­hin­taan sidot­tu pro­sen­tu­aa­li­nen säh­kö­ve­ro ohjai­si­vat säh­kön tuo­tan­toa ja kulu­tus­ta pal­jon nykyis­tä parem­min. Ne myös avai­si­vat val­ta­vat mark­ki­nat inno­va­tii­vi­sil­le yri­tyk­sil­le aut­ta­maan säh­kön kulu­tuk­sen ohjaa­mi­ses­sa kal­liin säh­kön tun­neis­ta hal­poi­hin tunteihin. 

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­des­sä Näkökulma-artikkelina)

119 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä ilmaisella sähköllä?”

  1. > Säh­kön­ku­lu­tuk­sen ohjauk­sen vaa­ti­ma tekniikka
    > tulee tuot­ta­maan pal­jon liiketoimintaa.

    Onko täs­sä nyt kor­vi­ke sil­le, että vih­reät luo­pui­vat tuu­li­voi­man pak­ko­ra­ken­ta­mi­ses­ta uudes­sa ohjel­mas­saan. – Nyt tar­vi­taan­kin kai­kil­le pakol­li­nen “säh­kön­ku­lu­tuk­sen ohjauk­sen tekniikka”.

  2. > Säh­kö­ve­ron — niin kau­an kuin sitä tarvitaan –
    > pitäi­si mää­räy­tyä pro­sent­tei­na pörssisähkön
    > hinnasta.

    Poliit­ti­nen todel­li­suus on kui­ten­kin päin­vas­tai­nen. Esi­mer­kik­si lii­ken­tees­sä käy­tet­tä­vä polt­toai­ne. Kun ben­san hin­ta nousee voi­mak­kaas­ti vaa­di­taan veron alen­ta­mis­ta kulu­tuk­sen yllä­pi­tä­mi­sek­si, vaik­ka juu­ri sil­loin pitäi­si sääs­tää (eikä lisä­tä kulutusta).

  3. Säh­kön siir­ron yhtey­des­sä ollaan jo kovas­ti menos­sa esit­tä­mää­si mal­liin kapa­si­teet­ti­poh­jai­sen hin­noit­te­lun tul­les­sa käyt­töön. Täs­sä on kyl­lä kulut­ta­jan näkö­kul­mas­ta paha mono­po­lis­ti­nen ongel­ma, sil­lä kapa­si­teet­ti­mak­su tar­jo­aa yhtiöil­le var­man takuu­tuo­ton, joka on erit­täin suu­ri lii­ke­toi­min­ta­ris­kiin näh­den. Se ei myös kan­nus­ta miten­kään yhtiöi­tä tehos­ta­maan toi­min­taan­sa. Eli käy­tän­nös­sä vaik­ka kulu­tet­ta­va säh­kö­ener­gia pie­ne­nee, siir­ron kus­tan­nuk­set toden­nä­köi­ses­ti jopa nouse­vat. Kulut­ta­ja ei siis hyö­dy “ilmai­ses­ta” säh­kös­tä lainkaan.

  4. Ehkä eräs mah­dol­li­suus oli­si, että kaik­kien ylei­seen verk­koon säh­köä tuot­ta­vien vel­voi­tet­tai­siin toi­mit­ta­maan sitä vain kulu­tus­ky­syn­tään rea­goi­val­la taval­la. Täl­löin eri­lai­set “ilmai­se­ner­gian” tuot­ta­jat­kin jou­tui­si­vat sää­tä­mään tuo­tan­to­aan, eivät­kä voi­si kaa­taa sää­tä­mis­vel­vol­li­suut­ta toisille.

  5. Soi­nin­vaa­ra tie­tää, että kukaan ei ole val­mis mak­sa­maan ”älyk­kään säh­kö­ver­kon” kus­tan­nuk­sia. Jos men­nään las­ken­ta- ja seu­ran­ta­mal­lei­hin, jos­sa pape­ri­ko­neen käyn­tiai­kaa opti­moi­daan vas­ten kan­san­ta­lout­ta, niin uskon ennem­min Mar­sin asut­ta­mi­seen kuin älyk­käi­siin säh­kö­verk­koi­hin. Aurinko‑, tuu­lie­ner­gian tuo­tan­to tar­vit­see Euroo­pas­sa hii­lie­ner­gi­aa vara­voi­ma­na. Euroop­pa saas­tut­taa enem­män(?). Euroo­pan tar­vit­se­mat tuot­teet tuo­te­taan muu­al­la saas­tut­ta­vam­min. Maa­il­ma saas­tut­taa enem­män. Nykyi­sin kaik­ki viher­va­sem­mis­ton poliit­ti­set ongel­man­rat­kai­sut hae­taan uto­pian hori­son­tis­ta. Itse en enää edes jak­sa huo­mioi­da seas­sa hei­lu­via ketunhäntiä.

  6. Pape­ri­teh­taan alas­ajo tulee kal­liik­si, mut­ta ei se sen­tään kym­me­niä mil­joo­nia maksa.’

    Talou­del­li­sia mene­tyk­siä arvioi­taes­sa on samaa proble­ma­tiik­kaa kuin lak­ko­herk­kyy­den syn­nyt­tä­mä epäi­lys Suo­men teh­tai­den toimitusvarmuudesta.

    Varas­to­ja ei juu­ri mis­sään ole. Jos sak­sa­lai­nen pai­no­ta­lo pitää suo­ma­lai­sen pape­rin saa­mis­ta hel­mi­kuus­sa epä­var­ma­na se ei jat­kos­sa tilaa kaik­kea Suo­mes­ta vaan tekee sopi­muk­sia useam­man tuot­ta­jan kanssa.

    Sama­ten metal­lin val­mis­ta­ja saat­taa epäil­lä tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sen nouse­van tal­vel­la lii­an kor­keak­si ja tekee seu­raa­van inves­toin­nin muu­al­le kuin Suomeen.

  7. Pal­jon säh­köä kulut­ta­val­le teol­li­suu­del­le on luul­ta­vas­ti parem­pi, jos säh­köä saa var­mas­ti ja enna­koi­ta­vaan hin­taan. Ei niin väliä, jos hin­ta välil­lä on alle mark­ki­na­hin­nan, kos­ka koneet ovat niin kal­lis inves­toin­ti, että ne täy­tyy pitää pyö­ri­mäs­sä koko ajan. Ei ihme, että man­ka­la-yhtiöt on keksitty…

  8. Kuu­los­taa kovin tutul­ta 60′ 70 ja 80 luvul­la tämä oli muo­tia. Tosin ehkä eri syis­tä kuln nyt. Tuli teh­tyå diplo­mi­työ ja pal­jon muu­ta­kin täs­tä aihees­ta 80 luvun lop­pu­puo­lel­la 😉 siir­to­mak­su­jen perus­tu­mis­ta tehoon ehdot­te­lin heti kun asi­aan tutustuin.

  9. Hyvä arvaus on, että yli­mää­räi­ses­tä 1000 MW:n tehos­ta jou­dut­tai­siin mak­sa­maan noin 50 mil­joo­naa euroa vuodessa. 

    Miten “yli­mää­räi­nen” teho/kapasiteetti mää­ri­tel­lään, ja miten se ero­te­taan perus­ka­pa­si­tee­tis­ta? Jos val­tio halu­aa var­mis­taa tie­tyn kapa­si­tee­tin tar­joil­la olon kaik­ki­na vuo­den päi­vi­nä, eikö oli­si luon­te­vaa mak­saa jotain kai­kes­ta perus­voi­mas­ta? On lii­an vai­ke­aa sanoa, kenen tuot­ta­ma perus­voi­ma on yli­mää­räis­tä ja kenen ei.

    Vai mitat­tai­siin­ko niin, että se teho­re­ser­vi, jota ei ole vuo­den aika­na ker­taa­kaan käy­tet­ty, on yli­mää­räis­tä tehoa? Tai niin, että päivittäin/minuuteittain käyt­tä­mät­tä jää­nyt teho­re­ser­vi on yli­mää­räis­tä tehoa?

    Nyt­hän mak­se­taan täy­sin nurin­päin, eli satun­nai­ses­ti saa­ta­vil­la ole­va teho saa val­tiol­ta tukea. Voi­si tosi­aan olla jär­ke­vä kään­tää nuo tuet toi­sin päin (hii­li­diok­si­di­mak­suil­la tai vas­taa­vil­la täy­den­net­ty­nä tietenkin).

    Ei tar­vi­ta pal­jon­kaan mie­li­ku­vi­tus­ta kek­siä ilmai­sel­le säh­köl­le jär­ke­vää käyttöä: 

    Monen­lais­ta käyt­töä var­mas­ti löy­tyy. Yksi ongel­ma on se, että monet nois­ta käyt­tö­ta­vois­ta vaa­ti­vat inves­toin­te­ja, mut­ta ilmais­ta säh­köä on ehkä tar­joil­la vain muu­ta­mi­na päi­vi­nä vuo­des­sa. Osa kikois­ta on myös hal­po­ja, kuten mai­nit­se­ma­si veden läm­mit­tä­mi­nen, mut­ta sii­nä­kin suu­ren läm­min­ve­si­va­ras­ton raken­ta­mi­nen voi mak­saa aika paljon.

    Nämä kak­si muu­tos­ta, kiin­teät säh­kön siir­to­mak­sut ja pörs­si­hin­taan sidot­tu pro­sen­tu­aa­li­nen säh­kö­ve­ro ohjai­si­vat säh­kön tuo­tan­toa ja kulu­tus­ta pal­jon nykyis­tä paremmin.

    Säh­kön siir­to­mak­sut voi­si­vat olla hie­man jous­ta­vam­pia­kin kuin kiin­teä per vuo­si tai per kWh. Joku voi­si esi­mer­kik­si ottaa sii­vun säh­kön hin­nas­ta. Ajat­te­lit­ko, että mark­ki­nat mää­räi­si­vät siir­to­hin­nat ja mit­taus­ta­van vapaas­ti, vai sää­täi­si­kö val­tio sopi­vak­si kat­so­tun tason?

    Kuu­luu­ko tuo­hon paket­tiin myös tuu­li­tu­kiais­ten pois­to, vai vie­lä­kö ne oli­si­vat muka­na? Nii­den­hän on sanot­tu ole­van yksi syy säh­kö­mark­ki­noi­den häiriintymiseen.

  10. Pro­ses­si­teol­li­suus läh­tee käve­le­mään niis­tä mais­ta, jot­ka eivät suos­tu tar­joa­maan riit­tä­vän hal­paa ener­gi­aa myös han­ka­li­na vuo­de­nai­koi­na ja nii­den muka­na menee myös val­ta­vas­ti työ­paik­ko­ja ja hyvin­voin­ti­val­tio. Kuten tun­net­tua, teol­li­suus­maan vas­ta­koh­ta on kehi­tys­maa. Vas­taa­vas­ti läm­mön kat­kai­se­mi­nen raken­nuk­sis­ta tal­vi­pak­ka­sil­la tuot­taa hyvin nopeas­ti pysy­viä vau­rioi­ta raken­teil­le, eri­tyi­ses­ti jos put­ket pää­se­vät jäätymään.

  11. On pal­jon hal­vem­paa sää­tää säh­kön kulu­tus­ta. Pape­ri­teh­taan alas­ajo tulee kal­liik­si, mut­ta ei se sen­tään kym­me­niä mil­joo­nia maksa.”

    Tämä tun­tui­si äkkiä aja­tel­tu­na oikeal­ta linjanvedolta. 

    Eikö ole jo käy­nyt­kin niin, että joi­den­kin sel­lu­teh­tai­den on kovil­la pak­ka­sil­la kan­nat­ta­nut vähen­tää sel­lun tuo­tan­toa pys­tyäk­seen myy­mään enem­män hin­ta­vak­si hypän­nyt­tä sähköä?
    Ame­ri­kas­sa koval­la lumi­myrs­kyl­lä moni työ­paik­ka ja kou­lut sei­so­vat, vaik­ka luu­li­si ole­van mah­dol­lis­ta hank­kia auraus­val­miut­ta, jot­ta kovis­ta­kin tuis­kuis­ta sel­vit­täi­siin. Onko tämä vain nyky­ai­kaan asti jat­ku­nut pakon sane­le­ma perin­ne vai har­kin­nan jäl­keen yhä jär­ke­väk­si koettua?

  12. mut­ta yhtiö tyy­tyi pelk­kään läm­pö­kat­ti­laan kau­ko­läm­mön tuot­ta­mis­ta varten.”

    Kau­ko­läm­mös­sä tosi­aan se lähi­läm­pö­ener­gia on se pri­mää­ri­tuo­te ja säh­kö on vain sivu­tuo­te jol­le on toi­vot­tu että edes jol­le­kin kel­pai­si. Ennen kai aja­tel­tiin nurin­ku­ri­ses­ti toi­sin. Nyt ei voi­da enää peruut­taa. Lähi­läm­mön­tuo­tan­to on han­ka­la ras­ti erit­täin kulu­tus­ti­heäl­lä seudulla.

  13. Jos lähes pel­ti­ka­ton (ja sei­nä­maa­lin) hin­tai­nen aurin­ko­säh­kö tulee ja kesän aurin­koe­ner­gi­aa voi säi­löä “pel­let­tei­hin” lop­pu­vuo­den tar­peik­si, omat­ko­ti­ta­loil­la ei ole syy­tä mak­saa säh­kö­ver­kos­ta sent­tiä­kään. Tai edes mak­saa uuteen taloon liittymää. 

    Nyt tätä mah­dol­li­suut­ta ei ole huo­mioi­tua, kun hal­li­tus on vaa­ti­nut haja-asu­tusa­luei­den säh­kö­ver­kon kai­va­mis­ta maan alle val­ta­vil­la kus­tan­nuk­sil­la. Siir­to­hin­nat tule­vat väki­sin nouse­maan vuo­si­kau­det. Jos osa poru­kas­ta irrot­tau­tuu ver­kos­ta, lopuil­le jää yhä suu­rem­pi osuus kustannuksista. 

    Jos men­nään pro­sent­ti­hin­noit­te­luun ja itse tuo­tet­tu aurin­ko­säh­kö hal­pe­nee riit­tä­väs­ti, jake­lu­fir­moil­la on edes­sään kon­kurs­si näil­lä parametreillä.

  14. Mikä on säh­köl­lä läm­piä­vän oma­ko­ti­ta­lon omis­ta­jan insen­tii­vi lait­taa aurin­ko­pa­nee­lei­ta, jos säh­kön hin­ta on mini­maa­li­nen juu­ri sil­loin, kun hänen panee­lin­sa tuottaisivat?

  15. jus­si:
    Säh­kön siir­ron yhtey­des­sä ollaan jo kovas­ti menos­sa esit­tä­mää­si mal­liin kapa­si­teet­ti­poh­jai­sen hin­noit­te­lun tul­les­sa käyt­töön. Täs­sä on kyl­lä kulut­ta­jan näkö­kul­mas­ta paha mono­po­lis­ti­nen ongel­ma, sil­lä kapa­si­teet­ti­mak­su tar­jo­aa yhtiöil­le var­man takuu­tuo­ton, joka on erit­täin suu­ri lii­ke­toi­min­ta­ris­kiin näh­den. Se ei myös kan­nus­ta miten­kään yhtiöi­tä tehos­ta­maan toi­min­taan­sa. Eli käy­tän­nös­sä vaik­ka kulu­tet­ta­va säh­kö­ener­gia pie­ne­nee, siir­ron kus­tan­nuk­set toden­nä­köi­ses­ti jopa nouse­vat. Kulut­ta­ja ei siis hyö­dy “ilmai­ses­ta” säh­kös­tä lainkaan.

    Ener­gia­vi­ras­tol­la on jo nyt tiet­ty­jä kan­nus­ti­mia, joil­la pal­ki­taan tehok­kuu­des­ta ja ran­gais­taan suh­teel­li­ses­ta tehottomuudesta.

    Kiin­teät mak­sut ovat sikä­li perus­tel­tu­ja että vain lois­te­ho ja siir­to­hä­viöt ovat siir­re­tyn ener­gian mää­rään suh­tees­sa, muut kus­tan­nuk­set ovat kiinteitä.

  16. Mik­si muu­ten säh­köl­le pitää olla muu vero kuin arvonlisävero?

    1. Säh­köl­le on säh­kö­ve­ro, kos­ka säh­kön­tuo­tan­non polt­toai­neet ovat verot­to­mia. Polt­toai­neet taas ovat verot­to­mia, kos­ka vero ei sovi poh­jois­mai­seen säh­kö­pörs­siin. Olin vuon­na 1995 sopi­mas­sa, että kivi­hii­li­säh­köl­tä pois­te­taan polt­toai­ne­ve­ro ja teh­dään yhtä kor­kea säh­kö­ve­ro ja mak­se­taan uusiu­tu­val­le säh­köl­le veron suu­ruis­ta sub­ven­tio­ta. Mal­li oli hyvä ja loo­gi­nen, mut­ta pian nämä tuet ja vero erkaan­tui­vat toi­sis­taan. Nyt koko­nai­suu­des­sa ei ole pää­tä eikä häntää.
      Toi­voa sopii, että pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat nouse­vat jos­kus jär­ke­väl­le tasol­le eli tasol­le, joka vaik­ka­pa polt­to­öl­jyl­lä on nyt. Sen jäl­keen säh­kö­ve­ro voi­daan pois­taa tarpeettomana.

  17. Ja miten­kä se ilmai­nen säh­kö tehdään?

    Tuu­li­myl­ly­säh­kö­hän on osoit­tau­tu­nut veron­mak­sa­jil­le kal­liik­si mil­jar­di­mo­kak­si moni­ne sur­kei­ne lieveilmiöineen.

  18. Osmo:

    Ei tar­vi­ta pal­jon­kaan mie­li­ku­vi­tus­ta kek­siä ilmai­sel­le säh­köl­le jär­ke­vää käyt­töä: säh­kö­au­ton akku­jen lataa­mi­nen, läm­mön varas­toi­mi­nen suu­reen kuu­ma­ve­si­va­ras­toon, syn­teet­tis­ten polt­toai­nei­den val­mis­ta­mi­nen vedes­tä ja ilman hii­li­diok­si­dis­ta ja niin edel­leen. Jos tämä tie ava­taan, inno­va­tii­vi­set yri­tyk­set kek­si­vät vaik­ka mitä.”

    Se mitä tar­vit­tai­siin on ener­gian varas­toin­ti kesäs­tä syk­syyn. Säh­kö­au­to­jen akku­jen lataa­mi­nen ja kuu­ma­ve­si­va­ras­tot ovat muu­ta­man päi­vän varastoja. 

    Edul­li­nen ja hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la tapah­tu­va kon­ver­sio säh­kö -> polt­to­nes­te on aikam­me suu­rim­pia haas­tei­ta. Jos sel­lai­nen kek­si­tään, tulee kah­teen astee­seen rajoit­ta­mi­ses­ta huo­mat­ta­vas­ti helpompaa.

  19. Säh­kö­ve­ron – niin kau­an kuin sitä tar­vi­taan – pitäi­si mää­räy­tyä pro­sent­tei­na pörs­si­säh­kön hinnasta.”

    Veroa ei tar­vit­se kiin­nit­tää pörs­si­säh­kön hin­taan vaan se mak­se­taan %-osuu­te­na säh­kön ener­gia­hin­nan loppusummasta. 

    Saa­daan sama vai­ku­tus aikaan. Ei ole oma idea vaan aiem­min esi­tin myös pörs­si­hin­ta­si­don­nai­suut­ta. Pie­nen miet­ti­mi­sen jäl­keen tote­sin että %-osuus lop­pu­hin­nas­ta ajaa saman asian.

  20. Suo­mes­sa rekis­te­röi­dään kuu­kausit­tain 10–30 sähköautoa:
    http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tietokannat

    Nor­jas­sa veroa­len­nuk­sen (ei siis tuen kuten lähes aina vir­heel­li­ses­ti väi­te­tään) joh­dos­ta myy­dään tuhan­sia uusia säh­kö­au­to­ja joka kuukausi:
    http://www.tuulilasi.fi/uutiset/tesla-model-x-syyskuussa-norjan-toiseksi-myydyin-automalli-suomi-kaukana-perassa

    Vih­reät näyt­tä­vät kan­nat­ta­van nol­la­ve­ro­ja nol­la­pääs­tö­au­toil­le oppo­si­tios­sa mut­ta eivät vie­lä hallitusaikana?
    https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/ymparisto

    Lie­kö muil­la puo­lueil­la tähän viral­lis­ta kan­taa? Kaik­ko­nen tuli esiin han­kin­tae­dul­la pari kk. sit­ten, minis­te­rit Myk­kä­nen ja Sipi­lä lie­ne­vät teh­neet jo hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la valin­nan säh­kö­au­ton puo­les­ta. Per­sut halusi­vat pois­taa auto­ve­ron koko­naan. Mik­si tämä(kään) asia ei ete­ne Suomessa?

  21. Arvon polii­tik­ko käyt­tää mel­ko huo­let­to­mas­ti sanaa “ilmai­nen”..

  22. Oikean­suun­tai­nen ja hyvä ehdo­tus Osmol­ta! Toki oli­si hyvä kor­va­ta säh­kö­ve­roa mah­dol­li­sim­man pal­jon fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin koh­dis­tu­val­la hii­li­ve­rol­la, mut­ta mil­loin lie­nee mah­dol­lis­ta? Sil­lä haa­vaa oli­si hyvä, jos säh­kö­ve­ro tosi­aan mak­set­tai­siin kuten alv jol­loin hin­to­jen vaih­te­lu voi­mis­tui­si tuo­tan­non pääs­tö­jen ja kysyn­tä/­tar­jon­ta-tilan­teen mukaan. Säh­kö­ve­ro on kui­ten­kin mak­su­na hyvin pie­ni, joten se ei yksin rii­tä teke­mään kysyn­tä­jous­tos­ta ja pien­tuo­tan­nos­ta kan­nat­ta­vaa. Näin ollen siir­to­mak­su­jen ei pitäi­si mis­sään nimes­sä olla kiin­tei­tä, vaan edel­leen ener­gia­pe­rus­tei­sia tiet­tyyn teho­ra­jaan asti ja sii­tä ylös­päin dynaa­mi­ses­ti muut­tu­va teho­pe­rus­tei­nen mak­su pääl­le. Täl­löin insen­tii­vi säi­lyi­si edel­leen tuot­taa aurin­koe­ner­gi­aa ja sääs­tää säh­köä, sekä olla muka­na kysyntäjoustossa.

  23. Mar­ko Hami­lo: Se mitä tar­vit­tai­siin on ener­gian varas­toin­ti kesäs­tä syk­syyn. Säh­kö­au­to­jen akku­jen lataa­mi­nen ja kuu­ma­ve­si­va­ras­tot ovat muu­ta­man päi­vän varastoja.

    Näin minä­kin kuvit­te­lin vie­lä vähän aikaa sit­ten, mut­ta sit­tem­min inter­net on osan­nut ker­toa minul­le, että tans­ka­lai­set teke­vät aurin­ko­läm­pöä vuo­den­ai­ka­va­ras­tol­la hin­taan 42 EUR/MWh.[1]

    Suo­raan sanot­tu­na vähän epäi­len, kos­ka minun mie­les­tä­ni tuon kus­tan­nus­ta­son pitäi­si toteu­tues­saan olla vähän suu­rem­pi uuti­nen, joten eikö­hän joku osaa ker­toa mik­si tuo ei ole edus­ta­va kus­tan­nus­ta­so tai mik­si tuo ei skaalaudu. 

    [1] http://www.estif.org/fileadmin/estif/content/publications/downloads/UNEP_2015/factsheet_solar_district_heating_v05.pdf

    1. Kuu­maan veteen voi kyl­lä varas­toi­da läm­pöä pit­käk­si aikaa. Jos­kus jos­sin Kera­van lähel­lä kokeil­tiin täl­lais­ta Aurin­ko­ky­lää. Se ei pelit­tä­nyt, kos­ka kuu­ma­ve­si­va­ras­to oli mitoi­tet­tu lii­an pie­nek­si (!) mut­ta varas­toin­ti toi­mii kyl­lä. Varas­toi­tiin­han ennen myös jää­tä kesän yli hei­nien alla.

  24. Mitäs jos vaan lope­tet­tai­siin se jär­je­tön uusi­tu­vien tukeminen. 

    Huo­mioi että aurin­ko­pa­nee­lit ovat hyvin kau­ka­na “ilmai­sis­ta”, nii­den EROI on noin 2 (todel­li­ses­ta datas­ta las­ket­tu tut­ki­mus). Panee­lit toi­mi­vat vain hyvän­mie­len­säh­kö­nä kun nykyi­nen infra nii­tä tukee, sivi­li­saa­tio­ta niil­lä ei pide­tä pys­tys­sä, mut­ta mitä­pä sii­tä kun teh­dään vih­reä­tä ener­gia­po­li­tiik­ka ja pisnestä !

    1. Aurin­ko­säh­kön mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on nol­la. Sil­lä on täs­sä mer­ki­tys­tä, ei pääomakuluilla.
      Ja sitä pait­si, jos tuo las­kel­ma on teh­ty todel­li­sel­la aineis­tol­la, se on täy­ty­nyt teh­dä myös van­hoil­la panee­leil­la jot­ka on teh­ty van­hen­tu­neel­la tek­nii­kal­la kau­an sitten.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Säh­köl­le on säh­kö­ve­ro, kos­ka säh­kön­tuo­tan­non polt­toai­neet ovat verottomia. 

    Mikä ihmeen perus­te­lu tuo oikein on?

    Tes­ta­taan kysei­senn veron logiikkaa:
    Kir­joil­le on lisä­ve­ro, kos­ka pape­riar­kit ovat verottomia. 

    Ana­nak­sel­le on vero, kos­ka töl­kit ovat verottomia.

    Huo­ne­ka­luil­le on vero, kos­ka niis­sä käy­tet­tä­vä puu on verotonta.

    Ei nyt kyl­lä kuu­los­ta oikein jär­ke­väl­tä perus­te­lul­ta. Meill on siis vero, kos­ka ei ole veroa. Kuu­los­taa ihan sil­tä, että val­tio tar­vit­see rahaa eikä sen väliä, mis­tä sitä saa.

    Jep jep.

    kivi­hii­li­säh­köl­tä pois­te­taan polt­toai­ne­ve­ro ja teh­dään yhtä kor­kea säh­kö­ve­ro ja mak­se­taan uusiu­tu­val­le säh­köl­le veron suu­ruis­ta subventiota. ”

    Kyl­lä­päs kuu­los­taa­kin lois­to­rat­kai­sul­ta, poi­se­taan hait­ta­ve­ro ja jae­taan samat rahat sit­ten polii­tik­ko­jen miel­ty­mys­ten mukaan “uusiu­tu­vil­le”. Pal­jos­ta vetoa niin sitä fyrk­kaa meni mm. turpeelle. 

    Ydin­voi­ma, vaik­ka se Suo­mes­sa­kin on suu­rin CO2-vapaa tapa tuot­taa säh­köä, jäte­tään tie­ten­kin ulko­puo­lel­le. Sehän saat­tai­si nimit­täin lei­ka­ta pääs­tö­jä eikä sitä tuke­mal­la saa ääniä tai ohjat­tua rahaa omil­le kannatusalueilleen!

    Nyt­hän puhu­taan sii­tä että teo­li­suu­den vero­hel­po­tus pitäi­si pois­taa. Onko kukaan miet­ti­nyt, että kor­kea säh­kö­ve­ro ohjaa teol­li­suu­des­sa käyt­tä­mään säh­kön sijas­ta polt­ta­mis­ta läm­mön tuot­ta­mi­ses­sa? Ei säh­kön sääs­tä­mi­nen ole vält­tä­mät­tä ihan niin suo­ra­vii­vais­ta kuin las­kel­mien perus­teel­la näyttäisi.

    Ja jos joku kuvit­te­lee että säh­kö­ve­ros­ta luo­vut­tai­siin kun pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on “jär­ke­väl­lä” tasol­la, näkee unta. Vil­kai­su val­tion bud­je­tin lop­pusum­maan ker­too, että sun­ta on täy­sin päin­vas­tai­nen, tätä­kin veroa tul­laan aivan var­mas­ti kiristämään.

    1. Jos polt­toai­net­ta vero­te­taan, kun teh­dään läm­pöä, mut­ta ei vero­tet­ra kun teh­dään säh­köä, vero vää­ris­tää muut­ta­maan läm­pö tur­haan sähköksi.

  26. Näis­sä säh­kön hin­taa kos­ke­vis­sa spe­ku­laa­tiois­sa jää yleen­sä huo­miot­ta se että yli­tuo­tan­to­ti­lan­tees­sa mää­rää­väs­sä mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vat tuot­ta­jat rea­goi­vat tavan­omai­seen tapaan: vähen­tä­mäl­lä tuo­tan­toa riip­pu­mat­ta tuo­tan­non marginaalikustannuksesta.

    Ilmai­nen” säh­kö miten­kään mer­kit­tä­väs­sä mää­rin Nord­poo­lin alu­eel­la toteu­tuu siis vas­ta sit­ten kun hajau­tet­tu tuo­tan­to on riit­tä­vän edul­lis­ta ilman sub­ven­tio­ta, eli aurin­koe­ner­gia alkaen parin hin­nan puo­liin­tu­mi­sen eli nyky­vauh­dil­la noin kah­den vuo­si­kym­me­nen pääs­tä, ja sil­loin­kin vain kesäl­lä valoi­saan aikaan. Tai sit­ten val­tioi­den kus­tan­nuk­sel­la raken­ne­taan val­ta­va tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­teet­ti joka tun­tuu juu­ri nyt epätodennäköiseltä.

    Osmon kuvaa­mas­sa tilan­tees­sa jos­sa tuu­li­suus (Tans­kas­sa ja Ruot­sis­sa) tiput­ti säh­kön hin­nan ennä­tyk­sel­li­sen alas ja jopa nega­tii­vi­sek­si oltiin vie­lä noin vuo­si sit­ten. Ruot­sis­sa säh­kön hin­nan kuu­kausi­kes­kiar­vo oli n. 24e/MWh ja Suo­mes­sa 33e/MWh. Alim­mil­laan päi­vä­kes­kiar­vot Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa pai­nui­vat 11e/MWh euron paikkeille.

    Nyt, vuo­si myö­hem­min kulu­tuk­sen olles­sa aika tark­kaan sama, ydin­säh­köä tuo­te­taan Nord­poo­lin alu­eel­la 1800MW vähem­män. Sii­tä huo­li­mat­ta että tuu­li­voi­man tuo­tan­to­te­ho Nord­poo­lin alu­eel­la (esi­mer­kik­si juu­ri nyt 3873MW) on mil­tei kak­sin­ker­tai­nen vuo­si sit­ten val­lin­nee­seen tilan­tee­seen (1991MW) on mil­tei 95% suu­rem­pi, tuo­te­taan fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la säh­köä 10% enem­män. Säh­kön päivähinta/MWh on tänään Ruot­sis­sa 48,38e kun se vuo­si sit­ten (ma 12.10) oli n.25e vähän alu­ees­ta riip­puen, eli nousua n.94%. Suo­mes­sa vas­taa­vat luvut ovat 48,38e ja 39,55e eli nousua “vain” 22%.

    Kehi­tys osoit­taa että tar­vit­taes­sa (jos halu­taan, ja ilmei­ses­ti on halut­tu), voi­daan Poh­jois­mai­sil­la säh­kö­mark­ki­noil­la kom­pen­soi­da tuu­li­voi­man aiheut­ta­ma hin­ta­pai­ne ydin­voi­maa vähen­tä­mäl­lä. Ruot­sis­sa on muu­ten täl­lä het­kel­lä ver­kos­sa 2900MW vähem­män ydin­voi­maa kuin tal­ven kovim­mil­la pak­ka­sil­la. Tämä on enem­män kuin Suo­men koko ydinsähkötuotanto.

    Ympä­ris­tön kan­nal­ta täs­sä on ikä­vää tie­tys­ti se että säh­kön hin­nan tuke­mi­nen ydin­voi­maa vähen­tä­mäl­lä tar­koit­taa auto­maat­ti­ses­ti fos­sii­li­sen säh­kön­tuo­tan­non lisääntymistä.

  27. Eero Kär­ki: Soi­nin­vaa­ra tie­tää, että kukaan ei ole val­mis mak­sa­maan ”älyk­kään säh­kö­ver­kon” kus­tan­nuk­sia. Jos men­nään las­ken­ta- ja seu­ran­ta­mal­lei­hin, jos­sa pape­ri­ko­neen käyn­tiai­kaa opti­moi­daan vas­ten kan­san­ta­lout­ta, niin uskon ennem­min Mar­sin asut­ta­mi­seen kuin älyk­käi­siin sähköverkkoihin.

    Älyk­käät säh­kö­ver­kot” on vää­rin­kä­si­tys. Äly ei ole ver­kos­sa vaan a) säh­köä kulut­ta­vis­sa lait­teis­sa b) siel­lä mis­sä kulu­tuk­sen opti­moin­nil­la halu­taan teh­dä rahaa.

    Tar­vit­ta­va rau­ta pää­sään­töi­ses­ti on jo ihmis­ten koto­na maa­läm­pö­pump­pu­jen ohjain­ten sun mui­den hila­vit­kut­ti­mien kyl­jes­sä (ja on muu­ten­kin val­mis­tus­kus­ta­nuk­sil­taan puo­li-ilmais­ta), kyse on vain ohjel­mis­tos­ta ja verk­ko­yh­tey­des­tä joi­den kus­tan­nus on vähäinen.

    Kysyn­tä­jous­ton toteut­ta­mi­seen puut­tuu oleel­li­ses­ti vain insen­tii­vi, ja se toteu­tuu edul­li­sim­min (ilmai­sek­si) Osmon esit­tä­mäl­lä kah­del­la lain­sää­dän­nöl­li­sel­lä muutoksella.

  28. Hup­sis: Huo­mioi että aurin­ko­pa­nee­lit ovat hyvin kau­ka­na “ilmai­sis­ta”, nii­den EROI on noin 2 (todel­li­ses­ta datas­ta las­ket­tu tutkimus). 

    Ensin­nä­kin, tuo kuu­los­taa hyvin epä­to­den­nä­köi­sel­tä luvul­ta jopa Suo­mes­sa ja sisäl­tä­nee ole­tuk­sia tuo­te­tun säh­kön pois­heit­tä­mi­ses­tä. Toi­sek­seen, mitä mer­ki­tys­tä EROIl­la on? Jos panee­lin hin­ta on hal­pa, EROI pie­ni, ja val­mis­tus kan­nat­ta­vaa, se vain tar­koit­taa että ener­gia on ollut (puoli-)ilmaista siel­lä mis­sä panee­li on valmistettu.

    Jo nyt aurin­ko­voi­ma kan­nat­taa Suo­mes­sa jos asen­ne­tul­le kapa­si­tee­til­le on 100% käyt­tö, hin­tao­le­tus suu­ruus­luok­kaa 6c/kWh, hyvä paik­ka (9% tuot­to nimel­lis­ka­pa­si­teet­tiin näh­den), 30–40v elin­kaa­ri, opti­moi­tu han­kin­ta­pro­ses­si ja asen­nus omin voi­min tai tal­koo­työ­nä. Parin hin­nan puo­lit­tu­mi­sen jäl­keen tilan­ne on täy­sin toinen.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aurin­ko­säh­kön mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on nol­la. Sil­lä on täs­sä mer­ki­tys­tä, ei pääomakuluilla.
    Ja sitä pait­si, jos tuo las­kel­ma on teh­ty todel­li­sel­la aineis­tol­la, se on täy­ty­nyt teh­dä myös van­hoil­la panee­leil­la jot­ka on teh­ty van­hen­tu­neel­la tek­nii­kal­la kau­an sitten.

    Vai nol­la, ehkä sur­kean tie­teen edus­ta­jal­le jol­la ei ole mitään käsi­tys­tä todel­li­suu­des­ta. Aurin­ko­pa­nee­li tuot­taa niin vähän säh­köä että kaik­ki huol­to­toi­min­ta jota on pal­jon nos­taa kus­tan­nuk­sia hur­jas­ti. Mue­ti mitä niil­le panee­leil­le pitää teh­dä syk­syl­lä tai kevääl­lä, tai tal­vel­la tai kesäl­lä kun pöly­ää. Kuin­ka oal­jon pien­jän­ni­te tuot­tei­ta pitää huol­taa jne… Se että “val­mis­tus­kus­tan­nuk­set” ( jois­sa näkyy muu­ten sub­ven­tio) pue­ne­ne­vät ei mer­kit­se juu­ri mitään muu­ta kiin polii­ti­kon propagandapugeissa. 

    Pelas­tat­re kyl­lä var­mas­ti ihmis­kun­nan poten­ti­aa­li­sel­ta ilmas­ton­muu­tok­sel­ta tuhoa­nal­la sen idioot­ti­mai­sel­la polii­tik­kal­lan­ne joka toi­mii aina­kin ker­ta­luok­kaa nopeam­min kuin pes­si­mis­ti­sin­kään arvaus ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Kat­so­kaa mutä olet­te saa­neet aikaan 20 vuo­des­sa, aika­na jona ilmas­to ei ole muut­tu­nut pätkääkään

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos polt­toai­net­ta vero­te­taan, kun teh­dään­läm­pöä, mut­ta ei vero­tet­ra kun teh­dään säh­köä, vero vää­ris­tää muut­ta­maan läm­pö tur­haan sähköksi.

    Eiks sitä kivi­hiil­tä ja öljyä nyt olis voi­nut verot­taa aina ja ihan vaan sik­si, kun ne ovat kivi­hiil­tä ja öljyä? Ihan sama, teh­dään­kö niis­tä läm­pöä vai säh­köä, kun sen polt­ta­mi­nen saas­tut­taa vii­me kädes­sä samal­la taval­la. Mik­si sii­hen tar­vit­see sot­kea säh­kön verotus?

    Nyt­hän koko skee­man hämä­rä logiik­ka meni (jos oikein ymmär­sin) joten­kin niin, että alku­jaan fos­sii­lis­ta polt­toai­net­ta vero­tet­tiin läm­mön tuo­tan­nos­sa, mut­ta ei säh­kön tuo­tan­nos­sa ja sitä halut­tiin luon­nol­li­ses­ti verot­taa säh­kön­tuo­tan­nos­sa­kin, joten tekais­tiin säh­kö­ve­ro ja anne­taan se sub­ven­tio­na takai­sin muil­le pait­si fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la tuo­te­tul­le sähkölle?

    Eli efek­tii­vi­ses­ti vaan lisät­tiin säh­kön­tuo­tan­nos­sa käy­te­tyil­le fos­sii­li­sil­le polt­toai­neil­le vero, mut­ta lop­pu­tu­los on pal­jon komplek­si­sem­pi ja lisäk­si se säh­kö­ve­ro­na sot­kee kuvioi­ta lisäk­si monel­la muul­la taval­la, kuten tääl­lä­kin on analysoitu.

    * * *

    Seu­raa­vak­si var­maan toi­nen vero­jär­jes­te­ly- ja sub­ven­tio­kier­ros, jot­ta saa­daan tuon komplek­si­suu­den aiheut­ta­mat epä­koh­dat kor­jat­tua lait­ta­mal­la lisä­ker­ros komplek­si­suut­ta pääl­le… Ihan anek­doot­ti­na: täl­lais­ta lähes­ty­mis­ta­paa on haus­ka seu­ra­ta, kun ver­rok­ki­na oma työ­ni vii­me kädes­sä redusoi­tuu pit­käl­ti komplek­si­suu­den hal­lin­taan ja sen rajoit­ta­mi­seen, jot­ta oli­si yli­pään­sä mah­dol­lis­ta luo­da mitään rat­kai­su­ja ja tulok­sia, jot­ka edes joten­kin toi­mi­vat käytännössä.

    1. Säh­kön­tuo­tan­non­polt­toai­nei­den verot­ta­mi­nen ei peli­tä poh­jois­mai­sil­la säh­kö­mark­ki­noil­la, ellei pääs­tä sopi­muk­seen yhtei­ses­tä vero­ta­sos­ta, eikä siis pääs­tä. Sik­si teh­tiin täl­lai­nen järjestely.

  31. Mik­ko Num­me­lin:
    Vas­taa­vas­ti läm­mön kat­kai­se­mi­nen raken­nuk­sis­ta tal­vi­pak­ka­sil­la tuot­taa hyvin nopeas­ti pysy­viä vau­rioi­ta raken­teil­le, eri­tyi­ses­ti jos put­ket pää­se­vät jäätymään.

    On mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja kuin 1 tai 0. Läm­mön kat­kai­se­mi­sen sijaan voi­daan tavoi­te­läm­pö­ti­laa las­ke­aa muu­ta­mi­na paukkupakkaspäivinä.

    Kuten täs­sä todet­tiin, Helen raken­taa taas uuden huip­pu­läm­pö­voi­ma­lan, että jokai­ses­sa kodis­sa voi olla tasai­nen 21 oC täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä ulko­na on läm­pö­ti­la. Lai­tok­sel­le on käyt­töä nii­nä muu­ta­ma­na päi­vä­nä vuo­des­sa, kun tuu­lee ja on 20 astet­ta pak­kas­ta. Lopun ajan vuo­des­ta lai­tos sei­soo. Ja tämä on kan­nat­ta­vaa. Asuk­kaa­na ja voi­ma­lain­ves­toin­nin mak­sa­ja­na ehdot­tai­sin edul­li­sem­paa rat­kai­sua: vapaa­eh­toi­set las­ke­vat huo­neis­ton läm­pö­ti­laa nii­nä muu­ta­ma­na pauk­ku­pak­kas­päi­vä­nä, mikä kom­pen­soi­daan kaukolämpölaskussa.

    Vie­lä tämä ei ole mah­dol­lis­ta. Mut­ta lähi­tu­le­vai­suu­des­sa on, kun jär­jes­tel­miin saa­daan vähän lisää älyä ja ääri­ti­lan­teil­le saa­daan hin­ta­lap­pu. Sen jäl­keen pii­kit kulu­tus­käy­ril­lä loi­ve­ne­vat kuin itsestään.

    Vie­lä on pal­jon teh­tä­vää, että pääs­tään eroon aja­tus­mal­lis­ta, jon­ka mukaan kai­ken pitäi­si aina toi­mia 100%:sti. 95% riit­tää val­lan hyvin, usein jopa 50%.

  32. En ole pit­kään aikaan kom­men­toi­nut. Nyt oli mie­len­kiin­toi­sen oloi­nen teks­ti. Sit­ten luin pari kom­ment­tia ja ajat­te­lin että mah­det­tiin­ko lyi­jyt­tö­mään ben­saan siir­tyä lii­an myöhään.

  33. Koti-isä:

    Kuten täs­sä todet­tiin, Helen raken­taa taas uuden huip­pu­läm­pö­voi­ma­lan, että jokai­ses­sa kodis­sa voi olla tasai­nen 21 oC täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä ulko­na on läm­pö­ti­la. Lai­tok­sel­le on käyt­töä nii­nä muu­ta­ma­na päi­vä­nä vuo­des­sa, kun tuu­lee ja on 20 astet­ta pak­kas­ta. Lopun ajan vuo­des­ta lai­tos sei­soo. Ja tämä on kannattavaa. 

    Mitä­hän läm­pö­voi­ma­laa Koti-isä tar­koit­taa? Jos tätä Sal­mi­saa­ren pel­let­ti­lai­tos­ta, niin kysees­sä on kor­vausin­ves­toin­ti, jos­sa ole­mas­sa ole­van kat­ti­lan polt­toai­ne vaih­de­taan ras­kaal­ta polt­to­öl­jyl­tä pel­le­teil­le. Pel­let­ti­läm­pö kor­vaa myös mui­den kaa­su- ja öljy­läm­pö­voi­ma­loi­den fos­sii­lis­ta tuo­tan­toa, joten sen käyt­tö ei tule jää­mään vain muu­ta­maan kireim­pään pakkaspäivään.

    Jos kyse oli täs­tä Vuo­saa­ren hake­lai­tok­ses­ta, niin sekin on Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen kor­vausin­ves­toin­ti, ei uut­ta tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia. Ja sekin raken­net­tai­siin pie­nem­pä­nä kuin kor­vat­ta­va laitos. 

    Koti-isä:

    Asuk­kaa­na ja voi­ma­lain­ves­toin­nin mak­sa­ja­na ehdot­tai­sin edul­li­sem­paa rat­kai­sua: vapaa­eh­toi­set las­ke­vat huo­neis­ton läm­pö­ti­laa nii­nä muu­ta­ma­na pauk­ku­pak­kas­päi­vä­nä, mikä kom­pen­soi­daan kaukolämpölaskussa.

    Vie­lä tämä ei ole mah­dol­lis­ta. Mut­ta lähi­tu­le­vai­suu­des­sa on, kun jär­jes­tel­miin saa­daan vähän lisää älyä ja ääri­ti­lan­teil­le saa­daan hin­ta­lap­pu. Sen jäl­keen pii­kit kulu­tus­käy­ril­lä loi­ve­ne­vat kuin itsestään.

    Tämä voi olla mah­dol­lis­ta hyvin­kin pian, ja olen samaa miel­tä sii­tä, että se oli­si erit­täin fiksua.

  34. Koti-isä:
    Vie­lä on pal­jon teh­tä­vää, että pääs­tään eroon aja­tus­mal­lis­ta, jon­ka mukaan kai­ken pitäi­si aina toi­mia 100%:sti. 95% riit­tää val­lan hyvin, usein jopa 50%. 

    Haluai­sin kuul­la vie­lä, miten tämä toteu­te­taan pape­ri­teh­tai­den ja muun pro­ses­si­teol­li­suu­den osal­ta kun muis­te­taan näi­hin teh­dyt mil­jar­di-inves­toin­nit ja alas­ajo­jen isot kustannukset.

  35. Jos nyt kuitenkin…
    Eihän täs­sä ole ker­ras­saan mitään sel­lais­ta ongel­maa jota ei voi­si rat­kais­ta mark­ki­noil­la. Osmon ehdo­tus vero­koh­te­lus­ta on aivan koh­tuul­li­nen ja järjellinen. 

    Ensik­si­kin, ydin­voi­ma­lan val­mis­ta­jan kan­nat­taa teh­dä säh­kön osta­jien kans­sa pit­kiä sopi­muk­sia jois­sa pape­ri­ko­neen pyö­rit­tä­jä tai vaik­ka vali­mo lupaa kulut­taa tiet­ty­nä aika­na tie­tyn mää­rän säh­köä ja mak­saa sen etu­kä­teen sovi­tul­la hin­nal­la. Se, että pörs­si­säh­kö on tätä hal­vem­paa jos­kus (ja kal­liim­paa jos­kus), ei muu­ta asi­aa mik­si­kään. Ydin­voi­ma­laa ei pis­te­tä kiin­ni vaik­ka säh­kön hin­ta het­kel­li­ses­ti putoai­si lähel­le nol­laa, eikä sitä tar­vit­se pis­tää jos näi­tä sopi­mus­kump­pa­nei­ta on riit­tä­vän monta. 

    Pape­ri­ko­neen pyö­rit­tä­jä pys­tyy, eten­kin jos pape­ri­ko­nei­ta on mon­ta, aika hyvin enna­koi­maan käyt­tö­kat­ko­jen yms ajan­koh­dat ja jakau­mat niin, että pys­tyy ydin­voi­ma­lan kans­sa neu­vot­te­le­maan sopi­muk­set kohdalleen.

    Tuu­li- tai aurin­ko­voi­ma­lan pitä­jän taas pitäi­si­kin peri­aat­tees­sa koh­da­ta se ris­ki joka tuo­tan­non hei­lah­te­lus­ta seu­raa, ja sen pitäi­si pys­tyä kek­si­mään kei­no jol­la “myy­dä” ris­kiä ulos. Yksi kei­no on ostaa sää­tö­voi­mak­si sitä hii­li­voi­maa jota sit­ten vero­te­taan Osmon mal­lin mukaan mar­gi­naa­li­hin­nal­la. Sitä ydin­voi­maa ei tar­vit­se eikä kuu­lu­kaan verot­taa mar­gi­naa­li­hin­nal­la niil­tä osin kun se pape­ri­teh­taan tai sula­ton pyö­rit­tä­jä ostaa säh­köä pit­käl­lä sopi­muk­sel­la. Ei edes tal­vi­pak­ka­sil­la, kos­ka sil­loin hii­li­voi­ma­lan pitä­jä jo mak­saa sen veron­sa sii­tä että tuot­taa sen. 

    Ei sen ver­kon tar­vit­se miten­kään eri­tyi­sen äly­käs olla. Ei tar­vi­ta kuin auto­tal­liin latu­ri joka tie­tää mitä säh­kö juu­ri sil­lä het­kel­lä mak­saa, ja joka sää­tää lataus­vir­taa sen hin­nan mukai­sek­si. Jos säh­kö­au­to­ja on tar­peek­si, niin se kom­pen­soi ihan tilas­tol­li­sis­ta syis­tä kulu­tus­piik­ke­jä maan tasol­la jo aika lail­la. Kodeis­sa joi­hin raken­ne­taan aurin­ko­pa­nee­lit, voi­daan ottaa pus­ku­rik­si isom­pia­kin akku­ja joi­ta voi­daan lada­ta sil­loin kun aurin­ko ei pais­ta mut­ta säh­kö on muu­ten hal­paa. Sekään ei ole vai­ke­aa eikä edes kau­hean kal­lis­ta toteut­taa yksit­täi­ses­sä tapauksessa. 

    Niil­le ihmi­sil­le jot­ka eivät ymmär­rä mitä eroa on mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sel­la ja kes­ki­mää­räi­sel­lä kus­tan­nuk­sel­la, voin esit­tää vain surunvalitteluni.

  36. spot­tu: “Älyk­käät säh­kö­ver­kot” on vää­rin­kä­si­tys. Äly ei ole ver­kos­sa vaan a) säh­köä kulut­ta­vis­sa lait­teis­sa b) siel­lä mis­sä kulu­tuk­sen opti­moin­nil­la halu­taan teh­dä rahaa.

    No jos ver­kos­sa ei ole älyä, ei se ole mikään äly­käs verk­ko, tie­ten­kään. Älyk­käis­sä säh­kö­ver­kois­sa kyl­lä on älyä eri syis­tä, kuten sik­si, että säh­köä tuo­te­taan ja kulu­te­taan eri aikoi­hin eri pai­kois­sa, ja siir­to- ja jake­lu­verk­koa jou­du­taan kon­fi­gu­roi­maan ja ohjaa­maan eri tavoin tilan­tees­ta riip­puen. Yksi nykyis­ten (tyh­mien) säh­kö­verk­ko­jen ongel­mis­ta on se, että niis­sä on redun­dans­sia ja hyvin suu­ret vir­he­mar­gi­naa­lit, kos­ka aikai­sem­min (sata vuot­ta sit­ten) ei ollut ohjaus- ja tie­to­tek­niik­kaa, jol­la verk­koa voi­si ohja­ta älyk­kääs­ti ver­kon tilas­ta riippuen.

  37. Tule­vai­suus huo­les­tut­taa. Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa säh­kö on nyt todel­la­kin hal­paa. Se on ollut jo jon­kin aikaa ja tulee ole­maan vie­lä pit­kään. Suo­mes­sa se ei ole ihan yhtä hal­paa, kos­ka meil­lä ei ole kovin pal­jon hal­paa tuo­tan­toa. Säh­kö tuo­daan Suo­meen niin pal­jon kuin tek­ni­ses­ti on mahdollista. 

    Tilan­ne on kui­ten­kin se, että “lii­an hal­van” säh­kön vuok­si min­kään­lai­sia mark­ki­naeh­toi­sia voi­ma­lai­to­sin­ves­toin­te­ja ei Skan­di­na­vi­aan ole näkö­pii­ris­sä. Päin­vas­toin, Suo­mes­sa pyri­tään vauh­dil­la eroon van­hois­ta hiilivoimaloista. 

    Jos nyt vie­lä käy niin, että ydin­voi­ma­la­hank­keet eivät toteu­du, niin ollaan säh­kö­pu­la­ti­lan­tees­sa aina sil­loin, kun kat­ko­tuo­tan­to (nyt vesi, tuu­li ja tule­vai­suu­des­sa myös aurin­ko) ei tuo­ta tar­peek­si. Sil­loin tar­vi­taan vapaa­eh­toi­sen ja mark­ki­naeh­toi­sen jous­ton lisäk­si myös pak­ko­jous­toa (har­kit­tu­ja sähkökatkoja).

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuu­maan veteen voi kyl­lä varas­toi­da läm­pöä pit­käk­si aikaa. Jos­kus jos­sin Kera­van lähel­lä kokeil­tiin täl­lais­ta Aurin­ko­ky­lää. Se ei pelit­tä­nyt, kos­ka kuu­ma­ve­si­va­ras­to oli mitoi­tet­tu lii­an pie­nek­si (!) mut­ta varas­toin­ti toi­mii kyl­lä. Varas­toi­tiin­han ennen myös jää­tä kesän yli hei­nien alla.

    Jään sula­mi­nen kulut­taa pal­jon ener­gi­aa. Sitä kuu­maa ei voi­ne säi­löä höy­ry­nä. Kun se jou­du­taan säi­lö­mään nes­tee­nä, on vai­kea uskoa että se juhan­nuk­sen pit­kien päi­vien aurin­ko­säh­kö saa­tai­siin säi­löt­tyä 99-astei­se­na vete­nä sin­ne hel­mi­kuun pak­ka­sil­le kun sitä kau­ko­läm­pöä tarvitaan.

    1. Tuol­lai­ses­sa edus­kun­ta­ta­lon kokoi­ses­sa kuu­ma­ve­si­va­ras­tos­sa on aika vähän sei­nä­pin­ta-alaa vesi­kuu­tio­ta kohden.

  39. Mik­si ei voi­tai­si kes­kus­tel­la myös pai­kal­li­sem­mis­ta hajau­te­tuis­ta siir­to­verk­ko­jen kus­tan­nuk­sis­ta ja häviöis­tä vapais­ta uusiu­tu­vien energiaratkaisuista?

    Jois­sa maa- ja muul­la läm­möl­lä voi­si kuu­ma­ve­si­va­raa­jan lisäk­si läm­mi­tä myös esim. kiu­as ja tie­ten­kin pesu­ko­neen vesi sekä kyp­syä ruo­ka, jol­loin myös läm­pö oli­si hyö­dyn­net­tä­vis­sä parem­min säh­kön avul­la eli säh­köä sääs­tyi­si parem­min säh­kö­nä käy­tet­tä­väk­si esim. akkui­hin ja vetyyn sekä hap­peen ja pai­kal­li­seen lii­ken­tee­seen joh­din­ten kautta.

    Myös rai­de­lii­ken­teen tar­vit­se­mat säh­kö­ver­kot sovel­tui­si­vat usein myös vesi­voi­man siir­toon syner­gi­ses­ti kun myös koh­din­pyl­väi­siin voi­tai­siin mai­nios­ti sijoit­taa tuu­li­voi­maa myös sik­si, ettei se ilmei­ses­ti hait­tai­si junien­kin meluun tottuvia.

  40. Mar­ko Hami­lo: Kun se jou­du­taan säi­lö­mään nes­tee­nä, on vai­kea uskoa että se juhan­nuk­sen pit­kien päi­vien aurin­ko­säh­kö saa­tai­siin säi­löt­tyä 99-astei­se­na vete­nä sin­ne hel­mi­kuun pak­ka­sil­le kun sitä kau­ko­läm­pöä tarvitaan.

    Tuos­sa ylem­pä­nä esi­tin läh­de­viit­teen jon­ka mukaan tans­ka­lai­set varas­toi­vat (aurinko)lämpöä vuo­den­ai­ka­va­ras­toon hin­taan 42 EUR/MWh. Itse­kin olen vähän epäi­le­väi­nen, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti ymmär­rät, että en sil­ti aivan hyväk­sy vas­ta-argu­men­tik­si, että sinun­kin on tuo­ta vai­kea uskoa.

  41. tcrown: Tuos­sa ylem­pä­nä esi­tin läh­de­viit­teen jon­ka mukaan tans­ka­lai­set varas­toi­vat (aurinko)lämpöä vuo­den­ai­ka­va­ras­toon hin­taan 42 EUR/MWh. Itse­kin olen vähän epäi­le­väi­nen, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti ymmär­rät, että en sil­ti aivan hyväk­sy vas­ta-argu­men­tik­si, että sinun­kin on tuo­ta vai­kea uskoa.

    Sor­ry, en ehti­nyt kuin vil­kais­ta sitä. Luu­lin että se oli tar­koi­tet­tu lyhyem­mik­si ajoik­si. Jos se on edul­li­nen tapa säi­löä läm­pöä 8 kuu­kaut­ta, sit­ten­hän täs­sä täy­tyy pan­na käsi­tyk­set uusik­si esi­mer­kik­si sii­tä miten Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö jat­kos­sa hoidetaan.

  42. Jos Hel­sin­gil­lä oli­si tuol­lai­nen val­ta­va läm­pö­va­ras­to, se kyl­lä myös rat­kai­si­si sen ongel­man, jol­la on perus­tel­tu mik­si Lovii­sas­ta ei kan­na­ta toi­mit­taa ydin­läm­pöä Hel­sin­kiin eli se että pitäi­si olla jokin vara­rat­kai­su jos Lovii­sa on pois pelistä.

    Tuos­sa tans­ka­lai­ses­sa lin­kis­sä oli muu­ten kyse aurin­ko­läm­mös­tä eikä aurinkosähköstä.

  43. Mar­ko Hami­lo: Jos se on edul­li­nen tapa säi­löä läm­pöä 8 kuu­kaut­ta, sit­ten­hän täs­sä täy­tyy pan­na käsi­tyk­set uusik­si esi­mer­kik­si sii­tä miten Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö jat­kos­sa hoidetaan.

    Minun suu­rin epäi­lyk­se­ni koh­dis­tuu juu­ri tuo­hon kus­tan­nus­ta­soon, nime­no­maan sik­si, että jos tuo pitäi­si paik­kan­sa, sen pitäi­si olla pal­jon suu­rem­pa­na uuti­se­na kes­kus­te­luis­sa muka­na. Tuo on kui­ten­kin suu­ruus­luok­kaa lähes puo­let hal­vem­pi kuin suo­ma­lai­sen kau­ko­läm­mön kes­ki­hin­ta 75 EUR/MWh [1]

    Mar­ko Hami­lo: Tuos­sa tans­ka­lai­ses­sa lin­kis­sä oli muu­ten kyse aurin­ko­läm­mös­tä eikä aurinkosähköstä.

    Minun on vai­kea kuvi­tel­la, että läm­pö­vas­tuk­sen lisää­mi­nen jär­jes­tel­mään, jot­ta sitä voi­tai­siin käyt­tää ilmaisen/halvan säh­kön dump­paa­mi­seen tuo­hon varas­toon lisäi­si kus­tan­nuk­sia kovin merkittävästi. 

    [1] http://energia.fi/koti-ja-lammitys/kaukolammitys/kaukolammon-hinta

    1. Tuos­sa kau­ko­läm­mön kes­ki­mää­räi­ses­sä kus­tan­nuk­ses­sa on noin puo­let veroa ja lopuis­ta noin puo­let on ver­kos­ta aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia. Ei sitä voi ver­ra­ta pelk­kään varastointikustannukseen.
      Mut­ta kyl­lä. Kuu­man veden tuot­ta­mi­nen aurin­ko­ke­räi­mil­lä ja varas­toi­mi­nen on var­tee­no­tet­ta­va vaihtoehto.

      Tuo on kui­ten­kin suu­ruus­luok­kaa lähes puo­let hal­vem­pi kuin suo­ma­lai­sen kau­ko­läm­mön kes­ki­hin­ta 75 EUR/MWh [1]

      Minun on vai­kea kuvi­tel­la, että läm­pö­vas­tuk­sen lisää­mi­nen jär­jes­tel­mään, jot­ta sitä voi­tai­siin käyt­tää ilmaisen/halvan säh­kön dump­paa­mi­seen tuo­hon varas­toon lisäi­si kus­tan­nuk­sia kovin merkittävästi. 

      Säh­kö­ve­ro noin 28 euroa/MWh on aika iso kustannus. 

      Jos

  44. Mar­ko Hami­lo: Jos Hel­sin­gil­lä oli­si tuol­lai­nen val­ta­va läm­pö­va­ras­to, se kyl­lä myös rat­kai­si­si sen ongel­man, jol­la on perus­tel­tu mik­si Lovii­sas­ta ei kan­na­ta toi­mit­taa ydin­läm­pöä Hel­sin­kiin eli se että pitäi­si olla jokin vara­rat­kai­su jos Lovii­sa on pois pelistä.

    Aika iso pitäi­si kyl­lä olla. Vojen­sin allas on 200000 m³, ja läm­pöä riit­tää 2000 ihmi­sel­le, eli 100 m³/nuppi. Sil­vo­lan teko­jär­vi on 5 Mm³ eli 50000 ihmis­tä. 13 Sil­vo­lan teko­jär­veä siis Hel­sin­gin kokoi­sel­le kaupungille.

    Mut­ta joo, läm­pö­ak­ku­na ja vara­jär­jes­tel­mä­nä kuu­los­tai­si jän­näl­tä idealta.

  45. Veik­ko Kek­ko­nen: Tilan­ne on kui­ten­kin se, että “lii­an hal­van” säh­kön vuok­si min­kään­lai­sia mark­ki­naeh­toi­sia voi­ma­lai­to­sin­ves­toin­te­ja ei Skan­di­na­vi­aan ole näköpiirissä.

    On ihan mah­dol­lis­ta että mark­ki­naeh­toi­suus täy­tyy lait­taa vähäk­si aikaa tauol­le, eikä vähi­ten sii­tä syys­tä että ei-pääs­tö­kaup­pa­sek­to­reil­la on sitou­dut­tu val­ta­viin CO2-pääs­tö­vä­hen­nyk­siin joi­ta on mah­do­ton­ta toteut­taa ilman että ne vuo­ta­vat pääs­tö­kaup­pa­sek­to­riin. Tar­koit­taa käy­tän­nös­sä läm­mi­tyk­sen ja lii­ken­teen säh­köis­ty­mis­tä, ja siir­ty­män hel­pot­ta­mi­sek­si säh­köä pitäi­si olla tar­jol­la pal­jon ja edullisesti.

    Joka tapauk­ses­sa ennen kuin säh­kö­mark­ki­noi­ta kuo­pa­taan, pitäi­si aina­kin kokeil­la Osmon ehdot­ta­mia vero­tek­ni­siä ja lain­sää­dän­nöl­li­siä kei­no­ja. Nehän voi­vat hyvin­kin joh­taa johon­kin uuteen rat­kai­suun, esi­mer­kik­si kak­sien säh­kö­mark­ki­noi­den syn­tyyn jos­sa kiin­teä kapa­si­teet­ti (perin­tei­nen tuo­tan­to) oste­taan pit­kil­lä sopi­muk­sil­la ja sto­kas­ti­nen säh­kö (tuuli+aurinko) pörssistä.

  46. Näki­sin, että Suo­men olo­suh­teis­sa on hyvin vai­ke­aa kek­siä jär­ke­vää käyt­töä mer­kit­tä­väl­le mää­räl­le aurin­ko­säh­köä, var­sin­kin jos sil­lä ei voi vähen­tää vero­ja tai siir­to­mak­su­ja. Säh­kö­au­to­ja lada­taan ja syn­teet­ti­siä polt­toai­nei­ta val­mis­tet­tai­siin kaik­ki­na vuo­de­nai­koi­na, joten ne eivät sovel­lu yhtään sen parem­min aurin­ko­säh­kön käyt­tö­koh­teek­si kuin muu­kaan kesä­ai­kai­nen kuor­mi­tus. CO2-vapaa­ta säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia on jat­kos­sa kesäl­lä muu­ten­kin riit­tä­väs­ti saa­ta­vil­la (tuu­li- ja/tai ydin­voi­maa), joten aurin­ko­säh­kö tähän pääl­le on mel­ko tur­ha lisä.

    Ehkä voi­si aja­tel­la, että aurin­ko­säh­köä voi­tai­siin käyt­tää vuo­ro­kau­den sisäis­ten piik­kien kat­ta­mi­seen, kos­ka Suo­mes­sa päi­vä- ja yöku­lu­tuk­sen ero on niin talvi‑, kuin kesä­ar­ki­päi­vi­nä­kin noin 2 000 MW. Tämä ero kate­taan pää­osin tuon­nil­la ja vesi­voi­mal­la. Peri­aat­tees­sa pää­osa vesi­voi­mas­ta voi­tai­siin sääs­tää myö­hem­pään ajan­koh­taan, jos sääs­tet­ty vesi­mää­rä voi­tai­siin varas­toi­da (jär­viin tai teko­jär­viin). Tämä ei var­maan­kaan ole mah­dol­lis­ta, ja vesi­va­ras­tot lie­ne­vät täyn­nä juu­ri alku­ke­säs­tä muu­ten­kin. Lisäk­si tämä tar­koit­tai­si vain noin 2 TWh vuo­si­tuo­tan­toa, eli täl­lä ei ole juu­ri mer­ki­tys­tä koko­nai­suu­den kannalta.

    En näe, että ydin­voi­ma oli­si pit­käl­lä täh­täi­mel­lä vir­hein­ves­toin­ti. Sen omis­ta­ja voi olet­taa saa­van­sa nimel­lis­te­hon ver­ran säh­köä myös tam­mi­kuus­sa, joka tun­ti. Tulos teh­dään nii­nä tun­tei­na vuo­des­sa, kun aurin­ko ei pais­ta riit­tä­väs­ti. Aurin­ko­pa­nee­lin omis­ta­ja voi enin­tään olet­taa säh­kön hin­nan tip­pu­van lähel­le nol­laa aina, kun hänen lai­tok­sen­sa alkaa mer­kit­tä­vis­sä mää­rin säh­köä tuot­ta­maan. Ydin­voi­man omis­ta­ja voi siis jat­kos­sa saa­da tuot­ta­mal­leen kes­ki­mää­räi­sel­le megawat­ti­tun­nil­leen huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­man, jopa monin­ker­tai­sen hin­nan aurin­ko­säh­köön verrattuna.

    1. TA,
      Jos sinul­la on var­maa tie­toa sii­tä, että uusien ydin­voi­ma­loi­den omis­ta­mi­nen on kan­nat­ta­vaa, kos­ka niis­tä tule­va säh­kö on hal­vem­paa kuin pörs­sis­tä saa­ta­va, voit teh­dä val­ta­via voit­to­ja johdannaiskaupoissa.

  47. Mar­ko Hami­lo: Jään sula­mi­nen kulut­taa pal­jon ener­gi­aa. Sitä kuu­maa ei voi­ne säi­löä höy­ry­nä. Kun se jou­du­taan säi­lö­mään nes­tee­nä, on vai­kea uskoa että se juhan­nuk­sen pit­kien päi­vien aurin­ko­säh­kö saa­tai­siin säi­löt­tyä 99-astei­se­na vete­nä sin­ne hel­mi­kuun pak­ka­sil­le kun sitä kau­ko­läm­pöä tarvitaan.

    Ei sii­nä mitään 99-asteis­ta vet­tä tar­vi­ta. Läm­pö­ak­ku esi­läm­mit­tää kaukolämpökattilaan/lämmönvaihtimeen mene­vän veden, jol­loin sen läm­mit­tä­mi­nen halut­tuun läm­pö­ti­laan (jopa 115C) vaa­tii vähem­män energiaa.

    Oulus­sa vähin­tään 200000 m³:n läm­pö­ak­ku on ollut käy­tös­sä pari­kym­men­tä vuot­ta — tai aina­kin oli sil­loin käytössä.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun varas­ton koko tuhat­ker­tais­tuu, sen sei­nien koko sata­ker­tais­tuu ja läm­mön säi­ly­vyys kymmenkertaistuu.

    Ja täl­lä on mer­ki­tys­tä sit­ten jos­kus kun kau­ko­läm­pöä ei enää käy­te­tä. Sii­hen asti tär­keäm­pää olsi varas­toi­da sitä säh­köä. Eli siis vaik­ka läm­pöä, joka saa­daan muu­tet­tua säh­kök­si. Ja tämän tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­ses­sä olis se suo­men seu­raa­va Nokia. Eli ehkä ei kan­na­ta­kaan muut­taa säh­kön hin­noit­te­lua tai sit­ten ei varas­toin­tia kan­na­ta kehittää?

  49. spot­tu: uuteen rat­kai­suun, esi­mer­kik­si kak­sien säh­kö­mark­ki­noi­den syn­tyyn jos­sa kiin­teä kapa­si­teet­ti (perin­tei­nen tuo­tan­to) oste­taan pit­kil­lä sopi­muk­sil­la ja sto­kas­ti­nen säh­kö (tuuli+aurinko) pörssistä.

    Toden­nä­köi­ses­ti siir­ry­tään koh­ti kuvai­le­mia­si kak­sia säh­kö­mark­ki­noi­ta. Nykyi­nen Poh­jois­mai­nen säh­kö­mark­ki­na­kon­sep­ti on hylät­tä­vä epä­on­nis­tu­nee­na. Mut­ta lop­pu­tu­le­ma on kui­ten­kin kar­mea: rikas kyl­lä ostaa säh­kön­sä, mut­ta köy­hä ei sit­ten millään.

    Venä­jäl­lä on onnis­tut­tu tuk­kusäh­kö­mark­ki­nois­sa sen suh­teen, että säh­kön riit­tä­vyys on siel­lä taat­tu. Hait­ta­puo­lel­la on säh­kön hin­nan radi­kaa­li kal­lis­tu­mi­nen. Tuk­kusäh­kö on Venä­jäl­lä niin kal­lis­ta, että sitä ei voi­da myy­dä sii­hen hin­taan koko kan­sal­le. Joku mak­saa välissä.

  50. max:
    “mut­ta yhtiö tyy­tyi pelk­kään läm­pö­kat­ti­laan kau­ko­läm­mön tuot­ta­mis­ta varten.”

    Kau­ko­läm­mös­sä tosi­aan se lähi­läm­pö­ener­gia on se pri­mää­ri­tuo­te ja säh­kö on vain sivu­tuo­te jol­le on toi­vot­tu että edes jol­le­kin kel­pai­si. Ennen kai aja­tel­tiin nurin­ku­ri­ses­ti toi­sin. Nyt ei voi­da enää peruut­taa. Lähi­läm­mön­tuo­tan­to on han­ka­la ras­ti erit­täin kulu­tus­ti­heäl­lä seudulla. 

    No niin. Helen on herän­nyt todellisuuteen.

    Läm­pö uhkaa lop­pua kovil­la pak­ka­sil­la — Helen hou­kut­te­lee kulut­ta­jia talkoisiin”

    Läm­pö­ener­gia tihe­ään asu­tuil­la alueil­la on se niukkuushyödyke.

    Mut­ta kos­ka ei ole aina jär­ke­vää olla kon­sen­sus­mie­li­nen muu­tan samoil­la läm­möil­lä kan­taa­ni. Kau­ko­läm­mös­sä­kin (siis yhteis­tuo­tan­nos­sa) pitää säh­kö­ener­gia palaut­taa sil­le kuu­lu­vaan arvoon­sa ja pri­mää­ri­tuot­teek­si. Nimit­täin lii­ken­ne­säh­kön kysyn­näl­lä. Säh­kö­au­toi­lun vero­tus tulee vaik­ka pois­taa koko­naan. Jäl­jel­le jää Hel­sin­gin kes­kus­ta­kort­te­lei­den logis­tiik­kaon­gel­mat kos­ka säh­kö­au­toi­lu ei pois­ta kaik­kea melua, pölyä­vyyt­tä eikä fyy­si­siä tila­ky­sy­myk­siä. Mut­ta ei koko muu Suo­mi voi jää­dä pie­nen alu­een pant­ti­van­gik­si vaan lii­ken­teen tulee muu­al­la kehit­tyä tek­no­lo­gian tah­dis­sa. Vero­tus ei saa Hel­sin­ki-kes­ki­ses­ti hidas­taa kehitystä.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei sitä voi ver­ra­ta pelk­kään varastointikustannukseen.

    Minä ymmär­sin, että tuo 42 euroa oli läm­mön hin­ta sisäl­täen varas­toin­nin, ei pelk­kä varas­toin­nin kustannus.

  52. TA: Näki­sin, että Suo­men olo­suh­teis­sa on hyvin vai­ke­aa kek­siä jär­ke­vää käyt­töä mer­kit­tä­väl­le mää­räl­le aurin­ko­säh­köä, var­sin­kin jos sil­lä ei voi vähen­tää vero­ja tai siirtomaksuja. 

    Esi­mer­kik­si vuo­sien 2015–2016 hei­nä­kuis­sa fos­sii­li­nen tuo­tan­to (ml yhteis­tuo­tan­to) ja tuon­ti yhteen­sä oli Suo­mes­sa jat­ku­vas­ti suu­ruus­luok­kaa 3000–4000MW. Tämä siis sil­loin kun säh­kön kulu­tus on pie­nim­mil­lään (~8000MW) ja kaik­ki ydin­voi­ma­lat nor­maa­li­te­hol­la. Tuon­ne uppoai­si jo paljon.

    Toi­sek­seen, Suo­men vuo­tui­nen säh­kön­ku­lu­tus on suu­ruus­luok­kaa 83TWh, koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tus 370TWh. Oli­si kum­mal­lis­ta jos puo­li-ilmai­nen säh­kö ei siir­täi­si kulu­tus­ta sähkönkulutukseksi.

    Kol­man­nek­si, puo­li-ilmai­nen säh­kö tar­koit­taa että säh­kön­ku­lu­tus kas­vai­si. Ihan ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la, jos vaik­ka omis­tai­sin mökin, siel­lä var­mas­ti oli­si kai­ken­lais­ta pää­tön­tä jat­ku­va­läm­mit­tei­ses­tä kiu­kaas­ta ja koneel­li­ses­ti jääh­dy­te­tys­tä maa­kel­la­ris­ta alkaen jos säh­kö tuli­si omis­ta panee­leis­ta. Nyky­hin­noil­la nii­tä panee­lei­ta ei vaan tuli­si han­kit­tua, nel­jäs­osa­hin­taan kyllä.

  53. Kah­den aikui­sen talous, pin­ta-alaa 68 neliö­met­riä. Kuu­kau­den säh­kö­las­ku 7,98 euroa.

    Mikäs täs­sä elellessä…

  54. spot­tu: Esi­mer­kik­si vuo­sien 2015–2016 hei­nä­kuis­sa fos­sii­li­nen tuo­tan­to (ml yhteis­tuo­tan­to) ja tuon­ti yhteen­sä oli Suo­mes­sa jat­ku­vas­ti suu­ruus­luok­kaa 3000–4000MW. Tämä siis sil­loin kun säh­kön kulu­tus on pie­nim­mil­lään (~8000MW) ja kaik­ki ydin­voi­ma­lat nor­maa­li­te­hol­la. Tuon­ne uppoai­si jo paljon.

    Olet sinäl­lään oikeas­sa, mut­ta näki­sin tuon yli 3 000 MW tehon kat­ta­mi­sen jär­ke­väm­mäk­si ydin­voi­mal­la, kos­ka se tuot­taa nimel­lis­te­hon­sa ver­ran säh­köä vuo­den ympä­ri. Vaik­ka­pa kol­me 1 200 MW ydin­voi­ma­laa voi­si tuot­taa 30 TWh säh­köä vuo­des­sa. Vas­taa­va teho aurin­ko­voi­ma­loi­ta tuot­tai­si vain run­saat 3 TWh/a. Tämän pääl­le tar­vit­tai­siin sit­ten vaik­ka­pa bio­polt­toai­nei­ta käyt­tä­viä läm­pö­voi­ma­lai­tok­sia (lauh­de- tai läm­mi­tys), mut­ta näki­sin sen näi­den haaskaamiseksi.

    spot­tu: Toi­sek­seen, Suo­men vuo­tui­nen säh­kön­ku­lu­tus on suu­ruus­luok­kaa 83TWh, koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tus 370TWh. Oli­si kum­mal­lis­ta jos puo­li-ilmai­nen säh­kö ei siir­täi­si kulu­tus­ta sähkönkulutukseksi.

    Olet var­maan­kin oikeas­sa sii­nä, että säh­kön osuus esi­mer­kik­si läm­mi­ty­se­ner­gian tuo­tan­nos­sa saat­taa kas­vaa kesä­kau­den aika­na. Eli esi­mer­kik­si kau­ko­läm­pö teh­dään säh­kö­kat­ti­loil­la tai läm­pö­pum­puil­la muu­ta­man kuu­kau­den ajan, kun taas tal­vel­la kau­ko­läm­pö teh­dään bio­polt­toai­ne­kat­ti­loil­la voi­ma- tai läm­pö­lai­tok­sis­sa. Olet­taen siis, että aiem­min mai­nit­tu vero­tuson­gel­ma pois­tui­si kaukolämmöltä.

    Mut­ta näki­sin edel­leen tämän paran­ta­van perus­kuor­ma­voi­ma­lai­tos­ten kan­nat­ta­vuut­ta tai oikeas­taan mah­dol­lis­ta­van nii­den osuu­den kas­vat­ta­mi­sen Suo­mes­sa. Inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sil­taan suu­ria, mut­ta ympä­ri vuo­den säh­köä tuot­ta­via ydin- tai tuu­li­voi­ma­lai­tok­sia (tuu­li­voi­ma lähin­nä siis aurin­ko­säh­köön ver­rat­tu­na) voi­daan raken­taa enem­män, jos nii­den tuot­ta­mal­le säh­köl­le on myös käyt­töä ympä­ri vuoden.

    spot­tu: Kol­man­nek­si, puo­li-ilmai­nen säh­kö tar­koit­taa että säh­kön­ku­lu­tus kas­vai­si. Ihan ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la, jos vaik­ka omis­tai­sin mökin, siel­lä var­mas­ti oli­si kai­ken­lais­ta pää­tön­tä jat­ku­va­läm­mit­tei­ses­tä kiu­kaas­ta ja koneel­li­ses­ti jääh­dy­te­tys­tä maa­kel­la­ris­ta alkaen jos säh­kö tuli­si omis­ta panee­leis­ta. Nyky­hin­noil­la nii­tä panee­lei­ta ei vaan tuli­si han­kit­tua, nel­jäs­osa­hin­taan kyllä. 

    Niin, mut­ta mai­nit­sin ‘jär­ke­vän’ käy­tön, mut­ta puhut nyt päät­tö­mäs­tä käy­tös­tä, joka on sit­ten asia erik­seen. Tuo lisäi­si koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tus­ta, joten kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä se ei auttaisi.

    No, aurin­ko­säh­köä var­maan tul­laan raken­ta­maan Suo­meen­kin pal­jon, mut­ta en ole edel­leen­kään vakuut­tu­nut, että sii­nä aina­kaan pit­käl­lä täh­täi­mel­lä jär­keä tai tar­ve­te­ta oli­si, Suo­men olo­suh­teis­sa. Voin olla vää­räs­sä­kin. Mie­tin vain, että kuin­ka pit­kään ihmis­kun­nal­la on aikaa odot­taa ihmeak­ku­jen tai mui­den vem­pai­mien mah­dol­lis­ta läpi­mur­toa, jot­ka mah­dol­lis­tai­si­vat aurin­ko­säh­kön roo­lin kasvattamisen.

  55. Näin maal­lik­ko­na ihme­tyt­tää että jos tuu­li- ja aurin­ko­voi­ma­la tuot­taa säh­köä lähin­nä sil­loin kun säh­kö on todel­la hal­paa, niin vaik­ka sil­lä tuo­te­tun säh­kön muut­tu­va kus­tan­nus oli­si pie­ni, niin mil­lä ihmeel­lä oikein kate­taan lait­tei­den kiin­teät kustannukset?

    Ja miten tuo säh­kön hal­puus iskee nime­no­maan nii­hin säh­kön­tuo­tan­to­ta­poi­hin jot­ka tuot­ta­vat säh­köä tasai­ses­ti eikä nii­hin jot­ka tuot­ta­vat säh­köä lähin­nä sil­loin kun sen hin­ta on halvimmillaan?

    Aurin­ko­säh­kö­pa­nee­lil­la ei muu­ten kan­na­ta vet­tä läm­mit­tää, hyö­ty­suh­de on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi kuin käyt­tää panee­lia suo­raan veden lämmitykseen.

  56. ter­ve,

    En mä pit­kään aikaan ole kom­men­toi­nut, mut­ta kyl­lä sitä nyt miet­tii. Sak­sas­sa, Hol­lan­nis­sa ja Austra­lias­sa ne panos­taa val­ta­vas­ti tuu­lel­le ja aurin­koon, oli val­las­sa ole­va puo­lue mika tahan­sa. Kai ne on niin tyhmiä.

    t. Mik­ko

  57. T.:
    Ja miten tuo säh­kön hal­puus iskee nime­no­maan nii­hin säh­kön­tuo­tan­to­ta­poi­hin jot­ka tuot­ta­vat säh­köä tasai­ses­ti eikä nii­hin jot­ka tuot­ta­vat säh­köä lähin­nä sil­loin kun sen hin­ta on halvimmillaan?

    Vas­taan hyvään kysy­myk­see­si, kos­ka se on var­sin olen­nai­nen koko säh­kö­kes­kus­te­lun kannalta.

    Voi­ma­lai­tok­sen aja­mi­nen on puh­das­ta lii­ke­toi­min­taa. Jos säh­kön mark­ki­na­hin­ta menee alle voi­ma­lai­tok­sen muut­tu­vien tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten, alkaa voi­ma­lai­tos tuot­taa tap­pio­ta. Tämä este­tään pysäyt­tä­mäl­lä voi­ma­lai­tos, tosin har­kin­nas­sa ote­taan huo­mioon ker­ta­luon­tei­set pysäy­tys ja uudel­leen­kän­nis­tys­kus­tan­nuk­set. Sei­so­va voi­ma­lai­tos ei tie­ten­kään voi tuot­taa voit­toa omis­ta­jal­le. Jos sei­sok­ke­ja on odo­tet­ta­vis­sa tule­vai­suu­des­sa­kin, ei ketään huvi­ta inves­toi­da uuteen voi­ma­lai­tok­seen. Jat­ku­vas­ti käy­viä voi­ma­lai­tok­sia ei peri­aat­tees­sa ole, nii­tä vaan pyri­tään aja­maan jat­ku­vas­ti, jot­ta ne oli­si­vat kanat­ta­via. Perus­tuo­tan­toa teke­vät voi­ma­lai­tok­set ovat tyy­pil­li­ses­ti erit­täin kal­lii­ta raken­taa, esim ydin­voi­ma. Sik­si niil­lä on kovat tuo­tan­to­ta­voit­teet. Odo­tet­ta­vis­sa ole­va mark­ki­na­hin­ta toki eni­ten vai­kut­taa inves­toin­ti­pää­tök­siin. Tämä sei­sok­kia­sia on vain pik­ku­de­tal­ji koko sopassa.

    Ran­do­mis­ti tuot­ta­via tuu­li­myl­ly­jä ei kos­kaan halu­ta pysäyt­tää, kos­ka niis­tä saa­daan aina takuu­tuot­to mark­ki­na­hin­nas­ta riip­pu­mat­ta. Tek­ni­ses­ti­hän tuu­li­voi­ma­loi­ta oli­si help­po pysäy­tel­lä tarvittaessa. 

    Suo­mes­sa on niin vähän tuu­li­voi­maa, että sen vai­ku­tus ei näy Poh­jois­mai­ses­sa markkinahinnassa.

  58. TA: Mie­tin vain, että kuin­ka pit­kään ihmis­kun­nal­la on aikaa odot­taa ihmeak­ku­jen tai mui­den vem­pai­mien mah­dol­lis­ta läpi­mur­toa, jot­ka mah­dol­lis­tai­si­vat aurin­ko­säh­kön roo­lin kasvattamisen.

    Aurin­ko­säh­kön läpi­mur­to on maa­il­mal­la jo tapah­tu­nut. Vuo­tui­sen kas­vun ole­te­taan ole­van suu­ruus­luok­kaa 13% vuo­des­sa, ja huip­pu­ka­pa­si­tee­tin luok­kaa 750GW vuon­na 2025. Arvio pitää sisäl­lään mer­kit­tä­vän kas­vun hidas­tu­mi­sen joh­tuen tuki­me­ka­nis­mien pur­ka­mi­ses­ta. 13% tar­koit­taa kak­sin­ker­tais­tu­mis­ta alle kuu­des­sa vuodessa.

    Syy mik­si Suo­mes­sa ei ole näin sel­vi­ää kat­so­mal­la ikku­nas­ta ulos.

    Hatus­ta vedet­tä­vät tek­no­lo­gia­jä­nik­set kuten ihmea­kut tie­tys­ti tar­koit­tai­si­vat aivan toi­sen­nä­köis­tä kas­vua, mut­ta se ei ole mikään vält­tä­mä­tön edellytys.

    Anek­doot­ti­na: vii­me huh­ti­kuus­sa oli Iso-Bri­tan­nias­sa ensim­mäi­nen 24h jak­so jol­loin aurin­ko­säh­köä tuo­tet­tiin enem­män kuin hii­li­säh­köä. Huo­mioi­den a) pai­kal­li­sen kes­ki­mää­räi­sen sään ja b) hii­leen perus­tu­vat teol­li­sen his­to­rian tun­tuu aika yllättävältä.

  59. spot­tu: Aurin­ko­säh­kön läpi­mur­to on maa­il­mal­la jo tapah­tu­nut. Vuo­tui­sen kas­vun ole­te­taan ole­van suu­ruus­luok­kaa 13% vuo­des­sa, ja huip­pu­ka­pa­si­tee­tin luok­kaa 750GW vuon­na 2025. Arvio pitää sisäl­lään mer­kit­tä­vän kas­vun hidas­tu­mi­sen joh­tuen tuki­me­ka­nis­mien pur­ka­mi­ses­ta. 13% tar­koit­taa kak­sin­ker­tais­tu­mis­ta alle kuu­des­sa vuodessa.

    Niin, kyl­lä­hän Sak­sas­sa­kin on raken­net­tu jopa 40 GW aurin­ko­säh­kö­ka­pa­si­teet­tia. Väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na tar­koit­tai­si Suo­mes­sa noin 2 500 MW tai vuo­tui­seen säh­kön­ku­lu­tuk­seen suh­teu­tet­tu­na noin 6 000 MW tehoa. Mut­ta Sak­sas­sa­kin aurin­ko­säh­kön asen­nus­tah­ti on hidas­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti, noin 1 000 MW:in vuodessa.

    Täs­tä herää pari­kin kysy­mys­tä: Onko mer­kit­tä­viä aurin­ko­säh­köin­ves­toin­te­ja teh­ty mis­sään ilman val­tion suo­ria tai epä­suo­ria tukia? Onko mis­sään saa­tu CO2-pääs­tö­jä olen­nai­ses­ti pie­nen­net­tyä? Sak­sas­sa ja Kali­for­nias­sa on käsit­tääk­se­ni uusien uusiutú­vien aikaan­saa­mat CO2-pääs­tö­vä­hen­nyk­set saa­tu tehok­kaas­ti nol­lat­tua aja­mal­la ydin­voi­maa alas…

    spot­tu:Syy mik­si Suo­mes­sa ei ole näin sel­vi­ää kat­so­mal­la ikku­nas­ta ulos.

    Hatus­ta vedet­tä­vät tek­no­lo­gia­jä­nik­set kuten ihmea­kut tie­tys­ti tar­koit­tai­si­vat aivan toi­sen­nä­köis­tä kas­vua, mut­ta se ei ole mikään vält­tä­mä­tön edellytys.

    Ilman ener­gian­va­ras­toin­tia pää­osa tehos­ta teh­dään jat­kos­sa­kin perin­tei­sil­lä voi­ma­lai­tok­sil­la. Jos vesi­voi­maa ei ole, ja ydin­voi­ma aje­taan alas, se tar­koit­taa fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­töä. Tai bio­voi­maa, mut­ta mas­sa­mai­ses­ti käy­tet­ty­nä sen pääs­töt eivät tai­da olen­nai­ses­ti poi­ke­ta fos­sii­li­sis­ta. Suo­mes­sa esi­mer­kik­si 6 000 MW aurin­ko­säh­kö­ka­pa­si­teet­ti vas­tai­si noin 6 % osuut­ta säh­kön vuo­si­tuo­tan­nos­ta. Mie­les­tä­ni tätä ei voi kut­sua läpi­mur­rok­si, vaik­ka tuo tar­koit­tai­si aurin­ko­säh­kön osuu­den moni­sa­ta­ker­tais­ta osuut­ta nykyi­seen nähden.

    Eli minus­ta näyt­tää sil­tä, että jokin tek­no­lo­gia­jä­nis (käy­tän­nös­sä säh­kö­ener­gian­va­ras­toin­ti?) on vält­tä­mä­tön edel­ly­tys sil­le, että aurin­ko­säh­kö (tai tuu­li­voi­ma) tekee läpi­mur­ron. Läpi­mur­rol­la tar­koi­tan sitä, että nämä ener­gian­läh­teet pys­ty­vät pitä­mään valot pääl­lä ympä­ri vuo­den, tukeu­tu­mat­ta mer­kit­tä­väs­sä mää­rin mui­hin energianlähteisiin.

  60. Veik­ko Kek­ko­nen:

    Ran­do­mis­ti tuot­ta­via tuu­li­myl­ly­jä ei kos­kaan halu­ta pysäyt­tää, kos­ka niis­tä saa­daan aina takuu­tuot­to mark­ki­na­hin­nas­ta riip­pu­mat­ta. Tek­ni­ses­ti­hän tuu­li­voi­ma­loi­ta oli­si help­po pysäy­tel­lä tarvittaessa. 

    Ongel­ma rat­ke­aa tie­tys­ti sil­lä, että tule­vai­suu­des­sa ale­taan mak­saa vie­lä tuu­li­voi­ma­säh­köä­kin kor­keam­paa takuu­hin­taa ydin­säh­köl­le :D.

    Sivu­men­nen sanoen, jos polii­ti­kot luo­vat tilan­teen, jos­sa huol­to­var­muus heik­ke­nee ja jou­du­taan tur­vau­tu­maan jopa säh­kö­kat­koi­hin, polii­ti­kot ovat todel­la pahas­ti epä­on­nis­tu­neet teh­tä­väs­sään. Yhteis­kun­nan ja tek­nii­kan kehit­tyes­sä pitäi­si myös elin­ta­son nous­ta. Mei­dän pitäi­si olla tilan­tees­sa, jos­sa samal­la hin­nal­la saa­tai­siin esim. pidet­tyä sitä kiu­as­ta jat­ku­vas­ti läm­mi­tet­ty­nä ja kesä­mö­kit 21-astei­si­na kesät, tal­vet. Enem­män ja parem­paa ja hal­vem­mal­la kuin ennen. Säh­kö oli­si tie­tys­ti puh­das­ta. Tätä pitäi­si olla kun 2000-lukua ele­tään. Sen sijaan meil­lä luo­daan sys­tee­miä, jos­sa ihan oikeas­ti ollaan koh­ta kuin pimeim­mäs­sä Afri­kas­sa ja jän­ni­te­tään kos­ka se seu­raa­va säh­kö­kat­ko tuli­kaan. Lap­set teke­vät läk­sy­jä öljy­lam­pun valos­sa. Onhan sii­nä tiet­tyä roman­tiik­kaa, mut­ta kyl­lä se on iso askel taaksepäin. 

    Vih­reät voi­si har­ki­ta jon­kin­lai­sen moder­nis­ti­sen sii­ven luo­mis­ta puo­lu­ee­seen. Sel­lais­ta, jos­sa on tule­vai­suu­de­nus­koa ja posi­tii­vi­suut­ta eikä pelk­kää änky­rä­mäi­syyt­tä ja elin­ta­son laskua.

  61. spot­tu:
    Syy mik­si Suo­mes­sa ei ole näin sel­vi­ää kat­so­mal­la ikku­nas­ta ulos. 

    Mitä­hän mah­dat tarkoittaa?

    Tämän het­ken aurin­ko­pa­nee­lit eivät tar­vit­se suo­raa aurin­gon­pais­tet­ta tuo­tan­toon ja Suo­mes­sa puo­let vuo­des­ta on valoisaa. 

    Päi­vän­ta­saa­jal­la taas puo­let vuo­ro­kau­des­ta on valoisaa.

    Napa-alu­eel­la taas puo­let vuo­des­ta on yhteen soit­toon valoi­saa ja sit­ten taas puo­li vuot­ta yhtä pimeyt­tä yhteen soittoon.

    Aurin­ko­voi­maa ei ole mikään pak­ko varas­toi­da tal­vek­si vaan tal­vel­la voi­daan tuot­taa ener­gia muul­la taval­la. Esi­mer­kik­si geo­ter­mi­sel­lä läm­möl­lä, bio­jät­teil­lä ja niin edespäin.

    Suo­mes­sa voi­daan kyl­lä teh­dä niin­kin, että pei­te­tään suu­reh­ko osa Poh­jan­maas­ta aurin­ko­pa­nee­leil­la ja teh­dään Lapis­ta vesi­va­ras­to. Tai raken­ne­taan val­ta­via vauh­ti­pyö­riä. Tyh­jää tilaa Suo­mes­sa riit­tää mega­luo­kan konstruktioille.

  62. mik­ko kale­vi sii­to­nen:
    Sak­sas­sa, Hol­lan­nis­sa ja Austra­lias­sa ne panos­taa val­ta­vas­ti tuu­lel­le ja aurin­koon, oli val­las­sa ole­va puo­lue mika tahan­sa. Kai ne on niin tyhmiä. 

    Kyl­lä, juu­ri­kin noin. 

    Näis­sä ener­gia-asiois­sa moni val­tio tekee aivan type­riä pää­tök­siä, kun pitäi­si kes­kit­tyä hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, eikä min­kään tie­tyn tuo­tan­to­ta­van suo­si­mi­seen. Sak­sa­lais­ten mie­les­tä CO2-pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen saa odot­taa, kun tär­kein­tä on ajaa ydin­voi­ma alas.

  63. TA: Täs­tä herää pari­kin kysy­mys­tä: Onko mer­kit­tä­viä aurin­ko­säh­köin­ves­toin­te­ja teh­ty mis­sään ilman val­tion suo­ria tai epä­suo­ria tukia? Onko mis­sään saa­tu CO2-pääs­tö­jä olen­nai­ses­ti pienennettyä?

    Ja tämän mer­ki­tys on? Sub­ven­tio­ton hin­ta täl­lä het­kel­lä on $24,20/MWh UAE:ssa, suu­ruus­luok­kaa $57/Mwh Tek­sa­sis­sa, $30/MWh Chi­les­sä jnpp. Se sub­ven­toi­ko val­tio pro­jek­te­ja jol­lain taval­la ei ole kiinnostavaa.

    Aurin­ko­säh­kön tämän­het­ki­nen mark­ki­nao­suus (oli­si­ko luok­kaa 1%) ei ole kiin­nos­ta­va. Muu­tos­no­peus on. 13% kas­vu tar­koit­taa suun­nil­leen 40-ker­tais­tu­mis­ta seu­raa­van 30 vuo­den aika­na, se on jo kiin­nos­ta­vam­paa. Ei kan­na­ta tui­jot­taa nykyi­seen 1%:iin eikä eri­tyi­ses­ti sen his­to­ri­aan. Mai­nit­tu 1% ei myös­kään vai­ku­ta sitä eikä tätä glo­baa­lei­hin CO2-päästöihin.

    TA: Sak­sas­sa ja Kali­for­nias­sa on käsit­tääk­se­ni uusien uusiutú­vien aikaan­saa­mat CO2-pääs­tö­vä­hen­nyk­set saa­tu tehok­kaas­ti nol­lat­tua aja­mal­la ydin­voi­maa alas…

    Ydin­voi­ma­vas­tai­suus poliit­ti­se­na rea­li­teet­ti­na on glo­baa­li tra­ge­dia. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa että sen aju­ri­na on kan­sa­lais­mie­li­pi­de, ei uusiu­tu­vien säh­kön tuo­tan­to­muo­to­jen kehittäminen.

    TA: Ilman ener­gian­va­ras­toin­tia pää­osa tehos­ta teh­dään jat­kos­sa­kin perin­tei­sil­lä voimalaitoksilla. 

    Ener­gian varas­toin­tiin perus­tu­va aurin­ko­säh­kö­tek­no­lo­gia on koko ajan roik­ku­nut kehi­tyk­ses­sä muka­na. Sätei­den kon­sent­roi­mi­seen perus­tu­vat voi­ma­lat tuot­ta­vat säh­köä pit­kään aurin­gon­las­kun jälkeenkin.

    TA: Eli minus­ta näyt­tää sil­tä, että jokin tek­no­lo­gia­jä­nis (käy­tän­nös­sä säh­kö­ener­gian­va­ras­toin­ti?) on vält­tä­mä­tön edel­ly­tys sil­le, että aurin­ko­säh­kö (tai tuu­li­voi­ma) tekee läpimurron.

    Ehkä, mut­ta glo­baa­lit mark­ki­nat ovat kans­sa­si eri mieltä.

  64. Meh­tä­läi­nen: Mitä­hän mah­dat tarkoittaa?
    Tämän het­ken aurin­ko­pa­nee­lit eivät tar­vit­se suo­raa aurin­gon­pais­tet­ta tuo­tan­toon ja Suo­mes­sa puo­let vuo­des­ta on valoisaa.

    Tar­koi­tan sitä että Suo­mes­sa saa olla tyy­ty­väi­nen jos pää­see 9% kes­ki­mää­räi­seen säh­kön­tuot­toon ver­rat­tu­na panee­lin huip­pu­te­hoon. Austra­lias­sa suu­ruus­luok­ka on 21%, edul­li­sem­mil­la alueil­la vie­lä parempi.

  65. Meh­tä­läi­nen:

    Tämän het­ken aurin­ko­pa­nee­lit eivät tar­vit­se suo­raa aurin­gon­pais­tet­ta tuotantoon

    Kevyes­ti pil­vi­se­nä päi­vä­nä panee­lien tuot­to on 5–10 % sii­tä, mitä ne tuot­ta­vat aurin­gos­sa. Jos on ras­kaas­ti pil­vis­tä, tuot­to puto­aa edelleen.

    Tuol­ta voi seu­ra­ta koti­mit­tai­sen suun­nat­ta­van panee­lis­ton tuot­toa. Kun kat­soo vuo­si- ja kuu­kausi­ti­las­tot ja seu­raa päi­vä­koh­tais­ta vaih­te­lua, ymmär­tää, kuin­ka alt­tii­ta panee­lit ovat olo­suh­teil­le. Kun pais­taa, ne tuot­ta­vat hyvin, mut­ta kun ei pais­ta tai on pimeä vuo­den­ai­ka, ne tuot­ta­vat surkeasti. 

    Tämä sivu näyt­tää ole­van nyt nurin. En tie­dä, palaako.

    http://huumo.fi/index.php/aurinkoenergia/kaantyvat-aurinkopaneelit/aurinkopaneelimme-reaaliaikanen-tuotto

  66. Meh­tä­läi­nen:Aurin­ko­voi­maa ei ole mikään pak­ko varas­toi­da tal­vek­si vaan tal­vel­la voi­daan tuot­taa ener­gia muul­la tavalla.

    Mut­ta tuol­loin­han säh­kön hin­ta nousee tuplas­ti kal­liim­mak­si, kun jou­du­taan raken­ta­maan tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti kah­teen ker­taan, yhden ker­ran kesäl­le ja toi­seen ker­taan talvelle.

    Esi­mer­kik­si geo­ter­mi­sel­lä läm­möl­lä, bio­jät­teil­lä ja niin edespäin.

    …tai sit­ten kaa­sul­la, hii­lel­lä ja kun ollaan Suo­mes­sa, niin tot­ta­kai turpeella.

  67. spot­tu: Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa että sen aju­ri­na on kansalaismielipide 

    Tätä kan­sa­lais­mie­li­pi­det­tä on hie­man autet­tu syys­tä jos toi­ses­ta­kin. Voi­si sitä aut­taa toi­seen­kin suun­taan eten­kin, kun suu­rim­pa­na häviä­jä­nä lie­nee ollut torium- ja hyö­tö­reak­to­ri­tek­no­lo­giat eli juu­ri ne parem­mat tavat tuot­taa ydinenergiaa.

  68. Sylt­ty: Mut­ta tuol­loin­han säh­kön hin­ta nousee tuplas­ti kal­liim­mak­si, kun jou­du­taan raken­ta­maan tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti kah­teen ker­taan, yhden ker­ran kesäl­le ja toi­seen ker­taan talvelle.

    Siis väi­tät­kö ihan aikuis­ten oikees­ti, että tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin raken­nus­kus­tan­nuk­set mää­rää­vät säh­kön hinnan?

  69. Sylt­ty: Mut­ta tuol­loin­han säh­kön hin­ta nousee tuplas­ti kal­liim­mak­si, kun jou­du­taan raken­ta­maan tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti kah­teen ker­taan, yhden ker­ran kesäl­le ja toi­seen ker­taan talvelle.

    Kyl­lä kai tavoit­tee­na on sel­lai­nen uusiu­tu­van ener­gian kes­ki­mää­räi­nen tuo­tan­to­kus­tan­nus joka on alle ei-uusiu­tu­van tai hitaas­ti uusiu­tu­van marginaalikustannuksen.

  70. Meh­tä­läi­nen: Siis väi­tät­kö ihan aikuis­ten oikees­ti, että tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin raken­nus­kus­tan­nuk­set mää­rää­vät säh­kön hinnan? 

    Olin epä­sel­vä.

    Jos tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti raken­ne­taan kah­teen ker­taan, niin kyl­lä se yleen­sä kal­liim­mak­si tulee, kuin jos raken­net­tai­siin vain ker­taal­leen. On sel­vää, että mikä­li säh­kön hin­ta on kesäl­lä nol­las­sa, kukaan ei raken­na aurin­ko­voi­ma­loi­ta, eikä kyl­lä taval­li­sia­kaan voimaloita.

    Kos­ka kukaan ei nii­tä voi­ma­loi­ta mark­ki­naeh­toi­ses­ti raken­na, niin nii­tä on tuet­ta­va. Näin kal­liit kus­tan­nuk­set valu­vat aivan var­mas­ti jon­kun (käy­tän­nös­sä var­maan­kin siiis veron­mak­sa­jien) mak­set­ta­vik­si vaik­ka säh­kön hin­ta on nolla.

    Eli kal­lii­ta kus­tan­nuk­sia ei pää­se miten­kään pakoon, vaik­ka shkö oli­si ilmais­ta. Moni nimit­täin tun­tuu ajat­te­le­van, että jos säh­kö on hal­paa, niin kaik­ki on hyvin.

    spot­tu
    Kyl­lä kai tavoit­tee­na on sel­lai­nen uusiu­tu­van ener­gian kes­ki­mää­räi­nen tuo­tan­to­kus­tan­nus joka on alle ei-uusiu­tu­van tai hitaas­ti uusiu­tu­van marginaalikustannuksen.

    Sekä maa­il­maan rau­ha ja tie­ten­kin myös alle 1,5 asteen jää­vä ilmastonmuutos. 

    Täl­lä het­kel­lä satun­nai­sen tuu­li­voi­man tuo­tan­to­kus­tan­nus on ymmär­tääk­se­ni noin 60 e/MWh, mut­ta tuos­sa ole min­kään­lai­sia ver­kon vah­vis­tus­kus­tan­nuk­sia muka­na eikä kyl­lä vara­voi­maa­kaan. Nii­tä ale­taan tosis­saan tar­vit­se­maan, kun tuu­li­voi­man osuus tuo­te­tun säh­kön mää­räs­tä nousee tar­peek­si. Kun tuo­tan­to alkaa ole­maan 10% koko­nais­tuo­tan­nos­ta, niin tuu­li­voi­man yhteen­las­ke­tut tuon­tan­to- ja ystee­mi­kus­tan­nuk­set alkaa ole­maan jo 90 e/MWh.

    Täs­sä vähän uusiu­tu­vien problematiikkaa:

    Näh­dään, että tuu­li­säh­kön osuu­den kas­vaes­sa 40%:iin, sys­tee­mi­kus­tan­nuk­set ovat jo suu­rem­mat kuin tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set. Jos osuut­ta lisä­tään, sys­tee­mi­kus­tan­nus­ten kas­vu kiih­tyy. Vaik­ka tuu­li­voi­ma­lat sai­si ilmai­sek­si ja tuu­li­säh­kön tuot­ta­mi­nen ei mak­sai­si mitään, se mak­sai­si sil­ti tämän sel­vi­tyk­sen mukaan 40 % osuu­des­sa n. 70 €/MWh.”

    https://planeetta.wordpress.com/2014/11/03/saksan-energiavallankumous-mahdottoman-edessa/

  71. mik­ko kale­vi sii­to­nen: Sak­sas­sa, Hol­lan­nis­sa ja Austra­lias­sa ne panos­taa val­ta­vas­ti tuu­lel­le ja aurin­koon, oli val­las­sa ole­va puo­lue mika tahan­sa. Kai ne on niin tyhmiä.

    Aina­kin sak­sa­lais­ten muu­toin ihan jär­ke­vi­nä pitä­mie­ni ihmis­ten väit­teet ydin­voi­mas­ta, eri­tyi­ses­ti Fukus­hi­mas­ta oli­vat sii­nä mää­rin har­hai­sia, että luo­kit­te­li­sin sikä­läi­sen toi­min­nan ehkä pikem­min­kin fobias­ta aiheu­tu­vak­si fik­soi­tu­mi­sek­si kuin tyh­myy­dek­si. Eivät ole tyh­miä, eivät vain kyke­ne käyt­tä­mään jär­ke­ään joka heil­lä on.

  72. Näis­sä ener­gia­kes­kus­te­luis­sa ajau­du­taan aina kaik­kiin eri energiamuotoihin. 

    Geo­ter­mi­ses­tä ener­gias­ta löy­tyy mie­len­kiin­tois­ta tekstiä:
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Geoterminen_energia

    Kiin­nos­ta­vaa on seu­ra­ta, ete­nee­kö tuo Ota­nie­men pro­jek­ti: rei­kä 6- 8 km. Toi­mii­ko lai­tos sit­ten ikui­ses­ti. Tie­tys­ti huol­let­ta­va on pump­pu­ja ja läm­mön­vah­ti­mia ym. Mitä ris­ke­jä saat­taa rea­li­soi­tua. Antaa­ko Eu rahaa aivan uuteen ja epävarmaan.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    TA,
    Jos sinul­la on var­maa tie­toa sii­tä, että uusien ydin­voi­ma­loi­den omis­ta­mi­nen on kan­nat­ta­vaa, kos­ka niis­tä tule­va säh­kö on hal­vem­paa kuin pörs­sis­tä saa­ta­va, voit teh­dä val­ta­via voit­to­ja johdannaiskaupoissa. 

    Mik­si tyy­tyä val­ta­viin voit­toi­hin kun voi teh­dä yhtä hyvin arki­sia­kin valin­to­ja. Mer­kit­tä­vin kan­nan­ot­to ydin­voi­man puo­les­ta lie­nee pidät­täy­ty­mi­nen aurin­ko­pa­nee­leis­ta ja tuu­li­voi­ma­lois­ta omas­sa hal­lin­nas­sa ole­vil­le kiin­teis­töil­lään. Mui­den teke­mi­siin on vai­keam­pi ottaa kan­taa. Aurin­ko­pa­nee­lei­ta toki suo­sit­te­len paik­koi­hin jois­sa kysy­mys “hei mar­ket­ta, lii­ty­tään­kö me sit­ten ollen­kaan säh­kö­verk­koon?” on rele­vant­ti. Lisäk­si ener­gian sääs­tö on aina mie­le­käs­tä jon­ka vuok­si eri­lai­set läm­pö­pum­put ovat vii­sai­ta inves­toin­te­ja. Oli ydin­voi­maa tahi ei.

    Ydin­voi­mas­ta tulee koko pelin muut­ta­ja. Ruot­si mei­naa panos­taa oikein (yli)voimalla ja samal­la pis­tä­vät lii­ken­teen eko­lo­gi­sek­si. Kat­so­taan kateel­li­se­na taas kah­den­kym­me­nen vuo­den kulut­tua. Ne vaan osaa. Sil­loin ei Ruot­sis­sa ole mitään ongel­maa elää (taas) kes­ki­luok­kais­ta, eko­lo­gis­ta, lais­kan­rau­ke­aa elä­mää kai­kis­sa kivois­sa pik­ku­kau­pun­geis­sa. Toki aina joku hakeu­tuu Tuk­hol­maan­kin. Mut­ta Ruot­si onkin moniar­voi­nen. Suo­mi on sil­lä välin teu­ras­ta­nut kaik­ki kivat asuin­seu­dut hämä­rin ideo­lo­gi­sin perus­tein. Mut­ta Suo­mi­han onkin yksiar­voi­nen monokulttuuri.

  74. Out­si­der:
    Näis­sä ener­gia­kes­kus­te­luis­sa ajau­du­taan aina kaik­kiin eri energiamuotoihin. 

    Geo­ter­mi­ses­tä ener­gias­ta löy­tyy mie­len­kiin­tois­ta tekstiä:
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Geoterminen_energia

    Kiin­nos­ta­vaa on seu­ra­ta, ete­nee­kö tuo Ota­nie­men pro­jek­ti: rei­kä 6- 8 km. Toi­mii­ko lai­tos sit­ten ikui­ses­ti. Tie­tys­ti huol­let­ta­va on pump­pu­ja ja läm­mön­vah­ti­mia ym. Mitä ris­ke­jä saat­taa rea­li­soi­tua. Antaa­ko Eu rahaa aivan uuteen ja epävarmaan.

    Siis välil­lä jou­du­taan odot­ta­maan, että maan sisuk­sis­ta tulee lisää läm­pöä, mut­ta muu­ten ihmis­kun­ta tus­kin kyke­nee jääh­dyt­tä­mään maa­pal­lon sisus­ta ennen kuin Aurin­ko laa­je­nee punai­sek­si jät­ti­läi­sek­si ja nie­lai­see tämän planeetan…

  75. spot­tu: Ja tämän mer­ki­tys on? Sub­ven­tio­ton hin­ta täl­lä het­kel­lä on $24,20/MWh UAE:ssa, suu­ruus­luok­kaa $57/Mwh Tek­sa­sis­sa, $30/MWh Chi­les­sä jnpp. Se sub­ven­toi­ko val­tio pro­jek­te­ja jol­lain taval­la ei ole kiinnostavaa. 

    Tukien ole­mas­sao­lo ja nii­den suu­ruus anta­vat kui­ten­kin viit­tei­tä sii­tä, kuin­ka tuke­val­la poh­jal­la kysei­nen ener­gia­po­li­tii­kan suun­ta ja ener­gian­tuo­tan­to­muo­to on. Eikä Tek­sa­sis­sa­kaan tai­de­ta pel­kän aurin­ko­säh­kön varaan lasketa.

    spot­tu:Aurin­ko­säh­kön tämän­het­ki­nen mark­ki­nao­suus (oli­si­ko luok­kaa 1%) ei ole kiin­nos­ta­va. Muu­tos­no­peus on. 13% kas­vu tar­koit­taa suun­nil­leen 40-ker­tais­tu­mis­ta seu­raa­van 30 vuo­den aika­na, se on jo kiin­nos­ta­vam­paa. Ei kan­na­ta tui­jot­taa nykyi­seen 1%:iin eikä eri­tyi­ses­ti sen his­to­ri­aan. Mai­nit­tu 1% ei myös­kään vai­ku­ta sitä eikä tätä glo­baa­lei­hin CO2-päästöihin.

    Muu­tos­no­peus ei ole kiin­nos­ta­va, vaan se tuo­tan­to­muo­don osuus vuo­sie­ner­gias­ta, joka toden­nä­köi­ses­ti tul­laan saa­vut­ta­maan. Kuten mai­nit­sin aiem­min, asen­nus­tah­ti Sak­sas­sa on las­ke­nut mur­to-osaan muu­ta­man vuo­den takai­seen näh­den (sama pätee Espan­jaan). Sak­sas­sa muu­tos­no­peus on siis luok­kaa 2 — 3 %, vaik­ka vuo­tui­ses­ta säh­kön­ku­lu­tuk­ses­ta tuo­te­taan aurin­ko­pa­nee­leil­la vas­ta alle 10 %. Mah­taa­ko muis­sa teol­li­suus­mais­sa käy­dä samoin?

    https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_power_in_Germany
    https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_power_in_Spain

    spot­tu:
    Ener­gian varas­toin­tiin perus­tu­va aurin­ko­säh­kö­tek­no­lo­gia on koko ajan roik­ku­nut kehi­tyk­ses­sä muka­na. Sätei­den kon­sent­roi­mi­seen perus­tu­vat voi­ma­lat tuot­ta­vat säh­köä pit­kään aurin­gon­las­kun jälkeenkin.

    Tar­koi­tat ilmei­ses­ti CSP-lai­tok­sia, kuten tämä Neva­dan laitos? 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Crescent_Dunes_Solar_Energy_Project

    Täl­lä tek­nii­kal­la voi­si olla jotain poten­ti­aa­lia. CSP sinäl­lään ilman varas­toin­tia tai­taa olla kuol­lut PV-tek­niik­kaan ver­rat­tu­na, mut­ta muka­na mah­dol­li­ses­ti tule­val­la ener­gia­va­ras­tol­la sil­lä voi joku mer­ki­tys olla ener­gian­tuo­tan­nos­sa, läm­pi­mis­sä mais­sa. Tosin tuo lai­tos on inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sil­taan todel­la kal­lis, noin 8 M€/MW.

    Toi­saal­ta, Sak­sas­sa­kin näyt­tää aurin­ko­säh­kön päi­vä­tuo­tan­to vaih­te­le­van todel­la pal­jon, joten tar­vit­tai­siin CSP-lai­tos­ten tuek­si mer­kit­tä­vä lisä­ka­pa­si­teet­ti kui­ten­kin. Puhu­mat­ta­kaan tal­ves­ta. Ei siis toi­mi aina­kaan Euroopassa?

    Aiem­min mai­nit­tu geo­ter­mi­nen läm­pö ei tai­da sovel­tua Suo­mes­sa kuin kau­ko­läm­mön tuo­tan­toon, mata­lah­kon läm­pö­ti­lan takia? Sinäl­lään tuo Ota­nie­men pilot­ti on erit­täin kiin­nos­ta­va, ehkä jat­kos­sa ei tar­vit­se­kaan polt­taa kat­ti­lois­sa kaik­kia Suo­men metsiä.

    Mil­lä siis tuo­te­taan säh­köä, kuin ei tuu­le eikä pais­ta, var­sin­kin jos/kun mer­kit­tä­vä osa lii­ken­tees­tä ja läm­mi­tyk­ses­tä säh­köis­tyy? Ole­tan, että säh­kön­tuo­tan­non on tule­vai­suu­des­sa olta­va lähes 100 % CO2-vapaa­ta, kos­ka lii­ken­teen, läm­mi­tyk­sen ja teol­li­suu­den käyt­tä­miä fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta on pal­jon vai­keam­pi kor­va­ta ja toi­saal­ta CO2-pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on tähän men­nes­sä ollut todel­la saa­ma­ton­ta. Jos jat­kos­sa­kin tyy­dy­tään vain raken­ta­maan aurin­ko- ja tuu­li­voi­ma­lai­tok­sia, on ris­ki­nä se, että loput säh­kös­tä tuo­te­taan vie­lä vuo­si­kym­me­niä fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la. Rans­kas­sa onnis­tut­tiin CO2-pääs­tö­jen rajoit­ta­mi­ses­sa raken­ta­mal­la mer­kit­tä­vä mää­rä ydin­voi­maa, jos­kin pääs­tö­vä­hen­nyk­set tai­si­vat olla vain sivutuote.

    spot­tu:
    Ehkä, mut­ta glo­baa­lit mark­ki­nat ovat kans­sa­si eri mieltä. 

    Sano ter­vei­siä heille.

  76. TA: Tukien ole­mas­sao­lo ja nii­den suu­ruus anta­vat kui­ten­kin viit­tei­tä sii­tä, kuin­ka tuke­val­la poh­jal­la kysei­nen ener­gia­po­li­tii­kan suun­ta ja ener­gian­tuo­tan­to­muo­to on. 

    Onnek­si esit­tä­mää­si jär­kei­lyä ei nou­da­tet­tu esi­mer­kik­si toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen kun Yhdys­val­to­jen armei­jan kaut­ta kier­rä­te­tyl­lä rahoi­tuk­sel­la nos­tet­tiin puo­li­joh­de­teol­li­suut­ta pys­tyyn. Elekt­ro­ni­put­kil­la kun oli niin pal­jon parem­pi track record.

    TA: Sak­sas­sa muu­tos­no­peus on siis luok­kaa 2 – 3 %, vaik­ka vuo­tui­ses­ta säh­kön­ku­lu­tuk­ses­ta tuo­te­taan aurin­ko­pa­nee­leil­la vas­ta alle 10 %. Mah­taa­ko muis­sa teol­li­suus­mais­sa käy­dä samoin?

    Se että niin­kin poh­joi­ses­sa maas­sa kuin Sak­sas­sa päät­ti­vät has­sa­ta rahan­sa ennen­ai­kai­ses­ti muis­tut­taa vähän Suo­men yli­mi­toi­tet­tu­ja tuu­li­voi­ma­tu­kia. Mark­ki­naeh­toi­suus on Sak­sas­sa­kin muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen pääs­sä jos panee­lei­den hin­ta­ke­hi­tys jat­kuu nykyi­sen­kal­tai­se­na ja pääs­tö­kaup­pa ei edel­leen­kään toi­mi. Espan­jas­sa aurin­ko­säh­kön pelät­tiin muo­dos­tu­van niin mer­kit­tä­väk­si ris­kik­si ole­mas­sao­le­vil­le säh­kön­tuot­ta­jil­le että raken­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä pysäy­tet­tiin eril­li­sel­lä aurin­ko­säh­kö­ve­rol­la (mak­sat veroa itse tuot­ta­mas­ta­si ener­gias­ta). Vero onnek­si perut­tiin, mut­ta vas­ta äskettäin.

    TA: Tar­koi­tat ilmei­ses­ti CSP-lai­tok­sia, kuten tämä Neva­dan laitos?

    Jää näh­tä­väk­si, oma maal­lik­koar­vauk­se­ni on että sulan suo­lan pump­paus tor­niin ja takai­sin jää his­to­ri­aan ja säteet kon­sent­roi­daan alas­päin. Halvempaa.

    TA: Puhu­mat­ta­kaan tal­ves­ta. Ei siis toi­mi aina­kaan Euroopassa?

    Euroop­pa on täs­sä koh­taa häviä­jä. Juu­ri­kin tänään (lähi-idäs­sä) par­haat päi­vän­sä näh­neen pik­ku­ho­tel­lin kat­to­te­ras­sil­la ~25kW panee­lien alla istues­sa kävi taas mie­les­sä että täkä­läi­set öljy/maakaasuvaltiot ovat ilmei­ses­sä etu­lyön­tia­se­mas­sa ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den suh­teen. Aurin­ko­säh­köä päi­vi­sin ja maa­kaa­susäh­köä öisin.

    Euroo­pas­sa tal­vel­la on käy­tän­nös­sä pak­ko polt­taa jotain vie­lä vuo­si­kym­men­ten ajan, mut­ta ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den pako aurin­ko­vyö­hyk­keil­le vähen­tä­nee tar­vet­ta merkittävästi.

    TA: Mil­lä siis tuo­te­taan säh­köä, kuin ei tuu­le eikä pais­ta, var­sin­kin jos/kun mer­kit­tä­vä osa lii­ken­tees­tä ja läm­mi­tyk­ses­tä sähköistyy?

    Suo­mes­sa saman­lai­sel­la mixil­lä kuin tähän­kin asti, sil­lä ero­tuk­sel­la että ensim­mäi­nen kun­non säh­kö­pu­la tekee poliit­ti­ses­ti hel­pom­mak­si lisä­tä siir­to­yh­teyk­siä naapurimaihin.

    TA: Jos jat­kos­sa­kin tyy­dy­tään vain raken­ta­maan aurin­ko- ja tuu­li­voi­ma­lai­tok­sia, on ris­ki­nä se, että loput säh­kös­tä tuo­te­taan vie­lä vuo­si­kym­me­niä fos­sii­li­sil­la polttoaineilla.

    Ei tämä ole mikään ris­ki, vaan todel­li­suut­ta. Onnis­tu­mi­nen mita­taan sii­nä kuin­ka pal­jon fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta onnis­tu­taan vähentämään.

    TA: Rans­kas­sa onnis­tut­tiin CO2-pääs­tö­jen rajoit­ta­mi­ses­sa raken­ta­mal­la mer­kit­tä­vä mää­rä ydin­voi­maa, jos­kin pääs­tö­vä­hen­nyk­set tai­si­vat olla vain sivutuote.

    Ja Ruot­sis­sa samoin, mut­ta nyt ele­tään eri­lai­ses­sa poliit­ti­ses­sa todel­li­suu­des­sa ja ydin­voi­ma­teol­li­suu­den vuo­si­kym­men­ten stag­naa­tio näkyy sur­ku­hu­pai­sis­sa ydin­voi­ma­loi­den toi­mi­tus­pro­jek­teis­sa. Tämä on asia jol­le Suo­mi ei yksin mah­da mitään.

  77. TA: Läpi­mur­rol­la tar­koi­tan sitä, että nämä ener­gian­läh­teet pys­ty­vät pitä­mään valot pääl­lä ympä­ri vuo­den, tukeu­tu­mat­ta mer­kit­tä­väs­sä mää­rin mui­hin energianlähteisiin.

    Kyl­lä­hän tuo läpi­mur­to on teh­ty jo aikaa sit­ten. Siis niis­sä osis­sa maa­pal­loa, jos­sa asuu ihmi­siä­kin eikä pel­käs­tään jää­kar­hu­ja, poro­ja ja pingviinejä.

  78. TA:
    Mil­lä siis tuo­te­taan säh­köä, kuin ei tuu­le eikä pais­ta, var­sin­kin jos/kun mer­kit­tä­vä osa lii­ken­tees­tä ja läm­mi­tyk­ses­tä sähköistyy? 

    Tilan­ne, jol­loin ei tuu­le, eikä pais­ta on har­vi­nai­nen. Läm­mi­tys ei tule säh­köis­ty­mään, vaan läm­pöä tul­laan tuot­ta­maan mm. bio­polt­toai­neil­la ja jätteillä.

    Ei auton tar­vit­se olla sen enem­pää töp­se­lis­sä kiin­ni kuin ben­sa-ase­man pum­pus­sa­kaan.. Niis­sä on molem­mis­sa ener­gia­va­ras­to.. Toi­ses­sa akku, toi­ses­sa bensatankki.…..

    1. Se, että ei aurin­ko pais­ta ja on tyyn­tä tapah­tuu aina, kun sydän­tal­vel­la on tyyn­tä. Sil­loin taas läm­mi­tys­tar­ve on suu­rin. Ei tätä ongel­maa pää­se pakoon miten­kään. Mie­len­kiin­tois­ta on aja­tus varas­toi­da kesän aurin­ko­säh­köä kemial­li­sen ener­gian muo­toon. Uusi uuti­nen kos­ki eta­no­lin teke­mis­tä vedes­tä ja ilma­ke­hän hii­li­diok­si­dis­ta. Jos on mer­kit­tä­vä mää­rä säh­kö­läm­mi­tys­tä (tai läm­pö­pump­pu­ja) sitä polt­ta­mi­seen perus­tu­vaa säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia on kui­ten­kin olta­va. Nyt sen rakern­ta­mi­nen tai tyl­lä­pi­to ei kan­na­ta kenellekään.

  79. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, ettei Espan­jas­sa­kaan kukaan raken­ta­nut aurin­ko­voi­ma­loi­ta ilman tukea. Lisäk­si säh­kö siel­lä on jär­jet­tö­män kal­lis­ta, aina­kin kuluttajille.

    Kan­nat­taa muis­taa, että ener­giain­ten­sii­vi­nen teol­li­suus on yleen­sä myös hyvin pää­oma­val­tais­ta. Niin­pä paperi/terästehdas pyö­rii 24/7, eikä talou­del­li­ses­ti kan­na­ta, mikä­li koneet kävi­si­vät vain valoi­saan aikaan.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos on mer­kit­tä­vä mää­rä säh­kö­läm­mi­tys­tä (tai läm­pö­pump­pu­ja) sitä polt­ta­mi­seen perus­tu­vaa säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia on kui­ten­kin oltava.

    Tai sit­ten on sijoi­tet­ta­va muu­ta­maan yli­mää­räi­seen ydin­voi­ma­lai­tok­seen, joi­ta käy­tet­täi­siin vain pakkasilla. 

    On kal­lis­ta, mut­ta tek­ni­ses­ti jopa toteu­tet­ta­vis­sa, toi­sin kuin tuu­li­voi­ma- ja aurinkoenergiavarastot.

    Muu­ta­ma sää­det­tä­vä varay­din­voi­ma­lai­tos rat­kai­si­si­vat kyl­lä suu­ren osan aurin­ko- ja tuu­li­voi­man aiheut­ta­mis­ta tuo­tan­non vaih­te­luis­ta. Toi­saal­ta jos oli­si ydin­voi­maa pak­ka­sia var­ten, niin mihin sitä uusiu­tu­vaa enää tarvisi?

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuka­han sen pari kuu­kaut­ta vuo­des­sa pääl­lä ole­van ydin­voi­ma­lan mak­saa? Todel­la kal­lis­ta säh­köä. Jos 12 kk pääl­lä ole­van ydin­voi­ma­lan säh­kö mak­saa noin 50 €/MWh, kak­si kuu­kaut­ta pääl­lä ole­van mak­saa yli 200€/MWh

    Noi­ta vii­mei­siä voi­ma­lai­tok­sia ei var­mas­ti pys­ty­tä mark­ki­naeh­toi­ses­ti rakentamaan.

    Tuu­li­voi­maa on Ruot­sis­sa­kin vas­ta jotain 10% tuo­te­tus­ta ener­gias­ta, Suo­mes­sa vie­lä­kin vähem­män ja sil­ti koko ala Poh­jois­mais­sa on jo siir­ty­mäs­sä vah­vas­ti val­tion syliin.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kuka­han sen pari kuu­kaut­ta vuo­des­sa pääl­lä ole­van ydin­voi­ma­lan mak­saa? Todel­la kal­lis­ta sähköä.

    Ruot­sis­sa oli­si ydin­voi­ma­loi­ta ollut val­mii­na ja ajos­sa, siir­to­yh­teyk­sien tuplaa­mi­nen Suo­meen ei oli­si koh­tuut­to­mia mak­sa­nut, oli­si samal­la tasoit­ta­nut sto­kas­ti­sen tuo­tan­non aiheut­ta­mia säh­kön hin­nan vaih­te­lu­ja. Päät­ti­vät sit­ten Ruot­sis­sa verot­taa voi­ma­lat hen­gil­tä sen sijaan että nii­tä oli­si käy­tet­ty CO2-pääs­tö­jen pie­nen­tä­mi­seen Nord­poo­lis­sa lähia­luei­neen. Pois­tu­va kapa­si­teet­ti kor­va­taan jotain polttamalla.

    Polii­tik­ko­jen aivoi­tuk­sia on jos­kus kovin vai­kea ymmärtää.

    1. Täs­sä on vain se ongel­ma, että Hel­sin­gin kas­vun suu­rin voit­ta­ja on val­tio, kos­ka progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen kaut­ta se hyö­tyy sii­tä, että työt­tö­mät muut­ta­vat maa­ku­nis­ta työi­hin Hel­sin­kiin. Sik­si sen pitäi­si rahoit­taa osa Hel­sin­gin kas­vus­ta sen sijaan, että osoit­taa syyt­tä­väl­lä sor­mel­la, ettei Hel­sin­ki kaa­voi­ta tar­peek­si asun­to­ja muuttajille.

  83. Sylt­ty: Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, ettei Espan­jas­sa­kaan kukaan raken­ta­nut aurin­ko­voi­ma­loi­ta ilman tukea. Lisäk­si säh­kö siel­lä on jär­jet­tö­män kal­lis­ta, aina­kin kuluttajille.

    Espan­ja on vähän yllät­täen aurin­koe­ner­gian kehi­tys­maa poten­ti­aa­liin sekä kulu­tuk­sen ja tuo­tan­non kor­re­laa­tioon näh­den, vain suu­ruus­luok­kaa 5–6 GWp. Koti­ta­louk­sis­sa aurin­ko­pa­nee­le­ja ei ole vie­lä juu­ri lain­kaan. Tähän men­nes­sä raken­net­tu tuo­tan­to on peräi­sin aivan eri­lai­sen kus­tan­nus­ta­son ja avo­kä­ti­sen tuki­po­li­tii­kan ajalta.

  84. Anteek­si nyt vain, mut­ta tutus­tu­kaa (mm. Sylt­ty) ilma­tie­teen­lai­tok­sen jul­kai­se­maan tuuliatlakseen.

    Myös kovil­la pak­ka­sil­la on har­vi­nais­ta, että 150 m kor­keu­des­sa on tyyntä. 

    Savu­piip­pu­jen tuprut­ta­ma savu voi pysäh­tyä jo 20 met­riin, mut­ta sii­tä 100 m ylem­pä­nä tuu­lee jo toden­nä­köi­ses­ti yli 4 m/s.

    Tuu­li­voi­ma­lat kas­va­vat edel­leen suu­rem­mik­si. Kun nyt asen­ne­taan 150 met­rin 3 MW voi­ma­loi­ta, niin seu­raa­va suku­pol­vi lähen­te­lee 10 MW ja pituut­ta­kin on jo rut­kas­ti lisää.

    Mitä kor­keam­mal­le men­nään, sitä toden­nä­köi­sem­min tuu­lee, myös korkeapaineessa.

  85. Meh­tä­läi­nen: Läm­mi­tys ei tule säh­köis­ty­mään, vaan läm­pöä tul­laan tuot­ta­maan mm. bio­polt­toai­neil­la ja jätteillä. 

    Jät­tei­den polt­to on vain fos­sii­li­sien käyt­tä­mis­tä mut­kan kautta.

  86. ano­nyy­mi: Jät­tei­den polt­to on vain fos­sii­li­sien käyt­tä­mis­tä mut­kan kautta.

    Jos tule­vai­suut­ta aja­tel­laan, niin ei ole. 

    Muo­vit kor­va­taan bio­muo­veil­la. Kaik­kial­la maa­il­mas­sa tut­ki­taan ja kehi­te­tään kor­vaa­via mate­ri­aa­le­ja öljy­poh­jai­sil­le mate­ri­aa­leil­le. Mer­kit­tä­vää on se, että sii­hen ihan aidos­ti pys­ty­tään, kuten useat esi­mer­kit sen osoittavat.

    Esi­mer­kik­si kau­pas­sa on jo nyt läpi­nä­ky­vää “muo­via”, johon on kää­rit­ty ruo­kaa, joka ei ole oikea­ta muovia.

    Suo­mes­sa kehi­tet­tiin ker­ta­käyt­tö­mu­ki, jos­sa ei ole muovia.

    Suu­rin osa kan­net­ta­vis­ta tie­to­ko­neis­ta on pakat­tu muo­vi­kuo­reen, joka voi­tai­siin kor­va­ta puu­poh­jai­sel­la muo­vil­la vaik­ka heti. Sii­hen on Suo­mes­sa jo kehi­tet­ty sopi­va mate­ri­aa­li. Niin, sitä mate­ri­aa­lia on erääs­sä suo­ma­lai­ses­sa konseptiautossa…

    Askel ker­ral­laan ja tyves­tä sitä puu­hun nous­taan ja niin eespäin..

  87. Meh­tä­läi­nen: Savu­piip­pu­jen tuprut­ta­ma savu voi pysäh­tyä jo 20 met­riin, mut­ta sii­tä 100 m ylem­pä­nä tuu­lee jo toden­nä­köi­ses­ti yli 4 m/s.

    Toden­nä­köi­ses­ti yli 4 m/s” ei kyl­lä rii­tä, vaan sitä on aina olta­va ja kai­ken lisäk­si sitä on olta­va riit­tä­väs­ti. Jos tuu­li­voi­ma tuot­taa 95% ajas­ta ja sit­ten 5% ei tuo­ta mitään, se ei kel­paa. Ei me voi­da tätä maa­ta ajel­la ylös ja alas tuul­ten mukana.

    Austra­lias­sa meni muu­ten Ete­lä-Austra­lian verk­ko nurin tuu­li­voi­ma­loi­den takia. Pal­jon­ko­han mak­soi tuo­kin kuu­den tun­nin säh­kö­kat­ko kun yli mil­joo­na ihmis­tä on ilman sähköä?


    “niin seu­raa­va suku­pol­vi lähen­te­lee 10 MW ja pituut­ta­kin on jo rut­kas­ti lisää.”

    Mitä isom­mik­si tuu­li­voi­ma­lai­tok­set kas­va­vat, sitä enem­män nii­den raken­ta­mi­nen tulee koh­taa­maan vastustusta. 

    Ja lopuk­si pitää vie­lä vah­vis­taa säh­kön­siir­to­verk­koa, mut­ta kukaan ei kos­kaan vyö­ry­tä verk­ko­jen raken­ta­mi­seen mene­viä yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia tuulivoimalle.

  88. spot­tu: Onnek­si esit­tä­mää­si jär­kei­lyä ei nou­da­tet­tu esi­mer­kik­si toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen kun Yhdys­val­to­jen armei­jan kaut­ta kier­rä­te­tyl­lä rahoi­tuk­sel­la nos­tet­tiin puo­li­joh­de­teol­li­suut­ta pys­tyyn. Elekt­ro­ni­put­kil­la kun oli niin pal­jon parem­pi track record.

    En ihan heti kek­si miten tukien mak­sa­mi­nen yksi­tyi­sil­le aurin­ko­säh­kön tuot­ta­jil­le liit­tyy puo­li­joh­tei­den tut­ki­muk­seen jos­kus aikoi­naan? Ehkä armei­ja halusi nopei­ta tut­ki­mus­tu­lok­sia aikai­sek­si? Euroo­pas­sa taas omien sano­je­si mukaan aio­taan olla riip­pu­vai­sia fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta, ja ilmei­ses­ti mel­ko pitkään?

    spot­tu:
    Se että niin­kin poh­joi­ses­sa maas­sa kuin Sak­sas­sa päät­ti­vät has­sa­ta rahan­sa ennen­ai­kai­ses­ti muis­tut­taa vähän Suo­men yli­mi­toi­tet­tu­ja tuu­li­voi­ma­tu­kia. Mark­ki­naeh­toi­suus on Sak­sas­sa­kin muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen pääs­sä jos panee­lei­den hin­ta­ke­hi­tys jat­kuu nykyi­sen­kal­tai­se­na ja pääs­tö­kaup­pa ei edel­leen­kään toi­mi. Espan­jas­sa aurin­ko­säh­kön pelät­tiin muo­dos­tu­van niin mer­kit­tä­väk­si ris­kik­si ole­mas­sao­le­vil­le säh­kön­tuot­ta­jil­le että raken­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä pysäy­tet­tiin eril­li­sel­lä aurin­ko­säh­kö­ve­rol­la (mak­sat veroa itse tuot­ta­mas­ta­si ener­gias­ta). Vero onnek­si perut­tiin, mut­ta vas­ta äskettäin.

    Sak­sas­sa­kin ongel­mak­si tulee se, että vaik­ka aurin­ko­säh­kön tuo­tan­to­kus­tan­nus ale­nee­kin, ale­nee myös sii­tä mak­set­ta­va hin­ta­kin. Jos Sak­sas­sa mak­se­taan nyt jo nega­tii­vi­sia tun­ti­hin­to­ja, niin mark­ki­naeh­toi­suu­den saa­vut­ta­mi­nen voi olla mel­ko vaikeaa.

    Lisäk­si pidän mel­ko opti­mis­ti­se­na ole­tuk­se­na, että aurin­ko­pa­nee­lien kus­tan­nus­ten las­ku jat­kui­si samal­la tasol­la (x %/a) pit­käl­le tulevaisuuteen.

    spot­tu:
    Euroop­pa on täs­sä koh­taa häviä­jä. Juu­ri­kin tänään (lähi-idäs­sä) par­haat päi­vän­sä näh­neen pik­ku­ho­tel­lin kat­to­te­ras­sil­la ~25kW panee­lien alla istues­sa kävi taas mie­les­sä että täkä­läi­set öljy/maakaasuvaltiot ovat ilmei­ses­sä etu­lyön­tia­se­mas­sa ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den suh­teen. Aurin­ko­säh­köä päi­vi­sin ja maa­kaa­susäh­köä öisin.

    Näin, tosin käsit­tääk­se­ni Lähi-Idäs­sä moni val­tio on raken­ta­mas­sa tai suun­nit­te­le­mas­sa ydin­voi­maa, joko vähen­tääk­seen riip­pu­vuut­taan maa­kaa­sul­la tuo­te­tus­ta säh­kös­tä ja/tai lisä­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin raken­ta­mi­sek­si. Noil­la levey­sas­teil­la saat­tai­si yhdis­tel­mä ydin­voi­ma + aurin­ko­säh­kö jopa toi­mia. Ole­tan, että nois­sa mais­sa päi­vä- ja yösäh­kön kulu­tuk­ses­sa on suu­rem­pi ero kuin Suomessa.

    spot­tu:
    Euroo­pas­sa tal­vel­la on käy­tän­nös­sä pak­ko polt­taa jotain vie­lä vuo­si­kym­men­ten ajan, mut­ta ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den pako aurin­ko­vyö­hyk­keil­le vähen­tä­nee tar­vet­ta merkittävästi.

    Ehkä, mut­ta säh­kö­ener­gian tuo­tan­to­kus­tan­nus ei ole ainoa teki­jä. Aurin­ko­vyö­hyk­keel­lä­kin tar­vi­taan muu­ta infraa, kuten säh­kö­verk­ko ja perin­tei­set voi­ma­lai­tok­set pitä­mään säh­kö­verk­ko pys­tys­sä, jot­ka tasoit­ta­vat kustannuseroa.

    spot­tu: Suo­mes­sa saman­lai­sel­la mixil­lä kuin tähän­kin asti, sil­lä ero­tuk­sel­la että ensim­mäi­nen kun­non säh­kö­pu­la tekee poliit­ti­ses­ti hel­pom­mak­si lisä­tä siir­to­yh­teyk­siä naapurimaihin.

    Eli käy­tän­nös­sä, jos pää­te­tään kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja olen­nai­ses­ti vähen­tää, raken­ne­taan ydin­voi­maa. Ja vaik­ka Fingrid ja Svens­ka Kraft­nät kol­mat­ta AC-yhteyt­tä suun­nit­te­le­vat­kin, Suo­mi ei voi las­kea muu­al­la Euroo­pas­sa tuo­tet­ta­van aurin­ko- tai tuu­li­säh­kön varaan, kun tääl­lä ei tuu­le. Poh­jois­mai­ses­sa­kin mit­ta­kaa­vas­sa Suo­mi on reu­nal­la, jos­sa on kui­ten­kin mer­kit­tä­vä mää­rä kulu­tus­ta suh­tees­sa väes­tön määrään.

    spot­tu: Ei tämä ole mikään ris­ki, vaan todel­li­suut­ta. Onnis­tu­mi­nen mita­taan sii­nä kuin­ka pal­jon fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta onnis­tu­taan vähentämään.

    Ris­kin toteu­tu­mi­nen on tie­tys­ti mah­dol­lis­ta ja ehkä jopa toden­nä­köis­tä. Täl­lä het­kel­lä Euroo­pas­sa on pää­tet­ty tie­toi­ses­ti tai tie­dos­ta­mat­ta olla raken­ta­mat­ta toi­mi­vaa, CO2-pääs­töis­tä vapaa­ta säh­kö­voi­ma­jär­jes­tel­mää. Suo­mes­sa tie­tys­ti edes yri­te­tään ydin­voi­maa rakentamalla.

    spot­tu: Ja Ruot­sis­sa samoin, mut­ta nyt ele­tään eri­lai­ses­sa poliit­ti­ses­sa todel­li­suu­des­sa ja ydin­voi­ma­teol­li­suu­den vuo­si­kym­men­ten stag­naa­tio näkyy sur­ku­hu­pai­sis­sa ydin­voi­ma­loi­den toi­mi­tus­pro­jek­teis­sa. Tämä on asia jol­le Suo­mi ei yksin mah­da mitään. 

    Poliit­ti­set todel­li­suu­det muut­tu­vat. Mikä­li ilmas­ton­muu­tok­sen ole­te­taan tule­vai­suu­des­sa­kin ole­van ihmi­sen aiheut­ta­maa, jos­sain vai­hees­sa Euroo­pas­sa herä­tään toteut­ta­maan sel­lais­ta ener­gia­po­li­tiik­kaa, joka pyr­kii tosis­saan mini­moi­maan CO2-pääs­tö­jä, eikä mak­si­moi­maan val­tion­tu­kia. Ehkä.

  89. tcrown: Kyl­lä­hän tuo läpi­mur­to on teh­ty jo aikaa sit­ten. Siis niis­sä osis­sa maa­pal­loa, jos­sa asuu ihmi­siä­kin eikä pel­käs­tään jää­kar­hu­ja, poro­ja ja pingviinejä. 

    Oli­si­ko täs­tä antaa jokin hyvä esimerkki?

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täs­sä on vain se ongel­ma, että Hel­sin­gin kas­vun suu­rin voit­ta­ja on val­tio, kos­ka progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen kaut­ta se hyö­tyy sii­tä, että työt­tö­mät muut­ta­vat maa­ku­nis­ta työi­hin Hel­sin­kiin. Sik­si sen pitäi­si rahoit­taa osa Hel­sin­gin kas­vus­ta sen sijaan, että osoit­taa syyt­tä­väl­lä sor­mel­la, ettei Hel­sin­ki kaa­voi­ta tar­peek­si asun­to­ja muuttajille.

    Eikö­hän val­tion osuu­dek­si nois­sa tal­kois­sa rii­tä työ­paik­ko­jen siir­tä­mi­nen Hel­sin­kiin. Kun­nat hoi­ta­koot laki­sää­tei­set vel­voit­teen­sa mm. kaa­voi­tuk­sen osal­ta. Tuli­jat sit­ten kus­tan­ta­vat perin­tö­ra­hoil­laan itse rakentamisen.

  91. Meh­tä­läi­nen: Tilan­ne, jol­loin ei tuu­le, eikä pais­ta on harvinainen.

    Tam­mi-hel­mi­kuus­sa 2016 Suo­mes­sa teh­tiin tuu­li­voi­mal­la säh­köä Fingri­din tilas­ton mukaan suu­rim­mil­laan 731 MWh/h ja pie­nim­mil­lään 26 MWh/h, kes­kiar­von olles­sa 290 MWh/h. Asen­net­tua tehoa VTT:n mukaan vuo­den 2015 lopus­sa oli 1 005 MW. Vai­kut­tai­si sil­tä, että “jos­sain tuu­lee aina” ei ole päte­vä lähtökohta.

    Meh­tä­läi­nen:
    Läm­mi­tys ei tule säh­köis­ty­mään, vaan läm­pöä tul­laan tuot­ta­maan mm. bio­polt­toai­neil­la ja jätteillä. 

    Moti­van mukaan Suo­men vuo­den 2014 noin 372 TWh:n suu­rui­ses­ta pri­mää­rie­ner­gian­ku­lu­tuk­ses­ta 25 % katet­tiin puu­polt­toai­neil­la. Jos nyt ole­te­taan, että niin säh­kön­tuo­tan­to, läm­mön­tuo­tan­to, teol­li­suu­den läm­mön­tuo­tan­to kuin lii­ken­ne­kin halu­taan CO2-vapaak­si mah­dol­li­sim­man pit­käl­le, niin pal­jon­ko voi­daan bio­polt­toai­nei­den käyt­töä kes­tä­väl­lä taval­la lisätä?

    En tar­koit­ta­nut, että Suo­mes­sa kan­nat­tai­si siir­tyä kau­ko­läm­mi­tyk­ses­tä ja yhteis­tuo­tan­nos­ta suo­ra­säh­kö­läm­mi­tyk­seen ja ydin­voi­maan. Tuli­si äkkiä teho­pu­la. Näen kau­ko­läm­mön hyvin jär­ke­vä­nä läm­mi­tys­muo­to­na jous­ta­vuu­ten­sa ansios­ta, kos­ka sitä voi­daan teh­dä eri­lai­sil­la ener­gia­läh­teil­lä. Joko bio­polt­toai­neil­la läm­mi­tys­voi­ma­lai­tok­sis­sa tai geo­ter­mi­sel­lä läm­möl­lä (Ota­nie­men pilot­ti) tai osit­tan läm­pö­pum­puil­la. Läm­pi­män vuo­den­ajan vähäi­nen läm­mö­tar­ve voi­tai­siin teh­dä myös säh­kö­kat­ti­loil­la ja huip­pu- ja vara­te­ho kuu­ma­ve­si­kat­ti­loil­la (pö tai bio). Har­mi, ettei Lovii­san voi­ma­lai­tok­sen tuot­ta­man huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­nen PK-seu­dul­la edennyt.

    Pien­ta­lois­sa, kau­ko­läm­mön jake­lua­lu­een ulko­puo­lel­la säh­kö­läm­mi­tyk­sen tehok­kaam­pi muo­to eli maa­läm­pö on jo pää­asial­li­nen läm­mi­tys­muo­to uusis­sa raken­nuk­sis­sa. Sinäl­lään raken­nus­ten läm­mi­tys on jo mer­kit­tä­vis­sä mää­rin säh­köis­tet­ty, kos­ka suo­ra­säh­kö­läm­mi­tyk­sen osuus tai­taa olla edel­leen noin tai lähes 50 % pientaloista.

  92. Mik­si tuo geo­ter­mis­nen pilot­ti­lai­tos on pitä­nyt sijoit­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le? Mik­si se on pitä­nyt sijoit­taa paik­kaan, jos­sa maan­jä­ris­tys aiheut­taa suu­rim­mat vahin­got? Eikö nyt oli­si ollut vii­saam­paa raken­taa se ensin jon­ne­kin vähän pie­nem­pään kaupunnkiin?

    Sweit­sis­sä jou­dut­tiin hyl­kää­mään vas­taa­van­lai­nen voi­ma­lai­tos­pi­lot­ti, kun se aiheut­ti maanjäristyksiä.

    But the geot­her­mal power plant had to be aban­do­ned after a series of earthqua­kes, one regis­te­ring mag­ni­tu­de 3.4, dama­ged pro­per­ties in the city of Basel, a court heard today.”

    https://www.theguardian.com/world/2009/dec/15/swiss-geothermal-power-earthquakes-basel

    Geo­ter­mi­sen voi­ma­lan suu­rim­mat ris­kit liit­ty­vät maanjäristyksiin.” 

    Läm­pö­kai­vos tar­vit­see maan­jä­ris­tys­ris­keil­le ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­nin, huo­lel­li­sen luvi­tuk­sen ja kat­ta­vat ennak­ko­tut­ki­muk­set syvä­kal­lion geo­lo­gias­ta ja koh­dea­lu­een sovel­tu­vuu­des­ta. Maan­jä­ris­tys­ris­kit kiin­nos­ta­vat var­mas­ti asuk­kai­ta, kiin­teis­tö­jen omis­ta­jia ja vakuutusyhtiöitä. ”

    https://www.hs.fi/mielipide/a1476418689864

    Onko­han hank­keen vas­tuu­va­kuu­tuk­set kunnossa?

  93. TA: Moti­van mukaan Suo­men vuo­den 2014 noin 372 TWh:n suu­rui­ses­ta pri­mää­rie­ner­gian­ku­lu­tuk­ses­ta 25 % katet­tiin puu­polt­toai­neil­la. Jos nyt ole­te­taan, että niin säh­kön­tuo­tan­to, läm­mön­tuo­tan­to, teol­li­suu­den läm­mön­tuo­tan­to kuin lii­ken­ne­kin halu­taan CO2-vapaak­si mah­dol­li­sim­man pit­käl­le, niin pal­jon­ko voi­daan bio­polt­toai­nei­den käyt­töä kes­tä­väl­lä taval­la lisätä?

    En tar­koit­ta­nut, että Suo­mes­sa kan­nat­tai­si siir­tyä kau­ko­läm­mi­tyk­ses­tä ja yhteis­tuo­tan­nos­ta suo­ra­säh­kö­läm­mi­tyk­seen ja ydin­voi­maan. Tuli­si äkkiä teho­pu­la. Näen kau­ko­läm­mön hyvin jär­ke­vä­nä läm­mi­tys­muo­to­na jous­ta­vuu­ten­sa ansios­ta, koska 

    Ener­gia-asiois­sa­kin voi­si toteut­taa hyvää työs­ken­te­ly­ta­paa eli hoi­de­taan se vai­kein asia ensim­mäi­se­nä. Pitäi­si siis panos­taa voi­mak­kaas­ti lii­ken­teen muok­kaa­mi­seen fos­sii­li­sis­ta ydin­säh­köön. Kuten Ruot­si­kin. Tämän jäl­keen huo­ma­taan nopeas­ti, että Suo­men raken­ta­mi­nen toi­seen vai kol­man­teen ker­taan ns. kas­vu­kes­kuk­siin ei ole­kaan niin kii­rei­nen pro­jek­ti. Lisäk­si kau­ko­läm­pö­jär­jes­tel­mä on tol­kut­to­man mas­sii­vi­nen rat­kai­su muu­ta­maa läm­mi­tys­kuu­kaut­ta var­ten ja muu­ta­maa vii­len­nys­viik­koa var­ten. Säh­köt vede­tään pää­sään­töi­ses­ti joka paik­kaan. Kiin­teis­tö­jen läm­mi­tys heti lii­ken­nein­fran val­lan­ku­mouk­sen jäl­keen ydin­säh­köl­le ja läm­pö­pum­puil­le mui­den nic­he-kiin­teis­tö­koh­tais­ten rat­kai­su­jen ohel­la. Noin toi­mien voi­si olla että YK ei puu­tu tule­vai­suu­des­sa Suo­men asu­mi­seen tääl­lä mil­tei elin­kel­vot­to­mal­la ja luon­non­va­ro­ja tuh­laa­val­la seudulla.

  94. TA: Tam­mi-hel­mi­kuus­sa 2016 Suo­mes­sa teh­tiin tuu­li­voi­mal­la säh­köä Fingri­din tilas­ton mukaan suu­rim­mil­laan 731 MWh/h ja pie­nim­mil­lään 26 MWh/h, kes­kiar­von olles­sa 290 MWh/h. Asen­net­tua tehoa VTT:n mukaan vuo­den 2015 lopus­sa oli 1 005 MW. Vai­kut­tai­si sil­tä, että “jos­sain tuu­lee aina” ei ole päte­vä lähtökohta.

    Ensin­nä­kin tuo 1005 MW muo­dos­tuu useis­ta kym­me­nis­tä eri tyyp­pi­sis­tä tuu­li­voi­ma­lois­ta, jois­ta moni pitäi­si jo kor­va­ta uudel­la. Tuu­li­voi­ma­loi­den kehi­tys on nopeaa.

    Toi­sek­si, Suo­mi on yli 1000 km pit­kä maa, jol­la on pit­kä ran­nik­ko ja pal­jon aakee­ta laa­kee­ta suota.

    Kol­man­nek­si tam­mi-maa­lis­kuun sul­ku­kor­kea­pai­neen esiin­ty­mis­to­den­nä­köi­syys pie­ne­nee ilmas­ton­muu­tok­sen ede­tes­sä. Mata­lan esiin­ty­mis­to­den­nä­köi­syys kas­vaa ja se tar­koit­taa lisää sadet­ta ja tuulta.

  95. Sylt­ty:

    Mitä isom­mik­si tuu­li­voi­ma­lai­tok­set kas­va­vat, sitä enem­män nii­den raken­ta­mi­nen tulee koh­taa­maan vastustusta. 

    Ja lopuk­si pitää vie­lä vah­vis­taa säh­kön­siir­to­verk­koa, mut­ta kukaan ei kos­kaan vyö­ry­tä verk­ko­jen raken­ta­mi­seen mene­viä yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia tuulivoimalle.

    Mitä sit­ten? Vas­tus­tet­tiin sitä ydin­voi­maa­kin, mut­ta kum­mas­ti vain OL3 ja Fen­no­voi­ma nousee.

    Tuu­li­voi­ma­la on visu­aa­li­ses­ti ele­gant­ti ja kau­nis­taa kum­mas­ti peri­suo­ma­lais­ta maa­seu­tua, jos­sa homei­set rin­ta­ma­mies­ta­lot ja romua täyn­nä ole­vat pihat vuo­rot­te­le­vat toi­nen tois­taan. Ran­ni­kon rän­sis­ty­neis­tä kalas­ta­ja­hök­ke­leis­tä puhumattakaan.

    Mie­len­ter­vey­del­li­sil­le ongel­mil­le ei voi mitään, mut­ta suur­ten ikä­luok­kien siir­tyes­sä hau­dan lepoon syr­jä­seu­duil­le voi raken­taa mitä vain, kos­ka siel­lä ei ole enää ketään valit­ta­mas­sa mistään. 

    Myös puo­lus­tus­voi­mil­le voi ostaa uudet lelut ja sijoit­taa ne parem­min kuin nykyiset.

    Juu­ri tänä syk­sy­nä Lap­peen­ran­nan tek­nil­li­nen yli­opis­ton tut­ki­ja Juk­ka Las­si­la tuli tulok­seen, että nykyi­nen säh­kö­verk­ko kes­tää aivan hyvin mm. aurin­koe­ner­gian tun­tu­van lisäämisen. 

    Aurin­koe­ner­gia ja tuu­li­voi­ma ovat luon­teel­taan samankaltaisia.

    http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/suomen-sahkoverkot-eivat-muodosta-pullonkaulaa-aurinkosahkopotentiaalin-hyodyntamiselle

  96. TA: Näin, tosin käsit­tääk­se­ni Lähi-Idäs­sä moni val­tio on raken­ta­mas­sa tai suun­nit­te­le­mas­sa ydin­voi­maa, joko vähen­tääk­seen riip­pu­vuut­taan maa­kaa­sul­la tuo­te­tus­ta säh­kös­tä ja/tai lisä­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin raken­ta­mi­sek­si. Noil­la levey­sas­teil­la saat­tai­si yhdis­tel­mä ydin­voi­ma + aurin­ko­säh­kö jopa toi­mia. Ole­tan, että nois­sa mais­sa päi­vä- ja yösäh­kön kulu­tuk­ses­sa on suu­rem­pi ero kuin Suomessa.

    Aurin­ko­voi­ma on erit­täin hyvä ener­gian­läh­de sel­lai­sis­sa pai­kois­sa, jois­sa käy­te­tään läpi vuo­den ilmas­toin­tia. Ilmas­toin­nin teho­tar­ve kun kor­re­loi lähes sata­pro­sent­ti­ses­ta aurin­gon­pais­teen kans­sa. Täl­löin aurin­ko­voi­ma on parem­pi rat­kai­su kuin tasai­ses­ti tehoa tuot­ta­va voi­ma­la, kun­han se mitoi­te­taan ilmas­toin­ti­tar­peen mukaan.

  97. TA: Oli­si­ko täs­tä antaa jokin hyvä esimerkki?

    Esi­merk­ki mis­tä? Pai­kas­ta, jos­sa asuu ihmi­siä, ja aurin­gon­pais­teel­la ja säh­kön­tar­peel­la ei ole kovin mer­kit­tä­vää nega­tii­vis­ta kor­re­laa­tio­ta vuo­de­ai­ka­syklin suh­teen? Sano­taan nyt sit­ten kar­keak­si esi­mer­kik­si vaik­ka kau­riin ja kra­vun kään­tö­pii­rin väli­nen alue. Vai ehkä esi­merk­ki tek­no­lo­gias­ta, mil­lä tuo saa­vu­te­taan? Ei sii­hen kovin pal­jon lyi­jy- tai litiu­mak­kua tar­vi­ta, että noil­la seu­duil­la ledi­va­lot pala­vat sen muu­ta­man päi­vän mitä voi pahim­mil­laan olla pilvistä.

  98. Meh­tä­läi­nen: Muo­vit kor­va­taan biomuoveilla. 

    Onko kukaan mis­sään viral­li­ses­sa omi­nai­suu­des­sa edes vie­lä puhu­nut fos­sii­lis­ten raa­ka-ainei­den rajoit­ta­mi­ses­ta toi­men­pi­teis­tä puhu­mat­ta­kaan? Bio­ma­te­ri­aa­leis­ta kyl­lä puhu­taan ja nii­tä kehi­te­tään, mut­ta ilman rajoi­tuk­sia ne eivät kor­vaa fos­sii­li­sia. Se kaik­ki pää­tyy lopul­ta jät­teek­si, joka sit­ten poltetaan.

  99. TA: En ihan heti kek­si miten tukien mak­sa­mi­nen yksi­tyi­sil­le aurin­ko­säh­kön tuot­ta­jil­le liit­tyy puo­li­joh­tei­den tut­ki­muk­seen jos­kus aikoinaan?

    Puo­li­joh­tei­den var­si­nai­nen perus­tut­ki­mus tapah­tui Euroo­pas­sa vuo­si­sa­dan alku­puo­lel­la, ja käyn­nis­tyi Bel­lil­lä 1930. Roh­kai­se­via tulok­sia saa­tiin pian sodan jäl­keen 1947 (tran­sis­to­ri) jos­sa vai­hees­sa armei­ja tuli voi­mal­la mukaan rahoit­ta­maan sovel­ta­vaa tut­ki­mus­ta ja mas­sa­tuo­tan­toa. Myö­hem­min oli­si ollut loo­gi­nen vir­he antaa inves­toin­ti­pää­tök­sis­sä mitään pai­noa sil­le tosi­sei­kal­le että puo­li­joh­de­teol­li­suus rykäis­tiin pys­tyyn val­tion sub­ven­toi­ma­na ja ei-mark­ki­naeh­toi­ses­ti aivan kuten nyt on loo­gi­nen vir­he miet­tiä aurin­ko­voi­main­ves­toin­te­ja tui­jot­ta­mal­la upon­nei­ta (yhtei­sel­lä rahal­la mak­set­tu­ja) kustannuksia.

    TA: Jos Sak­sas­sa mak­se­taan nyt jo nega­tii­vi­sia tun­ti­hin­to­ja, niin mark­ki­naeh­toi­suu­den saa­vut­ta­mi­nen voi olla mel­ko vaikeaa.

    Sak­sas­sa pää­tet­tiin raken­taa kapa­si­teet­ti ensin ja siir­to­yh­tey­det myöhemmin. 

    Mark­ki­naeh­toi­suu­del­la on säh­kö­mark­ki­noil­la muu­ten sel­lai­nen has­su piir­re että hin­taa yleen­sä mää­rit­tää hii­li­lauh­de­säh­kö, jon­ka raja­kus­tan­nus ilman pääs­tö­oi­keuk­sia on vii­me vuo­si­na suun­nil­leen puo­lit­tu­nut, eikä pääs­tö­oi­keuk­sien nykyi­nen hin­ta ase­tel­maa miten­kään radi­kaa­lis­ti muu­ta. Jos mark­ki­na­me­ka­nis­mi täs­sä koh­taa hyväk­sy­tään, tar­koit­taa se sitä että uusiu­tu­va ener­gia on mark­ki­naeh­toi­ses­ti kan­nat­ta­vaa käy­tän­nös­sä vas­ta sit­ten kun kaik­ki hii­li on kai­vet­tu maas­ta ylös. Tämä ei luul­ta­vas­ti vas­taa poliit­tis­ta tahtotilaa.

    TA: Aurin­ko­vyö­hyk­keel­lä­kin tar­vi­taan muu­ta infraa, kuten säh­kö­verk­ko ja perin­tei­set voi­ma­lai­tok­set pitä­mään säh­kö­verk­ko pys­tys­sä, jot­ka tasoit­ta­vat kustannuseroa.

    Eivät nämä jät­ti­mäi­set säh­kö­syö­pöt mis­sään jul­ki­ses­sa säh­kö­ver­kos­sa ole. Esi­mer­kik­si alu­mii­nin val­mis­tuk­sen suu­rim­mat uudet inves­toin­nit ovat jo Ara­bie­mi­raa­teis­sa, sii­tä huo­li­mat­ta että ne toi­mi­vat fos­sii­li­sel­la säh­köl­lä 24/7 eli kil­pai­lu­ky­kyä on ilman­kin aurin­ko­säh­köä, ja aurin­ko­säh­kön kans­sa vie­lä enemmän.

  100. tcrown: Ei sii­hen kovin pal­jon lyi­jy- tai litiu­mak­kua tar­vi­ta, että noil­la seu­duil­la ledi­va­lot pala­vat sen muu­ta­man päi­vän mitä voi pahim­mil­laan olla pilvistä.

    Kyl­lä ne nyt var­maan kehi­tys­mais­sa­kin haluai­si­vat, että talos­sa toi­mii muut­kin säh­kö­lait­teet kuin valot.

  101. spot­tu: Puo­li­joh­tei­den var­si­nai­nen perus­tut­ki­mus tapah­tui Euroo­pas­sa vuo­si­sa­dan alku­puo­lel­la, ja käyn­nis­tyi Bel­lil­lä 1930. Roh­kai­se­via tulok­sia saa­tiin pian sodan jäl­keen 1947 (tran­sis­to­ri)

    FETit­hän paten­toi­tiin jo 1926, mut­ta paten­tin vuok­si tut­ki­mus suun­nat­tiin ensin toi­saal­le. Onko paten­teis­ta siis oikeas­ti mitään hyötyä?

  102. Sylt­ty: Kyl­lä ne nyt var­maan kehi­tys­mais­sa­kin haluai­si­vat, että talos­sa toi­mii muut­kin säh­kö­lait­teet kuin valot.

    Toki, mut­ta nimi­mer­kil­le TA riit­ti läpi­mur­toon valo­jen pääl­lä pysy­mi­nen. (Ja kyl­lä nuo taval­li­set tek­no­lo­giat riit­tä­vät aika pit­käl­le mui­hin­kin sähkölaitteisiin.)

  103. ano­nyy­mi: FETit­hän paten­toi­tiin jo 1926, mut­ta paten­tin vuok­si tut­ki­mus suun­nat­tiin ensin toi­saal­le. Onko paten­teis­ta siis oikeas­ti mitään hyötyä?

    Mie­len­kiin­tois­ta! Jos­sain oli siis todel­la välk­ky kave­ri. Annat­ko referenssin?

  104. Kun hin­ta pomp­paa ylös, hyvin yksin­ker­tai­nen auto­ma­tiik­ka kään­täi­si läm­mön pois pääl­tä parik­si tun­nik­si. Tämä oli­si vapaa­eh­tois­ta, mut­ta sii­tä pal­kit­tai­siin sel­väl­lä rahalla.”
    Siis pal­ki­taan!? Tää on nyky­ai­kais­ta pal­kit­se­mis­ta, ostat jotain jota et tar­vit­se, rahal­la mitä et omis­ta. Eli kään­täen tähän tapauk­seen, pal­kit­se­mi­nen on sitä että sinua ei sako­te­ta kun pale­let vapaa­eh­toi­ses­ti.. Parem­pi oli­si jät­tää tuo pal­kit­se­mis-sana pois ja käyt­tää ampu­ma­hiih­to­ter­me­jä, et jou­du sak­ko­kier­rok­sil­le, kun olet hissukseen.

    1. Jos säh­kö mak­saa 90 % ajas­ta 20 €/MWh ja 10 % 200€, voit olla välit­tä­mät­tä täs­tä ja mak­saa tasai­ses­ti 38€, tai voit siir­tyä tun­ti­las­ku­tuk­seen ja vähen­tää säh­kön käyt­töä kal­lii­den tun­tien aika­na ja sääääs­tää sel­vää rahaa. Tämä on kan­nal­ta­si tasai­ses­ti parem­pi vaihtoehto.

  105. https://www.theguardian.com/environment/2016/nov/01/renewables-could-lose-european-power-grid-priority-documents-reveal

    Kuu­los­taa jäl­leen men­neen maa­il­man säi­lyt­tä­mi­sel­tä fos­sii­li­lob­ba­rei­den ansios­ta, mut­ta miten­käs tämä menee? 

    Pie­nim­mäl­lä mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sel­la ope­roi­vat aurin­ko ja tuu­li sel­viäi­si­vät täs­tä kui­vin jaloin lukuu­not­ta­matt­ta nega­tii­vis­ten hin­to­jen aiko­ja, jol­loin ne pysäy­tet­täi­siin? Bio­mas­san osal­ta tuo­tan­to oli­si enem­män kysyn­nän mukais­ta ja siten ailahtelevampaa? 

    Ikä­vin­tä sil­ti: “The four sce­na­rios for sca­ling back prio­ri­ty dis­patch invol­ve an inc­rea­se in CO2 emis­sions of 45m-60m tonnes.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.