Avainsana: tekoäly

Syntyvyyden romahdus (5): miten pärjätään pienenevällä työvoimalla?

Kir­joi­tan tämän siihen perustuen, miltä tule­vaisu­us nyt näyt­tää. Sadas­sa vuodessa voi tapah­tua iso­jakin muu­tok­sia, mut­ta teen silti vain yhden skenaarion.

Ole­tan, että net­tou­u­si­u­tu­mis­luku pysyy 0,6:ssa eli kokon­aishedelmäl­lisyys 1,26:ssa, jos­sa se oli vuon­na 2023. Se voi siitä nous­ta, mut­ta yhtä hyvin se voi edelleen laskea. Syyt, jot­ka min­un mielestäni ovat johta­neet syn­tyvyy­den lasku­un, eivät ole katoa­mas­sa min­nekään. Vuosit­tain syn­tynei­den määrä las­kee noin 1,5 %.  Las­ten­las­ten sukupolvi olisi noin 36 % iso­van­hempi­en sukupolvesta.

Syn­tyvyy­den laskua kom­pen­soidaan maa­han­muu­tol­la, mut­ta pelkään pahoin, ettei se ei riitä kokon­aan kom­pen­soimaan sitä, kos­ka väestö vähe­nee muual­lakin ja maa­han­muut­ta­jista tul­laan kilpailemaan.

Suo­mi ei juuri saa houkutel­luk­si koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia. Nytkin hyvin koulutet­tu­ja muut­taa täältä pois enem­män kuin muut­taa tänne. Tule­vaisu­udessa nuo­ria suo­ma­laisia houkutel­laan mui­hin, väestöään menet­tävi­in mai­hin kiihtyvässä tahdis­sa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (5): miten pär­jätään pieneneväl­lä työvoimalla?”

Tekoäly ja työn tulevaisuus

Olen toimin­ut syksys­tä alka­en TEM:n tekoä­ly­työryh­män Työn tule­vaisu­us ja yhteiskun­nal­liset vaiku­tuk­set ‑jaos­ton puheen­jo­hta­jana. Kävin ker­tomas­sa jaos­tomme työstä pienelle kiin­nos­tunei­den porukalle. Lai­tan pääko­h­dat esi­tyk­ses­täni tähän.

McK­in­seyn Suomelle räätälöi­dyn raportin mukaan nyky­i­sistä työte­htävistä katoaa vuo­teen 2035 men­nessä kokon­aan 15 % ja noin kol­mannes työte­htävistä muut­taa muo­toaan. Nuo 15 pros­ent­tia katoa­vat, vaik­ka tekoä­lyä ei otet­taisi käyt­töön Suomes­sa, kos­ka muualle se kyl­lä ote­taan käyt­töön ja on otet­tukin jo.

Uut­ta työtä tulee tilalle, mut­ta uudet työte­htävät ovat voit­top­uolis­es­ti vaa­ti­vampia kuin menete­tyt. En ole tästä töi­den muut­tumis­es­ta vaa­ti­vam­mik­si täysin var­ma, kos­ka jotkut työt saat­ta­vat myös helpot­tua, mut­ta kai se on uskot­ta­va, kun min­ua viisaam­mat niin sanovat.

Osaamisvi­nouma siis pahe­nee entis­es­tään – se että osaa­jista on pulaa ja huonos­ti koulutet­tu­jen on vaikea päästä töi­hin. Jos mitään ei tehdä, rak­en­teelli­nen työt­tömyys uhkaa nous­ta edelleen.

Paine palkkaeroi­hin kas­vaa. Palkkaero­jen vai­h­toe­htona on kas­va­va työt­tömyys, kun huono-osaisin työvoima hin­noitel­laan ulos markkinoilta.

Sosi­aa­li­nen koheesio on uhat­tuna. Pohjo­is­maid­en tilanne on kuitenkin paljon parem­pi tilanne kuin vaikka­pa Yhdys­val­to­jen, jos­sa yhteiskun­nan tur­vaverkko on paljon hatarampi.

Työ­markki­noiden toimin­nan paran­t­a­mi­nen Jat­ka lukemista “Tekoä­ly ja työn tulevaisuus”

Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta

TEM:n tekoä­ly­työryh­män yhteiskun­nal­lis­ten vaiku­tusten jaos­to piti tänään Demok­sen spar­raa­mana työ­pa­jaa. Tässä joitain muis­ti­in­pano­ja, lähin­nä omia käsityksiäni

Työt muut­tuvat turhem­mik­si? Jos ole­tamme, että työn tuot­tavu­us nousee vaikka­pa 30 % ja ole­tamme, että maail­ma pysyy muuten saman­laise­na, menetet­ty­jen työ­paikko­jen tilalle löy­tyy peri­aat­teessa kyl­lä uusia, mut­ta ne ovat vähem­män tarpeel­lisia kuin menetet­tävät ja siten huonom­min palkat­tu­ja. Jos oli­si­vat tarpeel­lisem­pia, niihin olisi siir­ryt­ty jo nyt. Täl­löin kysymys työa­jan lyhen­tämis­es­tä nousee väk­isin esille.

Maail­ma tuskin kuitenkaan pysyy saman­laise­na. Kek­sitään uusia tuot­tei­ta ja syn­tyy uut­ta työtä, joka voi olla tähdel­lisem­pää kuin menete­tyt työ­paikat. Keynes ennusti, että nyt tehtäisi­in vain 10 – 15 tun­tia viikos­sa työtä, kos­ka hänen aikaisen­sa hyvä elin­ta­so ei enem­pää vaat­in­ut, mut­ta hänen aikanaan ei ollut edes televisiota.

Mukavu­ustalous Aineel­liset vält­tämät­tömyys­tarpeet eivät pitkään aikaan ole olleet kysyn­nän vetureina. Talous kehit­tyy mukavu­ustalouden suun­taan: kun­tos­ale­ja, trendikahviloi­ta jne. Jääkiekko työl­listää 4 900 ihmistä, Äänekosken bio­jalostuste­hdas alle 200.[1]    Jat­ka lukemista “Muis­ti­in­pano­ja tekoälytyöpajasta”

Miksi tekoäly ei syökse meitä perikatoon

Kaikkien muiden puuhieni ohel­la olen mukana Pekka Ala-Pietilän johta­mas­sa TEM:n tekoä­ly­työryh­mässä, sen yhteiskun­nal­lis­ten ja työl­lisyys­vaiku­tusten jaos­ton puheenjohtajana.

Tekoä­lyä on ver­rat­tu sähköön: se tulee kaikkialle.

Kom­menteis­sa tämän blo­gin robot­tiveroa koskevas­sa artikke­lis­sa moni näki kovin synkkänä tule­vaisu­u­den, kun tekoä­ly ja robot­it syr­jäyt­tävät val­ta­van määrän työvoimaa. Eri­tyis­es­ti ennustet­ti­in tämän johta­van siihen, että pääo­man omis­ta­jat rikas­tu­vat val­tavasti ja työtä tekevä kansa kurjistuu.

Ensin vähän luku­ja. Tekoä­lyn olete­taan syr­jäyt­tävän 15 vuodessa noin 15 pros­ent­tia täl­lä het­kel­lä tehtävästä työstä. Tämän ennus­teen on meil­lä antanut McK­in­seyn tutkimus­ryh­mä. Kovin tarkkana en tätä lukua pitäisi, mut­ta se kuvas­taa suu­ru­us­lu­okkaa.  Tämä on aika vähän ver­rat­tuna siihen, mitä teknologi­nen mur­ros tähän asti on tehnyt. Pelkästään met­surei­den määrä on pienen­tynyt 300 000 met­surista 4 000 met­suri­in. Mitään täl­laista ei ole edessä. Jat­ka lukemista “Mik­si tekoä­ly ei syökse meitä perikatoon”

Työmarkkinat tarvitsevat uuden otteen

Työ­markki­nat muut­tuvat taval­la, joka korostaa jäykkien työe­htosopimusten hait­to­ja. On yhä enem­män lyhy­taikaisia töitä, jois­sa työ­nan­ta­ja on tehtaan patru­u­nan sijaan koti­talous suo­raan tai välillisesti.

Paperite­htaas­sa voidaan hin­noitel­la työt suh­teel­lisen vapaasti, mut­ta uusil­la työ­markki­noil­la asi­akas­ta ei voi pakot­taa mak­samaan yli­hin­tais­es­ta työstä.

Uusil­la työ­markki­noil­la työl­lisyys paranisi, jos palkat määräy­ty­i­sivät markki­noil­la. Per­in­teisil­lä työ­markki­noil­la se merk­it­sisi monille selvää huonon­nus­ta ja ahdis­tavaa epä­var­muut­ta. Niin­pä työ­markki­na­jär­jestöt tuskin saa­vat aikaan päätök­siä työe­hto­jen liberalisoimisesta.

Muu­tos tapah­tuu niin, että yhä use­ampi pää­tyy yksinyrit­täjäk­si, joiden palk­ka määräy­tyy markki­noil­la. Näi­den määrä on 20 vuodessa lisään­tynyt puoli­tois­tak­er­taisek­si. Kam­paamoissa ”työn­tek­i­jät” ovat kam­paamo­tuole­ja vuokraavia yrittäjiä.

Yksinyrit­täjyys lisään­tynee kiihtyen, kos­ka vapaasti hin­noitel­lut vievät työt jäykästi hin­noitel­luil­ta, mut­ta myös kos­ka poten­ti­aa­li­nen työnantaja/asiakas ajat­telee, että yksinyrit­täjä on pystyvämpi kuin työt­tömyy­destä palka­nsaa­jak­si pyrkivä. Jat­ka lukemista “Työ­markki­nat tarvit­se­vat uuden otteen”

Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien avajaisissa (2/5): Teknologia haastaa terveydenhuollon työnjaon

Kävin per­jan­taina avaa­mas­sa Nuori lääkäri ‑päivät Kata­janokalla. Lai­tan pitämäni puheen nauhal­ta puret­tuna ja vähän stil­isoitu­na tähän viiteen osaan palasteltuna.

Ala muut­tuu nopeasti ja sik­si opti­maa­li­nen tapa organ­isoi­da työ tulee myös muut­tumaan. Yksi asia, joka tulee tei­dän ammat­tikun­tanne haas­ta­maan, on tekoä­ly. Täl­lä het­kel­lä riidel­lään siitä, kumpi on parem­pi tekemään diag­noosia, lääkäri vai tekoä­ly, Vaik­ka kiis­ta­ton­ta voit­ta­jaa ei vielä ole julis­tet­tu, tekoä­ly tulee hakkaa­maan ihmisen aivan var­masti. Se kehit­tyy jatku­vasti ja ihmisen evoluu­tio jonkin ver­ran hitaammin.

Lääkäril­lä on yksi yliv­er­tainen etu tietokoneeseen ver­rat­tuna: lääkäri on ihmi­nen. Niin­pä ihmisenä olem­i­nen koros­tuu lääkärin työssä.

Kyse ei ole kuitenkaan joko-tai ‑asetel­mas­ta, vaan sekä-että ‑tilanteesta. Tekoä­ly tulee lääkärin – tai ylipään­sä ihmisen – työkaluk­si. Se tulee paran­ta­maan diag­noosien osumatarkku­ut­ta aivan olen­nais­es­ti. Sen hyvä puoli on, että se oppii virheistään. Lääkärikin oppii virheistään, mut­ta tekoä­ly oppi virheistä kaikkial­la maail­mas­sa. Se on myös nopea uuden tiedon omak­su­ja. Se pystyy käsit­telemään val­tavia tietoaineis­to­ja ja laske­maan bayesiläisiä toden­näköisyyk­siä. Se osaa mös varoit­taa, mil­loin käytet­tävis­sä ole­vat tiedot eivät riitä var­maan diag­noosi­in ja saat­taa ehdot­taa lisä­tutkimuk­sia. Se myös suosit­taa käypähoidon mukaisia hoito­ja. Jat­ka lukemista “Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien ava­jai­sis­sa (2/5): Teknolo­gia haas­taa ter­vey­den­huol­lon työnjaon”