Miksi yleiskaavaa ei pidä lykätä yli vaalien

Sain pos­tia van­hal­ta ystä­väl­tä­ni, joka demo­kra­ti­aan vii­ta­ten halusi, että Hel­sin­gin yleis­kaa­va siir­re­tään seu­raa­van val­tuus­ton rat­kais­ta­vak­si, jot­ta kan­sa­lai­set voi­si­vat vaa­leis­sa vai­kut­taa esi­mer­kik­si sii­hen, raken­ne­taan­ko kes­kus­puis­ton moot­to­ri­tien puo­lei­seen reu­naan asun­to­ja. Kos­ka tätä vies­tiä on tul­lut aika pal­jon, jul­kai­sen vas­tauk­se­ni täs­sä blo­gil­la kaikille. 

Yleis­kaa­vaa ei tar­vit­se lykä­tä vaa­lien yli, jot­ta vaik­ka­pa kes­kus­puis­toon raken­ta­mi­ses­ta tuli­si vaa­li­tee­ma. Yleis­kaa­van perus­teel­la ei voi raken­taa mitään. Tar­vi­taan ase­ma­kaa­va. Jos seu­raa­vas­sa val­tuus­tos­sa on enem­mis­tö, jon­ka mie­les­tä kes­kus­puis­toon ei pidä raken­taa asun­to­ja, se val­tuus­to ei var­maan­kaan kaa­voi­ta kes­kus­puis­toon asun­to­ja. Ei ole vai­kea ennus­taa, että täs­tä tulee vaa­lien kes­kei­nen teema.

Tämä ei ole vain teo­ri­aa. Voi­mas­sa ole­vas­sa yleis­kaa­vas­sa oli mer­kit­ty suu­reh­ko asui­na­lue Vuo­saa­reen lähel­le Mus­ta­vuo­ren aluet­ta, mut­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta päät­ti, ettei sitä toteu­te­ta. Oli muu­ten hyvä kaa­va. Har­mi vaan, että vää­räs­sä pai­kas­sa. Jat­ka luke­mis­ta “Mik­si yleis­kaa­vaa ei pidä lykä­tä yli vaalien”

Koijärvi ja keskuspuisto

(Kir­joi­tus on vähän piden­net­ty ver­sio kir­joi­tuk­ses­ta­ni tiis­tain 27.9. Hel­sin­gin Sano­mien mielipidesivulla)

Stu­re Anders­son kysyi (HS 24.9.) minuun nimel­tä vii­ta­ten, miten koi­jär­ve­läi­sis­tä on voi­nut tul­la kes­kus­puis­ton silpojia.

Hel­sin­gin seu­dun kas­vu on perus­tu­nut yli puo­li vuo­si­sa­taa ympä­ris­tö­ri­kos­ta lähe­ne­vään yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajot­ta­mi­seen. Väki­lu­vun kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen on mer­kin­nyt asu­mi­sen vaa­ti­man maa-alan kym­men­ker­tais­tu­mis­ta, pit­kiä mat­ko­ja, pal­jon asfalt­tia ja raken­ta­mi­sen alle jää­viä luontoarvoja.

Hel­sin­gin yleis­kaa­vas­sa halu­taan suun­taa muut­taa ja pyr­kiä ehe­ään yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen, jos­sa liik­ku­mi­nen perus­tuu suu­rel­ta osin jalan­kul­kuun ja pika­ra­ti­koi­hin. Tämä on vih­reä tavoi­te, jota puo­lus­tan ylpeä­nä. Jat­ka luke­mis­ta “Koi­jär­vi ja keskuspuisto”

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti

Eli­na Moi­sia kiel­si minua ker­to­mas­ta, että käsit­te­lim­me tätä 287 sekun­tia (900 asukasta/sekunti) mut­ta ker­ron kui­ten­kin. Se ei joh­tu­nut sii­tä, että oli­sim­me suh­tau­tu­neet asi­aan yliol­kai­ses­ti vaan päin vas­toin. Ei täs­sä vii­me aikoi­na ole muu­ta tehtykään.

Nopea käsit­te­ly joh­tui sii­tä, että asias­ta oli lau­ta­kun­nan lukui­sis­sa neu­vot­te­luis­sa pääs­ty sopuun, jos­sa kaik­ki oli­vat muka­na. Käsit­te­ly tapah­tui niin, että lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja teki yhdes­sä sovi­tut muu­tos­esi­tyk­set ja minä kan­na­tin. Se oli siinä.

Sopuun sisäl­tyi meren­täy­töis­tä luo­pu­mi­nen Laut­ta­saa­res­sa, Vuo­saa­res­sa Uute­lan kana­van itä­ran­nan raken­ta­mi­ses­ta luo­pu­mi­nen pää­osin ja kym­me­nen heh­taa­rin muut­ta­mi­nen kes­kus­puis­tos­sa asui­na­lu­ees­ta viheralueeksi.

Näis­sä neu­vot­te­luis­sa on tapa­na pääs­tä yksi­mie­li­syy­teen, kos­ka van­ha käy­tän­tö on, että joka ei tule mukaan sopuun, sil­tä ote­taan pois kaik­ki, mitä on neu­vot­te­luis­sa saa­vut­ta­nut. Tyl­sä käy­tän­tö, mut­ta moni­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­sä lähes vält­tä­mä­tön. Jat­ka luke­mis­ta “Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta hyväk­syi yleis­kaa­van yksimielisesti”

Tuhotaanko keskuspuisto?

On tul­lut pal­jon pöy­ris­ty­nei­tä yhtey­den­ot­to­ja sii­tä, että Hel­sin­gin yleis­kaa­va tuho­aa kes­kus­puis­ton. Van­ha ystä­vä­ni Mat­ti Arpo­nen on kave­rei­neen men­nyt mer­kit­se­mään tei­pil­lä yleis­kaa­van rajauk­set maas­toon. Näky­mä on jär­kyt­tä­nyt monia.

Pyö­räi­lin kat­so­maan näi­tä teip­pe­jä, mut­ta ne oli vali­tet­ta­vas­ti pois­tet­tu. Näin ei oli­si pitä­nyt teh­dä. Jois­ta­kin rie­ka­leis­ta kui­ten­kin näki, miten tei­pit oli vedet­ty. Niis­tä sai asias­ta aivan vää­rän käsi­tyk­sen. Ihan näin hul­lu­ja ei kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa­kaan olla.

Mat­ti Arpo­nen osaa kyl­lä lukea kart­taa. Ongel­ma­na on yleis­kaa­van esit­tä­mi­nen pik­se­li­kaa­va­na. Se ei ole tark­ka­ra­jai­nen, vaan perus­tuu heh­taa­rin (100 m x 100 m) ruu­tui­hin. Täl­lä halu­taan alle­vii­va­ta yleis­kaa­van yleis­luon­toi­suut­ta ja sitä, että tar­kat rajat vede­tään aika­naan ase­ma­kaa­vo­ja teh­täes­sä, jol­loin pai­kal­li­siin olo­suh­tei­siin voi­daan kiin­nit­tää pal­jon parem­min huo­mio­ta. Yleis­kaa­vas­sa raken­net­ta­vak­si on mer­kit­ty jokai­nen pik­se­li, jos­ta pie­ni­kin nurk­ka on suun­ni­tel­tu raken­net­ta­vak­si. Sik­si Arpo­sen tei­pit oli­vat aivan eri pai­kas­sa kuin mihin raken­ta­mi­sen raja on tosia­sias­sa tar­koi­tet­tu. Jat­ka luke­mis­ta “Tuho­taan­ko keskuspuisto?”