Kävin perjantaina avaamassa Nuori lääkäri ‑päivät Katajanokalla. Laitan pitämäni puheen nauhalta purettuna ja vähän stilisoituna tähän viiteen osaan palasteltuna.
Teidän päivienne aiheena on tiedolla johtaminen. En ajatellut puhua siitä paljonkaan, koska täällä on aiheesta parempia puhujia enkä halua tulla rinnastetuksi heihin. Suomessa on aivan valtavia terveydenhuollon tietovarantoja. Osittain niitä on kerätty ihan sattumalta jonkin muun syyn takia ja meillähän arkistoidaan kaikki. Täysin suunnittelemattomasti 70-luvulle saakka kansaneläkelaitos sai tiedot kaikista terveyskeskuskäynneistä, koska siihen aikaan kela maksoi korvausia myös kuntien lääkärikäynneistä. Kun sairausvakuutuskorvausten maksaminen kunnille lopetettiin, lopetettiin myös tiedon kerääminen lääkärikäynneistä. Joskus voisi ajatella, että tietojen kerääminen suunniteltaisiin oikein tietojen keräämisen pohjalta, eikä muun toiminnan satunnaisena sivutuotteena.
Joka tapauksessa meillä on valtavat tietovarannot, jotka ovat täysin alikäytössä. Näistä tiedoista voi olla valtavasti hyötyä terveydenhuollolle, mutta vain, jos näitä tietoja myös käytettäisiin ja saisi käyttää. Tarkoituksena on muuttaa lainsäädäntöä niin, että nämä suuret tietovarannot tulevat sekä akateemisen tutkimuksen että myös lääketeollisuuden kaupalliseen käyttöön. Yrityksethän lääkkeitä ja hoitomenetelmiä kehittävät. Jatka lukemista “Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien avajaisissa (4/5): Tietovarastot käyttöön”