Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.10.2016

En ole (taaskaan) menos­sa kok­ouk­seen, kos­ka olen ener­giames­suil­la Tam­pereel­la. Listal­la on kak­si merkit­tävää asi­aa. (Esi­tys­lis­taan tästä)

Koske­lan sairaala-alueelle 3000 asukasta. 

Tämä kaa­va oli meil­lä maalisku­us­sa. Nyt se on palan­nut lausun­tok­ier­rokselta ja menee eteen­pän vähäisin muu­toksin. Suun­nitel­ma on kovin saman­henk­i­nen kuin Urban Helsin­ki ‑porukan visioima, hyvä niin.
Asia meni pari viikkoa sit­ten pöy­dälle johtuen kaavavaa­timuk­ses­ta rak­en­taa van­hus­ten palve­lu­ta­lo suurelta osin puus­ta. Puu­rak­en­t­a­mi­nen on edelleen kalli­im­paa kuin muu, eivätkä nämä palve­lu­talot oikein kestä lisäkus­tan­nuk­sia. Toiv­ot­tavasti ala kehit­tyy niin, että hin­ta tulee alas. Olen ymmärtänyt, että pöy­däl­läoloaikana asi­aan on kehitet­ty luo­va ratkaisu, joka siirtää puu­raken­nusvevoit­teen kaa­va-alueel­la muualle.

Kyläsaaren opiske­li­jat­alot ja urheiluhalli

Diako­nia-ammat­tiko­rkeak­oulun kaa­va tehos­tuu oikein kun­nol­la. Nykyi­nen kaa­va sal­lii urheilu­tilo­jen rak­en­tamisen koulun pohjois­puolelle. Nyt siihen saa lait­taa urheilu­tilo­jen lisäk­si opiske­li­ja-asun­to­ja. Koulun eteläpuolelle tulee Diak-talo, joka on peräti 12-ker­roksi­nen. Siihen tulee hotel­li- ja majoi­tustilo­ja (palvel­e­vat ope­tuskäyt­töä), opiske­li­ja-asun­to­ja ja vuokra-asuntoja.

Tästä var­maankin näytetään havain­neku­via kokouksessa.

9 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.10.2016”

  1. Sinän­sä var­maan ihan hyvää kaavoitus­ta rak­en­taa tehot­tomasti raken­net­tu sairaala-alue asuinalueek­si. Mut­ta olisi­han näitä täl­läisiä lähempänäkin keskustaa.

  2. Mil­loin poli­itikot ryhtyvät kuun­tele­maan kansan tah­toa ja toteut­ta­maan demokratiaa=kansanvaltaa.

    Jos raha tai työ­paikat eivät rajoit­taisi val­in­taa ja ihmiset saisi­vat vapaasti vali­ta mis­sä asu­isi­vat, niin ylivoimais­es­ti suosi­tu­in­ta olisi maaseudul­la asuminen. 

    Mik­si sit­ten ihmiset ahtau­tu­vat kaupunkei­hin. Me kaik­ki tiedämme, että tässä on kyse isos­ta kokon­aisu­ud­es­ta, jos­sa poli­ti­ikalla on suuri merk­i­tys sille, mihin työ­paikat ja palve­lut muo­dos­tu­vat. Kos­ka ihmiset halu­aisi­vat asua maal­la enem­män, tulisi har­joit­taa sel­l­aista poli­ti­ikkaa, joka kan­nus­taisi yri­tyk­siä toim­i­maan enem­män maalla. 

    Tässä asi­as­sa ei pitäisi tui­jot­taa koko maail­maa ja sen tilan­net­ta, vaan paikallisia olo­suhteita­mme. Suomes­sa on pienelle kansallemme val­tavasti tilaa, upea luon­to ja ympäristö, jos­sa on hyvä elää ja hen­git­tää, se on mei­dän suo­ma­lais­ten ja Suomen rikkaus, jos­ta naut­timi­nen ja sitä myö­den maal­la elämi­nen ja asum­i­nen tulisi poli­it­tisen toimin­nan avul­la mah­dol­lis­taa mah­dol­lisim­man mon­elle halukkaalle. 

    http://yle.fi/uutiset/3–9251768

  3. Math­ias: Kos­ka ihmiset halu­aisi­vat asua maal­la enem­män, tulisi har­joit­taa sel­l­aista poli­ti­ikkaa, joka kan­nus­taisi yri­tyk­siä toim­i­maan enem­män maalla.

    Tutkimuk­sen mukaan ihmiset halu­aisi­vat asua suuren kaupun­gin keskus­tas­sa enem­män kuin mihin on käytän­nön mahdollisuuksia.

    Ylen julk­istamien luku­jen mukaan suo­ma­lai­sista noin 600000 pitäisi parhaana vai­h­toe­htona ison kaupun­gin keskus­tas­sa asum­ista. Suomes­sa tämä tarkoit­taa lähin­nä Helsin­gin kan­takaupunkia, johon mah­tuu nyky­isin noin 150000 ihmistä. Uut­ta kan­takaupunkia voitaisi­in siis rak­en­taa ainakin 450000 asukkaalle. Tämä tarkoit­taa siis per­in­teistä kaupunkia, ei kaikkialle tunke­vaa lähiösilppua. 

    Tule­vaisu­u­den kannal­ta huolestut­ta­va ilmiö on ne vajaa 400000 jot­ka asu­isi­vat mielum­min ulko­mail­la kaupungis­sa. Tämä tarkoit­taa ettei suo­ma­lainen kaupunkisu­un­nit­telu ja ‑arkkite­htu­uri nykyisel­lään pysty luo­maan sel­l­aista ympäristöä jos­ta olisi kil­paile­maan ulko­mais­ten kaupunkien vetovoiman kanssa.

  4. Math­ias:

    Kos­ka ihmiset halu­aisi­vat asua maal­la enem­män, tulisi har­joit­taa sel­l­aista poli­ti­ikkaa, joka kan­nus­taisi yri­tyk­siä toim­i­maan enem­män maalla.

    Suomes­sa on pienelle kansallemme val­tavasti tilaa, upea luon­to ja ympäristö, jos­sa on hyvä elää ja hen­git­tää, se on mei­dän suo­ma­lais­ten ja Suomen rikkaus, …
    http://yle.fi/uutiset/3–9251768

    Hajau­tunut yhteiskun­tarakenne ja pitkät etäisyy­det ovat suo­ma­laiseny­hteiskun­nan rasite. Esim. Ruot­si on tässä suh­teessa paljon parempi.

    Toiv­ot poli­it­tisia toimen­piteitä maaseudun hyväk­si. Sotien jäl­keen ei muu­ta ole ollutkaan kuin poli­it­tisia ohjelmia syr­jäseu­tu­jen hyväk­si. Kaupun­git ovat joutuneet pär­jäämään omil­laan ja vielä mak­samaan nämä syr­jäseu­tu­jen tuet. Olisiko jo aika kat­soa eteenpäin.

  5. Seli­tyk­siä, seli­tyk­siä 🙂 Lukekaa nyt vain se Ylen artikke­li ilman, että selit­telette vas­tan­nei­den ajatuk­sia, kyl­lä se on selvää kieltä. Turha yrit­tää selitel­lä, mitä ne vas­taa­jat ovat tarkoit­ta­neet, jot­ka ilmoit­ta­vat että halu­aisi­vat asua suurkaupun­gin keskustassa. 

    Jos olisikin niin, kuten yksi kom­men­toi­ja tote­si, että tämä ryh­mä tarkoit­taisi kan­takaupunkia, niin me kaik­ki tiedämme että niin his­to­ri­as­sa, tänä päivänä kuin tule­vaisu­udessakin yksinker­tai­sista kus­tan­nussy­istä enem­mistö isois­sa ja keskisu­uris­sakin kaupungeis­sa asu­vista joutuu tyy­tymään ankeisi­in lähiöi­hin, jois­sa jokainen maa- sekä asuin­neliö on käytet­ty mak­si­maalisen tehokkaasti, asum­i­nen on silti kallista ja sosi­aaliset kuten muutkin ongel­mat korostuvat. 

    Kaupun­ki merkkaa aiv­ot, todet­ti­in eräässä tutkimuk­ses­sa. Tästä syys­tä kaupungeis­sa on väkimäärään näh­den kak­si ker­taa enem­män rikol­lisu­ut­ta ja psyykkisiä ongelmia kuin oikeal­la haja-asutusalueella. 

    Eikä maaseu­tua isom­min tarvit­sisi oikeasti tukea, jos kaupungis­tu­mista tuke­va poli­ti­ik­ka lopetet­taisi­in. Esim. Suomes­sa kerätään auto­jen han­k­in­nas­ta ja käytöstä moninker­tais­es­ti mak­su­ja, mitä tiev­erkon ylläpitämi­nen mak­saa. Vas­taavasti julk­ista liiken­net­tä suosi­taan niin vero­tuk­sel­lis­es­ti kuin suo­ri­na tuk­i­na, jopa rak­en­taen yhteiskun­nan varoin julkisen liiken­teen verkos­to­ja ilman, että niistä kerät­tävät mak­sut kat­ta­vat vain mur­to-osan kuluista (toisin kuin yksi­ty­isautoilus­sa). On harhaa, että kaupun­git kas­vaisi­vat ja tiivisty­i­sivät ilman julkisen sek­torin panostusta. 

    Huvit­ta­vana yksi­tyisko­htana voidaan tode­ta, että vaik­ka kuin­ka puhutaan yhteisöl­lisyy­den ja tiivi­in asumisen puoles­ta, kaupunki­a­sumisen autu­ud­es­ta, niin 90% rikkaista ja rikas­tu­vista vält­tää niin kan­takaupunke­ja kuin lähiöitäkin ja halu­aa asua väljästi, omas­sa rauhas­sa öky­talos­saan isol­la ton­til­la taa­ja­man tun­tu­mas­sa tai täysin omas­sa rauhas­sa maaseudul­la, tahi kaupunkilukaalis­saan alueel­la, jos­sa on tilaa ja väljyyt­tä, johon vain äärim­mäisen har­val­la on varaa. 

    Upea luon­to ja har­va asum­isti­heys on Suomes­sa upea rikkaus. 

    Edes sen 10% suo­ma­lai­sista, jot­ka halu­aisi­vat asua suurkaupun­gin keskus­tas­sa, var­al­lisu­us ja tulota­so ei tule koskaan riit­tämään suurkaupun­gin keskustassa/kantakaupungissa asumiseen mis­sään päin maail­maa, joten voit olla huo­leti siitä, että täältä lähtisi 400.000 ihmistä ulko­maille sen vuok­si. Päin­vas­toin, Suo­mi voisi ottaa markki­noin­ti­valtik­seen har­van asu­tuk­semme ja upean, puh­taan luon­tomme, oikein markki­noimal­la ja aluei­ta elävöit­tämäl­lä, lopet­ta­mal­la julkisen liiken­teen tukemisen ja yksi­ty­isautoilun rankaisemisen, saisimme Suomeen varakas­ta ja tuot­tavaa väkeä ulko­mail­ta. Maamme on parati­isi moni­in mai­hin ver­rat­tuna, ei suinkaan sen vuok­si, että raken­namme kaupunke­ja ja tuemme ihmis­ten ahtau­tu­mista niihin, sitä saastet­ta on tar­jol­la muual­lakin, vaan sen vuok­si että maaseu­tumme kaltaista asum­ista ei ole mon­es­sa maas­sa tarjolla.

    1. Edes sen 10% suo­ma­lai­sista, jot­ka halu­aisi­vat asua suurkaupun­gin keskus­tas­sa, var­al­lisu­us ja tulota­so ei tule koskaan riit­tämään suurkaupun­gin keskustassa/kantakaupungissa asumiseen mis­sään päin maail­maa, joten voit olla huo­leti siitä, että täältä lähtisi 400.000 ihmistä ulko­maille sen vuoksi.

      Etkö huo­maa ris­tiri­itaa väit­teessäsi? Jos 10 % ihmi­sistä halu­aa asua kan­takaupungis­sa ja 10 % asun­noista vas­taa tätä t5oivetta, nuo kymme­nen pros­ent­tia mah­tu­vat niihin asun­toi­hin eivätk­lä ne asun­not olisi toiv­ot­toman kalli­ita. Nyt ongel­mana on, että vain muu­ta­ma pros­ent­ti mah­tuu asumaan ratik­ka-kaupunki­in. Tekemäl­lä enem­män ratikkakaupunkia saadaan aikaan se, että noista kymmen­estä pros­en­tista use­ampi saa toiveen­sa täyte­tyk­si. Ja todel­lakaan: ketää ei pakote­ta keskus­ta-asukkaik­si. Se on etuoikeus, ei velvollisuus

  6. Math­ias: Edes sen 10% suo­ma­lai­sista, jot­ka halu­aisi­vat asua suurkaupun­gin keskus­tas­sa, var­al­lisu­us ja tulota­so ei tule koskaan riit­tämään suurkaupun­gin keskustassa/kantakaupungissa asumiseen mis­sään päin maail­maa, joten voit olla huo­leti siitä, että täältä lähtisi 400.000 ihmistä ulko­maille sen vuoksi.

    Jo määritelmäl­lis­es­ti pääosa maail­man suurkaupunkien asukkaista on ihan taval­lisia tal­laa­jia. Har­va haaveilee muut­ta­vansa vaikka­pa Helsin­gin Kallios­ta johonkin paikalliseen Kaivopuis­toon, vaan kukin tulota­son­sa mukaan.

    Itse kuu­lun sukupolveen jon­ka van­hem­mille oli luon­te­vaa siir­tyä haja-asu­tusalueelta pääkaupunki­in, ja meistä seu­raa­va sukupolvi pitänee yhtä luon­te­vana siir­ty­i­lyä Euroopan sisäl­lä. Helsin­ki ei kil­paile muun Suomen, vaan muun Euroopan keskusten kanssa.

  7. ML:
    …Mut­ta olisi­han näitä täl­läisiä lähempänäkin keskustaa. 

    Juuri noin, tiivistämi­nen pitää aloit­taa keskustasta.

    Osmo Soin­in­vaara: Etkö huo­maa ris­tiri­itaa väit­teessäsi? Jos 10 % ihmi­sistä halu­aa asua kan­takaupungis­sa ja 10 % asun­noista vas­taa tätä t5oivetta, nuo kymme­nen pros­ent­tia mah­tu­vat niihin asun­toi­hin eivätk­lä ne asun­not olisi toiv­ot­toman kalliita… 

    Kos­ka Helsingis­sä on viimek­si tehty keskus­ta-asun­to­ja? Olisiko 30-luvun alus­sa? Nyt kaavoite­tut uudet alueet ovat tehokku­udeltaan puo­let nor­maal­ista kaupunki­a­sumis­es­ta. Yritetään tehdä maaseu­tua kaupunki­in. Yhtälö ei onnistu.

    Osmo Soin­in­vaara:
    …Ja todel­lakaan: ketää ei pakote­ta keskus­ta-asukkaik­si. Se on etuoikeus, ei velvollisuus… 

    Juuri noin. Minus­ta onnis­tuneen asumisen voi kat­e­goriso­da kolmeen eri­laiseen kategoriaan:
    — kaupun­ki, jota on Helsingis­sä ihan vähän niemen nokassa
    — esikaupunki­in, joi­ta Suomes­sa on yksi, Kau­ni­ainen ja
    — maaseu­tu­un, jota Suomes­sa riit­tää, kun­han type­r­ät raken­nus­ra­joituk­set saataisi­in pois.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.