En ole (taaskaan) menossa kokoukseen, koska olen energiamessuilla Tampereella. Listalla on kaksi merkittävää asiaa. (Esityslistaan tästä)
Koskelan sairaala-alueelle 3000 asukasta.
Tämä kaava oli meillä maaliskuussa. Nyt se on palannut lausuntokierrokselta ja menee eteenpän vähäisin muutoksin. Suunnitelma on kovin samanhenkinen kuin Urban Helsinki -porukan visioima, hyvä niin.
Asia meni pari viikkoa sitten pöydälle johtuen kaavavaatimuksesta rakentaa vanhusten palvelutalo suurelta osin puusta. Puurakentaminen on edelleen kalliimpaa kuin muu, eivätkä nämä palvelutalot oikein kestä lisäkustannuksia. Toivottavasti ala kehittyy niin, että hinta tulee alas. Olen ymmärtänyt, että pöydälläoloaikana asiaan on kehitetty luova ratkaisu, joka siirtää puurakennusvevoitteen kaava-alueella muualle.
Kyläsaaren opiskelijatalot ja urheiluhalli
Diakonia-ammattikorkeakoulun kaava tehostuu oikein kunnolla. Nykyinen kaava sallii urheilutilojen rakentamisen koulun pohjoispuolelle. Nyt siihen saa laittaa urheilutilojen lisäksi opiskelija-asuntoja. Koulun eteläpuolelle tulee Diak-talo, joka on peräti 12-kerroksinen. Siihen tulee hotelli- ja majoitustiloja (palvelevat opetuskäyttöä), opiskelija-asuntoja ja vuokra-asuntoja.
Tästä varmaankin näytetään havainnekuvia kokouksessa.
Sinänsä varmaan ihan hyvää kaavoitusta rakentaa tehottomasti rakennettu sairaala-alue asuinalueeksi. Mutta olisihan näitä tälläisiä lähempänäkin keskustaa.
Milloin poliitikot ryhtyvät kuuntelemaan kansan tahtoa ja toteuttamaan demokratiaa=kansanvaltaa.
Jos raha tai työpaikat eivät rajoittaisi valintaa ja ihmiset saisivat vapaasti valita missä asuisivat, niin ylivoimaisesti suosituinta olisi maaseudulla asuminen.
Miksi sitten ihmiset ahtautuvat kaupunkeihin. Me kaikki tiedämme, että tässä on kyse isosta kokonaisuudesta, jossa politiikalla on suuri merkitys sille, mihin työpaikat ja palvelut muodostuvat. Koska ihmiset haluaisivat asua maalla enemmän, tulisi harjoittaa sellaista politiikkaa, joka kannustaisi yrityksiä toimimaan enemmän maalla.
Tässä asiassa ei pitäisi tuijottaa koko maailmaa ja sen tilannetta, vaan paikallisia olosuhteitamme. Suomessa on pienelle kansallemme valtavasti tilaa, upea luonto ja ympäristö, jossa on hyvä elää ja hengittää, se on meidän suomalaisten ja Suomen rikkaus, josta nauttiminen ja sitä myöden maalla eläminen ja asuminen tulisi poliittisen toiminnan avulla mahdollistaa mahdollisimman monelle halukkaalle.
http://yle.fi/uutiset/3-9251768
Tutkimuksen mukaan ihmiset haluaisivat asua suuren kaupungin keskustassa enemmän kuin mihin on käytännön mahdollisuuksia.
Ylen julkistamien lukujen mukaan suomalaisista noin 600000 pitäisi parhaana vaihtoehtona ison kaupungin keskustassa asumista. Suomessa tämä tarkoittaa lähinnä Helsingin kantakaupunkia, johon mahtuu nykyisin noin 150000 ihmistä. Uutta kantakaupunkia voitaisiin siis rakentaa ainakin 450000 asukkaalle. Tämä tarkoittaa siis perinteistä kaupunkia, ei kaikkialle tunkevaa lähiösilppua.
Tulevaisuuden kannalta huolestuttava ilmiö on ne vajaa 400000 jotka asuisivat mielummin ulkomailla kaupungissa. Tämä tarkoittaa ettei suomalainen kaupunkisuunnittelu ja -arkkitehtuuri nykyisellään pysty luomaan sellaista ympäristöä josta olisi kilpailemaan ulkomaisten kaupunkien vetovoiman kanssa.
Hajautunut yhteiskuntarakenne ja pitkät etäisyydet ovat suomalaisenyhteiskunnan rasite. Esim. Ruotsi on tässä suhteessa paljon parempi.
Toivot poliittisia toimenpiteitä maaseudun hyväksi. Sotien jälkeen ei muuta ole ollutkaan kuin poliittisia ohjelmia syrjäseutujen hyväksi. Kaupungit ovat joutuneet pärjäämään omillaan ja vielä maksamaan nämä syrjäseutujen tuet. Olisiko jo aika katsoa eteenpäin.
Selityksiä, selityksiä 🙂 Lukekaa nyt vain se Ylen artikkeli ilman, että selittelette vastanneiden ajatuksia, kyllä se on selvää kieltä. Turha yrittää selitellä, mitä ne vastaajat ovat tarkoittaneet, jotka ilmoittavat että haluaisivat asua suurkaupungin keskustassa.
Jos olisikin niin, kuten yksi kommentoija totesi, että tämä ryhmä tarkoittaisi kantakaupunkia, niin me kaikki tiedämme että niin historiassa, tänä päivänä kuin tulevaisuudessakin yksinkertaisista kustannussyistä enemmistö isoissa ja keskisuurissakin kaupungeissa asuvista joutuu tyytymään ankeisiin lähiöihin, joissa jokainen maa- sekä asuinneliö on käytetty maksimaalisen tehokkaasti, asuminen on silti kallista ja sosiaaliset kuten muutkin ongelmat korostuvat.
Kaupunki merkkaa aivot, todettiin eräässä tutkimuksessa. Tästä syystä kaupungeissa on väkimäärään nähden kaksi kertaa enemmän rikollisuutta ja psyykkisiä ongelmia kuin oikealla haja-asutusalueella.
Eikä maaseutua isommin tarvitsisi oikeasti tukea, jos kaupungistumista tukeva politiikka lopetettaisiin. Esim. Suomessa kerätään autojen hankinnasta ja käytöstä moninkertaisesti maksuja, mitä tieverkon ylläpitäminen maksaa. Vastaavasti julkista liikennettä suositaan niin verotuksellisesti kuin suorina tukina, jopa rakentaen yhteiskunnan varoin julkisen liikenteen verkostoja ilman, että niistä kerättävät maksut kattavat vain murto-osan kuluista (toisin kuin yksityisautoilussa). On harhaa, että kaupungit kasvaisivat ja tiivistyisivät ilman julkisen sektorin panostusta.
Huvittavana yksityiskohtana voidaan todeta, että vaikka kuinka puhutaan yhteisöllisyyden ja tiiviin asumisen puolesta, kaupunkiasumisen autuudesta, niin 90% rikkaista ja rikastuvista välttää niin kantakaupunkeja kuin lähiöitäkin ja haluaa asua väljästi, omassa rauhassa ökytalossaan isolla tontilla taajaman tuntumassa tai täysin omassa rauhassa maaseudulla, tahi kaupunkilukaalissaan alueella, jossa on tilaa ja väljyyttä, johon vain äärimmäisen harvalla on varaa.
Upea luonto ja harva asumistiheys on Suomessa upea rikkaus.
Edes sen 10% suomalaisista, jotka haluaisivat asua suurkaupungin keskustassa, varallisuus ja tulotaso ei tule koskaan riittämään suurkaupungin keskustassa/kantakaupungissa asumiseen missään päin maailmaa, joten voit olla huoleti siitä, että täältä lähtisi 400.000 ihmistä ulkomaille sen vuoksi. Päinvastoin, Suomi voisi ottaa markkinointivaltikseen harvan asutuksemme ja upean, puhtaan luontomme, oikein markkinoimalla ja alueita elävöittämällä, lopettamalla julkisen liikenteen tukemisen ja yksityisautoilun rankaisemisen, saisimme Suomeen varakasta ja tuottavaa väkeä ulkomailta. Maamme on paratiisi moniin maihin verrattuna, ei suinkaan sen vuoksi, että rakennamme kaupunkeja ja tuemme ihmisten ahtautumista niihin, sitä saastetta on tarjolla muuallakin, vaan sen vuoksi että maaseutumme kaltaista asumista ei ole monessa maassa tarjolla.
Etkö huomaa ristiriitaa väitteessäsi? Jos 10 % ihmisistä haluaa asua kantakaupungissa ja 10 % asunnoista vastaa tätä t5oivetta, nuo kymmenen prosenttia mahtuvat niihin asuntoihin eivätklä ne asunnot olisi toivottoman kalliita. Nyt ongelmana on, että vain muutama prosentti mahtuu asumaan ratikka-kaupunkiin. Tekemällä enemmän ratikkakaupunkia saadaan aikaan se, että noista kymmenestä prosentista useampi saa toiveensa täytetyksi. Ja todellakaan: ketää ei pakoteta keskusta-asukkaiksi. Se on etuoikeus, ei velvollisuus
Jo määritelmällisesti pääosa maailman suurkaupunkien asukkaista on ihan tavallisia tallaajia. Harva haaveilee muuttavansa vaikkapa Helsingin Kalliosta johonkin paikalliseen Kaivopuistoon, vaan kukin tulotasonsa mukaan.
Itse kuulun sukupolveen jonka vanhemmille oli luontevaa siirtyä haja-asutusalueelta pääkaupunkiin, ja meistä seuraava sukupolvi pitänee yhtä luontevana siirtyilyä Euroopan sisällä. Helsinki ei kilpaile muun Suomen, vaan muun Euroopan keskusten kanssa.
Juuri noin, tiivistäminen pitää aloittaa keskustasta.
Koska Helsingissä on viimeksi tehty keskusta-asuntoja? Olisiko 30-luvun alussa? Nyt kaavoitetut uudet alueet ovat tehokkuudeltaan puolet normaalista kaupunkiasumisesta. Yritetään tehdä maaseutua kaupunkiin. Yhtälö ei onnistu.
Juuri noin. Minusta onnistuneen asumisen voi kategorisoda kolmeen erilaiseen kategoriaan:
– kaupunki, jota on Helsingissä ihan vähän niemen nokassa
– esikaupunkiin, joita Suomessa on yksi, Kauniainen ja
– maaseutuun, jota Suomessa riittää, kunhan typerät rakennusrajoitukset saataisiin pois.