Korkeakoulut painottavat valinnoissa pitkää matematiikkaa, koska se on hyvä lahjakkuustesti

Helsingin Sanomissa matematiikan opettaja valitti, että kun korkeakouluihin aletaan ottaa oppilaita lähinnä ylioppilastodistuksen perusteella ja kun siinä pitkän matematiikan arvosanoista saa paljon pisteitä, liian moni valitsee pitkän matematiikan.

Tästä on kaksi ilmeistä haittaa.

  • Pitkän matematiikan linjoille tulee ihmisiä, joilla ei ole riittävää matemaattista lahjakkuutta/motivaatiota oppia vaikeampaa matematiikkaa. Opettajan aika menee näiden hyysäämiseen, eikä kukaan opi sen jälkeen matematiikkaa kunnolla.
  • Lukion yleissivistävyys heikkenee, kun muille reaalikursseille ei riitä opiskelijoita ja tunteja.

Minustakin tässä on ongelma. Kannattaa ensin analysoida, miksi pitkän matematiikan arvosanaa painotetaan valinnoissa, vaikka juristi esimerkiksi ei tarvitse differentiaaliyhtälöiden ratkaisemista missään.

Laudatur pitkässä matematiikassa ennustaa hyvää menestystä opinnoissa, vaikka matematiikan taitoja ei oikeastaan tarvittaisikaan. Se, että on oppinut ratkaisemaan differentiaaliyhtälöitä, osoittaa sekä kykyä abstraktiin ajatteluun että itsekuria. Vaikka matemaattisia taitoja ei tarvittaisikaan, matemaattinen lahjakkuus on hyvä ennustaja. Kun korkeakoulu painottaa valinnoissa pitkää matematiikkaa, se saa parempia opiskelijoita kuin jos ei painottaisi.

Jos laudatur pitkässä matematiikassa onkin itse asiassa vain lahjakkuustesti, voisiko sen korvata oikealla lahjakkuustestillä? Palikkatestejä pidetään epäoikeudenmukaisina, koska toiset menestyvät ja toiset eivät, eikä menestymistä voi paikata ahkeruudella. Mutta verrattuna lahjakkuustestin naamioimiseen pitkän matematiikan ylioppilaskokeeksi, tämä on aika harmiton vaihtoehto. Ei tarvitsisi opiskella kolmea vuotta asioita, joita ei tule tarvitsemaan eikä tarvitsisi yksiulotteistaa lukion opintoja vähemmän yleissivistäviksi.

Vaikka shakinpeluutaito varmaankin olisi myös hyvä lahjakkuustesti, kenellekään ei juolahtaisi mielenkään valita oppilaita shakkitaitojen perusteella niin, että kaikki pakotettaisiin keskittymään lukiossa shakin pelaamiseen.

Sinänsä ”turhan” matematiikan opiskelu parantaa kykyä abstraktiin ajatteluun, eikä se siksi ole turhaa, vaikka opeteltua asiaa ei tarvitsisikaan.  Mutta se voisi olla käytännöllisempää. Jos saisin päättää lukion matematiikassa opiskeltavista asioita, painottaisin todennäköisyyslaskentaa ja tilastollista päättelyä. Niiden ymmärtämisestä on hyötyä kaikille.

 

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huomaan, että kaikki itseään kunnioittavat tahot vastailevat näinä päivinä Antti Rinteen kysymyksiin.

Miksi en siis minäkin.

1) Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

a) Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suomi ei sitä pysäytä, mutta Suomen on tehtävä oma osuutensa ja vähän enemmänkin, koska vanhat syntimme ovat niin raskaat. Ilmakehässä on paljon Suomen lipulla varustettuja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?

Hintaohjaus on tehokkainta, siis erilaisia hiiliveroja ja päästöoikeusmaksuja. Parasta olisi, jos EU vähentäisi päästöoikeuksien määrää niin, että päästöoikeuden hinta nousisi nopeasti sataan euroon tonnilta. Niitä jouduttaisi ehkä tukemaan hiilitulleilla maista, joissa ei ole omaa päästöoikeusjärjestelmää. Osa näin päästökaupan tuloista tulee jakaa hiiliosinkona kansalle takaisin, jotta tulonjakovaikutukset eivät olisi niin ikäviä.

On alettava kehittää hiilinielujen kytkemistä päästöoikeuskauppaan Antero Vartian hengessä.

Puut pitää kasvattaa täyteen mittaan ennen kuin ne kaadetaan. Silloin metsissä on keskimäärin enemmän hiiltä sitoutuneena samalla, kun vähän malttamalla saadaan parempi tuotto. koska tukkipuu on arvokkaampaa.

c) Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

On suojeltava huomattavasti isompi osan Suomen metsistä.

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

a .Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?

Kohti määräenemmistöpäätöksiä, että päätöksiä noin ylipäänsä saataisiin aikaan. Suomen puheenjohtajakaudella päästökauppa on hiottava iskukuntoon.

b) Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?

Totta kai. Suostun ihan kaikkeen.

c) Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?

Ymmärtääkö kysyjä itsekään, kuinka tärkeä asia tämä on. Nyt on viimeinen hetki – ellei se jo mennyt – pelastaa Afrikka väestökatastrofilta. Se tapahtuu vain naisten koulutuksen ja taloudellisen kehityksen kautta. Jotain voisivat kyllä Afrikan maat tehdä asiassa itsekin. Miljardi afrikkalaista nälkäpakolaista olisi Euroopalle vähän liikaa.

Perussuomalaiset vastustavat tietysti tätäkin, koska johdonmukaisuus olisi elitismiä.

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi

a) Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?

Tuomioistuinten pitäisi kehittää toimintaansa, jotta ratkaisut eivät viipyisi niin kohtuuttoman pitkään. Tuskin kansalliskielten asemaan on tulossa muutoksia. Itse en pidä pakollista toisen kotimaisen opiskelua välttämättömänä, koska suurimmalle osalle ei ole sille taidolle mitään käyttöä.

b) Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?

Aika heikkoa on lainvalmistelu ollut. Sata-komiteasta jäi niin vahvat traumat, että toivon joidenkin muiden uhrautuvan komiteoiden jäseniksi. Ehkä komiteoiden työ kannattaisi aloittaa ensin asiantuntijavoimin ja vasta kun pohjaehdotus on valmis, päästää edunvalvojat irti.

c) Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?

Autoilijat tappavat 200 ihmistä vuodesta. Sen rinnalla muut uhkailijat ovat aika kesyjä. Kortti pois, jos ei osaa ajaa sääntöjen mukaan.

d) Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?

Joo joo, totta kai. Jokaiselle kansanedustajalle nimikkohävittäjä oman valinnan mukaan. Markus Mustajärvi esimerkiksi valitsisi varmaankin tutun ja turvallisen MIG-15:n. Jos Mikko Alatalo olisi vielä eduskunnassa, hän valitsisi Fouga Magisterin, josta Eero Raittinen laulaa niin tunteikkaasti: ”yöhön kesäiseen Fouga kauniina kulkee. Hän kanttoriksi aikoo…”.

4. Elinvoimainen Suomi

a) Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?

Esteiden raivaaminen kaupunkien kasvun tieltä, koska talouskasvu tapahtuu kaupungeissa. Aikaa on vain neljä vuotta. Sitten Keskusta änkeää taas hallitukseen sabotoimaan kaupunkien kehitystä.

Ilman ilmastonmuutoksen ratkaisua ei ole kasvuakaan.

b) Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?

Kun rahaa ei kuitenkaan ole, pitää metropolialueelle antaa toimintavapauksia. Valtio voisi vetäytyä kokonaan metropolialueen infrainvestoinneista ja korvata se seudun kunnille kiinteällä vuosittaisella rahasummalla, joka jaetaan kuntien kesken asukasluvun kasvun suhteessa. Yksi itsepäinen kokki vähemmän ja kunnille oikea kannustin nykyisen mankumiskulttuurin tilalle.

c) Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

Halvinta olisi tietysti, että valtio ottaisi nollakorkoista lainaa ja rahoittaisi infran, mutta jos itse tehtyjen sääntöjen kiertäminen edellyttää ulkopuolisille maksamista, niin maksetaan sitten. Voisi tehdä infrayhtiöstä kansanosakkeen, jonne ihmiset voisivat siirtää rahansa nollakorkoisilta tileiltä.

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

a) Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

Vähimmäisehdoista voitaisiin säätää lailla, ettei työmarkkinajärjestöjä tarvitse aina vaivata asialla.

b) Miten uudistaisitte perhevapaita?

Me miehet vaadimme tasapuolisesti vapaita myös miehille.

c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Naisille lisää kunnianhimoa ja terävämmät kyynärpäät.

6. Kestävän talouden Suomi

a) Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?

Jäljelle on jäänyt lähinnä vain vaikeammin työllistettäviä. Muut ovat jo töissä. Nostamalla palkkatuen käyttö Ruotsin tasolle saadaan heti kaksi prosenttiyksikköä lisää työllisyyttä.
Parempi olisivat kuitenkin täydentävät tulonsiirrot, koska palkkatuki sitoo tuettavan henkilön yhteen työnantajaan, joka voi olla täysi ääliö. (Miten SAK voi puoltaa tätä vaihtoehtoa?) Veroasteikko voitaisiin vetää tulojen alapäässä parisataa euroa nollan alapuolelle pienipalkkaisen automaattisena palkkatukena. Työmarkkinajärjestöt taas voisivat sopia tämän turvin harjoittelija- ym alemmista palkoista niille, jotka eivät nyt pääse töihin. Nettoansiot eivät tästä laske, kun on se 200 euron negatiivinen tulovero pohjalla.

Perusturvana maksettava työkyvyttömyyseläke muutettakoon vammaistueksi, joka ei pienene, vaikka ansaitsee kuinka paljon hyvänsä. Siis sama periaate kuin näkövammaisilla.

b) Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.

Varotaan nyt ainakin katteettomia eläkelupauksia. Jos saadaan Suomen Yritystukipuolue oppositioon ja itse Pää-Pekkaroija peräti Brysseliin, voidaan alkaa karsia yritystukia alkaen eniten vahinkoa tuottavista ja tehdä niilläkin rahoilla sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

a) Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?

Vaalikampanjan paniikista huolimatta ei mennä mihinkään tasaiseen henkilöstömitoitukseen, vaan arvioidaan jokaisen hoidon tarve erikseen ja näiden summana tehdään kunkin yksikön mitoitus. Muutoin kunnat pitävät henkihieverissä olevia vanhuksia kotihoidossa. Tehostetaan työtä säästävän automaatiota hoivatyössä ja hyväksytään sen ottaminen huomioon hoitajamitoituksessa. Kun minä ja minun kaverit ollaan siinä iässä, meitä on paljon eikä henkilökuntaa riitä mitenkään.

c) Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.

Kun puolueet ovat päässeet vastauksissaan tähän asti, rahat on joka tapauksessa jo loppu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäisi olla rohkeutta alkaa karsia menoja vanhentuneista kohteista.

d) Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?

Työelämä on muuttunut eriarvoisemmaksi, koska lahjakkaimmat ja hyvin koulutetut voivat pyytää millaista palkkaa tahansa ja perusduunarit ovat markkinoiden armoilla. Siksi on hyväksyttävä suuremmat palkkaerot ja tasattava niitä sitten verotuksella ja täydentävillä tulonsiirroilla.

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

a) Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.

Ahon hallituksesta en keksi mitään muuta hyvää sanottavaa kuin sen, että ankaran laman oloissa se panosti koulutukseen ja tutkimukseen.

b) Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Aloitetaan siitä, että jokainen suorittaisi peruskoulun kunnolla. Alas armovitoset. Jotkut kehittyvät hitaammin kuin toiset, joten luokalle jääminen ei ole aina mitenkään huono vaihtoehto. Jos peruskoulun saa valmiiksi ennen kuin täyttää 18 vuotta, niin sitten toisen asteen koulutukseen, jonka pitäisi olla kokonaan ilmainen

c)  Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?

Kaikille oikeus ja velvollisuus viikon mittaiseen koulutukseen vuosittain. Oppivelvollisuusikä 65 vuoteen!

d) Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

Yritän rahoittaa sitä parhaani mukaan käymällä konserteissa ja teatterissa ja uusia kesäkuussa taas Museokorttini. Puhumattakaan kirjastoista: Haluan huomauttaa, että Helsingin keskustakirjaston ruotsinkielinen nimi on Ode.

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

Minä rakentaisin perusturvan negatiivisen tuloveron varaan. Kun työelämän käytettävissä oleminen on joillekin vahva uskonasia, niin lisätään tämä vaatimus siihen nyt sitten. Kun tähän ei mahdu pidempää vastausta, viittaa blogillani olevaan juttusarjaan sosiaaliturvan uudistamisesta.

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

Tuhat terveyskeskuslääkäriä perusterveydenhoitoon ja se on siinä.

Viisi sote-aluetta olisi hyvä, koska miljoonapiirit ovat jo olemassa ja koska ei le riskiä, että näistä tulisi maakuntia, jotka sotkeutuisivat esimerkiksi maankäyttöön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?

Ei liene pelkoa, että otettaisiin.

 

Korjattavaa huono-osaisuutta (1): nuoret työttömät miehet

Herätin viikko sitten kummastelua kysymällä, onko eriarvoisuus Suomessa todella noussut vai onko sitä muuten vain liikaa. Olen edelleen sitä mieltä, että se, että jotain on liikaa, ei tarkoita, että sitä olisi enemmän kuin ennen. Jos kulkisimme aikakoneella taaksepäin, luulen, että jokseenkin samat ihmiset, jotka nyt sanovat eriarvoisuuden lisääntyneen, sanoisivat silloinkin.

Jotkut asiat ovat myös huonontuneet samalla kun toiset ovat parantuneet. Ajattelin käydä läpi muutaman yhteiskunnallisen epäkohdan, joihin mielestäni pitäisi kiinnittää huomiota. Aloitan nuorista miehistä, joiden joukossa on aiempaa enemmän kelkasta putoamista

Pienituloisuus on nuorten miesten keskuudessa noussut nopeasti ja se on selvästi yleisempää kuin saman ikäisten naisten keskuudessa. Tähän liittyy ainakin kolmea seikkaa:

  1. Huono koulumenestys koskee poikia useammin kuin tyttöjä
  2. Kouluttamattoman miehen on aiempaa vaikeampaa päästä töihin.
  3. Kouluttamattoman ja työttömän miehen on vaikea löytää itselleen naista tai ei tämä nainen ainakaan halua lasta hänen kanssaan.

Vaihdoimme jokin viikko sitten Martti Hetemäen kanssa ajatuksia syntyvyyden laskun syistä. Hän lähetti minulle oheisen kuvan. Pienenä varoituksena, että en pystynyt tilastojen pohjalta piirtämään aivan näin raflaavaa kuvaa. Pienituloisuus on koko kansan keskuudessa vähentynyt, mutta nuorten aikuisten miesten keskuudessa lisääntynyt.

Jostain syystä nykyinen koululaitos ei sovi pojille. On parempi, etten sano pedagogisista menetelmistä mitään kuin, että tytöille ja pojille sopii erilainen tapa opettaa. Joskus ainakin sanottiin, että matematiikkaa ja luonnontieteitä opetetaan tavalla, joka ei sovi tytöille. En tiedä, onko metodeja korjattu, mutta tyttöjen tulokset ainakin ovat parantuneet.

Yksi biologinen seikka ainakin on kiistaton. Pojat kehittyvät tyttöjä hitaammin ja saavuttavat esimerkiksi murrosiän tyttöjä myöhemmin, juuri lukioon pyrkimisen kynnyksellä.

Olisi perustelua eriyttää koulun aloittamisaikaa ainakin puolella vuodella. Siis, kun poikien ikäluokka pannaan poikki joulukuusta, tyttöjen ikäluokka pantaisiin poikki jo kesäkuusta. Näin tytöt menisivät kouluun keskimäärin puoli vuotta nuorempina. Voitaisiin tämä tietysti tehdä niinkin päin, että pojat menisivät kouluun vanhempina, mutta aika korkeahan meillä koulun aloittamisikä jo nyt on.

Toiset kehittyvät vielä hitaammin kuin toiset. Siksi heidän pitäisi saada edetä koulussa hitaammin. Koska yksilölliseen opetukseen ei ole varaa edes näin vaalien alla, pitäisi oppilas voida jättää luokalle, kun kehitys ei edellytä seuraavalle luokalle siirtämistä.

Eräs helsinkiläinen apulaiskaupunginjohtaja kertoi minulle 1990-luvulla, että hän tuplasi aikanaan kaksi kertaa. Ihan hyvin silti menestyi elämässään. Miten olisi menestynyt, jos olisi päästetty eteenpäin armovitosilla?

Ketään ei pitäisi päästää ulos oppivelvollisuudesta ennen kuin on suorittanut peruskoulun kunnolla, ei ainakaan ennen kuin on täyttänyt 20 vuotta. Se on vielä ehdottomampi asia kuin se, että kaikille pitäisi taata toisen asteen koulutus.

Miten työmarkkinat saataisiin taas imemään vähän koulutettuja tai muuten vain matalatuottoisia työntekijöitä? Vastuuta taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta pitäisi siirtää työmarkkinajärjestöiltä enemmän valtiolle. Tarvittaisiin palkkatukityöpaikkoja ja pieniä palkkoja täydentäviä tulonsiirtoja. Tämä on vähän isompi asia, enkä kirjoita siitä nyt tässä.

Ja sitten vielä se menestys parisuhdemarkkinoilta? Tämä saattaa olla ongelmista tärkein, mutta sorry, ihan kaikkea ei hyvinvointiyhteiskuntakaan voi kansalaisilleen taata.