Pääministeri Orpo perustelee sairaalaverkon karsintaa sillä, ettei nykyisiin sairaaloihin riitä hoitajia. Tämä sisältää oletuksen, että hoitajat siirtyvät jäljelle jääviin sairaaloihin, eli siis myyvät asuntonsa ja ostavat uudet ja puolisokin löytää työpaikan uudelta paikkakunnalta. Voi myös olla, että hoitaja vaihtaa alaa. Vaikka noin tapahtuisi, iloa kestäisi vain vuosi tai pari. Pääongelmaa se ei poistaisi.
Kannattaako hoitajien muuttaa työn perässä?
Koska muuton tulisi suuntautua pääasiassa muuttotappioalueelta kasvukeskukseen, asunnon vaihto on varsin kallis asia. Joutuuhan siinä myymään halvalla ja ostamaan kalliilla. Jos työuraa on jäljellä 15 vuotta, voi olla kannattavampaa vaikka mennä vielä huonopalkkaisempaan työhön kaupan kassalle.
Pääongelma on kuitenkin, että hoitoalalla on liian vähän väkeä. Tilanne ei jatkossa parane, kun hoidettavia eli ikäihmisiä on enemmän ja suuri määrä hoitohenkilöitä siirtyy itsekin eläkkeelle.
Se, ettei hoitoala houkuttele nuoria, johtuu siitä, että alalla maksetaan huonoja palkkoja suhteessa vaaditun koulutuksen pituuteen ja suhteessa muihin eurooppalaisiin maihin.
Tätä taas ei ole tarkoituskaan korjata vaan jäädyttää ennalleen. Orpon hallitus kaavaillee jopa lakia, jonka mukaan hoitajien palkkoja ei saa korottaa verrattuna vientialojen palkkoihin. Koska vientialoilla on myös palkkaliukumaa, jota julkisella puolella ei yleensä ole ollut, suunnitelmana on jopa alentaa hoitoalan palkkoja suhteessa muihin palkkoihin.
Mitä siis pitäisi opinto-ohjaajan peruskouluissa tehdä, olla neuvomansa oppilaan puolella vai yhteiskunnan edun puolella? Oppilaan puolta pitävän tulee varoittaa, ettei hoitoalalle kannata kouluttautua missään tapauksessa.
Hoitoalan järjestöjen ei kannata sopia palkoista
Tarkkaan ottaen Orpon tarkoituksena ei ole säätää lakia hoitoalan alipalkkauksen jatkumisesta vaan kieltää valtakunnansovittelijaa tai sovintolautakuntaa esittämästä palkkavinouman korjaamista. Sehän on suora kehotus hoitoalan järjestöille olla käyttämättä valtakunnansovittelijan palveluja.
Orpo pyrkii myös kieltämään vain hoitoalan sopimuskorotukset. Palkkaliukumia hän ei voi kieltää vaikka haluaisi.
En voi antaa kuin yhden neuvon hoitoalan järjestöille: älkää sopiko palkoista mitään! Näissä oloissa työehtosopimukset toimivat ankkurina, jotka säätelevät sopimuksia alasäin. Palkat liukuvat helpommin ylöspäin kun ei ole taulukkopalkkoja, joihin verrata.
Saman neuvon antaisin myös OAJ:lle. Opettajien palkat eivät huonoja, mutta ne ovat huonoja verrattuna siihen osaamiseen, jota me opettajilta toivomme. Pisa-tulosten heikkenemiselle on monia syitä, mutta yksi voi liittyä opetusalan houkuttelevuuteen. Opettajiksi eivät hakeudu enää ikäluokan parhaat. Alalla ei enää pyritä vaan sinne joudutaan.
Roskaa. Teollisuudessa riski yt-neuvotteluille ja osaamisammateissa teollisuudessa ikäsyrjintä alkaa alle 50-vuotiaana. Elinikäisiä ansioita ajatellen hoitoala ja opetusala ylivertaisia teollisuuteen ja yksityisen sektorin korkeakoulutettuihin verrattuna.
Jep. Lisäksi näissä marinoissa unohdetaan aina myös (julkisen puolen) anteliaat lomat ja vuorolisät.
Periaatteessa hoitajia koulutetaan, mutta alata todellakin poistuu ihmisiä. Luonnollisesti alan vaihtamista aina tapahtuu alalle ja alalta pois, mutta moni asia on mennyt pieleen.
Samalla osa hoitoalan tehtävistä muuttuu jatkuvasti vaativammiksi. Aiemmin lääkärin hommia on siitynyt hoitajille ja hoitajien hommia perushoitajille. Hoitoavustajat taas tekevät aiempia perushoitajien hommia. Hyvä sinänsä, että koulutusta hyödynnetään, mutta sen myös pitäisi näkyä palkkarakenteessa.
Lääkärien esimerkin mukaan myös hoitajat sopivat enemmän palkasta paikallisesti suoraan, kuten EK on toivonut ja vaatinut. Hyvinvointialueet sitten maksavat tarpeeksi riippumatta taulukoista. Tätä työministeri Satonen ei vain millään ymmärrä.
Palkkojen tasokorjaukset ovat hankalia toteuttaa valtakunnallisten sopimusten kautta — kateuselementti toimii sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen välillä ja tässä asiassa mm. KT:n sisällä. Työntekijäpulatilanteessa tulisi edes markkinoiden toimia, eli palkkojen liukua toimivalle tasolle. Tämä tulisi sekä työnantajien että työntekijöiden sallia. Sote-alalla tosin esteenä on rahoitusjärjestelmä, jossa valtio päättää hyvinvointialueiden palkanmaksukyvyn.
Ode kirjoittaa: “Hoitoalan työvoimapula johtuu palkoista”
“Huonot” palkat ovat tietenkin työvoimapulan yksi tärkeä osasyy.
Itse pääsin tähän teemaan “sisään” vaimoni Maijan kautta, joka toimi pitkään Sote-alalla ja väitteli aiheesta tohtoriksikin.
Tietojeni mukaan lääkärien ja hoitajien työstä merkittävä osa kuluu kaikenlaisen byrokratian / paperityön pyörittämiseen, mikä on tietenkin pois varsinaista hoitotyöstä
Tietoni kukaan hoitajan työstä nykyisin on noin 50% paperi- / näpyttelytyötä.
Toinen korjausta vaativa seikka on “turhien” reseptien kirjoittaminen. Nykyisin lääkärin työstä SUURI osa kuluu jatkoreseptien kirjoittamiseen. Siis kroonisesti sairaan potilaan jatkuvien reseptin uusimiseen.
Tällaiset reseptit lääkäri antaa tavallisesti ensin hoitajan valmisteltavaksi, ja kirjoittaa sitten reseptin, potilasta ollenkaan tapaamatta! Tietoni mukaan lääkäri saa jokaisesta reseptistä erilliskorvauksen!
Tämä tilanne pitäisi muuttaa niin, että jatkuvat reseptit saa pääosin kirjoittaa hoitaja ja hänelle sitten annetaan tuo erilliskorvaus.
Lääkärin ja hoitajien välinen työnjako pitäisi virtaviivaistaa potilasjonojen lyhentämiseksi / hoidon parantamiseksi / nopeuttamiseksi!
Tähän kaikkeen pitäisi nyt puuttua vähentämällä rajusti tätä byrokratiakuormaa, sekä ottamalla laajasti käyttöön lääkärien ja hoitajien etätyö, videotapaamiset ja hurjalla vauhdilla kehittyvä tekoäly / robotisaatio.
Hoitajat voivat siirtyä paremmille palkoille yrityspuolelle. Mites se vuokrafirma Leijonan Luolassa, sanoi että maksavat 5–6 euroa parempaa tuntipalkkaa vastaavasta työstä mitä julkinen puoli. Julkiselle puolelle jää vaihtoehdoiksi ostaa työ yksityispuolelta tai tarjota vastaavaa palkkatasoa.
Ja hallitus haluaa ajaa Suomen yleislakkoon estämällää julkisen puolen palkkojen nousun mutta ei välitä mitään siitä että hyvinvointialueet ostavat vuokrayövoimaa yksityisiltä yrityksiltä 25–200% kalliimmalla.
Hölmöläisen peiton jatkamiseltahan tuo vaikuttaa ja sitä se onkin, mutta on se myös kokoomuslaista, oikeistolaista, politiikkaa: ” Vakiotekniikka yksityistämisessä: Lopeta rahoitus, pidä huoli siitä että hommat eivät enää toimi ja ihmiset tulevat vihaisiksi. Luovuta sitten omistus (työt) yksityiselle pääomalle” ‑Noam Chomsky-
Ja kuinka rahoitus lopetetaan. Se lopetetaan leikkaamalla menoja muka velkaantumisen pysäyttämisesksi, mutta samalla vähentäen aina myös vähintään saman verran tuloja eli alentamalla veroja velaksi. Ja taas kun velkaannutaan lisää toistetaan sama kuvio tehostamalla velkaantumista ostamalla veronmaksajien rahoilla kalliimmalla palveluita yksityisiltä. Ja kas kummaa saadaan samalla rahalla entistäkin vähemmän ja tarvitaan lisää velkaa. Näin kokoomus tuhoaa hyvinvointivaltiota nyt perussuomalaisten, kristillisten ja RKP:n tuella.
Tuottavuuden paranemisen kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä, vaikka touhua saatetaan silläkin perustella, koska työt voidaan tehdä täsmälleen yhtä tehokkaasti sekä julkisella että yksityisellä puolella. Julkiselle puolelle ei kuitenkaan tarvitse maksaa julkisista varoista yksityisen sektorin katteita, joten veronmaksajien kannalta syntyy säästöjä kun panostetaan siihen että hommat sujuvat julkisella sektorilla. Mutta sitähän kokoomus ei halua, vaan pyörittää yksityistä sektoria julkisin varoin.
“Ja hallitus haluaa ajaa Suomen yleislakkoon estämällää julkisen puolen palkkojen nousun mutta ei välitä mitään siitä että hyvinvointialueet ostavat vuokrayövoimaa yksityisiltä yrityksiltä 25–200% kalliimmalla.”
Kokoomuslaisia ja heitä äänestäviä ärsyttää vain kun joku MUU pääsee hyötymään julkisesta rahankäytöstä.
Kalliin vuokratyövoiman lisääntymisestä voinee pääosin kiittää punavihreän hallituksen sosialistista sote-uudistusta — kaikki pitäisi tehdä “omana tuotantona” ja ulkoistukset purkaa. Seuraukset ovat nyt sitten nähtävissä. Taisipa tuossa joku sote-alueen johtaja parisen kuukautta sitten julkisesti valitella sitä, että joutuivat purkamaan silmäleikkausten (tms.) ulkoistuksen ja maksavat nyt moninkertaista hintaa, kun samat erikoislääkärit joudutaan ostamaan kalliina vuoratyövoimana. Vastaavia tapauksia löytynee runsaasti ympäri maata.
Ksee, ei sotessa ole estetty palveluiden ostamista yksityisiltä ulkoisina palveluina. Se kuitenkin kannattaa tehdä järkevästi kilpailuttaen ja vain hintaan mikä on edullisempi hyvinvointialueen kannalta kaikki kustannukset, myös hankintaan liittyvät , huomioden. Vuokralääkärit nykyisillä hinnoilla eivät ole järkeviä hankintoja.
Nyt vastuu siitä kuinka tehokkaasti veronmaksajien rahoja käytetään hyvinvointialueilla on uudella hallituksella ja aluevaltuustoilla. Edellisen hallituksen tekemä sote-uudistus ei ole esteenä sille kuka palvelut tuottaa tai syy sille mitä nykyiset päättivät tekevät. Se vaan täytyy pitää mielessä että vastuu on aina viime kädessä hyvinvointialueilla, ettei yhdellekään ulkopuoliselle anneta määräävää markkina-asemaa ja että hankinnat yksityisiltä ovat varmasti aina edullisempia kuin julkiset palvelut. Nyt on valitettavasti käymässä niin että hallitus jakaa rahaa holtittomasti yksityisten palveluiden kela-korvauksiin eikä ajattele mikä on tehokkainta palveluiden kokonaisuuden kannalta. Hallitus menee nyt kuitenkin ns. ideologia edellä leikaten julkisen terveydenhuollon rahoitusta tavalla joka on vastoin sitä mikä soten tarkoitus on palveluiden saatavuuden ja laadun kannalta.
Ison karvaisen miehen näkemys naisvaltaisten alojen palkkaukseen.
Isot muutokset ei synny ilman isoa konfliktia.
Ei riitä sympatia jos alistutaan uhkailun edessä tai hajotaan riitoihin vaikka olisi kaikki ässät käsissä ja moraalinen oikeutus. AKT:n jermut ei olisi samassa tilanteessa taipuneet syyllistämisen ja moraalisen kiristyksen edessä vaan korottaneet panoksia.
Jos hallitus uhkaa pakkolailla, korotetaan panoksia. Suomessa ei riitä poliisit hakemaan hoitsuja joka päivä töihin. Jos edes 20% hoitajista poistaa itsensä rekisteristä samana päivänä, edes laki ei ole este. Palkankorotukset tulisi, eikä sille voi mitään.
Olisi tullut hirveä rummutus mediassa siitä, kuinka hoitajat pelaa ihmisten hengellä. Kaikki olisi ollut hirveän vihaisia ja syyllistäneet naisia. Kuinka naiset voi olla miehisen itsekkäitä, ajatelkaa potilaita. Höpö höpö. Mahdolliset kuolonuhrit on 100% työnantajan vastuulla joka selviää asiasta rahalla ja päättäjät tietää sen. Työnantajat ja hallitus olisivat taipuneet kovan edessä viimeistään tunteja ennen kuin tilanne menee vakavaksi.
Voimaantuminen (valtaistuminen, empowerment) tarkoitti alun perin alistetussa asemassa olevien ihmisryhmien itsetunnon, rohkeuden, yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja vaikutusvallan lisääntymistä. Voimaantumisessa alistettu ihmisryhmä nousee ajamaan itse omaa asiaansa.
Myöhemmin termiä on alettu käyttää synonyymina ihmisen sisäiselle voimantunteelle, jolloin sana ei viittaa enää millään tavoin alistetussa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisryhmien todelliseen toimintaan asiansa parantamiseksi.
Hyvät siskot. Sisäinen voimaantuminen ei tuo palkankortuksia eikä paranna yhteiskunnallista asemaa jos se ei näy teoissa. Pistäkää rähinä päälle.
Muuten olen pitkälti samaa mieltä, mutta siitä että palkoista ei sovita mitään, en. Pidän sitä aivan päättömänä ja todella vahingollisena ajatuksena koko yhteiskunnan kannalta. Ei Orpon päättömyyksiin kannata vastata tekemällä itse lisää niitä päättömyyksiä. Miten ihmeessä joku voikaan kuvitella, että palkat vaan liukuvat kuin itsestään ja kuittaavat samalla sopimuskorotukset mennen tullen kunhan vaan jätetään sopimatta mitään, kun ne eivät ole liukuneet nytkään.
Jos Orpo kuvittelee että ammattiliittojen ja työntekijöiden oikeuksia rajoitamalla hän saa Suomen nousuun, niin siinä hän kyllä erehtyy pahan kerran. Edessä on sen sijaan erittäin ikäviä aikoja jos ja kun liitot poistavat sopimuksistaan kaiken sen joka ei suoranaisesti hyödytä työntekijöitä, eli siirtyvät samalle linjalle kuin Orpon hallitus kun se hylkää yhteistyön. Pitää muistaa että työehtosopimukset pitävät sisällään niin paljon yksityiskohtia että niiden paikkaaminen lainsäädännöllä on käytännössä mahdotonta ja sopiminen työntekijäkohtaisesti tai muuten paikallisesti ilman liittokohtaisia sopimuksia tai riisutuin sopimuksin johtaa koko työmarkkinat suuriin vaikeuksiin. Jos Orpon hallitus ei sitä tajua, niin sillä ei ole mitään käsitystä siitä mikä merkitys työehtosopimuksilla ja ylipäätään yhteisellä sopimisella on.
Jos hoito-ja opetusalan työntekijät haluavat kohentaa oman alansa palkkausta ja työoloja, niin heidän kannatta tehdä se yhdessä. Siitä että he ovat jääneet jälkeen muista heidän kannattaa katsoa peiliin ja miettiä kuinka paljon se johtuukaan siitä että on itse äänestetty kokoomusta ja muita sellaisia puolueita jotka eivät todellakaan aja noiden alojen työntekijöiden etuja vaan lähinnä haluavat pitää heidät mahdollisimman pienipalkkaisia jotta suurituloisten verotusta voitaisiin alentaa. Verotuksen alentaminen ei suinkaan palvele palvele terveys-ja opetusalan työntekijöitä joiden palkka maksetaan verovaroista, vaikka niin jotkut noiden alojen työntekijöistä äänestyskäyttäytymisensä perusteella ehkä kuvittelevatkin.
Lääkärit saivat palkkansa nousemaan liukumilla. Niillä ei ole enää mitään tekemistä taulukkopalkkojen kanssa.
Siitä huolimatta lääkäreillä on oma lääkäriliiton solmima työehtosopimus joka määrittelee mm. sopimuskorotukset palkkoihin.
Eivät lääkäritkään sentään niin sinisilmäisiä ole etteivät älyäisi sopia liittotasolla työehtoja ja tehtäväkohtaisia minimipalkkoja korotuksineen.
Toki hoitohenkilöstö saa neuvotella itselleen vaikka minkälaiset liukumat, mutta ei heidän kannata sen takia luopua yleiskotuksista tai tehtäväkohtaisista minimipalkoista, saatika kaikesta muusta mitä työehtosopimus pitää sisällään.
Et maininnut yhdeksi isoksi syyksi katastrofaalista johtamisongelmaa. Esim HUSin alueella hoitajat ovat vuosia kertoneet miten huono johto on, mutta poliitikot HUSin hallituksessa eivät jostain käsittämättömästä syystä vaihda koskaan johtoa. Jäisitkö itse työpaikkaan, jossa tehdään selväksi, että huonot, epäpätevät johtaja on hallituksessa istuvien poliitikkojen erityissuojelussa?
Tästä puhutaan aivan liian vähän!
Palkka on yksi merkittävä tekijä, mutta suurempi ongelma on huono johtajuus ja työolot.
Työpaikka, jossa on niin kiire ettei ehdi käyttämään 10 minuuttia syödäkseen, taukoja ei ehdi pitämään, palkka huono, kolmivuorotyö, kymmenen määräaikaista sopimusta vuoden aikana, työvuorolistat jossa voi esittää kolme toivetta vapaista per kolme viikkoa (saunavuoro ja siinä ne menikin), työvuorolistat ja työpaikan jatkon saa tietää paria päivää ennemmin ja vihjailut siitä jos ei jousta niin sopimuksia ei tule lisää (vaikka tarve on).
Tämä HUSilla ja ei edes yhdessä paikkaa. Miten kukaan voi suunnitella elämäänsä, muuten kuin miettimällä miten pääsee muihin ammattiin mahdollisimman nopeasti?
(Esimerkki oikeasta elämästä ja ratkaisu oli alan vaihto)
Monet muutokset eivät välttämättä edes vaatisi paljoa.
“Pääongelma on kuitenkin, että hoitoalalla on liian vähän väkeä. Tilanne ei jatkossa parane, kun hoidettavia, eli ikäihmisiä on enemmän ja suuri määrä hoitohenkilöitä siirtyy itsekin eläkkeelle.”
Tarkoitatko, että pääongelma ratkeaa hoitoalan palkkoja korottamatta ilman, että syntyy muita ongelmia?
terv,
jukka
Sote-uudistuksen tarkoituksena on siirtää resursseja erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Jälkimmäiset palvelut ovat jatkossakin maantieteellisesti laajalla alueella, joten ei suljettavien toimipisteiden koko henkilöstön ole tarve muuttaa.
Palkanmuodostumisen osalta keskeinen kysymys on joka tapauksessa mistä rahat palkkoihin. Jos verotulojen kehitys on julkisen sektorin palkkakehitystä hitaampaa, niin mistä rahat palkkoihin?
Tämä kirjoitus ei ainakaan lisää kunnioitusta pääministeriä kohtaan. Itse jos nielisin tuon tekstin purematta, niin saattaisin jopa toimia laillista esivaltaa vastaan
Tämä on hoitoalan(kin) kannalta hyvin surullinen hallitus. Ankeuden huippu on, että varsin moni hoitaja ja muu matalapalkkainen on nähnyt hyväksi äänestää kokoomusta ja persuja. Ehkä he kuvittelevat siten nousevansa neljäsosaporvareiksi kun pikkuporvariksi ei ihan noin vaan pääse.
Markkinaliberalismin hengessä on erikoista, että yksi ala eli vientisektori määrää kaikkien muiden palkkatason. Lukitsee siis naiset lopullisesti palkkakuoppaansa.
Tässä rakennetaan hoitoalalle vierastyövoiman reservaatteja, jollaisia on vaikkapa Britanniassa tai Kanadassa. Vanhuspalveluissa tai sairaaloissa ei siellä juuri enää ole syntyperäisiä kansalaisia hoitajina. Aasialaiset ja afrikkalaiset naiset asuvat hoitolaitoksen vieressä asuntolatyyppisessä majoituksessa. Sellaisia hoitajattarien asuintorneja oli Suomessakin vielä 60-luvulla. “Kehitys” vie Suomessa hoitoalalla vuosikymmeniä taaksepäin, mutta sehän on persujen julkilausuttu tavoitekin.
Dystopia täydellistyy sillä, että avoimesti kannatetaan ajattelua, missä muualla kuin Suomessa syntynyt henkilö on lopun ikäänsä toisen luokan kansalainen. Hänellä ei olisi syntyperänsä takia mahdollisuutta vaikuttaa politiikassa, vaikka maksaisi veroja kymmeniä vuosia. Puistattavaa, että joidenkin mielestä meillä on varaa tällaiseen ajatteluun.
Hoitoalan katastrofi on vältettävissä vain rohkealla palkkaohjelmalla ja panostuksella työhyvinvointiin, mutta toimenpiteet eli niiden puute on vain viimeistelemässä romahduksen. Täkäläinen hyvinvointialue oli esimerkiksi säästöjen nimissä kieltänyt minkäänlaisen panostuksen hoitajien pikkujouluihin.
“En voi antaa kuin yhden neuvon hoitoalan järjestöille: älkää sopiko palkoista mitään! Näissä oloissa työehtosopimukset toimivat ankkurina jotka säätelevät sopimuksia alasäin. Palkat liukuvat helpommin ylöspäin kun ei ole taulukkopalkkoja, joihin verrata.”
Teoriassa noin. Mutta käytännössä oltaisiin aika mielenkiintoisessa tilanteessa, jos hoitoalan työehtosopimuksista poistettaisiin linjat kokonaan palkoista. Osa työnantajista kyllä korottaisi palkkoja ehkä reilustikin. Mutta mitä tapahtuisi muiden työnantajien tapauksessa? Hyvinvointialueilla palkkojen kehitys olisi kyllä turvattu, koska palkkayhdenvertaisuus. Jos joku saisi korotuksen palkkojen jälkeenjääneisyyden takia, kaikkien muidenkin vastaavaa työtä tekevien pitäisi saada. Mutta alalla on myös pieniä työnantajia, jotka voisivat sitten alkaa polkea palkkoja oikein kunnolla, tuoden maahan vaikka hoitajia Aasiasta sikäläisellä palkkatasolla.
Opetusalalla palkkaus vaihtelee. Yliopistoissa palkkataso ilman tohtorin tutkintoa opettavilla on yleensä huono. Ammattikorkeakoulujen opettajilla palkkaus on monessa tapauksessa taas parempaa kuin yliopistoissa, ja opetustehtävään ammattikorkeakouluun yritysmaailmasta siirtyvillä palkkataso usein jopa nousee, ja etenkin lomat kasvavat. Lukioissa palkkaus on vähän heikompaa, yläkouluissa sitä alempaa, alakouluissa vielä pienempää ja alle kouluikäisten tapauksessa varsin pientä. Opetusalan isoin etu on lomien pituus. Yksityisen sektorin töissä lakisääteiset vuosilomat ovat yhteensä 5 viikkoa vuodessa. Opetusalalla opetuksettomia ja työajattomia viikkoja on yleensä yli 12 viikkoa vuodesta. Paitsi niillä tuntiopettajilla, jotka määrätään kesävapaiksi työttömyyskortistoon, kun esimerkiksi sijaistuksen kohde ilmoittautuu kesävapaan alkaessa töihin kesän ajaksi.
Yksinkertaisena ratkaisuna hoito- ja opetustyön pitää muuttua vientialaksi, jos vientialat kerran johtavat palkkatason muodostusta.
Opettajille firma joka tarjoaa koulutuspalveluita ulkomaille, mikä voisi PISA-menestyksen hiipuvassa jälkihehkussa onnistuakin. Sairaanhoitajille firma joka tarjoaa työvoiman vuokrausta ulkomaisille hoitolaitoksille. Opettajat ja sairaanhoitajat sitten siirtyvät suomalaisista kouluista ja sairaaloista töihin niihin.
Täytyy näköjään täällä Suomessakin, venäläistyyliin, oppia reagoimaan kannusteisiin.
Luulen että ongelma korjautuu kyllä jossain määrin näillä toimilla.
Julkinen palvelu vain yksinkertaisesti rapistuu alta ja se korvautuu yksityisellä terveydenhoidolla jossa ihmiset haluavat vapaaehtoisesti olla työntekijöinä.
Ne joilla ei ole varaa maksaa yksityisestä jäävät sitten vähemmille palveluille ja ainoat joiden elämä rullaa mukavasti ovat sote-alueiden byrokraatit.
Onko suomalaisten hoitajien palkka erityisen huono eurooppalaisessa vertailussa?
Toki norjalainen hoitaja saa enemmän, mutta aivan kaikki saavat Norjassa enemmän. Kaikki myös maksaa enemmän.
Hoitajien palkkaa pitää verrata koko maan keskipalkkaan ja verrata tätä suhdelukua eri maiden kesken.
Vaan kun se vie kitinältä pohjan pois..
Miten se hoitajien määrä per capita verrokkimaihin nähden onkaan?
meillä on hoitajia paljon verrattuna ainakin ruotsiin. Mutta vertailu ei ole aivan yksioikoista kun hoitajia on kaikissa maissa eri nimikkeillä.
Ja hoitajien palkat eivät voi nousta kauhean paljon. Yhden sairaanhoitajan palkkaan taitaa upota 3–4 insinöörin kaikki verot. Ei tuota suhdelukua voi loputtomiin venyttää ja ei ainakaan samalla kun hoitajien määrä kasvaa.
Siitä ehdottomasti samaa mieltä, että taulukkopalkat pois. Markkina hinnoittelee asiat sen jälkeen. Ei meillä insinööreille/diplomi-insinööreillä ole koskaan ollut taulukkopalkkoja ja ihan kohtuullisesti selvitty. Mutta ollaan köyhiä verrattuna Norjalaisin verrokkeihin.
Ja yhden insinöörin palkkaan menee 5–6 hoitajan kaikki verot jne. Ymmärrät varmaan että tämä ei ole järkevä tapa hahmottaa rahaa ja sen liikkeitä, sillä hoitajien palkkana maksettu raha ei pala tuhkaksi taivaalle vaan raha kiertää taloudessa, ja mainitut hoitajat tekevät tuottavaa työtä palkkansa eteen.
“Ja yhden insinöörin palkkaan menee 5–6 hoitajan kaikki verot jne. Ymmärrät varmaan että tämä ei ole järkevä tapa hahmottaa rahaa ja sen liikkeitä, sillä hoitajien palkkana maksettu raha ei pala tuhkaksi taivaalle vaan raha kiertää taloudessa, ja mainitut hoitajat tekevät tuottavaa työtä palkkansa eteen.”
Se on aina tuossa populistisessa ajattelussa se vika, että valtion talouden suhteen ei ajatella taloustieteilijän aivoilla, vaan golden standard on kauppatieteilijän ajatusmaailma, johon pyritään kotitalouden arkiajattelulla
Yhden sairaanhoitajan palkkaan ei taida upota 3–4 insinöörin verot vaan alle kahden. Keskimääräinen veroaste on Suomessa on noin 43 % ja hyväpakkaisella insinöörillä vartmaankn lähellä 50 prosenttia. Insinöörin palkka on kuitenkin isompi kuin sairaanhoitajan palkka. Unohtuivatko sinulta välilliset verot?
Tälläistä se on kun on Euroopan huonoin huoltosuhde, eli hoidolle ja hoivalle riittää kysyntää. Ja tulee riittämään jatkossakin kun sitä vähääkin työperäistä maahanmuuttoa vähennetään eikä lisätä. Kansalaisten ihonvärin pigmentti onkin nähtävästi hyvinvointia ja taloutta tärkeämpää osalle porukasta, eli ei tarvitse ihmetellä miksi julkinen talous ja kaikki muukin talous sakkaa ja tulee jatkamaan sakkaamistaan.
Syntyvyys on toki surkeaa mutta surkeaa se on muissakin pohjoismaissa, mutta ovat paikanneet asiaa jo aikaa sitten maahanmuutolla jota heillä on ollut moninkertaisesti Suomeen nähden.
Ihan samaa ilmiötä ja syitä siihen kuin Japanissa, jossa vain hieman karrikoiden talous ei ole kasvanut kohta kolmeen vuosikymmeneen ja julkinen velka vain jatkanut kasvuaan sen ollessa nyt n. 230% bkt:stä. Tämä on se tie jossa mekin olemme jo olleet hyvän aikaa, ymmärrämme sitä tai emme. Toki helpompaa on syyttää kaikenmaailman vähemmistöjä ja uskoa näitä valheita syytäviin populisteihin, mutta ei se niitä juurisyitä korjaa. Päinvastoin pahentaa.
Jos joku miettii miksi Suomessa menee niin surkeasti niin tässä on se isoin selittävä syy. Suomi on vuosi vuodelta yhä enemmän iso vanhustenhoitojärjestelmä jonka väestö vain supistuu pikkuhiljaa, syntyvyys vain sukeltaa jatkuvasti yhä uusiin ennätyksiin ja vähäistäkin maahanmuuttoa vain vähennetään. Ei sellaisesta lähtökohdasta saa elinvoimaista taloutta.
Eläkeläiset hoitakoot eläkeläisensä.
Mielestäni yksi merkittävä työvoimareservi on jätetty käyttämättä: eläkkeellä olevat hoitoalan ammattilaiset.
Kyse on vain poliittisesta päätöksestä, että henkilö ei menetä (ansaittua!?) eläkettään, jos palaa työelämään. — Ja sitä paitsi monet vanhemman ikäluokan hoidettavat henkilöt arvostavat sitä, että heitä hoitamassa on oman ikäluokan henkilö; tällainen henkilö osaa aivan eri tavalla ymmärtää hoidettavan henkilön ongelmia kuin «juuri kurssilta tullut» nuorukainen.
Koska eläkkeellä olevan henkilön toimeentulo on jo turvattu, näiden työntekijöiden palkka on vapautettava TES-sidonnaisuuksista. — Tässäkin kyse on vain yksinkertaisesti poliittisesta enemmistöpäätöksestä.
Jos rakenteellisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, kertoo se vain siitä, että työvoimapulaa pidetään tarkoituksellisesti yllä poliittisista syistä.
Vanhuuseläke ei vähene, vaikka tekisi töitä kuinka paljon tahansa. Tietysti, kun eläketulot ovat pohjalla, progressiivinen verotus verottaaa eläkeläisen työntekoa enemmän.
Mitkä ovat sitten eläkeläisen reaaliset mahdollisuudet sanella omat erityiset ehtonsa työnantajalle? Vaikkapa niin, että ei fyysistä voimaa vaativia kohteita ja työaika on kaksi neljän tunnin työvuoroa viikossa, joista toinen on pyhäpäivä.
Jos pula on kova niin luulisi pienenkin avun tulevan tarpeeseen.
K‑Veikolle:
Sulta on mennyt nyt ohi miten päin paikallinen sopiminen eli sanelu toimii: Työnantaja sanelee työntekijälle ehdot eikä toisinpäin.
Eläkkeellä voi tehdä työtä mielinmäärin. Ja siitähän karttuu eläkettä 68 vuotiaaksi. Toisaalta, kun täyttää 68 vuotta niin työnantajan ei tarvitse maksaa eläkemaksuja eikä työttömyysvakuutusmaksuja. Luulisi, että siitäkin porukasta löytyisi työhaluisia ja ‑kykyisiä.
“Luulisi, että siitäkin porukasta löytyisi työhaluisia ja ‑kykyisiä.”
Vähemmän kuin luulisi. Kyllä eläkeläisiä kysytään töihin, ei se siitä ole kiinni.
Eläkeläisillä on monenlaista erityisosaamista, jota nuoremmalla sukupolvella ei voi olla. Eläkeläistä ei paina huoli toimeentulosta tai unelmat tulevasta urakehityksestä.
Esimerkiksi työhön perehdyttäminen: eläkeläisellä on riippumattomuus työnantajasta ja palkanmaksusta. Hänellä on (kymmenien vuosien ammattitaidon lisäksi) kanttia sanoa työnantajalle perehdytettävästä työntekijästä, että hän on soveltumaton aiottuun työtehtävään ilman, että hänen «onnistuneiden perehdyttämisten prosenttinsa» laskee «alle normin» ja sen seurauksena urakehitys estyy (puhumattakaan samasta urakehityksestä kilpailevien kateellisten työtovereiden «rasismisyytöksistä»).
Eläkeläisiä pitäisi kohdella erityisosaajina, jotka sanelevat omat työehtonsa ja joille on tarve organisaatiossa. Itse asiassa koko järjestelmää pitäisi kehittää siihen suuntaan, että jokainen työntekijä on oman tehtävänsä erityisosaaja. — Jos ei meillä niin sitten jossain muualla.
“Esimerkiksi työhön perehdyttäminen: eläkeläisellä on riippumattomuus työnantajasta ja palkanmaksusta.”
Tämähän on työnantajan näkökulmasta hurjan iso miinus: Kuinka pomotella, kovistella ja sanella työnteon ehtoja tälläiselle riippumattomalle tekijälle?
Re «työnantaja määrää ehdot yksipuolisesti»:
https://www.soininvaara.fi/2024/01/16/hoitoalan-tyovoimapula-johtuu-palkoista/#comment-655783 (joka taisi kadota tässä hetkessä):
Perusongelma kunnan ja valtion virkaehdoissa on, että yksi ja sama osapuoli istuu neuvottelupöydän molemmilla puolin ja «neuvottelee» itselleen työehdot tilanteessa, jossa jokin kolmas osapuoli maksaa laskun, — ei työntekijä, eikä työnantaja vaan «veronmaksaja».
Auttaako raha ylikuormitukseen, moraaliseen burn outiin jne? Ehkä näillä onkin jotain yhteistä etiologiaa nuorten mielenterveysongelmien kanssa.
Ei välttämättä. Mutta jos nettotuloista menee pakollisiin elämisen kustannuksiin 50+% niin kyllä minä väitän, että raha voi helpottaa ylikuormitusta ja burn outtia kun ei tarvitse stressata sekä töissä että vapaa-ajalla.
Kummasti aika vähän tuntuu ylimmässä johdossa eli hyvin kompensoiduilla ilmaantuvan ylikuormitusta ja moraalista burn outtia, mistäköhän johtuu? Kummasti saattaa vähentyä stressi kun sitä rahaa riittää tilillä ettei tarvitse stressata tai laskea euroja. Sitten kun on varaa ajella uudella autolla omalle rauhalliselle omakotitalolle niin ei tarvitse juuri stressata auton hajoamisesta tai julkisen liikenteen vaihdoista. Helsinkiinkin ehtii monesta ympäryskunnasta paremmin ja nopeammin töihin kuin julkisella Helsingin sisällä sahaaminen hitaalla julkisella ja hankalin vaihdoin.
Karkeasti yleistäen isompi tulotaso mahdollistaa elämästä monenlaisen ‘kitkan’ vähentämisen, mikä lisää henkilön vapausasteita omassa toiminnassaan ja päätöksenteossa. Itse esimerkiksi pyöräilen nyt paljon ja julkisen liikenteen vaihtaminen pyöräilyyn lisäsi hyvinvointia ja vähensi stressiä huomattavasti. Julkista liikennettä käyttäessä pitää aina kytätä kelloa että milloin nyt menee ja milloin pitää lähteä. Pyörällä ja omalla autolla lähdet milloin tykkäät, jos lähdet minuutin myöhässä niin sitten myöhästyt minuutin, mutta julkisella pahimmillaan 30 minuuttia tai enemmän. Sama kitkan vähentäminen henkilöautolla näkyy mm. hankintojen kanssa, jos tarvitset jotain niin sitten lähdet vain autolla sitä ostamaan, ellei se ole todella iso ja painava esine. Julkisella ja polkupyörällä prosessi muuttuu paljon hitaammaksi ja monimutkaisemmaksi, eli jälleen kerran elämisen “kitka” lisääntyy. Henkilöautoilu on kyllä sellainen vapauden huume, että ymmärrän hyvin miksi siitä ei herkästi vaihdeta muihin vaihtoehtoihin.
Sairaaloiden työvoimatilanteessa on päinvastainenkin elementti. Toki sairaaloissa on nykyinen henkilökuntansa, mutta heistä kolmannes jää vuosikymmenessä eläkkeelle. Uusien lääkäreiden saaminen pienempiin kaupunkeihin on muuttunut yhä vaikeammaksi. Sivumennen sanoen, sama ongelma alkaa olla opettajienkin kohdalla.
Eli pienten sairaaloiden päivystykset voivat syödä koko alan taloudellisia resursseja kun joudutaan edellisten lääkärien eläköityessä turvautumaan vuokralääkäreihin virkalääkäreiden sijaan. Tässä seurasin sukulaiseni, yhden maakunnan/sotealueen keskussairaalan erikoisalan ylilääkärin, eläköitymistä ja sairaalan vaikeuksia saada uutta tilalle (tarvitaan kokenut, johtamaan erikoisalan toimintaa).
Synnytyssairaaloiden kohdalla rajana joskus pidetty 800 lasta vuodessa on vähemmän kuin yksi per työvuoro. Koska syntyminen on satunnainen prosessi tämä tarkoittaa, että joidenkin vuorojen aikana on useampi syntyvä lapsi, toisten ei yhtäkään. Tämä vaikeuttaa tila‑, laite- ja henkilöstöresurssien mitoitusta.
Yläkoulun ja lukion opettajien kohdalla pienten pienten ja kaukana kaupungista sijaitsevien koulujen ongelma on vielä saada opettajalle riittävä määrä tunteja kalenteriin — ilman että hän joutuu kesken työpäivän ajelemaan kymmeniä kilometrejä koululta toiselle.
Ex-hoitajana näkisin että alan hoitajien ongelmat voisi tiivistää kolmeen osioon. Tässä listattuna tärkeysjärjestyksessä:
- Byrokratia, hallinto, johtaminen ja työkulttuuri silkkaa paskaa
— Arvostuksen puute
— Palkkaus
Sairaaloiden päälle on rakennettu valtava hallinnollinen himmeli. Julkinen terveydenhuolto tukkii itsensä aivan käsittämättömällä puuhastelulla. Se mihin itse kypsyin hoitajana oli nimenomaan merkityksetön pikkumainen byrokratia joka vei ison osan työajasta ja henkisestä energiasta.
Arvostuksen puute organisaation sisällä näkyy sellaisina pienten perseilyjen loppumattomana purona.
Noita kahta ensimmäistä kohtaa voisi kompensoida tuhdilla tilipussilla, mutta sitä ei tietenkään haluta tehdä. Hoitajan tilipussi ei ole ihan niin huono AY-väki antaa ymmärtää, mutta palkkaus ei vain vastaa työn aiheuttamaa vitutusta.
Yleinen ääneen sanomaton mielipide on että hoitoalan palkkoja ei haluta nostaa koska muut ammattialat vaativat vähintään saman.
Tämä toteutui täysimääräisesti 2000-vuosikymmenellä kun Katainen(ko?) meni lupaamaan hoitsuille 500€ korotuksen. Hoitajat työtaistelivat itselleen luvatun korotuksen, toki summa oli pienempi kuin luvattu 500€. Mutta kaikki muut ammattiryhmät vaativat (ja saivat) itselleen sen saman 500€ täysimääräisenä.
Eli työnantajapuoli on pakkoraossa, jos hoitajille lupaa muuta kuin murusia niin tärkeämmät työntekijäryhmät vaativat (ja saavat) sen itselleen tuplana. Jos tuodaan 100 hoitajaa Filippiineiltä niin kuluilla ei ole mitään väliä. Mutta jos annetaan hoitajille 100€ palkankorotus niin hinta kymmenkertaistuu heti.
https://yle.fi/a/74–20072738 “Hyvinvointialueiden kärkeen kuuluneen Soiten talous romahti äkisti, koska johtaminen petti – nyt edessä on kovia toimia”
Hoitoalalla näkee nyt erinomaisesti, että paras keino työntekijöille kasvattaa omaa palkkaansa on irtisanoutua julkiselta puolelta ja siirtyä yksityiselle SOTE-alan keikkatyövoimaa tarjoavalle välittäjälle.
Mitään säästöjähän tässä ei synny, ja lisäksi julkiselle kukkarolle tulee vielä aivan turha välikäsi omaa katetta keräämään. Mutta kun AY-liike on näin pahasti epäonnistunut ja samoin julkinen puoli kieltäytyy markkinaehtoisesta palkkojen muodostuksesta niin eipä työntekijöille jää muita vaihtoehtoja.
No mutta “positiivisena” puolena terveydenhuoltojärjestelmämme ajetaan nyt pikavauhtia USA:n malliin seuraavan 10 vuoden sisällä.