Elinikäisestä oppimisesta ja menestyksen eväistä

34 vastausta artikkeliin “Elinikäisestä oppimisesta ja menestyksen eväistä”

1. Suomes­sa saat­taa olla, vielä vähän aikaa, hyvät opet­ta­jat perusk­ouluis­sakin, mut­ta se ei enää riitä. 

   Koulut ovat esim. pk-seudul­la usein ylisu­uria laitok­sia, jois­sa yritetään hal­li­ta eri­laisia kaaostekijöitä. 

   Nor­maali, eli tavalli­nen, mui­ta ei tai­da ollakaan, eli riit­tävän hyvä opet­ta­ja kyke­nee pitämään oppitun­nin aikana yhtä oppitun­tia ker­ral­laan yhdel­lä kielel­lä. Aivan samoin toimii lentäjä joka lentää konet­ta yhteen annet­tuun kohteeseen.
   Luokas­sa kuitenkin saat­taa olla 25 oppi­las­ta joista 10–15 on ns. eri­laista oppi­jaa. Joskus enem­mänkin. Kielivaikeudet…oppimisvaikeudet…henkiset ongelmat…käytösongelmat.…
   Seu­raus: ope­tus ei ole tehokas­ta eikä laadukas­ta. Ope­tusti­lanne on hajoamista pienem­pi­in osiinsa.
   Ei siis merkit­tävää laat­ua, vaik­ka ope­tus­min­is­ter­it hymyssä suin hal­li­tuskaud­es­ta toiseen kiit­täi­sivät opet­ta­jia ja varhaiskas­vat­ta­jia kli­seil­lä maail­man parhaas­ta koulusta.
   Jokainen joka tun­tee esimerkik­si Helsin­gin päiväko­tien tilan­net­ta koulute­tun henkilökun­nan vajauk­sien suh­teen tietää hyvin, ettei meil­lä ole ollut ope­tus­min­is­terin ylistämää “laadukas­ta varhaiskas­va­tus­ta” pitkään aikaan.
   Ei sinne päinkään. Sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus syn­ny­tys­laitok­selta koulun penkille jokaiselle on kas­vat­tanut sys­teemin niin suurek­si kun­nille, ettei mikään enää riitä, ei ainakaan koulutet­tu henkilökun­ta. Sit­ten men­nään niil­lä mitä on. 

   Perusk­ouluis­sa samaa asi­aa tuot­ta­vat jät­tik­oulut. Tehokku­usk­oulut jot­ka tuot­ta­vat kuitenkin vain oppimisen tehot­to­muut­ta. Tot­ta kai näin ollen oppimis­tu­lok­set vajoa­vat lujaa ja Pisa-sta­tus kaatuu.
   Opet­ta­jana ajat­te­len että toisaal­ta hyvä että totu­us viimein paljastuu. 

   Ja tämä kaik­ki hei­jas­tuu ylöspäin, lukioi­hin ja ammat­tik­oului­hin ja aivan var­masti myös yliopistoihin.

   Vastaa

   1. Koulu­jär­jestelmässä tas­apäistämi­nen ja lah­jakkaiden uno­ht­a­mi­nen aiheut­ta­vat hait­to­ja, joista Suo­mi nyt kär­sii (PISA-tulok­set romahtaneet!):

      1) Lah­jakkuuk­sien alisuoriutuminen:
      Kun koulu­tusjär­jestelmä ei tun­nista tai tue lah­jakkai­ta oppi­lai­ta, he tun­te­vat olon­sa aliar­voste­tuik­si ja alisuo­ri­u­tu­vat. Tämä voi johtaa hei­dän poten­ti­aalin­sa tuh­laamiseen ja vähen­tyneeseen motivaatioon.

      2) Innos­tuk­sen ja luovu­u­den väheneminen:
      Kouluis­sa koroste­taan stan­dar­d­oitu­ja arvioin­te­ja, tietyn­laista oppimista ja sovel­letaan inklu­u­sio­ta, mikä tukah­dut­taa lah­jakkaiden oppi­laiden luovu­ut­ta ja innos­tus­ta. Lah­jakkaiden oppi­laiden kyky ilmaista itseään ja kehit­tää omia ideoitaan jää huomiotta, mikä on haitallista hei­dän henkiselle kasvulleen.

      4) Yhteiskun­nal­lis­ten tarpei­den laiminlyöminen:
      Lah­jakkaiden opiske­li­joiden huomiotta jät­tämi­nen johtaa siihen, että Suomelle elin­tärkeät lah­jakku­udet menetetään. Lah­jakkail­la opiske­li­joil­la on usein poten­ti­aalia inno­vaa­tioi­hin ja kehi­tyk­seen, ja kun heitä ei tue­ta, menetetään mah­dol­lisu­us hyö­dyn­tää hei­dän lah­jakku­ut­taan yhteiskun­nan hyväksi.

      P.S. Kouluis­sa pitää HETI kieltää kän­nyköi­den käyt­tö oppitun­tien aikana!

      Vastaa

   2. Menin 60 v iltaop­pik­oulu­un ran­skaa ja Venäjää opiskele­maan Olin pitkään bus­sikus­ki ja opiske­lin aikoinaan ekonomin tutkin­non Lap­su­us oli loistava.Nyt 72 v,hyvä elämä

      Vastaa

   3. Se on juuri noin. Tässä taas näemme, että markki­na­t­alous on huono isän­tä. Hoetaan suurten yksiköi­den tuo­van säästöjä . Tuo­vat tietenkin, mut­ta laatu on kärsinyt . Mihin ne sääste­tyt mil­jardit ovat upon­neet, eivät ainakaan koulutussektorille.

      Vapaa kil­pailu erikois­tu­mal­la ei johdakaan laadun paran­tu­miseen, kuin ns. eliittikouluissa. 

      Vai pitäisikö vapaus koulu­jen val­in­taan viedä äärim­milleen ja antaa optuk­sen jär­jestäjän kehitel­lä vapaasti houkut­tele­via oppiainepainotuksia. 

      Vapaan kil­pailun airueet peukut­ta­vat. He väit­tävät kohon­neen laadun vetävän imuun­sa ns. heikom­pi­en aluei­den koulu­ja uusi­in oppiennätyksiin. 

      Ja jos eivät tähän pysty, niin oma häpeänsä.

      Vastaa

2. Puheen­vuorossasi oli ainek­sia mon­een suun­taan. On selvää, että varhais­lap­su­us määrit­tää elämää pitkälle. Mut­ta mitä on lop­ul­ta aikuisk­oulu­tus ja koulu­tuk­sen van­hen­e­m­i­nen? Olen ollut tuo­marin ja siihen ver­tau­tu­vis­sa juristin töis­sä yli 30 vuot­ta. Jo eläk­keelle siir­tynyt vel­jeni toi­mi lääkärinä ja sit­ten ylilääkärinä läh­es 40 vuot­ta. Kumpikaan emme ole koulut­tau­tuneet työu­ran aikana uudelleen, mut­ta toki saa­neet eri­laista täy­den­nysk­oulu­tus­ta, pääosin ammatill­i­nen kehit­tymi­nen on tapah­tunut työssä. En tietenkään tee työtäni enää tiedekun­nas­sa saamieni oppi­en varas­sa, vaik­ka ne ovatkin luoneet poh­jan. Eikö näin ole vähän kaikil­la? Kok­isin ammatin vai­h­tamisen ja uudelleen koulut­tau­tu­misen jonkin­laisek­si hai­hat­teluk­si tai henkilöko­htaisek­si tappioksi.

   Vastaa

3. En päässyt oikein jyvälle tuos­ta Osmon kirjoituksesta.
   Tuo viimeinen kap­pale ran­skan opiskelus­ta kuitenkin pysäyt­ti. Minä lie­nee aikoinaan olen päässyt sisään johonkin huip­pu­lu­okan korkeak­oulu­un, kun ran­skan kie­len opiskelun pystyi val­it­se­maan opin­to-ohjel­maansa. Minä val­itsinkin, ja kir­joite­tus­ta ran­skas­ta saan hyvin tiedon irti vaik­ka puhekieli on mitä sattuu.

   Vastaa

   1. Yritin sanoa, että kun nuori ihmi­nen opiskelee ransskaa, hän osaa sitä työu­ransa aikana, ja siitä on hyö­tyä pait­si hänelle itselleen myös muillekin, eli sil­lä on posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Jos minä 72-vuo­ti­aana opiske­lisin ran­skaa, siitä on hyö­tyä vain min­ulle itselleni.

      Vastaa

4. Elämme vähän kaikessa puudut­tavaa hyö­dyn aikakaut­ta. Kaikkea ajatel­laan vai sitä kaut­ta, miten saadaan ihmi­sistä hyvää työvoimaa talouden tarpeisiin.

   “Min­un täy­tyy opiskel­la poli­ti­ikkaa ja sotataitoa, jot­ta pojil­lani olisi vapaus opiskel­la matem­ati­ikkaa ja filosofi­aa. Poikieni tulisi opiskel­la matem­ati­ikkaa ja filosofi­aa, maantiedet­tä, luon­non­his­to­ri­aa, laivas­ton arkkite­htu­uria, kau­pankäyn­tiä ja maat­alout­ta, jot­ta he antaisi­vat omille lap­silleen oikeu­den opiskel­la maalaus­taidet­ta, runout­ta, musi­ikkia, arkkite­htu­uria, kuvan­veis­toa, kudon­taa ja posliininvalmistusta.”

   Näin kir­joit­ti aikoinaan eräs John Adams, jos­ta sit­tem­min tuli mm. Yhdys­val­tain pres­i­dent­ti. Vuosi oli 1780, eli elet­ti­in täs­mälleen samaa aikakaut­ta, jos­ta his­to­ri­ankir­jois­sa ennen van­haan käytet­ti­in tuo­ta samaa nim­i­tys­tä “hyö­dyn aikakausi”.

   Vastaa

5. Tämä on eräs aikamme suurimpia paradok­se­ja joka voisi olla suo­raan 1984-kirjasta: 

   Kaikissa tule­vaisu­uskat­sauk­sis­sa ja suurel­la rahal­la vään­netyis­sä ennakoin­tiske­naar­i­ois­sa on ainakin 1980-luvul­ta saak­ka puhut­tu nopeu­tu­vas­ta muu­tok­ses­ta jos­sa osaami­nen van­he­nee nopeam­min, ihmisil­lä pitää olla use­ampia työuria ja osaamisen kehit­tämisen pitäisi olla jatkuvaa.

   Perusk­oului­hin ja Pisa-keskustelu­un en halua sotkeu­tua, mut­ta samal­la ajan­jak­sol­la on ylem­pi­en astei­den koulu­tus­poli­ti­ikas­sa tapah­tunut seuraavaa:
   — Nuoret halu­taan mah­dol­lisim­man nopeasti johonkin koulu­tu­s­paikkaan riip­pumat­ta työelämän tarpeista tai hei­dän omista haluistaan.
   — Koulu­tu­s­paikan vai­h­t­a­mi­nen tai use­am­man vas­taan­ot­ta­mi­nen tehdään mah­dol­lisim­man vaikeak­si kaikille muille pait­si Aal­to-yliopis­ton tuotan­to­talouden opiske­li­joille joista vähin­tään puolel­la on vähin­tään kak­si opiskelu­oikeut­ta kos­ka pitkän matem­ati­ikan, fysi­ikan ja kemi­an lau­da­tureil­la pääsee mihin vaan opiskelemaan.
   — Opiske­li­jat yritetään työn­tää koulu­tus­putkesta läpi mah­dol­lisim­man nopeasti niin toisel­la asteel­la kuin korkeak­ouluis­sakin, samal­la kun ope­tus­resurssit eivät kasva.
   — Korkeak­oulu­ja palk­i­taan valmis­tunei­den määrästä. Tämä yhdessä edel­lisen kohdan kanssa johtaa siihen, että tutk­in­to­vaa­timuk­sia pikuhil­jaa keven­netään “på smyg” ja arvosano­ja infla­toidaan. Korkeak­oulumme muis­tut­ta­vat enem­män ja enem­män pak­istani­laista valeyliopis­toa jos­ta saa ostaa halu­a­mansa diplomit ja kurssimerkinnät.
   — Alan­vai­h­tamista halu­taan vaikeut­taa, ilmeis­es­ti sik­si että voidaan van­gi­ta sote-henkilöstö toimi­alalle koko työiäkseen.
   — Suo­mi on muutenkin poikkeuk­sel­lisen tutk­in­touskoinen maa. ja val­tio­val­ta säätää mitä eri­laisim­mille aloille koko ajan lisää muodol­lisia pätevyys- ja tutk­in­to­vaa­timuk­sia joit­ka pitää täyt­tää voidak­seen työsken­nel­lä siel­lä. Tätä perustel­laan tur­val­lisu­udel­la, ja tur­val­lisu­ut­ta ei voi koskaan olla liikaa. 

   Lop­putu­lok­se­na on opiskelu­jär­jestelmä joka tuot­taa keskimäärin heikom­pia ja alaansa tyy­tymät­tömämpiä osaa­jia nopeam­min ja nopeam­min pitääk­seen nämä val­it­se­mas­saan amma­tis­sa ikuis­es­ti ja vaikeut­taak­seen hei­dän koulut­tau­tu­mis­taan muuten kuin työssä oppi­en. Työssä oppi­mal­la oppii myös tekemään sut­ta ja sekundaa.

   Vastaa

6. “Itse ajoin mallia, jos­sa jokaisel­la olisi sub­jek­ti­ivi­nen oikeus viikon täydennyskoulutukseen.”

   Paljonko viikos­sa ehtii oppia? Jos tätä ver­taa yhteen opin­tovi­ikkoon eli 1,5 opin­topis­teeseen, niin oikeisi­in tutk­in­toi­hin näin lyhy­itä kursse­ja har­voin sisäl­lytetään. Vapail­ta markki­noil­ta saa tietysti ostet­tua kuin­ka ohuen pin­taraa­paisun tahansa aiheeseen kuin aiheeseen, mut­ta vas­tuu hyödys­tä jää ostajalle.

   Otak­sun, että tarkoi­tat yhtä viikkoa joka vuosi. Saisiko viikko­ja lait­taa säästöön, eli käy­dä esim. joka neljäs vuosi yhden kuukau­den mit­taisen koulu­tuk­sen? Oppimista ei pysty murustele­maan ihan miten vain, kuten ei pysty kir­jaakaan luke­maan yhtä sivua vuodessa. Mon­es­ta pin­taraa­pais­us­ta ei syn­ny yhtä syväluotausta.

   Jos ei ole väliä sil­lä, kuka mak­saa (pait­si että on, kuten itsekin huo­m­a­sit), niin entä sil­lä, että mak­saako koulu­tus itseään takaisin? Lyhyet täy­den­nysk­oulu­tuk­set ovat melkein kallein­ta mah­dol­lista ope­tus­ta, ja kun siihen päälle lisätään vielä viikon pois­sao­lo töistä, kui­tat­ta­va sum­ma ei ole enää ihan mitätön. Olisin varovainen koulu­tuk­sen ROI:in yleistämisessä.

   Olete­taan, että koulut­tau­tu­ja mak­saa lystin. Monel­la on var­masti nytkin mah­dol­lisu­us pyytää viikko palkaton­ta lomaa ja käy­dä sinä aikana itse mak­samansa täy­den­nysk­oulu­tus. Muut­tuuko mikään, jos tätä ale­taan kut­sumaan sub­jek­ti­ivisek­si oikeudek­si? Innos­tut­taisi­inko tästä kuitenkin oikeu­den sijaan vään­tämään velvol­lisu­us, ja jos näin, mikä vaiku­tus täl­lä olisi näi­den muodon vuok­si käy­ty­jen koulu­tusten hyödylle? Täy­den­nysk­oulu­tuk­si­in­han ei vält­tämät­tä liity minkään­laista arvioin­tia, eli hyö­dyn lisäk­si jää epä­selväk­si, opi­taanko ylipäätään mitään. Opet­ta­jana tiedän, että opetuk­sen tavoit­teet ja oppimis­tu­lok­set jäävät usein aika kauak­si toisistaan.

   “yhteiskun­nan intres­sis­sä on pain­ot­taa sitä, mitä työn­tek­i­jöille tapah­tuu, jos yri­tyk­ses­tä aika jättää.”
   Min­ua hie­man ihme­tyt­tää työt­tömyy­teen suh­tau­tu­mi­nen. Mik­si työt­tömyys on jotain niin kamalaa, että tähän pitäisi ennal­ta varautua täy­den­nysk­oulut­tau­tu­mal­la? Joka tapauk­ses­sa­han se täy­den­nysk­oulut­tau­tu­miseen kulu­va aika on pois työa­jas­ta, ja täy­den­nysk­oulu­tuk­sel­lakin han­kit­tu osaami­nen van­he­nee. Kaiken lisäk­si on vaikea ennakoi­da, että mikä lop­ul­ta antaa avaimet uudelleen­työl­listymiselle. Jotenkin näin äkkiseltään kuvit­telisi, että työt­tömyys­jak­so olisi kaik­ista luon­tevin het­ki täy­den­nysk­oulut­tau­tua kaikessa rauhas­sa ja työ­markki­noiden uusia tuu­lia hais­tellen, mut­ta tämä on meil­lä onnis­tut­tu pilaa­maan kaiken maail­man kepeillä.

   Vastaa

7. Ehdotit sub­jek­ti­ivista oikeut­ta viikon täy­den­nysk­oulu­tuk­seen. Olisiko sen tarkoi­tus tois­tua määrävälein vai olla vain ker­ran koko työu­ran tai saman työ­suh­teen aikana?
   Kysy­isin että mitä sel­l­aises­sa oikein voi oppia niin että siitä on mitään hyö­tyä vielä vuosien päästä? Olen ollut 20 vuot­ta sit­ten se tapauk­sis­sa koulu­tuk­sis­sa ja voin sanoa että kovin paljon ei sel­l­ai­sis­sa opi­tu­il­la taidoil­la enää tee.

   Vastaa

   1. Viikko vuodessa oli aja­tuskseni. Käy tarken­ta­mas­sa tekstiin.

      Vastaa

8. Kuin­ka moni uskoo siihen että ihmi­nen selviää koko työu­ransa ilman tarvet­ta lisäko­lu­tuk­selle perusk­oulu­tuk­sen ja ensim­mäisen ammatil­lisen tutkin­non­non jäl­keen oli­vat­pa ne kuin­ka tasokkai­ta tahansa.. Tai uskooko joku että joku taan­tu­val­ta alal­ta työt­tömäk­si jäävä per­heelli­nen kyke­nee, koulut­tau­tu­maan tuos­ta vaan uuteen ammat­ti­in ilman että hänen mah­dol­lisu­ut­taan koulut­tau­tua tuo­taan taval­la tai toisel­la. Ja kuin­ka avoimet työ­paikat saadaan täytet­tyä jos työ­paikat syn­tyvät eri aloille kuin mis­tä ihmiset jäävät työt­tömik­si tai joil­ta työt vähenevät.

   On aivan selvää että tarvi­taan jotain mil­lä varmis­te­taan se että osaami­nen ja työ­paikat saadaan kohtaa­maan vielä työu­ran alunkin jäl­keen. 40–50 vuo­den aikana kerk­iää tapah­tua vaik­ka mitä ja sik­si onnedesvas­tu­u­ton­ta laukkaut­taa aikuisk­oulu­tus­tu­ki ilman että sille esit­tää mitään toimi­vaa vaihtoehtoa.

   Luk­i­jan mielipi­de | Aikuisk­oulu­tuk­selle tarvi­taan pysyvä rahoi­tusin­stru­ment­ti: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010240729.html

   Vastaa

9. Pisat­u­losten huonoon men­estyk­seen pääsyylli­nen on löy­tynyt ope­tus­su­un­nitelmien hölmöyk­sistä. Itse pidän pääsyyl­lisenä kun­tia, jot­ka raha­pu­las­saan suurenta­vat koulu­ja ja niiden luokkakoko­ja. Lopet­ta­vat eri­ty­is­lu­okkia ja sijoit­ta­vat samaan luokkaan kaik­ki älykkäät ja vähä-älyiset. Raha­pu­lan pääsyy on eduskun­ta, joka on vähen­tänyt taloudel­lista vas­tu­u­taan opetuk­sen jär­jestämis­es­tä. Yhteen­ve­toni on, että ain­oa hyvä tie tulosten parane­miseen on ope­tus­lu­okkien koon pienen­tämi­nen ja eri­ty­is­lu­okkien lisääminen

   Vastaa

   1. Min­un luokas­sani oli 44 oppi­las­ta ja hyvin meni.

      Vastaa

      1. Kävit van­han ajan oppik­oulua etkä nyky­muo­toista perusk­oulua. Niin kävin minäkin.
         Ilmeis­es­ti sen ajan ope­tus­menetelmät ja kuri toi­mi vähän parem­min. Tai oli opet­ta­jia joi­ta totelti­in ja sel­l­aisia joi­ta ei toteltu.
         Ja lisäk­si jos ei men­estynyt, jätet­ti­in luokalle. Varsinkin keskik­oulun 5. luokalle (9. opin­tovu­osi) tuli paljon noi­ta luokalle jääneitä ja meinin­ki oli välil­lä aika hur­jaa kun 17 ‑vuo­ti­aat piti omaa show­taan eli koulunkäyn­ti ei ollut mitenkään rauhallista.

      2. Sin­un luokas­sasi oli pääsykokei­den perus­teel­la valit­tu kansak­oulun ker­maa eli tämä on tosi type­rä ver­taus, jota sin­un ikälu­okkasi edelleen käyt­tää järkyt­tävin seu­rauksin. Nyt kyseessä on koko ikälu­ok­ka älyl­lis­es­ti päästä päähän. Osmo hei, siir­ry tähän aikaan.

      3. Ei min­un kansak­oul­u­lu­okas­sani ollut mitään pääsykokeil­la valit­tua ker­maa. Tosin taisi olla vain 35 oppilasta.

      4. Juuri näin. Olen ihme­tel­lyt tätä keskustelua. Tungek­simme (me 60-luvun alun ikälu­okat) ylisu­uris­sa luokissa koko oppik­oulu­a­jan, oppimis­tu­lok­set oli­vat ihan hyvät. Kaikkein viimeisek­si olisin halun­nut opet­ta­jan jaka­mat­toman huomion.

      5. Kom­ment­ti­na Soin­in­vaar­alle tuo­hon uskon­non ja elämänkat­so­muk­sen opetuk­seen niin tuo jako neljään eri uskon­tokun­taan on mon­es­sa yhtey­dessä resurssien haaskaus­ta mut­ta tämäkin on kun­ta kohtaista. Pääkaupunkiseudul­la tämä näkyy selvästi mut­ta maakun­nis­sa jopa elämänkat­so­musti­etoa ei ole tar­jol­la vaik­ka sen jär­jestämi­nen on lais­sa tur­vat­tu. Parem­pi malli voisi olla elämänkat­so­musti­eto ja uskon­nonope­tus (uskon­totiede) mut­ta se olisi kaikille pakol­lista. Aarno Kotrol­la on tähän hyvä vai­h­toe­hto. Haaste on pienet paikkakun­nat jois­sa ei ole resursse­ja jär­jestää muiden uskon­to­jen ope­tus­ta vaik­ka laki tämänkin takaa.

      6. Osasiko kaik­ki luokas­sasi ope­tuskie­len? Oliko somes­ta johtu­vaa Tik­Tok adhd:tä joka toisel­la? Keskittymiskyvyttömyytyä? 

         Oliko kuri ja järjestys?

   2. Ala-asteel­la 80-luvul­la meil­lä oli 32 oppi­las­ta luokassa.

      Ei se luokkakoon pienen­tämi­nen ole mikään taikatemp­pu, voi jopa johtaa päin­vas­taiseen (!!!) tilanteeseen, kun joudu­taan palkkaa­maan epäpäte­viä opet­ta­jia. Hyvä opet­ta­ja tekee 30 hen­gen luokas­sa var­mas­ri parem­paa jälkeä, kuin huono 20 hengen.

      Vastaa

      1. Syltylle. Eli ok ja yhteiskun­nan pelisään­tö­jen mukaista, että toinen tekee kol­maosan enem­män työtä kuin toinen ja samal­la palkalla? 

         Luokkakoon pienen­tämi­nen sen sijaan on var­ma tae vähin­tään mah­dol­lisu­ud­es­ta saa­da (oppi­las) ja antaa (opet­ta­ja) selvästi parem­paa ope­tus­ta. Itsel­läni on tästä 25 vuo­den kokemus. 

         Koulu­jen tilanteet on vedet­ty jo niin heikoik­si että tulette näkemään että pian han­skat tiski­in lyöjiä tulee löy­tymään ja paljon. Varhaiskas­vatuk­ses­sa tämä on jo nähty. Helsingis­sä katas­tro­faa­li­nen pula tek­i­jöistä. Yksi syy on palkn suhde työhön, jos­ta on tul­lut huo­mat­tavasti vaa­ti­vam­paa kuin mitä se on ollut ennen. 

         Laadukkaas­ta koulu­tuk­ses­ta aina intoil­e­va ja puhku­va keskilu­ok­ka saa sit­ten jär­jestää koulu­tusasi­at itse: perustel­la vaikka­pa stein­erk­oulu­ja puu­taloi­hin ja yksi­ty­isiä päiväkote­ja ihan itse ja niitä yllä pitää.

10. Kansak­oulun noin neljän­neltä luokalta menit oppik­oulu­un, jonne oli pääsykoe. Sit­ten tuli vuon­na 1972 perusk­oulu, jonne pääsi kaik­ki. Ja sil­lä tiel­lä nyt ollaan. Alus­sa hom­ma toi­mi, mut­ta sit­ten tasokurssit pois­tui ja luokkakoot kasvoivat ja pisa heikkeni. Näin se meni

    Vastaa

    1. PISA-tulok­set oli­vat korkeim­mil­laan 2006. Ajal­li­sista yhteen­sat­tumista ei nyt muutenkaan kan­na­ta vetää kauheasti johtopäätök­siä, mut­ta eivät muu­tok­set luokkakois­sa tai tasokurs­seista luop­umi­nen sovi edes ajal­lis­es­ti yhteen PISA-tulosten kehi­tyk­sen kanssa.

       Tar­josit toises­sa vas­tauk­ses­sa luokkien koon pienen­tämistä lääk­keek­si tulosten paran­tamiseen. Meta-ana­lyysien perus­teel­la luokkakoon pienen­tämi­nen 25:stä 15:een kohen­taa oppimis­tu­lok­sia n. 0,10–0,20 keski­ha­jon­nan ver­ran. Samankokoisia efek­tikoko­ja ollaan saatu esim. taus­ta­musi­ikil­la tai käyt­tämäl­lä tun­nil­la vas­tauska­pu­loi­ta oppi­laiden aktivointiin.

       Syy, mik­sei luokkakoon pienen­tämi­nen ole mikään ihmelääke on yksinker­tainen. 15:n ja 25:n oppi­laan ryh­mien opet­ta­mi­nen ei eroa mitenkään radikaal­isti toi­sis­taan. 15 ei ole tarpeek­si pieni ryh­mä, jot­ta opetuk­ses­ta voisi tehdä “pien­ryh­mäope­tus­ta”. Eri­tyis­es­ti sil­loin ollaan edelleen hyvin kaukana yksi­ty­isopetuk­ses­ta, jota osa oppi­laista tosi­asi­as­sa tarvit­sisi oppiakseen.

       Luokan kokoon­pano on paljon merk­i­tyk­sel­lisem­pi asia kuin sen koko. Kokoa pienen­tämäl­lä jää toki lasken­nal­lis­es­ti enem­män aikaa per oppi­las, mut­ta ei se aika jakaudu tasais­es­ti oppi­laiden välille. Yhdet tarvit­se­vat enem­män tukea kuin toiset. Jos luokas­sa on suuri määrä tukea tarvit­se­via, opet­ta­mi­nen käy toiv­ot­tomak­si riip­pumat­ta onko siel­lä 15 vai 25. Samat­en pieni luok­ka voi olla rauha­ton ja suuri rauhallinen.

       (Osmolle vinkik­si, että pd-rahaa tuh­lataan paljon juurikin luokkakoko­jen het­kel­liseen pienen­tämiseen nk. “jako­ryh­mien” avul­la. Tätä ei tehdä vält­tämät­tä mitenkään eri­tyisen ped­a­gogisin perustein, vaan miten nyt sat­tuu opet­ta­jien luku­järjestyk­seen ja luokkatilo­jen käyt­töas­teeseen sopi­maan. Olen saanut joskus tätä kaut­ta pd-rahoista palkkaakin, ja min­un on vaikea edes itse uskoa, että tämä olisi ollut järkevää rahankäyt­töä. Pd-raha ei ker­takaikki­aan voi olla mikään vai­h­toe­hto oppi­la­sainek­sen tasaamiselle.)

       Vastaa

       1. Jotenkin tragikoomista on, että rahaa löy­tyy luokan jakamiseen neljään osaan uskon­non tun­nin ajak­si: luter­i­lainen, ortodoksi­nen, islami­lainen ja uskon­no­ton opetus

    2. Vuon­na 1975 syn­tyneet ovat saa­neet parhaan koulu­tuk­sen ja ovat fik­suin sukupolvi.…

       Vastaa

11. Kansalaisa­loit­teena vaik­ka sel­l­ainen että Helsin­gin kaikil­la kun­nan­val­tu­ute­tu­ille kah­den viikon pakolli­nen sijais­t­a­mi­nen perusk­oulus­sa ja päiväkodis­sa per vuosi. Mieluiten tässä nyt nimeltä mainit­se­mat­tomis­sa suurpiireissä.
    Saisitte käsi­tyk­sen mil­laista se voi olla.
    Lop­pu­vat puheet “veto-ja pitovoimas­ta” ja muut jar­gonis­mit. Ope­tus­min­is­teri sinne myös. Kier­tokäyn­neil­lä rehtorit näyt­tävät vierailleen kolikon kiiltäväm­män puolen. Kos­ka samais­tu­vat hallintoon eivätkä koulu­jen­sa todellisuuteen.
    Sekin pitäisi ihan itsekin tajuta. 

    Jos kaupung­in­val­tu­utet­tu ei tiedä mis­sä täyskri­i­sis­sä mon­et koulut ja päiväkodit ovat niin las­ten kuin henkilökun­nan kannal­ta, niin enpä tiedä mil­lä perus­teel­la he mis­tään päät­tävät ja mielip­iteitään koulu­tuk­ses­ta esittävät.

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010245897.html

    Vink­ki: rahaa lisää sysäämäl­lä luke­mat­tomi­in eri­laisi­in pro­jek­ti­työn­tek­i­jöi­hin eivät ongel­mat pois­tu. Sel­l­ainen ei ole “koulu­tuk­seen satsaamista.”
    Koulu­tuk­ses­ta voisi aivan hyvin vaik­ka vähän leikatakin, jos raha suun­nataan sinne mis­sä ope­tus ja kas­va­tus todel­lis­es­ti tapah­tuu eli luokkahuoneisi­in eikä oheis­toim­intaan ja “suun­nit­telijoi­hin” ja hallinnon digisoftaan.

    Vastaa

    1. Tälle ei ole tarvet­ta. Suomes­sa asian tun­ti­jat ker­to­vat duunareille, ja kansalle, miten asi­at ovat ja miten pitää ajatella.

       Jut­tu on sinän­sä aika haus­ka, jo Tun­tem­at­tomas­sa Soti­laas­sa irvailti­in asian tuntijoista:

       “Mees valit­taan nälkääs, niin eteesi lyödään sem­moinen rätin­ki, että sul­la ei voi olla nälkä!”

       Asian tun­ti­jat tun­te­vat sin­ut ja elämäsi parem­min kuin sinä itse.

       Sit­ten joku luk­i­ja var­maan pohtii, olenko minä joku sivistymätön kun en kir­joi­ta asiantun­ti­jaa yhteen? Jenkeis­säkin jokaisel­la ide­olo­gial­la on omat mak­se­tut asiantun­ti­jat, anteek­si asian tun­ti­jat, jot­ka aina tietävät ker­toa miten asi­at ovat. Meininkiä kut­su­taan objek­ti­ivisek­si ja mer­i­tokraat­tisek­si, kun riip­pumat­tomat ja luotet­ta­vat mer­i­tokraat­tisen pros­essin tieteil­i­jät ker­to­vat vain objek­ti­ivisen totu­u­den ilman. Huo­matkaa, että esimerkik­si EK:n poli­ti­ikka­su­osi­tuk­sia antaa medi­as­sa usein asian tun­ti­ja Ekon­o­misti, ei “EK:n työntekijä”.

       Vastaa

12. “Vielä 20 vuot­ta sit­ten suo­ma­lais­ten las­ten per­hetaus­ta oli yleen­sä varsin hyvä, mut­ta se on viime aikoina heiken­tynyt trendinomaisesti.”

    Mitä tarkoi­tat tässä per­hetaustal­la? Onko työt­tömyyt­tä entistä enem­män, tai köy­hyyt­tä? Eikö nyky­is­ten las­ten van­hempi­en ikälu­ok­ka ole juuri kaikkein koulute­tu­in (keskimäärin)?

    Pohjo­las­sa Fly­nn-vaiku­tus on lakan­nut noin vuo­den 1977 tienoil­la. Tuol­loin syn­tynyt ikälu­ok­ka on mit­tauk­sis­sa älykkäin­tä. Sen jäl­keen on ollut loivaa laskua.

    Vastaa

    1. On enem­män yksin­huolta­jia, enem­män päi­hde­van­hempia ja enem­män huonoa van­hem­muut­ta. Tai ainakin on enem­män oireile­via lap­sia, ja sehän tässä on olennaista.

       Vastaa

       1. Vähem­män kotiäitejä
          Vähem­män aikaa lapsille
          Vähem­män aikuisia ja talon­miehiä ja enem­män tiktokkia 

          Kun lapset kas­vaa sonen kanssa se ei ole hyvä. Vähem­män niitä jot­ka opiskelee äidinkielellään

13. Helsin­ki aina ilmoit­telee että maail­man paras joukkoli­ikenne tai maail­man paras sitä-sun-tätä. Digisof­t­aa oste­taan sadoil­la miljoonil­la. Huo­mataan: hups, se ei toimi.
    Kaupun­gin ylimpiä virkamiehiä ei saa kiin­ni kun ovat kok­ouk­ses­sa ja kok­ouk­ses­sa ja kokouksessa…ja sit­ten jo liukumavapaalla.
    Hymyssä suin puhutaan sem­i­naareis­sa “laadukkas­ta varhaiskas­vatuk­ses­ta” poli­it­tisen, vasem­mis­to­laisen tai lib­er­aalioikeis­to­laisen, uskon­tun­nus­tuk­sen hengessä.
    Kaupung­in­val­tu­us­tossa tapel­laan sanoista ja niiden poli­it­ti­sista piilovi­esteistä kuin kakarat. 

    Ehdotin tuol­la jo aiem­min val­tu­ute­tu­ille, kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäse­nille että ylim­mille virkamiehille parin viikon pakol­lista sijaise­na toim­imista esimerkik­si päiväkodeis­sa. Siitä voisi kas­vaa alkeel­lista ymmär­rystäkin asioista joi­ta ei ole käsitet­tävis­sä pow­er­point­te­ja muovailemalla.
    Miksikö?
    Vaik­ka tämän vuok­si: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010246176.html

    Tuos­sa on nyt sitä paljon main­os­tet­tua pohjo­is­maista sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta. Yksi esimerk­ki siitä mitä se todel­lisu­udessa tarkoittaa. 

    Helsingis­sä on päivähoi­dos­sa jo nyt tilantei­ta että päiväkodis­sa on vain yksi suomenkieli­nen henkilökun­nan jäsen.
    Koului­hin työn­netään lisäk­si yhä enenevästi aikuisia “kieli­har­joit­telijoi­ta.”
    Miksi?
    Onko las­ten tehtävä oman kieli­har­joit­telun­sa ohel­la har­joit­taa näitä har­joit­telijoi­ta? Tai opet­ta­jien, las­ten kanssa tehtävän työn ja opetuk­sen ohel­la, ja ilmaisek­si. Miten pihal­la tämä kun­ta onkaan? 

    Tiedok­si: päiväkodeis­sa eikä kouluis­sa EI tarvi­ta KÄSIÄ, vaan työssääm päte­viä, pysyviä ja motivoitunei­ta aikuisia ihmisiä.

    Vastaa

14. “Olo­suh­teet suo­ma­lais­ten his­to­ri­an aikana ovat olleet sen ver­ran jul­mat, että huonot geen­it ovat kyl­lä kar­si­u­tuneet pois.”

    Itse veikkaan tasan trkkaan päin­vas­toin. Jul­mat olo­suh­teet vievät pois ihmi­sistä parhaim­mat eikä paskimpia. 

    Jos kat­son vaik­ka oman suku­ni his­to­ri­aa taak­sepäin, niin suuri karsin­ta tapah­tui 1918. Valkoiset tuli­vat ruto­laan ja tap­poi­vat län­tisen Lappeen­ran­nan miehet. Tämä poruk­ka ei ollut osal­lis­tunut väki­val­taisuuk­si­in eikä paen­nut, kos­ka ei pitänuyt valkoisia vaar­al­lisi­na, kos­ka eivät olleet mitään väärää tehneet. Paha tap­poi hyvät. No het­keä myöhem­min teloitet­ti­in Viipuris­sa kaup­n­gin por­varis­to valkois­t­en toimes­ta. Siis se poruk­ka, joka odot­ti valkoista vapauttajaa.

    Samoin suvun his­to­ri­as­ta löy­tyy niitä todel­lisia mulkku­ja ja kusipäitä. Siel­lä on sitä hyvää geeniä menetet­ty, kun hul­lut riehuvat

    Vastaa