Uusi hyvinvointivaltio (3): Osaamisvinouma

Run­sas 60 vuot­ta sit­ten jotkut vas­tus­ti­vat perusk­oulu-uud­is­tus­ta kysyen, kuka tekee duu­nar­ien työt, jos kaik­ki koulute­taan her­roik­si. Mikään ei olisi voin­ut men­nä enem­män pieleen kuin tämä. Meil­lä on nyt työ­markki­noil­la vaka­va osaamisvi­nouma: työ­paikat pain­ot­tuvat osaamista vaa­tivi­in ammat­tei­hin ja pelkän perusk­oulun varas­sa ole­vien ase­ma työ­markki­noil­la on surkea.

Kaik­ki meni hyvin 1980-luvul­la. Jok­seenkin kaik­ki kel­pa­si­vat töi­hin ja niin san­ot­tu tas­apain­o­työt­tömyys oli mata­la ver­rat­tuna nykyaikaan.

Sit­ten tuli lama ja työt­tömyys nousi kaikissa koulu­tus­ryh­mis­sä, eniten kuitenkin vähän koulute­tuis­sa. Muiden osalta työt­tömyys lask­isi olo­jen kohentues­sa, mut­ta pelkän perusk­oulun varas­sa olevil­la se jäi yli 22 pros­en­tik­si ja aika korkea se on myös toisen asteen varas­sa olevil­la ilman korkea-asteen koulu­tus­ta olevilla.

Pelkkä työt­tömyy­teen tui­jot­ta­mi­nen vähät­telee ongel­maa, sil­lä pelkän perusk­oulun varas­sa ole­vista 40 pros­ent­tia luokitel­laan työvoiman ulkop­uolel­la ole­viksi; eivät siis kel­paa työt­tömik­si työn­hak­i­joik­si tai eivät ainakaan hae töitä. Tästä ryh­mästä vain 46 pros­ent­tia on töis­sä. Tämä usein käytet­ty luku taas antaa hie­man väärän kuvan asi­as­ta, kos­ka ei-työl­lisik­si las­ke­taan esimerkik­si 18-vuo­ti­aat lukiolaiset.

Osit­tain kyse on ter­vey­destä. Syynä sekä työ- että koulu­tusuran katkeamiseen voi olla jokin syn­nyn­näi­nen sairaus, esimerkik­si kehi­tys­vam­maisu­us. Kehi­tys­vam­maisu­us on tosin ajan myötä vähen­tynyt, kun syn­ny­tyk­set ovat muut­tuneet tur­val­lisem­mik­si niin, että aivo­jen vam­mau­tu­mi­nen hapen­pu­ut­teen takia on harvinaisempaa.

Tätä tutk­isi mielel­lään enem­män, mut­ta julk­i­sista tilas­toista ei pääse tätä pidem­mälle. Täy­tyy syksyl­lä tiedustel­la asi­aa Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitoksella.

Solidaarinen palkkapolitiikka ei enää pelitä

Tämä tilanne tuot­taa vaikeuk­sia yri­tyk­sille paran­taa huono-osaisimpi­en ase­maa sol­i­daarisel­la palkkapoli­ti­ikalla. Jos palkko­ja nos­te­taan, työ­paikko­ja menetetään ja vähän koulutet­tu­jen mah­dol­lisu­us päästä töi­hin vaikeu­tuu edelleen.

1980-luku oli sol­i­daarisen palkkapoli­ti­ikan kul­ta-aikaa. Sen ansios­ta tulo­erot lask­i­vat Suomes­sa alem­mak­si koskaan sitä ennen ja koskaan sen jäl­keen. Kyl­lä poli­ti­ik­ka sil­loinkin tuhosi työ­paikko­ja. Sen ansios­ta jok­seenkin koko tek­sti­ili­te­ol­lisu­us lähti Suomes­ta, mut­ta se vapaut­ti työvoimaa tuot­tavampi­in ja parem­pi­palkkaisi­in ammat­tei­hin. Kansan­talous ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoi­tus vahvis­tu­i­v­at, vaik­ka mon­elle yksilö­ta­sol­la olisi ollut parem­pi tehdä vaik­ka vähän pieni­palkkaisem­paa työtä koti­paikkakun­nal­laan kuin luop­ua omakoti­talostaan ja muut­taa vuokrakak­sioon Van­taan Koivukylään.

Tämän jut­tusar­jan aiheena on hyv­in­voin­ti­val­tio, jon­ka rahoituk­sen kannal­ta sol­i­daari­nen palkkapoli­ti­ik­ka oli silkkaa plus­saa vielä 1980-luvulla,

Toisin on sen jäl­keen. Julk­isu­udessa kut­su­taan perustyök­si työtä, johon ei tarvi­ta ammat­ti­tutk­in­to­ja. Kun tämän työn hin­taa nos­te­taan, täl­lais­ten työ­paikko­jen määrä vähe­nee. Korkeampi palk­ka työstä, jota ei enää ole, ei paljon lohduta.

Ruot­sis­sa ongel­maa tak­lataan vaikeasti työl­lis­tet­tävistä mak­set­taval­la palkkat­uel­la. Siihen käytetään rahaa kansan­talouden kokoon näh­den kolme ker­taa niin paljon kuin Suomes­sa. Tämä selit­tää merkit­tävän osan eros­ta työl­lisyy­dessä Suomen ja Ruotsin välillä.

Voidaan tietysti kysyä, tui­jote­taanko meil­lä liikaakin muodol­lista koulu­tus­ta. Inti­as­sa jopa luku­taidot­tomat selviävät töistä, joi­hin Suomes­sa eri ole mitään asi­aa ilman tutkintoa.

Kos­ka en kai­h­da ikäviä aihei­ta, huo­mau­tan, että pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den huono ase­ma työ­markki­noil­la saat­taa johtua myös siitä, että he ovat aiem­paa valikoituneem­pia; eivät ehkä pää­sisi töi­hin, vaik­ka olisi se tutk­in­to. Tähän viit­taa se, että ilman koulu­tus­ta ole­vat maa­han­muut­ta­jat pää­sevät töi­hin parem­min kieli­taito-ongelmista huoli­mat­ta. Ovat fik­sumpia, aloitekykyisem­piä, motivoituneem­pia ja rait­ti­impia – siis keskimäärin. Keskiar­voil­la on merk­i­tys­tä isos­sa kuvas­sa, vaik­ka keskiar­vo­jen käyt­tö syr­ji­ikin joitakin. Keskiar­vo­ja kan­nat­taa käyt­tää syi­den selvit­tämiseen, ei yksilöi­den kohtelemiseen.

Mut­ta siis: Osaamisvi­nouma tekee vaikeak­si puo­lus­taa pien­i­t­u­loisia sol­i­daarisel­la palkkapoli­ti­ikalla. Sik­si vas­tuu pieni­palkkaisten ase­mas­ta siir­tyy yhteiskun­nalle. Tarvi­taan täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja, mut­ta siitä enem­män joskus myöhemmin.

55 vastausta artikkeliin “Uusi hyvinvointivaltio (3): Osaamisvinouma”

  1. Käsi­tyk­seni mukaan työl­lisek­si las­ke­taan sel­l­ainenkin ihmi­nen joka tekee vain pari tun­tia palkkatyötä viikos­sa. Hänet siis tilas­toidaan työl­lisenä vaik­ka val­taosa tuloista muo­dos­tuu tulonsiirroista.
    Esimerkik­si ihmi­nen joka tekee yhden päivän sijaisu­u­den päiväkodissa.
    Pitääkö tämä Osmo Soin­in­vaara paikkansa? 

    Jos pitää työl­lisyys­lu­vut joutu­vat, kokon­aan uuteen valoon.
    Niin nykyisen kuin myös edel­lisen hal­li­tuk­sen osalta. 

    Omas­sa lähipi­iris­sä näitä hyvin pie­nil­lä tun­timääril­lä työsken­tele­viä on paljon, lähin­nä nuo­ria ikäjoukos­sa 19–25. Sel­l­aisia siis vielä jot­ka eivät opiskele. 

    Maalaisjär­jel­lä, ja mik­sei muutenkin ajatel­tuna työlli­nen on ihmi­nen joka elät­tää itsen­sä palkkat­u­lol­laan (pois­lukien asumistuki).

      1. Mut­ta miten yleisen työl­lisyyspros­entin kanssa?
        Ovatko vajaatyöl­liset (joko vapaae­htoiset tai pakkosel­laiset) vaikka­pa tuol­la yhden päivän viikko­työl­lään mukana työllisyysprosentissa?

      2. ” Tämän takia tilas­toidaan myös tehty­jen työ­tun­tien määrä”

        Ja Marinin hal­li­tuk­sen lop­ul­la tämä tilas­to saavut­ti siis kaikkien aiko­jen ennä­tyk­sen. Koskaan ei ole tehty yhtä paljon työtä Suomessa?

        Muis­tan myös, että ysäril­a­man jäl­keen puhut­ti­in 1/4 miljoon­aan työt­tömän määrästä, joka tarvi­taan, että talous pyörii normaalisti. 

        Onko ylläol­e­vat väit­teet tot­ta? Itse en tiedä ja olen ihan toisen käden tiedon varassa

    1. Mulle on epä­selvää, että miten se lisää kansakun­nan vau­raut­ta, jos mä leikkaan itte tukkani, tai vaimo par­tur­oi sen, sen vai­h­toe­htona että menen par­turille (25 vuo­teen en ole ollu parturissa)

      tai jos pesen itse pai­tani, tai vaimo pesee sen pesukoneessa, sen sijaan että veisin sen pesulaan?

      Eli sun “palvelu-yhteiskun­tasi” ei tuo­ta mitään järkevää lisäar­voo yhteiskunnalle.

      Teol­lisu­us on osa sem­mos­ta ikäänkuin alku­tuotan­toa, jos­ta syn­tyy se konkreet­ti­nen voima ja ne hyödyk­keet mitä siis reaal­i­todel­lisu­udessa tarvi­taan ja mitkä ovat elämisen edellytyksiä.

      Ja jos on ruma kaljupää, ei sihen paljoo auta ei manikyris­tit, pedikyris­tit, kan­paa­jat eikä merkki­vaat­teet täh?

      1. Vauras­tuuko kansakun­ta riip­puu tiitä, mitä muu­ta tek­isin vapaa-ajal­lasi, mut­ta vero­tu­lo­ja se ainakin tuottaa.

    2. Odelta hyvää ongel­man kuvaus­ta, mut­ta ei juurikaan mui­ta ratkaisu­ja kuin tukiaiset.

      Kyl­lä se ratkaisukin on tiedossa!

      Suomen uusi­ta työ­paikoista 85% muo­dosta­vat 300 000 pk-yri­tys­tämme. Niille pitää tehdä houkut­tel­e­vak­si ja mah­dol­lisek­si työl­listää & koulut­taa myös nyky­isiä työttömiä.

      Mielestäni paras tapa on Sak­salaisen mallin mukainen työhar­joit­telu fir­mas­sa, jos­sa työtön saa koulu­tuk­sen uuteen ja markki­noil­la tarvit­tavaan ammattiin. 

      Kan­nataa muis­taa se, että työ­paikat ovat nyky­isin frag­men­to­tuneet tuhan­si­in eri­laisi­in, uusi­in ja jatku­vasti muut­tuvi­in työ­paikkoi­hin. Mon­een ammat­ti­in ei voi saa­da ollenkaan koulu­tus­ta julkiselta puolelta.

      Tämän onnis­tu­mi­nen vaatii tietenkin työvoimalain­säädän­nön täys­re­mont­tia, varsinkin irti­sanomis­suo­jan radikaalia madal­tamista ja ehkä ensim­mäiselle puolelle vuodelle jonkin­laista palkkasubventiota.

      Tuo uusi jär­jestelmä pitää tehdä vas­taa­maan nyky­istä työ­paikko­jen reaal­i­maail­maa, eikä “kivikautista” TES-maail­maa, jos­sa on 300 sata­sivuista, yleis­si­to­vaa työe­htosopimus­ta, jot­ka ovat tehty pääa­sis­sa pysyviä teol­lisu­ustyö­paikko­ja varten.

      Nyky­isin uusista työ­paikoista yli puo­let ovat määräaikaisia, pätkätöitä, etätöitä, sesonkitöitä, mon­en työn yhtä-akaisu­ut­ta, ulko­maankomen­nuk­sia, opiskelun / las­ten­hoidon / sapattivuoden/ asepalvelun/ har­ras­tusten hybridejä. 

      Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta pk-yrit­täjänä ja nuorten kouluttaja-työllistäjä

  2. “Tähän viit­taa se, että ilman koulu­tus­ta ole­vat maa­han­muut­ta­jat pää­sevät töi­hin parem­min kieli­taito-ongelmista huoli­mat­ta. Ovat fik­sumpia, aloitekykyisem­piä, motivoituneem­pia ja rait­ti­impia – siis keskimäärin.”. Nyt en ymmärtänyt. Mikä syy tämän taustal­la voisi olla?

    1. Nöyrem­piä, vaikea myös suo­jel­la oikeuk­si­aan jos ei osaa edes kieltä kun­nol­la eikä tunne järjestelmiä.

    2. mutta..olen sitä mieltä että ne saa­mat­tomat vero­tu­lot, ovat parem­mis­sa käsis­sä vaik­ka mun hoi­dos­sa, eli en ole mak­sanut “vero­tu­lo­ja” kuin val­tion hallinnassa

  3. Nyt tajusin. Ver­rat­ti­in siis ilman koulu­tus­ta ole­via suo­ma­laisia ja ilman koulu­tus­ta ole­via maa­han­muut­ta­jia. En pysty pois­ta­maan edel­listä kommenttia.

    1. Syy­hän on siinä, että tääl­lä jokainen täysi­järki­nen ja nor­maali ihmi­nen han­kkii koulu­tuk­sen. Jos ihmi­nen ä pelkän perusk­oulun varaan, hänel­lä on paho­ja ongelmia. 

      Nythän meille tuli hyvä mah­dol­lisu­us tutkia tätä, kun tuli 2‑asteen koulu­tus­pakko. Kailen jär­jen mukaan pakko­tutkin­not aut­ta­vat ainakin osaa, mut­ta ei se tietenkään päi­hde- ja rikoskier­teessä ole­via saa työllistymään.

      1. Nyt uno­hdit sen, että maa­han­muut­ta­jan työ­mo­ti­vaa­tio­ta kas­vat­taa myös kansalaisu­u­den tai pysyvän oleskelu­lu­van saami­nen. Kan­tak­oulut­tam­a­ton ei pysty työn­te­ol­la paran­ta­maan ase­maansa vas­taavis­sa määrin, hän on jo siinä tilanteessa johon maa­han­muut­ta­ja pyrkii.

        Em. karkkia ei tietenkään pidä pili­pal­i­maa­han­muut­ta­jille jakaa ja entisetkin saisi ottaa pois. Tämä on mei­dän maamme!

      2. Olet siis sitä mieltä, että koulut­ta­mat­toman kan­ta­suoalaiset työt­tömyys johtuu työha­lut­to­muud­es­ta. Jos olet tätä mieltä, mik­si siis halu­at, ettei maa­han­muut­ta­jakaan saa tehdä niitä töitä, joi­ta suo­ma­laiset eivät suos­tu tekemään?

  4. Ehkä tarkoi­tus oli tas­apäistää koulu­tus. Kukaan ei saa etua kyvykkyy­destään. Kaik­ki paine­taan samaan muot­ti­in. Tämä tun­tuu ole­van teikäläisille liikaa. Ei lah­jakkaiden tukemista vaan lah­jat­tomien. Huonos­ti käy val­tion noil­la periaatteilla.
    .

    1. Mon­et lukio-opet­ta­jat ovat ker­toneet, ainakin pääkaupunkiseudul­la, että varsinkin alem­pi­en keskiar­vo­ra­jo­jen lukiot ovat muut­tuneet merkit­tävästi oppivelvol­lisu­usiän piden­tämisen myötä huonom­paan suun­taan, kun mukana hyvin paljon sel­l­aisia jot­ka eivät olisi lukioi­hin men­neet lainkaan. On jopa vakavia ja laa­jo­ja järjestyshäir­iöitä monis­sa lukiossa.
      En ala tässä niitä nimeämään.
      Tämä kan­nat­taisi selvit­tää objek­ti­ivis­es­ti vaik­ka asialle tuskin enää voi mitään. 

      Li Ander­sson­han ker­toi oppivelvol­lisu­usiän piden­tämisen olleen hänen min­is­teri­u­ransa suurin saavu­tus. Olikohan?
      Oli aja­tus, mikä olisi hyväk­si nuo­rille. Käytän­nön seu­rauk­set ovat kuitenkin vielä jääneet totea­mat­ta. Ne nähdään vas­ta myöhem­min, kun seu­rataan pitkäkestois­es­ti miten tämä lisää, vai lisääkö lainkaan, nuorten pysyvää täystyöl­listymistä opin­to­jen jälkeen.

  5. Myös nuoret itse nois­sa lukiois­sa ovat ker­toneet samaa, oppimis­rauha ja ‑moti­vaa­tio heikkoa. Helsin­gin kaupun­ki ainakin on monien omien lukioiden­sa oppi­las­määrät paisut­tanut ylisu­urik­si ja nuoret mak­sa­vat tämän hinnan.
    Kuten useinkin kun poli­ti­ikkotädit-ja sedät halu­a­vat tehdä ideologiaa. 

    Se on oikein että lukioon pääsee laa­jem­min ja yhä use­ampi, jos kyseessä on opiskeluhaluinen nuori.
    Mut­ta se että piden­nys­la­ki pakot­taa halut­to­mia lukioi­hin ja ammat­tik­oului­hin ei ole ongelmatonta.
    Yhteiskun­nan rak­en­tei­den ulkop­uolel­la voi aivan hyvin hen­gail­la vaik­ka olisi nimil­lis­es­ti jos­sakin koulus­sa kir­joil­lakin, jos ei osal­lis­tu niihin rak­en­teisi­in ja mahdollisuuksiin.

  6. Tsup­parik­si tarvi­taan mais­terin tutkinto.
    Muodol­liset koulu­tus­vaa­timuk­set töi­hin, mis­sä selviää hienos­ti reipas poika.
    Vai ollaanko nyt niin uusavut­to­mia ja asen­net­ta puut­tu, ettei rwip­pai­ta poikia ole? Moti­vaa­tio nol­las­sa ja tosi­aan saman saman saa räkimäl­lä kattoon.

    1. nih, ihmi­nen ei muu­tu yhtään sen älykkääm­mäk­si, vaiks sitä koulutet­tais 30 vuot­ta jos­sain oppilaitoksessa

  7. Osaamisvi­noumahy­po­teesia työt­tömyy­den syynä olet esitel­lyt ennenkin. En ymmärtänyt väitet­täsi sil­loin, en ymmär­rä vieläkään. Minus­ta sin­ul­la on kyky rak­en­taa hypo­teese­ja, mut­tei taitoa arvioi­da niitä.

    Jos osaamisvi­nouma aiheut­taisi työt­tömyyt­tä, niin vas­taa­van työt­tömyysprofi­ilin pitäisi esi­in­tyä myös muis­sa Suomea (sekä koulu­tus­jakau­man suh­teen että muutenkin yhteiskun­nal­lis­es­ti) vas­taavis­sa mais­sa eli Ruot­sis­sa, Tan­skas­sa ja Nor­jas­sa. Ruot­sis­sa on Suomea vas­taa­va työt­tömyysprofi­ili, mut­ta Tan­skas­sa ja Nor­jas­sa ei. Osaamisvi­noumaa paljon parem­pi selit­tävä tek­i­jä löy­tyy, kun kysyy mikä erot­taa Suomen ja Ruotsin muista isoista Pohjo­is­maista? Merkit­tävin erot­ta­va tek­i­jä on 90-luvun alun talous­poli­ti­ik­ka. Suo­mi ja Ruot­si epäon­nis­tu­i­v­at totaalis­es­ti talous­poli­ti­ikas­sa, minkä jäl­keen talouden tas­apain­oti­la on molem­mis­sa mais­sa jumi­u­tunut työt­tömyyt­tä suosivaksi.

    1. Jos et usko osdaamisvi­nouman ole­mas­saoloon, miten selität suuret erot työt­tömyy­dessä eri koulu­tus­ta­so­jen välillä?

      1. Ero eri maid­en välil­lä on jokat­a­pauk­ses­sa selitet­tävä, mikäli osaamis­profi­ili ei sitä selitä. Tietämät­tä oikeaa vas­taus­ta näin lonkalta seli­tyk­siä keksin sosi­aal­i­tur­van erot (osaam­a­ton väki ei työn kaut­ta nouse mon­tus­ta), työn ja työn­tek­i­jän sijout­tumisen erot (asun­topoli­ti­ik­ka esim estää siir­tymisen), yri­tyskult­tuurin erot valmi­udessa koulut­taa itse (kult­tuuri ja hin­ta), suomen työ­markki­noiden erot (mitkä alat tms), lain­säädän­nön erot tutk­in­to­vaa­timuk­sis­sa, veroki­ila, työn tuot­tavu­us, tulo­erot (kel­lään ei ole varaa palkata osaam­a­ton­ta henkilöstöä). Näin lonkalta.

      2. no selitän siten, että varsinkin julkisen alan hom­mi­in vaa­di­taan joku leikki­tutk­in­to, vaikkei sil­lä mit­tään merk­i­tys­tä oliskaan itte sen työ tehvävien hyvin hoita­misen kannalta

      3. Ode loi­he lausuman: “Jos et usko osdaamisvi­nouman ole­mas­saoloon, miten selität suuret erot työt­tömyy­dessä eri koulu­tus­ta­so­jen välillä?”

        Kykysi hypo­teesien tes­taamiseen on heikkoa. Valikoit datasi mieli­v­al­tais­es­ti, jot­ta hypo­teesisi säi­ly­isi elos­sa. Min­un ei tarvitse selit­tää suuria ero­ja työt­tömyy­dessä eri koulu­tus­ta­so­jen välil­lä, kos­ka toisaal­la (Suo­mi ja Ruot­si) suuria ero­ja on ja toisaal­la ei ole (Tan­s­ka ja Nor­ja). Osaamisvi­noumahy­po­teesi on tämän datan poh­jal­ta yhtä hyvä ennustin kuin kolikko.

        Kos­ka et ehkä kuitenkaan usko, niin kokeile tehdä kak­si kil­pail­e­vaa hypo­teesia: 1) osaamisvi­nouma, vs 2) eri­lainen talous­poli­ti­ik­ka 80-luvun lop­un ja 90-luvun alun talouskri­i­sis­sä. Kumpi voit­taa? Kumpi voit­taa kirkkaasti? Kumpi ei enää selitä mitään?

      4. Min­un hypo­teesi­ni on, että Suomen ja Ruotsin työt­tömyysongel­man alkusyy on tahal­lis­es­ti huono talous­poli­ti­ik­ka 90-luvul­la. Tahal­lis­es­ti huono, kos­ka jo ennen 90-lukua tiedet­ti­in, että jos työt­tömyy­den päästää pitkäaikaistyöt­tömyy­dek­si, siitä tulee kroon­ista. Pitkäaikaistyöt­tömien paluu työelämään on (pop­u­laa­tio­ta­sol­la) tuskallista. Näin on käynyt jokaises­sa tun­netus­sa pidem­mässä lamas­sa. Seli­tys siis on kaikessa yksinker­taisu­udessaan, että työ­nan­ta­ja ei halua ottaa pitkäaikaistyöt­tömiä töi­hin, eivätkä pitkäaikaistyöt­tömät halua töihin.

        Matemaat­tisem­min for­mu­loitu­na voidaan minus­ta ajatel­la moni­u­lot­teinen min­i­moin­tite­htävä, jos­sa markki­na­t­alous kyl­lä löytää pare­to-opti­maalisen pis­teen, mut­ta, jos­sa muut­tu­jien pain­o­tus voi olla tarkkail­i­jan näkökul­mal­ta epäop­ti­maa­li­nen. Ennen 90-luvun alun lamaa Suomen talous oli pare­to-opti­mis­sa, jos­sa tarkkail­i­jan näkökul­mal­ta asi­at oli­vat hyvin: työt­tömyys mata­la, ei val­tion­velkaa, jne. Laman hoito muut­ti muut­tu­jien pain­o­tuk­sista vas­taa­van päät­täjän (näkymät­tömän käden näkymätön pää?) pri­or­i­teet­te­ja tarkkail­i­jan näkökannal­ta epäop­ti­maal­isik­si: korkea pysyvä työt­tömyys, keskimäärin kas­va­va val­tion­vel­ka, jne. Markki­na­t­alous löytää edelleenkin pare­to-opti­maalisen pis­teen, mut­ta talouden tas­apain­opiste on eri kuin mitä tarkkail­i­ja sen halu­aisi olevan.

        Kun työt­tömyys on päästet­ty pitkäaikaisek­si, Suomen ja Ruotsin tilan­net­ta heiken­tää min­un (markki­na­t­alous­sosial­istin) mielestäni eniten sosi­aal­i­tur­va. Jul­mis­sa talouk­sis­sa, kuten esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa, tas­apain­opiste ajau­tuu helpom­min takaisin tarkkail­i­jan näkökul­mas­ta mielekkääseen pare­to-opti­mi­in, kos­ka nälkä pakot­taa pitkäaikaistyöt­tömät huonos­ti arvostet­tui­hin töi­hin, jot­ka toimi­vat pon­nah­dus­lau­toina parem­pi­in töihin.

        Osaamisvi­noumas­ta puhumi­nen ei tilan­net­ta ratkaise eikä oikein mikään Ruot­sis­sa tehty muu­tos (Ruotsin työt­tömyysaste on kaik­ista toimista huoli­mat­ta korkea, 30 vuot­ta laman jäl­keen). Sosi­aal­i­tur­van muokkaami­nen nykyisessä talousti­lanteessa olisi jul­maa ja taloudelle haitallista. Sik­si, minus­ta, Suomes­sa pitäisi valmis­tau­tua muokkaa­maan sosi­aal­i­tur­vaa väli­aikaises­ti voimakkaasti (nykye­dut voidaan ja pitää palaut­taa, kun työt­tömyys on laskenut alas), kun talous seu­raa­van ker­ran kas­vaa kun­nol­la. Tähän tarvi­taan poli­itikkoa, jol­la on näke­mys­tä, kykyä esit­tää näke­myk­sen­sä sekä taitoa vaku­ut­taa ihmiset siitä, että sen ohjel­ma toimii. Ongel­ma toki on, että nyky­isil­lä uus­lib­er­aaleil­la talous­pri­or­i­teeteil­la ain­oa mikä var­muudel­la kas­vaa, on val­tion­vel­ka. Toinen ongel­ma on, että meil­lä ei tai­da olla yhtään poli­itikkoa, joka pysty­isi tähän. Varsinkaan, kun talouden saami­nen nousu­un vaatisi investoin­te­ja ja investoin­nit tehdään aina velak­si ja vel­ka on Suomes­sa pahempi kuin kuolema.

      5. Tahal­lis­es­ti huono, kos­ka jo ennen 90-lukua tiedet­ti­in, että jos työt­tömyy­den päästää pitkäaikaistyöt­tömyy­dek­si, siitä tulee kroon­ista. Pitkäaikaistyöt­tömien paluu työelämään on (pop­u­laa­tio­ta­sol­la) tuskallista. Näin on käynyt jokaises­sa tun­netus­sa pidem­mässä lamassa. 

        Näin minäkin luulin ja näin luuli moni muukin. Sen mukaan rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den pitäisi olla kohort­ti-ilmiö. joka sulaisi pois, kun 199+0‑laman aikana irti­san­otut siir­ty­i­sivät eläk­keelle. Ei ollut, vaan rak­en­teelli­nen työt­tömyys osoit­tau­tui suurek­si mylös seu­raavien ikälukkien kohdal­la, jot­ka eivät olleet laman aikaan vielä työmarkkinoilla.

      6. On eräs vinouma mitä en ole näh­nyt käsiteltävän. Ainakin oman mutu-tun­tu­man ja ‑koke­muk­sen mukaan, parem­min koulute­tut ovat kyl­lä parem­min töis­sä mut­ta moni sel­l­ai­sis­sa, mis­sä sitä koulu­tus­ta ei oikeas­t­aan tarvittaisi!
        Onko siis tutkimus­ta täl­lais­es­ta. Siis korkeak­oulute­tut töis­sä las­ten­hoita­ji­na, avus­ta­ji­na tms. tukki­mas­sa vähem­män koulut­tau­tunei­den tietä? Samal­la myös alen­ta­mal­la vero­tu­lo­ja tekemäl­lä “alem­man tulota­son” työtä kuin koulu­tus antaisi edellytyksen?

      7. “Näin minäkin luulin ja näin luuli moni muukin. Sen mukaan rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den pitäisi olla kohort­ti-ilmiö. joka sulaisi pois, kun 199+0‑laman aikana irti­san­otut siir­ty­i­sivät eläk­keelle. Ei ollut, vaan rak­en­teelli­nen työt­tömyys osoit­tau­tui suurek­si mylös seu­raavien ikälukkien kohdal­la, jot­ka eivät olleet laman aikaan vielä työmarkkinoilla.”

        Näin siinä käy, kun työt­tömyyt­tä tulk­i­taan ennen kaikkea yksilön epäon­nis­tu­mise­na eikä suinkaan makro­ta­son mas­si­ivise­na työvoiman kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­tana. Mis­tä päästäänkin tähän työt­tömien syyl­listämiseen, kum­masti val­taosa ekon­o­mis­teista hyväksyy sen, ettei täystyöl­lisyys ole käytän­nössä mah­dol­lista tai hyvä asia, vaan talousjär­jestelmän “opti­maa­li­nen” toim­inta vaatii lau­man epäon­nis­tu­jia kil­paile­maan huonoim­mista palkoista ja työpaikoista.

        Nyky­hal­li­tushan myös tekee kovasti töitä, ettei työt­tömyy­teen pää­tynyt kykene opiskele­maan kuin hyvin tarkkaan val­i­tu­ille aloille, kaikesta työvoima­pu­la-polemi­ik­ista huoli­mat­ta. Oikea nar­rien lai­va, hesarin toimit­ta­jaa lainatak­seni, ja täl­lä viit­taan yhteiskuntaan.

      8. Ode sanoi: “Näin minäkin luulin ja näin luuli moni muukin. Sen mukaan rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den pitäisi olla kohort­ti-ilmiö. joka sulaisi pois, kun 199+0‑laman aikana irti­san­otut siir­ty­i­sivät eläk­keelle. Ei ollut, vaan rak­en­teelli­nen työt­tömyys osoit­tau­tui suurek­si mylös seu­raavien ikälukkien kohdal­la, jot­ka eivät olleet laman aikaan vielä työmarkkinoilla.”

        Veikkaisin (tähän min­ul­la ei ole dataa; onko tilas­tokeskuk­selta ja SCB:ltä mah­dol­lista saa­da repeat­ed mea­sures ‑tyyp­pistä dataa (vaikka­pa tiskin alta), jos­sa eri sukupolvien yksilöt olisi linkitet­ty toisi­in­sa van­hempi-lap­si ‑tyyli­in?), että sekä Suomes­sa että Ruot­sis­sa edelli­nen ikäko­hort­ti siir­si tavan seu­raavalle — ja että syy olisi anteliaas­sa sosi­aal­i­tur­vas­sa. Jos dataa voi saa­da, niin siir­totesti on help­po tehdä ja syytä on mah­dol­lista speku­loi­da painavasti. Osaamisvi­noumahy­po­teesil­la ei ole mah­dol­lista selit­tää tilan­net­ta mil­lään, kos­ka hypo­teesi ennus­taa Nor­jan ja Tan­skan osalta työt­tömyy­den pahen­e­mista jäl­jem­mil­lä sukupolvil­la. Sitä ei kuitenkaan ole tapahtunut.

    2. Mun käsi­tys on, että normi­järki­nen (äo 90–110) oppii hom­man kuin hom­man siis käytön­nössä muu­ta­mas päiväs tai viikois..jos on oppiakseen..eli

      ylik­oulut­tamis­es ei oo paljoo järkee..ja oppi­ihan se ihmi­nen ittek­seenkin maail­maa seu­rates­sa, ilman viral­lisia todistuksia

    3. Täy­tyy myös huo­ma­ta, että Juhana Var­ti­aisen sup­ply side-logi­ikalla suuren mata­lasti koulute­tun työvoiman tar­jon­nan pitäisi johtaa mata­lasti koulute­tun työvoiman kysyn­nän kasvu­un. Täl­läistä ei ole tapah­tunut, mikä ilmeis­es­ti sit­ten johtuu siitä ettei näi­den henkilöi­den ‘todel­li­nen tuot­tavu­us’ ole vain niin korkeaa että palkat voisi­vat kil­pail­la työt­tömyys­tukien kanssa. Samaan aikaan kau­pat kuitenkin työl­listävät mata­lasti koulutet­tu­ja, joten tämäkään argu­men­toin­ti ei oikeas­t­aan toimi.

      Ain­oa pätevä johtopäätös on se, että sup­ply side ‑sadut ovat niitä itseään, sat­u­ja joi­ta ekon­o­mistit kehit­televät kun eivät osaa tai jak­sa mallintaa todel­lista maail­maa. Sit­ten näitä teo­reet­tisia sat­u­ja kek­siviä neropat­te­ja ekon­o­mistit ja tilas­toti­eteil­i­jät taput­tel­e­vat selkään hyvästä ja lennokkaas­ta mielikuvituksesta.

      1. Ain­oa pätevä johtopäätös on se, että sup­ply side ‑sadut ovat niitä itseään, sat­u­ja joi­ta ekon­o­mistit kehit­televät kun eivät osaa tai jak­sa mallintaa todel­lista maail­maa. Sit­ten näitä teo­reet­tisia sat­u­ja kek­siviä neropat­te­ja ekon­o­mistit ja tilas­toti­eteil­i­jät taput­tel­e­vat selkään hyvästä ja lennokkaas­ta mielikuvituksesta. 

        Mallit voivat toimia tietyis­sä olois­sa, mut­ta uni­ver­saale­ja ne eivät ole. Ongel­ma tulee kun rakas­tuu liikaa näi­hin mallei­hin eikä ymmär­rä niihin liit­tyviä puut­tei­ta ja ehto­ja joiden sisäl­lä ne toimi­vat, ja toisaal­ta ne tilanteet jol­loin ne eivät toi­mi. Toki yleen­sä niitä rajoituk­sia ei vain tiede­tä, tai muus­ta syys­tä käytetä val­tavir­taises­sa talousti­eteessä esimerkik­si kos­ka tietyt näkökul­mat on liian vaikea tuo­da mukaan mallei­hin. Vaikei­ta esimerkik­si sen takia että asi­as­ta ei ole luotet­tavaa dataa jon­ka voisi upot­taa malleihin. 

        Mut­ta tosi­aan har­vat asi­at ovat yhtä rasit­tavia kuin talouden yliyksinker­taisi­in mallei­hin uskoon huran­ta­neet. Kil­pail­i­jana ehkä media joka nos­taa täl­läisiä julis­ta­jia jalustalle.

        Janne M. Korho­nen on kir­joit­tanut hyvin tästä “ekonomis­mi” ‑ilmiöstä mis­sä talouden yliyksinker­tais­tuk­sia käytetään toteutetun huonon poli­ti­ikan perusteena:
        https://jmkorhonen.fi/2018/05/28/poliittinen-ekonomismi-ja-taloustieteen-kritiikki/
        https://jmkorhonen.fi/2017/05/15/donitsitalousajattelu-osa-18-nykyinen-talousajattelu-on-osa-ongelmaa/

        Muitakin blo­gista löytyy.

    4. Ja jatkona edel­liseen, syksy­isin ome­nien tar­jon­ta nousee niin paljon että niitä jae­taan ilmaisik­si, eli jälleen ker­ran kysyn­tä ei seu­raakaan tarjontaa.

      Välil­lä kyl­lä oikeasti ihmettelee kuin­ka tyh­miä ihmiset ovat, kaiken­laiset muka-viisaat sadut menevät heit­tämäl­lä läpi.

    5. Perusk­oulun varas­sa ole­vien maa­han­muut­ta­jien määrän voisi selit­tää se, että osa porukas­ta on saat­tanut tul­la Suomeen joskus 20–30v kieppeil­lä. Taskus­sa on siten ammat­ti­taitoa, jol­la lyhyen pere­hdy­tyk­sen jäl­keen pääsee kiin­ni (suorit­tavaan) työhön. Ymmärtääk­seni esim. vuo­den 2015 irak­i­lai­sis­sa tur­va­paikan­hak­i­jois­sa oli em. porukkaa. 

      Kan­taväestön osalta kiin­nos­ta­va ryh­mä olisi 2. asteen drop-out­it. Jotain on perusk­oulun jäl­keen yritet­ty, mut­ta valmista ei ole tul­lut. Osa perusk­oulun varaan jät­täneistä saat­taa työl­listyä esim. per­heyri­tyk­seen. Täl­laisia tapauk­sia riit­tää, mitä kauem­mas pk-seudul­ta men­nään: ”poikani, nämä hom­mat opi­taan tekemäl­lä eikä koulun­penkil­lä istumalla”. 

      Tan­skas­ta: poikkea­va työl­lisyysprofi­ili voi selit­tyä sil­lä, että maas­sa asu­tus on paljon keskit­tyneem­pää ja elinkeino­rakenne monipuolisem­pi. Ts. työt­tömäk­si jäädessä alan­vai­h­to käy näp­päräm­min, eikä 300 yllät­täen työt­tömäk­si jääneen paper­im­iehen tarvitse hakea kil­paa sitä yhtä pros­ess­in­hoita­jan kesä­työ­paikkaa, joka on ain­oa ammat­ti­taitoon sovel­tu­va avoin duu­ni 150km säteellä.

  8. Väitätkö, että joku keskiver­to somp­pu tai lähi-itäläi­nen on fik­sumpi ja parem­pi työn­tek­i­jä, mitä joku vähän ehkä syr­jäy­tynyt 5 kymmpinen kal­jaa lipit­tävä suo­ma­lainen työtön?

    se on suur­ta roskaa se, mun mielestä

    tää “white trash” poruk­ka on ihan läh­es yhtä älykästä sakkii, mitä nor­mi suomalaisetkin..elllei älykkäämpiäkin, hyp­pä­sivät ora­van pyörästä..yhteiskunta ei kyen­ny mobil­isoimaan heitä..itte kuu­lun ko. “kuntoutet­tavaan” porukkaan

    mut voin vaku­ut­taa, että ÄO osamääräni on reilusti yli sadan

  9. Sairaan­hoita­jan käytän­nön työ ei todel­lakaan vaa­di 3,5 vuo­den koulu­tus­ta, varsinkin kun val­taosa koulu­tuk­ses­ta on teo­reet­tista opiskelua ja hyvin vähän käytän­töä. Ja vas­taa­va tilanne on vielä enem­män lähi­hoita­jien kanssa.

    Tutkin­not on paisutel­tu täy­teen turhan­päiväisiä täytekursse­ja ja tehot­to­mia ja huonos­ti ohjat­tu­ja har­joit­telui­ta. Samoin opin­noista on tehty liian aka­teemisia, kun sairaan­hoita­jat eivät todel­lakaan ole mitään tutk­i­joi­ta mut­ta AMK:ssa sitä kovasti leik­itään tutkimista ja kehittämistä.

    1. Sairaan­hoita­jan koulu­tus oli jo ainakin 60-luvun alus­sa, jol­loin anop­pi­ni opiske­li, 2,5 vuot­ta ja erikois­tu­mi­nen siihen päälle noin vuosi. Mielestäni HYKS:n silmäk­linikalla elämän­työn­sä 2000-luvun alku­un tehneen henkilön koulu­tus ei ajal­lis­es­ti ollut mitenkään ylim­i­toitet­tu. Työssä eteen tule­vat ”käytän­nön” tilanteet ovat sel­l­aisia, joi­hin koulu­tuk­ses­sa valmistaudutaan.

      1. Nykyään pitää opiskel­la 3,5 vuot­ta (perus AMK), sit­ten päälle pitää suorit­taa mak­sullisia lisäk­oulu­tuk­sia ja erikois­tu­misia jos halu­aa ns. ‘vaa­ti­vampi­in’ sairaan­hoita­jan töi­hin. Osan tietysti työ­nan­ta­ja tarjoaa.

  10. Toinen ja kol­mas osa käsit­te­liv­ät paljon sitä kysymys­tä voitaisi­inko, ja miten perustyön palkko­ja voitaisi­in nostaa.

    Suo­mi on siir­tynyt keskustel­tuna his­to­ri­an jak­sona per­in­teis­es­tä pohjo­is­mais­es­ta mallista kohti globaalia markki­na­t­alout­ta. Tuos­ta syys­tä voi olet­taa, että palkatkin muo­dos­tu­vat entistä enem­män globaalien markki­noiden, ja globaalien työvoima­markki­noidenkin mukaan. Ei ole oikein varaa sol­i­daarisi­in palkanko­ro­tuk­si­in entiseen tapaan, tai voimakkaaseen tulo­ja tasaavaan politiikkaan.

    Jos perustyön palkat nou­se­vat, niin toden­näköisem­min muista syistä, kuten työn tehokku­u­den kasvun, Suomen talouden ter­vey­den, tai kul­lois­t­enkin suh­dan­tei­den ansios­ta. Globaali kil­pailu pitää entistä vahvem­min huolen siitä, että työt ja pääo­mat val­u­vat muualle, jos yri­tys­ten (ja julkisen taloudenkin) rahat­alout­ta ei opti­moi­da tarkasti.

  11. “Voidaan tietysti kysyä, tui­jote­taanko meil­lä liikaakin muodol­lista koulu­tus­ta, Inti­as­sa jopa luku­taidot­tomat selviävät töistä, joi­hin Suomes­sa eri ole mitään asi­aa ilman tutkintoa.”

    Vas­taus tähän on kyl­lä. Ei se ole mikään ihme, että korkeampi koulu­tus­ta­so kor­reloi parem­man tulota­son kanssa kun tutk­in­to vaa­di­taan suureen osaan työ­paikoista. Tämä kor­re­laa­tio ei kuitenkaan mis­sään määrin todista sitä, että siitä tutk­in­to tar­joaisi kaikil­la aloil­la aidosti suur­ta etua työssä men­estymiseen. Voi olla, että monis­sa tapauk­sis­sa tutk­in­to­vaa­timuk­set ovat ole­mas­sa vain yksinker­taise­na väli­neenä työn­hak­i­joiden kar­simiseen, eikä suinkaan sik­si että tutk­in­to itsessään opet­taisi työssä tarvit­tavia taitoja.

    Korkeak­oulu­jen osalta eri­tyisen type­r­ää Suomen mallis­sa on se, miten läh­es kaikil­la yliopis­toaloil­la olete­taan kaikkien luke­van itsen­sä mais­terik­si, ja menevän vas­ta sit­ten töi­hin. Käytän­nössä tämä malli vain siirtää työelämään siir­tymistä vuosil­la eteen­päin, ja sit­ten suuri joukko mais­tere­i­ta ilman työkoke­mus­ta pää­tyy koulu­tus­ta­soon näh­den alem­pi­in “entry lev­el” hom­mi­in, jon­ka voisi tehdä hel­posti kan­d­i­na tai jopa ammat­tik­oulu­taustal­la. Itsekin olen mais­teri kau­pal­liselta alal­ta, ja koen että mais­terivai­he oli pääasi­as­sa teo­ri­a­pain­ot­teista ajan­hukkaa joka ei tuot­tanut työelämää ajatellen min­ulle juuri mitään lisäar­voa. Nuorten siir­tymistä työelämään voisi uskoak­seni nopeut­taa, jos siir­ryt­täisi­in malli­in jos­sa entistä use­ampi voisi hakea jo kan­d­i­na töitä, ja mais­terivai­heen voisi suorit­taa työn ohes­sa ilman nyky­isiä aikarajoja.

    1. “Nuorten siir­tymistä työelämään voisi uskoak­seni nopeut­taa, jos siir­ryt­täisi­in malli­in jos­sa entistä use­ampi voisi hakea jo kan­d­i­na töitä, ja mais­terivai­heen voisi suorit­taa työn ohes­sa ilman nyky­isiä aikarajoja.”

      Tämähän olisi hyvä idea, tämä var­masti ote­taan käyt­töön heti kun todel­li­nen työvoima­pu­la ilmestyy. Nythän sel­l­aista ei ole.

      Ohjelmistop­uolel­la oli pitkään tapana, että opiske­li­jat kato­si­vat töi­hin ennen valmis­tu­mista eikä moni edes koskaan valmis­tunut. Tämä on sitä todel­lista työvoima­pu­laa, muil­la aloil­la tutk­in­tomer­i­tokra­tia on lähin­nä mod­erni kiltajärjestelmä.

      1. Stadist kir­joit­ti:

        Ohjelmistop­uolel­la oli pitkään tapana, että opiske­li­jat kato­si­vat töi­hin ennen valmis­tu­mista eikä moni edes koskaan valmis­tunut. Tämä on sitä todel­lista työvoima­pu­laa, muil­la aloil­la tutk­in­tomer­i­tokra­tia on lähin­nä mod­erni kiltajärjestelmä. 

        Toinen merk­ki työvoima­pu­las­ta on palkkak­il­pailu. Har­vo­ja alo­ja luku­unot­ta­mat­ta sel­l­aista ei Suomes­sa ole nähty käytän­nössä sit­ten 40-luvun. Sota-aikana työvoima­pu­la oli niin huu­tavaa että työläiset loikki­vat työ­paikas­ta toiseen parem­pi­en palkko­jen perässä har­va se viikko. Aiem­min lib­er­aalei­hin “markki­nat hoitaa” työ­markki­noi­hin usko­vat työ­nan­ta­ja vaa­ti­vat nyt uudessa tilanteessa val­tion nopeaa väli­in­tu­loa, jopa mak­simi­palkko­jen säätämistä lail­la vaadittiin.

        Uusi tilanne oli iso tek­i­jä kolmikan­taisen sopimus­mall­in syn­tymisessä, kun ennen sitä kiivaasti vas­tus­ta­vat työ­nan­ta­jat oli­vat nyt aivan uuden­laises­sa tilanteessa kun oli aitoa työvoimapulaa.

        https://lauspalo.com/2021/12/kuinka-suomeen-saatiin-8-tunnin-tyopaiva/

        Työ­nan­ta­jien pitkään jatkunut­ta “kaa­su­val­ot­tamista” Suomes­sa nyt val­lit­sev­as­ta “työvoima­pu­las­ta” on ollut aika tuskaista seu­ra­ta medi­as­sa. Varsinkin kun medi­an suh­tau­tu­mi­nen siihen on ollut niin kri­ti­ik­itön­tä. Ei ole halut­tu edes kysyä että jos alal­la on työvoima­pu­la, mik­seivät palkat nouse? Tai mik­sei palkata junior-tason työn­tek­i­jöitä ja koulute­ta heistä tarvit­tavia huip­pu­osaa­jia vuosien saatossa? 

        Työvoimaa kyl­lä on saatavil­la kun­han siitä mak­saa markki­nahin­taa (joko parem­man lähtö­palkan, tai tarvit­tavien osaa­jien oma-aloit­teisen koulut­tamisen muo­dos­sa). Joko täältä koti­maas­ta tai sit­ten kan­sain­välisiltä työmarkkinoilta.

    2. Ylem­pänä kir­joitet­ti­in, että julki­nen puoli vaatii tutk­in­to­ja töi­hin, joi­hin niitä ei edes tarvit­taisi. Suku­lais­po­jalle töitä etsiessäni olen huo­man­nut saman. Ainakin Helsin­gin seudul­la kun­nat edel­lyt­tävät mitä tahansa toisen asteen tutk­in­toa jopa niihin töi­hin, joi­hin työn­tek­i­jä on tarkoi­tus koulut­taa itse. Täl­laisia töitä ovat mm. pysäköin­nin­tarkas­ta­jan työ, lipun­tarkas­ta­jan työ ja raideli­iken­teen kuskin duu­nit. Toki yksi­tyiselle puolelle kel­paa vas­taavi­in töi­hin myös ilman toisen asteen tutk­in­toa, mut­ta usein niis­sä työe­hdot ja ‑olot ovat paljon huonom­pia, jol­loin työn­tek­i­jöi­den pysyvyys on myös heikom­paa (joka johtaa työt­tömyyspäivien kasvuun).

  12. Syy, mik­si koulut­ta­mat­tomat maa­han­muut­ta­jat työl­listyvät parem­min kuin vas­taa­vat suo­ma­laiset, on ainakin osin rasis­mi. Ihan tot­ta. Aikoinaan jälkikasvu haki kesätöitä laivo­jen siivoo­jana. Kävi kuitenkin ilmi, että mil­tei kaik­ki paikat menivät mamuille. Syynä täy­tyy olla se, että työ­nan­ta­ja arvioi mamun suo­ma­laista parem­mak­si työn­tek­i­jäk­si. Kyse siis on stereo­typ­i­aan perus­tu­vas­ta yleistyk­ses­tä, ja sehän on rasis­mia ainakin nykykielessä.

    Kun kat­telee laivasi­ivoo­jia, val­taosa on pait­si mamu­ja myös naisia. Eli työ­nan­ta­ja on pait­si rasisti myös sek­sisti. Voi tosin speku­loi­da, että miehet eivät edes yritä. Eivätkä ehkä tosi­aan niin tee, kos­ka tietävät, että miehen on vaikea työl­listyä, jos paikkaa hakee myös naisia. Eli sama jut­tu kuin vuokra-asun­nois­sa. Aika moni nuori mies tietää nykyään, miten siinä käy. Miesten huonom­mas­ta työ­markki­na-ase­mas­ta­han on jopa suo­ma­laista tutkimus­ta. (Jep, on var­masti ammat­te­ja, jois­sa miehel­lä on etu­lyön­ti­ase­ma, mut­ta pääsään­tö näyt­täisi ole­van nais­ten suosimi­nen. Toki asi­aa kan­nat­taisi analysoi­da tarkem­min, mut­ta se on kai turha toi­vo, kos­ka syr­jin­nän kohteena on väärä sukupuoli.)

    1. Jep, on var­masti ammat­te­ja, jois­sa miehel­lä on etu­lyön­ti­ase­ma, mut­ta pääsään­tö näyt­täisi ole­van nais­ten suosimi­nen. Toki asi­aa kan­nat­taisi analysoi­da tarkem­min, mut­ta se on kai turha toi­vo, kos­ka syr­jin­nän kohteena on väärä sukupuoli. 

      En tiedä ketä kohtaan toi “turha toi­vo” kom­ment­ti oli heit­et­ty, mut­ta olen kai aika woke ja inter­sek­tion­aa­li­nen jopa, ja sanon että kyl­lä tuos­sa on rasis­min ja sek­simin piirteitä ja se on aina väärin.

      Maa­han­muut­ta­jien suosimiseen voi myös liit­tyä monis­sa työ­paikois­sa työe­hto­jen polkemiseen. Maa­han­muut­ta­jat eivät tunne suo­ma­laista jär­jestelmää ja osaa yhtä vaa­tia oikeuk­si­aan yhtä valp­paasti mitä tääl­lä syn­tyneet. Olen itse näh­nyt erään alal­la merkit­tävän mata­la­palk­ka-alan toim­i­jan sys­temaat­tis­es­ti mak­sa­van liian pieniä palkan lisiä. Asi­as­ta piti joka kuukausi vaa­tia kor­jauk­sia, joskus liiton kaut­ta. Epäilemät­tä mon­et eivät tajun­neet mys­tis­es­tä lyhen­teitä vili­sevästä palkkanauhas­ta edes minkään ole­van pielessä, ja jos osasi­vatkin voi kyn­nys olla iso lähteä työ­nan­ta­jaa vas­taan toim­i­maan kun oma maas­sa olemisen ehto perus­tuu työpaikalle.

      Ihmeel­liseltä myös tun­tui liiton halut­to­muus mitenkään lähteä yri­tys­tä vas­taan isom­pi­in toimi­in, kun toim­inta tosi­aan oli tois­tu­vaa ja sys­temaat­tiselta vaikut­tavaa. Kun­han vain tois­tu­vasti pyy­det­ti­in yri­tyk­seltä että pli­is mak­sakaa viime kuun palk­ka oikein. Ja sama tois­tuu taas seu­raaval­la kerralla.

      Mut­ta siis, syr­jin­tä ihon­värin, sukupuolen yms. asioiden suh­teen on väärin, myös kun se kohdis­tuu ei-vähem­mistöi­hin. Myös posi­ti­ivi­nen syr­jin­tä on asia jos­ta pitää pitkäl­lä tähtäimel­lä pyrk­iä eroon, mut­ta jois­sain tapauk­sis­sa on pienem­pi paha kun pitää vali­ta useista eri pahoista. Vaatii siis prag­maat­tista läh­estymistä tapauskohtaisesti.

      1. Inter­sek­tion­al­is­mi on väärin ajatel­tu. Ei ole mitään tahoa, joka tietäisi mihin luokki­in ihmiskun­ta pitäisi jakaa. Ja vaik­ka olisi, ei ole mitään tahoa, joka tietäisi, mitä ryh­mää sor­re­taan ja kuin­ka paljon. 

        Tää asia käyti­in val­lanku­mouk­sel­lis­es­ti läpi parisa­taa vuot­ta sit­ten tääl­lä län­nessä. Val­is­tuk­sen keskeisiä ajatuk­sia nimit­täin oli, että ei ole ryh­mien etuoikeuk­sia, on vain ihmisoikeuksia.

        Ihmisen psyyke halu­aa etuoikeuk­sia eikä mielel­lään suos­tu tasa-arvoon, ja sik­si monia vetää puoleen­sa kaiken­laiset inter­sek­tion­al­is­mit. Nat­sis­mi oli erään­laista inter­sek­tion­al­is­mia: val­lan­pitäjät huo­ma­si­vat, että arjalaiset oli­vat juu­ta­lais­ten sor­ta­ma poruk­ka. Eikun toimeen!

        Ihmiskun­nan suuri tule­va tais­telu on val­is­tuk­sen arvo­jen, ihmis­ar­von ja tosi­a­sioiden, säi­lyt­tämi­nen, kun kult­tuu­rit, joiden äid­in­mai­d­os­sa nuo arvot eivät ole, haas­ta­vat meitä. Siinä joukos­sa on län­nen wokeilijat. 

        Hein­rich on oikeil­la jäljil­lä: https://henrich.fas.harvard.edu/files/henrich/files/sciencefull.pdf

        Ja samaan aikaan pitää tot­ta kai ymmärtää, että maail­mas­sa on ryh­miä, joi­ta pitää aut­taa. Ja toisaal­ta ryh­miä, jot­ka halu­a­vat säi­lyt­tää val­tansa. Sik­si tää hom­ma, ihmisoikeudet, on niin mah­do­ton­ta. Ja sik­si on ihme, että esimerkik­si Suomen kaltainen maa on ole­mas­sa. Tai ainakin oli hetken.

      2. Inter­sek­tion­al­is­mi on väärin ajatel­tu. Ei ole mitään tahoa, joka tietäisi mihin luokki­in ihmiskun­ta pitäisi jakaa. Ja vaik­ka olisi, ei ole mitään tahoa, joka tietäisi, mitä ryh­mää sor­re­taan ja kuin­ka paljon. 

        Se että jokin on vaikeaa, ei tarkoi­ta että se vaikeasti käytet­tävä työkalu pitäisi heit­tää roskikseen.

        Ylipäätään itse pidän inter­sek­tion­aal­isu­ut­ta paljolti moni­u­loit­teise­na aja­tuske­hikkona joka muis­tut­taa että asioi­ta ei kan­na­ta typ­istää yksi­u­lot­teisik­si jos halu­aa tehdä tarkkaa tilan­neku­vaa. Ihmiset ja asi­at ovat mon­i­naisia ja kuu­lu­vat moni­in eri ryh­mi­in ja kat­e­go­ri­oi­hin, ja kaikil­la niil­lä on omat erikoispi­ir­teen­sä ja suh­teen­sa muihin.

        Toki nor­maalis­sa inter­sek­tion­aal­isu­udessa on myös oleel­lis­es­ti kysymys val­las­ta ja sen jakau­tu­mis­es­ta, sen käytöstä ja sen vaiku­tuk­sista. Tiedän toki että val­las­ta puhumi­nen ei ole kovinkaan muodikas­ta ollut kun asi­as­ta pitivät paljon marx­is­tit ja kom­mu­nis­tit ään­tä. Ja toisaal­ta kos­ka mitä enem­män sin­ul­la on val­taa sitä vaikeam­paa siitä on puhua kri­it­tis­es­ti jo yksilöi­den psykol­o­gis­ten vinoumien vuok­si (ja myös ver­tais­ten sosi­aalisen paineen vuok­si). Ja jos sin­ul­la ei ole val­taa niin ei sin­ua kukaan kuule.

        Mut­ta jälleen, sekään ei ole syy jät­tää val­taa käsit­telemät­tä jos asioi­ta halu­aa tarkastel­la älyl­lisen rehellis­es­ti. Val­las­ta ja sen jakau­tu­mis­es­ta pitäisi puhua enem­män sil­lä se alkaa olla kasautunut vaar­al­lisen paljon.

      3. Aidosti häir­it­see, siis ihan peri­aat­teessa, jos val­tio, väki­val­ta­mo­nop­o­li, ensin jakaa ihmisiä ryh­mi­in ja sit­ten jakaa tai evää oikeuksia.

        Ajan henkeä myötäillee esimerik­si Yle, jos­sa pyritään vaien­ta­maan ja voimis­ta­maan tiet­tyjä ääniä sen perus­teel­la, kuka on puhuja.

        Ja jos agen­daan sopii, voidaan jät­tää ihmiset jaot­telemat­ta. Miten on mah­dol­lista, että Suomen koulu on ollut pitkään maail­man epä­tasa-arvoisimpia ilman, että siitä on nos­tet­tu meteliä, ilman että mikään poli­it­ti­nen puolue on nos­tanut ongel­maa agendalleen? 

        Mieli­v­al­ta, ide­ologi­nen harhaisu­us näyt­tää ohjaa­van väkivaltamonopoliamme.

        Vai­h­toe­hto voisi olla rehelli­nen ja kiivas keskustelu. Mut­ta sitä on turha odot­taa, sanois­in parinkymme­nen vuo­den kokemuksella.

        (Tämä blo­gi on ollut erikoinen poikkeus. Siitä suuri kiitos Osmolle, joka on mielestäni sallinut mon­en­laista kom­men­toin­tia ja edis­tänyt siten jär­jen käyttöä.)

      4. Vas­tauk­se­na Atomistille:

        Tilas­toti­eteil­i­jän blo­gis­sa lie­nee järkevä nähdä inter­sek­tion­al­is­mi regres­sio­ana­lyys­inä. Ennustet­taes­sa vaikka­pa syr­jäy­tymistä on mielekästä käyt­tää selit­täjinä kaikkia mah­dol­lisia tieto­ja eikä tyy­tyä vain yhteen tai jopa ajat­tele­maan jotain fatal­is­tista satunnaisvaikutusta.

        Kuten regres­sios­sa, eri selit­täjien välisiä suhtei­ta on syytä tarkastel­la huolel­la huomioiden sen, miten hel­posti nämä vaikut­ta­vat toisi­in­sa ja toisaal­ta kuin­ka help­po niihin on itsessään help­po vaikuttaa.

        Esimerkik­si per­hetaus­taan tai syn­tymävuo­teen sekä geenei­hin on han­kala vaikut­taa. Sen sijaan koulu­tus­ta voidaan yrit­tää antaa. Siinäkin pitää olla varovainen: jos pelkkä oppi­ar­vo selit­täisi ihmis­ten ero­ja toimeen­tu­los­sa, voisi ope­tus­min­is­teri antaa kaikille vaik­ka viisi tohtorin tutk­in­toa. Todel­lisu­udessa koulu­tuk­sen vaiku­tus­mekanis­mit ovat mon­imutkaisem­mat ja liit­tyvät pait­si opit­tui­hin asioi­hin, myös ihmisi­in joi­hin on tutus­tut­tu jne.

      5. “Tilas­toti­eteil­i­jän blo­gis­sa lie­nee järkevä nähdä inter­sek­tion­al­is­mi regressioanalyysinä.”

        Pohjim­mil­taan on kuitenkn kyse väki­val­ta­mo­nop­o­lista, ei tilastotieteilijästä. 

        Val­tio tyyp­il­lis­es­ti pyrkii laa­jen­ta­maan val­taansa. Esteenä on lop­pu­jen lopuk­si vain kansalaiset. Perus­tus­lakikin on vain hidaste. 

        Mut­ta, joo, käytän­nössä val­tion on hyvä tun­nistaa huono-osaisu­u­den eri­laisia tek­i­jöitä. Mut­ta kuka on val­tio, väki­val­ta­mo­nop­o­li? Voim­meko muka luot­taa, että val­tio on hyvän­tah­toinen tai järkevä?

        Kun esimerkik­si Suomen koulu on ollut maail­man epä­tasa-arvoisimpia parikym­men­tä vuot­ta sukupuolten suh­teen Pisan mukaan eikä mitään ole tehty, voim­meko luot­taa väki­val­ta­mo­nop­o­lin hyvän­tah­toisu­u­teen? Miten voisimme?

        Demokra­tia näyt­täisi ole­van jär­jestelmä, joka tekee apinavais­tois­tamme lake­ja ja semen­toitu­ja käytäntöjä. 

        Haber­masil­la tun­tui ole­van point­ti aikoinaan. Mut­ta ei hän tain­nut oikein ymmärtää mis­sä mennään.

      6. Tilas­toti­eteil­i­jän blo­gis­sa lie­nee järkevä nähdä inter­sek­tion­al­is­mi regressioanalyysinä. 

        Raeanus sanoit­ti tämän niin hyvin että ei juurikaan lisättävää.

        Itse käsit­te­len sitä nimeno­maan työkalu­na. Ymmär­rän toki että sitä työkalua voi myös käyt­tää tuke­maan type­r­iä johtopäätök­si­in, kuten voi mitä tahansa työkalua. Epäilemät­tä mon­et näin ovatkin tehneet.

        Enem­män siis toivoisin kri­ti­soita­van johtopäätök­siä, tai muuten miten työkalua on jos­sain käytet­ty kuin itse työkalua. Useil­la vain tun­tuu ole­van kat­e­gori­nen kieltämi­nen ettei ihmisiä saisi käsitel­lä “teorian/tutkimuksen tasol­la” eri­lais­ten identiteettien/ihmisryhmien kaut­ta, vaik­ka arkielämässä ihmiset käsit­televät toisia ihmisiä juurikin näin läh­es taukoa­mat­ta. Ikäänkuin siis asi­as­ta puhumi­nen pitäisi kieltää joka tun­tuu min­ulle oudolta.

        Eli ymmär­rän vaikka­pa tais­to­laisu­u­den type­r­yy­den ja vas­tus­tuk­sen, mut­ta se että koko inter­sek­tion­aal­isu­ut­ta vas­taan hyökätään tun­tuu itses­täni oudol­ta. Tais­to­laisu­us teki työkalun poh­jal­ta oman­laisi­aan johtopäätök­siä ja omia hier­arkioitaan, ja joku Tum­blr-wokeis­mi myös kai myös (en ole ollut piireis­sä tai näh­nyt kun se ei koskaan ollut val­tavir­taa, mut­ta nähtävästi näin kuiten social jus­tice war­rior piireis­sä alkoi ilmen­tyä), ja sikäli kuin niistä tiedän niin ne oli­vat typeriä.

        Type­r­ää ei kuitenkaan ollut se että kun itse olin syr­jäy­tynyt, yksinäisyy­destä kär­sivä köy­hä päihde/mielenterveysongelmainen nuori aikuinen niin inter­sek­tion­aal­isu­us juuri sanoi että vaik­ka olen cis-male niin en ole kokon­aisuute­na mitenkään etuoikeutet­tu. Toki huonom­minkin olisi voin­ut men­nä, mut­ta silti se että min­ul­la oli etuoikeuk­sia yhdel­lä asteikol­la, niin käytän­nössä kaikil­la muil­la olin todel­la kur­jas­sa ja ei-etuoikeutetus­sa asemassa. 

        Tämä juuri on inter­sek­tion­aalisen ajattelumallin/työkalun käytön voit­to ja etu, ja joka on mielestäni ter­ve­hdyt­tänyt esimerkik­si fem­i­nis­miä liik­keenä joka omas­sa tei­ni-iässä oli hyvin suo­ravi­ivaista vain sukupuoleen typ­istävää sikäli kuin siihen tör­mäsin. Nyky­isin mielestäni paljon nyasikkaam­paa ja eri näkökul­mia huomioonot­tavaa. Toki tieten nuoru­udessa kaik­ki on radikaalimpaa ja kär­jekkääm­pää joten voi min­ul­la olla tästä myös bias omien koke­muk­sien suhteen.

  13. Arman Alizad tutus­tui eri ammat­tei­hin main­ios­sa TV-sar­jas­saan Arman Poh­jan­täh­den alla.
    Hän työsken­teli levy­sep­pähit­saa­jan pajas­sa ja kyseli palkoista.

    Hit­saa­ja oli aloit­tanut suo­raan koulun penkiltä 1970-luvul­la ja valit­teli palkko­jen jääneen jäl­keen opet­ta­jien palkoista.

    Jäin miet­timään onko näin ja jos on niin mik­si. Hit­saa­jis­ta­han san­o­taan ole­van kovasti pulaa.

    Yksi seli­tys on var­masti se, että suo­ma­lainen hit­saa­ja kil­pailee töistä kiinalaisen, puo­lalaisen ja mon­en muun ulko­maan hit­saa­jan kanssa töistä. 

    Sen sijaan suo­ma­lainen opet­ta­ja ei kohtaa ulko­maista kilpailua.

  14. Blo­gis­sasi on usein tölväisyjä (maalaiset, pikkukaupunkien asukkaat) ja nyt viit­taat kehi­tys­vam­maisi­in, selit­tävänä tek­i­jänä hei­dän vähen­tymiseen­sä syn­ny­tyk­sen aikaisen hapen­pu­ut­teen vähen­e­m­i­nen. Jotenkin onnis­tut käsit­telemään heitä epäkun­nioit­tavasti. Lisäk­si, eiköhän merkit­täväm­pää ole sik­iö­di­ag­nos­ti­ik­ka, jon­ka eet­tiseen perus­taan ainakin vam­maisjär­jestöt ovat toisaal­ta sinän­sä aiheel­lis­es­ti kii­in­nit­täneet huomio­ta. Myöskään muu­raries­imerk­ki toises­sa kir­joituk­ses­sa ei oikein ollut tästä maail­mas­ta: muu­rare­i­ta näkynee enin­tään perin­neu­u­nien muu­rauk­ses­sa. Toki ymmär­rän ajatuk­sen, mut­ta sen luotet­tavu­us kär­sii tällaisesta.

  15. Teh­dyn työn määrästä puhut­taes­sa pitää muis­taa, että Euroopas­sa eniten työ­tun­te­ja paiski­taan sel­l­ai­sis­sa talouden mah­ti­mais­sa kuin Kreikas­sa, Roma­ni­as­sa ja Puo­las­sa, kun taas lyhim­mät työvi­ikot ovat Hol­lanis­sa, Itä­val­las­sa ja Sak­sas­sa (lähde: https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/w/ddn-20240530–1). Talouden paran­t­a­mi­nen työ­tun­te­ja nos­ta­mal­la kuu­lostaa tätä vas­ten melkoiselta älyl­liseltä epärehellisyydeltä.

    Jonkun työt­tömän temp­putyöl­lis­tetämi­nen äärim­mäisen mata­lan palkan hom­maan esimerkik­si rav­in­tolan sisään­heit­täjäk­si tai kor­vaa­maan liian kalli­ina pidet­tyä konet­ta teol­lisu­udessa ei paljon talout­ta kohen­na. Se, että yri­tyk­set saa­vat hal­patyövoimaa hom­mi­in, jot­ka voitaisi­in kokon­aan pois­taa kehit­tämäl­lä konei­ta ja teknolo­giaa, on pitkässä juok­sus­sa huono asia, kos­ka se vähen­tää yri­tys­ten halukku­ut­ta panos­taa koneisi­in ja teknolo­giaan. Ehkä joku noista työt­tömistä olisi ilman kokopäiväistä hant­ti­hom­maa voin­ut aikansa riip­pumatossa tuumail­tuaan perus­taa vaik­ka uuden yri­tyk­senkin, jon­ka vaiku­tus talouteen olisi pitkässä juok­sus­sa paljon posi­ti­ivisem­pi kuin hant­ti­hom­man tekem­i­nen neljäkym­men­tä tun­tia viikossa.

    Olen yleistä mielipi­det­tä ehkä vah­vasti vas­takar­vaan kun en usko työ­tun­tien määrän nos­tamisen ole­van järkevää. Lyhyel­lä tähtäimel­lä ehkä joo, mut­ta pidem­mäl­lä tähtäimel­lä paljon tärkeäm­pää on miet­tiä mitä työtä tehdään kuin tehdä vain jotain. Luovu­us ja kek­seliäisyys vaatii tyhjää aikaa ja niistä kaik­ki mod­ernin maail­man keksin­nöt lop­pu­jen lopuk­si syntyvät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.