Uusi hyvinvointivaltio (4) Mitä tehdä huonosti koulutetulle työvoimalle

20 vastausta artikkeliin “Uusi hyvinvointivaltio (4) Mitä tehdä huonosti koulutetulle työvoimalle”

1. Ei ainakaan niin että jokainen vihreä poli­itikko esi­in­tyy sormea osoitellen lehdissä. 

   Meil­lä asum­i­nen on aina hyvin radikalts ja sik­si kallista. Lisäk­si automa­tio Kan­nat­taa kun aiv­ot­tomas­takin työssä pitää mak­saa paljon tuot­tavu­u­teen ver­rat­tuna. Mieheni las­ki että jos ottaa vuorot­telu­va­paan insinöörin työstä niin jää voitolle kun rak­en­taa talon itse. Tee se itse kansa siis- vero­tus on karseaa ja mak­sa­vat ei jää voitolle

   Vastaa

2. Sin­un ei pitäisi sivu­ut­taa ensim­mäistä vai­h­toe­htoa analyysissa. 

   Jos kat­sot ver­tailumai­ta “työssäkäyvien köy­hien” ei vält­tämät­tä ole huonom­pi kuin Suomes­sa ja sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on monil­ta osin parem­paa. Tukien varaan jäävä on siel­lä ikuis­es­ti jumis­sa jopa sil­loin kun hyvää tarkoit­taen sub­ven­toidaan töitä. Työ­nan­ta­jat kyl­lä katso­vat työkoke­mus­ta jonkun pis­teen jäl­keen mikä kor­jaa ongel­man mon­en kohdal­la. Päi­hdeon­gel­maiset, vaikeavam­maiset yms. ovat tietysti asia erikseen. 

   Siinä olet tietysti oike­as­sa että suo­ma­laiset eivät halua ensim­mäistä vai­h­toe­htoa. Se on jul­ma tapa kohdel­la syr­jäy­tyviä mut­ta minkäs sille mahtaa.

   Vastaa

3. Läm­mi­tys pelkästään mak­saa tääl­lä ja likku­mi­men on kallista 

   Työssäkäyvä köy­hä voi opiskel­la tsi muuten ede­tä parem­mille palkoille. Kotona turhaan makoil­e­va ei etene urallaan

   Vastaa

4. Pari huomio­ta. Wolt-kuskeina ei ole kovinkaan paljon ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van saa­jia. Iso osa sitä työtä teke­vistä taitaa olla sel­l­aisia, jot­ka eivät edes ole suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­van piirissä.

   Soin­in­vaara kir­joit­ti: ” Rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä kut­su­taan nyky­isin sievis­tellen kohtaan­to-ongel­mak­si, mil­lä tarkoite­taan sitä, että työt­tömistä ei ole tekemään niitä töitä, joi­ta olisi tar­jol­la. Pidän osaamisvi­noumaa parem­pana käsitteenä.”

   Kohtaan­to-sanan käytölle on kyl­lä usei­ta perustei­ta. Kyse on muus­takin kuin vain osaamisvi­noumas­ta. Esimerkik­si työvoiman kysyn­tä ja tar­jon­ta ei vält­tämät­tä ajal­lis­es­ti, sijain­nil­lis­es­ti, palkka­toiveel­lis­es­ti, henkilökemi­asy­istä, ter­vey­del­li­sistä syistä, har­ras­tusten yhteenso­vit­tamisen tai muun syyn takia kohtaa. Ajal­lises­sa kohtaan­to-ongel­mas­sakin on mon­ta tasoa: niin suh­dan­neta­soa, vuosi­ta­soa kuin ihan vuorokaudenaikatasoakin. 

   Jostain tek­i­jöistä on pulaa kesäl­lä, toi­sista talvel­la, ja yli­tar­jon­taa muut vuo­de­na­jat. Esimerkik­si Lapin matkailu työl­listää huo­mat­tavasti talvel­la, mut­ta kesäl­lä tilanne on toinen. Tietyö­maat ja viher­raken­nusalan työ­paikat taas eivät ole käyn­nis­sä lumise­na kaut­e­na, kos­ka maan koneelli­nen sulanapi­to mak­saa niin paljon eikä ole ympäristönäkökul­mas­takaan mielekästä. Viher- ja infra-alal­la on talvi­a­jalle muun työn tarve kym­me­nil­letuhan­sille vuosit­tain, vaik­ka osaami­nen sulan ajan töille on ole­mas­sa. Moni on löytänyt pysyvälu­on­teisen eri työn sekä kesäk­si että talvek­si, kaik­ki eivät.

   Vastaa

5. Ei asun­toa-omis­tavaan luokkaan kuu­lu­vana täy­tyy sanoa että var­joy­hteiskun­ta on alka­nut houkut­taa min­u­akin, 30 vuo­den työu­ran jäl­keen, kun Helsingis­sä asum­i­nen lohkaisee netostani noin 40 pros­ent­tia, vero­tus noin 25, pakolli­nen eläke­mak­su noin 6 + työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su. Teen noin 150 tun­tia töitä kuukaudessa kuten palka­nsaa­ja keskimäärin tekee. En ole edes uskaltanut laskea paljon saisin käteen nol­lal­la työ­tun­nil­la, kun vero­tus olisi sil­loin aika lähel­lä nol­laa, asum­i­nen asum­is­tuk­ituet­tu jne. Pelkään että ero­tus ei olisi iso. Sik­si en laske.
   EN tarkoi­ta että tukia pitäisi laskea entis­es­tään vaan sitä että asumisen hin­ta + vero­tus on tässä maas­sa karan­nut sel­l­aisi­in korkeuk­si­in että jo se vääristää aika paljon ja monel­la tasol­la. Nyt juuri inflaa­tio kuulem­ma hidas­tuu. Hidas­tuu. On yhtä kuin että ostovoima las­kee viikko viikol­ta edelleen.
   On alka­nut vaikut­taa että mikään poli­it­ti­nen suun­taus tai hal­li­tuskokoon­pano ei kykene tätä raken­net­tua yhteiskun­ta­syöp­pöä enää ratio­nal­isoimaan. Ei sitä voi tehdä köy­hiä lisää kyykyttämälläkään.
   Jää vain aja­tus että kukin pelas­takoon itsen­sä. Yksi muut­taa Viroon, toinen Espan­jaan. Joku ostaa kymp­pi­ton­nil­la Varkaud­es­ta yksiön.
   Asumisen hin­ta olisi saata­va alas, vero­tus­ta keven­net­tävä, työn pyörit­tämi­nen min­imi­palkoil­la joi­hin väli­aikainen työvoima haetaan kaukaa lopetet­ta­va, se pitää vain yllä tee kah­ta työtä ‑mallia ja syn­nyt­tää meille alaluokan.

   Vastaa

   1. Asumisen hin­taa on vaikea saa­da alas, ellei raken­neta lisää asun­to­ja. Hel­sngis­sä on raken­net­tu ja asum­i­nen on nyt selvästi halvem­paa kuin viisi vuot­ta sit­ten, siis keskimäärin.

      Vastaa

      1. Suomes­sa asumisen hin­taa nos­taa isos­sa kuvas­sa eri­tyis­es­ti kak­si tek­i­jää: (1) kylmä ilmas­to, jon­ka takia asun­to­jen läm­mönku­lu­tus on Suomes­sa EU-maid­en suurin per asukas, ja (2) korkea verotus.

         Syysku­un 2024 alus­ta tapah­tu­va ALV-koro­tus esimerkik­si nos­taa asumisen kus­tan­nuk­sia ihan suo­raan, kun mm. sähkö­mak­sut, vaku­u­tus­mak­sut, ves­i­mak­sut, läm­mi­tys­mak­sut, jätemak­sut, kor­jauskus­tan­nuk­set, isän­nöit­si­jän palkkio yms. nou­se­vat ALV-koro­tus­ta vas­taavasti ihan automaat­tis­es­ti. Omis­tusasun­nois­sa koro­tuk­set astu­vat kaut­taal­taan voimaan suo­raan, vuokra-asun­nois­sa osin suo­raan (esim. asun­non oma sähköli­it­tymä, mah­dol­liset omat koti­vaku­u­tuk­set), ja osin tule­vien vuokran muu­tosten kaut­ta. Suomes­sa on EU:n toisek­si korkein ALV syysku­un alus­ta eteen­päin. Korkea ALV on yksi ihan suo­ra syy sille, että asum­i­nen on Suomes­sa eri­tyisen kallista.

         Paikallis­es­ti asumisen hin­taan vaikut­taa moni muukin asia.

         Syitä on var­masti moni­akin, mut­ta yksi näkökul­ma on se, että viime vuosi­na Suomes­sa vuokrien nousu näyt­täisi hiipuneen eri­tyis­es­ti siihen, kun val­tio otti toimeen­tu­lotuen asum­is­menot joitain vuosia sit­ten hal­tu­un­sa ja loi toimeen­tu­lotuen asum­is­menonormin, jota ei sidot­tu indek­si­in, vaan jon­ka val­tio käytän­nössä jäädyt­ti vuodes­ta 2018 alka­en use­ak­si vuodek­si. Toimeen­tu­lotuen nor­mi korotet­tuna pienel­lä osu­udel­la peru­sosas­ta oli ollut vuokranan­ta­jille ilmeis­es­ti erään­lainen vähin­tään saatavis­sa vai­h­toe­htois­tuot­to, joka ohjasi vuokrata­soa monin paikoin muutenkin. Yksiöstä sai aina vähin­tään sen ver­ran tuot­toa. Kun toimeen­tu­lotuen asum­is­meno­jen koro­tusautomaat­ti pois­tui, eikä toimeen­tu­lotues­sa hyväksyt­ty vuokrata­so enää nous­sut entiseen tapaan hin­to­jen mukana, yksiöi­den rak­en­tamisen kan­nat­tavu­us las­ki ja eri­tyis­es­ti yksiöi­den hin­nat kään­tyivät laskuun.

      2. Ono nykyään ylilaat­ua nuo kämpät

   2. Tuo­ta. Työ­nan­ta­jan mak­sama osu­us eläke­mak­sus­ta rasit­taa työn­tekoasi kuten sin­un itse mak­sama osu­us. Eläke­mak­sun rasitus on siis n.25% eli sama luku kuin mihin päädy­it vero­jen osalta. Hyvinkin pien­i­t­u­loisen tekemään työhön kohdis­tuu siis merkit­tävä veror­a­situs. Sik­si blo­gauk­sen kol­mosvai­h­toe­hdos­ta on ole­mas­sa muun­nel­ma, jos­sa ei kas­vate­ta vaikeasti työl­listyvien työn sub­ven­toin­tia, vaan keven­netään (hei­dänkin tekemään) työhön kohdis­tu­vaa veror­a­situs­ta. Tämä veroalen aikaansaa­ma “työlisä” työt­tömyy­den vai­h­toe­htona lisää kansan­tu­loa, kos­ka työt­tömien tekemä työ tulee lisäk­si entisen päälle. Tosin en ole satavar­ma onko blo­gin kansan­tu­lo­järkeily ihan kurant­ti nimit­täin työl­listyvien työn sub­ven­toin­ti vaatii vero­tus­ta, joka vähen­tää (parem­pit­u­lois­t­en) työntekoa.

      Vastaa

6. Sel­l­ainen hok­sautus hyvään pohd­in­taan, että nyky­hal­li­tus leikkaa rajusti asum­is­tukia eloku­us­ta alka­en. Ja Espan­jaan muut­ta­van eläkeläisen on valit­ta­va joko aset­tumi­nen sinne pysyvästi ilman suo­ma­laista eläket­tä taik­ka jäämi­nen koti­maa­han “naut­ti­maan” meikäläis­es­tä eläk­keestä nykyku­luil­la. Eläkeläisenä minäkin mak­san saman ver­ran vero­ja kuin palka­s­tani aikoinaan, kos­ka vähen­nyk­siä ei ole.

   Vastaa

7. > Sivu­u­tan ensim­mäisen vai­h­toe­hdon. Myön­nän, että se kyl­lä toimisi, mut­ta en sitä halua, eivätkä sitä suo­ma­laiset halua yleen­säkään, vaik­ka nykyi­nen hal­li­tus näyt­tää tähän vai­h­toe­htoon ajau­tu­van ymmärtämät­tä sitä ehkä itsekään.

   Suo­mi on valin­nut avoimen globaalin markki­na­t­alouden, ja vapaan tuot­tei­den, pääomien ja työvoiman liikku­misen tien, joka ohjaa meitä tuon ensim­mäisen vai­h­toe­hdon suun­taan. Siinä työstä voi mak­saa vain globaalien markki­noiden määräämän hin­nan. Tuo malli on tul­lut val­i­tuk­si aiem­pi­en hal­li­tusten, ja kai sin­unkin toimes­tasi. Sitä on tuos­sa mielessä “halut­tu”. Suo­ja­tum­mas­ta pohjo­is­mais­es­ta mallista on siir­ryt­ty suorem­paan kil­pailu­un. Osin on tietenkin ajaudut­tu, ja osin vika on siinä, että ei ole osat­tu sopeut­taa Suomen talouden mekanis­me­ja tuo­hon uuteen malliin.

   Vai­h­toe­hto kak­si sisältää paljon työt­tömyyt­tä, ja sen ylläpi­to vaatii paljon rahaa. Vai­h­toe­hto kolme sisältää paljon tuet­tua työl­lisyyt­tä, ja sen ylläpi­to vaatii paljon rahaa. Voi sanoa, että ne eivät toi­mi sel­l­aisi­naan, ilman että on myös jokin keino, jol­la rahaa tahko­taan lisää.

   Min­un vai­h­toe­htoni on se, että panos­te­taan korkeam­paan työl­lisyy­teen, ja tietenkin myös korkeam­paan osaamiseen siinä sivus­sa. Vai­h­toe­hto on lähel­lä ensim­mäistä vai­h­toe­htoa, mut­ta ei noin dys­toop­pinen. Suomes­sa on korkea elin­ta­so, joten talouden kor­jaamisen nimis­sä ras­vaa voi hie­man pudot­taa vyöltä. Kun tuo saadaan toim­i­maan taloudel­lis­es­ti, meil­lä on taas parem­min varaa ylläpitää nyky­istä tulo­ja tasaavaa malliamme, ja myös liikkua vähän tuon kol­man­nen vai­h­toe­hdon suun­taan (mut­ta vain heikoimpi­en tukemisen osalta, ei yleisenä puolen kansan tukena).

   > On myös mietit­tävä avoimesti, onko luovut­ta­mi­nen ja tukien varaan jät­täy­tymi­nen Suomes­sa liian help­poa. Tähänkin epä­su­osit­tuun aiheeseen paneudun myöhemmin.

   Ok, odotan tuo­ta innol­la. Ehkä osaat esit­tää jonkin toimi­va pol­un suun­taan, jos­sa työt­tömyys ja kaiken­laiset tuet vähenevät, ilman että tuo malli olisi liian kivulias.

   Vastaa

8. Kan­nat­taa miet­tiä ainakin sitä mik­si Suomea pide­tään maail­man onnel­lisim­pana maana. Kyl­lä se onnel­lisu­us syn­tyy vaan siitäkin kuin­ka kohdel­laan kaikkia työn­tek­i­jöitä, myös niitä huonom­min koulutet­tu­ja. Täy­tyy oikein ihme­tel­lä joidenkin intoa romut­taa pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­malli Suomes­ta ja halu kohdel­la varsinkin pieni­palkkaisia työn­tek­i­jöitä kuin olisimme vieläkin joku kehitysmaa.
   https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010564362.html
   Eiköhän oikea suun­ta löy­dy siitä kuin­ka huonom­min koulute­ta­ja kohdel­laan muis­sa pohjo­is­mais­sa kuin hake­mal­la mallia kehi­tys­maista tai USAs­sa jos­sa hei­dät jätetään suo­ras­taan heit­teille ja elämään kokon­aan muun yhteiskun­nan ulkop­uolel­la ja pitkälti rikol­lisu­u­den varassa.

   Jos halu­taan ainakin pienen­tää huonos­ti koulute­tun väestön määrää niin ilman muu­ta sil­loin pitää panos­taa ensik­si tuon väestönosan koulu­tuk­seen. Ja niin­hän Marinin hal­li­tus päät­tikin nos­ta­mal­la oppivelvol­lisu­u­den toiseen asteeseen. Pienessä Suomes­sa tarvi­taan kaikkien panos­ta ja osaamista joten ei meil­lä ole varaa jät­tää ihmisiä ainakaan tietois­es­ti huonos­ti koulutetuiksi. 

   Kehotan vielä ker­ran miet­timään sitä mik­si Suo­mi on maail­man onnel­lisin maa ja panos­ta­maan niihin tek­i­jöi­hin joil­la tuo ase­ma on saavutet­tu. Eri­tyis­es­ti kehotan siihen niitä jot­ka hake­vat ahneuk­sis­saan mallia sieltä mis­sä ei olla niin onnel­lisia. Jos halu­taan jatkaa pohjo­is­maise­na hyv­in­voin­ti­val­tio­ta niin vähem­män koulute­tut on syytä pitää mukana mallin 3 mukaan. Kan­nat­taa miet­tiä myös sitä mik­si muis­sa pohjo­is­mais­sa on julkisel­la sek­to­ril­la suh­teessa enem­män työn­tek­i­jöitä kuin Suomes­sa. Kan­nat­taisiko niitä vähem­män koulutet­tu­ja ihmisiä sit­tenkin työl­listää mielu­um­min vaik­ka julkiselle sek­to­rille kuin jatku­vasti haka­ta päätä seinään ja yrit­tää työl­listää heitä väk­isin yksi­tyiselle sek­to­rille julk­isin varoin tukien ja pulivei­vat­en. Siinä mis­sä julk­isia varo­ja muis­sa pohjo­is­mais­sa käytetään julk­isi­in työ­paikkoi­hin, niin Suomes­sa niitä käytetään ostoi­hin yksi­ty­isiltä. Mik­siköhän muis­sa pohjo­is­mais­sa työl­lisyyste on sit­ten korkeampi ja julkiset menot pienem­mät! Miettikää!

   Vastaa

9. Woltista puhut­taes­sa en ole ollenkaan var­ma, että sen vaiku­tus kansan­talouteen kokon­aisu­udessaan on positiivinen.

   Ihmiset saa­vat ruoan toimit­tamis­es­ta hal­val­la jotain hyö­tyä, joka näkyy Woltin tulois­sa ja jos­sain kohtaa mak­se­tuis­sa veroissa.

   Toisaal­ta, jos Woltia ei olisi, ihmiset joko käveli­sivät itse hake­maan ruokansa tai kokkaisi­vat kotona. Kumpikin vai­h­toe­hto on toden­näköis­es­ti ter­vey­delle parem­pi (saat joko vähän liikun­taa käve­lyn muo­dos­sa tai ainakin vältät yleen­sä korkear­as­vaisen ja ‑suo­laisen mät­töruoan). Mitä ter­vey­dessä hävitään, näkyy pitkän ajan kulues­sa myös julkisen ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sis­sa kun väestö on yhä sairaampaa.

   Mikä näi­den kah­den vas­takkaisen efek­tin lop­putu­los on, en osaa sanoa, mut­ta ainakaan asia ei ole täysin yksinkertainen.

   Vastaa

10. Las­ke­taanko huonos­ti koulutet­tui­hin myös ns valkokaulusköy­hälistö jol­la on mah­dol­lis­es­ti korkea koulu­tus, mut­ta alalle jol­la on huono työllisyys?
    Ovatko nykyään tekniset tieteet, lääketiede ja luon­non­ti­eteet ain­oat alat jolle kan­nat­taa koulut­tau­tua? Onko human­is­teille mitään tarvet­ta enää, pait­si opet­ta­ji­na? Pitääkö työt­tömät human­is­tit pakkok­oulut­taa IT-alalle, lähi­hoita­jik­si tai pakot­taa ruokaläheteiksi?
    Ollaanko menoss­sa siihen suun­taan että vain nais­ten kan­nat­taa opiskel­la human­is­teik­si kos­ka heil­lä on edes jonkin­laiset mah­dol­lisu­udet päästä naimisi­in parem­min toimeen­tule­van teknokraatin kanssa?

    Vastaa

    1. “Onko human­is­teille mitään tarvet­ta enää, pait­si opettajina?”

       En tiedä. Sitäkään en tiedä, mihin ennen tarvit­ti­in human­is­te­ja, pait­si opettajiksi.

       “Ollaanko menoss­sa siihen suun­taan että vain nais­ten kan­nat­taa opiskel­la human­is­teik­si kos­ka heil­lä on edes jonkin­laiset mah­dol­lisu­udet päästä naimisi­in parem­min toimeen­tule­van teknokraatin kanssa?”

       En tiedä. Ehkä tule­vi­su­udessa opet­ta­jia tarvi­taan lisää, tai sit­ten ei. Ehkä tule­vi­su­udessa nainen voi olla tekno­raat­ti, ja mies opet­ta­ja. Tai sit­ten ei.

       Vastaa

       1. Tyt­täreni on human­is­tisen alan ja tietotekni­ikan mais­ter­itutkin­not suorit­tanut tekoä­lyn kehit­täjä, aina työl­listynyt hyvin.

       2. JH: Se siis ker­tooo että tyt­täre­si jou­tui suorit­ta­maan toisen tutkin­non kos­ka human­is­tisel­la ei saanut töitä?

    2. Suo­ma­lais­ten vien­tiyri­tys­ten ongel­ma ei ole koskaan ollut se että puut­tuisi teknistä osaamista. Ongel­ma on ollut markki­noin­nin ja paikallis­ten markki­noiden, kiel­ten ja kult­tuurien tun­te­mus. Suo­ma­lai­sis­sa fir­moissa on töis­sä aivan liian vähän humanisteja.

       Vastaa

11. Osmo:
    “työt­tömien tekemä työ tulee lisäk­si entisen päälle. Se tekee yhteiskun­nas­ta sosi­aalis­es­ti ehyem­män ver­rat­tuna siihen, että sato­ja tuhan­sia ihmisiä syr­jäy­tyy työvoiman ulkop­uolelle varjoyhteiskuntaan.”

    Lisäk­si korkea työl­lisyys ja mata­la työt­tömyys tekee jär­jestelmästä legi­t­i­imin niiden veron­mak­sajien kesku­udessa, joil­la ei ole pelkoa työt­tämyy­destä. Voin myön­tää, että kyl­lä joskus har­mit­taa lähteä aikaisin töi­hin, etenkin jos joutuu polke­maan töi­hin polkupyöräl­lä kylmässä tihkusateessa tietäen, että ehtii illal­la myöhään kotia. 

    Aivan eri­tyis­es­ti se har­mit­taa, jos lukee lehdestä jonkun elämän­ta­p­atyöt­tömän turnoi­ta siitä, miten parem­pio­sais­ten pitää mak­saa kaik­ki viulut.

    Vastaa

12. Ode: “Miten työl­listää vähän koulutet­tu­ja ihmisiä?”

    Hmm,
    vas­taus on itse kysymyksessä.

    Mitäpä jos hie­man koulutet­taisi­in niitä ihmisiä?

    On tiet­ty aika sci­fiä kuvitel­la, että Suomes­sa koskaan kävis niin, mut­ta uskon, että Suomen kelk­ka kään­tyy vas­ta sit­ten, kun hal­li­tus kor­vaa mantran: “Työn­tekem­i­nen pitää olla aina kan­nat­tavaa” lauseel­la “Koulut­tau­tu­misen pitää olla aina kannattavaa”.

    Suomen taloudelli­nen selviy­tymi­nen taitaa kuitenkin kulkea käsi kädessä koulu­tuk­sen kanssa.
    Ja siinä ei tietenkään ole merk­i­tys­tä sinän­sä, vaan juurikin ver­rat­tuna mui­hin maihin.
    Suo­mi pär­jäsi hyvin, kun oli edel­lä monia kilpailijamaitaan.
    Suo­mi pär­jäsi jotenkuten, kun oli samal­la tasol­la kuin kilpailijamaat.
    Ja suo­mi syöksyy nyt turmioon, kun on alem­pana kuin kilpailijamaat.

    Osasyyl­lisenä tähän on koulu­tus­puoli itse. Hoetaan itseis­ar­voisu­ut­taan niin paljon, ettei voi­da miet­tiä sitä taloudel­lista puol­ta. Leikkauk­set ja höyläyk­set on tehty ihan pösilöl­lä taval­la. Penaalin tyl­sim­mät kynät pää­tyvät ope­tus­min­is­ter­iöön, etteivät häir­itse val­taapitävien toimia.

    Vastaa