Uusi hyvinvointivaltio 5: täydentävät tulonsiirrot

Kaik­ki maat pystyvät työl­listämään hyvin koulute­tut ja muuten halu­tut työn­tek­i­jät. Erot syn­tyvät siinä joukos­sa, joka ei ole työ­markki­noil­la yhtä halut­tua. Kaik­ki moder­nit teol­lisu­us­maat, jot­ka ovat onnis­tuneet saavut­ta­maan korkean työl­lisyy­den, sub­ven­toi­vat taval­la tai toisel­la pieni­palkkaisia työn­tek­i­jöitä, siis vähem­män halut­tua työvoimaa.

Tukimuodot ovat hyvin eri­laisia ja maid­en­sa näköisiä, ja niil­lä on usein myös mui­ta tavoitteita.

Yhdys­val­lois­sa on vero­hyvi­tysjär­jestelmä, Sak­sas­sa mini­jo­bit, Ruot­si käyt­tää paljon rahaa palkkatu­keen ja työl­listää työt­tömät nuoret kun­ti­in, Ran­skas­sa val­tio tulee työ­nan­ta­jia vas­taan sosi­aal­i­tur­va- ja eläke­mak­su­is­sa min­imi­palkan tasol­la ja niin edelleen.

Asumisen tukeminen

Hyvin yleinen pieni­palkkaisten tukimuo­to on sub­ven­toitu tai markki­nahin­noista irrotet­tu asum­i­nen. Siihen toisaal­ta liit­tyy vähä­varais­ten asut­ta­mi­nen omi­in asun­toi­hin­sa ja kaupungi­nosi­in­sa, mis­sä on ongelmia itsessään. Edulli­nen asum­i­nen toisaal­ta tekee työ­nan­ta­jille mah­dol­lisek­si mak­saa pienem­piä palkko­ja. Suomes­sa ARA-asum­i­nen on suun­nilleen ain­oa sosi­aa­li­nen tukimuo­to, jota työ­nan­ta­ja­jär­jestöt vil­pit­tömästi kannattavat.

Asumisen hin­ta on otet­ta­va huomioon, kun ver­rataan pieniä palkko­ja ja niiden vero­tus­ta maid­en välil­lä. Viime aikoina asumisen kaut­ta annet­tu tuki on joutunut vaikeuk­si­in vähän kaikkial­la nopean kaupungis­tu­misen vuok­si, joka on nos­tanut hin­nat ja vuokrat pil­vi­in ja vienyt liikku­ma-alaa asumisen kaut­ta annetul­ta tuelta. Kun asum­ista tue­taan, saadaan aikaa jono. Ruot­sis­sa se on yli kymme­nen vuot­ta pitkä.

Asum­i­nen on Suomes­sa kalli­im­paa kuin lämpimäm­mis­sä mais­sa, kos­ka talot pitää rak­en­taa parem­min. Tämä ei kuitenkaan selitä raken­nuskus­tan­nusten ero­ja kuin osit­tain. Jotain vikaa siinä on, että tuot­tavu­us ei ole talon­rak­en­tamises­sa nous­sut viiteenkymme­neen vuo­teen. VR mak­saa veturinkul­jet­ta­jille varsin korkeaa palkkaa suh­teessa työn vaa­ti­man koulu­tuk­sen pitu­u­teen. Näin se pystyy val­it­se­maan luotet­tavim­mat ja parhaat työn­tek­i­jät tähän vas­tu­ulliseen ammat­ti­in. Kan­nat­taisiko raken­nusalal­la tehdä samoin?

Mata­la vero­tus on ollut tapa tukea pieni­palkkaisia, mut­ta sil­lä on rajansa. Pien­im­mistä palkoista ei mene veroa, eikä vero voi men­nä negati­ivisek­si. Yhdys­val­lois­sa vero kuitenkin voi men­nä negati­ivisek­si. Kun vero­hyvi­tysjär­jestelmä otet­ti­in käyt­töön, työl­lisyys parani ja tulo­erot väheni. Vero­hyvi­tys­tä voivat Yhdys­val­lois­sa saa­da vain työssä ole­vat, eivät työttömät.

Suomes­sa pieni­palkkaisia tue­taan ARA-asun­noil­la ja asum­istuel­la. Asum­is­tu­ki on erään­lainen köy­hän talouden mata­la­palkkatu­ki, kos­ka se kohdis­tuu vain niihin, joil­la ei ole omis­tusasun­toa ja jot­ka asu­vat alueil­la, jos­sa vuokrat ovat korkei­ta. Nyt hal­li­tus ajaa tätä jär­jestelmää alas, mikä vähen­tää työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta kasvukeskuksissa.

Palkkatuki

Palkkatukea meil­läkin mak­se­taan. Kun se mak­se­taan työ­nan­ta­jalle, palka­nsaa­ja saa aivan nor­maalia palkkaa huonos­ta työkyvys­tään ja osaamis­es­taan huoli­mat­ta. Toinen vai­h­toe­hto olisi, että tuki mak­set­taisi­in suo­raan työn­tek­i­jälle, jol­loin työ­nan­ta­ja mak­saisi hänelle huonom­paa palkkaa. Ay-liike on puo­lus­tanut ensim­mäistä vai­h­toe­htoa, kos­ka se näyt­tää parem­mal­ta, mut­ta kun tuki menee työ­nan­ta­jalle, työn­tek­i­jä on sidok­sis­sa tähän, kos­ka ei voi viedä tukea mukanaan vai­h­taes­saan työpaikkaa.

Palkkatu­ki ei ole lunas­tanut siihen asetet­tu­ja toivei­ta: se ei ole koulin­ut työn­tek­i­jöistä sel­l­aisia, että nämä men­esty­i­sivät vapail­la työ­markki­noil­la. Osit­tain syynä on se, että tukea mak­se­taan lähin­nä jär­jestöille ja kun­nille. Kum­matkaan eivät voi muut­taa työ­paikkaa nor­maa­lik­si ilman tukea toimi­vak­si, kos­ka jär­jestöil­lä ei ole rahaa eikä kun­nil­la ole avoin­ta vakanssia – eikä rahaa.

Jär­jestelmään ei ole myöskään tehty luiskaa ulos tuen piiristä. Tuen lop­pumi­nen ei kan­na­ta kum­mallekaan, ei työn­tek­i­jälle eikä työ­nan­ta­jalle. Olisi mah­dol­lista tehdä palkkat­ues­ta sel­l­ainen, että palka­nsaa­jan net­toan­siot nou­se­vat sitä mukaa kun tuki piene­nee, mut­ta se vaatisi tosi­a­sioiden tun­nus­tamista. Sil­loin edes palka­nsaa­ja pyrk­isi eteenpäin.

Perustulo

Itse olen kan­nat­tanut pien­tä perus­tu­loa –en sik­si, että työn­tekem­i­nen olisi vapaae­htoista ja jokainen voisi vali­ta tekeekö työtä. Min­un ajatuk­se­nani on perus­tu­lo, joka ei yksin riitä elämiseen, mut­ta joka toimisi automaat­tise­na täy­den­tävänä tulon­si­ir­tona pieni­palkkaisille. Pidän automaat­ti­sista jär­jestelmistä ja vieroksun byrokraat­tisia jär­jestelmiä. Vasem­mis­toli­it­to ajaa paljon ylel­lisem­pää perus­tu­loa, johon liit­tyy toisaal­ta niin korkea vero­tus, että työn­teko on todel­lakin silkkaa ahkeru­ut­ta ilman taloudel­lisia pyrkimyksiä.

On aivan saa – tai melkein sama — miten tämä toteutetaan, mut­ta pieni­palkkaisten taloudel­lista ase­maa on paran­net­ta­va. Sitä vaatii oikeu­den­mukaisu­us ja sitä vaatii se, että kaik­ki pide­tään mukana ja työl­lisyysaste korkeana.

Muuten hyv­in­voin­ti­val­tion tule­vaisu­us on huono.

Pieni­palkkaisia pitää tukea eniten kasvukeskuk­sis­sa. On sel­l­ainenkin vai­h­toe­hto, ettei asum­ista tuet­taisi ainkaan, vaan kasvukeskuk­sis­sa olisi vain mak­set­ta­va korkeampia palkko­ja. Siitä myöhemmin.

 

38 vastausta artikkeliin “Uusi hyvinvointivaltio 5: täydentävät tulonsiirrot”

  1. ARA-jär­jestelmä ei näem­mä oikein toi­mi, jos kulut nou­se­vat. Nyt ARA-asun­to­jen vuokrat ovat nousseet paikotellen korkeam­mak­si kuin markki­navuokrat (eli yksi­ty­is­ten vuokranan­ta­jien asun­not). Tässä yksi­tyise vuokran­tana­jat voivat tehdä jonkin aikaa tap­pi­o­ta, kun ARA-säätiöitä sito­vat tiukat sään­nöt kan­nat­tavu­u­den osalta.
    Ehkä ei kan­nat­taisi tukea tuol­laisia yri­tyk­siä jot­ka ARA-asun­to­ja tekevät, vaan niitä yksilöitä, jot­ka tukea tarvit­se­vat. Voisiko­han se sil­loin kohdis­tua parem­min sille joka tukea tarvit­see? Perus­tu­lo voisi olla siinä mielessä siis parempi.

  2. Tämä kolum­ni oli taas paras­ta osaamisaluet­tasi. Palkkat­uen ongel­mat ovat juuri kuvatut. Jär­jestöt ja kun­nat eivät voi vak­i­nais­taa ja työl­listää. Itse teetin aikanaan mökil­lä raken­nuk­sen purku­työn jär­jestön kaut­ta, jos­sa henkilöt työl­listyivät palkkat­uel­la. Täl­laisel­la työkoke­muk­sel­la saat­taa ehkä ede­tä vapaiden markki­noiden raken­nustyöhön tai koulu­tuk­seen, mut­ta kier­rä­tyskeskuk­sen määräaikainen lajit­te­lu­työ ei viene eteen­päin työmarkkinoilla.

    1. Tuos­ta olen täs­mälleen samaa mieltä. Pääsyy sille, mik­si jär­jestöt ja kun­nat ei voi vak­i­nais­taa on siinä, että palkkatuk­itöik­si osoite­taan lähin­nä sel­l­aisia tehtäviä, joiden tekemisen taloudelli­nen arvo alit­taa täy­den palkan kulut, kuten kier­rä­tyskeskusten avus­tavia tehtäviä, joi­ta mikään fir­ma ei hoitaisi sel­l­aisel­la taval­la. Näin ehkäistään markki­nahäir­iöitä, mut­ta myös aiheutetaan se, että palkkatuk­i­työt usein eivät val­men­na mihinkään työ­markki­noil­la tar­jol­la ole­vaan täy­den palkan työhön. Sel­l­aista työte­htävää ei voi myöskään vak­i­nais­taa, kos­ka net­toku­lu­ja ilman palkkatukea aiheut­tavalle työlle ei ole juuri mis­sään vak­i­nais­ta­jaa. Pitäisi tähdätä siihen, että palkkatuk­i­työt oli­si­vat sisäl­lis­es­ti sel­l­aisia, että ne voisi­vat edes parhais­sa tapauk­sis­sa olla net­tokan­nat­tavia ilman palkkatukeakin, jol­loin näitä töitä voisi vakinaistaakin.

  3. Perus­tu­lo­ma­lli on hyvä, varsinkin jos perus­tu­lo riit­tää vaa­ti­mat­tomaan elin­ta­soon. Jos se ei riitä, eri tavoin työkyvyt­tömien on haet­ta­va byrokraat­tisia harkin­nan­varaisia lisä­tukia, mikä rapaut­taa mallin automaat­tisu­ut­ta ja ennakoitavu­ut­ta. Tuki saa olla saman suu­ru­inen joka puolel­la maa­ta – työ­nan­ta­jien pitää antaa mak­saa eri suu­ruisia palkko­ja eri paikkakunnilla.

    1. Perus­tu­lon osalta on edelleenkin ratkaise­mat­ta kan­sain­välisen liikku­vu­u­den ongel­mat. Tukien hak­i­joiden velvol­lisu­us on ker­toa myös tulon­sa ulko­mail­ta. Automaat­tis­es­ti val­tio ei näe mis­tään ihmis­ten tulo­ja kaik­ista muista maista — siltä osin kuin ne verote­taan niihin. Sen joh­dos­ta perus­tu­lo­ma­lleis­sa käy herkästi kan­sain­välisen liikku­vu­u­den keskel­lä niin, että perus­tu­lo alka­isi juos­ta myös sel­l­aisille, jot­ka ovat oikeasti kaikkea muu­ta kuin tulot­to­mia, jos tulo­ja vain ei näy sen maan osalta. Mut­ta olisi­han se vaik­ka ulko­maille opiskele­maan ja töi­hin tai eläkepäiviä viet­tämään läht­eneille kiva asia, jos perus­tu­loa alka­isi juos­ta Suomes­ta, mikäli näyt­täy­tyy pien­i­t­u­loise­na rek­iste­ri­aineis­tois­sa sen takia, että ulko­mail­la ker­tyviä tulo­ja ei vain huomioida.

      Mikään esil­lä ollut perus­tu­lo­ma­lli ei ole ratkaissut ongelmia, joi­ta liit­tyy siihen, että ihmiset voivat nykyään olla vaikut­ta­neet monis­sa mais­sa ja saa­da myös tulo­ja monista maista, eikä val­ti­olle tule kaik­ista näistä automaat­tis­es­ti mis­tään tietoja.

      1. Ulko­mail­la asu­va eläkeläi­nen tai ulko­mail­la työtä tekevä ei kuu­lu Suomen sosi­ial­i­tur­van piiri­in, joten ei sil­loin myöskään saa perustuloa.

        Jos taas saa ulko­mail­ta jotain osa-aikaista palkkaa tai eläket­tä, ne huomioidan vero­tuk­ses­sa sil­lä korkeam­mal­la vero­pros­en­til­la joka perus­tu­loon saamiseen liittyy.

        En siis näe ongel­maa tässä.

      2. Per5ustulo kan­nat­taa liit­tää osak­si vero­lake­ja, jol­loin sitä saa vain sel­l­ainen, jota verote­taan Suomes­sa. Suo­ma­lainen on velvolli­nen ilmoit­taa verot­ta­jale tulot ulkomailta.

      3. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Per5ustulo kan­nat­taa liit­tää osak­si vero­lake­ja, jol­loin sitä saa vain sel­l­ainen, jota verote­taan Suomes­sa. Suo­ma­lainen on velvolli­nen ilmoit­taa verot­ta­jale tulot ulkomailta.”

        Ilmoi­tusvelvol­lisu­us Suomen verot­ta­jalle muiden maid­en tuloista kos­kee vain Suomes­sa asu­via, mut­ta Suomen verov­elvol­lisu­us kos­kee myös monia ulko­mail­la asu­via, jot­ka ovat käväis­seet tekemässä jotain verov­elvol­lista Suomes­sa, tai jot­ka ovat esimerkik­si joskus asuneet tai käväis­seet jonkin aikaa Suomes­sa ja saa­vat sen joh­dos­ta Suomeen verotet­tavaa eläket­tä, ja se kos­kee myös joitain sel­l­aisia ulko­mail­la asu­via, jot­ka työsken­televät suo­ma­laisen työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa ulko­mail­la. Sään­nöt siitä, mikä vero­tus­maak­si mil­loinkin määräy­tyy, ovat monimutkaiset.

        Ulko­mainen Suomes­sa verotet­ta­va voi jois­sain tilanteis­sa olla esimerkik­si vaik­ka joku ulko­mail­ta Suomen jos­sain korkeak­oulus­sa vierailu­luen­non käymässä pitävä tai vas­taväit­täjänä käväi­sevä, tai vaik­ka joku raken­nustyö­maalle ulko­mail­ta komen­net­tu, joka rak­en­taa vaik­ka jotain uut­ta teol­lisu­us­laitos­ta ja sit­ten siir­tyy jos­sain vai­heessa johonkin seu­raavaan maa­han seu­raavalle työmaalle.

        Suo­ma­lainen veron­u­mero on nykyään lak­isääteis­es­ti pakolli­nen sekä raken­nustyö­mail­la että telakalla työsken­neltäessä, on työn­tek­i­jän koti­maa mikä tahansa.

        Suomes­sa asu­vien henkilöi­den on mak­set­ta­va Suomeen veroa myös ulko­mail­ta saamis­taan tuloista, mut­ta esimerkik­si ulko­mail­ta Suomeen komen­nuk­selle tulleet raken­nustyön­tek­i­jät saa­vat veron­u­meron Suomeen ja voivat olla verov­elvol­lisia Suomeen siltä osin kuin tekevät niitä töitä (työ­nan­ta­ja hoitaa nämä veroil­moituk­set käytän­nössä, eikä työn­tek­i­jä vält­tämät­tä edes ymmär­rä suomenkielisiä lomakkei­ta), mut­ta eivät he muun maail­man tulo­jaan Suomen verot­ta­jalle raportoi.

        Jos palk­ka on yli 5800 €/kk, sit­ten ulko­mainen Suomeen tul­lut työn­tek­i­jä voi päästä lähde­vero­tuk­sen etuuk­sien piiri­in: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19951551 mut­ta moni kan­sain­vä­li­nen tulo­jen jakau­tu­mistapaus on myös sel­l­ainen, johon tuo­ta lakia ei sovel­leta, mut­ta jois­sa silti on kyse myös verov­elvol­lisu­ud­es­ta Suomeen ja kan­sain­välis­es­tä tilanteesta.

    2. Ei kun sen nimeno­maan ei tule riit­tää perus­toimeen­tu­loon ilman työ­tu­lo­ja tai syype­r­usteisia etuuk­sia kuten esim. työkyvyt­tömyy­destä aiheutuneita.

  4. Mitä ajat­telet mallista jos­sa kun­ta työl­listää työt­tömät nuoret puoli­pakol­la? Työstä mak­se­taan TES:n mukainen palk­ka mut­ta työ voi olla osa-aikaista niin että kokon­ais­palk­ka on jos­sain ~1200 euron tienool­la, jonkin ver­ran enem­män kuin tukien varaan jät­täy­tymäl­lä saisi. Jos kun­nan tar­joa­maa työ­paikkaa ei ota vas­taan, tuet menevät.

  5. > Min­un ajatuk­se­nani on perus­tu­lo, joka ei yksin riitä elämiseen, mut­ta joka toimisi automaat­tise­na täy­den­tävänä tulon­si­ir­tona pienipalkkaisille.

    Hyvä, tuo voi toimi­akin, jos perus­tu­lo on riit­tävän pieni. Mut­ta mik­si tuo perus­tu­lo ei tulisi kaikille, esimerkik­si myös pienyrit­täjille, työt­tömille ja opiske­li­joille, vaan vain “tulon­si­ir­tona pieni­palkkaisille”? Jär­jestelmää tulee yksinker­tais­taa ja vir­tavi­ivais­taa, jot­ta kan­nustin­loukut saadaan tehokkaasti purettua.

    Tuo malli ei sul­je pois sitäkään mah­dol­lisu­ut­ta, että jär­jestelmä takaisi hie­man korkeam­matkin ansiot, mut­ta työvelvoitteella.

    > Pieni­palkkaisia pitää tukea eniten kasvukeskuksissa.

    Kasvukeskuk­set eivät tarvitse alue­tukia. Voi olla että asumisen hin­tata­sokin las­kee tavoit­teesi mukaises­ti, kun ei yritetä siirtää kaikkia suo­ma­laisia jo muutenkin muut­topaineen alla ole­vi­in kasvukeskuksiin.

    1. Tuo­hon että kasvukeskuk­si­in ei saisi mak­saa tukia kom­men­toisin seuraavaa:
      — Kasvukeskusten ulkop­uolel­la ei ole töitä, tai ainakaan sel­l­aista jos­sa voisi hyö­dyn­tää koulu­tus­taan jos ei satu ole­maan maat­alous- tai met­säalan koulu­tus, tai lääkäri tai sairaan­hoita­ja tai eläin­lääkäri. Mui­ta töitä kasvukeskusten ulkop­uolel­la on mität­tömästi. On parem­pi että työt­tömät asu­vat kasvukeskuk­sis­sa ja yrit­tävät saa­da töitä niis­sä. Toki kaikkien työtä etsivien ei tarvitse Helsingis­sä asua vaan voisi­vat asua tasaisem­min esim Tam­pereel­la, Turus­sa, Oulus­sa ja Kuopiossa.
      — Suomen yliopis­tot ovat kaik­ki kasvukeskuk­sis­sa. Pitääkö opiske­li­joiden tukem­i­nen lopet­taa? Suomes­sa ei ole per­in­teisiä yliopis­tokaupunke­ja tyyli­in Oxford vaan Suomes­sa opiskel­laan kasvukeskuk­sis­sa ja tutus­tu­taan myös kasvukeskusten työelämään opin­to­jen ohessa.

      1. Kasvukeskusten ulkop­uolel­lakin maat­alous ja met­sä­talous ovat nykyään vain pieni osa talout­ta. Maatilo­ja on jäl­jel­lä koko Suomes­sa noin 42 000. Sydänkirur­gi ei löy­dä suosikki­työtään kasvukeskusten ulkop­uolelta, mut­ta insinööri ja ekono­mi löytävät.

      2. Olen itse insinööri ja aikoinaan nuore­na yritin löytää töitä kasvuk­sekusten ulkop­uolel­la mut­ta ei vaan löy­tynyt. Oli tul­ta­va pk-seudulle. Tämä oli tosin 35 vuot­ta sitten.
        Yleis­es­ti ottaen kasvukeskusten ulkop­uolel­la pk-teol­lisu­us ei vält­tämät­tä edes halua korkeak­si koulutet­tu­ja vaan halu­a­vat suosia ammat­tik­oulun käyneitä. Johta­ja- ja esimi­este­htävi­in ehkä insinöörit kel­paa­vat mut­ta vai­h­tu­vu­us on pien­tä. Ekonomien tilanne on vielä han­kalampi, hei­dän pitäisi suos­tua merkonomin töitä tekemään, alle puolel­la pal­ka­lla mitä pk-seudul­la mak­set­taisi­in ekonomille.

  6. “Suomes­sa pieni­palkkaisia tue­taan ARA-asun­noil­la ja asum­istuel­la. Asum­is­tu­ki on erään­lainen köy­hän talouden mata­la­palkkatu­ki, kos­ka se kohdis­tuu vain niihin, joil­la ei ole omis­tusasun­toa ja jot­ka asu­vat alueil­la, jos­sa vuokrat ovat korkei­ta. Nyt hal­li­tus ajaa tätä jär­jestelmää alas, mikä vähen­tää työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta kasvukeskuksissa.”

    Suo­ma­laises­sa mallis­sa asum­is­tu­ki on ollut kyl­lä myös omis­tusasu­jien tuki. Kat­selin muu­ta­man vuosikymme­nen takaisia tilas­to­ja, ja sil­loin omis­tusasu­jia oli jopa kym­meniä pros­ent­te­ja kaik­ista yleisen asum­istuen saa­jista. Näin tuet­ti­in siinä, että ihmiset asu­isi­vat mah­dol­lisim­man hal­val­la, ja että mah­dol­lisim­man har­va jou­tu­isi tukeu­tu­maan vuokra-asu­jien asum­is­tu­keen, joka oli määräl­lis­es­ti sil­loinkin keskimäärin isom­pi. Nyky­isin omis­tusasu­jien osu­us on yleisessä asum­istues­sa noin 5 % tuen saa­jista (ja mak­se­tus­ta tues­ta pienem­pi, kos­ka tuki omis­tusasun­toon on keskimäärin pienem­pi kuin vuokra-asun­toon). Vuo­den 2025 alus­ta omis­tusasu­jien asum­is­tu­ki lakkaa yleisen asum­istuen osalta, eli nämä siir­retään toimeen­tu­lotuen saa­jik­si, jos­sa tukimah­dol­lisu­us myös omis­tusasun­nos­sa asuville on taat­tu. Eläk­keen­saa­jien asum­istues­sa tuen saamis­mah­dol­lisu­us omis­tusasun­toon säi­lyy vuo­den 2025 alun jäl­keenkin, mut­ta tulo­ra­jat tiukkenevat siinäkin, kun tulo­rajois­sa ja meno­jen huomioin­nis­sa on indek­si­jäädy­tys mut­ta eläk­keet nou­se­vat indekseillä.

  7. Eero Palo­heimo esit­teli aikoinaan “seep­ran­rai­tat­alous­mall­in”. Se oli jos­sain kir­jas­sa, jota itse en ole lukenut. Mallis­sa hah­motelti­in yhteiskun­taa, joka oli polar­isoitunut ihmis­ten työ­markki­na-arvon mukaan.

    Sat­tuuko joku muis­ta­maan, mis­sä kir­jas­sa tuo oli ja mitä se tarkoitti?

      1. Hmm, muis­te­len Palo­hei­mon kir­joit­ta­neen jos­sakin kir­jas­sa käytän­nön poli­ti­ikas­ta asiasta…

    1. Seep­ra­malli on esitet­ty kir­jas­sani “Suo­mi, mah­dolli­nen maa” joka ilmestyi 1981. Eero Paloheimo

      1. Kiitos vinkistä! Viime vuosi­tuhan­nel­la tehtyjä tule­vaisu­u­den visioin­te­ja on muka­va lukea ja ver­ra­ta niitä nykyaikaan.

  8. Eikö näitä eri­no­maisek­si todet­tu­ja val­ti­ol­lisia toimia köy­hien aut­tamisek­si voisi soveltaa laa­jem­minkin yhteiskun­nas­sa. Esimerkiksi:

    Sääde­tään laki, että kadul­la ker­jäävälle henkilölle alle 15 euron mak­sun anta­mi­nen on ran­gais­tavaa ja ker­jääjäl­lä on oikeus haas­taa hän­tä aut­tanut henkilö oikeu­teen ja saa­da tun­tu­vat kor­vauk­set ihmis­ar­von hal­ven­tamis­es­ta ja ties vaik­ka mistä.

    1. Sak­sas­sa on Suomen lakia sopi­mat­tomas­ta menet­telystä elinkeino­toimin­nas­sa vas­taa­va laki (Gesetz gegen den unlauteren Wet­tbe­werb), joka kieltää mm. main­os­ta­mas­ta mitään tuotet­ta tai palvelua “ihmisyyt­tä halvek­si­val­la taval­la” (in men­schen­ver­ach­t­en­der Weise — jyrähtävän jyhkeä sana­muo­to, jos­sa sivu­men­nen sanoen on, eikä suinkaan sat­tumal­ta, selkeä kaiku Nürn­ber­gin nat­sioikeu­denkäyn­nin syytekir­jelmistä). Tässä yhtey­dessä on kiin­nos­tavaa, että tämän lain nojal­la on kiel­let­ty ihmis­ar­voa loukkaav­ina mm. tietyt main­on­nan räikeät äärimuodot, kos­ka niiden kat­sot­ti­in loukkaa­van main­on­nan kohdeyleisön ihmis­ar­voa. On argu­men­toitu, että esimerkik­si alhaisia hin­to­ja ei saa korostaa kovin räikeästi, kos­ka se vih­jaa riv­ien välis­sä osta­jalle, että on nor­maalia olla ahne ihmi­nen, jota kiin­nos­taa vain raha. Tai mikä vielä pahempaa, että osta­ja on niin köy­hä, että hänen on pakkokin olla kiin­nos­tunut hinnoista.

  9. Netis­sä ja somes­sa järkevä keskustelu on kum­mallisen hankalaa. 

    Jos kaik­ki saa­vat sanoa, mitä halu­a­vat, “keskustelu” pää­tyy usein älyt­tömyyt­tä hei­jas­tavak­si kohi­naksi. Ihmiset, jot­ka eivät tiedä paljon mitään ovat tietäv­inään vaik­ka mitä. 

    Isot medait ovat vas­tan­neet tähän ongel­maan sen­su­uril­la. Ikävä kyl­lä sen­suroi­jat tun­tu­vat ole­van nuo­ria “wokeil­i­joi­ta”. Jos kom­ment­ti ei ole oikeaop­pinen, se hel­posti sensuroidaan.

    Tämä blo­gi on ollut kuin kei­das autiomaassa. 

    Osmo ajat­teli ilmeis­es­ti aikoinaan, että tästä tulisi bisnes, ehkä insti­tuu­tio. Ehkä ei.

    Mut­ta niin pitäisi tapah­tua. Tästä pitäisi tehdä insti­tuu­tio. Ylläpitävän jär­jestön nimi voisi olla vaik­ka: Tosis­saan keskustel­e­vat ry, tai, no, var­maan jotain sek­sikkääm­pää. Osmo voisi kir­joit­taa sään­nöt diktaattorina.

    Make it happen!

  10. Peri­aat­teessa moni ajatuk­sesi on hyvin järkevä. Aivan kaikesta en tietenkään viit­si olla samaa mieltä, mut­ta sanon nyt jotain.

    Mata­la perus­tu­lo ei juuri muu­ta kan­nusti­non­gelmia mihinkään. Se pitää rahoit­taa veroil­la, joten sikäli kun jonkun kan­nus­timet paranevat, toisen heikkenevät. Mitään selkeää evi­denssiä siitä, että tämä tapah­tu­isi kokon­aisuute­na työ­panok­sen määrää kas­vat­taval­la taval­la, ei minus­ta ole. Esimerkik­si asian rahoit­tamiseen suu­rit­u­lois­t­en vero­ja kiristämäl­lä liit­tyy ongelmansa.

    Siis­pä ratkaisut, jois­sa tässä on jotain järkeä, liit­tyvät TESin min­imien pois­tamiseen. Täl­löin syn­tyy kysyn­tää sel­l­aiselle työlle, jolle ei aiem­min ollut. Vaik­ka niiden tiilien kantamiselle.

    Enää tarvit­see siis löytää kan­na­tus pait­si niukalle perus­tu­lolle myös näille TES-asioille. 

    Kyl­lä me tästä saadaan yhteinen pam­flet­ti aikaan, mut­ta ei var­maan voitet­taisi vaale­ja. Tämä viimeinen osa oli retori­nen kärjistys.

    terv,
    jukka

  11. “Vasem­mis­toli­it­to ajaa paljon ylel­lisem­pää perus­tu­loa, johon liit­tyy toisaal­ta niin korkea vero­tus, että työn­teko on todel­lakin silkkaa ahkeru­ut­ta ilman taloudel­lisia pyrkimyksiä.”

    Tuos­ta saa hel­posti väärän käsi­tyk­sen siitä mil­laista perus­tu­loa vasem­mis­toli­it­to ajaa. Ei siihen liity korkeam­paa vero­tus­ta, mut­ta luon­nol­lista on että perus­tu­loa ei mak­set­taisi niille jot­ka eivät sitä tarvitse. Se jos mikä vaatisi kireää vero­tus­ta mikäli perus­tu­loa mak­set­taisi­in kaikille., ei se että perus­tu­lo kohden­netaan vero­tuk­sen avul­la. Hyv­in­voin­ti­val­tioon kuu­luu kyl­lä se että myös hyvä­tu­loisille tar­jo­taan palvelui­ta verovaroin, mut­ta jos hyvä­tu­lois­t­en halu rahoit­taa noi­ta palvelui­ta hiipuu, niin eikö sil­loin ole paras­ta leika­ta noi­ta palvelui­ta nimeno­maan hyvä­tu­loisil­ta ja samal­la keven­tää vero­tus­ta siltä osin. 

    Hyv­in­voin­ti­val­tion ongel­ma on se kun sen tulon­si­ir­to­ja on laa­jen­net­tu koske­maan aina vaan hyvä­tu­loisem­pia, mut­ta hyvä­tu­loiset eivät enää halu­aisikaan mak­saa siitä että myös he ovat verora­hoit­teis­ten palvelu­iden saa­ji­na. Tai halu­a­vat kyl­lä palvelui­ta, mut­ta eivät ole halukkai­ta enää mak­samaan sitä mitä palve­lut vaativat.

    Kos­ka myös perus­tu­loon, kuten muuhunkin poli­it­tiseen keskustelu­un liit­tyy niin paljon väärien mieliku­vien luon­tia, taha­ton­ta tai tahal­lista, niin ohes­ta kan­nat­taa lukea mil­laista perus­tu­loa vasem­mis­toli­it­to oikeasti ajaa. 

    https://www.ku.fi/artikkeli/3997409-vasemmistoliitto-haluaa-kaikille-800-euron-perustulon-se-verotetaan-pois-ihmisilta-jotka-eivat-sita-tarvitse

    1. “Vasem­mis­toli­it­to lähtisi rukkaa­maan vero­tus­ta niin, että alin tulovero­pros­ent­ti perus­tu­lon ylit­tävien tulo­jen osalta olisi noin 30 pros­ent­tia. Korkein vero­pros­ent­ti olisi noin 60.”

      Eli 800 euroa ylit­tävistä tuloista 30% tulovero. Siihen vielä kun­nal­lisverot päälle, malli oli vuodelta 2018 eli sen ajan pros­en­teil­la tyyp­illi­nen kun­nal­lisvero olisi läh­es 20%. Siis vas­sarei­den mallis­sa yli 800 € kk-tuloista menisi vero­ja 50–80%. Ja kun vas­sareista on kyse, vaikea sanoa aja­vatko oikeasti perus­tu­loa vaiko 80% veroprosentteja.

      1. Et tai­da ymmärtää sitä että tuos­sa verotet­taisi­in vain pois se vaik­ka “800€” joka mak­se­taan kaikille sik­si että se olisi yksinker­taisin tapa toteut­taa perus­tu­lo ja samal­la vält­tää mah­dol­lisim­man tehokkaasti kan­nustin­loukku ottaa vas­taan palkkatyötä.

        Toki perus­tu­lon toteu­tuk­selle on muitakin malle­ja, mut­ta veikkaan­pa että niiden toteu­tus olisi huo­mat­tavasti byrokraat­tisem­paa ilman toiv­ot­tu­ja tulok­sia. Mut­ta mikä olisi sit­ten se malli, jos­sa perus­tu­lon idea olisi jous­tavam­min sovitet­tavis­sa työn­tekoon ilman “kan­nustin­loukku­ja” ja turhaa byrokra­ti­aa, kuin vasem­mis­toli­iton esit­tämä malli?

        Kokon­aisvero­pros­entin sotkem­i­nen asi­aan vie keskustelun vain sivu­raiteille kos­ka tuos­sa mallis­sa verote­taan perus­tu­lo vain pois niiltä joille se ei “kuu­lu”. Ei siinä kenenkään käteen jäävä tulo putoa vaik­ka vero­pros­ent­ti voi muut­tuakin. Vero­pros­ent­te­ja­han voidaan aina säätää sopiviksi eikä niiden muu­tok­sil­la ole verotet­ta­van käteen jäävän tulon kannal­ta mitään merk­i­tys­tä sil­loin kun kyse on vaikka­pa “verot­ta­jal­ta” ensik­si saadun aiheet­toman perus­tu­lon per­im­i­nen takaisin. 

        Kan­nat­taa huomioi­da myös se että kukaan ei mak­saisi veroa tulosta joka jää alle perus­tu­lon, vaan vain siitä osas­ta joka ylit­tää sen! Ja että kaik­ki yli perus­tu­lon ansait­se­vat saisi­vat samas­ta verotet­tavas­ta ansio­tu­losta ilman perus­tu­loa saman ver­ran käteen aivan kuten nytkin, mut­ta niin että perus­tu­lo ei leikkaan­tu­isi heti pois, vaan vähitellen tulo­jen noustes­sa tiet­tyyn rajaan.

      2. Jos perus­tu­lo olisi tuo 800 euroa, sitä vas­taa­va tulovero olisi noin 50 % ja se alka­isi ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta. Tätä vas­taa­va negati­ivisen tuloveron malli olisi 50 pros­entin tulovero 1 600 euroa ylit­tävistä ansioi­ta ja negati­ivi­nen tulovero, joka olisi 50 % siitä sum­mas­ta, jol­la kuukausi­t­u­lot ali­ta­vat 1 600 euroa. Joskus olen näh­nyt laskel­man Vasem­mis­toli­iton perus­tuln rahoit­tamis­es­ta, eikä siihen tain­nut 50 pros­entin vero riit­tää, mut­ta en jak­sa etsiä sitä laskel­maa mis­tään. Vasem­mis­toli­itol­la se kyl­lä on, mut­ta eivät main­os­ta sitä.

      3. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Jos perus­tu­lo olisi tuo 800 euroa, sitä vas­taa­va tulovero olisi noin 50 % ja se alka­isi ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta. Tätä vas­taa­va negati­ivisen tuloveron malli olisi 50 pros­entin tulovero 1 600 euroa ylit­tävistä ansioi­ta ja negati­ivi­nen tulovero, joka olisi 50 % siitä sum­mas­ta, jol­la kuukausi­t­u­lot ali­ta­vat 1 600 euroa. ”

        Eli jos joku esim. Espan­jas­sa asu­va saisi Suomeen verotet­tavaa eläket­tä 400 €/kk ja lop­ut tulot oli­si­vat peräisin sel­l­ai­sista maista, joiden tulot verotet­taisi­in esim. Espan­jaan, hän ei jou­tu­isi mak­samaan yhtään veroa Suomeen, vaan päin vas­toin saisi tuloi­hin­sa jälkim­mäisel­lä mallil­la bonuk­se­na (1600–400)€ *50 % = 600 €/kk vero­tus­päätök­seen­sä negati­ivista tuloveroa eli noin 7200 €/vuosi lisätuloa. 

        Mallis­sa veron­mak­sus­ta entistäkin isom­man taakan saisi­vat ne, jot­ka vero­tut­ta­vat kaik­ki tulon­sa Suomeen ja hyö­tyä saisi­vat eri­tyis­es­ti ne, joil­la ainakin osa tuloista verote­taan mui­hin maihin.

      4. Tun­tuu että tuos­sa vero­pros­en­tis­sa uno­hde­taan se että siinä mak­se­taan takaisin tarpee­ton perus­tu­lo joka mak­se­taan kaikille!

        Kyse­hän on tavas­ta kohden­taa perus­tu­lo oikein, ei muut­taa niiden käteen jäävää tuloa jot­ka eivät perus­tu­loa tarvitse, eikä oikeas­t­aan myöskään muut­taa ainakaan olen­nais­es­ti ihmis­ten perus­tur­van tasoa.

        Jos samaan tulok­seen päästään yksinker­taisem­min vaik­ka negati­ivisen tuloveron avail­la niin mikä ettei. Oleel­lis­in­ta olisi kuitenkin se että perus­tu­lon kan­nat­ta­jat löytävät yhteisen mallin, eivätkä uhraa ener­giaansa kinastele­mal­la keskenään siitä kenen malli toimii parhait­en. Tavoit­teet vaan selviksi niin kyl­lä se malli jol­la niihin päästään var­masti selviää ihan järkipe­rustein. Ne jot­ka vas­tus­ta­vat perus­tu­loa eivät var­masti tule aut­ta­maan, vaan he ihan mielel­lään seu­raa­vat perus­tu­lon kan­nat­ta­jien keskinäistä kinastelua vaik­ka kuin­ka kauan. 

        Eikö sitäkään vielä ymmär­retä että ei perus­tu­lol­la ole tarkoi­tus nos­taa ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta (vähen­tää käteen jäävää tuloa) vaan yksinker­tais­taa sosi­aal­i­tur­vaa ja pois­taa lisäan­sioiden han­kkimiseen liit­tyvät sudenkuopat. Siis pois­taa ne kuu­luisat “kan­nustin­loukut” jot­ka liit­tyvät sosi­aal­i­tur­van ja ansio­tu­lo­jen yhdis­tämiseen varmis­taen kuitenkin se että ihmis­ten säälli­nen sosi­aal­i­tur­va säilyy.

        Jos perus­tu­lon kan­nat­ta­jil­la ei ole esit­tää yhteis­es­ti hyväksyt­tyä mallia, niin hom­ma ei tule eten­emään. Nykyisel­lään touhu vaikut­taa valitet­tavasti pelkältä poli­it­tiselta peliltä jos­sa perus­tu­lon kan­nat­ta­jatkin keskit­tyvät enem­män tois­t­en­sa nokit­telu­un kuin ratkaisuun.

      5. Kyl­lä perus­tu­lo voisi olla 800 tai 900 euroa, kun­han sen päälle ei mak­se­ta enää asum­is­tukea. Vasem­mis­toli­iton mallis­sa perus­tu­lo ei kata asum­is­tukea ja on sik­si kokon­aisu­udessaan liian antelias.

        Hait­taako ja pas­sivoiko se, jos perus­tu­lo riit­tää vaa­ti­mat­tomaan elin­ta­soon? Ei hait­taa eikä pas­sivoi kuin ehkä joitakin har­vo­ja: täl­läkin het­kel­lä jokaiselle taataan vaa­ti­ma­ton elin­ta­so aivan riip­pumat­ta siitä, tekeekö yhtään mitään. (Kos­ka byrokra­ti­aa kuitenkin on paljon, jotkut syr­jäy­tyneet voivat jäädä ilman tukea, johon he oli­si­vat oikeutettuja.)

  12. Vaik­ka tuos­sa on ehdotet­tu ain­oaa mielestäni toimi­vaa perus­tu­lo­ma­llia, on syytä nos­taa esi­in perus­tu­lon ongel­mat, joi­ta kyseinen malli ei yksin riitä korjaamaan.

    Perus­tu­lo on epäoikeu­den­mukainen, jos sama raha mak­se­taan sekä köy­hien että rikkaiden pankki­tileille, sil­lä minkä ihmeen takia yhteiskun­nan pitäisi mak­saa niille, jot­ka eivät tukea tarvitse? Samat rahat käytet­täisi­in parem­min yhteiskun­nan palvelu­jen rahoit­tamiseen. Jot­ta rikkaille ei mak­set­taisi, vaatisi se tulorek­ister­iä, jot­ta perus­tu­lo voitaisi­in verot­taa rikkail­ta pois.

    Toisaal­ta perus­tu­lo aina vähen­tää työn­teon vetovoimaa, kos­ka rahaa saa var­masti ilman työn­tekoa. Se voi kan­nus­taa työ­nan­ta­jia mak­samaan huonom­paa palkkaa, kos­ka mata­lampi tulota­so riit­tää sil­loin elämiseen. Yri­tyk­sille mata­lam­mat palkat toki sopisivat.

    Yleisem­min aja­tus, jon­ka mukaan työn­tekoa ei tarvi­ta ansioiden saamiseen voi johtaa työn arvos­tuk­sen lasku­un ja sitä kaut­ta pas­sivoi­da ihmisiä. Mallis­sa, jos­sa perus­tu­lo yksin riit­tää elämiseen, ihmiset keskit­tyvät har­ras­tuk­si­in­sa ja sel­l­aiseen ajan­vi­et­toon, jos­ta he itse pitävät, eivätkä yhteiskun­nalle tärkeään toimeli­aisu­u­teen. Suurin osa meistä ei ole niin moraal­isia, että rupeaisimme työhön pelkkää hyvyyttämme.

    Entä koskisiko perus­tu­lo samal­la taval­la kaikkia? Esimerkik­si Suomeen tul­lut maa­han­muut­ta­ja voisi vahin­gos­sa jäädä perus­tu­lon ulkop­uolelle, mikä vähen­täisi Suomen vetovoimaa työperäiselle maa­han­muu­tolle, jos Suomes­sa mak­set­taisi­in mata­lampia palkko­ja kuin verrokkimaissa.

    1. uo, että perus­tu­loa mak­se­taan myös rikkaille on väärinkäsi­tys. Perus­tu­lo­ma­lli on täysin ident­ti­nen negati­ivisen tuloveron mallin kanssa eikä negati­ivista tulo­evroa mak­se­ta rikkaille. Perus­tu­lo on vain hallinnol­lis­es­ti yksinker­taisem­pi. Tuleveroast­eikkoa muute­taan niin, etteivät suu­rit­u­loisen hyödy kokon­aisu­ud­es­ta lainkaan. Myön­netään, et5tä siinä on vuorineu­vok­sen kotirou­van kokoinen ongel­ma, mut­ta sen merk­i­tys on vähäinen.

      1. Rikkaan pien­i­t­u­loisen lisäk­si (joka on huo­mat­tavasti yleisem­pi ilmiö kuin vain vuorineu­vok­sen kotirou­va*) sekä negati­ivises­sa tuloverossa että perus­tu­los­sa on ulko­maille osin verotet­tu­jen kokoinen ongel­ma. Jos jotain ulko­maille pääasi­as­sa verotet­tua verote­taan Suomeen vaik­ka 5000 €/vuosi suu­ruis­ten ansio­tu­lo­jen osalta, hän saat­taisi vahin­gos­sa päästä tulon­lisäyk­sen piiri­in, ovat kokon­ais­tu­lot yhteen­sä mitä tahansa. Tilanteet, jos­sa henkilöä verote­taan use­am­paan maa­han saman vuo­den aikana eivät ole nykyään mitään harv­inaisia poikkeuk­sia, vaan siinä määrin yleinen asia, että se on tarpeel­lista huomioi­da negati­ivisia tulovero­ja pohdit­taes­sa. Asia ei koske vain työssä käyviä, vaan eläkkeistäkin osa saate­taan verot­taa eri mai­hin. Ulko­mail­la asuvil­lakin Suomes­ta mak­se­tut eläk­keet voidaan joskus verot­taa esim. julkisen sek­torin mak­saman eläk­keen osalta Suomeen. Espan­jas­sa asu­vien Suomen kansalais­ten osalta yksi­tyisen sek­torin eläkkeitäkin voidaan verot­taa Suomeen siltä osin kuin eläke on tien­at­tu Suomes­ta. Jos tulo pilkkoutuu eri maid­en verotet­tavak­si tulok­si, yksit­täisen maan osalta verotet­ta­va tulo saat­taa näyt­tää niin pieneltä, että sil­lä voisi päästä negati­ivisen tuloveron piiriin.

        Pienet ansio­tu­lot on myös tyyp­il­lis­es­ti lap­sil­la ja opiske­li­jaikäisil­lä sekä monil­la eläkeläisil­lä. Var­al­lisu­ut­ta voi silti olla ker­tynyt myös esim. per­in­tö­jen tai lahjoi­tusten kaut­ta kart­tuneen omaisu­u­den myötä.

    2. Oletko yrit­tänyt ajatel­la asi­aa vähem­män kval­i­tati­ivis­es­ti, vaik­ka kokon­ais­luku­jen avulla?

    3. “Yleisem­min aja­tus, jon­ka mukaan työn­tekoa ei tarvi­ta ansioiden saamiseen voi johtaa työn arvos­tuk­sen lasku­un ja sitä kaut­ta pas­sivoi­da ihmisiä. Mallis­sa, jos­sa perus­tu­lo yksin riit­tää elämiseen, ihmiset keskit­tyvät har­ras­tuk­si­in­sa ja sel­l­aiseen ajan­vi­et­toon, jos­ta he itse pitävät, eivätkä yhteiskun­nalle tärkeään toimeli­aisu­u­teen. Suurin osa meistä ei ole niin moraal­isia, että rupeaisimme työhön pelkkää hyvyyttämme.”

      Ide­al­is­tiset ihmiset eivät vain ymmär­rä, että meil­lä kap­i­tal­isti­nen markki­na­t­alous toimii tietyn­laise­na pseu­do-total­i­taris­tise­na komen­to­jär­jestelmänä. Jos et osal­lis­tu markki­noille, et saa rahaa, ja jos et saa rahaa ei sin­un pidä syömänkään tai asuakkaan, kos­ka veroa joutuu mak­samaan myös asumis­es­ta ja elämis­es­tä eri tavoin. Onnea vaan omavaraise­na elämiseen oma­l­la maal­la, ei onnis­tu kos­ka rahat pitää saa­da omaisu­usvero­jen mak­samiseen — eli jär­jestelmä on total­i­taristi­nen ja pakot­taa sin­ut osal­lis­tu­maan markki­noille. Tietysti tämä on se äärim­mäi­nen esimerk­ki, mitä sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmien ole­mas­sao­lo huo­mat­tavasti pehmen­tää. Käytän­nössä kat­ta­va perus­tu­lo pois­taa kaiken pakon osal­lis­tua markki­noille, jol­loin jär­jestelmän toim­intakyky heikke­nee kun ihmiset mielum­min puuhail­e­vat kivo­ja jut­tu­ja kuin otta­vat paskaa niskaan ja käsi­in, toisi­in kirjaimellisesti.

  13. Minus­ta suo­ma­laises­sa asun­topoli­ti­ikas­sa on onnis­tut­tu kokon­aisuute­na aika hyvin. Poli­itikko­ja ei tosin asi­as­ta ole paljoa kiitel­ty ainakaan julk­isu­udessa asi­as­ta. Pitää vaan kaavoit­taa riit­tävästi alueille, mis­sä on kysyn­tää jatkos­sakin. Kaiken­laisen ei markki­nae­htoiseen toimin­nan saisi lopet­taa haitallise­na. Turha nyt tietenkin on kuvitel­la, että Helsin­gin hyvil­lä alueil­la pysty­isi ikinä asumaan samoil­la kus­tan­nuk­sil­la kuin jos­sain muut­to­tap­pioalueil­la. Hyvä kuitenkin ymmärtää, ettei pääkaupun­gin kalli­im­mat vuokrat ja asun­to­jen hin­nat ole mikään pelkästään suo­ma­lainen ilmiö. Kaikkien muiden pohjo­is­maid­en pääkaupungeis­sa taitaa olla vielä kalliimpaa.

  14. Sem­moinen 850 euron perus­tu­lo on hyvä ja erit­täin hyvin työhön kan­nus­ta­va. Kaik­ki muut tuet pois. Tuol­la sum­mal­la mak­saa vuokran jos­sain Liperis­sä ja Loimaal­la ihan hyvin, ja sen jäl­keen jää suun­nilleen se 500 euroa elämiseen mitä nytkin jää. Vapau­tu­isi samal­la isois­sa kasvukeskuk­sis­sa asun­not työssäkäyville

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.