Kaikki maat pystyvät työllistämään hyvin koulutetut ja muuten halutut työntekijät. Erot syntyvät siinä joukossa, joka ei ole työmarkkinoilla yhtä haluttua. Kaikki modernit teollisuusmaat, jotka ovat onnistuneet saavuttamaan korkean työllisyyden, subventoivat tavalla tai toisella pienipalkkaisia työntekijöitä, siis vähemmän haluttua työvoimaa.
Tukimuodot ovat hyvin erilaisia ja maidensa näköisiä, ja niillä on usein myös muita tavoitteita.
Yhdysvalloissa on verohyvitysjärjestelmä, Saksassa minijobit, Ruotsi käyttää paljon rahaa palkkatukeen ja työllistää työttömät nuoret kuntiin, Ranskassa valtio tulee työnantajia vastaan sosiaaliturva- ja eläkemaksuissa minimipalkan tasolla ja niin edelleen.
Asumisen tukeminen
Hyvin yleinen pienipalkkaisten tukimuoto on subventoitu tai markkinahinnoista irrotettu asuminen. Siihen toisaalta liittyy vähävaraisten asuttaminen omiin asuntoihinsa ja kaupunginosiinsa, missä on ongelmia itsessään. Edullinen asuminen toisaalta tekee työnantajille mahdolliseksi maksaa pienempiä palkkoja. Suomessa ARA-asuminen on suunnilleen ainoa sosiaalinen tukimuoto, jota työnantajajärjestöt vilpittömästi kannattavat.
Asumisen hinta on otettava huomioon, kun verrataan pieniä palkkoja ja niiden verotusta maiden välillä. Viime aikoina asumisen kautta annettu tuki on joutunut vaikeuksiin vähän kaikkialla nopean kaupungistumisen vuoksi, joka on nostanut hinnat ja vuokrat pilviin ja vienyt liikkuma-alaa asumisen kautta annetulta tuelta. Kun asumista tuetaan, saadaan aikaa jono. Ruotsissa se on yli kymmenen vuotta pitkä.
Asuminen on Suomessa kalliimpaa kuin lämpimämmissä maissa, koska talot pitää rakentaa paremmin. Tämä ei kuitenkaan selitä rakennuskustannusten eroja kuin osittain. Jotain vikaa siinä on, että tuottavuus ei ole talonrakentamisessa noussut viiteenkymmeneen vuoteen. VR maksaa veturinkuljettajille varsin korkeaa palkkaa suhteessa työn vaatiman koulutuksen pituuteen. Näin se pystyy valitsemaan luotettavimmat ja parhaat työntekijät tähän vastuulliseen ammattiin. Kannattaisiko rakennusalalla tehdä samoin?
Matala verotus on ollut tapa tukea pienipalkkaisia, mutta sillä on rajansa. Pienimmistä palkoista ei mene veroa, eikä vero voi mennä negatiiviseksi. Yhdysvalloissa vero kuitenkin voi mennä negatiiviseksi. Kun verohyvitysjärjestelmä otettiin käyttöön, työllisyys parani ja tuloerot väheni. Verohyvitystä voivat Yhdysvalloissa saada vain työssä olevat, eivät työttömät.
Suomessa pienipalkkaisia tuetaan ARA-asunnoilla ja asumistuella. Asumistuki on eräänlainen köyhän talouden matalapalkkatuki, koska se kohdistuu vain niihin, joilla ei ole omistusasuntoa ja jotka asuvat alueilla, jossa vuokrat ovat korkeita. Nyt hallitus ajaa tätä järjestelmää alas, mikä vähentää työnteon kannattavuutta kasvukeskuksissa.
Palkkatuki
Palkkatukea meilläkin maksetaan. Kun se maksetaan työnantajalle, palkansaaja saa aivan normaalia palkkaa huonosta työkyvystään ja osaamisestaan huolimatta. Toinen vaihtoehto olisi, että tuki maksettaisiin suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja maksaisi hänelle huonompaa palkkaa. Ay-liike on puolustanut ensimmäistä vaihtoehtoa, koska se näyttää paremmalta, mutta kun tuki menee työnantajalle, työntekijä on sidoksissa tähän, koska ei voi viedä tukea mukanaan vaihtaessaan työpaikkaa.
Palkkatuki ei ole lunastanut siihen asetettuja toiveita: se ei ole koulinut työntekijöistä sellaisia, että nämä menestyisivät vapailla työmarkkinoilla. Osittain syynä on se, että tukea maksetaan lähinnä järjestöille ja kunnille. Kummatkaan eivät voi muuttaa työpaikkaa normaaliksi ilman tukea toimivaksi, koska järjestöillä ei ole rahaa eikä kunnilla ole avointa vakanssia – eikä rahaa.
Järjestelmään ei ole myöskään tehty luiskaa ulos tuen piiristä. Tuen loppuminen ei kannata kummallekaan, ei työntekijälle eikä työnantajalle. Olisi mahdollista tehdä palkkatuesta sellainen, että palkansaajan nettoansiot nousevat sitä mukaa kun tuki pienenee, mutta se vaatisi tosiasioiden tunnustamista. Silloin edes palkansaaja pyrkisi eteenpäin.
Perustulo
Itse olen kannattanut pientä perustuloa –en siksi, että työntekeminen olisi vapaaehtoista ja jokainen voisi valita tekeekö työtä. Minun ajatuksenani on perustulo, joka ei yksin riitä elämiseen, mutta joka toimisi automaattisena täydentävänä tulonsiirtona pienipalkkaisille. Pidän automaattisista järjestelmistä ja vieroksun byrokraattisia järjestelmiä. Vasemmistoliitto ajaa paljon ylellisempää perustuloa, johon liittyy toisaalta niin korkea verotus, että työnteko on todellakin silkkaa ahkeruutta ilman taloudellisia pyrkimyksiä.
On aivan saa – tai melkein sama – miten tämä toteutetaan, mutta pienipalkkaisten taloudellista asemaa on parannettava. Sitä vaatii oikeudenmukaisuus ja sitä vaatii se, että kaikki pidetään mukana ja työllisyysaste korkeana.
Muuten hyvinvointivaltion tulevaisuus on huono.
Pienipalkkaisia pitää tukea eniten kasvukeskuksissa. On sellainenkin vaihtoehto, ettei asumista tuettaisi ainkaan, vaan kasvukeskuksissa olisi vain maksettava korkeampia palkkoja. Siitä myöhemmin.
ARA-järjestelmä ei näemmä oikein toimi, jos kulut nousevat. Nyt ARA-asuntojen vuokrat ovat nousseet paikotellen korkeammaksi kuin markkinavuokrat (eli yksityisten vuokranantajien asunnot). Tässä yksityise vuokrantanajat voivat tehdä jonkin aikaa tappiota, kun ARA-säätiöitä sitovat tiukat säännöt kannattavuuden osalta.
Ehkä ei kannattaisi tukea tuollaisia yrityksiä jotka ARA-asuntoja tekevät, vaan niitä yksilöitä, jotka tukea tarvitsevat. Voisikohan se silloin kohdistua paremmin sille joka tukea tarvitsee? Perustulo voisi olla siinä mielessä siis parempi.
Tämä kolumni oli taas parasta osaamisaluettasi. Palkkatuen ongelmat ovat juuri kuvatut. Järjestöt ja kunnat eivät voi vakinaistaa ja työllistää. Itse teetin aikanaan mökillä rakennuksen purkutyön järjestön kautta, jossa henkilöt työllistyivät palkkatuella. Tällaisella työkokemuksella saattaa ehkä edetä vapaiden markkinoiden rakennustyöhön tai koulutukseen, mutta kierrätyskeskuksen määräaikainen lajittelutyö ei viene eteenpäin työmarkkinoilla.
Tuosta olen täsmälleen samaa mieltä. Pääsyy sille, miksi järjestöt ja kunnat ei voi vakinaistaa on siinä, että palkkatukitöiksi osoitetaan lähinnä sellaisia tehtäviä, joiden tekemisen taloudellinen arvo alittaa täyden palkan kulut, kuten kierrätyskeskusten avustavia tehtäviä, joita mikään firma ei hoitaisi sellaisella tavalla. Näin ehkäistään markkinahäiriöitä, mutta myös aiheutetaan se, että palkkatukityöt usein eivät valmenna mihinkään työmarkkinoilla tarjolla olevaan täyden palkan työhön. Sellaista työtehtävää ei voi myöskään vakinaistaa, koska nettokuluja ilman palkkatukea aiheuttavalle työlle ei ole juuri missään vakinaistajaa. Pitäisi tähdätä siihen, että palkkatukityöt olisivat sisällisesti sellaisia, että ne voisivat edes parhaissa tapauksissa olla nettokannattavia ilman palkkatukeakin, jolloin näitä töitä voisi vakinaistaakin.
Perustulomalli on hyvä, varsinkin jos perustulo riittää vaatimattomaan elintasoon. Jos se ei riitä, eri tavoin työkyvyttömien on haettava byrokraattisia harkinnanvaraisia lisätukia, mikä rapauttaa mallin automaattisuutta ja ennakoitavuutta. Tuki saa olla saman suuruinen joka puolella maata – työnantajien pitää antaa maksaa eri suuruisia palkkoja eri paikkakunnilla.
Perustulon osalta on edelleenkin ratkaisematta kansainvälisen liikkuvuuden ongelmat. Tukien hakijoiden velvollisuus on kertoa myös tulonsa ulkomailta. Automaattisesti valtio ei näe mistään ihmisten tuloja kaikista muista maista – siltä osin kuin ne verotetaan niihin. Sen johdosta perustulomalleissa käy herkästi kansainvälisen liikkuvuuden keskellä niin, että perustulo alkaisi juosta myös sellaisille, jotka ovat oikeasti kaikkea muuta kuin tulottomia, jos tuloja vain ei näy sen maan osalta. Mutta olisihan se vaikka ulkomaille opiskelemaan ja töihin tai eläkepäiviä viettämään lähteneille kiva asia, jos perustuloa alkaisi juosta Suomesta, mikäli näyttäytyy pienituloisena rekisteriaineistoissa sen takia, että ulkomailla kertyviä tuloja ei vain huomioida.
Mikään esillä ollut perustulomalli ei ole ratkaissut ongelmia, joita liittyy siihen, että ihmiset voivat nykyään olla vaikuttaneet monissa maissa ja saada myös tuloja monista maista, eikä valtiolle tule kaikista näistä automaattisesti mistään tietoja.
Ulkomailla asuva eläkeläinen tai ulkomailla työtä tekevä ei kuulu Suomen sosiialiturvan piiriin, joten ei silloin myöskään saa perustuloa.
Jos taas saa ulkomailta jotain osa-aikaista palkkaa tai eläkettä, ne huomioidan verotuksessa sillä korkeammalla veroprosentilla joka perustuloon saamiseen liittyy.
En siis näe ongelmaa tässä.
Per5ustulo kannattaa liittää osaksi verolakeja, jolloin sitä saa vain sellainen, jota verotetaan Suomessa. Suomalainen on velvollinen ilmoittaa verottajale tulot ulkomailta.
Soininvaara kirjoitti:
”Per5ustulo kannattaa liittää osaksi verolakeja, jolloin sitä saa vain sellainen, jota verotetaan Suomessa. Suomalainen on velvollinen ilmoittaa verottajale tulot ulkomailta.”
Ilmoitusvelvollisuus Suomen verottajalle muiden maiden tuloista koskee vain Suomessa asuvia, mutta Suomen verovelvollisuus koskee myös monia ulkomailla asuvia, jotka ovat käväisseet tekemässä jotain verovelvollista Suomessa, tai jotka ovat esimerkiksi joskus asuneet tai käväisseet jonkin aikaa Suomessa ja saavat sen johdosta Suomeen verotettavaa eläkettä, ja se koskee myös joitain sellaisia ulkomailla asuvia, jotka työskentelevät suomalaisen työnantajan palveluksessa ulkomailla. Säännöt siitä, mikä verotusmaaksi milloinkin määräytyy, ovat monimutkaiset.
Ulkomainen Suomessa verotettava voi joissain tilanteissa olla esimerkiksi vaikka joku ulkomailta Suomen jossain korkeakoulussa vierailuluennon käymässä pitävä tai vastaväittäjänä käväisevä, tai vaikka joku rakennustyömaalle ulkomailta komennettu, joka rakentaa vaikka jotain uutta teollisuuslaitosta ja sitten siirtyy jossain vaiheessa johonkin seuraavaan maahan seuraavalle työmaalle.
Suomalainen veronumero on nykyään lakisääteisesti pakollinen sekä rakennustyömailla että telakalla työskenneltäessä, on työntekijän kotimaa mikä tahansa.
Suomessa asuvien henkilöiden on maksettava Suomeen veroa myös ulkomailta saamistaan tuloista, mutta esimerkiksi ulkomailta Suomeen komennukselle tulleet rakennustyöntekijät saavat veronumeron Suomeen ja voivat olla verovelvollisia Suomeen siltä osin kuin tekevät niitä töitä (työnantaja hoitaa nämä veroilmoitukset käytännössä, eikä työntekijä välttämättä edes ymmärrä suomenkielisiä lomakkeita), mutta eivät he muun maailman tulojaan Suomen verottajalle raportoi.
Jos palkka on yli 5800 €/kk, sitten ulkomainen Suomeen tullut työntekijä voi päästä lähdeverotuksen etuuksien piiriin: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19951551 mutta moni kansainvälinen tulojen jakautumistapaus on myös sellainen, johon tuota lakia ei sovelleta, mutta joissa silti on kyse myös verovelvollisuudesta Suomeen ja kansainvälisestä tilanteesta.
Ei kun sen nimenomaan ei tule riittää perustoimeentuloon ilman työtuloja tai syyperusteisia etuuksia kuten esim. työkyvyttömyydestä aiheutuneita.
Mitä ajattelet mallista jossa kunta työllistää työttömät nuoret puolipakolla? Työstä maksetaan TES:n mukainen palkka mutta työ voi olla osa-aikaista niin että kokonaispalkka on jossain ~1200 euron tienoolla, jonkin verran enemmän kuin tukien varaan jättäytymällä saisi. Jos kunnan tarjoamaa työpaikkaa ei ota vastaan, tuet menevät.
> Minun ajatuksenani on perustulo, joka ei yksin riitä elämiseen, mutta joka toimisi automaattisena täydentävänä tulonsiirtona pienipalkkaisille.
Hyvä, tuo voi toimiakin, jos perustulo on riittävän pieni. Mutta miksi tuo perustulo ei tulisi kaikille, esimerkiksi myös pienyrittäjille, työttömille ja opiskelijoille, vaan vain ”tulonsiirtona pienipalkkaisille”? Järjestelmää tulee yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa, jotta kannustinloukut saadaan tehokkaasti purettua.
Tuo malli ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että järjestelmä takaisi hieman korkeammatkin ansiot, mutta työvelvoitteella.
> Pienipalkkaisia pitää tukea eniten kasvukeskuksissa.
Kasvukeskukset eivät tarvitse aluetukia. Voi olla että asumisen hintatasokin laskee tavoitteesi mukaisesti, kun ei yritetä siirtää kaikkia suomalaisia jo muutenkin muuttopaineen alla oleviin kasvukeskuksiin.
Tuohon että kasvukeskuksiin ei saisi maksaa tukia kommentoisin seuraavaa:
– Kasvukeskusten ulkopuolella ei ole töitä, tai ainakaan sellaista jossa voisi hyödyntää koulutustaan jos ei satu olemaan maatalous- tai metsäalan koulutus, tai lääkäri tai sairaanhoitaja tai eläinlääkäri. Muita töitä kasvukeskusten ulkopuolella on mitättömästi. On parempi että työttömät asuvat kasvukeskuksissa ja yrittävät saada töitä niissä. Toki kaikkien työtä etsivien ei tarvitse Helsingissä asua vaan voisivat asua tasaisemmin esim Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa.
– Suomen yliopistot ovat kaikki kasvukeskuksissa. Pitääkö opiskelijoiden tukeminen lopettaa? Suomessa ei ole perinteisiä yliopistokaupunkeja tyyliin Oxford vaan Suomessa opiskellaan kasvukeskuksissa ja tutustutaan myös kasvukeskusten työelämään opintojen ohessa.
Kasvukeskusten ulkopuolellakin maatalous ja metsätalous ovat nykyään vain pieni osa taloutta. Maatiloja on jäljellä koko Suomessa noin 42 000. Sydänkirurgi ei löydä suosikkityötään kasvukeskusten ulkopuolelta, mutta insinööri ja ekonomi löytävät.
Olen itse insinööri ja aikoinaan nuorena yritin löytää töitä kasvuksekusten ulkopuolella mutta ei vaan löytynyt. Oli tultava pk-seudulle. Tämä oli tosin 35 vuotta sitten.
Yleisesti ottaen kasvukeskusten ulkopuolella pk-teollisuus ei välttämättä edes halua korkeaksi koulutettuja vaan haluavat suosia ammattikoulun käyneitä. Johtaja- ja esimiestehtäviin ehkä insinöörit kelpaavat mutta vaihtuvuus on pientä. Ekonomien tilanne on vielä hankalampi, heidän pitäisi suostua merkonomin töitä tekemään, alle puolella palkalla mitä pk-seudulla maksettaisiin ekonomille.
”Suomessa pienipalkkaisia tuetaan ARA-asunnoilla ja asumistuella. Asumistuki on eräänlainen köyhän talouden matalapalkkatuki, koska se kohdistuu vain niihin, joilla ei ole omistusasuntoa ja jotka asuvat alueilla, jossa vuokrat ovat korkeita. Nyt hallitus ajaa tätä järjestelmää alas, mikä vähentää työnteon kannattavuutta kasvukeskuksissa.”
Suomalaisessa mallissa asumistuki on ollut kyllä myös omistusasujien tuki. Katselin muutaman vuosikymmenen takaisia tilastoja, ja silloin omistusasujia oli jopa kymmeniä prosentteja kaikista yleisen asumistuen saajista. Näin tuettiin siinä, että ihmiset asuisivat mahdollisimman halvalla, ja että mahdollisimman harva joutuisi tukeutumaan vuokra-asujien asumistukeen, joka oli määrällisesti silloinkin keskimäärin isompi. Nykyisin omistusasujien osuus on yleisessä asumistuessa noin 5 % tuen saajista (ja maksetusta tuesta pienempi, koska tuki omistusasuntoon on keskimäärin pienempi kuin vuokra-asuntoon). Vuoden 2025 alusta omistusasujien asumistuki lakkaa yleisen asumistuen osalta, eli nämä siirretään toimeentulotuen saajiksi, jossa tukimahdollisuus myös omistusasunnossa asuville on taattu. Eläkkeensaajien asumistuessa tuen saamismahdollisuus omistusasuntoon säilyy vuoden 2025 alun jälkeenkin, mutta tulorajat tiukkenevat siinäkin, kun tulorajoissa ja menojen huomioinnissa on indeksijäädytys mutta eläkkeet nousevat indekseillä.
Eero Paloheimo esitteli aikoinaan ”seepranraitatalousmallin”. Se oli jossain kirjassa, jota itse en ole lukenut. Mallissa hahmoteltiin yhteiskuntaa, joka oli polarisoitunut ihmisten työmarkkina-arvon mukaan.
Sattuuko joku muistamaan, missä kirjassa tuo oli ja mitä se tarkoitti?
Olisiko tämä?
https://www.eeropaloheimo.fi/teho-ja-ihminen/
Hmm, muistelen Paloheimon kirjoittaneen jossakin kirjassa käytännön politiikasta asiasta…
Seepramalli on esitetty kirjassani ”Suomi, mahdollinen maa” joka ilmestyi 1981. Eero Paloheimo
Kiitos vinkistä! Viime vuosituhannella tehtyjä tulevaisuuden visiointeja on mukava lukea ja verrata niitä nykyaikaan.
Eikö näitä erinomaiseksi todettuja valtiollisia toimia köyhien auttamiseksi voisi soveltaa laajemminkin yhteiskunnassa. Esimerkiksi:
Säädetään laki, että kadulla kerjäävälle henkilölle alle 15 euron maksun antaminen on rangaistavaa ja kerjääjällä on oikeus haastaa häntä auttanut henkilö oikeuteen ja saada tuntuvat korvaukset ihmisarvon halventamisesta ja ties vaikka mistä.
Saksassa on Suomen lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa vastaava laki (Gesetz gegen den unlauteren Wettbewerb), joka kieltää mm. mainostamasta mitään tuotetta tai palvelua ”ihmisyyttä halveksivalla tavalla” (in menschenverachtender Weise – jyrähtävän jyhkeä sanamuoto, jossa sivumennen sanoen on, eikä suinkaan sattumalta, selkeä kaiku Nürnbergin natsioikeudenkäynnin syytekirjelmistä). Tässä yhteydessä on kiinnostavaa, että tämän lain nojalla on kielletty ihmisarvoa loukkaavina mm. tietyt mainonnan räikeät äärimuodot, koska niiden katsottiin loukkaavan mainonnan kohdeyleisön ihmisarvoa. On argumentoitu, että esimerkiksi alhaisia hintoja ei saa korostaa kovin räikeästi, koska se vihjaa rivien välissä ostajalle, että on normaalia olla ahne ihminen, jota kiinnostaa vain raha. Tai mikä vielä pahempaa, että ostaja on niin köyhä, että hänen on pakkokin olla kiinnostunut hinnoista.
Netissä ja somessa järkevä keskustelu on kummallisen hankalaa.
Jos kaikki saavat sanoa, mitä haluavat, ”keskustelu” päätyy usein älyttömyyttä heijastavaksi kohinaksi. Ihmiset, jotka eivät tiedä paljon mitään ovat tietävinään vaikka mitä.
Isot medait ovat vastanneet tähän ongelmaan sensuurilla. Ikävä kyllä sensuroijat tuntuvat olevan nuoria ”wokeilijoita”. Jos kommentti ei ole oikeaoppinen, se helposti sensuroidaan.
Tämä blogi on ollut kuin keidas autiomaassa.
Osmo ajatteli ilmeisesti aikoinaan, että tästä tulisi bisnes, ehkä instituutio. Ehkä ei.
Mutta niin pitäisi tapahtua. Tästä pitäisi tehdä instituutio. Ylläpitävän järjestön nimi voisi olla vaikka: Tosissaan keskustelevat ry, tai, no, varmaan jotain seksikkäämpää. Osmo voisi kirjoittaa säännöt diktaattorina.
Make it happen!
Periaatteessa moni ajatuksesi on hyvin järkevä. Aivan kaikesta en tietenkään viitsi olla samaa mieltä, mutta sanon nyt jotain.
Matala perustulo ei juuri muuta kannustinongelmia mihinkään. Se pitää rahoittaa veroilla, joten sikäli kun jonkun kannustimet paranevat, toisen heikkenevät. Mitään selkeää evidenssiä siitä, että tämä tapahtuisi kokonaisuutena työpanoksen määrää kasvattavalla tavalla, ei minusta ole. Esimerkiksi asian rahoittamiseen suurituloisten veroja kiristämällä liittyy ongelmansa.
Siispä ratkaisut, joissa tässä on jotain järkeä, liittyvät TESin minimien poistamiseen. Tällöin syntyy kysyntää sellaiselle työlle, jolle ei aiemmin ollut. Vaikka niiden tiilien kantamiselle.
Enää tarvitsee siis löytää kannatus paitsi niukalle perustulolle myös näille TES-asioille.
Kyllä me tästä saadaan yhteinen pamfletti aikaan, mutta ei varmaan voitettaisi vaaleja. Tämä viimeinen osa oli retorinen kärjistys.
terv,
jukka
”Vasemmistoliitto ajaa paljon ylellisempää perustuloa, johon liittyy toisaalta niin korkea verotus, että työnteko on todellakin silkkaa ahkeruutta ilman taloudellisia pyrkimyksiä.”
Tuosta saa helposti väärän käsityksen siitä millaista perustuloa vasemmistoliitto ajaa. Ei siihen liity korkeampaa verotusta, mutta luonnollista on että perustuloa ei maksettaisi niille jotka eivät sitä tarvitse. Se jos mikä vaatisi kireää verotusta mikäli perustuloa maksettaisiin kaikille., ei se että perustulo kohdennetaan verotuksen avulla. Hyvinvointivaltioon kuuluu kyllä se että myös hyvätuloisille tarjotaan palveluita verovaroin, mutta jos hyvätuloisten halu rahoittaa noita palveluita hiipuu, niin eikö silloin ole parasta leikata noita palveluita nimenomaan hyvätuloisilta ja samalla keventää verotusta siltä osin.
Hyvinvointivaltion ongelma on se kun sen tulonsiirtoja on laajennettu koskemaan aina vaan hyvätuloisempia, mutta hyvätuloiset eivät enää haluaisikaan maksaa siitä että myös he ovat verorahoitteisten palveluiden saajina. Tai haluavat kyllä palveluita, mutta eivät ole halukkaita enää maksamaan sitä mitä palvelut vaativat.
Koska myös perustuloon, kuten muuhunkin poliittiseen keskusteluun liittyy niin paljon väärien mielikuvien luontia, tahatonta tai tahallista, niin ohesta kannattaa lukea millaista perustuloa vasemmistoliitto oikeasti ajaa.
https://www.ku.fi/artikkeli/3997409-vasemmistoliitto-haluaa-kaikille-800-euron-perustulon-se-verotetaan-pois-ihmisilta-jotka-eivat-sita-tarvitse
”Vasemmistoliitto lähtisi rukkaamaan verotusta niin, että alin tuloveroprosentti perustulon ylittävien tulojen osalta olisi noin 30 prosenttia. Korkein veroprosentti olisi noin 60.”
Eli 800 euroa ylittävistä tuloista 30% tulovero. Siihen vielä kunnallisverot päälle, malli oli vuodelta 2018 eli sen ajan prosenteilla tyypillinen kunnallisvero olisi lähes 20%. Siis vassareiden mallissa yli 800 € kk-tuloista menisi veroja 50-80%. Ja kun vassareista on kyse, vaikea sanoa ajavatko oikeasti perustuloa vaiko 80% veroprosentteja.
Et taida ymmärtää sitä että tuossa verotettaisiin vain pois se vaikka ”800€” joka maksetaan kaikille siksi että se olisi yksinkertaisin tapa toteuttaa perustulo ja samalla välttää mahdollisimman tehokkaasti kannustinloukku ottaa vastaan palkkatyötä.
Toki perustulon toteutukselle on muitakin malleja, mutta veikkaanpa että niiden toteutus olisi huomattavasti byrokraattisempaa ilman toivottuja tuloksia. Mutta mikä olisi sitten se malli, jossa perustulon idea olisi joustavammin sovitettavissa työntekoon ilman ”kannustinloukkuja” ja turhaa byrokratiaa, kuin vasemmistoliiton esittämä malli?
Kokonaisveroprosentin sotkeminen asiaan vie keskustelun vain sivuraiteille koska tuossa mallissa verotetaan perustulo vain pois niiltä joille se ei ”kuulu”. Ei siinä kenenkään käteen jäävä tulo putoa vaikka veroprosentti voi muuttuakin. Veroprosenttejahan voidaan aina säätää sopiviksi eikä niiden muutoksilla ole verotettavan käteen jäävän tulon kannalta mitään merkitystä silloin kun kyse on vaikkapa ”verottajalta” ensiksi saadun aiheettoman perustulon periminen takaisin.
Kannattaa huomioida myös se että kukaan ei maksaisi veroa tulosta joka jää alle perustulon, vaan vain siitä osasta joka ylittää sen! Ja että kaikki yli perustulon ansaitsevat saisivat samasta verotettavasta ansiotulosta ilman perustuloa saman verran käteen aivan kuten nytkin, mutta niin että perustulo ei leikkaantuisi heti pois, vaan vähitellen tulojen noustessa tiettyyn rajaan.
Jos perustulo olisi tuo 800 euroa, sitä vastaava tulovero olisi noin 50 % ja se alkaisi ensimmäisestä ansaitusta eurosta. Tätä vastaava negatiivisen tuloveron malli olisi 50 prosentin tulovero 1 600 euroa ylittävistä ansioita ja negatiivinen tulovero, joka olisi 50 % siitä summasta, jolla kuukausitulot alitavat 1 600 euroa. Joskus olen nähnyt laskelman Vasemmistoliiton perustuln rahoittamisesta, eikä siihen tainnut 50 prosentin vero riittää, mutta en jaksa etsiä sitä laskelmaa mistään. Vasemmistoliitolla se kyllä on, mutta eivät mainosta sitä.
Soininvaara kirjoitti:
”Jos perustulo olisi tuo 800 euroa, sitä vastaava tulovero olisi noin 50 % ja se alkaisi ensimmäisestä ansaitusta eurosta. Tätä vastaava negatiivisen tuloveron malli olisi 50 prosentin tulovero 1 600 euroa ylittävistä ansioita ja negatiivinen tulovero, joka olisi 50 % siitä summasta, jolla kuukausitulot alitavat 1 600 euroa. ”
Eli jos joku esim. Espanjassa asuva saisi Suomeen verotettavaa eläkettä 400 €/kk ja loput tulot olisivat peräisin sellaisista maista, joiden tulot verotettaisiin esim. Espanjaan, hän ei joutuisi maksamaan yhtään veroa Suomeen, vaan päin vastoin saisi tuloihinsa jälkimmäisellä mallilla bonuksena (1600-400)€ *50 % = 600 €/kk verotuspäätökseensä negatiivista tuloveroa eli noin 7200 €/vuosi lisätuloa.
Mallissa veronmaksusta entistäkin isomman taakan saisivat ne, jotka verotuttavat kaikki tulonsa Suomeen ja hyötyä saisivat erityisesti ne, joilla ainakin osa tuloista verotetaan muihin maihin.
Tuntuu että tuossa veroprosentissa unohdetaan se että siinä maksetaan takaisin tarpeeton perustulo joka maksetaan kaikille!
Kysehän on tavasta kohdentaa perustulo oikein, ei muuttaa niiden käteen jäävää tuloa jotka eivät perustuloa tarvitse, eikä oikeastaan myöskään muuttaa ainakaan olennaisesti ihmisten perusturvan tasoa.
Jos samaan tulokseen päästään yksinkertaisemmin vaikka negatiivisen tuloveron availla niin mikä ettei. Oleellisinta olisi kuitenkin se että perustulon kannattajat löytävät yhteisen mallin, eivätkä uhraa energiaansa kinastelemalla keskenään siitä kenen malli toimii parhaiten. Tavoitteet vaan selviksi niin kyllä se malli jolla niihin päästään varmasti selviää ihan järkiperustein. Ne jotka vastustavat perustuloa eivät varmasti tule auttamaan, vaan he ihan mielellään seuraavat perustulon kannattajien keskinäistä kinastelua vaikka kuinka kauan.
Eikö sitäkään vielä ymmärretä että ei perustulolla ole tarkoitus nostaa ansiotulojen verotusta (vähentää käteen jäävää tuloa) vaan yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja poistaa lisäansioiden hankkimiseen liittyvät sudenkuopat. Siis poistaa ne kuuluisat ”kannustinloukut” jotka liittyvät sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhdistämiseen varmistaen kuitenkin se että ihmisten säällinen sosiaaliturva säilyy.
Jos perustulon kannattajilla ei ole esittää yhteisesti hyväksyttyä mallia, niin homma ei tule etenemään. Nykyisellään touhu vaikuttaa valitettavasti pelkältä poliittiselta peliltä jossa perustulon kannattajatkin keskittyvät enemmän toistensa nokitteluun kuin ratkaisuun.
Kyllä perustulo voisi olla 800 tai 900 euroa, kunhan sen päälle ei makseta enää asumistukea. Vasemmistoliiton mallissa perustulo ei kata asumistukea ja on siksi kokonaisuudessaan liian antelias.
Haittaako ja passivoiko se, jos perustulo riittää vaatimattomaan elintasoon? Ei haittaa eikä passivoi kuin ehkä joitakin harvoja: tälläkin hetkellä jokaiselle taataan vaatimaton elintaso aivan riippumatta siitä, tekeekö yhtään mitään. (Koska byrokratiaa kuitenkin on paljon, jotkut syrjäytyneet voivat jäädä ilman tukea, johon he olisivat oikeutettuja.)
Vaikka tuossa on ehdotettu ainoaa mielestäni toimivaa perustulomallia, on syytä nostaa esiin perustulon ongelmat, joita kyseinen malli ei yksin riitä korjaamaan.
Perustulo on epäoikeudenmukainen, jos sama raha maksetaan sekä köyhien että rikkaiden pankkitileille, sillä minkä ihmeen takia yhteiskunnan pitäisi maksaa niille, jotka eivät tukea tarvitse? Samat rahat käytettäisiin paremmin yhteiskunnan palvelujen rahoittamiseen. Jotta rikkaille ei maksettaisi, vaatisi se tulorekisteriä, jotta perustulo voitaisiin verottaa rikkailta pois.
Toisaalta perustulo aina vähentää työnteon vetovoimaa, koska rahaa saa varmasti ilman työntekoa. Se voi kannustaa työnantajia maksamaan huonompaa palkkaa, koska matalampi tulotaso riittää silloin elämiseen. Yrityksille matalammat palkat toki sopisivat.
Yleisemmin ajatus, jonka mukaan työntekoa ei tarvita ansioiden saamiseen voi johtaa työn arvostuksen laskuun ja sitä kautta passivoida ihmisiä. Mallissa, jossa perustulo yksin riittää elämiseen, ihmiset keskittyvät harrastuksiinsa ja sellaiseen ajanviettoon, josta he itse pitävät, eivätkä yhteiskunnalle tärkeään toimeliaisuuteen. Suurin osa meistä ei ole niin moraalisia, että rupeaisimme työhön pelkkää hyvyyttämme.
Entä koskisiko perustulo samalla tavalla kaikkia? Esimerkiksi Suomeen tullut maahanmuuttaja voisi vahingossa jäädä perustulon ulkopuolelle, mikä vähentäisi Suomen vetovoimaa työperäiselle maahanmuutolle, jos Suomessa maksettaisiin matalampia palkkoja kuin verrokkimaissa.
uo, että perustuloa maksetaan myös rikkaille on väärinkäsitys. Perustulomalli on täysin identtinen negatiivisen tuloveron mallin kanssa eikä negatiivista tuloevroa makseta rikkaille. Perustulo on vain hallinnollisesti yksinkertaisempi. Tuleveroasteikkoa muutetaan niin, etteivät suurituloisen hyödy kokonaisuudesta lainkaan. Myönnetään, et5tä siinä on vuorineuvoksen kotirouvan kokoinen ongelma, mutta sen merkitys on vähäinen.
Rikkaan pienituloisen lisäksi (joka on huomattavasti yleisempi ilmiö kuin vain vuorineuvoksen kotirouva*) sekä negatiivisessa tuloverossa että perustulossa on ulkomaille osin verotettujen kokoinen ongelma. Jos jotain ulkomaille pääasiassa verotettua verotetaan Suomeen vaikka 5000 €/vuosi suuruisten ansiotulojen osalta, hän saattaisi vahingossa päästä tulonlisäyksen piiriin, ovat kokonaistulot yhteensä mitä tahansa. Tilanteet, jossa henkilöä verotetaan useampaan maahan saman vuoden aikana eivät ole nykyään mitään harvinaisia poikkeuksia, vaan siinä määrin yleinen asia, että se on tarpeellista huomioida negatiivisia tuloveroja pohdittaessa. Asia ei koske vain työssä käyviä, vaan eläkkeistäkin osa saatetaan verottaa eri maihin. Ulkomailla asuvillakin Suomesta maksetut eläkkeet voidaan joskus verottaa esim. julkisen sektorin maksaman eläkkeen osalta Suomeen. Espanjassa asuvien Suomen kansalaisten osalta yksityisen sektorin eläkkeitäkin voidaan verottaa Suomeen siltä osin kuin eläke on tienattu Suomesta. Jos tulo pilkkoutuu eri maiden verotettavaksi tuloksi, yksittäisen maan osalta verotettava tulo saattaa näyttää niin pieneltä, että sillä voisi päästä negatiivisen tuloveron piiriin.
Pienet ansiotulot on myös tyypillisesti lapsilla ja opiskelijaikäisillä sekä monilla eläkeläisillä. Varallisuutta voi silti olla kertynyt myös esim. perintöjen tai lahjoitusten kautta karttuneen omaisuuden myötä.
Oletko yrittänyt ajatella asiaa vähemmän kvalitatiivisesti, vaikka kokonaislukujen avulla?
”Yleisemmin ajatus, jonka mukaan työntekoa ei tarvita ansioiden saamiseen voi johtaa työn arvostuksen laskuun ja sitä kautta passivoida ihmisiä. Mallissa, jossa perustulo yksin riittää elämiseen, ihmiset keskittyvät harrastuksiinsa ja sellaiseen ajanviettoon, josta he itse pitävät, eivätkä yhteiskunnalle tärkeään toimeliaisuuteen. Suurin osa meistä ei ole niin moraalisia, että rupeaisimme työhön pelkkää hyvyyttämme.”
Idealistiset ihmiset eivät vain ymmärrä, että meillä kapitalistinen markkinatalous toimii tietynlaisena pseudo-totalitaristisena komentojärjestelmänä. Jos et osallistu markkinoille, et saa rahaa, ja jos et saa rahaa ei sinun pidä syömänkään tai asuakkaan, koska veroa joutuu maksamaan myös asumisesta ja elämisestä eri tavoin. Onnea vaan omavaraisena elämiseen omalla maalla, ei onnistu koska rahat pitää saada omaisuusverojen maksamiseen – eli järjestelmä on totalitaristinen ja pakottaa sinut osallistumaan markkinoille. Tietysti tämä on se äärimmäinen esimerkki, mitä sosiaaliturvajärjestelmien olemassaolo huomattavasti pehmentää. Käytännössä kattava perustulo poistaa kaiken pakon osallistua markkinoille, jolloin järjestelmän toimintakyky heikkenee kun ihmiset mielummin puuhailevat kivoja juttuja kuin ottavat paskaa niskaan ja käsiin, toisiin kirjaimellisesti.
Minusta suomalaisessa asuntopolitiikassa on onnistuttu kokonaisuutena aika hyvin. Poliitikkoja ei tosin asiasta ole paljoa kiitelty ainakaan julkisuudessa asiasta. Pitää vaan kaavoittaa riittävästi alueille, missä on kysyntää jatkossakin. Kaikenlaisen ei markkinaehtoiseen toiminnan saisi lopettaa haitallisena. Turha nyt tietenkin on kuvitella, että Helsingin hyvillä alueilla pystyisi ikinä asumaan samoilla kustannuksilla kuin jossain muuttotappioalueilla. Hyvä kuitenkin ymmärtää, ettei pääkaupungin kalliimmat vuokrat ja asuntojen hinnat ole mikään pelkästään suomalainen ilmiö. Kaikkien muiden pohjoismaiden pääkaupungeissa taitaa olla vielä kalliimpaa.
Semmoinen 850 euron perustulo on hyvä ja erittäin hyvin työhön kannustava. Kaikki muut tuet pois. Tuolla summalla maksaa vuokran jossain Liperissä ja Loimaalla ihan hyvin, ja sen jälkeen jää suunnilleen se 500 euroa elämiseen mitä nytkin jää. Vapautuisi samalla isoissa kasvukeskuksissa asunnot työssäkäyville