Lukioiden vertaaminen on vaikeata

27 vastausta artikkeliin “Lukioiden vertaaminen on vaikeata”

1. Ekaa ker­taa kuulen että alueel­liset erot ovat suuria siinä miten arvostelua tehdään perusk­ouluis­sa. Mihin tämä väite perus­tuu? Ain­oa asia mikä äkik­seltään tulee mieleen,että köy­hillä kun­nil­la ei ole saman­laisia resursse­ja kuin rikkaim­mil­la etelän kun­nil­la. Täl­löin tosi­aan tulok­set voivat vakioitua niin että sama arvosana tarkoit­taa heikom­paa osaamista huonom­paa ope­tus­ta saanei­den kouluissa.

   Vastaa

   1. Muis­tan tutkimuk­sen, jon­ka tulok­se­na saati­in, että Poh­jan­maal­la ruotsinkielisessä koulus­sa saa suomen arvosanaksi 9 samoil­la tiedoil­la, joil­la Helsingis­sä saa 6. Tästä on tosi jo parikym­men­tä vuot­ta aikaa, mut­ta ehkä tämä ker­too kuitenkin sen, että alueel­liset erot pait­si osaamises­sa, myös arvostelus­sa, ovat aivan mah­dol­lisia, jopa todennäköisiä.

      Vastaa

   2. Aika ei anna perik­si kat­soa, mitkä tutkimuk­sista oli­si­vat parhait­en sopivia tähän viit­teek­si, mut­ta Kansalli­nen koulu­tuk­sen arvioin­tikeskus (Karvi) on tehnyt näitä ver­tailu­ja kolu­jen itse antamien arvosano­jen ja val­takun­nal­lis­ten kokei­den tulosten välillä. 

      https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/esi-ja-perusopetus/oppimistulosten-arvioinnit

      Vastaa

2. Lapseni kävi helsinkiläisen hie­man “keski­ta­son” yläpuolel­la ole­van kaupun­gin lukion. Laskeske­li että noin 30 pros­ent­tia ope­tusa­jas­ta meni eri­laiseen tietoko­neo­hjelmien ja niiden toimivu­u­den kanssa säätämiseen tai ohjelmien opet­telu­un. Koros­tuneesti näin matem­ati­ikas­sa. Tämä asia on his­to­ri­amme suurin koulu­tusleikkaus (ope­tusleikkaus) eikä siihen ole tarvit­tu yhdenkään hal­li­tuk­sen päätöstä. Vain ope­tus­toimi­alan omaa hah­mo­tuk­sen ongel­maa ja silkkaa tyhmyyttä. 

   Lukio­ta edeltää perusk­oulu. Menen suo­raan toiseen tabu­un. “Jokaises­sa suo­ma­laises­sa perusk­oulus­sa oppi­laat saa­vat yhtä hyvää ope­tus­ta kuin muis­sakin perusk­ouluis­sa.” Edelleen tähän halu­taan uskoa. Mut­ta kun se ei pidä paikkansa, ei lainkaan. Ehkä joskus on pitänyt.
   Alueel­liset erot ovat todel­la merkittäviä.
   Tämä tiede­tään perus­tutkimuk­ses­ta ja jokainen opet­ta­ja joka on sosioekonomis­es­ti eri­laisil­la alueil­la opet­tanut riit­tävän pitkään, tietää tämän. Olen.
   Erot voivat olla todel­la mas­si­ivisia. Tietää ken sisältä sen on näh­nyt. Medi­an muu­ta­man tun­nin piipah­t­a­mi­nen kat­so­mas­sa koulua ja ope­tus­ta ei ker­ro mitään. Tai poli­ti­ikko­jen vierailu. Voi olla että heille syötetään jopa pajunköyt­tä miten kaik­ki on han­skas­sa, kos­ka myön­teinen infor­maa­tio on ennakko-odote. 

   Helsin­ki esimerkik­si sat­saa tuhan­nen oppi­laan ope­tuste­htaisi­in. Jos siihen yhdis­tyy vielä haas­ta­va alue esimerkik­si kie­len osaamisen suh­teen, jokainen tajuaa mitä se tarkoit­taa. Vaiku­tus ulot­tuu ja kumu­loituu melkein kaik­keen koulun toim­intaan, ja ehdot­tomasti myös oppimiseen, opetuk­seen. Jatko-opin­tokykyyn. Opet­ta­jat uupu­vat. Mon­et oppi­laat eivät saa riit­tävästi haastet­ta, kun osa luokas­ta opet­telee luke­maan ja kir­joit­ta­maan peri­aat­teessa joka tun­ti. Tämä ei ole näi­den kie­lenopet­telijoiden syy, onpa­han vain tosi­a­sia joka on ole­mas­sa. Pisa-huip­ulle on muiden vaikea hypätä jos on pakko pitäy­tyä alkeis­sa mon­ta vuosilu­okkaa pidem­mälle kuin pitäisi. 

   Lukios­sa odot­taa sit­ten tietokone­jo­htoinen ope­tus ja itseop­pimi­nen eri­lais­ten ohjelmien paris­sa. Siitä selviää kuka selviää.

   Vastaa

   1. Miten olisi, jos koulu­jen ver­tailus­sa otet­taisi­in huomioon se, että mis­sä koulus­sa kerätään kän­nykät tun­tien alus­sa pois. Täl­löin oppi­laat seu­raa­vat opet­ta­jaa enem­män kuin kännykkäänsä…

      Min­ul­la on neljä las­ten­las­ta, joiden kanssa aina välil­lä koetan keskustel­la. Tätä kuitenkin hait­taa merkit­tävästi se, että useim­miten he kuitenkin keskit­tyvät enem­män kän­nykkään­sä kuin minuun…

      Kun tästä huo­mau­tan, sanovat, että kän­nykässä on juuri nyt menos­sa niin mah­tavaa jut­tua, että pyytävät min­ua useinkin odot­ta­maan vähän…

      Koulus­sa taitaa nyt käy­dä opet­ta­jalle samoin!

      Ratkaisu: Kän­nykät kiel­toon oppitun­tien aikana ja opet­ta­jien pitäisi pystyä parem­min kil­paile­maan kän­nykästä tule­van mah­ta­van, tekoä­lyn avul­la juuri sin­ua varten virite­tyn ja koukut­ta­van tar­jon­nan kanssa! 

      Sep­po Korp­poo, entisen koulun Lau­datur yliop­pi­las, joka halu­aa Suomen koulut takaisin maail­man kärkeen!

      Vastaa

3. “Eli­it­tilukioista edet­ti­in toden­näköisem­min yliopis­to opin­toi­hin. Luokka­toverei­den esimerk­ki ohjasi val­in­to­ja. Korkeamp­ina tuloina tämä ei kuitenkaan näkynyt, ainakaan vähän yli kolmekymp­pis­inä. Tämän jälkim­mäisen asian halu­aisin selvitet­tävän parem­min. Tohtorik­oulutet­ta­vat eivät ole kovin rikkai­ta, siis vielä siinä vaiheessa.”

   Herääkö Osmo pikku hil­jaa siihen, ettei nykyi­nen markki­na­jär­jestelmä vält­tämät­tä mak­sa palkkaa meri­it­tien mukaan? Sikäli mikäli kuin opin­to­suorituk­set las­ke­taan meri­iteik­si. Mon­et, vaikkakaan eivät kaik­ki, duu­nar­ithan kisko­vat paljon kovem­pia palkko­ja kuin AMK-koulute­tut, vaik­ka ammat­tiko­rkeak­oulu­un menee paljonkin ihmisiä lukioista kohtu­ullisen hyvil­lä papereil­la. Moni ter­vey­den­huol­lon AMK-koulutet­tu osaa­ja kiskoo alle kansal­lisen medi­aan­i­t­u­lon, jos kat­so­taan peruspalkkaa.

   Ter­vey­den­huoltoon ei toki pitäisi ver­ra­ta kun alan ihmisille pitää mak­saa yhteiskun­nal­lis­ten säästö­jen nimis­sä pienem­pää palkkaa, odotan vain mil­loin sama logi­ik­ka ulote­taan kaikki­in julk­isi­in tehtävi­in ja virkoi­hin? Näin toimii suo­ma­lainen reaal­isosial­is­mi, tosin alako­htais­es­ti valikoiden.

   Vastaa

   1. Ei markki­na­jär­jestelmän ole tarkoi­tuskaan palki­ta aiem­mista meri­iteistä vaan suorituk­sista. Tämä tulos on täysin lin­jas­sa “nais­ten euro on 80 sent­tiä” keskustelun kanssa. Hyvin opin­nois­saan men­estyneet tekevät myös vah­vasti omista kiin­nos­tuk­sen kohteis­taan seu­raavia opin­to- ja työ­val­in­to­ja ja val­in­to­jen taloudel­liset vaiku­tuk­set ovat tois­si­jaisia. Omas­sa kaveripi­iris­säni tämä näkyi jo 25 vuot­ta sit­ten hyvin selvästi kun lois­tavil­la arvosanoil­la lukios­ta valmis­tuneet (eri­tyis­es­ti naiso­lete­tut) suun­ta­si­vat merkit­tävis­sä määrin aloille, jois­sa tuloke­hitylle ei voi aset­taa suuria odotuk­sia. He ovat var­masti työelämässä saa­neet itselleen mie­lenki­in­toisia tehtäviä, mut­ta ovat osaltaan vaikut­ta­mas­sa myös tähän “nais­ten euro on 80 sent­tiä” tilanteeseen — he oli­si­vat voineet vali­ta myös sen 100 sentin polun.

      Vastaa

      1. Eli ter­vey­den­huol­lon suorituk­sil­la ei ole merk­i­tys­tä ja kyseessä on lähin­nä kut­sumusala, selvä.

         Näil­lä tiedoil­la voidaankin laskea lääkärien palkat alas ja nos­taa koulu­tus­määrät ylös, kiitos.

      2. “He ovat var­masti työelämässä saa­neet itselleen mie­lenki­in­toisia tehtäviä, mut­ta ovat osaltaan vaikut­ta­mas­sa myös tähän “nais­ten euro on 80 sent­tiä” tilanteeseen — he oli­si­vat voineet vali­ta myös sen 100 sentin polun.”

         Tämä on muutenkin jotenkin outo asenne. On aivan selvää kun kat­soo ter­vey­den­huol­lon palkkata­soa ja julkisen puolen laa­jaa tuot­ta­ja­mo­nop­o­lia alal­la, niin tääl­lä on yhteiskun­nal­lis­es­ti valit­tu palkko­jen polkem­i­nen ns. yhteisen hyvän tavoit­telemisek­si. Valitet­tavasti nykya­jan lib­er­aali ide­olo­gia ei toi­mi näin, eli täl­läi­nen yhteishyvään ideaali­in perus­tu­va ajat­telu ja toimin­nan­jär­jeste­ly joutaa romukop­paan. Ja ter­vey­den­huol­lon alan palkat ylös. Tämä kaik­ki tulee tapah­tu­maan, mut­ta itse olette valin­neet lib­er­al­is­minne ja tehneet kaikesta kollek­ti­ivis­es­ta kirosanan. Lop­putu­lok­se­na van­hus­ten huolto aje­taan alas, mut­ta tois­tan, itse olette lääk­keenne valin­neet, mut­ta lib­er­aalit eivät vain jak­sa laskea 1+1+1+1+1 lop­pu­un asti, kun on se oma napa ja itsekkyys ain­oat asi­at mielessä.

4. Itse pääsin 5 lau­da­turin yliop­pi­laak­si tuol­lois­es­ta eli­it­tilukios­ta (Tapi­olan lukio), vuon­na 1981, se oli tuo­hon aikaan vähin­tään 10, jopa viiden parhaan lukion joukos­sa. Luokallani puo­let kir­joit­ti 5 tai 6 lau­da­turia, eximi­aa ei tuol­loin ollut. Kolme omista ”ällistäni” oli niin lähel­lä täysiä pis­teitä, että oli­si­vat lau­da­ture­ja nykyasteikol­lakin. Kuitenkin lukuainei­deni keskiar­vo oli vain 8,4, ei kovin paljon parem­pi kuin heikos­ta pääkaupunkiseudun koulus­ta edel­lisenä vuon­na b:n paper­it kir­joit­ta­neen ystäväni. Eli kovata­sois­es­ta lukios­ta oli kyl­lä vaikeampi saa­da opet­ta­jil­ta hyviä numeroita. 

   Luokkakok­ousten­pe­rus­teel­la ainakin me em. Lau­datur — yliop­pi­laat olemme juris­te­ja, kaup­pati­eteen ja eri alo­jen mais­tere­i­ta. Yksi on lääkäri, ja dip­painsinööre­jä ei ole, kos­ka olimme lyhyen matem­ati­ikan lukioi­ta. Pitkän matikan luokil­la samas­ta koulus­ta men­ti­in hyvin paljon Otaniemeen opiskelemaan.

   Vastaa

   1. Ns. heikon ja huip­pu­lukion välil­lä eroa ehkä oli jo tuol­loin. Toisaal­ta oma lukioni oli 1990-luvun alus­sa hyvin keskiver­to — itse pääsin sisään noin kasin arvosanal­la enkä ollut läh­eskään pah­nan­po­hjim­mainen, ja opet­ta­jat arvaili­vat vuosit­tain tuleeko täl­lä ker­taa yhtään kuu­den lau­da­turin kir­joit­ta­jaa vai ei — mut­ta kir­joitin kuitenkin samat viisi ällää (ok, luul­tavasti vain laa­ja matem­ati­ik­ka ja englan­ti oli­si­vat olleet nyky-lau­da­ture­i­ta) lukuainei­den keskiar­vol­la 8.7.

      Eli sinän­sä arvostelu­asteikko ei ollut kovin eriävä. Yksit­täis­ten kurssien kasin ja ysin väli­in osu­va osaami­nen­han riit­ti yo-kokeessa tuol­loin lau­da­turin tienoille, kun­han sai sen koeti­lanteessa itses­tään ulos. Ne kympin oppi­laat oli­vat min­u­un ver­rat­tuna oma lajin­sa, osa vain taisi stres­sa­ta turhan paljon niitä kokeita.

      Vastaa

5. On ymmär­ret­tävää että oppi­lai­ta halu­taan ver­ra­ta yhteis­mi­tallis­es­ti eri kon­tek­steis­sa, mut­ta että koko val­takun­nan lukioi­ta ver­rataan jol­lain muul­la kri­teer­il­lä kuin oppi­laiden keskinäisel­lä järjestyk­sel­lä val­i­tun dimen­sion suh­teen? Mik­si ihmeessä?

   Mikä voisi olla sel­l­ainen todel­lisu­ut­ta yliyksinker­tais­tam­a­ton käyt­tö­tarkoi­tus (jour­nal­is­tis­ten sisäl­lön­tuotan­non lisäk­si) jos­sa täl­lainen muut­tu­ja kuvaa jotain relevanttia?

   Vastaa

6. Vas­taa­van­lainen tutkimus­me­to­di voisi olla mie­lenki­in­toinen korkeak­ouluis­sa paris­takin eri näkökul­mas­ta. Usein esimerkik­si tekni­ikan alan opiske­li­joiden joukos­sa miel­letään Aal­to-yliopis­to jol­lain taval­la mui­ta parem­mak­si opinahjok­si korkeampi­en pis­ter­a­jo­jen takia. Syynä voi olla myös sijain­ti, mut­ta monel­la on mieliku­va Aal­losta valmis­tunei­den mui­ta yliopis­to­ja korkeam­mista keskiarvopalkoista.

   Jos opiske­li­ja pää­sisi pis­teil­lään myös Aal­toon, kan­nat­taako­han sinne men­nä vai vali­ta maakun­tayliopis­to? Onko parem­pi olla vuosikurssin­sa huonoim­mas­ta päästä Aal­los­sa, kun voisi olla parhaas­ta päästä toises­sa yliopistossa?

   Vas­taavaa tek­isi mieli soveltaa myös tekni­ikan alo­jen välil­lä siinä mielessä, että onko viisaam­paa vali­ta tuotan­to­talous, johon nipin napin pääsee vai sähkötekni­ik­ka, jos­sa olisi luul­tavasti yksi parhaista alkupis­teil­lä mitat­tuna? Henkilöko­htaiset kiin­nos­tuk­sen kohteet luul­tavasti vääristäi­sivät tulok­sia, mut­ta ehkä asi­aa voi silti teo­ri­an tasol­la pohtia.

   Vastaa

   1. “monel­la on mieliku­va Aal­losta valmis­tunei­den mui­ta yliopis­to­ja korkeam­mista keskiarvopalkoista.”

      LUT on ainakin aiem­min ollut ykkö­nen. Koitin googlata tuoret­ta tietoa, mut­ta Lappeen­ran­nan osalta löy­tyi vain main­in­ta, että se on maineikkain

      https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/mainetutkimus-paljastaa-lut-on-suomen-maineikkain-yliopisto-2023-aalto-ja-mpkk-seuraavina/e37f646c-df93-4b8c-808b-b9e75f939987

      Vastaa

      1. Aal­lon osalta pitäisi korkeak­oulu jakaa kaup­pako­rkeaan, teknil­lisi­in aineisi­in ja taideaineisi­in, sil­lä taide­alo­jen opiske­li­joiden ansio­ta­so ei ole eri­tyisen hyvä.

      2. “Aal­lon osalta pitäisi korkeak­oulu jakaa kaup­pako­rkeaan, teknil­lisi­in aineisi­in ja taideaineisi­in, sil­lä taide­alo­jen opiske­li­joiden ansio­ta­so ei ole eri­tyisen hyvä.”

         Ainakin Suomen ekonomien mukaan Aal­to jää kyl­lä Lutille jalkoi­hin myös alako­htais­es­ti ver­rat­en. Tuo siis tuoreena tiet­ona (2022) kaup­pik­ses­ta valmis­tunei­den tuloti­eto­ja verrattaessa

7. Usein pien­ten paikkakun­tien lukioiden etu on, jos saman paikkakun­nan perusk­oulun arvosanat annetaan tiukem­man kri­teerin mukaan, kos­ka täl­löin harvem­pi oppi­las pääsee isom­man kaupun­gin eli­it­tilukioon, johon moni pienen paikkakun­nan nuori kuitenkin halu­aa. Näin paikkakun­nan lukio saa helpom­min uusia opiske­li­joi­ta, jol­loin niiden elos­s­apysymisen edel­ly­tyk­set ovat parem­mat. Tässä voi myös huomioi­da sen, että pien­ten lukioiden opet­ta­jat useim­miten opet­ta­vat myös saman paikkakun­nan perusk­oulus­sa, joten lukion opiske­li­jamääräl­lä on suo­ra yhteys opet­ta­jien tulota­soon ja jopa työllistymiseen.

   Sama ilmiö käsit­tääk­seni on ole­mas­sa pien­ten ruotsinkielis­ten lukioiden ja perusk­oulu­jen suh­teen. Myös näitä koulu­ja on tois­tu­vasti rank­ing-lis­to­jen kärkipaikoilla.

   Parem­man ver­tailun saa aikaan, kun ver­tailus­sa eriytetään pienet ja suuret lukiot, kos­ka niihin valikoituu oppi­la­saines varsin eri tavalla.

   Vastaa

8. Käytet­ty meto­di lukioiden, eli opetuk­sen (eikä oppi­las­ma­te­ri­aalin), ver­tailemiseen on sinän­sä oikein. Tosi­a­sia on kuitenkin että yläas­teen päästö­todis­tusten keskiar­vot eivät ole ver­tailukelpoisia. Yhden koulun 8 on toisen 7 ja kol­man­nen 9. Ver­tailukelpoisik­si ne muut­tuvat jos saadaan val­takun­nalli­nen, samoil­la perusteil­la tehtävä arvostelu. Eli se että lukiot Varsi­nais-Suomes­sa pär­jäävät hyvin voi teo­ri­as­sa myös johtua siitä että yläastek­oulut siel­lä arvostel­e­vat ankaram­min kuin muual­la maas­sa (todis­tus­in­flaa­tion vas­tako­h­ta). Vas­taavasti niis­sä kolmes­sa Helsin­gin lukios­sa mis­sä per­in­teis­es­ti on koko maan korkeim­mat sisään­pääsyra­jat, syy voi myös olla todis­tus­in­flaa­tio yläasteella.

   Olisi myös haus­ka tietää onko yhtään lukioi­ta joka ei tuo­ta lisäar­voa eli mis­sä yliop­pi­las­tu­lok­set ovat alem­pia kuin sisään pääs­sei­den keskiar­vot ? Miten esim. Soin­in­vaaran mainit­se­mat ns. eliittilukiot ?

   Vastaa

9. Puut­teis­taan (joi­ta on muitakin hienosyisem­piä, kir­joituk­ses­sa mainit­se­mat­to­mia) huoli­mat­ta STT:n ver­tailu on ain­oa saatavil­la ole­va, joka ottaa lähtö­ta­son huomioon. Siinä mielessä se on paras­ta mitä on saatavilla.

   Olen tosin eri mieltä siitä, että ver­tailu syr­jisi eli­it­tik­oulu­ja. Min­ul­la on kir­ja­van tasois­t­en opiske­li­joiden opet­tamis­es­ta lukios­sa aika pitkä koke­mus, joten väit­täisin, että se jopa suosii korkeam­man aloi­tus­ta­son kouluja.

   Arvosanaver­tailus­sa nimit­täin kat­so­taan arvosano­jen muu­tos­ta peru­sopetuk­sen 9.luokalta yo-kir­joituk­si­in asteikol­la, jol­la rinnastetaan

   Peru­sopetuk­sen 10 — L
   Peru­sopetuk­sen 9 — E
   Peru­sopetuk­sen 8 — M
   Peru­sopetuk­sen 7 — C
   Peru­sopetuk­sen 6 — B
   Peru­sopetuk­sen 5 — A
   Peru­sopetuk­sen 4 — i

   Asteikko on aivan vinos­sa alapäästä. Kenel­läkään ei ole peru­sopetuk­sen päät­tö­todis­tuk­sen keskiar­vo 4. Lukioi­hin ei tule opiske­li­joi­ta, joil­la on myöskään keskiar­vo 5. 

   Keskiar­vol­la 6 voi jo joku tul­lakin, ei yhteishaun kaut­ta muut­ta muul­la menet­te­lyl­lä. Käytet­ty taulukko pitäisi “saman tason pysymisenä” sitä, että täl­lainen opiske­li­ja kir­joit­taisi keskimäärin B:n. Todel­lisu­udessa nämä opiske­li­jat ovat heikoim­mil­la todis­tuk­sil­la koko maas­sa ja kir­joit­ta­vat keskimäärin korkein­taan A:n. Eli nämä opiske­li­jat tuot­ta­vat lukioilleen koko arvosanal­la huonon­tuneen tuloksen.

   Keskiar­vol­la 7 pääsee jo mon­een lukioon yhteishaulla, vaik­ka aivan näin alhainen on edelleen vain har­val­la. Nämä opiske­li­jat eivät kir­joi­ta keskimäärin C:tä todel­lakaan. Keskimäärin B ehkä juuri ja juuri. Samoin kuin edel­lisessä kap­paleessa, opiske­li­jat tuot­ta­vat lukioilleen koko arvosanal­la huonon­tuneen tuloksen.

   Keskiar­vol­la 8 on opiske­li­joi­ta vaik­ka kuin­ka paljon pitkin maa­ta. Hei­dän pitäisi kir­joit­taa keskimäärin M. Tämä on jo lähempänä totu­ut­ta kuin edel­liset, mut­ta näin suurelle mas­salle ei riitä arvosano­ja M. Keskiar­vo ehkä C ja M välis­sä. Opiske­li­jat tuot­ta­vat lukioilleen puolel­la arvosanal­la huonon­tuneen tuloksen.

   Keskiar­vol­la 9 pitäisi vas­taavasti kir­jot­taa E:tä ja keskiar­vol­la 10 (mikä on erit­täin harv­inainen keskiar­vo), pitäisi kir­joit­taa L. Nämä ovat odotuksi­na paljon real­is­tisem­pia kuin alem­pi­en arvosano­jen vastineet.

   Kyl­lä, L:stä ei voi men­nä ylöspäin. Mut­ta enem­män ongel­maa on alapäässä asteikkoa.

   En näe, että STT:n ver­tailu sor­taisi parem­man keskiar­von lukioi­ta. Moni täl­laisen käynyt tai kaupungis­sa asu­va tai suuri­in yksiköi­hin keskit­tämistä toivo­va var­maan näin halu­aisi ajatel­la. Mut­ta perus­teet ovat minus­ta eri suuntaan.

   Vastaa

10. Ne lähtöko­h­dat tehdään kotona ja päiväkodis­sa ja peruskoulussa
    Jos on jo kieli­taito ja kaveripi­iri haaste niin ei hel­posti tule hyvää luki­ol­sista. Kun­han vaan kitkut­taa koulun läpi. 

    Toisaal­ta tarvit­seeko kaikkien olla huip­puop­pi­lai­ta? Jos löytää sen oman koulu­tus­pol­un ja uran mis­tä vaan. Onhan noi­ta pres­i­dent­tiehdokkaitakin tuol­la ei niin lois­tavil­la cm papereilla

    Vastaa

11. Mikä on se tavoite koulutukselle?

    Osaam­a­ton motivoituneet opiske­li­jat ja työntekijät 

    Mitä jos lukion käl­keen ote­taan ran­skaan malli — hitaasti kyp­syvät (pojat) voi yllät­täen pär­jätä korkeak­oulun karsin­nois­sa. Ja se Suomen kieli — vaa­dit­ta­va yhä enem­män eikä voi hyväksyä englan­nin käyttöä

    Vastaa

12. Luki­o­laiset tekevät samat kir­joituk­set koko Suomes­sa ja lähtöti­lanne on arvioitu yht­enäisin kri­teere­in. Mitä muu­ta opin­to­jak­soa Suo­ma­laisen elämässä on samal­la taval­la mah­dol­lista vertailla?

    Enem­män kiin­nos­taisi se, että mik­si ver­tail­laan. Mikä on tiedon tavoite? Opin­nois­sa ollaan pitkään oltu huolis­saan lähin­nä matikas­ta, liikun­nas­ta ja äidinkielestä. Ratkaisu tähän ongel­maan on nyt ollut lisätä peru­sopetuk­seen tun­ti viikos­sa pakko­ruot­sia ja pois­taa liikun­ta­palveluil­ta alen­net­tu alv- kan­ta. Äidinkie­len opetuk­sen kri­ti­ik­ki on lähin­nä suomea toise­na kie­lenä puhu­vien kohdal­la, joten tämä ei ole suurim­mas­sa osas­sa maa­ta merkit­tävä asia. 

    Jos palataan tähän matem­ati­ikkaan. Perusk­oulun neljän­nen luokan opetuk­ses­sa on jo opet­ta­jan ohjeena, että oppi­las­ta ohjataan kehit­tämään taitoaan arvioi­da ratkaisun järkevyyt­tä ja tulok­sen mielekkyyt­tä. Samaan aikaan opete­taan pyöristämään ja laske­maan likiar­voil­la. Tämän kun nivoo aiem­paan osaamiseen eli siihen, miten las­ke­tun tulok­sen oikeudel­lisu­us varmis­te­taan, niin tässähän onkin jo mon­elle perus­teet asioiden jäsen­tämisek­si koko loppuiäksi.

    Sit­ten kun ote­taan tuol­lainen neloslu­okkalaisen matemaat­ti­men ratkaisumalli siihen, että kat­so­taan mei­dän omaa toim­intaa opetuk­sen suht­en. Tarkastel­laan tulok­sia ja ohjaavia liikkeitä. Tässä päästään nopeasti tulok­seen, että jokin lähtöar­vo on var­masti pielessä. Onko pielessä ole­va asia se, että tavoitet­ta ei ole lausut­tu jul­ki ja tehdään oikei­ta päätök­siä, mut­ta ei ker­ro­ta tavoitet­ta? Jos tavoite onkin pitää yllä ruotsinkielis­ten etu­lyön­ti­ase­maa, niin tämä on jo loogista.

    Vai tekeekö päät­täjät vääriä päätök­siä, kos­ka päätök­sen­teko vääristää toim­intaa ja koko hom­ma pyörii sil­lä perus­teel­la, että hur­rit saa­vat oman paskansa läpi anta­mal­la pv:n, poli­isin ja rajan mei­dän per­suille ja talous­poli­ti­ikan kokkareille. Hei­dän ongelmi­aan kun ei ole se, että kokoomus siirtää rahat rav­in­toketjun huip­ulle tai se, että mui­ta kieliv­ähem­mistöjä sorretaan. 

    Matem­maat­tiset taidot eivät parane pakko­ruot­sil­la. Liikun­nan vero­tus­ta lisäämäl­lä ei saa­da nuo­ria liikkumaan.

    Vastaa

13. Jotenkin tuos­ta pais­taa, että korkeam­mat tulot olisi tärkeää ja kan­nat­taisi vali­ta lukio, joka joh­dat­taa suur­tu­loisek­si. Yliopis­to-opin­not johta­vat kuitenkin yleen­sä hyvi­in tuloi­hin. Eikö tärkein­tä olisi päästä alalle, joka kiin­nos­taa ja motivoi. Yhteiskun­nan kehit­tymisen kannal­ta tärkeää on myös se, että nuo­ria suun­tau­tuu tutkimuk­sen pariin.

    Vastaa

    1. Näin on, minäkin olen käynyt eli­it­tilukio­ta ja valmis­tunut teknil­lis­es­tä yliopis­tos­ta jos­ta monista kurssikavereista on tul­lut elinkei­noelämän johta­jia, mut­ta en vain ole jak­sanut juos­ta ora­van­pyörässä niiden parhait­en palkat­tu­jen duu­nien perässä vaan men­nyt vähän minne tuuli kul­jet­taa. Lisäk­si en men­nyt rikkaan per­heen tyt­tären kanssa naimisi­in enkä han­kkin­ut purjevenettä.

       Vastaa

14. Tarvit­seeko joillekin lukioille antaa eli­it­tilukion arvonimeä?

    Vastaa

15. Numero-niiloilu ei oikeas­t­aan ker­ro oleel­lista asi­aa: mikä on lukion oppimisen kult­tuuri. Onko nor­maalia ja taval­lista olla hyvä ja ahk­era? Onko tapana olla kiin­nos­tunut asioista? Opet­ta­jat ja oppi­laat vai­h­tu­vat, mut­ta kult­tuuri säi­lyy. Tämä myös johtaa siihen, että itseään hyvänä pitävät menevät lukioi­hin, joi­ta pitävät hyvinä.

    Koko ajan on juonne “huip­pu­lukiot ovat hyviä kun saa­vat hyviä oppilaita”-selitys, jol­la mol­lataan niin oppi­lai­ta kuin opet­ta­jia. Mik­si hyvät oppi­laat menevät minne menevät?

    Lah­jakas ja ahk­era oppii vaik­ka kiv­i­tauluista, mut­ta sel­l­aisia luon­tais­es­ti on kovin vähän.
    Jos taas kiekko ja kitara ovat sopi­van luki­o­laisen tun­nus­merkke­jä lie­nee muil­la aika karua kyytiä.

    Koulu­jär­jestelmässä lukiot ovat huonos­sa hapes­sa. OKM:n idea niistä on hukas­sa, min­is­te­ri­on­nea ei ole myöskään ollut. Lisäk­si nuorten älylli­nen kehit­tymi­nen tapah­tuu juuri lukiovu­osien aikana. Matem­ati­ikan pain­o­tus meni överik­si Sip­ilän hal­li­tuk­sen aikana, kun kehit­tämiseen mah­tui vain yksi idea matem­ati­ikas­ta ja äidinkieli ja kielet uno­hdet­ti­in. Tämä riesa val­uu yliopis­toi­hin, jois­sa ensim­mäi­nen vuosi paikataan lukiotietoja.

    Seu­raus on, että on “yliopis­tolukioi­ta” ja “muuten vaan pakkolukio”-lukioita, noin niihin pyrkivien näkökulmasta.

    Mit­tauk­sis­sa on toki sat­un­naisu­ut­ta, mil­loin jos­sain on enem­män uip­puoptet­ta­jia mil­loin vähem­män, mil­lainen ikälu­ok­ka on sat­tunut tule­maan. Sit­ten vielä mitä mitataan ja miksi.

    Vastaa

16. Täl­lainen oppi­laiden ver­taami­nen ei ota mitenkään huomioon opet­ta­jien kykyä opet­taa parem­min tai huonommin.

    Jos kuitenkin oppi­laan osaami­nen pelk­istetään hänen keskiar­voon­sa ja opet­ta­jan osaami­nen siihen lukioon, jos­sa hän opet­taa, pitäisi julka­ista tilas­to lukioista sisään­pääsykeskiar­vo­jen mukaises­ti. Aineis­to on jo olemassa.

    Sit­ten ver­rataan mis­sä lukiois­sa sisään­pääsyn eri keskiar­voil­la 9, 8, 7 jne. ote­tut oppi­laat ovat men­estyneet parhaiten.

    Täl­lainen tieto edis­täisi lukioon pyrkivän oppi­laan mah­dol­lisuuk­sia ver­ra­ta eri lukioi­ta oman val­in­tansa poh­jak­si. Lukioon pyrkivä itse tietää oman keskiar­von­sa ja hänen kannal­taan merkit­tävä tieto on, mis­sä lukios­sa hänen omat kykyn­sä tuli­si­vat parhait­en edistymään.

    Vastaa