Puhuttaessa kaupunkien kehittämisestä englannin kielessä toistuu yhtenään termi urban amenities. Suomen kielessä sanaa ei ole. Ilman sanaa ei ole ajatustakaan, sillä ajattelemme sanojen avulla.
Termillä tarkoitetaan kaikkea sitä mukavaa ja hyödyllistä, joka tekee asuinalueesta haluttavan. Kyse voi olla kauniista puistosta, rantabulevardista, terassiravintoloista tai ratikkalinjasta.
Mikko Särelä on kääntänyt termin urbaaneiksi mukavuuksiksi. Se ei mene ihan maaliin, mutta parempaakaan ei ole. Konsulttikielellä puhutaan varmaan vetovoimatekijöistä, mutta se vie ajatukset aivan muualle.
Urbaanit mukavuudet ovat pehmeitä arvoja, jotka muuttuvat rahaksi maan ja asuntojen hintojen kautta.
Verotuksen haittavaikutusten takia kunnan raha on kalliimpaa kuin oma raha. Siksi tila kodin seinien ulkopuolella on yleensä nuhruisempaa kuin sisäpuolella. Tässä meillä on markkinavirhe.
Urbaaneista mukavuuksista kannattaa huolehtia, jos halutaan maksimoida asuinalueen arvo. Kannattaa esimerkiksi jättää tilaa puistoille. Jos omistus on hajautunut erillisiksi tonteiksi, yhtäkään niistä ei omistajan kannata jättää puistoksi. Näin saadaan aikaa slummi. Jos taas jokin taho omistaa alueen kokonaan, sen kannattaa jättää tarpeeksi viheralueita asukkaiden iloksi ja nostamaan maan arvoa. Tässä meillä on harvinainen tilanne, jossa monopoli toimii hajautunutta omistusta paremmin.
Kunta huolehtikoon?
Vastuu kokonaisuudesta siirtyy kunnalle omistuksen ollessa hajautunutta. Kunnan kannattaa ostaa maata ja muuttaa se puistoksi. Koska kaikki asukkaat hyötyvät puistosta, tuntuu luonnolliselta, että kunta rahoittaa puiston ja antaa sen asukkaiden käyttöön.
Tämä pätee, jos asukkaat omistavat tonttinsa. Jos jotkut muut omistavat ne, hyöty puistosta menee heille maan arvon nousuna. Puisto tuottaa asukkaille iloa, mutta he joutuvat siitä maksamaan siitä asumisen hintana.
Tuntuisi siis luontevalta, että maanomistajat rahoittaisivat puiston, koska he siitä eniten hyötyvät.
Pikaratikat rahoitettakoon kiinteistöverolla
Nyt rakennetaan pikaratikoita Helsinkiin, Vantaalle, Espooseen ja Tampereelle, kenties jopa Turkuun. Järkevät pikaratikkainvestoinnit maksavat itsensä enemmän kuin kokonaan maan arvonnousuna. Jos alue on rakentamaton ja kaupungin omistuksessa kuten Kruunuvuoren rannassa, kaupunki saa omansa pois. Siltä osin kuin investointi hyödyttää rakennettua kaupunginosaa, kaupunki lahjoittaa hyödyn asuntojen ja tonttien omistajille. Tämän takia ratikkayhteyksiä rakennetaan lähinnä uusille alueille, vaikka vanhat alueet hyötyisivät niistä yhtä paljon.
Jos kiinteistövero määräytyisi markkinahintojen eikä jonkin sokean laskentakaavan perusteella, myös vanhoja asuinalueita hyödyttävät urbaanit mukavuudet lisäisivät kaupungin tuloja. Voitaisiin myös ajatella kohdennettua kiinteistöveroa raideinvestoinnin vaikutusalueelle.
Joku voi sanoa, ettei hän käytä ratikkaa, joten miksi hänen kiinteistöveronsa nousee? Jos hän olisi muuttamassa alueelle, hän joutuisi maksamaan joka tapauksessa, joko kiinteistöverona tai kalliimpana asunnon hintana. Sokeakin joutuu maksamaan asunnon kauniista merinäköalasta, vaikka ei sitä näe.
Mun mielestäni pikaratikat ja metrot pitää rahoittaa tietulleilla. Kasvava autoliikenne on aiheuttanut sen että pelkillä busseilla ei pääse kohtuuajassa minnekään.
Olisi ensin perattava valtion ja kuntien budjeteista tarpeettomat ja kalliit virheinvestoinnit ja järjettömät hankkeet, joita on paljon.
Esimerkkejä:
1) Helsingin kaupungin täysin tarpeeton Kruunuvuoren silta, jonka kokonaiskustannukset ovat miljardin luokkaa.
2) Kaikki mega-kalliit pikaratikat, joiden sijaan olisi pitänyt laittaa ”satakertaa” halvemmat ja joustavammat sähköbussit.
Tätä listaa voi jatkaa varsinkin soten ja vihreän siirtymän puolella, joissa harrastetaan myös megaryssimistä…
Julkisen talouden tuhlailussa kannattaa ottaa nyt maalaisjärki käyttöön, muuten tavataan ”nahkurin orsilla” (Paavo Lipponen) ja ”Kyllä Siperia opettaa” (Esko Aho) ja eliittimme pitää lopettaa loiskiehunta (Urho Kekkonen)
Kiihkossasi unohdat, että Kruunuratikka tuottaa voittoa, koska se nostaa asuntojen hintaa enemmän kuin tuo 320 miljoonan euron investointi maksaa.
Siitä olen samaa mieltä että julkisia varoja kyllä käytellään melko avokätisesti, sillä tehdäänhän julkisia hankintoja vuosittain varmaan yli 40 miljardin edestä. Ja niissä hankinnoissa yleensä rahastajana on yksityinen sektori kuten mm. Soten ostopalveluissa ja niin monessa muussa, tunnin junissa jne. Niissä olisi säästettävissä vuositasolla varmasti useita miljardeja kunhan osattaisiin kilpailuttaa ja lopetettaisiin suhmurointi josta esimerkkinä kokoomuksen keppihankinnat Keravalla ja lukemattomat muut hankkeet ympäri Suomea.Varsinkin silloin kun kokoomus pääsee päättämään julkisten varojen käytöstä rahaa valuu veronmaksajien taskuista liukkaasti yksityisille yrityksille. Nyt valitettavasti tuo tuhlailu vaan lisääntyy ainakin 500 m€ verran kun kelakorvauksia jaellaan teeveysbisneksen rahastettavaksi ja useilla miljardeilla tunnin junan myötä.
Verovaroillahan nuo urbaanit mukavuudet rakennetaan ja jokainen yrittää saada niistä itselleen mahdollisimman paljon hyötyä. Ensimmäisenä tietysti ne yritykset jotka noita hankkeita pääsevät toteuttamaan ja keräämään niistä omat voittonsa. Toki ne myös työllistävät ja osa rahasta palaa taas takaisin verojen muodossa ja uudelleen kierrätettäväksi. No, samalla saadaan sitten niitä mukavuuksia, sitä enemmän mitä vähemmän niistä varoista livahtaa matkalla muiden taskuihin.
Osmolla on tähän Seppo Korppoon kommenttiin outo kommentti Kruunuvuoren sillan tuottavuudesta.
Minä sanoisin, että peruselämisen, ruoka asuminen terveyden hoito jne, kallistuminen ei voi koskaan tuottaa voittoa yhteiskunnan kannalta kokonaisuutena.
Ehkä Osmo voisi hiukan avata enemmän tuota voittoväittämäänsä.
@Pentti Häkkinen
Asuntojen korkeat hinnat on niiden omistajille todella hyvä asia. Jos joku ei tykkää siitä että omalla lähialueella kahvikupin hinta kahvilassa nousee samaa tahtia asunnon arvon kanssa, niin senkun myy asunnon pois isolla voitolla ja muuttaa jonnekin missä on halvempaa.
Halvempia alueita ilman ratikkaa on vaikka kuinka, joten vaihtaminen ratikan ja sillan ”pilaamasta” kalliista lähiöstä takaisin syrjäiseen huonojen liikenneyhteyksien lähiöön on helppo toteuttaa ja kun asunnon vaihdossa voi saada sata tonnia verottomasti käteen, niin en näe kauheasti valittamisen aihetta.
Seppo Korppoolle kommenttina että raideliikenne on paljon parempi vaihtoehto Helsingin ja Espoon välisessä liikenteessä kuin bussit. Sekä Espoossa ja Helsingissä on vesiesteitä joiden ylittäminen tapahtuu siljojen kautta ja kaikki liikenne kulkee Helsingin keskustan kautta itä-länsisuuntaisesti. Metro ja raitiolinjat leikkaavat bussimatkoista puolet ajasta pois.Sähköbussit ovat käteviä kaupunkien sisäiseen liikenteeseen ja Vantaan ja Helsingin välisessä liikenteessä jossa taas ei ole liikennettä rajoittavia tekijöitä kuten pitkiä siltoja. Laajasalosta liikkuminen Keskustaan päin on nopeampaa raitiovaunulla (itse olisin suosinut metrolinjan rakentamista Herttoniemestä Laajasalon kautta Keskustaan) kuin kiertäen Herttoniemen ja Kulosaaren kautta Keskustaan ja rakentanut sillan autoilijoille. Ottaen huomioon että Laajasalossa on paljon omakotiasustusta.
Myös henkilö joka ei itse käytä ratikkaa todennäköisesti hyötyy siitä. Harvempi tarvii omaa autoa jne. Lisäksi kaupungin investointi ratikkaan myös todennäköisesti nostaa asunnon arvoa.
Tällöin vaikka olisi yhtä allerginen ratikalle kuin Tampereen viisaat yksityisautoilu-uskovaiset päättäjät niin toki asunnon voi myydä sitten hyvään hintaan ja muutta jonnekin missä ratikka ei elämää häiritse, ja ylipäätään kunta/kaupunki ei investoi infran kehittämiseen. Näitä alueita kyllä Suomessa riittää.
Nimimerkki Kilgorelle kommenttina että raitioliikenne palvelee kaupunkien välistä liikennettä ja autoiliu on välttämätöntä Helsingin keskustan ulkopuolella. Espoossa asuvana tiedän että etäisyydet ovat Espoossa sen verran pitkän että autoilu on välttämätöntä etenkin Keski-Espoosta Etelä-Espoosta kulkeville vaikka Matinkylän ja Leppävaaran välille joskus tulevaisuudessa rakennetaan pikaratikkalinja. Kauklahden aseman ja Kivenlahden metroaseman välillä on 3 kilometrin väli jossa 3 bussilinjaa kulkevat suuntaan ja toiseen mutta eri kautta joten se palvelee alueen asukkaita eri tavalla.
Kommenttina Nimimerkki Kligorelle että tuota 3kk sääntö on kirjattu hallitusohjelmaan mutta mitään päätöstä ei ole tehnyt sen soveltamiseksi. Suurin muutos työperäiselle maahanmuutolle on työlupien työnantaja sidonnaisuuden poistaminen. Eli työlupa ei enään jatkossa ole sidottu työntantajaan.Edellinen hallitus aloitti tämän uudistuksen ja nykyinen hallitus jatkaa sitä. Työluvat myöntää TEM ja oleskeluluvan myöntää SM.
Kommenttina nimimerkki Kilgorelle että eläkeet olisivat suurin yksittäinen tulonsiirto. Työeläkkeet eivät ole tulonsiirto koska ne maksetaan suoritetusta työvuosista. Eläkerahastot ovat Suomessa pääasiassa yksityisiä vaikka ne lasketaan osaksi julkisia tuloja ja juuri tämän takia Suomen valtiontalous olisi jo plussan puolella jos työeläkerahastojen varat olisi valtiovarainministeriön käytössä mutta työeläkerahastojen hallinto on työeläkeyhtiöiden konrollissa. Harva kovatuloinen palkansaaja saa kansaneläkettä.
”Verotuksen haittavaikutusten takia kunnan raha on kalliimpaa kuin oma raha. Siksi tila kodin seinien ulkopuolella on yleensä nuhruisempaa kuin sisäpuolella. Tässä meillä on markkinavirhe.”
Onko oikeasti noin? Tuo tilanne pätenee keskimäärin suurituloisten ja keskituloisten keskuudessa, mutta se ei taida päteä koko väestössä ja koko asuntokannassa. Asia näkyy konkreettisesti, jos käy katsomassa vaikkapa asuntomyynnissä olevia pientaloja rakentamisvuosiajaltaan ennen 2000-luvun. Sieltä löytyy 60 vuottakin vanhaa asuntokantaa, jota ei ole remontoitu ikinä. Edes seiniä ei ole maalattu monessa yksityisomistetussa asunnossa kertaakaan sisältä rakennuksen valmistumisen jälkeen, ja keittiön kaapistotkin ovat osassa kohteista ihan alkuperäiset.
Vuokra-asuntoja kunnostetaan ja huolletaan sekä Suomessa että ylipäätään maailmalla keskimäärin enemmän kuin omistusasuntoja, lukuunottamatta suurituloisimpien ja keskituloisten omistusasuntoja. Merkittävä osa omistusasujista on pienituloisia, joilla varat eivät riitä asunnon kunnon ylläpitoon, vaan asunnot rapistuvat sisältä. Itä-Suomen kunnissa, joissa on suhteessa eniten pienituloisia valtakunnan keskiarvoihin nähden, ei juuri ole edes tarjolla asumiskuntoisia vuokra-asuntoja. Korkeiden asuntojen hintojen PKS:n ulkopuolella pienituloiset asuvat Suomessa usein halvoissa ja huonokuntoisissa omistusasunnoissa, ja kodin seinien sisäpuolella on usein nuhruisempaa kuin julkisissa tiloissa.
Mitäs jos ensin maksaisitte vaikkapa pirkkolantiellä aiheuttamanne ansioksenne luettavan arvonaleneman ja maiseman pilaamisen, ei siitä enää viitsi ajaa pyörälläkään… Tuo akseli on muutenkin raiskattu jo täysin. Kiinteistöveroja haluavat jostain syystä _aina_ korottaa ne jotka elävät verovaroin/veroluontoisinmaksuin(esim.sähkö) viroissaan.. Ja jos talon möisi siitä saisi paremman hinnan ilman ratikkaa…
Kyllä tuo alue olisi arvokkaampi ilman ratikkaa sori.
Nimimerkki Joopa joolle kommenttia että joka kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa pääkaupunkiseudun teemaksi nousee julkisen liikenteen toimivuus. Kuitenkin suuret investoinnit kuten Raitiolinja 15 tai Espoon länsimetro ovat parantaneet liikkuvuutta vaikka niiden rakentamista vastustettiin niiden toimesta jotka nimenomaan valittivat julkisen liikenteen yhteyksiin puutteesta. Raitiolinjaa tai metrolinjaa ei voi rakentaa ilman kiskoja. Mikä olisi vaihtoehto?
Miten olisi kaupungin asukasmäärän keinotekoisen kasvattamisen lopettaminen? Nythän käytännössä jokainen tänne muuttava uudisasukas kasvattaa globaaleja päästöjä ja wanhat asukkaat haluavat helsingistä pois kun eivät jaksa uudisasukkaita ja ei niin vanhat muuttavat siksi, että haluavat suojella jälkikasvuaan.
Ja kai helsinki maksaa takaisin valtiolle tuon valtion osuuden tuosta ratikasta vai joutuiko valtio taas maksamaan helsingille ansiotonta arvonnnousua..
Oletan että nimimerkki Niinpä niin on sama kuin nimimerkki Joopajoo. Kommenttina tuohon arvonnnousuun Raide-Jokerista.Pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteen sujuvuuden kannalta raideliikenne ratkaisut ovat paljon parempia kuin kymipyörä ratkaisut. Minua kiinostaisi tietää miten ja kuinka Helsingin väestökasvu olisi keinotekoista? Suomen väestön kasvu on perustunut nettomaahanmuuttoon jo vuodesta 2008 ja ilman sitä Suomen huoltosuhde olisi jo romahtanut. Suomeen suuntautuvan muuttoliikenteen globaalipäästöt ovat alle promillen joten vaikutus päästöihin on minimaallinen. Helsingin väestön kasvu on aina perustunut muuttoliikenteeseen. Oli kyseessä maan sisäinen muuttoliikenne tai ulkoinen muuttoliikenne. Voiko nimimerkki Niinpä niin täsmentää mitä tarkoitat wanhoilla asukkailla ja uudisasukkailla?Jos pääkaupunkiiseudulle ei muuttaisi uusia asukkaita olisi kasvu suuntautunut muihin Pohjoismaihin ja Suomen valtiontalous velkaantuisi vielä enemmän ja kansantalous näivettyisi vieläkin enemmän.
Jos ollaan sitä mieltä, että kaupungistuminen on keinotekoista, koko teollinen maailma perustuu keinotekoisuudelle.
Mielestäni on ihan perusteltua sanoa että huoltosuhde on jo romahtanut. Suomi ja Italia pitävät jaettua ykkössijaa Euroopan huonoimmalla huoltosuhteella. Ero on hyvin suuri eritoten muihin pohjoismaihin verrattuna.
Jos haluaisimme Suomen talouden oikeasti reilaan meidän tulisi panostaa juuri tähän. Politiikkatoimilla pitäisi lisätä työperäistä maahanmuuttoa, ja vahvistaa elementtejä jotka tukevat syntyvyyden nousua.
Kirjoitin asiasta jokin aika sitten blogiini:
https://lauspalo.com/2023/05/suomen-talouden-iso-ongelma-on-ikarakenne/
Hallituksemme näyttää tosin tekevän lähinnä päinvastaista. Luvassa on varmastikin siis heikkoa talouskasvua ja leikkauksia vielä pitkään.
Mielenkiintoinen tuo Rahul in väite, että maahanmuutto on pelastanut Suomen huoltosuhteen.
Tarkoittaako tämä, että maahanmuuttajat ovat pystyneet työllään ja verojen maksullaan hoitamaan yhteiskunnalliset kulut (terveys, koulutus, puolustusvoimat jne), paremmin kuin ns kantasuomalaiset.
Keskimäärin tämä varmastikin on kiistatonta, pääasiassa juurikin näiden erilaisten ikärakenteiden vuoksi (mutta myös muiden seikkojen, kuten vaikkapa että monilla työperäisillä maahanmuuttajilla ei ole oikeutta sosiaaliturvaamme, ja että työperäiset maahanmuuttajat monotetaan pois maasta jatkossa jopa 3kk aikaikkunassa jos he eivät pysty ylläpitämään nettomaksaja-statustaan).
Kommenttina Jarkko Lauspalolle .Olen ehdottomasti samaa mieltä että ä työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä. Minua kiinostaisi mitkä olisivat ne elementit jotka nostaisivat syntyvyyttä? Yksikään hallitus ei ole missään maassa pystynyt hallinnollisina toimenpiteinä nostamaan syntyvyyttä. Niissäkin Euroopan maissa jossa syntyvyys on noussut viimeiset 10 vuoden aikana on johtanut siihen lopputulokseen että naiset ovat kokonaan pois työmarkkinoilta joten työvoimapula on myös niissäkin maissa kroonista kuten Unkarissa.
Ei siihen helppoa keinoa ole, mutta yleisellä tasolla sanoisin että ihmisten tulevaisuudenuskon ja taloudellisen varmuuden lisääminen. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä että työntekijöiden asemaa ja turvallisuudentunnetta parannettaisiin, ja lisäksi noin ylipäätään että ne riskiskenaariotkaan työttömyydestä eivät tarkoittaisi kovin syvää kurjuutta. Eli että vaikka jäisi työttömäksi, ei joutuisi kohtuuttomiin tilanteisiin. Yleisellä tasolla eriarvoisuuden vähentämistä siis.
Ja toki myös vielä isommalla tasolla toimia sen eteen että ihmiskunnalla ylipäätään on järkevä tulevaisuus edessä, eikä ilmasto- ja ympäristökatastrofien tulevaisuus.
Viittaukseni hallituksen toimiin oli että he nimenomaan ovat lisäämässä eriarvoisuutta heikentämällä merkittävästi työikäisten sosiaaliturvaa, muuttamalla opiskelua lainapainotteisemmaksi ja muutenkin vähentämässä peruskansalaisen taloudellista turvallisuudentunnetta esimerkiksi heikentämällä työntekijöiden neuvotteluasemaa hyökkäämällä ay-liikettä vastaan.
Toki syntyvyys voi nousta jos hyvinvointivaltio puretaan juuria myöten ja tyyliin palataan maatalousyhteiskuntaan, missä lapset ovat vanhuuden turvaa ja sosiaaliturvaa, mutta en halua uskoa että edes hallituksemme edustajat näin karusta tulevaisuudesta haaveilevat.
Vastauksena Jarkko Lauspalolle syntyvyyden nostamiseen poliittisina toimenpiteinä niin muistuttaisin että perussuomalaisten vaaliohjelmassa oli vaatimus syntyvyyden nostamiselle mutta Sääntytalon neuvotteluissa perussuomalaiset eivät esittäneet mitää konkreettista mallia miten syntyvyys voitaisiin saada nousuun hallinnollisin keinona
Jarkko
” yleisellä tasolla sanoisin että ihmisten tulevaisuudenuskon ja taloudellisen varmuuden lisääminen.”
Suurin yksittäinen syy lapsettomuuden on sopivan kumppanin puute. Miten ihmeessä vaikkapa työsuhdeturva parantaminen auttaa yhtään kumppanin löytämiseen?
Ei mitenkään.
Syntyvyys onkin hyvä esimerkki ilmiöstä, jonka korjaamiseen ihmiset ehdottavat aina niitä politiikkatoimia, joita he muutenkin kannattavat. Konservatiivit ehdottavat perheen nostamista keskiöön, vasemmistolaiset työsuhdeturva parantamista, vihreät ympäristön korjaamista, oikeistolaiset työpaikkojen luomista.
Ongelma on, ettei kukaan oikeastaan tiedä juurisyytä sille, miksi syntyvyys on tippunut niin paljon. Ehkä merkittävin syy lapsettomuuden on kumppanin puute. Ok, mutta ei se kerro, *miksi* ihmiset eivät löydä kumppania? Eikä kumppanin puute selitä myöskään sitä, että lapselliset perheet jäävät pienemmiksi, kuin ennen. Myös lapsia saavien lapsiluvun vähenemisellä on oma osuutensa asiassa, ei pelkästään täysi lapsettomuus.
Muutamia arvauksia, jotka voivat vaikuttaa:
– taloudellinen epävarmuus, mutta miksi sama ei näkynyt 90-luvulla?
– naisten ja miesten keskittyminen eri paikkakunnille
– yleinen painonnousu (ihmiset eivät pidä toisiaan riittävän viehättävinä)
– porno, miksi tyytyä rumaan kumppaniin, kun netti on pullollaan viehättäviä? Liittyy edelliseen.
– netti ja deittipalvelut, miksi tyytyä muuhun kuin parhaimpaan? Liittyy kahteen edelliseen.
– kaupungistuminen ja pienet asunnot, ei vaan mahdu
– arvostetaan aiempaa enemmän tilaa, liittyy edelliseen, mutta yleisesti jos kaikille lapsille pitää olla oma huone, vaikeampaa se on järjestää, erityisesti kaupungeissa.
– halutaan asua ihan keskustassa, ei laitakaupungille tai lähiössä, kts. kaksi edellistä. Kaupungistumisella, vaatimusten nousulla ja ihan keskustassa asumisella on synergiaetuja.
– yleinen erilaisten kokemusten arvoitusten nousu. koetaan ensin kaikki muut asiat, ennen lapsia.
– yleinen elämisen laadun arvostuksen nousu. Hankitaan ensin tarpeeksi rahaa, isompi asunto, ammatti ja kunnon ura, ettei tarvi säästellä.
– ei vaan haluta lapsia (tämä ei selitä sitä, miksi jäädään lapsilukutoiveesta, ts. saadaan lapsia vähemmän, mitä on toiveissa)
– ilmastonmuutos. Miksi näkyisi enemmän, kukn ydinsodan pelko kylmän sodan aikana?
– taloudellinen epävarmuus. Tähän sama kuin edelliseen, miksi se pelottaa juuri nyt? Aiemminkin on myös ollut epävarmaa.
Tyossa on pitkä lista asioita, joita tuli mieleen. Osa estää lasten saannin kokonaan (eri paikkakunnilla asuminen), osa lykkää sirä niin, että lopullinen lapsiluku jää toivetta matalammaksi.
Asiaa pitäisikin tutkia kunnolla ja perustaa parlamentaarinen työryhmä miettimään, jotta politiikka ei tempoilisi hallituksesta toiseen. Yleensähän tätä hoidetaan ihan puhtaalla mutulla, jokainen puolue omalla tavallaan, jota toteuttaisi muutenkin.
Kommenttina Pentti A Häkkiselle tuohon työperäiseen maahanmuuttoon niin jokainen työperäinen maahanmuuttaja on nettoveronmaksa. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset ovat ihan toisessa kategoriassa elleivät he sitten työllisty nopeasti sen jälkeen kun ovat saaneet pysyvän oleskeluluvan. En tiedä lukuja kuinka paljon maahanmuuttajataustaisia on puolustusvoimien palveluksessa mutta ainakin toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajien lapset suorittavat asepalveluksen siinä missä kantasuomalaiset. Ainakin pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa ulkomaalainen työvoima pyörittää jo suurta osaa palveluista
Minusta tuntuu, että Rahul oikoo asioita pahanpäiväisesti.
Minusta työperäinen maahanmuutto tarkoittaa tavanomaista yhteiskunnallista elelyä. Perheitä perustetaan, kouluja käydään ja sairastellaankin. Siitä tulee jonkinlainen tilastollinen huoltosuhde. Suomessa koulutus ja sairastelu on yhteiskunnan kannalta kallista. Jos maahanmuuttajista suurin osa työllistyy matalapalkka-aloille niin ei taida huoltosuhde kehittyä toivotunlaisesti valtiontalouden kannalta.
Yksittäisen yrityksen kannalta asia voi olla hyvinkin positiivinen.
Maahanmuuttajasta (työperäisestä) tulee nettomaksaja jokseenkin automaattisesti siksi, että hän ei ole elänyt lapsuuttaan Suomessa eikä hän voi mylskään olla Suomessa työtön kuin hyvin vähän aikaa.
Kommenttina Pentti A K Häkkiselle että maahanmuuttajat kuormittaisivat Suomen koulu ja terveyspalveluita koska he työllistyvät matalapalkka-aloille. Jos maahanmuuttaja käy töissä hänen huoltosuhde ei käännyt valtiontalouden kohdalla negatiiviseksi vaan pysyy melkolailla plussan ja miinuksen välillä. Todennäköisesti enemmän plussan puolella.Muistuttaisin Häkkistä että yritykset maksavat Suomeen myös veroja ja sotumaksuja ja samalla rahoittavat veroilla julkisen sektorin palveluita kuten niitä terveys ja koulutuspalveluita. Yritysten työntekijät käyttävät pääasiassa työterveyttä jonka maksaa kyseinen yritys ja työntekijä yhdessä.
Jotenkin tuntuu, että tämä huoltosuhde asia on kommentoinnissa ajautunut ohipuhumiseen.
Jotenkin tuntuu, että Rahul ja Osmo puhuvat siirtotyöläisistä synonyyminä työperäiselle maahanmuutolle.
Kyllä minä sen ymmärrän, että siirtotyöläinen on nettomaksaja yhteiskunnalle.
”Jos maahanmuuttajista suurin osa työllistyy matalapalkka-aloille niin ei taida huoltosuhde kehittyä toivotunlaisesti valtiontalouden kannalta.”
Kannattaa muistaa, että henkilön maksamia veroja katsottaessa myös kovapalkkaisimmat ovat yhteiskunnan nettosaajia ja ainoastaan duunarit ovat nettomaksajia.
Kovapalkkaiset korkeastikoulutetut valmistuvat myöhään ja elävät siihen saakka tuilla, tekevät lyhyen työuran ja nostavat kymmeniä vuosia kovaa eläkettä.
Väite, että kovapalkkaisimmat ovat nettosaajia on niin outo väite, että se vaatisi kyllä perusteluja. Noin voisi väittää ehkä suuria omaisuustuloja saavista, jos haluaa tietoisesti unohtaa välilliset verot, mutta suuria palkkatuloja saavista väite on aivan mahdoton. .
Kommenttin Pentti A K Häkkiselle että siirtotyöläinen on jokseenkin sama asia kuin työperäinen maahanmuuttaja. Itse asiassa kausi siirtotyöläinen ei ole niinkään ihan 100% netto maksaja kuin maassa pysyvästi asuva maahanmuuttaja joka on tullut maahan muun kuin turvapaikkka-statuksen kautta. Moni siirtotyöläinen palaa takaisin kotimaahansa kuten virolaiset rakennustyöläiset aikoinaan. Pysyvästi maassa asuvat maahanmuuttajat jotka käyvät työssä tai omistavat yrityksiä on nimenomaan nettomaahanmuuttajia.
Väite ei toki ole lainkaan hassu, sillä isoin tulonsiirto on eläkkeet. Tämä kun yhdistetään OECD-maiden eriarvoisimpaan terveydenhuoltoon ja isoihin elinajanodotteen eroihin, niin yhdistelmänä on paljon tulonsiirtoja heille jotka elävät pitkään ja ovat joilla on ollut paljon korkeita palkkatuloja ja täten korkea eläke.
Hiilamo(?) muistaakseni tästä jonkin raportinkin Kelalle jossa laskettiin eräiden kuvitteellisten esimerkkien nettosaaja/nettomaksaja-statuksia. Esimerkit toki keksittyjä esimerkkihenkilöitä, mutta ulkomuistista isoin nettomaksaja oli siinä duunari. Pitkä työura, paljon eläkemaksuja ja veroja, hautaan suhteellisen nuorena. Neutraali oli paljon työttömänä ja tukien varassa ollut, ja välissä silpputöitä tehnyt. Isoin nettosaaja oli hyvätuloinen olikohan toimitusjohtaja joka tienasi töissä paljon ja pitkään, mutta koska hän eli verrokkejaan huomattavasti vanhemmaksi hän hyötyi todella suuresti eläkejärjestelmästämme ja oli suuri nettosaaja.
Näin tuon raportin joskus 5v sitten, mutta en ole onnistunut sitä löytämään viime vuosina vaikka olen yrittänyt googletella. Jos jollakulla soittaa kelloja, arvostaisin linkkiä.
Toki alkuperäinen kommentti saattoi toki myös viitata siihen, että hyvätuloisimmat ovat heitä jotka hyötyvät eniten nykymallisen yhteiskunnan olemassaolosta muutenkin. Onhan ”peli” jonka säännöt yhteiskunta määrittää todistettavasti ollut heille voittoisa, ja he hyötyvät eniten esim. siitä että yhteiskunnan väkivaltakoneista suojelee heitä ja heidän omaisuuttaan. Jollain toisilla säännöillä ja laeilla jotkut toiset saattaisivat olla niitä voittajia.
Oudoksi menevät nämä kommentit yhteiskunnan nettosaajista.
Minusta ongelma tulee siitä, että esim työn arvo määritetään markkinoiden avulla. Tällöin jonkun urheilijan tai formulakuskin työn arvo näyttäisi olevan paljon arvokkaampaa kuin esim maatalouden kausityöläisen tai vanhushoitotyötä tekevän.
Pitäisi lähteä työn arvostuksessa siitä, mikä työn arvo on yhteiskunnalle. Maksetaanko palkkaa yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä vai onko palkkatulo ”kerätty” muilta. Heti tulee mieleen urheilu. Minäkin joudun maksamaan yle-veroa mm urheilun esittämisestä.
Loppupäätelmäni on, että yhteiskunnan nettosaajia ei voi arvottaa rahalla.
Mitäköhän Niinistö oikein ajatteli tuossa uudenvuoden puheessaan?
Onhan se toki niin, että hän aloitti presidenttikauden Kataisen hallinnon aikana ja lopettaa Orpopurran aikana. Onhan se sääli, että suomen kaikkien aikojen kaksi huonointa hallitusta sattuu saman presidentin ajalle. Onko kuitenkaan oikein lähteä vastuuttomasti uudenvuoden puheessa pyytämään oppositiota apuun valtion johtamisessa? Tuohan tuhoaa sen mahdollisuuden, että voitasiin äänestää järkevämmät valtaan, jos luodaan rakenteet, että oppositiosta voi myös johtaa.
Onhan se totta, että tuo hallitus on huono, mutta ei hallituksen ohi johtaminen ole mikään vaihtoehto. Kyllä niiden, jotka tekevät paskaa politiikkaa pitää päästä vastaamaan teoistaan.
Kommenttina nimimerkki kommentin näkemykseen että kovapalkkaiset korkeastikoulutetut olisivat myös nettosaajia. Moni Suomeen muuttanut korkeastikoulutettu korkeatuloinen maahanmuuttaja on jo valmistunut lähtömaasta ja ovat palkattu Suomeen ilman että yhteiskunta tarvitsisi heitä uudellenkouluttaa. Työeläkeet ovat pääasiassa yksityisiä joten niiden kustannukset ovat vähäisiä yhteiskunnalle.Harva korkeastikoulutettu kovapalkkainen maahanmuuttaja nostaa kansaneläkettä. Julkisen sektorin eläkkeet ovat sitten toinen asia.
Liittyen tohon kohdennettuun kiinteistöveroon niin esimerkiksi jos Katajanokan läheisyyteen rakennetaan jotain uusia vetovoimatekijöitä, jotka vaikuttavat asuntojen arvoon, niin siellä kiinteistöveroja pitäisi korottaa?
”Voitaisiin myös ajatella kohdennettua kiinteistöveroa raideinvestoinnin vaikutusalueelle.”
Kun verotukseen lisätään erilaisia sääntöjä, niin se monimutkaistuu entisestään ja vaatii enemmän työvoimaa verohallinnossa sen hallitsemiseksi. Verotus on erittäin monimutkaista ja siihen liittyvä taustainfra vaatii sitten verotuksen monimutkaisuuden takia enemmän erityisosaamista.
Jonkinlaisen ”oikeudenmukaisuuden” tavoittelu monimutkaistaa yhteiskuntaa entisestään. Sitten halutaan lisää erilaisia tutkimuksia miten on asiassa onnistuttu ja monimutkaisuus pyörittää lisää monimutkaisuutta. Miksi väestöltään noin Pietarin kaupungin väestön kokoisen kansan pitää rakentaa ihmeellisiä monimutkaisia sääntöhimmeleitä sen takia, että oltaisiin oikeudenmukaisempia?
Yhteiskuntaa vaivaa monimutkaistuminen mikä lisää kustannuksia entisestään. Monimutkaisemman tekeminen on paljon helpompaa kuin yksinkertaistaminen ja yksinkertainen ratkaisu. Ihminen on jotenkin niin muotoutunut. Sen huomaa useista ihmisistä kun ne selittelevät asioita monimutkaisesti ja kuitenkin on löydettävissä siitä se oleellinen yksinkertainen asia.