Kuka maksaa urbaanit mukavuudet?

Puhut­taes­sa kaupunkien kehit­tämis­es­tä englan­nin kielessä tois­tuu yht­enään ter­mi urban ameni­ties. Suomen kielessä sanaa ei ole. Ilman sanaa ei ole aja­tus­takaan, sil­lä ajat­telemme sano­jen avulla.

Ter­mil­lä tarkoite­taan kaikkea sitä mukavaa ja hyödyl­listä, joka tekee asuinalueesta halut­ta­van. Kyse voi olla kau­ni­ista puis­tos­ta, rantab­ule­vardista, teras­sir­av­in­toloista tai ratikkalinjasta.

Mikko Särelä on kään­tänyt ter­min urbaaneik­si mukavuuk­sik­si. Se ei mene ihan maali­in, mut­ta parem­paakaan ei ole. Kon­sult­tikielel­lä puhutaan var­maan vetovoi­matek­i­jöistä, mut­ta se vie ajatuk­set aivan muualle.

Urbaan­it mukavu­udet ovat pehmeitä arvo­ja, jot­ka muut­tuvat rahak­si maan ja asun­to­jen hin­to­jen kautta.

Vero­tuk­sen hait­tavaiku­tusten takia kun­nan raha on kalli­im­paa kuin oma raha. Sik­si tila kodin seinien ulkop­uolel­la on yleen­sä nuhruisem­paa kuin sisäpuolel­la. Tässä meil­lä on markkinavirhe.

Urbaaneista mukavuuk­sista kan­nat­taa huole­htia, jos halu­taan mak­si­moi­da asuinalueen arvo. Kan­nat­taa esimerkik­si jät­tää tilaa puis­toille. Jos omis­tus on hajau­tunut eril­lisik­si ton­teik­si, yhtäkään niistä ei omis­ta­jan kan­na­ta jät­tää puis­tok­si. Näin saadaan aikaa slum­mi. Jos taas jokin taho omis­taa alueen kokon­aan, sen kan­nat­taa jät­tää tarpeek­si viher­aluei­ta asukkaiden ilok­si ja nos­ta­maan maan arvoa. Tässä meil­lä on harv­inainen tilanne, jos­sa monop­o­li toimii hajau­tunut­ta omis­tus­ta paremmin.

Kunta huolehtikoon?

Vas­tuu kokon­aisu­ud­es­ta siir­tyy kun­nalle omis­tuk­sen ollessa hajau­tunut­ta. Kun­nan kan­nat­taa ostaa maa­ta ja muut­taa se puis­tok­si. Kos­ka kaik­ki asukkaat hyö­tyvät puis­tos­ta, tun­tuu luon­nol­liselta, että kun­ta rahoit­taa puis­ton ja antaa sen asukkaiden käyttöön.

Tämä pätee, jos asukkaat omis­ta­vat tont­tin­sa. Jos jotkut muut omis­ta­vat ne, hyö­ty puis­tos­ta menee heille maan arvon nousuna. Puis­to tuot­taa asukkaille iloa, mut­ta he joutu­vat siitä mak­samaan siitä asumisen hintana.

Tun­tu­isi siis luon­te­val­ta, että maan­omis­ta­jat rahoit­taisi­vat puis­ton, kos­ka he siitä eniten hyötyvät.

Pikaratikat rahoitet­takoon kiinteistöverolla

Nyt raken­netaan pikaratikoi­ta Helsinki­in, Van­taalle, Espooseen ja Tam­pereelle, ken­ties jopa Turku­un. Järkevät pikaratikkain­vestoin­nit mak­sa­vat itsen­sä enem­män kuin kokon­aan maan arvon­nousuna. Jos alue on rak­en­tam­a­ton ja kaupun­gin omis­tuk­ses­sa kuten Kru­unuvuoren ran­nas­sa, kaupun­ki saa omansa pois. Siltä osin kuin investoin­ti hyödyt­tää raken­net­tua kaupungi­nosaa, kaupun­ki lahjoit­taa hyö­dyn asun­to­jen ja tont­tien omis­ta­jille. Tämän takia ratikkay­hteyk­siä raken­netaan lähin­nä uusille alueille, vaik­ka van­hat alueet hyö­ty­i­sivät niistä yhtä paljon.

Jos kiin­teistövero määräy­ty­isi markki­nahin­to­jen eikä jonkin sokean lasken­takaa­van perus­teel­la, myös van­ho­ja asuinaluei­ta hyödyt­tävät urbaan­it mukavu­udet lisäi­sivät kaupun­gin tulo­ja. Voitaisi­in myös ajatel­la kohden­net­tua kiin­teistöveroa raidein­vestoin­nin vaikutusalueelle.

Joku voi sanoa, ettei hän käytä ratikkaa, joten mik­si hänen kiin­teistöveron­sa nousee? Jos hän olisi muut­ta­mas­sa alueelle, hän jou­tu­isi mak­samaan joka tapauk­ses­sa, joko kiin­teistöverona tai kalli­im­pana asun­non hin­tana. Sokeakin joutuu mak­samaan asun­non kau­ni­ista mer­inäköalas­ta, vaik­ka ei sitä näe.

37 vastausta artikkeliin “Kuka maksaa urbaanit mukavuudet?”

  1. Mun mielestäni pikaratikat ja metrot pitää rahoit­taa tietulleil­la. Kas­va­va autoli­ikenne on aiheut­tanut sen että pelkil­lä bus­seil­la ei pääse kohtu­ua­jas­sa minnekään.

    1. Olisi ensin per­at­ta­va val­tion ja kun­tien bud­jeteista tarpeet­tomat ja kalli­it virhein­vestoin­nit ja jär­jet­tömät han­kkeet, joi­ta on paljon. 

      Esimerkke­jä:
      1) Helsin­gin kaupun­gin täysin tarpee­ton Kru­unuvuoren sil­ta, jon­ka kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat mil­jardin luokkaa.
      2) Kaik­ki mega-kalli­it pikaratikat, joiden sijaan olisi pitänyt lait­taa “satak­er­taa” halvem­mat ja jous­tavam­mat sähköbussit.

      Tätä lis­taa voi jatkaa varsinkin soten ja vihreän siir­tymän puolel­la, jois­sa har­raste­taan myös megaryssimistä…

      Julkisen talouden tuh­lailus­sa kan­nat­taa ottaa nyt maalaisjär­ki käyt­töön, muuten tavataan “nahkurin orsil­la” (Paa­vo Lip­po­nen) ja “Kyl­lä Siperia opet­taa” (Esko Aho) ja eli­it­timme pitää lopet­taa loiskiehunta (Urho Kekkonen)

      1. Kiihkos­sasi uno­h­dat, että Kru­unuratik­ka tuot­taa voit­toa, kos­ka se nos­taa asun­to­jen hin­taa enem­män kuin tuo 320 miljoo­nan euron investoin­ti maksaa.

      2. Siitä olen samaa mieltä että julk­isia varo­ja kyl­lä käytel­lään melko avokä­tis­es­ti, sil­lä tehdään­hän julk­isia han­k­in­to­ja vuosit­tain var­maan yli 40 mil­jardin edestä. Ja niis­sä han­k­in­nois­sa yleen­sä rahas­ta­jana on yksi­tyi­nen sek­tori kuten mm. Soten ostopalveluis­sa ja niin mon­es­sa muus­sa, tun­nin junis­sa jne. Niis­sä olisi säästet­tävis­sä vuosi­ta­sol­la var­masti usei­ta mil­jarde­ja kun­han osat­taisi­in kil­pailut­taa ja lopetet­taisi­in suh­muroin­ti jos­ta esimerkkinä kokoomuk­sen kep­pi­hank­in­nat Ker­aval­la ja luke­mat­tomat muut han­kkeet ympäri Suomea.Varsinkin sil­loin kun kokoomus pääsee päät­tämään julk­isten varo­jen käytöstä rahaa val­uu veron­mak­sajien taskuista liukkaasti yksi­ty­isille yri­tyk­sille. Nyt valitet­tavasti tuo tuh­lailu vaan lisään­tyy ainakin 500 m€ ver­ran kun kelako­r­vauk­sia jael­laan teeveys­bis­nek­sen rahastet­tavak­si ja useil­la mil­jardeil­la tun­nin junan myötä. 

        Verovaroil­la­han nuo urbaan­it mukavu­udet raken­netaan ja jokainen yrit­tää saa­da niistä itselleen mah­dol­lisim­man paljon hyö­tyä. Ensim­mäisenä tietysti ne yri­tyk­set jot­ka noi­ta han­kkei­ta pää­sevät toteut­ta­maan ja keräämään niistä omat voit­ton­sa. Toki ne myös työl­listävät ja osa rahas­ta palaa taas takaisin vero­jen muo­dos­sa ja uudelleen kier­rätet­täväk­si. No, samal­la saadaan sit­ten niitä mukavuuk­sia, sitä enem­män mitä vähem­män niistä varoista livah­taa matkalla muiden taskuihin.

      3. Osmol­la on tähän Sep­po Korp­poon kom­ment­ti­in outo kom­ment­ti Kru­unuvuoren sil­lan tuottavuudesta.
        Minä sanois­in, että peruselämisen, ruo­ka asum­i­nen ter­vey­den hoito jne, kallis­tu­mi­nen ei voi koskaan tuot­taa voit­toa yhteiskun­nan kannal­ta kokonaisuutena.
        Ehkä Osmo voisi hiukan ava­ta enem­män tuo­ta voittoväittämäänsä.

      4. @Pentti Häkki­nen

        Asun­to­jen korkeat hin­nat on niiden omis­ta­jille todel­la hyvä asia. Jos joku ei tykkää siitä että oma­l­la lähialueel­la kahvikupin hin­ta kahvi­las­sa nousee samaa tah­tia asun­non arvon kanssa, niin senkun myy asun­non pois isol­la voitol­la ja muut­taa jon­nekin mis­sä on halvempaa.

        Halvem­pia aluei­ta ilman ratikkaa on vaik­ka kuin­ka, joten vai­h­t­a­mi­nen ratikan ja sil­lan “pilaa­mas­ta” kalli­ista lähiöstä takaisin syr­jäiseen huono­jen liiken­ney­hteyk­sien lähiöön on help­po toteut­taa ja kun asun­non vai­h­dos­sa voi saa­da sata ton­nia verot­tomasti käteen, niin en näe kauheasti valit­tamisen aihetta.

      5. Sep­po Korp­poolle kom­ment­ti­na että raideli­ikenne on paljon parem­pi vai­h­toe­hto Helsin­gin ja Espoon välisessä liiken­teessä kuin bus­sit. Sekä Espoos­sa ja Helsingis­sä on vesi­esteitä joiden ylit­tämi­nen tapah­tuu siljo­jen kaut­ta ja kaik­ki liikenne kul­kee Helsin­gin keskus­tan kaut­ta itä-län­sisu­un­tais­es­ti. Metro ja raiti­olin­jat leikkaa­vat bus­si­matkoista puo­let ajas­ta pois.Sähköbussit ovat käte­viä kaupunkien sisäiseen liiken­teeseen ja Van­taan ja Helsin­gin välisessä liiken­teessä jos­sa taas ei ole liiken­net­tä rajoit­tavia tek­i­jöitä kuten pitk­iä sil­to­ja. Laa­jasa­losta liikku­mi­nen Keskus­taan päin on nopeam­paa raitio­vaunul­la (itse olisin suos­in­ut metrolin­jan rak­en­tamista Hert­toniemestä Laa­jasa­lon kaut­ta Keskus­taan) kuin kiertäen Hert­toniemen ja Kulosaaren kaut­ta Keskus­taan ja rak­en­tanut sil­lan autoil­i­joille. Ottaen huomioon että Laa­jasa­los­sa on paljon omakotiasustusta.

  2. Joku voi sanoa, ettei hän käytä ratikkaa, joten mik­si hänen kiin­teistöveron­sa nousee? Jos hän olisi muut­ta­mas­sa alueelle, hän jou­tu­isi mak­samaan joka tapauk­ses­sa, joko kiin­teistöverona tai kalli­im­pana asun­non hin­tana. Sokeakin joutuu mak­samaan asun­non kau­ni­ista mer­inäköalas­ta, vaik­ka ei sitä näe. 

    Myös henkilö joka ei itse käytä ratikkaa toden­näköis­es­ti hyö­tyy siitä. Harvem­pi tarvii omaa autoa jne. Lisäk­si kaupun­gin investoin­ti ratikkaan myös toden­näköis­es­ti nos­taa asun­non arvoa.

    Täl­löin vaik­ka olisi yhtä allerginen ratikalle kuin Tam­pereen viisaat yksi­ty­isautoilu-usko­vaiset päät­täjät niin toki asun­non voi myy­dä sit­ten hyvään hin­taan ja muut­ta jon­nekin mis­sä ratik­ka ei elämää häir­itse, ja ylipäätään kunta/kaupunki ei investoi infran kehit­tämiseen. Näitä aluei­ta kyl­lä Suomes­sa riittää.

    1. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na että raiti­oli­ikenne palvelee kaupunkien välistä liiken­net­tä ja autoil­iu on vält­tämätön­tä Helsin­gin keskus­tan ulkop­uolel­la. Espoos­sa asu­vana tiedän että etäisyy­det ovat Espoos­sa sen ver­ran pitkän että autoilu on vält­tämätön­tä etenkin Kes­ki-Espoos­ta Etelä-Espoos­ta kulkeville vaik­ka Matinkylän ja Lep­pä­vaaran välille joskus tule­vaisu­udessa raken­netaan pikaratikkalin­ja. Kauk­lah­den ase­man ja Kiven­lah­den metroase­man välil­lä on 3 kilo­metrin väli jos­sa 3 bus­sil­in­jaa kulke­vat suun­taan ja toiseen mut­ta eri kaut­ta joten se palvelee alueen asukkai­ta eri tavalla.

    2. Kom­ment­ti­na Nim­imerk­ki Klig­orelle että tuo­ta 3kk sään­tö on kir­jat­tu hal­li­tu­so­hjel­maan mut­ta mitään päätöstä ei ole tehnyt sen soveltamisek­si. Suurin muu­tos työperäiselle maa­han­muu­tolle on työlupi­en työ­nan­ta­ja sidon­naisu­u­den pois­t­a­mi­nen. Eli työlu­pa ei enään jatkos­sa ole sidot­tu työntantajaan.Edellinen hal­li­tus aloit­ti tämän uud­is­tuk­sen ja nykyi­nen hal­li­tus jatkaa sitä. Työlu­vat myön­tää TEM ja oleskelu­lu­van myön­tää SM.

    3. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki Kil­go­relle että elä­keet oli­si­vat suurin yksit­täi­nen tulon­si­ir­to. Työeläk­keet eivät ole tulon­si­ir­to kos­ka ne mak­se­taan suorite­tus­ta työvu­o­sista. Eläk­er­a­has­tot ovat Suomes­sa pääasi­as­sa yksi­ty­isiä vaik­ka ne las­ke­taan osak­si julk­isia tulo­ja ja juuri tämän takia Suomen val­tion­talous olisi jo plus­san puolel­la jos työeläk­er­a­has­to­jen varat olisi val­tio­varain­min­is­ter­iön käytössä mut­ta työeläk­er­a­has­to­jen hallinto on työeläkey­htiöi­den kon­rol­lis­sa. Har­va kovat­u­loinen palka­nsaa­ja saa kansaneläkettä.

  3. “Vero­tuk­sen hait­tavaiku­tusten takia kun­nan raha on kalli­im­paa kuin oma raha. Sik­si tila kodin seinien ulkop­uolel­la on yleen­sä nuhruisem­paa kuin sisäpuolel­la. Tässä meil­lä on markkinavirhe.”

    Onko oikeasti noin? Tuo tilanne päte­nee keskimäärin suu­rit­u­lois­t­en ja keski­t­u­lois­t­en kesku­udessa, mut­ta se ei tai­da päteä koko väestössä ja koko asun­tokan­nas­sa. Asia näkyy konkreet­tis­es­ti, jos käy kat­so­mas­sa vaikka­pa asun­to­myyn­nis­sä ole­via pien­talo­ja rak­en­tamisvu­osi­a­jal­taan ennen 2000-luvun. Sieltä löy­tyy 60 vuot­takin van­haa asun­tokan­taa, jota ei ole remon­toitu ikinä. Edes seiniä ei ole maalat­tu mon­es­sa yksi­ty­i­somis­te­tus­sa asun­nos­sa ker­taakaan sisältä raken­nuk­sen valmis­tu­misen jäl­keen, ja keit­tiön kaapis­totkin ovat osas­sa kohteista ihan alkuperäiset.

    Vuokra-asun­to­ja kun­nos­te­taan ja huol­letaan sekä Suomes­sa että ylipäätään maail­mal­la keskimäärin enem­män kuin omis­tusasun­to­ja, luku­unot­ta­mat­ta suu­rit­u­loisimpi­en ja keski­t­u­lois­t­en omis­tusasun­to­ja. Merkit­tävä osa omis­tusasu­jista on pien­i­t­u­loisia, joil­la varat eivät riitä asun­non kun­non ylläpi­toon, vaan asun­not rapis­tu­vat sisältä. Itä-Suomen kun­nis­sa, jois­sa on suh­teessa eniten pien­i­t­u­loisia val­takun­nan keskiar­voihin näh­den, ei juuri ole edes tar­jol­la asumiskun­toisia vuokra-asun­to­ja. Korkei­den asun­to­jen hin­to­jen PKS:n ulkop­uolel­la pien­i­t­u­loiset asu­vat Suomes­sa usein halvois­sa ja huonokun­toi­sis­sa omis­tusasun­nois­sa, ja kodin seinien sisäpuolel­la on usein nuhruisem­paa kuin julk­i­sis­sa tiloissa.

  4. Mitäs jos ensin mak­saisitte vaikka­pa pirkkolantiel­lä aiheut­ta­manne ansiok­senne luet­ta­van arvonalen­e­man ja maise­man pilaamisen, ei siitä enää viit­si ajaa pyöräl­läkään… Tuo akseli on muutenkin raiskat­tu jo täysin. Kiin­teistövero­ja halu­a­vat jostain syys­tä _aina_ korot­taa ne jot­ka elävät verovaroin/veroluontoisinmaksuin(esim.sähkö) virois­saan.. Ja jos talon möisi siitä saisi parem­man hin­nan ilman ratikkaa…

    Kyl­lä tuo alue olisi arvokkaampi ilman ratikkaa sori.

    1. Nim­imerk­ki Joopa joolle kom­ment­tia että joka kun­tavaaleis­sa ja eduskun­tavaaleis­sa pääkaupunkiseudun teemak­si nousee julkisen liiken­teen toimivu­us. Kuitenkin suuret investoin­nit kuten Raiti­olin­ja 15 tai Espoon län­simetro ovat paran­ta­neet liikku­vu­ut­ta vaik­ka niiden rak­en­tamista vas­tustet­ti­in niiden toimes­ta jot­ka nimeno­maan valit­ti­vat julkisen liiken­teen yhteyk­si­in puut­teesta. Raiti­olin­jaa tai metrolin­jaa ei voi rak­en­taa ilman kisko­ja. Mikä olisi vaihtoehto?

      1. Miten olisi kaupun­gin asukas­määrän keinotekoisen kas­vat­tamisen lopet­ta­mi­nen? Nythän käytän­nössä jokainen tänne muut­ta­va uud­is­as­ukas kas­vat­taa globaale­ja päästöjä ja wan­hat asukkaat halu­a­vat helsingistä pois kun eivät jak­sa uud­is­as­ukkai­ta ja ei niin van­hat muut­ta­vat sik­si, että halu­a­vat suo­jel­la jälkikasvuaan.

        Ja kai helsin­ki mak­saa takaisin val­ti­olle tuon val­tion osu­u­den tuos­ta ratikas­ta vai jou­tuiko val­tio taas mak­samaan helsingille ansioton­ta arvonnnousua..

    2. Ole­tan että nim­imerk­ki Niin­pä niin on sama kuin nim­imerk­ki Joopa­joo. Kom­ment­ti­na tuo­hon arvonnnousu­un Raide-Jokerista.Pääkaupunkiseudun poikit­tais­li­iken­teen suju­vu­u­den kannal­ta raideli­ikenne ratkaisut ovat paljon parem­pia kuin kymipyörä ratkaisut. Min­ua kiinos­taisi tietää miten ja kuin­ka Helsin­gin väestökasvu olisi keinotekoista? Suomen väestön kasvu on perus­tunut net­tomaa­han­muut­toon jo vuodes­ta 2008 ja ilman sitä Suomen huolto­suhde olisi jo rom­ah­tanut. Suomeen suun­tau­tu­van muut­toli­iken­teen globaalipäästöt ovat alle promillen joten vaiku­tus päästöi­hin on min­i­maalli­nen. Helsin­gin väestön kasvu on aina perus­tunut muut­toli­iken­teeseen. Oli kyseessä maan sisäi­nen muut­toli­ikenne tai ulkoinen muut­toli­ikenne. Voiko nim­imerk­ki Niin­pä niin täs­men­tää mitä tarkoi­tat wan­hoil­la asukkail­la ja uudisasukkailla?Jos pääkaupunki­iseudulle ei muut­taisi uusia asukkai­ta olisi kasvu suun­tau­tunut mui­hin Pohjo­is­mai­hin ja Suomen val­tion­talous velka­an­tu­isi vielä enem­män ja kansan­talous näivet­ty­isi vieläkin enemmän.

      1. Jos ollaan sitä mieltä, että kaupungis­tu­mi­nen on keinotekoista, koko teolli­nen maail­ma perus­tuu keinotekoisuudelle.

      2. Suomen väestön kasvu on perus­tunut net­tomaa­han­muut­toon jo vuodes­ta 2008 ja ilman sitä Suomen huolto­suhde olisi jo romahtanut. 

        Mielestäni on ihan perustel­tua sanoa että huolto­suhde on jo rom­ah­tanut. Suo­mi ja Italia pitävät jaet­tua ykkös­si­jaa Euroopan huonoim­mal­la huolto­suh­teel­la. Ero on hyvin suuri eri­toten mui­hin pohjo­is­mai­hin verrattuna. 

        Jos halu­aisimme Suomen talouden oikeasti reilaan mei­dän tulisi panos­taa juuri tähän. Poli­ti­ikka­toimil­la pitäisi lisätä työperäistä maa­han­muut­toa, ja vahvis­taa ele­ment­te­jä jot­ka tuke­vat syn­tyvyy­den nousua. 

        Kir­joitin asi­as­ta jokin aika sit­ten blogiini:
        https://lauspalo.com/2023/05/suomen-talouden-iso-ongelma-on-ikarakenne/

        Hal­li­tuk­semme näyt­tää tosin tekevän lähin­nä päin­vas­taista. Luvas­sa on var­mas­tikin siis heikkoa talouskasvua ja leikkauk­sia vielä pitkään.

      3. Mie­lenki­in­toinen tuo Rahul in väite, että maa­han­muut­to on pelas­tanut Suomen huoltosuhteen.
        Tarkoit­taako tämä, että maa­han­muut­ta­jat ovat pystyneet työl­lään ja vero­jen mak­sul­laan hoita­maan yhteiskun­nal­liset kulut (ter­veys, koulu­tus, puo­lus­tusvoimat jne), parem­min kuin ns kantasuomalaiset.

      4. Mie­lenki­in­toinen tuo Rahul in väite, että maa­han­muut­to on pelas­tanut Suomen huoltosuhteen.
        Tarkoit­taako tämä, että maa­han­muut­ta­jat ovat pystyneet työl­lään ja vero­jen mak­sul­laan hoita­maan yhteiskun­nal­liset kulut (ter­veys, koulu­tus, puo­lus­tusvoimat jne), parem­min kuin ns kantasuomalaiset. 

        Keskimäärin tämä var­mas­tikin on kiis­ta­ton­ta, pääasi­as­sa juurikin näi­den eri­lais­ten ikärak­en­tei­den vuok­si (mut­ta myös muiden seikko­jen, kuten vaikka­pa että monil­la työperäisil­lä maa­han­muut­ta­jil­la ei ole oikeut­ta sosi­aal­i­tur­vaamme, ja että työperäiset maa­han­muut­ta­jat monote­taan pois maas­ta jatkos­sa jopa 3kk aikaikku­nas­sa jos he eivät pysty ylläpitämään nettomaksaja-statustaan).

  5. Kom­ment­ti­na Jarkko Laus­palolle .Olen ehdot­tomasti samaa mieltä että ä työperäistä maa­han­muut­toa on lisät­tävä. Min­ua kiinos­taisi mitkä oli­si­vat ne ele­men­tit jot­ka nos­taisi­vat syn­tyvyyt­tä? Yksikään hal­li­tus ei ole mis­sään maas­sa pystynyt hallinnol­lisi­na toimen­piteinä nos­ta­maan syn­tyvyyt­tä. Niis­säkin Euroopan mais­sa jos­sa syn­tyvyys on nous­sut viimeiset 10 vuo­den aikana on johtanut siihen lop­putu­lok­seen että naiset ovat kokon­aan pois työ­markki­noil­ta joten työvoima­pu­la on myös niis­säkin mais­sa kroon­ista kuten Unkarissa.

    1. Min­ua kiinos­taisi mitkä oli­si­vat ne ele­men­tit jot­ka nos­taisi­vat syntyvyyttä? 

      Ei siihen help­poa keinoa ole, mut­ta yleisel­lä tasol­la sanois­in että ihmis­ten tule­vaisu­u­de­nuskon ja taloudel­lisen var­muu­den lisäämi­nen. Tämä tarkoit­taisi esimerkik­si sitä että työn­tek­i­jöi­den ase­maa ja tur­val­lisu­u­den­tun­net­ta paran­net­taisi­in, ja lisäk­si noin ylipäätään että ne riskiske­naar­i­otkaan työt­tömyy­destä eivät tarkoit­taisi kovin syvää kur­ju­ut­ta. Eli että vaik­ka jäisi työt­tömäk­si, ei jou­tu­isi kohtu­ut­tomi­in tilanteisi­in. Yleisel­lä tasol­la eri­ar­voisu­u­den vähen­tämistä siis.

      Ja toki myös vielä isom­mal­la tasol­la toimia sen eteen että ihmiskun­nal­la ylipäätään on järkevä tule­vaisu­us edessä, eikä ilmas­to- ja ympäristökatas­trofien tulevaisuus.

      Viit­tauk­seni hal­li­tuk­sen toimi­in oli että he nimeno­maan ovat lisäämässä eri­ar­voisu­ut­ta heiken­tämäl­lä merkit­tävästi työikäis­ten sosi­aal­i­tur­vaa, muut­ta­mal­la opiskelua laina­pain­ot­teisem­mak­si ja muutenkin vähen­tämässä peruskansalaisen taloudel­lista tur­val­lisu­u­den­tun­net­ta esimerkik­si heiken­tämäl­lä työn­tek­i­jöi­den neu­vot­telu­ase­maa hyökkäämäl­lä ay-liiket­tä vastaan.

      Toki syn­tyvyys voi nous­ta jos hyv­in­voin­ti­val­tio pure­taan juuria myöten ja tyyli­in palataan maat­alousy­hteiskun­taan, mis­sä lapset ovat van­hu­u­den tur­vaa ja sosi­aal­i­tur­vaa, mut­ta en halua uskoa että edes hal­li­tuk­semme edus­ta­jat näin karus­ta tule­vaisu­ud­es­ta haaveilevat.

      1. Vas­tauk­se­na Jarkko Laus­palolle syn­tyvyy­den nos­tamiseen poli­it­tisi­na toimen­piteinä niin muis­tut­taisin että perus­suo­ma­lais­ten vaalio­hjel­mas­sa oli vaa­timus syn­tyvyy­den nos­tamiselle mut­ta Sään­ty­talon neu­vot­teluis­sa perus­suo­ma­laiset eivät esit­täneet mitää konkreet­tista mallia miten syn­tyvyys voitaisi­in saa­da nousu­un hallinnol­lisin keinona

      2. Jarkko
        ” yleisel­lä tasol­la sanois­in että ihmis­ten tule­vaisu­u­de­nuskon ja taloudel­lisen var­muu­den lisääminen.”

        Suurin yksit­täi­nen syy lapset­to­muu­den on sopi­van kump­panin puute. Miten ihmeessä vaikka­pa työ­suhde­tur­va paran­t­a­mi­nen aut­taa yhtään kump­panin löytämiseen?

        Ei mitenkään.

        Syn­tyvyys onkin hyvä esimerk­ki ilmiöstä, jon­ka kor­jaamiseen ihmiset ehdot­ta­vat aina niitä poli­ti­ikka­toimia, joi­ta he muutenkin kan­nat­ta­vat. Kon­ser­vati­iv­it ehdot­ta­vat per­heen nos­tamista keskiöön, vasem­mis­to­laiset työ­suhde­tur­va paran­tamista, vihreät ympäristön kor­jaamista, oikeis­to­laiset työ­paikko­jen luomista.

        Ongel­ma on, ettei kukaan oikeas­t­aan tiedä juurisyytä sille, mik­si syn­tyvyys on tip­punut niin paljon. Ehkä merkit­tävin syy lapset­to­muu­den on kump­panin puute. Ok, mut­ta ei se ker­ro, *mik­si* ihmiset eivät löy­dä kump­pa­nia? Eikä kump­panin puute selitä myöskään sitä, että lapsel­liset per­heet jäävät pienem­mik­si, kuin ennen. Myös lap­sia saavien lap­silu­vun vähen­e­misel­lä on oma osuuten­sa asi­as­sa, ei pelkästään täysi lapsettomuus. 

        Muu­tamia arvauk­sia, jot­ka voivat vaikuttaa:
        — taloudelli­nen epä­var­muus, mut­ta mik­si sama ei näkynyt 90-luvulla?
        — nais­ten ja miesten keskit­tymi­nen eri paikkakunnille
        — yleinen pain­on­nousu (ihmiset eivät pidä toisi­aan riit­tävän viehättävinä)
        — porno, mik­si tyy­tyä rumaan kump­pani­in, kun net­ti on pul­lol­laan viehät­täviä? Liit­tyy edelliseen.
        — net­ti ja deit­ti­palve­lut, mik­si tyy­tyä muuhun kuin parhaim­paan? Liit­tyy kah­teen edelliseen.
        — kaupungis­tu­mi­nen ja pienet asun­not, ei vaan mahdu
        — arvoste­taan aiem­paa enem­män tilaa, liit­tyy edel­liseen, mut­ta yleis­es­ti jos kaikille lap­sille pitää olla oma huone, vaikeam­paa se on jär­jestää, eri­tyis­es­ti kaupungeissa.
        — halu­taan asua ihan keskus­tas­sa, ei laitakaupungille tai lähiössä, kts. kak­si edel­listä. Kaupungis­tu­misel­la, vaa­timusten nousul­la ja ihan keskus­tas­sa asumisel­la on synergiaetuja.
        — yleinen eri­lais­ten koke­musten arvoitusten nousu. koetaan ensin kaik­ki muut asi­at, ennen lapsia.
        — yleinen elämisen laadun arvos­tuk­sen nousu. Han­ki­taan ensin tarpeek­si rahaa, isom­pi asun­to, ammat­ti ja kun­non ura, ettei tarvi säästellä.
        — ei vaan halu­ta lap­sia (tämä ei selitä sitä, mik­si jäädään lap­siluku­toiveesta, ts. saadaan lap­sia vähem­män, mitä on toiveissa)
        — ilmas­ton­muu­tos. Mik­si näky­isi enem­män, kukn ydin­so­dan pelko kylmän sodan aikana?
        — taloudelli­nen epä­var­muus. Tähän sama kuin edel­liseen, mik­si se pelot­taa juuri nyt? Aiem­minkin on myös ollut epävarmaa.

        Tyos­sa on pitkä lista asioi­ta, joi­ta tuli mieleen. Osa estää las­ten saan­nin kokon­aan (eri paikkakun­nil­la asum­i­nen), osa lykkää sirä niin, että lop­ulli­nen lap­siluku jää toivet­ta matalammaksi.

        Asi­aa pitäisikin tutkia kun­nol­la ja perus­taa par­la­men­taari­nen työryh­mä miet­timään, jot­ta poli­ti­ik­ka ei tem­poil­isi hal­li­tuk­ses­ta toiseen. Yleen­sähän tätä hoide­taan ihan puh­taal­la mutul­la, jokainen puolue oma­l­la taval­laan, jota toteut­taisi muutenkin.

  6. Kom­ment­ti­na Pent­ti A Häkkiselle tuo­hon työperäiseen maa­han­muut­toon niin jokainen työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja on net­toveron­mak­sa. Tur­va­paikan­hak­i­jat ja pako­laiset ovat ihan toises­sa kat­e­go­ri­as­sa elleivät he sit­ten työl­listy nopeasti sen jäl­keen kun ovat saa­neet pysyvän oleskelu­lu­van. En tiedä luku­ja kuin­ka paljon maa­han­muut­ta­jataus­taisia on puo­lus­tusvoimien palveluk­ses­sa mut­ta ainakin toisen ja kol­man­nen sukupol­ven maa­han­muut­ta­jien lapset suorit­ta­vat asepa­lveluk­sen siinä mis­sä kan­ta­suo­ma­laiset. Ainakin pääkaupunkiseudul­la ja muis­sa suuris­sa kaupungeis­sa ulko­maalainen työvoima pyörit­tää jo suur­ta osaa palveluista

    1. Minus­ta tun­tuu, että Rahul oikoo asioi­ta pahanpäiväisesti.
      Minus­ta työperäi­nen maa­han­muut­to tarkoit­taa tavanomaista yhteiskun­nal­lista ele­lyä. Per­heitä peruste­taan, koulu­ja käy­dään ja sairastel­laankin. Siitä tulee jonkin­lainen tilas­tolli­nen huolto­suhde. Suomes­sa koulu­tus ja sairastelu on yhteiskun­nan kannal­ta kallista. Jos maa­han­muut­ta­jista suurin osa työl­listyy mata­la­palk­ka-aloille niin ei tai­da huolto­suhde kehit­tyä toiv­o­tun­lais­es­ti val­tion­talouden kannalta.
      Yksit­täisen yri­tyk­sen kannal­ta asia voi olla hyvinkin positiivinen.

      1. Maa­han­muut­ta­jas­ta (työperäis­es­tä) tulee net­tomak­sa­ja jok­seenkin automaat­tis­es­ti sik­si, että hän ei ole elänyt lap­su­ut­taan Suomes­sa eikä hän voi myl­skään olla Suomes­sa työtön kuin hyvin vähän aikaa.

      2. Kom­ment­ti­na Pent­ti A K Häkkiselle että maa­han­muut­ta­jat kuor­mit­taisi­vat Suomen koulu ja ter­veyspalvelui­ta kos­ka he työl­listyvät mata­la­palk­ka-aloille. Jos maa­han­muut­ta­ja käy töis­sä hänen huolto­suhde ei kään­nyt val­tion­talouden kohdal­la negati­ivisek­si vaan pysyy melko­lail­la plus­san ja miinuk­sen välil­lä. Toden­näköis­es­ti enem­män plus­san puolella.Muistuttaisin Häkkistä että yri­tyk­set mak­sa­vat Suomeen myös vero­ja ja sotu­mak­su­ja ja samal­la rahoit­ta­vat veroil­la julkisen sek­torin palvelui­ta kuten niitä ter­veys ja koulu­tus­palvelui­ta. Yri­tys­ten työn­tek­i­jät käyt­tävät pääasi­as­sa työter­veyt­tä jon­ka mak­saa kyseinen yri­tys ja työn­tek­i­jä yhdessä.

      3. Jotenkin tun­tuu, että tämä huolto­suhde asia on kom­men­toin­nis­sa ajau­tunut ohipuhumiseen.
        Jotenkin tun­tuu, että Rahul ja Osmo puhu­vat siir­to­työläi­sistä syn­onyyminä työperäiselle maahanmuutolle.
        Kyl­lä minä sen ymmär­rän, että siir­to­työläi­nen on net­tomak­sa­ja yhteiskunnalle.

      4. “Jos maa­han­muut­ta­jista suurin osa työl­listyy mata­la­palk­ka-aloille niin ei tai­da huolto­suhde kehit­tyä toiv­o­tun­lais­es­ti val­tion­talouden kannalta.”

        Kan­nat­taa muis­taa, että henkilön mak­samia vero­ja kat­sot­taes­sa myös kova­palkkaisim­mat ovat yhteiskun­nan net­tosaa­jia ja ain­oas­taan duu­nar­it ovat nettomaksajia. 

        Kova­palkkaiset korkeastik­oulute­tut valmis­tu­vat myöhään ja elävät siihen saak­ka tuil­la, tekevät lyhyen työu­ran ja nos­ta­vat kym­meniä vuosia kovaa eläkettä.

      5. Väite, että kova­palkkaisim­mat ovat net­tosaa­jia on niin outo väite, että se vaatisi kyl­lä perustelu­ja. Noin voisi väit­tää ehkä suuria omaisu­us­tu­lo­ja saav­ista, jos halu­aa tietois­es­ti uno­htaa välil­liset verot, mut­ta suuria palkkat­u­lo­ja saav­ista väite on aivan mahdoton. .

      6. Kom­ment­tin Pent­ti A K Häkkiselle että siir­to­työläi­nen on jok­seenkin sama asia kuin työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja. Itse asi­as­sa kausi siir­to­työläi­nen ei ole niinkään ihan 100% net­to mak­sa­ja kuin maas­sa pysyvästi asu­va maa­han­muut­ta­ja joka on tul­lut maa­han muun kuin tur­va­paikkka-statuk­sen kaut­ta. Moni siir­to­työläi­nen palaa takaisin koti­maa­hansa kuten viro­laiset raken­nustyöläiset aikoinaan. Pysyvästi maas­sa asu­vat maa­han­muut­ta­jat jot­ka käyvät työssä tai omis­ta­vat yri­tyk­siä on nimeno­maan nettomaahanmuuttajia.

      7. Väite, että kova­palkkaisim­mat ovat net­tosaa­jia on niin outo väite, että se vaatisi kyl­lä perustelu­ja. Noin voisi väit­tää ehkä suuria omaisu­us­tu­lo­ja saav­ista, jos halu­aa tietois­es­ti uno­htaa välil­liset verot, mut­ta suuria palkkat­u­lo­ja saav­ista väite on aivan mahdoton. . 

        Väite ei toki ole lainkaan has­su, sil­lä isoin tulon­si­ir­to on eläk­keet. Tämä kun yhdis­tetään OECD-maid­en eri­ar­voisim­paan ter­vey­den­huoltoon ja isoi­hin eli­na­jan­odot­teen eroi­hin, niin yhdis­telmänä on paljon tulon­si­ir­to­ja heille jot­ka elävät pitkään ja ovat joil­la on ollut paljon korkei­ta palkkat­u­lo­ja ja täten korkea eläke.

        Hiil­amo(?) muis­taak­seni tästä jonkin raportinkin Kelalle jos­sa las­ket­ti­in eräi­den kuvit­teel­lis­ten esimerkkien net­tosaa­ja/net­tomak­sa­ja-statuk­sia. Esimerk­it toki kek­sit­tyjä esimerkki­henkilöitä, mut­ta ulko­muis­tista isoin net­tomak­sa­ja oli siinä duu­nari. Pitkä työu­ra, paljon eläke­mak­su­ja ja vero­ja, hau­taan suh­teel­lisen nuore­na. Neu­traali oli paljon työt­tömänä ja tukien varas­sa ollut, ja välis­sä silp­putöitä tehnyt. Isoin net­tosaa­ja oli hyvä­tu­loinen oliko­han toim­i­tusjo­hta­ja joka tien­asi töis­sä paljon ja pitkään, mut­ta kos­ka hän eli ver­rokke­jaan huo­mat­tavasti van­hem­mak­si hän hyö­tyi todel­la suuresti eläke­jär­jestelmästämme ja oli suuri nettosaaja.

        Näin tuon raportin joskus 5v sit­ten, mut­ta en ole onnis­tunut sitä löytämään viime vuosi­na vaik­ka olen yrit­tänyt googletel­la. Jos jol­lakul­la soit­taa kel­lo­ja, arvostaisin linkkiä.

        Toki alku­peräi­nen kom­ment­ti saat­toi toki myös viita­ta siihen, että hyvä­tu­loisim­mat ovat heitä jot­ka hyö­tyvät eniten nyky­mallisen yhteiskun­nan ole­mas­saolosta muutenkin. Onhan “peli” jon­ka sään­nöt yhteiskun­ta määrit­tää todis­tet­tavasti ollut heille voit­toisa, ja he hyö­tyvät eniten esim. siitä että yhteiskun­nan väki­val­takoneista suo­jelee heitä ja hei­dän omaisu­ut­taan. Jol­lain toisil­la sään­nöil­lä ja laeil­la jotkut toiset saat­taisi­vat olla niitä voittajia.

      8. Oudok­si menevät nämä kom­men­tit yhteiskun­nan nettosaajista.
        Minus­ta ongel­ma tulee siitä, että esim työn arvo määritetään markki­noiden avul­la. Täl­löin jonkun urheil­i­jan tai for­mu­lakuskin työn arvo näyt­täisi ole­van paljon arvokkaam­paa kuin esim maat­alouden kausi­työläisen tai van­hushoito­työtä tekevän.
        Pitäisi lähteä työn arvos­tuk­ses­sa siitä, mikä työn arvo on yhteiskun­nalle. Mak­se­taanko palkkaa yhteiskun­nan hyväk­si tehdys­tä työstä vai onko palkkat­u­lo ”kerät­ty” muil­ta. Heti tulee mieleen urheilu. Minäkin joudun mak­samaan yle-veroa mm urheilun esittämisestä.
        Lop­pupäätelmäni on, että yhteiskun­nan net­tosaa­jia ei voi arvot­taa rahalla.

  7. Mitäköhän Niin­istö oikein ajat­teli tuos­sa uuden­vuo­den puheessaan? 

    Onhan se toki niin, että hän aloit­ti pres­i­dent­tikau­den Kataisen hallinnon aikana ja lopet­taa Orpop­urran aikana. Onhan se sääli, että suomen kaikkien aiko­jen kak­si huonoin­ta hal­li­tus­ta sat­tuu saman pres­i­dentin ajalle. Onko kuitenkaan oikein lähteä vas­tu­ut­tomasti uuden­vuo­den puheessa pyytämään oppo­si­tio­ta apu­un val­tion johtamises­sa? Tuo­han tuhoaa sen mah­dol­lisu­u­den, että voitasi­in äänestää järkeväm­mät val­taan, jos luo­daan rak­en­teet, että oppo­si­tios­ta voi myös johtaa.

    Onhan se tot­ta, että tuo hal­li­tus on huono, mut­ta ei hal­li­tuk­sen ohi joht­a­mi­nen ole mikään vai­h­toe­hto. Kyl­lä niiden, jot­ka tekevät paskaa poli­ti­ikkaa pitää päästä vas­taa­maan teoistaan.

    1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki kom­mentin näke­myk­seen että kova­palkkaiset korkeastik­oulute­tut oli­si­vat myös net­tosaa­jia. Moni Suomeen muut­tanut korkeastik­oulutet­tu korkea­t­u­loinen maa­han­muut­ta­ja on jo valmis­tunut lähtö­maas­ta ja ovat palkat­tu Suomeen ilman että yhteiskun­ta tarvit­sisi heitä uudel­lenk­oulut­taa. Työelä­keet ovat pääasi­as­sa yksi­ty­isiä joten niiden kus­tan­nuk­set ovat vähäisiä yhteiskunnalle.Harva korkeastik­oulutet­tu kova­palkkainen maa­han­muut­ta­ja nos­taa kansaneläket­tä. Julkisen sek­torin eläk­keet ovat sit­ten toinen asia.

  8. Liit­tyen tohon kohden­net­tuun kiin­teistöveroon niin esimerkik­si jos Kata­janokan läheisyy­teen raken­netaan jotain uusia vetovoi­matek­i­jöitä, jot­ka vaikut­ta­vat asun­to­jen arvoon, niin siel­lä kiin­teistövero­ja pitäisi korottaa?

    “Voitaisi­in myös ajatel­la kohden­net­tua kiin­teistöveroa raidein­vestoin­nin vaikutusalueelle.”

    Kun vero­tuk­seen lisätään eri­laisia sään­töjä, niin se mon­imutkaistuu entis­es­tään ja vaatii enem­män työvoimaa vero­hallinnos­sa sen hal­lit­semisek­si. Vero­tus on erit­täin mon­imutkaista ja siihen liit­tyvä taus­tain­fra vaatii sit­ten vero­tuk­sen mon­imutkaisu­u­den takia enem­män erityisosaamista.

    Jonkin­laisen “oikeu­den­mukaisu­u­den” tavoit­telu mon­imutkaistaa yhteiskun­taa entis­es­tään. Sit­ten halu­taan lisää eri­laisia tutkimuk­sia miten on asi­as­sa onnis­tut­tu ja mon­imutkaisu­us pyörit­tää lisää mon­imutkaisu­ut­ta. Mik­si väestöltään noin Pietarin kaupun­gin väestön kokoisen kansan pitää rak­en­taa ihmeel­lisiä mon­imutkaisia sään­töhim­meleitä sen takia, että oltaisi­in oikeudenmukaisempia?

    Yhteiskun­taa vaivaa mon­imutkaistu­mi­nen mikä lisää kus­tan­nuk­sia entis­es­tään. Mon­imutkaisem­man tekem­i­nen on paljon helpom­paa kuin yksinker­tais­t­a­mi­nen ja yksinker­tainen ratkaisu. Ihmi­nen on jotenkin niin muotoutunut. Sen huo­maa useista ihmi­sistä kun ne selit­televät asioi­ta mon­imutkaises­ti ja kuitenkin on löy­det­tävis­sä siitä se oleelli­nen yksinker­tainen asia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.