Heini Junkkaala: Pirkko Saisio – sopimaton

51 vastausta artikkeliin “Heini Junkkaala: Pirkko Saisio – sopimaton”

1. Saisio on ollut niitä har­vo­ja ex-tais­to­laisia jot­ka ovat toden­neet että tais­to­laiset oli­vat Neu­vos­toli­iton viides kolon­na. Aseelli­nen vas­tar­in­ta olisi ollut kyl­lä mah­dol­lista myös tais­to­laisil­ta. 1970-luvul­la Län­si-Sak­san uus­vasem­mis­tos­ta osa lähti koulut­tau­tu­maan palesti­inalaisleireille Jor­da­ni­aan ja Libanon­i­in ja Syyr­i­aan jos­ta sit­ten syn­tyi Punainen armei­jakun­ta eli Baad­er-Mein­hof ryh­mä. Myös Ital­ias­sa ja Japanis­sa oli ääri­vasem­mis­to­laisia ter­ror­is­ti­solu­ja jot­ka oli­vat koulut­tau­tuneet myös palesti­inalaisleireil­lä. Neu­vos­toli­it­to ja etenkin DDR tuki­vat ääri­vasem­mis­to­laisia ter­ror­is­ti­solu­ja Län­si-Euroopas­sa. Tais­to­laiset keskit­tyivät van­haan 1930-luvun Neu­vos­toli­iton pro­pa­gan­daan eli kult­tuurin poli­ti­soi­tu­miseen etenkin mainit­se­masi teat­terin kaut­ta. Myös Taide­te­ol­lisen korkeak­oulus­sa oli suuri tais­to­laisopiske­li­joiden lukumäärä. Suosit­te­len luke­maan pro­fes­sorin Antti Has­sin pos­tu­umiset muis­tel­mat jos­sa kuvataan Taide­te­ol­lisen korkeak­oulus­sa val­lit­se­vaa tais­to­laishege­mo­ni­aa. Ver­taus 1930-luvun kult­tuuriväen ja tais­to­lais­ten toim­intaan ja ide­olo­giaan on kyl­lä selvä ero. Nat­si-Sak­sa tuhou­tui toises­sa maail­man­so­das­sa joka tuhosi lop­ul­ta koko kansal­lis­sosial­is­tisen ide­olo­gian val­tavir­ran mut­ta Neu­vos­toli­it­to hajosi sisältäpäin ilman väki­val­taa jon­ka lop­putu­lok­sen oli ex-kom­mu­nistien luo­ma mafi­ave­toinen rois­tokap­i­tal­is­mi. Moni ex-tais­to­lais­ten enti­nen aat­eveli on tämän päivän Putinin hallinnon palveluk­ses­sa. Tämän päivän Sak­san joh­dos­sa ei ole yhtään ex-natsin suo­raa jälkeläistä. Van­hat 1930–1920-luvun kansal­lis­sosial­isti jou­tu­i­v­at Suomes­sa sodan jäl­keen yhteiskun­nan ulkop­uolelle. Saisio­ta luku­unot­ta­mat­ta suurin osa ex-tais­to­lai­sista ei ole koskaan myön­täneet että he oli­vat total­itäärisen kom­mu­nis­tisen ide­olo­gian lipunkantajia.

   Vastaa

   1. Nykyään val­taa on enem­män ns NG- organ­isaa­tioiden (Non Gov­ern­men­tal; ei hal­li­tuk­seen liit­tyvä) piiris­sä kuin hallituksessa.

      Näitä ovat mm. talousalan yri­tyk­set ja jär­jestöt, “think-tankit” eli aja­tus­pa­jat sekä globaalis­sa mitas­sa eri maid­en keskus­pankit sekä Maail­man­pank­ki, IMF sekä YK sekä muut näi­den kaltaiset järjestöt. 

      Esimerkik­si etelä-Euroopas­sa eri­lais­ten sosial­is­tis­ten jär­jestö­jen (mm. Trot­ski­laiset, Mao­laiset, “Stal­in­is­tit” ym). jäsenet ovat hyvin edustet­tuna näis­sä edelleen.

      Muu­tamia heistä on ollut mm. EU-komis­sion jäseninä.

      Ne nat­sien jälkeläiset joi­ta voisi olla löy­det­tävis­sä ovat korkein­taan keski­ta­son päät­täjien eli pien­ten viskaalien jälkeläisiä joil­la oli lop­ul­ta “vähän” val­taa — ei siis Reichin asioi­hin mut­ta toki yksilöihin.

      Mon­et korkeampi­en nat­sien jälkeläi­sistä eivät han­kki­neet lap­sia. Mon­et pidät­täy­tyivät poli­ti­ikan ulkop­uolel­la esim. talouselämässä. Jotkut tekivät “kap­inan” ja ajat­te­liv­at julkises­ti eri taval­la kuin esivanhemmat.

      Muu­ta­mat keskeiset nat­sei­hinkin liitet­tävät asi­at löy­tyvät monien jär­jestö­jen ajamista tavoit­teista; mm. tran­shu­man­is­mi eli päivitet­ty eugeni­ik­ka, luon­non palvon­ta äärim­mäisen ekolo­gian kautta.

      Osa talous­poli­it­tis­es­ta ajat­telus­ta on hie­man velkaa nat­seille, mm. velan merk­i­tyk­sen hämärtämi­nen tai ihmis­ten voimakas ohjaami­nen (pakot­ta­mi­nen?) tekemään val­in­to­ja joi­ta lob­bar­it ja/tai hal­li­tus pitävät hyvinä.

      Yksi keino tun­nistaa facis­mi sen eri muodois­sa on huo­ma­ta mil­loin aat­teen tarkoi­tus pyhit­tää keinot.

      Facis­mi eri muodois­saan on uskon­nolli­nen aate ja se ei hyväksy mui­ta uskon­nol­lisia näke­myk­siä ja pyrkii vaien­ta­maan ja kitkemään ne.

      “Facis­mi on aina Facis­mia oli se minkä väristä tahansa” — Paa­vo Haavikko.

      .

      Vastaa

   2. Tais­to­lai­sista puhut­taes­sa kan­nat­taa muis­taa mis­tä hei­dän ideansa alun­perin tulivat.

      Mon­et johta­vat suo­ma­laiset sosial­is­tit ja kom­mu­nis­tit osal­lis­tu­i­v­at akti­ivis­es­ti lokaku­un val­lanku­mouk­seen 1919 Petrogradissa.

      Heitä oli­vat mm. Otto Ville Kuusi­nen, Rah­jan vel­jek­set, Edvard Gylling, Kuller­vo Man­ner, Yrjö Siro­la, jne.

      Noi­ta suo­ma­laisia Lenin kut­sui “hyödyl­lisik­si idiooteik­si”, jot­ka ihan tosis­saan uskoi­vat Marx­is­mi-Lenin­is­mi­in. He aloit­ti­vat Suomes­sa puna-kap­inan, joka aiheut­ti meil­lä 38 000 suo­ma­laisen kuoleman.

      Myöhempi­en aiko­jen Tais­to­laiset oli­vat saa­neet aat­teen­sa noil­ta idiooteil­ta jo äidinmaidossa.

      Kun kat­soo ay-liik­keen nyky­istä touhua, ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että siel­lä piileskelevät Euroopan viimeiset Marxisti-Leninistit!

      Vastaa

      1. Sep­poa ja mui­ta men­neisyy­dessä eläviä kehot­taisin jo päästämään irti siitä mitä tapah­tui aivan eri­laista olo­suhteis­sa yli 100 vuot­ta sit­ten. Siis yli 100 vuot­ta sit­ten jol­loin­ka Suo­mi itsenäistyi ja jol­loin­ka eri­ar­voisu­us yhteiskun­nas­sa oli todel­la räikeää eikä työläisille annet­tu juuri mitään oikeuk­sia, eikä ainakaan mah­dol­lisuuk­sia ajaa asi­aansa jär­jestäy­tyneesti. Sitäkö nytkin hal­li­tus halu­aa, palu­u­ta aikaan jol­loin­ka työn­tek­i­jät oli­vat ilman oikeuksia?

         Ja kyl­lä niiden 39000 kuole­man aiheut­ti­vat ihan toiset suo­ma­laiset, kuin ne jot­ka tapet­ti­in. Suuri osa tapet­ti­in jopa hitaasti vankileireil­lä, eivätkä siihen olleet ainakaan kom­mu­nis­tit tai muut leireil­lä kuolleet sisäl­liso­taan osal­lis­tuneet syyllisiä.

         Valitet­tavasti vaan yhä edelleen on niitä jot­ka halu­aisi­vat työläisiä kohdelta­van kuten aikoina ennen Suomen itsenäistymistä. Hei­dän uhon­sa tun­tuu nyt selvästi lisään­tyneen nkun he ovat saa­neet mieleisen­sä hal­li­tuk­sen jos­sa ääri­oikeis­tol­la on vah­va rooli. 

         Mie­lenki­in­nol­la kuulisin näiltä kiihkoil­i­joil­ta, mitä oikeuk­sia he soisi­vat työn­tek­i­jöille ja kuin­ka hei­dän mielestään työn­tek­i­jät saisi­vat pitää puo­li­aan nykyään. Venäjäl­lähän sanel­laan kaik­ki ylhäältä ja näyt­täisi nyt vähän siltä että Suomes­sa pyritään samaan viemäl­lä työn­tek­i­jöi­den oikeudet ja pyrkimäl­lä hiljen­tämään työn­tek­i­jöitä ja muu­ta taval­lista kansaa puo­lus­ta­va oppositio.

         Sep­po, herää jo, nyt eletään 2000-luvul­la eikä 1900-luvul­la! Jot­ta vält­ty­isit ainakin harhaisim­mil­ta ajatuk­sil­tasi, niin mieti mitä marx­isti-lenis­tistä ay- liik­keesä oikeasti on ja miten se näkyy konkreet­tis­es­ti ulospäin.

      2. AKK, kiitos kommenteistasi.

         Tässä ker­ron nyky­i­sistä töistäni ja tar­joan ehdo­tuk­sia akuutin talouskri­isimme ratkaisuun:

         Toimin täl­lä het­kel­lä toim­i­tusjo­hta­jana kolmes­sa suo­ma­laises­sa yhtiössä, jot­ka toimi­vat teknolo­giavi­en­nis­sä ja koulutussektorilla.
         Koulu­tamme vuosit­tain 6000 suo­ma­laista ajanko­htai­sis­sa aiheis­sa, muun muas­sa nyt tärke­assä tekoälyssä.
         Käy kat­so­mas­sa Ratek­oulu­tus Oy:n koulu­tuska­len­teri tästä: https://www.ratekoulutus.fi

         Mitä tulee Suomen talouskri­isin ratkaisemiseen, tässä tekoä­ly­ohjel­ma ChatGPT:n suositukset:
         1. Työ­markki­nat ja työllisyys:
         • Suomen työ­markki­nat voivat hyö­tyä uud­is­tuk­sista, jot­ka paran­ta­vat työvoiman jous­tavu­ut­ta ja sopeu­tu­mista muu­tok­si­in. Tämä voi sisältää työ­markki­noiden rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia, kuten työ­sopimusten jous­tavu­u­den lisäämistä.
         • Akti­iviset työvoimapoli­ti­ikat ja koulu­tu­so­hjel­mat voivat aut­taa vas­taa­maan työvoiman tarpeeseen ja paran­taa osaamisen vas­taavu­ut­ta työ­markki­noiden vaatimuksiin.
         • Yrit­täjyy­den edis­tämi­nen ja yri­tysilmapi­irin paran­t­a­mi­nen voivat tukea uusien työ­paikko­jen syntymistä.
         2. Inno­vaa­tiot ja digitalisaatio:
         • Panos­t­a­mi­nen tutkimuk­seen ja kehi­tyk­seen sekä inno­vaa­tiopoli­ti­ikkaan voi edis­tää uusien teknolo­gioiden ja liike­toim­inta­mallien syn­tymistä, mikä on ratkai­se­van tärkeää pitkän aikavälin kil­pailukyvyn kannalta.
         • Dig­i­tal­isaa­tioon liit­tyvät uud­is­tuk­set voivat paran­taa yri­tys­ten tehokku­ut­ta, lisätä tuot­tavu­ut­ta ja luo­da uusia mah­dol­lisuuk­sia monil­la talouden sektoreilla.
         3. Sosi­aali- ja terveyspalvelut:
         • Sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden uud­is­t­a­mi­nen voi olla kri­it­ti­nen haaste, kun väestön ikään­tymi­nen lisää ter­vey­den­huol­lon tarvet­ta ja kustannuksia.
         • Tehokkaam­mat ja kus­tan­nuste­hokkaat ter­veyspalve­lut voivat aut­taa hal­lit­se­maan ter­vey­den­huol­lon meno­ja ja samal­la tar­jo­ta laadukas­ta hoitoa.
         • Sosi­aal­i­tur­van uud­is­t­a­mi­nen ja kan­nus­timien luomi­nen voivat edis­tää työl­lisyyt­tä ja aut­taa tor­ju­maan köyhyyttä.

      3. Korp­poon kan­nat­taisi pyyhk­iä (min­imis­sään) menus­ta “Joht­a­mi­nen ja esi­henkilo­taidot”, jos vuosikym­menten uuras­tuk­sen jäl­keen men­estys­ta­ri­na mah­tuu lupi­askin kan­teen.. ehkä vahvu­us sit­tenkin löy­tyy vai­h­toe­hto­his­to­ri­an tun­te­muk­ses­ta, Fox News saat­taisi palkata pohjo­is­maid­en asiantun­ti­jak­si? Tai Repub­likaanien työmarkkina-asiantuntijaksi?

      4. Sep­po, nuo ChatGPT:n suosi­tuk­set ovat var­masti niitä asioi­ta joi­hin kan­nat­taa panos­taa. Se mitä niistä puut­tuu on kuin­ka nuo ratkaisut saadaan hyödyt­tämään kaikkia suo­ma­laisia, eli kuin­ka tulot saadaan jaet­tua jos eivät automaat­tis­es­ti jakaudu niin että kaikil­la on mah­dol­lisu­us tul­la toimeen. Nyt esimekik­si hal­li­tuk­sen toimet tarkoit­ta­vat sitä että kaikkein pien­i­t­u­loisimpi­en 30% tulot pienenevät hal­li­tuk­sen toimien joh­dos­ta vaik­ka työl­lisyys­vaiku­tuk­setkin ote­taan huomioon ja samal­la halu­taan viedä työn­tek­i­jöiltä oikeudet puo­lus­taa työe­hto­jaan ja palkko­jaan. Sekin pitää ymmärtää etteivät ne joiden tulot ovat kaikkein pien­impiä voi olla niitä joil­ta leikataan sil­loin kun velak­si jae­taan veronalen­nuk­sia meille joiden ylimääräiset tulot menevät jo ennestäänkin aivan muuhun kuin arjes­ta selviämiseen tai muuten välttämättömyyteen.

         Tekoä­ly on kyl­lä muuten oike­as­sa, mut­ta se ei huomioi tulon­jaon oikeudenmukaisuutta.
         Tulo- ja omaisu­usero­jen liial­lisel­l­la kasvul­la on nimit­täin negati­ivi­nen vaiku­tus talouskasvu­un, mis­tä löy­tyy lisäti­eto­ja vaikka­pa googlet­ta­mal­la. Ja se on selvää että sil­lä on samal­la kiel­teinen vaiku­tus myös muuhun kehi­tyk­seen yhteiskun­nan kokon­aisu­ut­ta ajatellen. Toki paper­il­la talous voi näyt­tää hyvältä vaik­ka tulot- ja omaisu­us oli­si­vat jakau­tuneet vaikka­pa niin kuin Venäjäl­lä, mut­ta kan­nat­taako siihen suun­taan men­nä vaik­ka siel­lä “työ­nan­ta­ja” voikin sanel­la kaik­ki ehdot ilman että työn­tek­i­jöil­lä on mitään todel­lisia mah­dol­lisuuk­sia pitää puoliaan.

2. Jos tais­to­lai­saikoina jou­tui edel­läkävi­jöik­si itsen­sä koke­vien puhut­telu­un les­boud­es­ta niin vain vähän liioit­telemat­ta voi sanoa, että näinä uusi­na oikea- ja puh­da­sop­pisu­u­den aikoina ei ole kaukana puhut­telu­un jou­tu­mi­nen vas­takkai­sista syistä, esim. siitä että näkee keis­arin uusia vaat­tei­ta ja harho­ja siel­lä ja tääl­lä, ihan kuten tässä päiv­i­tyk­sessä tulikin jo esi­in. Ja mm. Sai­sion myöhem­mässä elämässä. Toki niin mon­en muun myös. 

   Nuoru­us ja ide­al­is­mi on ok, mut­ta ahdas­mieli­nen ide­al­is­mi, esimerkik­si suvait­se­vaisu­u­den tulk­it­sem­i­nen vain yhdel­lä ain­oal­la saplu­u­nal­la, on surkeaa jokaises­sa ajas­sa oli sen kiin­nit­tyneenä mihin ismi­in mil­loinkin tahansa. Nuori ja asi­as­taan täysin var­ma ihmi­nen, olkoon mikä maail­man­paran­nus­tah­to takana tahansa, on lukit­tu ihminen. 

   Kun teat­te­ri­alan jut­tu­ja seu­raa, niin eipä tai­da noista men­neistä vuosikym­menistä hirveästi siel­läkään tul­lut opittua. 

   Mitä tulee aiko­jen ahdas­mielisyy­teen niin aika mon­et koke­vat että tais­to­lai­sista huoli­mat­ta 70-luku oli huo­mat­tavasti vapaamielisem­pää aikaa kuin tämä nykyi­nen. Ja värikästä.
   Myyt­ti har­maas­ta kekkosslo­vak­ista ei pidä lainkaan paikkansa. Se on nuorem­pi­en sukupolvien harhaan osunut­ta retroilua. 

   Saisio tietenkin lukuun.

   Vastaa

   1. Kom­ment­ti­na Nim­imerk­ki Hyvä pirkot näkökul­maan että 1970-luvun har­maud­es­ta ja kekkosslo­va­kian ylipoli­ti­soi­tu­mis­es­ta. 1980-luvun nuorisos­ta moni oli kas­vanut 1970-luvun ilmapi­iris­sä jos­sa myös taval­la tai toisel­la koros­tui tuo ylipoli­ti­soi­tu­mi­nen. Juuri tästä syys­tä toden­näköis­es­ti Vihreä-liike sai paljon enem­män kiin­nos­tus­ta kos­ka kyseessä ei ollut vielä organ­isaa­tios­sa olisi ylhäältä alas päin ole­va koneis­to. Myös kiin­nos­tus Euroopan inte­graa­tion oli 1980-luvun lopus­sa teema joka nousi etenkin esille läh­es jokaises­sa puolueessa puoles­ta ja vas­taan vaik­ka YYA-sopimus oli vielä voimas­sa mut­ta poli­it­ti­nen johto tiesi kyl­lä että se on aut­tavasti van­hen­tunut sopimus. Oma arvioni 1970-luvun ylipoli­ti­soi­tu­mis­es­ta on se että se vier­aanut­ti yhden sukupol­ven myöhem­min kokon­aan kiin­nos­tuk­sen poli­ti­ikas­ta. Myöhem­min kun keskustelu Euroopan inte­graa­tios­ta osoit­taa sen että muu­tos oli YYA ‑sopimuk­ses­ta EU jäsenyy­teen oli todel­la nopeaa. Har­mi vaan että NATO jäsenyy­den toteut­ta­mi­nen kesti toiset 25 vuotta

      Vastaa

3. Itse näen tais­to­laisu­u­den lähin­nä vähän huvit­ta­vana sen ajan opiske­li­joiden liik­keenä niin että jopa duu­nar­it tekivät pesäeroa tuke­mal­la demare­i­ta ja ns enem­mistökom­mu­nis­te­ja. Tais­to­laisek­si ryhdyt­ti­in kos­ka kaver­itkin oli­vat. Niis­sä ker­hois­sa vietet­ti­in iltaa maail­maa paran­taen ja tutus­tut­ti­in vas­takkaisen sukupuolen opiske­li­joi­hin. Mon­es­ta tais­to­lais­es­ta on sit­tem­min tul­lut iso­ja johta­jia tai media-alan vaikut­ta­jia ja liuku­maa on ollut mui­hin puolueisi­in, ei vähiten Vihreään Liit­toon ja jopa RKP:hen.

   Rahul Somani ver­taa heitä Län­si-Sak­san Baad­er-Mein­hofi­in, mut­ta Baad­er-Meni­hofi­laisia oli todel­la paljon vähem­män suh­teessa ja kun he jäivät ter­ror­i­teois­taan kiin­ni ja jou­tu­i­v­at vanki­laan tai tekivät itse­murhan, niin liike lop­pui. Län­si-Sak­sas­sa oli toisaal­ta iso rauhan­li­ike mut­ta se ei pyrkinyt sosial­is­mi­in vaan halusi ydi­naseet pois.

   Suomen liika tukeu­tu­mi­nen Neu­vos­toli­it­toon oli pääosin Kekkosen, Keskustapuolueen, Koivis­ton, SDP:n ja ns punais­ten vuorineu­vosten aikaansaa­ma umpisolmu.

   Vastaa

   1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että en ver­tail­lut tais­to­laisia Län­si-Sak­san ja Japanin Punaisen armei­jakun­taan tai Ital­ian punaisi­in prikaat­tei­hin vaan point­ti­ni oli se että siinä mis­sä tais­to­laiset kun­nos­tau­tu­i­v­at kult­tuurin kaut­ta oli Länsi-Sakassa,Japanissa ja Ital­ias­sa vas­taa­van­laisia liikkeitä jot­ka läh­tivät suo­raan ter­ror­is­tisi­in toim­intaan. Suomes­ta puut­tui yksinker­tais­es­ti kohteet joi­hin olis voitu iskeä kuten Nato maid­en tukikohdat.Punainen armei­jakun­ta ajokoi toim­intaansa aina vuo­teen 1998 asti. Län­si-Sak­san rauhan­li­ike ei ain­os­taan vas­tus­tanut ydin­sei­ta vaan ydin­voimaa ja lop­putu­los nähti­in vas­ta viime vuon­na. Valitet­tavasti. Tais­to­laiset päin­vas­toin kan­nat­ti­vat ydin­voima etenkin neuvostoydinvoimaa.

      Vastaa

4. Hyvät elämäk­er­rat ovat kiin­nos­tavia, joten tämä on ehdot­tomasti luet­ta­va. Saisio on ansioitunut kir­jail­i­ja eikä mikään yhden kir­jan julkisuustyrkkyihme.

   Hyvät pirkot- nim­imerkin kanssa olen samaa mieltä 70-luvun kamalu­ud­es­ta, eli se oli nykyiseen ver­rat­tuna toiveikas­ta aikaa. Ei lainkaan niin tekopy­hää ja kireää kuin tämä 20-luku. Oma opiskelu osui 80-luku­un, jota luon­nehti toiveikku­u­den lisäk­si rauhan­tah­to. Tais­to­laisu­us oli men­nyt meno­jaan ja nousus­sa oli­vat vihreät ja kokoomus jopa van­hois­sa vasemmistolinnakkeissa.

   Harv­inaista ja ansiokas­ta on Sai­sion me too- kri­ti­ik­ki. Mod­er­nia fem­i­nis­miä on mah­do­ton ymmärtää, vaik­ka kan­natan nais­ten tasa-arvopy­rkimyk­siä. Miesten on hyvä olla siel­lä mis­sä naisil­la on hyvä asema.

   Kuun­telin muu­ta­ma vuosi sit­ten Sai­sion esi­tys­tä Van­han kir­jal­lisu­u­den päivil­lä Vam­malas­sa. Hän puhui tun­teikkaasti ja painavasti eduskun­nas­sa olleesta ns.translakiesityksestä. Siitä paa­tok­ses­ta en ymmärtänyt sanaakaan, kos­ka aihe ei ole itsel­leni tärkeä ja läheinen. Vasem­mis­ton suuri virhe on ollut hirt­täy­tymi­nen tähän sukupuoli-iden­ti­teet­tisirkuk­seen. Viimeisetkin miesäänestäjät ovat sen takia hävinneet.

   Vastaa

5. Vielä edelleenkin jos­sain kuvitel­laan että tais­to­laisil­la 70-luvul­la olisi ollut jonkin­laisia todel­lisia väki­val­taisia val­lanku­mous-suun­nitelmia. Olisiko­han jo aika pan­na näille saduille loppupiste. 

   Olin mukana liik­keessä 70-luvun alku­vuodet, joitakin aiko­ja myös palkat­tuna toim­it­si­jana. Hyvinkää, iso teol­lisu­u­s­paikkakun­ta, kaupun­ki jos­sa nuo­ril­la kom­mu­nis­teil­la oli vilka­s­ta toim­intaa. Val­taosa koul­u­laisia, opiske­li­joi­ta, mut­ta myös työtäteke­viä. Voisi sanoa että tun­sin tuol­loin aika hyvin kaik­ki kaupun­gin akti­iviset “tais­to­laiset”, olin­han mukana siel­lä mis­sä toim­intaa suunniteltiin.

   En saa mieleeni yhtään muis­tiku­vaa sel­l­ais­es­ta puheesta jos­sa suun­nitelmis­sa olisi ollut jotain val­lanku­mouk­seen tai väki­val­taan viit­taavaa. Tot­ta kai val­lanku­mous vilahti mukaan jokaises­sa isom­mas­sa tapaamises­sa laulu­jen tai juh­la­puhei­den mukana. “Nuoriso valmis on tais­tele­maan” jne. Opin­topi­ireis­sä ker­rat­ti­in ahk­erasti neu­vos­to­laisia val­lanku­mous-kir­joituk­sia, mut­ta ei niitä kukaan osan­nut yhdis­tää sen het­ken suo­ma­laiseen todel­lisu­u­teen. Voisi sanoa että se oli jonkin­laista sen ajan fan­tasi­a­peliä ilman nitään kos­ke­tusko­htia todellisuuteen.

   Osal­lis­tu­in myös vuo­den-pari viikot­taisi­in nuor­tais­to­lais­ten Uuden­maan johto­ryh­män kok­ouk­si­in (USNL) palkat­tuna koul­u­lais-toim­it­si­jana. Ei siel­lä puhut­tu koskaan väki­val­las­ta tai väki­val­tais­es­ta val­lanku­mouk­ses­ta. Sel­l­ainen ei mitenkään kuu­lunut liik­keen arkiseen olemukseen.

   Muuten­han tais­to­lais­toim­inta oli täy­del­lisen par­la­men­taarista vaalei­hin valmis­tau­tu­mista ja rauhanomaista agi­taa­tio­ta ja pro­pa­gan­datyötä. Jo varhain 70-luvun alus­sa akti­iv­it leikka­si­vat tukkansa lyhyek­si ja kulki­vat attasea-salkun kanssa kok­ouk­ses­ta toiseen. 

   On täy­del­lisen mah­do­ton kuvitel­la tuon ajan tais­to­laisak­ti­ive­ja mukana sak­salaistyyp­pisessä baad­er-mein­fof väki­val­las­sa. Tais­to­lais­li­ike oli sen täy­delli­nen vas­tako­h­ta. Rauhanomainen ja par­la­men­taari­nen liike. Aivan toinen asia on sit­ten se että liik­keessä osat­ti­in mes­tar­il­lis­es­ti kaiken­laiset jär­jestöl­liset sika­maisu­udet ja pain­os­tuskeinot kun toimit­ti­in kansalaisjär­jestö­jen valtaamiseksi. 

   Keitä ihmeessä oli­ivat olleet ne joiden olisi ajatel­tu käytän­nössä toteut­ta­van val­lanku­mous­ta. Par­la­men­taari­nen kan­na­tus oli pieni. Liik­keen ydin oli pieni akti­ivi­joukko, jol­la oli kuitenkin hyvät yhtey­det tiedos­tusvä­lineisi­in. Liike näyt­ti ulospäin sata ker­taa suurem­mal­ta kuin todel­lisu­udessa olikaan. Taiteil­i­jat, toimit­ta­jat, muusikot, näyt­telijät, var­maan viimeinen ryh­mä, jol­la olisi ollut kykyä väki­val­lan tekemiseen sen ajan Suomessa. 

   Jos halu­aa saa­da real­is­tisen kuvan tais­to­lais liik­keestä ja sen “val­lanku­mouk­sel­lisu­ud­es­ta”, kan­nat­taa kat­sel­la Yle Areenal­ta “Kave­ria ei jätetä”- jak­so Tapi­olan demokraat­ti­sista nuorista. Mikko Kivisen asiantun­te­va käsikir­joi­tus tietää aika tarkkaan mis­tä kertoo. 

   Tais­to­lais­ten val­lanku­mous-suun­nitel­mat, jos pan­taisi­in tuolle mieliku­vi­tus-höpinälle piste. .

   Vastaa

   1. Ker­roin vain, mitä Saisio ker­too muistelmissaan.

      Vastaa

      1. Onko­han teat­terik­ouluym­päristö tuonut tais­to­laisu­u­teen lisä­maus­teen. Kuvaus tun­tuu kovin oudol­ta. Tuo nim­in­merk­ki Jussin selostus tun­tuu paljon uskottavammalta.

   2. Vaikken olekaan näh­nyt tais­to­laisu­ut­ta kuin sivus­ta, niin oma käsi­tyk­seni siitä on hyvin saman­lainen kuin mitä Jus­si kuvaa. Piik­ki por­varis­ton lihas­sa se oli, mut­ta ei väki­val­tainen vaik­ka jotkut sitä sel­l­aise­na pitävätkin tarkoituk­sel­la tai tarkoituk­set­ta. Vai uskooko joku että vaikka­pa Björn Wahlroos olisi ollut valmis­tele­mas­sa väki­val­taista vallankumousta?

      Jos jotenkin tuo­ta liiket­tä kuvaa, niin se oli älykkäi­den, mut­ta naivien, nuorten tapa haas­taa yhteiskun­taa muut­tumaan parem­mak­si, vaikkakin se mitä he pitivät parem­pana ei sitä suurelta osin ollutkaan. Val­lanku­mouk­sen ihan­noin­tia uno­htaen miten val­lanku­mous ja aate kohteli ihmisiä Neu­vos­toli­itossa. Painet­ta hyv­in­voin­ti­val­tion kehit­tämiseen se kuitenkin loi ja ohjasi kehi­tys­tä niin että hyv­in­voin­ti Suomes­sa lisään­tyi eikä kasaan­tunut vain harvoille.

      Vastaa

   3. Jus­sille kom­ment­ti­na tais­to­lais­ten val­lanku­mous-suun­nitelmi­in. Teil­lä on var­masti lisää ker­rot­tavaa tais­to­lais­ten vai­hteista 1970-luvul­la. En väit­tänyt että tais­to­laiset oli­si­vat olleet suun­nitele­mas­sa ter­ror­is­tisiä toim­intaa kuten Baad­er-Mein­fofin väki­val­tainen toim­inta Län­si-Sak­sas­sa. Tais­to­lais­ten val­lanku­mous suun­nitelmista on julka­istu emer­i­tus­pro­fes­sori Kim­mo Ren­tolan teos Val­lanku­mouk­sen aave. Vasem­mis­to, Bel­jakov ja Kekko­nen 1970 (Ota­va, 2005). Kir­jas­sa Ren­to­la tuleekin siihen tulok­seen että tais­to­lais­ten kon­tak­ti oli­vat tuol­loin Neu­vos­toli­iton suurlähet­tiläs Alek­sei Bel­jakov joka oli lyhyn toimikaut­en­sa aikana visioimas­sa Suomes­sa val­lanku­mouk­sel­lista toim­intaa kunnes tasaval­lan pres­i­dent­ti Urho Kekko­nen puut­tui asi­aan ja suurlähet­tiläs Bel­jakov julis­tet­ti­in per­sona non gratak­si ja hän pois­tui Suomes­ta. Tais­to­laisu­ut­ta käsit­tele myös tietokir­jal­i­ja Lau­ri Hokka­nen teok­ses­sa Kenen joukois­sa seisoin. Tais­to­laiset ja val­tioter­ror­in per­in­tö (2021)

      Vastaa

6. “Vasem­mis­ton suuri virhe on ollut hirt­täy­tymi­nen tähän sukupuoli-iden­ti­teet­tisirkuk­seen. Viimeisetkin miesäänestäjät ovat sen takia hävinneet.”

   Kir­joitin tuon hyvä pirkot kommentin.
   Jos ajat­te­len noin kym­men­tä tun­temaani ikäistäni, iältään noin 50–60, miestä jot­ka ovat äänestäneet per­in­teis­es­ti demare­i­ta tai vasem­mis­toli­it­toa, niin heistä yhdek­sän ei enää äänestä. Yksi syy juuri tuo minkä tuot esi­in. Kenellekään heistä ei homous tms. ole ongel­makysymys, suvait­se­vaa jengiä, mut­ta vasem­mis­to joka typ­istää itsen­sä iden­ti­teet­tipoli­ti­ikkaan ja ilmas­toon, ja globaalei­hin poli­ti­ikan muo­tioikkui­hin, ei ole hei­dän silmis­sään enää mikään oikea vasemmisto. 

   Moni äänestää per­su­ja, jotkut kokoomus­takin, joku vihre­itä. Kaik­ki tämä ham­paat irvessä.
   Maas­sa pitäisi olla heille todel­li­nen vasem­mis­to­vai­h­toe­hto­ja eikä täl­laisia kvasilib­er­aali-aja­tus­pu­ri­tanis­mi-helsinkiläi­ship­steri ‑vasem­mis­toirviku­va ‑puoluei­ta.

   Nyt juuri näinä näinä aikoina vasem­mis­to pitää kovaa ään­tä myös mata­la­palkkaisten puolues­ta eduskun­nas­sa mut­ta — too less too late.
   Ovat jo menet­täneet kasvon­sa viimeistään edel­lisessä hallituksessa.
   Kun palaa­vat val­taan, uno­hta­vat taas vasem­mis­ton per­in­teisen kohde­porukan ja muut asi­at on taas ykkösasia.
   Se on mon­en ajatus.

   Vastaa

   1. Jos asia on noin kuin kuvailet niin mil­laisen sit­ten sen oikean vasem­mis­ton pitäisi mielestäsi olla ja kenen asi­aa ajaa?

      Ja mitä ne vasem­mis­ton jät­täneet luule­vat saa­vansa äänestämäl­lä oikeis­toa? Senkö ettei siel­lä häir­itse ainakaan kysymyk­set ihmis­ten tasa-arvos­ta, ilmas­tos­ta, kan­sain­välis­es­tä yhteistyöstä tai työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien puo­lus­tamis­es­ta. Sitäkö mitä nykyi­nen hal­li­tus heille tarjoaa.

      Vastaa

      1. AKK. Vasem­mis­to ajaa ensi sijas­sa tietenkin vähä­tu­lois­t­en ihmis­ten asi­aa, hei­dän arkeaan. Tot­ta kai nuo muutkin asi­at ovat tärkeitä, mut­ta ensisi­jainen asia on taloudel­lis­es­ti heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien puo­lus­t­a­mi­nen ja hei­dän ase­mansa parantaminen
         Se on vasem­mis­ton klassi­nen pääte­htävä. Ei niin että esimerkik­si ilmas­to ajaa selvästi tämän tavoit­teen yli.
         Tämä jälkim­mäi­nen on todel­la mon­en koke­mus. Myös omani.
         Vihreil­lä on oma pääsarkansa.

         Nykyi­nen hal­li­tus on rajusti talousoikeis­to­lainen, se on valitettavaa.
         Edelli­nen ei ollut vasem­mis­to­hal­li­tus kuvaa­mal­lani taval­la. Sekin oli valitet­tavaa. Nyt senkin vuok­si köy­hä ihmi­nen on ahtaalla.

   2. Kysymyk­seesi on help­po vas­ta­ta. Var­maan mon­et tun­te­vat juuri noin, mut­ta sitä en yhtään ymmär­rä että mik­si vaikka­pa joku köy­hyy­destä tai pien­i­t­u­loisu­ud­es­ta kär­sivä, tai työn­tek­i­jä ylipäätään, luulee hyö­tyvän­sä siitä että äänestää vaikka­pa per­su­ja. Eikö hän ajat­tele mitään, ymmär­rä mitään vai mitä hän luulee saa­vansa. Ei nimit­täin tarvitse olla edes mikään ruudinkek­si­jä että näkee sen ris­tiri­idan mikä esimerkik­si perus­suo­ma­lais­ten vaalilu­pausten ja teko­jen välil­lä val­lit­see. Jos sitä ei vieläkään tajua, niin ei voi kuin ihme­tel­lä. Täy­tyy sanoa että melkein käy sää­lik­si niitä jot­ka noi­ta lupauk­sia ovat uskoneet ja jot­ka nyt tuos­ta hyväuskoisu­ud­estaan joutu­vat mak­samaan todel­la kovan hin­nan. Vielä enem­män har­mit­taa toki niiden puoles­ta jot­ka kär­sivät tuos­ta per­suilus­ta vaik­ka ovat tajun­neet mitä se pitää oikeasti sisäl­lään ja ovat äänestäneet toisen­laisen poli­ti­ikan puolesta.

      Siitä huoli­mat­ta että Suomeen on melkein mah­do­ton­ta saa­da kasat­tua hal­li­tus­ta joka tekee selkeästi vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa, niin silti on mah­dol­lista että hal­li­tus tekee oikeu­den­mukasiem­paa poli­ti­ikkaa kuin nykyi­nen hal­li­tus joka todel­la pistää suuren osan kansas­ta kär­simään. Pakko vielä kysyä, että mitä sel­l­aista edelli­nen hal­li­tus teki että se pakot­taa köy­hät ihmiset ahtaalle? Se ainakin kan­nat­taa muis­taa että se mitä nykyi­nen hal­li­tus tekee on kokon­aan nykyisen hal­li­tuk­sen val­in­ta ja vas­tu­ul­la, mitään pakkoa niihin tekoi­hin ei ole vaik­ka ihmisiä yritetäänkin hui­ja­ta usko­maan että on pakko. 

      Kos­ka maail­ma ja elämä on muu­takin kuin pelkkää talout­ta, niin sil­loin tärkkeää on myös se mitä tapah­tuu ympäristölle, kuin­ka kohdel­laan ihmisiä, hoide­taan sosi­aalipoli­ti­ikkaa ja pide­tään huol­ta siitä kuin­ka talouden tulok­set jakau­tu­vat, niin kan­nat­taa kiin­nit­tää huomio­ta myös kokon­aisu­u­teen. Se kuin­ka oikeis­to­hal­li­tus kohtelee nyt pien­i­t­u­lois­in­ta kansanosaa on kyl­lä kylmää kyytiä, mut­ta minkäs sille sit­ten voi jos vaik­ka joku taloudel­lis­es­ti heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vakin on sen oma­l­la äänel­lään mah­dol­lis­tanut. Muitakin vai­h­toe­hto­ja olisi ollut kyl­lä tar­jol­la ja tässä siitä esimerkkejä:
      https://www.vihreat.fi/tavoitteet/
      https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2022/06/tavoiteohjelma_A4.pdf
      https://www.sdp.fi/uploads/sites/2/2023/02/rohkeutta-olla-sinun-puolellasi-sdpn-eduskuntavaaliohjelma-2023.pdf

      Jso äänestäjä ei tajua esimerkik­si sitä peri­aat­teel­lista eroa mikä oikeis­ton vasem­mis­ton välil­lä on suh­tau­tu­mises­sa pien­i­t­u­loisi­in ja tulon­jakoon, myös työn­tek­i­jöi­den oikeuk­si­in, niin ei ihme jos varsinkin oikeistopop­ulistien on help­po hui­ja­ta ihmisiä sahaa­maan omaa oksaansa. Mut­ta niin­hän sitä san­o­taan että tyh­mim­män eväät syödään aina ensin ja nyt niitä sit­ten todel­la syödään vaikkeivät ehkä tyh­mim­mät sitä vieläkään huo­maa tai edes halua huomata.

      Vastaa

      1. Ja sitä kuin­ka tarkkana äänestäjän pitää olla kuvas­taa tämän­päiväi­nen äänestys työt­tömyys­tur­van heiken­nyk­sistä. Vain SDP ja vasem­mis­toli­it­to vas­tus­ti­vat työt­tömiltä leikkaamista, mut­ta esimerkik­si vihreätkään ei sitä vas­tus­tanut, vaan he äänes­tivät tyhjää, kuten teki myös kepu. Sosi­aal­i­tur­van leikkauk­sia taisi­vat sit­ten vihreätkin kyl­lä vastustaa

         Tuonkaan perus­teel­la ei luulisi ole­van kenellekään epä­selvää ketkä ainakin yrit­tävät pitää pien­i­t­u­lois­t­en, joi­hin työt­tömätkin läh­es 100 pros­ent­tis­es­ti kuu­lu­vat, puo­lia. Per­sut, eikä koko Orpon hal­li­tus, eivät var­masti aja pien­i­t­u­lois­t­en asi­aa vaik­ka var­masti onnis­tu­i­v­atkin hui­jaa­maan myös pien­i­t­u­loisia vaali­val­heil­laan. No nyt nuo höynäyte­tyt pien­i­t­u­loiset saa­vat sit­ten niitä leikkauk­sia omaan toimeentuloonsa.

         Itseäni nuo leikkauk­set eivät koske vaan hal­li­tus antaa sen sijaan veronalen­nuk­sia velak­si tai oikeas­t­aan mak­sat­taa veronalen­nuk­seni kaikkein pien­i­t­u­loim­mil­la. Reilua vai mitä. Persumeinkiä,vai kris­til­lisyyt­tä, RKP:läistä hyv­in­voin­tia vai sit­tenkin puh­das­ta kokoomus­laista ahneutta?

      2. AKK, kyl­lä köy­hä tajuaa per­su­jen petoksen.
         Mut­ta hän tajuaa myös vasem­mis­ton petok­sen. Kaik­ki hyvä on nois­sa linkaamis­sasi ohjelmis­sa. Hyvää asi­aa, kan­natan. Äänestän.
         Mut­ta viime hal­li­tuskaudel­la ilmas­to ja eri­laiset iden­ti­teet­tipoli­it­tiset asi­at oli­vat selvästi Marinin kabi­netis­sa ykkösasia.
         Kat­sokaa ex pm:ää nyt. Luxu­ski­itäjä val­lan ja rahan ja somen huoneissa.
         Tätä kuvaa vasem­mis­to ei vähään aikaan saa karis­tet­tua niskasta.
         Voi olla irra­tionaal­ista mut­ta moni köy­hä äänesti jopa kos­tok­si persuja.
         Kos­ka näytöt oli­vat mitä oli­vat, ymmär­rän senkin. Ihmi­nen ei ole kone. Mon­et miehet varsinkin lähtivät. 

         Nyt eduskun­nas­sa vasem­mis­to toimii “kuin vasemmisto.”
         Mut­ta mitä se enää ketään aut­taa kos­ka ollaan oppositiossa.
         Vasem­mis­ton on kasat­ta­va kuvansa uud­estaan muun kuin sukupuolen perusteella.

7. Tar­tun mie­lenki­in­tois­es­ta kolum­nistasi vain Hitler- asi­aan. Se, että oli 30-luvul­la suun­tau­tunut Sak­saan esim. tieteessä, ei tarkoit­tanut Hit­lerin ihailua. Sak­sa nyt vain edusti suo­ma­laisille sitä Euroop­paa, jos­sa suoritet­ti­in esim. insinöörin tutk­in­to­ja ja eri alo­jen jatko- opin­to­ja. Mie­lenki­in­toisen aikalaisku­vauk­sen ulkoasi­ain­hallinnon Sak­san matkalta jatkoso­dan aikana saa esim Heik­ki Brotheruk­sen (Chi­lessä toim­i­neen Tapani B:n isä) päiväkir­jamerk­in­töi­hin perus­tu­vas­ta teok­ses­ta Kuus­es­ta kata­jaan. Sivistyneistö ei pääosin tai edes suurelta suinkaan mitenkään ihail­lut Hitleriä.

   Vastaa

   1. Kyl­lä suo­ma­laises­sa kult­tuuriväessä oli avoin­ta Hit­lerin ihailua 30-luvlla.Aika moista tyh­jen­nys­tä tapah­tu­isi Kansakun­nan kaap­in­päältä, jos niitä ryhdyt­täisi­in lah­taa­maan. Minä en lähde, kos­ka en lah­taa tais­to­laisia, en edes Nallea.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että kyseiset 1930–1940-luvulla Hit­lerin Sak­saa ihailleet kansal­lis­sosial­is­tit jou­tu­i­v­at sodan jäl­keen poli­it­tis­es­ti mar­gin­aali­in ja oli­vat julkises­ta elämästä mar­gin­aalis­sa hei­dän lop­puelämän. Tais­to­laiset eivät joutuneet poli­it­tis­es­ti pait­sioon 1990-luvul­la kun Neu­vos­toli­iton oli hajon­nut vaan mon­en ura jatkui kult­tuurin ja tieteen piiris­sä näi­hin päivi­in asti.

         Kansal­lis­sosial­is­mi aat­teena teki lop­ullis­es­ti konkurssin sodan jäl­keen eikä Sak­sas­sa ole enään yhtään poli­it­tista päät­täjää jot­ka oli­si­vat kansal­lis­sosial­istien per­il­lisiä . Putinin Venäjäl­lä on täl­lä het­kel­lä val­las­sa mon­en tais­to­lais­ten van­hat tover­it. Mitä tulee Björn Wahlroosi­in niin hän oli vain lyhyen ajan Suomen Demokraat­tisen Nuorisoli­iton jäsenä vuosi­na 1971–1973. Hänen poli­it­ti­nen panos oli lop­ul­ta aika vaa­ti­ma­ton SKP:ssä.

      2. Kysymys on siitä, miten suh­tau­tua kansal­lis­sosial­is­te­ja ihalleisi­in suo­ma­laisi­in kult­tuuriper­sooni­in. Tämä niin kun rin­nas­tuk­se­na stal­in­is­te­ja digan­neisi­in kulttuuripersooniin.

      3. Vas­tauk­se­na Soin­in­vaar­alle miten suh­tau­tua suo­ma­laisi­in kult­tuuriper­sooni­in jot­ka kan­nat­ti­vat kansal­lis­sosial­is­mia 1930-luvul­la ver­sus tais­to­laisi­in jot­ka kan­nat­ti­vat neu­vos­tokom­mu­nis­mia 1970-luvul­la. Kuten aiem­min mainitsin kult­tuuriper­soonat jot­ka kan­nat­ti­vat kansal­lis­sosial­is­mia oli­vat sodan jäl­keen mar­gin­aalis­sa hei­dän elämän­sä lop­pu­un asti toisin kun ex-tais­to­laiset eivät ole mil­lään taval­la mar­gin­aalis­sa sen jäl­keen kun Neu­vos­toli­it­to oli hajon­nut vaan päin­vas­toin yhteiskun­ta on palkin­nut monia ex-kult­tuu­ri­tais­to­laisia hei­dän elämän­sä työstään kult­tuurin alal­la mut­ta avoin keskustelu siitä että nämä kult­tuu­ri­tais­to­laiset oli­vat kan­nat­ta­mas­sa totaal­itääristä yhteiskun­ta­mallia nimeltään Neu­vos­toli­it­to on jäänyt aka­teemisen keskustelun ulkop­uolelle. Neu­vos­toli­iton hajoamisen jäl­keen tähän päivään asti akateeminen,kirjallisuus, tele­vi­sion ja radion doku­men­taa­tio ja muu tutkimus kult­tuu­ri­tais­to­lais­ten toimin­nas­ta on jäänyt tekemät­tä. Se olisi ajanko­htaista varsinkin täl­lä het­kel­lä kun Venäjäl­lä on val­las­sa regi­i­mi jos­sa on näi­den ex-kult­tuu­ri­tais­to­lais­ten aate­tover­it täl­lä het­kel­lä val­las­sa. Tais­to­laisu­us on his­to­ri­an tutkimuk­sen alueel­la vielä tutki­ma­ton­ta aluetta.

      4. Minus­ta entisiä AKS:n jäseniä oli aika vaikut­tavil­la paikoil­la. Min­ul­la ei ole jäsen­luet­te­loa, mut­ta miten esimerkik­si Kekkonen?

      5. Vas­tauk­se­na Soin­in­vaar­alle tuo­hon AKS:n toim­intaan. AKS eli Aka­teem­i­nen Kar­jala-Seu­ra ei ollut ide­alo­gial­taan kansal­lis­sosial­isti­nen jär­jestö. AKS:n ide­alo­gia oli pääasi­as­sa Suur-Suomea aja­va heimoaate ja aito­suo­ma­laisu­us. Ait­suo­mao­laisu­us korosti yksikielisyyt­tä. Urho Kekko­nen oli lyhyen ajan vuo­teen 1935 AKS:n jäsen. Joten Kekkosen jäsenyys AKS:ssä oli lyhyt aikainen . Moni AKS:läinen oli myöhem­min sodan jäl­keen merkit­tävis­sä ase­mis­sa yhteiskun­nas­sa mut­ta eivät olleet kansal­lisosial­is­te­ja. AKS:ssä oli jäs­en­inä myös kansal­lis­sosial­is­te­ja jot­ka toimi­vat muis­sa jär­jestöis­sä jot­ka oli­vat avoimesti kansallissosialistisia. 

         Merkit­täviä kansal­lis­sosial­is­tisia jär­jestöjä oli 1920- ja 1940-luvul­la muun muas­sa Rin­ta­mamies­li­it­to ja Vapaus­so­dan Kent­tähar­maat. Fasis­tisia liiketä taas edusti 1930-luvul­la Isän­maalli­nen kansan­li­ike (jota Kekko­nen sisämin­is­ter­inä vuon­na 1938 yrit­ti jopa lakkaut­taa) ja myös jos­sain määrin Lapuan liike.

      6. Toki, en tätä kiistä. Mut­ta ei kovin yleis­es­ti. Hyvän näköalan 30-luvun kult­tuuri-ilmapi­iri­in tar­joa­vat myös Ester Ståhlber­gin päiväkir­jat. Siinä on mainit­tu parikin merkit­tävää naiskir­jail­i­jaa, jot­ka hurah­ti­vat natsismiin. 

         Muuten, seu­raako kukaan Tiedo­nan­ta­jaa? Ehkä kannattaisi…

      7. Ihan vain vas­tauk­se­na Rahulille.
         Kyl­lä on tul­lut paljonkin doku­men­taa­tio­ta tuos­ta tais­to­lais­es­ta kult­tuu­ri­touhus­ta. Niistä ketkä ovat olleet mukana jne. ei vält­tämät­tä aka­teemista mut­ta ainakin “viih­teel­listä”.
         toisek­seen kyl­lä niitä kansal­lis­sosial­is­mia dig­gaillei­ta löy­tyi aika korkeil­takin posteil­ta. Itselle tulee mieleen eräs Veikko Aatos joka oli prof­fana vielä 60-luvul­la sekä Maila. Sak­sas­sakin taisi olla vielä samoi­hin aikoi­hin nasse­ja päät­tämässä asioista.
         Neu­vos­toli­it­to ei aikoinaan hajon­nut hävit­tyään sodan vaan “rauhanomais­es­ti”. Suurimpia pamp­pu­ja ei likvi­doitu kuten Sak­sas­sa tapah­tui, eikä kai kukaan joutunut lusi­maankaan? Pat­sai­ta taisi kaat­ua tai viet­ti­in jon­nekin piiloon mut­ta Stal­inia ei taidet­tu retu­soi­da kuvista? Ei sitä nyt voi mitenkään ver­ra­ta toisi­in­sa miten Sak­sas­sa ja miten Neu­vos­toli­itossa! Hajoamis­pros­es­si oli niin toisen­lainen. (omas­ta mielestäni kom­mu­nis­mi on paljon enem­män piilos­sa ole­va asia kuin kansal­lis­sosial­is­mi. Ital­ias­sakin taitaa olla Mus­solin­in jälkeläisiä aika korkeil­la posteil­la? Ja ääri­na­tion­al­is­tiset liik­keet ovat aika korke­as­sa kurssis­sa ympäri Euroop­paa. Kukaan ei oikein tai­da kan­nat­taa tuotan­tovä­linei­den kansallistamista?)

      8. Nyt oikeesti Rahuli. Menee seman­ti­ikak­si tämä jos väit­tää, etteikö AKS olisi ollut nas­seilu­un kallel­laan. Samo­ja uhoamisia suures­ta kansas­ta ja sen rajoista, eugeni­ikas­ta jne. Samal­la voisi väit­tää, ettei enem­mistöläiset mitään kom­mare­i­ta olleet.

   2. Se on aivan selvää että Suomes­sa oli 30-luvul­la paljon Hit­lerin ja kansal­lisosial­is­min, myös muun tyyp­pisen fasis­min, ihailua ja kan­na­tus­takin. Toki jälkikä­teen sitä on halut­tu tun­ne­tu­ista syistä peit­el­lä ja jopa kieltää. Noiden aiko­jen fasistien ja myöhempi­en aiko­jen tais­to­lais­ten jah­taami­nen on kuitenkin aivan älytön­tä kos­ka men­neeseen ei voi­da vaikut­taa. Riit­tää että his­to­ria on kir­joit­tan oikein vas­taa­maan tapah­tunut­ta ja että siitä opi­taan. Valitet­tavasti joil­lakin ihmisil­lä on taipumus kuitenkin juut­tua men­neisyy­teen ja jopa aivan kuin elää siinä, vaik­ka vain nyky­isyy­teen ja tule­vaisu­u­teen voidaan vaikuttaa.

      Kaik­ki asi­at ovat aikansa ilmiöitä ja jos jotain kaiku­ja men­neisyy­destä hakee nyky­isyy­teen, niin niitä ovat oikeis­to­laisu­u­den kasvi ja halu pala­ta aikaan ennen hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. Erään­laista nykya­jan “tais­to­laisu­ut­ta” ja “fasis­mia” on nähtävis­sä kyl­lä hal­la-aho­laisu­udessa joka perus­tuu Hal­la-ahon scrip­ta- kir­joituk­si­in ja mes­tarikult­ti­in. Jos jostakin niin oikeistopop­ulis­mista on nykyään löy­det­tävis­sä samo­ja piirteitä kuin mitä liit­tyi aikanaan tais­to­laisu­u­teen, fasis­mi­in ja kansal­lis­sosial­is­mi­in. Sieltä löy­tyvät myös yhteiset arvot nykyisen Venäjän kanssa. Nykyisessä vasem­mis­tossa ei niitä arvo­ja arvo­ja kan­nate­ta, eikä myöskään haikail­la tais­to­laisu­u­den eikä minkään­laisen fasis­min perään. 

      Jos joitakin merkke­jä noista van­hoista ilmiöistä löy­tyy niin nykyään ne löy­tyvät pop­ulis­tis­es­ta laitaoikeis­tos­ta. Joten jos ei halu­ta palu­u­ta noi­hin aat­teisi­in, niin katse on kohdis­tet­ta­va niihin jot­ka halvek­si­vat demokra­ti­aa ja ihmisoikeuk­sia sekä halu­a­vat lisätä eri­ar­voisu­ut­ta yhteiskun­nas­sa keskit­tämäl­lä itselleen val­taa, tulo­ja ja var­al­lisu­ut­ta. Ja niihin jot­ka propagoi­vat kuten tais­to­laiset, fasis­tit ja kansal­lis­sosial­isit aikoinaan.

      Vastaa

      1. En olisi niinkään var­ma tuos­ta “pop­ulis­tis­es­ta laitaoikeis­tos­ta”. Sak­sas­sa tapah­tuu taas kum­mia. Erit­täin vah­va lukusu­osi­tus Masha Gessen: In the shad­ows of the Holo­caust”, New York­erin mak­sumuuris­sa on yhden ilmais­ar­tikke­lin men­tävä aukko.

         Samankaltaisia hil­jaisia sig­naale­ja Sak­sas­ta mut­ta poleemisem­min on suomenkielel­lä välit­tänyt ainakin YLEstä hyl­lytet­ty vapaa toimit­ta­ja Pert­ti Rönkkö, uut­ta kir­jaa Viiden­nen val­takun­nan vier­aana en tosin ole vielä lukenut.

      2. Spot­tu, tarkoi­tan toki noi­ta ilmiöitä Suomes­sa. Tosin pop­ulisti­nen laitaoikeis­to on Venäjän tuke­m­ana lisän­nyt kan­na­tus­taan myös muual­la Euroopassa. 

         Tais­to­laisu­ut­ta ei Suomes­sa ei nykyää esi­in­ny, vaik­ka entisiä tais­to­laisia toki onkin. Eikä Suomes­sa tun­nu ole­van enää edes sivistys­porvare­itakaan, vaik­ka entisiä onkin. Ovatko he vaan piilos­sa vai hävin­neet kokon­aan kun näkyvil­lä ei tun­nu enää ole­van mui­ta kuin sivistymät­tömiltä vaikut­tavia per­su­un­tunei­ta. Niin se maail­ma muut­tuu ja sivistyskin on katoavaista.

8. Kom­ment­tine nim­imerk­ki jt:lle siitä että ex-nat­se­ja olisi Län­si-Sak­sas­sa päät­tävis­sä ase­mis­sa 1960-luvulla.Länsi-Saksan liit­to­val­tion ja osaval­tion hallinnois­sa oli paljon ex-SS ja SA miehiä min­is­teri ja virkami­es­ta­sol­la silti kansal­liss­sosial­is­tiset puolueet oli­vat kiel­let­tyjä. Mainit­sit Ital­ian esimerkkinä sodan jos­sa oli myös Mus­solin­in jälkeläisiä mukana poli­it­tises­sa elämässä. Mus­soli­ni ei ollut kansal­lis­sosial­isti vaan fasisti. Ital­ian fasistien ja Sak­san kansal­lis­sosial­istien ide­alois­sa on paljon ero­ja. Ital­ian fasis­tit eivät omak­suneet anti­semistisen ohjel­man toisin kuin Sak­san kansal­lis­sosial­is­tit. Liit­toutuneet eivät jär­jestäneet Ital­ias­sa sodan jäl­keen sotarikosoikeu­denkäyn­te­jä toisin kuin Sakas­sa eikä fasis­tista puoluet­ta kiel­let­ta Ital­ias­sa kos­ka sen uusi johto oli ottanut jo sodan aikana pesäeron Mussoliniin. 

   Mitä tulee sit­ten tuotan­tovä­linei­den kansal­lis­tamiseen muun muas­sa Englan­nis­sa tuotan­tovä­li­neet kuten hiili­te­ol­lisu­us, rauta- ja teräs­te­ol­lisu­us sekä auto- lentokone ja lai­va­te­ol­lisu­us kansal­lis­tet­ti­in sodan jäl­keen Työväen­puolueen toimes­ta joka johti lop­ul­ta Englan­nin teol­lisu­u­den lamaan­tu­miseen 1970-luvul­la kor­pi­lakko­jen aikana joka taas nos­ti Thatch­erin val­taan joka oli taas myöhem­min 2000-luvul­la johti Brextiiin.

   Vastaa

9. Vas­tauk­se­na nim­imerk­ki jt:lle tuos­ta AKS:n Suur-Suo­mi aat­teesta. Tuol­loin 1920–1940-luvulla irre­den­tis­tiset liik­keet Euroopas­sa oli enem­mänkin val­tavir­taa ei vain Suomes­sa tai Sak­sas­sa vaan myös Ital­ias­sa, Kreikassa,Balkanilla sekä Iber­ian niemi­maal­la. Aasi­as­sa myös Japanin ulkpoli­ti­ik­ka edusti 1930-luvul­la irre­den­tismia. AKS ei ollut ide­alo­gial­taan kansal­lisosial­isti­nen jär­jestö vaan aito­suo­ma­lainen joka korosti kielikysymys­tä jon­ka perus­tana oli yksi kieli ja yksi kansakuta.Myös venäläis­vas­taisu­us oli AKS:n ide­alo­gias­sa mut­ta myös ruot­salais­vas­taisu­us eli skan­di­na­vian­is­mi. Myöhem­min mon­es­ta AKS:läisestä tuli nordisti joka ei koros­ta kieltä tai kult­tuuria vaan yhteiskuntamallia. 

   Eugeni­ik­ka oli myös 1920–1940-luvulla myös val­tavir­taa Sak­san lisäk­si myös Ruot­sis­sa oli eugeni­ik­ka osana viral­lista sosi­aalipoli­ti­ikkaa aina 1950-luvulle asti. En kiistä että Suomes­sa ei olisi ollut kansal­lis­sosial­is­te­ja 1930-luvul­la ja olen tässäkin blo­gis­sani main­in­nut ne jär­jestöt jot­ka oli­vat ide­alo­giaal­taan kansallissosialistisia.

   Vastaa

   1. Kah­teen edel­liseen edelleen kom­ment­ti­na. Seman­ti­ikak­si menee. Juu ei ollut AKS suo­raan kansal­lis­sosial­isti­nen mut­ta kyl­lä oli sym­pa­ti­at korkeal­la. Ei var­maan oltu anti­semi­it­te­jä sinän­sä mut­ta hiton­moisia rasis­te­ja olti­in. Niput­taisin kuitenkin AKS:an, fasis­tit ja nat­si ääri­oikeis­to­laisik­si liikkeiksi.
      Kyl­lä olen tietoinen his­to­ri­as­ta ja oli­han tuo eugeni­ik­ka Suomes­sakin sosi­aalipoli­ti­ikkaa. Tosin ei ihan niin äärim­mäisenä kuin Esim. Tahko sitä maalaili. 

      Bri­tann­ian kansal­lis­tamis­es­ta wikipediassa: 

      “1950-luvun puo­livälis­sä Bri­tann­ian auto­tuotan­nos­ta 90 pros­ent­tia syn­tyi viiden suurim­man valmis­ta­jan tehtais­sa: British Motor Cor­po­ra­tionin, Fordin, Rootesin, Stan­dard-Tri­umphin ja Vaux­hallin. Seu­raav­ina tuli­vat Rover ja Jaguar sekä kym­menkun­ta pien­tä erikois­valmis­ta­jaa. Fordin tehdas Lon­toon lähel­lä Dagen­hamis­sa oli parhaim­mil­laan koko Bri­tann­ian suurin teol­lisu­us­laitos, joka työl­listi jopa 40 000 ihmistä[6]

      1960-luvulle tul­taes­sa Sak­sa, Ran­s­ka ja Japani nousi­vat yhä vahvem­mik­si auton­tuot­ta­jik­si, ja brit­tiläisen auto­te­ol­lisu­u­den oli pitänyt kyetä ratio­nal­isoimaan tuotan­toaan paljon nopeam­min kuin mitä tapah­tui säi­lyt­tääk­seen kil­pailukykyn­sä. Stan­dard-Tri­umph oli menos­sa konkurssi­in, mut­ta sen osti kuor­ma-auto­valmis­ta­ja Ley­land. Vuon­na 1966 Lor­di Nuffield­in British Motor Cor­po­ra­tion ja Jaguar muo­dos­ti­vat BMH:n (British Motor Hold­ings). Ley­land osti pian myös Roverin. Amerikkalainen Chrysler osti Rootes Groupin 1967. Seu­raa­vana vuon­na BMH ja Ley­land yhdis­tyivät British Ley­land Motor Cor­po­ra­tioniksi (BLMC).”…
      Lisäk­si sil­lä mitä Englan­nis­sa on tapah­tunut 50-luvul­la ei ole merk­i­tys­tä tässä yhteydessä. 

      Lisäk­si voisin tietenkin kom­men­toi­da mik­sei Ital­ias­sa jär­jestet­ty liit­toutunei­den toimes­ta oikeu­denkäyn­te­jä oli tietenkin se, ettei niitä tarvit­tu. Ne oli jo suorit­tu Ital­ian toimes­ta. (Italia antau­tui ja liit­tyi liit­toutuneisi­in jo 43 syksyllä.)

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki jt:lle vas­tauk­se­na tuo­hon Aka­teemisen Kar­jala-seu­ran ide­alo­gian aito­suo­ma­laisu­u­den niput­ta­mi­nen kansal­lis­sosial­is­mi­in . Kansal­lis­sosial­is­mil­la ei ollut AKS:n ide­alo­gia. AKS:stä tehty his­to­ri­antutkimus ei nipu­ta AKS:ää kansal­lis­sosial­is­tisi­in tai fasis­tisi­in jär­jestöi­hin. Kun nim­imerk­ki jt niput­taa oman tulkin­nan mukaises­ti kansal­lis­sosial­is­min ja fasis­min samaan ide­alo­giaan niin on tämä niput­ta­mi­nen hyvinkin his­to­ri­a­ton­ta. Aka­teem­i­nen tutkimus erot­taa kansal­lis­sosial­is­min ja fasis­min ide­al­o­gis­es­ti toisistaan. 

         Voiko nim­imerk­ki jt täs­men­tää mitä tarkoi­tat sil­lä että AKS:ssä oli “sym­pa­ti­at oli korkeal­la” ja sen jäsenet oli­vat “hiton­moisia rasis­te­ja”? Tuol­loin 1920–1930-luvulla rasis­mi ei ollut edes ter­minä ole­mas­sa. Rasis­mi ter­mi lanseer­at­ti­in UNESCON Rotu­ja ja rotuen­nakkolu­u­lo­ja koskevas­sa julis­tuk­ses­sa vuon­na 1978 jos­sa tuomit­ti­in Etelä-Afrikan apartheidin.AKS oli aito­suo­ma­lainen liike jolle kielikysymys oli pääagenda. 

         Lopuk­si tuo­hon Englan­nin kansal­lis­tamiseen niin otin tuon esimerkin sen takia esille kos­ka Englan­nis­sa toteutet­ti­in sodan jäl­keen laa­jin raskaan­te­ol­lisu­u­den kansal­lis­t­a­mi­nen sosial­is­tis­ten maid­en ulkop­uolel­la. Olen tietoinen Englan­nin kansal­lis­tamisen taus­toista. Lop­ul­ta se johti Thatch­erin val­taan nousu­un ja sitä kaut­ta brextiin.

   2. Irre­den­tismin ja Japanin rin­nas­tamises­sa ei ole kyl­lä mitään järkeä. AKS oli tyyp­illi­nen irre­den­tisti­nen jär­jestö: se haikaili Suomelle Suomea puhu­vien ihmis­ten mak­si­maalisen asuma-alueen mukaisia rajo­ja: Län­si-Poh­jaa, Itä-Kar­jalaa, Finn­markia ja Inker­iä. Virostakin olisi tul­lut hur­jim­mis­sa haaveis­sa osa Suur-Suomen liit­to­val­tio­ta. Tämä ei itsessään ollut fasis­mista. Jopa SDP:n puolel­la (itse asi­as­sa jopa SKP:ssä)kannatettiin täl­laista ohjel­maa, ja esim. Voion­maa ja Gylling oli­vat vahvo­ja heimoaat­teen miehiä. 

      Toki asi­aan liit­tyi veren­perin­nön roman­ti­soi­va ihailu, joka hel­posti loi poh­jaa fasis­mille. Olen­naista AKS:n väestä onkin suh­tau­tu­mi­nen Mäntsälän kap­inaan. Ne, jot­ka Kekkosen, Vilku­nan ja Haavion tavoin ero­si­vat Kuusen ryh­män osana AKS:stä, kun se kieltäy­tyi tuomit­se­mas­ta Mäntsälän miehiä, oli­vat kansan­val­lan puolel­la. Muut hyväksyivät kansan­val­lan kuk­istamiseen tähtäävän autoritaarisuuden.

      Japanin tapauk­ses­sa ei voi puhua irre­den­tismistä mil­lään tapaa. Japani oli kansal­lis­val­tio, joka oli saavut­tanut kansal­liset rajansa jo kauan sit­ten. Sen tavoit­teena oli nous­ta suur­val­lak­si suur­val­to­jen joukkoon ja hal­li­ta län­tisen Tyy­nen­meren piir­iä. Alue­tavoit­tei­ta oli­vat Kiina, Itä-Intia, Taka-Intia ja Siperia. Tätä ei voi kut­sua mil­lään tapaa “irre­den­tan” haikailuk­si vaan vain puh­taak­si imperialismiksi.

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­na Nim­imerk­ki Eras­totenes alek­san­dri­alaisen näke­myk­seen Japanin siir­tomaa­hankkeista suh­teessa Itä-Aasi­as­sa toteasin vain että kyl­lä siinä oli irre­den­tismin piirteitä. Japani ei ollut mikään iki­van­ha kansal­lis­val­tio vaan nykyi­nen Japanin val­tio luoti­in Mei­ji-restaaraa­tios­sa vuon­na 1868 ja sen yhtey­dessä Hokkaidon saari liitet­ti­in osak­si Japa­nia vuon­na 1882 ja myös eri­laiset alueki­i­s­tat Venäjän kanssa Saha­lineistä oli osa Japanin irre­den­tismia kos­ka japani­laisia siir­to­laisia muut­ti saar­il­la noi­hin aikoina kun Japani oli ne val­lan­nut itselleen. Myös Mantsuri­aa perustet­tu nukke­val­tio Mantsukuo­hon muut­ti japani­laisia siir­to­laisia 1930-luvul­la. Kore­an niemi­maalle ja Tai­wanille jo aiem­min muut­tanut japani­laisia siir­to­laisia ja kore­alaisia siir­to­laisia oli mut­tanut Japani­in 1920–1930-luvuilla.Edelleen Japanis­sa on huo­mat­ta­va kore­alaisvähem­mistö ja Kore­as­sa on japani­lais­taus­taisia ihmisiä . Irre­den­tismin taustal­la on myös maahanmuutto

10. Vuosia sit­ten saa­pui pikkukaupun­gin tais­to­laisopin­tok­er­hoon alus­ta­ja kaukaa Helsingistä.
    Hän sanoi, että ihmisel­lä on kak­si vai­h­toe­htoa ajatel­la maail­maa; “Kaik­ista on pide­tävä huol­ta, tai hoitakoon jokainen omat asiansa”.
    Kun kat­se­len maail­man­menoa tänään, näyt­tää siltä, että aja­tus yhteis­es­tä hyvästä on jäänyt
    häviölle.
    Siihen aikaan min­ua kovin elähdyt­ti Brechtin runo Kom­mu­nis­min ylistys. Sen alku menee jotenkin näin:
    “Mkä oikeas­t­aan puhuu kom­mu­nis­mia vas­taan? Se on niin selvää ja jär­jel­listä, kenelle vain.
    Ethän sinä kuu­lu riistäji­in, sen ymmär­rät kyllä”.

    Vastaa

    1. Kaik­ista on pidet­tävä huol­ta — pait­si luokkav­i­hol­li­sista. Hei­dät on tuhottava.
       Näin­hän se teo­ri­an mukaan menee. Ihmiskun­nan onni ei toteudu ilman val­lanku­mous­ta ja diktatuuria.

       Vastaa

       1. Kaik­ista on pidet­tävä huol­ta — pait­si luokkav­i­hol­li­sista. Hei­dät on tuhottava.
          Näin­hän se teo­ri­an mukaan menee. Ihmiskun­nan onni ei toteudu ilman val­lanku­mous­ta ja diktatuuria. 

          Näin­hän se autori­taarien ajat­telu menee. Tätä ääri­oikeis­to nyt haaveilee Yhdys­val­lois­sa, Trump: “Lupaamme hävit­tää kom­mu­nis­tit, marx­i­laiset, fasis­tit ja radikaali­vasem­mis­to­laiset rois­tot, jot­ka elävät kuin syöpäläiset maassamme.”
          https://yle.fi/a/74–20065287

          Ääri­oikeis­to­laiset Suomes­sakin ovat Trumpia kovasti fanit­ta­neet. Puolueista eri­toten per­sut ovat laa­jasti trumpia ihailleet, Hal­la-aho 2019: “Trump on paras­ta, mitä Yhdys­val­loille ja län­si­maail­malle on tapah­tunut pii­itkään aikaan.🙂”

          His­to­ri­al­lises­sa kon­tek­stis­sa jakolin­jat tässä eivät ole vasemmisto/oikeisto, vaan se menee sitou­tu­mises­sa län­si­maisi­in arvoihin: vapau­teen, vapaaseen medi­aan, demokra­ti­aan, oikeusval­tioon ja ihmisoikeuksiin. 

          Nyky­vasem­mis­tomme ei ole antanut yhtään mitään mitään merkke­jä hyökkäyk­siä näitä kohtaan, päin­vas­toin sitkeää puo­lus­tamista ja vahvis­tamista. Samaa ei voi sanoa nykyoikeistostamme.

          Nyky­hal­li­tuk­semme sisältä tulee käytän­nössä viikot­tain piikkiä jotain näitä kohtaan. Medi­aa vas­taan use­ampikin min­is­teri hyökkää jatku­vasti. Ihmisoikeuk­sia ja oikeusval­tio­ta vas­taan hyökät­ti­in eri­toten kun itära­jan sulkemista käsitelti­in, use­ampikin hal­li­tuk­sen edus­ta­ja hyökkäsi avoimesti lail­lisu­us­valvo­jaa vas­taan ja on kyseenalaista olisiko nykyi­nen lail­lisu­us­valvo­jan päätös saatu ilman hyvin raskas­ta ja laa­ja-alaista poli­it­tista painostusta.

          Kan­nat­taa lukea toi ylen jut­tu jon­ka linkitin.

       2. Kil­go­re, juuri noin se nykyään menee. Vasem­mis­to puo­lus­taa län­si­maisia arvo­ja, mut­ta oikeis­tos­ta yritetään niitä murentaa.
          Ohes­sa on taulukko mihin uus­lib­er­al­is­mi on johta­mas­sa ja muis­tus siitä mis­tä Han­nah Arendt varoit­taa, eli ihmisyy­den mene­tyk­ses­tä ja sen seu­rauk­sista. Putin näyt­tää jo esimerkkiä, Trump seu­raa perässä ja Suomes­sa per­sut hur­raa­vat kokoomuk­sen, RKP:n ja kris­til­lis­ten tukies­sa. Ei fasis­min lumouk­ses­ta ole turhaan varoitel­tu. Uhkana eivät todel­lakaan ole tais­to­laiset tai kom­mu­nis­tit vaan ihmiset jot­ka ovat menet­tämässä ihmisyyten­sä. Ylen jut­tu kan­nat­taa tosi­aan lukea ja miet­tiä mihin maail­ma onkaan muut­tumas­sa uus­lib­er­al­is­mi­in myötä.
          https://x.com/kimmoneihum/status/1736303664766111819?s=20

11. “Min­un nuoru­udessani oli kah­den­laisia uskoon hurah­tanei­ta. Toi­sista tuli tais­to­laisia, toi­sista jonkin uskon­lahkon kannattajia. ”

    Aika mon­en kom­mu­nistin taustal­ta yllät­täen löy­tyy sitä tois­takin usko­vaisu­ut­ta, vaik­ka teo­reet­tis­es­ti ateis­tis­es­ta liik­keestä puhutaankin. Esim. Agit-Prop ‑bändiläiset tutus­tu­i­v­at alun­perin seu­rakun­nan leireil­lä, ainakin jos on Jouko Aal­tosen aiheesta ker­to­vaa kir­jaa uskominen.

    Vastaa

    1. Joni Kär­jelle kom­ment­ti­na että vaik­ka Agit-Propin jäsenet oli­vatkin entisiä seu­rakun­tan­uo­ria ja vai­h­toi­vat aat­teen kom­mu­nis­mi­in joka oli ja on edelleen jos­sain määrin muut­tui uskon­toa muis­tut­tavak­si ide­alo­giak­si. Mitä tulee ateis­mi­in niin Suomes­sa on ollut vasem­mis­tossa per­in­teis­es­ti myös usko­vaisia kris­tit­tyjä ja uskon­not­to­mia ateis­te­jä samas­sa puolueessa. SDP:n pitkäaikainen kansane­dus­ta­ja Erk­ki Tuomio­ja on julkises­ti sanonut ole­vansa ateisti kun taas SDP:n pres­i­dent­tiehdokas Jut­ta Urpi­lainen on korostanut kris­til­listä vakau­mus­taan julkises­ti. Van­hat SKP:n jäsenet joka liit­tyivät jo 1920–1930-luvuilla puolueeseen oli­vat julkises­ti ateis­te­jä mut­ta 1970-luvul­la liit­tyneet oli­vat juuri se ryh­mä joista käytet­ti­in ter­miä tais­to­lainen ja he oli­vat myöhään herännäisiä.

       Vastaa

12. “Jos joitakin merkke­jä noista van­hoista ilmiöistä löy­tyy niin nykyään ne löy­tyvät pop­ulis­tis­es­ta laitaoikeistosta.”

    Jaa en tien­nytkään, että eräs proffes­sori on “pop­ulis­tisi­in” liit­tynyt liekö sit­ten olen valeuutisia lukenut kun olin luu­los­sa, että liit­tyi vihreisi­in. Vihteisi­in liit­tymi­nen on ihmisoikeus 🙂

    Vastaa

    1. Daa daa. No tosi­aan, kun­han on Suomen kansalainen ja yli 15 vuo­tias, niin pääsee vihrei­den jäsenek­si. Mitä sit­ten? Eiköhän muil­lakin puolueil­la ole suun­nilleen sama systeemi.

       Mut­ta siir­tyikö vihreisi­in liit­tynyt pro­fes­sori vasem­malle vaiko oikealle? No ehkä jos­sain vai­heessa pro­fes­sorin mielessä aja­tus “Itä hyvä, Län­si paha” muu­tui päin­vas­taisel­si. Tai siis län­si­maiset arvot onkin nyt hieno­ja pro­fes­sorin mielestä.

       Niin että onko tuo nyt siir­tymistä oikealle vai vasem­malle? Kil­go­re ja AKK ehkä osaa­vat vastata. 

       Mik­sei pro­fes­sorin nimeä voisi sanoa, siten ehkä pot­tuilu menisi parem­min per­ille. Onko se ehkä Pirkko Saisio???

       Vastaa

       1. Ole­tan kir­joit­ta­jan tarkoit­ta­van Mar­tin Scheininiä